Vapaus, August 9, 1966

              OnilHflMiUIIIIIIRIil
Ifrheitua
NoMimd telki
S-ottelusisa S£n'
Helsinki. — Sirkka Norrlund saa­vutti
uuden Suomen ennätyksen
4,371 pistettä naisten Sottelussa ja
iPauli Nevala heitti kolmasti yli 80
metrin, paras kantoi 82.44, Ilmari
Salmisen juhlakilpailujen toisena
päivänä torstaina, Kouvolassa.
TULOKSIA:
Miehet: Keihäänheitto: 1) Pauli
Nevala 62.44 (78,72, 81.20 —
81,36 ^ 82,44 — 77,62), 2) Jorma
Kinnunen'80,28, 3) Eero Tiusanen
77,ÖÖ.
100 m: 1) Chuck Kaanoy USA
•10,4, 2) Pauli Ny 10,6, 3) Aimo Aro­pelto
10,6. ~
800 m: 1) Heikki Kainlauri 1.50,4
2) Timothy Taylor Englanti 1.50,9,
3) Aimo Mehtonen 1.52,0,.
400 m: 1) Erkki Kolkka 49,2,
2).Harri Vesala 50,6, 3) Raimo Säde
50,6.
Kolmiloikka: 1) Jorma Gröhn
15.59, 2 Juha Lappi 14.74.
5,000 m: 1) Jouko Rauhala 14.57,0.
Naiset: 5-ottelu: 1) Sirkka Norr­lund
4,371, (SE), 2) Pirkko Heik.
kilä 4,344.
200 m: 1) Eeva Haimi 25,6, 2)
Marika Eklund 25,8.
Pituus: 1) Sirkka Norrlund 590.
2) Pirkko Heikkilä 580, 3) Ritva
Huovinen 543.
Cari-oJl 880 y. 1.47.4
DubMn. — Irlantilainen Noel
Carroll rikkoi keskiviikkoiltana 880
jardin Euroopan ennätyksen juos­tessaan
Dublinissa järjestetyissä kil­pailuissa
matkan ajassa 1:47,4. Enti­nen
ennätys oli sekunnin kymme­neksen
heikompi, ja se oli myös hä­nen
nimissään.
Meksikon varat
vfrtaavat USÄhan
Ulkomaiset, sijoitukset Meksi­kossa
ovat aiheattaneet pääoman
virtaamista pois maasta, toteaa
Meksikon manufaktuuriteolUsuu-den
liiton johtaja Raul Ollervi-des
" E l Excelsior" lehdessä:
Meksikon pankin antamien tie­tojen
mukaan ovat nlkomaiset si­joittajat
(pääasiassa amerikkalai­set)
; vieneet maasta vnosien 1939
ja 1964 välisenä aikana 2,260 milr
Joonaa dollaria' voittoina ja 720
miljoonaa dollaria osinkoina.
Ulkomaisten sijoitusten takia on
Meksiko viimeisen kahdeksan vuo­den
aikana kärsinyt 5,466 miljoo­nan
peson tappion. Raul Ollervides
arvosteli lausunnossaan myös sitä,
että monet-ulkomaiset yrittäjät ovat
saaneet toimiluvan yhtiöille, joiden
osakekannasta on muodollisesti
51 pros. meksikolaisten käsissä,
mutta jotka tosiasiallisesti ovat yhtä
amerikkalaisia kuin useimmat ulko­maiset
yritykset. Ollervides vaati
hallituk-selta toimenpiteitä tällaisen
käytännön estämiseksi ja kannatti
perusteollisuuksien kansallistamis­ta.
Ruotsilta vetoomus
' m' " ^ m 'mm ^
puolesta / ^
Geneve. — Buotsi vetosi tors­taina
Yhdysvaltoihin ja Neuvosto­liittoon
ja pyysi näitä sopimaan
maanalaisten ydinkokeiden kieltä­misestä
kuluvan vuoden lOppunn
meniiessä. Ruotsin päävaltuutettu
Alva Myrdal sanoi 17 maan aset-denriisuntaneavotteluissa
Gene­vessä
että kahden suurin^man
ydihasevallan näkökannat ovat lä­hekkäin.
Hän sanoi toivovansa,
että sopimukseen voitaisiin' pääs-.
tä. \
Neuvottelut maanalaisten ydin­asekokeiden
kielröimisestä ovat ol­leet
umpikujassa vuosikausia Yh-
Jysvaltojen ja Neuvostoliiton kiis-tellessä
kysymyksestä onko epäil-lyttävien
maanalaisten tärähdysten
tapahtumapaikoilla sallittava kan­sainvälisiä
tarkastuksia. Amerikka­laisten
mielestä tällaiset tarkastuli
set ovat tietysissä tapauksissa vält-tämättöimä,
jotta voitaisiin varmas­ti
todeta, onkQ kyseessä maanjäris­tys
vai salainen koeräjäytys. Neu­vostoliiton
väittämän mukaan taas
uudenaikaiset seismiset kojeet ovat
kyllin herkkiä todetakseen täräh­dysten
laadun.
Ilmakehässä, veden alla ja ava­ruudessa
tapahtuvat ydinasekokeet
kiellettiin vuoden 1983 Moskovan-sopimuksella.
Alva Myrdal sanoi,, ettei kuiten­kaan
Yhdysvallat sen paremmin
kuin Neuvostoliittokaan ole osoitta­nut
merkkejä valmiudesta maan­alaiset
kokeet kieltävään sopimuk­seen.
On enää vähän aikaa siihen,
kun konferenssi keskeyttää istun­tonsa
selostaakseen syyskuussa ti­lannetta
YK:n yleiskokoukselle,
sanoi Myrdal. Sen tähden sen on
ehkä oltava tyytyväinen, jos Yh­dysvallat
ja Neuvostoliitto .päät­tävät.
ryhtyä lähitulevaisuudessa
neuvottelemaan yksityiskohtaises­ti
koekieltosopimuksesta. -^Mut­ta
tämä päätös olisi tehtävä hyvin
pian, hän lisäsi.
;j YHDESTÄ HEISTÄ TULEE "MISS LABORFESTIVAy'
ROBIN ISKÄTH I
Milli Clblebicä) «VbrkM V
KAREN STENBERG
Mbt Aiilo W«rktr
MARV-AflNEBASHUCKY
Mlik frontpört WcMUt
LYNN HOTCHISQX
Mtu1MMInii'tr«dM
Heidät näette 34:ssä vuotuisessa työväen festivaa­lissa
CampPalermossa lauantaina, eiakuun 27 pnä.
Innoittava ohjelma iltapäivällä ja illalla.
m] mmm KHMISIA
S.C.A. UrhelluHllon
•irkailijoiden osoitteel:
Paheenjohtaja: Ake Hunnakko
90 Neville Park Blvd.
Puhelin OX 1-6195
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Hiawatha Rd., Toronto 8, Ont.
Puhelin HO. 6-8815
Rahastonhoitaja: Len Boström
58 McNaim Ave., Toronto 12, Ont.
Puhelin HU 1-3551
LHTON NAISJAOSTO
Elsle Jokinen
21 Oranlea Road, Willowdale, Ont
Puhelin BA. 1-1489
LnTON HIIHTOJAOSTO
Puheenjohtaja: Antti Ranta, .
Jehu A.C. — puhelin 673-9015
479 Sandra Blvd, Sudbury, Ont.
Täi^keä virka YKssa
Helsinki. — Suomen pysyvä
edustaja YKssa, suurlähettiläs
Max Jakobson on virallisesti ni­metty
ehdokkaaksi YKn erityis-poliittisen
valiokunnan puheen­johtajan
paikalle. Suomen halli-^
tukselta on tiedusteltu asiaa, ja
se on antanut myöntävän vastauk­sen
ehdokkuudelle.
Kysymys suurlähettiläs- .Jakob­sonin
sijaisesta tulee esille vasta
kun puheenjohtaj!en vaalit on pi­detty
mikä tapahtuu yleisistunto-kauden
alkaessa syyskuun 20 pnä.
Yleiskokouksen sääntöjen mukaan
kuuluu kullekin maantieteelliselle
ryhmälle tietty määrä koniiteapaik-koja.
YKn syksyllä alkavassa 31.
istunnossa kuuluu Länsi^Euroopan
ryhmälle kaksi valiokuntien pu­heenjohtajan
paikkaa. Naistr toinen
on juuri erityispoliittincn vJiliokun-ta.
Näin ollen tuntuu ilmeiseltä, et­tä
suurlähettiläs J.-ikobson valitaan
virkaan.
Erityispoliittinen valiokunta, Y-Kn
yleiskokouksen seitsemästä va-liakunnasta,
käsittelee pääasiassa
samoja asioita kuin poliittitien va­liokunta,
jonka toimialaan kuulu­vat
turvallisuuskysymykset aseista­riisunta
mukaanluettuna.
Erityispoliittisen valiokunnan kä­sittelemät
asiat edustavat tavallises­ti
laajaa aihepiiriä. Viime vuoden
työlistalla .olivat esimerkiksi YKn
Palestiiaan pakolaisten avustus- ja
työelimen UNRWAn raportti, ydin­säteilyn
vaikutukset, YKn rauhan-turvatoimenpiteet,
Etelä-Afrikan
hallituksen apartheid-politiikka ja
poliittisten kysymysten rauhan­omaiset
ratkaisumahdollisuudet.
Port Arthur. —• Hilda Kotila kuO:
li täällä sairaalassa viime keskiviik­kona,
elokuun 3 pnä. Hän oli syn
tynyt Saarijärvellä, Suomessa ja
oli kuollessaan 76-vuotias. Tähän
maahan oli hän saapunut 62 vuotta
sitten. Kotila oli nuorempana mu­kana
CSJ:n toiminnassa ja Jo Työ-kansa-
lehteä perustamassa. Jälkeen
jäi kaipaamaan miehensä Oskar ja
poika John, tytär Elma Tuomi ja
2 lastenlasta. Hautaus suoritettiin
perjantaina Riverside hautausmaa­han.
:
Fort Williamia kaupungin val­tuusto
hyväksyi pysäköimisestä si-vulain,
joka «n voimassa marras­kuun
1 pstä ja kestää huhtikuun lop
puun. Sen mukaan sallitaan pysä­köiminen
kello 9 a.p. ja 5 i.p. vä­lisellä
ajalla parillisena kalenteri­päivänä
sillä puolella katua jossa
numerot ovat parilliset. Toisella
puolella parittomina kalenteripäivi­nä;
Sen tulee vielä saada Ontarion
liikenneministeriön hyväksymisen
ennen kuin se tulee voimaan. Mutta
siihen on vielä aikaa, sillä tarkoitus
on helpottaa lumen poistamista ka­duilta.
' :
• . o, , • » . .. ,. •
Suurjuhlavieraat ovat. hiljalleen
poistuneet JärvienpääStä. Ainoas­taan
muutamia pitkämatkaisia olem­me
saaneet pitää lomailemassa. Jen-nie
Lampi lähti Auroraan (Minn.)
vasta viikon puolivälissä, ollen vii­meisin
Yhdysvalloista vieraileva.
Montrealiin lähtevät viimeiset
vieraat ensi viikolla.
B.C:n vieraat ovat parhaillaan
paluumatkalla. Sointulasta Syrjälän
veljekset perheineen olivat nuorerti-paa
sukupolvea. Matti lähti suoraan
takaisin, mutta toinen veli perhei­neen
kiertää Yhdysvaltain kautta.
.Myntit vakuuttavat tämän käynnin
jälkeen Jäävän ikfivän jota tuskin
voi sammuttaa muutoin kuin ensi
kesänä uusi vierailu.
Kotona Kaiku-ktioro kokoontui
heti juhlimisen päätyttyä tiistaina
ja päätti alkaa uudelleen valmistau­tumisen
ensi vuoden varalta. Har­joitukset
alkavat lokakuun 5 pnä,
kaivatun loman jälkeen;
Kun suurjuhlakbmlteat elvSt vie­lä
ole voineet lopeteU» toimintaan-'
sa, niin lopullisena ei kiitos tiinnu
täydelliseltä, vaikka se nyt on esi­telty
ja esitellään kaikilla muura­haisille,
jotka ovat olleet auttamas­sa
nyt onnellisesti ohitettuja suur^
juhliamme. — ATH.
Tukat ja kuivuus
on Ylidysva^ltaiii
tavoitteina
Salgoh. — Amerikkalaiset suih-kupommittajat
hyökkäsivät viikko
sitten, tiistaina kolniahnen kerran
ääfphongih satamakaupungista kol-lifien
kilometrin päässä sijaitsevien
polftoainevarastojeh kimppuun. Nä­mä
varastot kuuluvat Pohjois-Viet-namih
suurimpiin.
lUSA PÖMMIITAA
RASTELVLAITTEITA
Viimeisten kuukausien aikana
amerikkalaiset ovat suorittaneet
järjestelmällisiä hyökkäyksJiä Viet­namin
demokraattisen tasavallan
pato- ja kastelulaitteita vastaan, sa­notaan
vesltalousministeriön Ha­noissa
antamassa tiedonannossa. Yh
dysvöltain ilmavoimien jatkuvat
hyökköyksöt kastelulaitteita vastaan
kuuluvat ' Edeltäkäsin laadittuun
suuhnitelmaan, jonka tarkoituksena
on saada aikaan tulvia ja kuivuut­ta
ja häin häiritä tuotantoa, mikä
asettaa miljoonien ihmisten elämän
vaaranalaiseksi, osoitetaan tiedon­annossa.
UNKARIN NÖÖW'I
Unkarin kansantasavallan halli­tus
on valmis antamaan kaikkea
apua Vietnamin kansalle sen oikeu­tetussa
taistelussa amerikkalaisen
imperialismin aggressiota vastaan,
sanotaan Unkarin YK:n edustuston
turvallisuusneuvoston : puheenjohta­jalle
lähettämässä verbnalinootissa.
Tilatkaa Vapaus!
CSJrn OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ :n Wanupin osaston kuukau­sikokoukset^^
pidetään jokaisen
kuukaudea~^vilmeisenä sunnun­taina
klo 1 ip. osaston haalilla.
Slhteerhi osoite: Voitto Lehti,
R. R. 3, Sudbury, Ont. ,
CSJ:n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään
Joka kuukauden ensimmäisenä
maanantaina klo 8 illalla Don-haalilla.
CSJrn Sault Ste. Marien osa«ton
sääntömääräinen kokous pide­tään
joka kuukauden ensimmäi­senä
tilstahia kello 8 Illalla
omalla talolla, 321 John Street.
CSJrn Beaver Laken osaston kini-kausikokous
pidetään J6kB kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
1 päivällä osaston haallUa. K k -
Jöenvalhtajan osoite: N. Piispa­nen;
R. R. 1, Worthinsrton. Ont.
CSJ:n Vancouverin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Clin-ton-
haallssa Jokaisen kuukauden
toisena sunnuntaina klo 2 ip.
Kirjeenvaihto -sihteerille: Mr.
Matti Mäkelä. 2605 East Pender
St., Vancouver 6, B.o.
CSJ:n Port Arthurin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään kesä­kuukausien
aikana Jokaisen kuu­kauden
ensimmäisenä tiistaina,
alkaen klo 7 illalla; Kirjeenvaih­to
osoite 316 Bay Street, Port
Arthur, Ont.
CSJ:n Sudburyn osaston kokouk­set
pidetään kerran kuukaudes­sa
Johtokunnan kutsusta. Johto­kunta
kokoontuu useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan
, kutsusta. Kirjeenvaihto sihtee-
. rllle: Lyyli Pärssinen, Box 354,
Sudbury. Ont.
Hajoaaiko Nigeria?
(Jatkoa edelliseltä sivulla)
Nigerian perinteellistä kolmijakoa
itä-, pohjois ja länsialueisiin el yli
viisi vuotta kestäneen itsenäisyyden
aikana ole saatu kurottua umpeen.
Niiden taloudellinen taso on hyvin
erilainen ja niistä edistynein eli
länsialue on miltei koko ajan ollut
poikkeustilassa. Kullakin alueella on
ollut omat johtajansa ja omat puo­lueensa
ovatpa ne harjoittaneet
ulkomaankauppaakin keskushallin­nosta
piittaamatta. Keskushallitus
on puolestaan ollut vain kuva yhte­näisyydestä,
jota tosiasiallisesti ei
ole olemassakaan.
Itäalueen sotilaskuvernöcri Oku-kuwu,
joka nyt on puhunut hajoa­misuhasta,
perustaa tähän pysyviltä
tuntuvaan jakoon. I t ä - j a länsi alu­eille
on pohjoinen takapajula, jos­sa
väestön suuri enemmistö — n.
2/3 ^ asuu, jatkuva taakka. Toi­saalta
jäisi pohjoisosa yksin jätetty­nä
vaille merenrannikkoa ja kehl-tysedellvtyksiä.
Kuvaavaa Nigerian
ristiriitaisuuksille on, että sen asur
kasmäärä liikkuu useista väestölas­kennoista
huolimatta arviopohjalla
31 ja .-35 miljoonan välillä. Kukin
alue on "runoillut" lisää väkeä saa­dakseen
siten suuremman osuuden
keskushallituksessa, jonka toiminta­kyvyn
ristiriidat ovat lamauttaneet
Nigeria n hajoaminen kolmeen tai
neljään osaan on tänä päivänä yh­tä
mahdollinen kuin se on ollut vii­meisen
.kuuden vuoden ajan. H.A.
Onnetar hymyili
täUä kertaa heiUe
Suurjuhlien suosikkikilpailun
voitti Etelfi-ontariöh ehdokas, Dolo-i-
es Niskanen suurimmalla äänimää­rällä,
josta kiitos kaikille, jotka aut­toivat
äfinten keräyksessä.
Lahjavoitot Kedkiydn tansseissa
jakaatituivat jseuraaVasti:
1) Kerttu Kitts R.''H; 1/ Whitefish
Ont., No, .1^414.^
2) John Kivimäki) ^ Browndale
Cres, Richmond Bili, Ont.,
No. 5937.
8) Mr. O. Seppälä, Box 12 Creigh-ton
Mine, Ont., No. 14973.
4) No 8870 — ei ole nimeä.
5) John Hendrickson .11128 — 60
St. Edmonton, Alta. No. 13811.
6) Leo Lehto, Kakabeka Falls,
R. R. 1. No 10525.
7) Helen Lahti 20 Frqöd Rd.
Sudbury, Ont, No. 7298.
8) Mrs. A. Henry, Ste 211, 2130
Harrison Dr.; Vancouver, Ö.C.
No. 14316.
9) Len Bordeau 37 Maki St. Sud­bury,
Ont., No. 8954.
10) Kustaa Mansukko No. 13532.
(Osoite epäselvä).
Kansallinen Juhlakomitea kiittää
kaikkia, jotka niin suurennlöisesti
avustitte juhlia, iVionella eri taval­la.
Maäilmaii tittliilt&
HENGELLISET
KOKOUKSEMME
jatkuvasti Siion Rukoushuoneella,
122 Powell St., Vancouver, B.C.,
keskiviikkoisin ja lauahtäishi klo
7.30, sunnuntaisin klo 7 Ulalla.
- T E R V E T U L O A !
"PEIJAISET" SULHASPOJAN
KUSTANNUKSlBLLA
Saita, Argentiina. — 62-vuotiäs
Simon Quicho on tuomittu kyittme-neksl
vuodeksi vankilaan 18-vuoti-aan
tyttärensä rakastelijan tappa­misesta,
paistamisesta ja syönnistä.
Oikeuskuulustelussa todettiin tou
kokuun 22 pnä. 1963, ettS Quicho
näki 22-vuotiaan Wenceslaö j^uedan
hiipivän pois hänen tyttärensä huo­neesta.
Quicho tappoi tyttärensä ra­kastelijan
rautakangella, silpoi hä­nen
ruumiinsa palasiksi."^ paistoi
palat ja pakotti koko perheensä —
vaimdnsa Donatan, tyttärensä Nicö-lasan
ja 16vuotiaan poikariia Ped­ron
— tulemaan ruokapöytään.
22 vUötta Varsova
kansannoususta
Varsova. — Puolalaiset kokoon­tuivat
juhlatilaisuuksiin muistomer­keille;
hautausmaille ja entisille te-loituspaikoille
maanantaina: jolloin
oli kulunut 22 vuotta Varsovan kan­sannoususta,
saksalaisten miehitystä
vastaan.
Kansannousussa kuoU 200,000
puolalaista taistelleääaan käsikra­naatein
ja polttopulloin syökäyiA>m-mlttajia,
panssarivaunuja ja vahvo­ja
saksalaisjoukkoja vaataan!
Hallituksen sanomalehti Zycle
War8£awy osoitti suhhUhUtisiesiia
pääkirjoituksessäah kiinnlöitustaah
niille kalkefiikSisiHe puolalaisille,
jotka ihiehittikt bnrrikaaditlBS jyäb
v8ä kestäneiden raivokkaiden katu-taistelulien
aikana.
Dmitri Giidkov:
Suezin kanava
Kymmenen vuotta sitten heinä­kuun
lopulla 1956 Egyptin halli­tus
kansallisti Suezin kanavan.
Sadat tuhannet Aleksandrian va-paustorille
kokoontuneet ihmiset
tervehtivUt lioissaan tättt halli­tuksen
toimenpidettä.
Vallan toisenlainen oli Suezin
kanavan sut|rten ulkomaisten
osakkeenomistajien reaktio. Eng­lannin
ja Ranskan lehdistö aloit­ti
voimakkaan egyptilälsvastaisen
kamt»anjan. Leimattiin Egyptin
hallituksen toimenpide laittomak­si,
mutta Egyptin kansalUsrikka-uden
riisto oli kansainvälisten
floanssipiirien mielestä iailllsta.
Egyptin kansan työllä ja sen
maalle rakennettu kanava tuotti
voittoa Lontoon Ja Pariisin raha­miehille.
Vuonna 1955 kanavasta
saadut tulot olivat 140 miljoonaa
dollaria, mutta Egyptin hallitus
sai vajaat kolme miljoonaa. Ka­navan
johtajistoon' kuului 21
ranskalaista, 10 englantilaista ja
yksi hollantilainen ja sen toimis­to
sijaitsi Pariisissa. Kanavan
kansallistaessaan Egypti palaut­ti
itselleen 6en, mikä sille kuului.
Kanavan kansallistamista vastus­taneiden
pääväittämSnä oli etteivät
egyptiläiset omin voimin kykene
hoitamaan täihän laitoksen toimin­taa.
Väitettiin, että kun englantilai­set
ja ranskalaiset asiantuntijat
poistuv;:'! kanavalta, liikenne siinä
pysähtyy, mikä vuorostaan aiheut­taa
öljyn hinnan jyrkän nousun,
koska se jouduttaisiin kuljettamaan
kiertoteitse.
Nyttemmin kuitenkin on Lontoos-iSa
myönnetty, että kanavan kansal­listaminen
oli Egyptille hyödyksi.
Lontoon finanssipiirien lehti Eco­nomist
kirjoitti joitakin piiiviä sit­ten,
etfi kanavan kautta kulkevien
laivojen lukumäärä on lisääntynyt
Vuoden 1956 aikana siitä kulki 14.
466 alulta, mutta viime vuonna jo
19.150 alusta. Kanavaa on koko 108
mailin pituudelta syvennetty ja le­vennetty.
Näin entistä Suuremmat
säiliölaivat voivat käyttää sitä
Economist toteaa edelleen Egyptin
hallituksen käyttävän kanrvan uu­simiseen
ja kunn<^ssapitobn paljon
'enemmän varoja kuin aikaisempi
kans^ainvälinen kanavayhtiö.
Kanavan käytöstä saamiaan varo­ja
Egypti käyttää taloutensa kehit­tämiseen,
jp maa onkin edistynyt
nopeasti leollislamisessaan, aikais-
\ . ..... :
Tiistaina, elok. 9 p. — Tuesday, Aug. 9, 1966 Sivu'3
Syvftsti kaivaten ilmoitamme, että
pitkäaikainen Järjestötoverimme
EMIL WilEN
ku61I äkkiä VaAcOuverissa sydän,
halvauksen mnrtaäoana heinäkuun
18 pnä 1966. Hän oU syntynyt Savi.
taipaleen pitäjässä, Vlipikrin lää­ninä,
Suomessa, elokuun 2 pnä
1886, ollen kuollessaan 79 v. U
kk. Ja 16 päivän ikäbien.
Lähinnä kalpaainaan Jäi yksi
slsko Alina PnontI perheineen
Staomessa Ja laaja toveripUri Bri­tish
Columblassa Ja Ontariossa'.
out aina meille toveri rehti,
nyt matkasi Tuonelan maille Jo
ehti.
Nautit kumpusi alla nyt lepoa
rauhaa,
vaikka maailman myrskyt yhäti
pauhaa.
TOVERIT.
NLti uud^n hallituksen
kökdöhpano entinen
Moskova. — NenvostoliitOn kor­kein
neuvosto muodosti viime kes­kiviikkona
uuden hallituksen pää­ministeri
Aleksei Kosyginin esi­tyksen
pohjalla. Hallituksen ko­koonpano
on sama kuin ennen
korkeimman neuvostoA istuntoa
eronpyynnön esittänyt hallitus.
Molempien kamarien yhteisessä
istunnossa valittiin myös kor­keimman
neuvoston puhemiehistö
joka toimii maan kollektiivisena
valtionpäämiehenä. Leonid Br^h-nevin
ehdotuksesta valittiin puhe­miehistön
puheenjohtajaksi ^uur
dellcen Nikolai Podgomyi.
Korkeimman neuvoston hyväksy­mien
lakien mukaisesti on muodos­tettu
kaksi, uutta liittotason minis­teriötä:
opetusministeriö ja yleisen
järjestyksen valvonnasta huolehtiva
ministeriö.
Korkein neuvosto on hyväksynyt
yksimielisesti Neuvostoliiton halli­tuksen
toimintaohjelman suuntavii­vat
sisä-' ja ulkopolitiikan alalla.
Hallituksen ohjelman esitti päämi­nisteri
Aleksei Kosygin. Istunnossa
hyväksyttiin yksimielisesti lausun­to,
jossa tuomitaan USAn aggres­sio
Vietnamissa.
Kansallisuuksien neuvosto asetti
keskiviikkona yhdeksän pysyvää va­liokuntaa,
mm. ulkoasiainvaliokun­nan,
joka keskuskomitean sihteerin
Boi-is Ponomarevin puheenjohdolla
käsittelee Neuvostoliiton suhteita
muihin valtioihin sekä neuvostoval-tuuskuntien
työtä kansainvälisissä
semm_a.n jälkeenjääneisyyden poista­misessa.
Ryhtyessään tuohon rohkeaan ja
ainoaan oikeaan toimenpiteeseen
Egyptin höllitukSclla oli esikuva­naan
Neuvostoliitto. Myös vallan­kumoukselliselle
Venäjälle, joka
päättävästi ryhtyi perinpohjin uu­distamaan
maansa taloutta ennus­teltiin
väistämä.töntä epäonnistu­mista.
Kuitenkin se on tällä kertaa
suurimpia teollisuusmaita.
Neuvostoliitto ..uttaa egyptiläi­siä
rakentamaan Niilin padon ja
sähköaspman, jolla on oleva tavat­toman
suuri merkitys Yhtyneen
Arabitasavallan taloudelliselle ke­hitykselle.
Suezin kanavan rakentamisen ja
Assuanin padon rakentamisen vä­lillä
on kokonainen historian aika­kausi.
ITäiden molempien historian
kehityspisteiden välinen suunta
o-soillna erinomaisesti, mitä suuntaa
maailma nykyisin kehittyy. Se kehit
tyy sosialististen uudistusten tietä:
järjestöissä.
Yhdeksään valiokuntaan kuuluu
kaikkiaan 319 edustajaa.
Myös liittoneuvosto, toinen kor­keimman
neuvoston kamareista, va­litsi
keskiivikköna yhdeksän valio­kuntaansa..
Ulkoasiainvaliokunnan
puheenjohtajaksi tuli uudelleen Mi­hail
Suslov, joka on NKP:n keskus­komitean
poliittisen toimikunnan
jäsen.
Vastavalittuun puhemiehistöön
kuuluu 37 jäsentä: puheenjt)ht!aja,
-1-5 varapuheenjohtajaa (liittotasa­valtojen
luvun , mukaan); sihteeri
sekä 20^ jäsentä. Tähän asti puhe­miehistössä
on ollut 33 jäsentä.
63-vuotias Nikolai Podgomyi va­alittiin
ensimmäisen kerran korkeim-iman
neuvoston puhemiehistön pu­heenjohtajaksi
viime marraskuussa
Anastas Mikojanin jälkeen.
Ampuma-aselkaupalle
tiukempia säädölksiä
Ottawa. — Huomioonottaen
Charles Whitmanin Texasissa suo­rittama
ihmisten joukkotapoh, Ca­nadan
liittohallitus tutkii, onko tar­peellista
tiukentaa ampumar-a.sei-4
den myyntisäädöksiä, sanoi päämi­nisteri
Pearson keskiviikkona. Hän
ei sanonut tietävänsä, aiheuttaako
nykyinen tilanne mitään muutok­sien
tekoja. .
Pääministeri Pearson huomioi
että Austinin verityön tekijä,
Charles Whitman, oli hyvämainei­nen
kansalaineUi jolla ei olisi tiu­kempien
säädösten alaisuudessa ol­lut
mitään vaikeuksia ampuma-asei­den
hankinnassa.
' Nykyään on helppo ostaa ampu-
'ma-aseita ja dynamiittia, selitti pää­ministeri
Pearson edelleen.
l/ehddtä suu tukkoon
Länsi-Berlini..— Länsiasksalaisen
sanomalehden Die Wahrheitin pää­toimittaja
Hans Mahle on esittänyt,
vastalauseensa sen diskriminaation
johdosta, jr.fa Länsi-Berliinin viran­omaiset
harjoittavat tätä lehteä koh­taan,
joka on Länsi-Berliinin sosia­listisen
yhtenäisyyspuoluecn ' pää-äänenkannattaja.
Puhuessaan leh­distötilaisuudessa
Mahle ilmoitti,
että Länsi-Berliinin senaatti' ivaatii
syyskuun 30 päivään mennessä sen
kirjapainohuoneiston tynjentämistä,
jossa Die Wahrheit painetaan. Län­si-
Berliinin viranomaiset aikovat
laittomin toimenpitein tehdä lopun
lehden ilmestymisestä. ''
Kosygin hahmoiteli NL:h
uikopotirftista linjaa
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
kansainvälinen lilanne vaatii meil
tä erityistä valppautta. Siksi Neu­vostoliitto
tulee alituiseen lujitta­maan
puolustustaan.
— Samalla tulemme osoitta­maan
itsehillintää ja tyyneyttä,
emmekä antaudu niiden provokaa­tioille,
jotka haluaisivat lämmitel­lä
käsiään kansainvälisen jänni­tyksen
ja sodan pesäkkeiden hii­lillä.
Neuvostoliitto noudattaa ja
tulee vastaisuudessakin noudatta­maan
rauhan politiikkaa ja erilai­sia
yhteiskuntarakenteita edusta­vien
valtioiden väliseh rauhan-
Omaisen rinnakkaiselon ja kan-
. sainvälisen jännityksen laukaise­misen
politiikkaa^ Me olemme yh­tä
valmiita kuin muutkin kulke­maan
oman osuutemme ja tule­maan
vastaan valtioiden välisen
yhteisymmärryksen ja yksimieli­syyden
saavuttamiseksi.
Jos asioita katsotaan laajempaa
taustaa vasten, niin huolimatta
nykyisestä jännityksestä, jonka
imperialistinen aggressio on ai-:
heuttanut, ovat merKitykseltään
pitkäaikaiset perustendenssit suo­tuisat
luille voimille, jotka esiin­tyvät
rauhan ja kansainvälisen
turvallisuuden takaamisen puoles­ta,
sanoi Aleksei Kosygin lopuksi.
Surulla ilmoitan, että rakas mieheni
HEIKKI VÄYRYNEN
kuoli kolonaan South PorcUpinessa; Ont. heinäkuun 6
päivänä 1966. kaivosmiehen taudin murtamana. Hän oli
aynivnyi Suomessa^ Vuolijoella. Oulun läänissä, joulu­kuun
9 pnä 1898.
Lähinnä suremaan jäin minä hänen vaimonsa Ellen
täällä, kolme veljeä ja yksi siako Suomessa, sekä ystä­vät
ja lultavai täällä.
Vainaja kätkeltiin maan lepoon South Porcupinen
hautausmaahan heinäkuun 9 pnä 1966. ystävien ja tove­reiden
saattamana.
Nyt päättyi yhteinen taival,
sinä saavutit määränpään.
Minä tänne j
vain muistot yhdistää.
" ELLEN.
K I I T O S
Sydämellinen kiitos kaikille niille jotka ottivat osaa
suruuni, kiitos monista kukkalaiiteJsta, joilla koristitte
hautakummun. Kiitos muistojen kukkasista lehdessä ja
osanottokorteista. Kiitos kantajille ja teille jotka läsnä­olollanne
kunnioititte hänen muistoaan viimeiseen le­poon
saatettaessa. Kiitos niille jotka auttoivat kahvitar­joilussa.
>-
ELLEN VÄYRYNEN
South Porcupine Ontario
M M M i u a s - yl(sr maailman teliol(kaimmista sähkökinlcaista nyt saalavafla Canadassa, 4r Marjory Ave. puh. 466-0709, Toronto
III iinriiiifffiii