Vapaus, October 7, 1954

              MM
mm
-m
m
SI
m
I P fJ
i l
'mm mi mp.
'•Mi
mm: m
-M
1;':
h
m
li - :
MA
Sivu 2 . Torstaina, lokakuun 7 p, — Thursday, October 7,1954
V A P A U S
OsBBn of Pbmltf» CsaadJaiu. A -
tablUbed NoF. 6, 1917. AuMioriged
M MOOnd elon JEDftU^^^ 1^
QfOee DesäxtmeDt, OUn». .FUb»
IMutf thrlee wed^; D M i d » ) »
TbaaadBTäanä BstaxdaH br^t^vaa
PobUibiog Compao7 Ltit^ at lOO-Ita
Bm-St. "n^ Sndboiy, O n l , Caaads,
Ttiefiboaui Boi. Ofilee O0. 4-1264
EOltorialOtaee €8,4-42». Uasager
S.SnksL EOUorW.EUiuuLBoSnig
lYamlatlon free d diaigf.
Tli4maIMMi: I vk, 8joa « kk. 4 ^
S fk, &5P «kk.4.79
Vilkas i^stoimihta alussa^,, ^
^ JEn paikkakunnilta saapuvisea uutistiedoissa kerrotaan, «tfatäkä'
iäisten maanmiestemme 'kulttuuritoiminta on iohyvässi käynnissä
( j a kalkki merki
taka^i^f^ta muodostuu entistä yilkkaampL 'CSJm iiaaleilla jbärjoifel-laanjiäytelmiä;
Jiuorot valmistuvat syyskonsertteja y a r t ^ j , naisten
kerbol: o v a i aloittaneet toimintansa; urheiluseurat ovat järjestäneet
voimisteluharjoituksia j a onpa eräällä paildtakunnalla jÄätetty t o i -
mednjpanna erikoiset kurssitkin tämän syksyn aikana; lasten suomen-^
:;kielen koulu j a m u u järjestötoiminta o n jälleen päiväjärjestyksessä ja
edtstjl^smieliset: osuusliikkeet'a
mintamme hyväksi, ^ '
.^^^Kaikki tämä on kuten ollakin pitää. Edistysmielisten järjestö-jemjme
vilkas j a monipuolinen toiminta rikastuttaa paljon jokapäi­väistä
elämäämme, mikä olisi muuten aivan l i i an harmaata ja- y k s i ­toikkoista.
Tästä johtuu^ että nekin kansalaisemme, jotka etvät vielä
:os|ffl|tu?henkilökohtaisesti järjestö
.lälnjgimästi järjestöjemme aktiivisuutta. - :
croOllsl luonnollisesti itsepetosta jos sanoisimme, että syystoimin-iamme
on j^^^^^^
misen varaa enää ole. K a i k k i työväenliikkeen' toimintaa vähänkin
ivm^ak henkilöt' tietävät, että kulttuurijärjestöjen toiminnassa on
ai(ia suuria vaikeuksia syksyllä. Luulisi, e>tä "kesäloma" auttaa
s}{^Skja'talvltoimintaa, kuten se epäilemättä tekeekin pitkän päälle
?k4t»>ttuna> mutta syksyisin on a i n a aluksi vaikeuksia,niin ohjelman
editäjän kuin yleisönkin kokoamisessa, sillä j o i l l a k in meistä on halua
j a l k a a ^'kesälomaa''vähän pitemmälle, mitä oikeastaan ta
; Yksistään ;tän^
denkin aktiivisten yksilöiden kannettavaksi, huolimatta lainkaan siitä
k u i n k a hartaasti^ he toivoisivat/; että saataisiin esim. näytelmiimme,
kuoroihimme jne. myös ''uusia kasvoja^''. Mutta huolimatta' siitä,
-kuinka suuria vaikeuksia syystoiminnan alkamisen yhteydessä kohda-
;ftaan£^tosiasia':kuitenkinonj:että^nämä vaikeudet ovat voitettavissa)'
si lä järjestöjemme toiminta kokonaisuudessaan auttaa yhteistä > a s i ­aamme
j a se myös saa joukkojen kannatuksen j a hyväksymisen.
l Syystoiminnan alkaessa on myös syytä kiinnittää huomiota suun­nitelmallisuuteen.
Usein sattuu, että talvitoimlnnanj>äätyityä havai­taan,
sanokaamme se, että on esitetty liian paljon n . s . . " r a s k a i t a"
näytelmiä j a l i l an vähän huvinäytelmiä, tai päinvastoin. Vaikka
o l i s i m m e k i n huomioon, että ohjelmiston suhteen tehtyjä'suunni->
tdlmia el tvoida kirjaimellisen tarkasti ainä toteuttaa, niin vsittenkin
ori myöniiettävä, että jos tehdään jonkinlainen perussuUnnlteTma, hiin ;
tällainen'(epäkohtasaadaan*vältetyksi. , . .. •
^jjP^^ejJ^jUjn ^f^uunijl^te^ .yhteydessä on paikallaan . huomioida
m y o i ; eraät^ tärkeät' merkkipäivät. Ottakaamme, tässä, esimerkiksi
v ^ i k ^ p a Suomen itsenäisyyspäivän vietto.. Jos tätä tärkeätä merk- •
k^paivääeihuomioida ohjelmistoa suunniteltaessa, n i in tulokseksi v o i -
d|aa saada se^ettävyiikkoa^e^^
o^jdmalIinehvtuaisuus?ja viikon kuluttua i^spä
s^yikonserttl;-: Jos sitten vähän myöhemmin^ ryhdyttäisiin j ^
'm^ä^itsenäisyysjuhfia näiden tilaisuuksien^v
o ^ I e n voimien avuna'ei-sttä Voitaisi inääku^^^
Tällaisia tilant^itaön meillä ollut paljon, jos ei Supriieh/tt^nälsyys-päiv^
ny niin l a i n a k i n fmuiden tärkeiden merkkipäivien vietotf ^ h t e y -
dessk.rfi M u t t a 'jos ohjelmiston laatimisen yhteyde^^^
^'ni^as vissit merkkipäivät, niin monta pulniaa ja* vaikeutta'^ voidaan
vältfää. . • ' ,
^ 'Kiireen toiminnan yhteydessä unhoitetaan lisein se perustekijä,
ettätmihinkään järjestöön ei saada uusia jäseniä, ellei pyydetä/kanssa-ihmisiämme
liittymään jäseniksi. Torontossa: juuri pidetty G S J :n
: :tpk:tn neuvottelutilaisuus: totesi, että eräillä paikkakunnilla on jo saa-vytqttu
hyvin lupaavia tuloksia uusien jäsenten hankinnassa järjes-t^
r^h :T^^
ecmysmielisissä-järjestöissämme. Uusien Jäsenten hankinta on erot­tamaton
osa vakituisesta kulttuuritoiminnastamme, jos mielimme saa­da
parhaita mahdollisia tuloksia. Ja v i l k k a a n syystoiminnan alkaessa
o^sitpiaettävä tämäkin asia mielessä.
Adenauerin vaikeuksista
T
>Samanaikai3esti kun 'Saksan Demokraattinen Tasavalta viettää
suuran juhlallisuuksin 5-vuotispäivään'sä, tuntee Länsi-Saksan kansleri
.Atlehauer, että poliittinen maaperä luisuu pois hänen jalkojensa
i i Ir^fcaikki poliittiset huomioitsijst myöntävät, että .Adenauerin po­l
i i t t i n en asema tulee päivä päivältä entistä heikommaksi -r-: sillä laa-j
m joukot tulevat yhä selvemmin näkemään, että Bonnin hallituksen
amerikkalaismielinen ohjelma vie maata ojasta allikkoon: On totta/
kuten tämän mantereen sanomalehdissä jatkuvasti rummutetaan, että
L^nsi-Saksan teoUisuustuotantp on huomattavasti noussut, i Mutta
t<|tta on myös se, mistä tämän mantereen sanomalehdet vaikenevat:
k u i n hauta, että jLänsi^Saksan teollisuuden jälleenrakentanimen on
suoritettu kansanjoukkojen kurjuuden hinnalla: Kulutustavarain hin­nat
ovat Länsi-Saksassa jatkvasti kohonneet samalla kuin Itä-Saksassa
OQ toimeenpantu sodan jälkeen 16 hintojen alentamista. > Lansi-Sak-
'S^rtyöläisten palkat ovat,jääneet hintojen kohoamisen vuoksi syviin
; k l o p p i i n j a joukkomittainen työttömyys tekee tilanteen vieläkin pa­hemmaksi,
samalla k u i n Itä-Saksassa on palkkoja jatkuvasti korotettu
ja» työttömyys tyystin lopetettu. «Kaikesta tästä Lähsi-Saksan asuk­kaat
syyttävät Adenauerin hallituksen a ^ ^
k^a — j a k a i k en tämän perusteella Länsi-Saksanasukkäat vastustavat
;.n|s. länsimaiden SOtaliittoon yhtymistä ja uusia aseistuml^
njia; He i^katsovat aivan oikein, että uudelleen asebtaminen veisi
Saksan uusiin j a entistä suurempiin onnettomuuksiin. / ; ; '
t Tätä taustaa vasten katsottuna on tqtta, kuten esinierkiksi T o ­rontossa
ilmestyvä aamulehti Globe and M a i l sanoi tiistaisessa toimi-ti)
skirjoituksessaan, että Yhdysvaltain sotapolitiikkojen pulmana ei
o|e, v a in se, saadaanko Lontoon sopimus ratifioltuksi Ranskan kan­salliskokouksessa,
vaan myös se, ratifioiko Länsi-Saksan valtiopäivät
; tämän sopimuksen. i
j '>Iorjet canadalaiset ja yhdysvaltalaiset on johdettu uskomaan,
että "ainoastaan kommunistit" vastustavat Länsi-Saksan Ja Euroopan
• niuiden maiden aseistamista amerikkalaisten kenraalien vastaista
käyttöä varten. Näin yksinkertainen ei a s la k u l t i n k a a n ole. Meil^
e[ ole mitään erikoisempaa halua kieltää kommunisteille tässä yhtey-
';dtssä anneltua tunnustus kunhan v a in siinäkin pysytellään totuu-
• den puitteissa. J a tosiasia onkin, että esimerkiksi Ranskan kansallis-ikSkouksessa
äänesti enei«unistö'sosialidemokr^^ kansanedustä-muiden
ranskalaisten isänmaanytävien
^Euroopanipuoiustusyhjteisö^^^^^
Mitä niiilit sanovat
KASLsi LUOKKANSA ts^nvtuf.
BritannTan entisellä uDsomlnisteri
Bevinlllä; Joka oli ollut. kuljetustyö-,
Jalnen.^ o l i tapana byökäteasääi» Neu­vostoliittoa
Ja koxnaunismla vastaaii:
antaa loppuponsi lausumalleen llmclt-täraalla
tämän alkuperänsä. K u n bäri
"Jälleen kerran ieki tämän -yUdisty-
^)teissä'Kanskunnis5a Joutuessaan s a ­nanvaihtoon
Neuvostoliiton edustajan
Andrei'Vyshinskln kanssa. Ja lopuksi
otti esille; oman proletaarisen Ja vas­tustajansa
porvarllUsen alkuperän,
sai hän vastaukisen, gjcka tulee elä­mään
kauemmin kuin mikään hänen
puheistaan.. ,
1 "mnSui' BrftUteiseb Majesteet-
: t'lnsa' ballitiuia edostava' ärrolsa
': pohDja tekee väärin fcorostaesaan
vainaita. Joka meidät eröittaa, sa*
• nol VysbinsU lempeästi hymyii-ten.
SaUlnette minon tehdä päin-vastoin
|a viitata siihen. mlKä kni-tenkln
on meille yhteistä haali­matta
erilaisesta alkäperästämme.
erilaisista mielipiteistämme;
; olemme molemmat pettäneet luo-
Itan. Josta olemme lähtöisin-^ mi­nä
porvarfston ja Sir: Bevln^t
väenluofcan."'
SITÄ
Majayannahpista
maksetaan kesk.
13 doUaria ,
Toronto. — J t o i d e n j a metsien m i ­nisteriön
villiriistaballinnon Johtaja
t r i J . K . Reynolds on Ilmoittanut, et­tä
tänä vuonna on saatu tässä maa-kujman^
a kaikkiaan 125,000 majavaa
B»biols-Ontarion 4,904 r e k ^
ta pyyntialueelta j a että 1 majavan^
nahkojen. keskimääräinen hinta on
ollut noin 13 dollaria. Silloin kuin
majavaimahkaturkit olivat naisten
suosiossa - o l i nahkain hinta 'niinkin
karkea kuin 60 dollaria.
T r i Reynolds' &anoi majavannah-kain
muodostuneen k i u s a k s i l u r k i s -
markkinoillu sillä majavat ovat alitui-ii3sti
lisääntyneet sitten: vuoden 1940
sen johdosta^ että niiden pyynti on
säännöstelty. Träppärit saavat pyy^
tää niitä yhden vuodessa kutakin ma-javanpesää
kohden.
Majavien 'kerrotaan aiheuttaneen
huomattavasti vahinkoa farroimaille,
teille>Ja rautateille'Pohjois-Ontarios-sa.
l£sime)-kiksi kuluneen kesän aika­na
eläimet aiheuttivat kakiU ONR:n
•jumien raiteilta suistumista k u n maja-^
^ i en psfdot murtuh-at j a siten vapau-iuneet
vedet tulVivVat. rautatielle. i ": \'i. - ^ •
pahäjdaiiäket Itiiltkäiia
^toniisotaliarjoi-luksissa
Saksassa
vs • Soest, Länsi-Saksa. — Ensimmäisen
'kanadalaisen: jalkaväkiprikaatin osas-
•iot ovat; osallia^uneet niihin tttomiso-'
•taharjoituksiin. joita pidettiin kuu­den;
päivän : aikana: Pohjois-Saksassa.
Näissä .harjoituksia» 'vastusti' 5,500-
miehinen canadalainen prikaati kuusi
Ikertaa volmakicaampaa "vihollisjouk-koa"
j a onniatui torjumaan hyök­käyksen
atomiaseiden avulla, joiden
mielikuvituksellinen käyttö tapahtui
etukäteen laadittujen suunnitel­mien
peruateella. Kaikkiaan noin: 140,
000 monien eri maiden sotilasta osal­listui
näihin "kimlnkaalliscn taiste­lun"
sotaharjouksiin.
Saksasai olevien brittiläisten jouk­kojen
komentaja kenraali sir Richard
Gale sanoi suoritetun "kiminkaallisen
taistelun*' Johdosta, että vaikka ato­miaseilla
onkin valtava merkitys, tar­vitsevat
lännen maat vielä voimak­kaita
j a hyvin harjoitettuja maasota-voimia.
Lehtikimingas väittää
antaneensa lehtensä
N.B:n kansan haltuun
Lontoo. — Canadassa syntynyt brit­tiläinen
sanomalehtikuningas Lordi
Beaverbrook ilmoitti täällä viime vii­kolla,
etta han on luovuttanut lehti­ensä
kontrollin '*New, : •Brunswickin
kansalle.": Tämä 75 vuoden-ikäinen
cnles fiinoi luovuttaneensa lehtiensä
kontrollin vieraisiin käsiin Icun hän
oli luovuttaneet yhtioidensa osakkeet
perustamilleen hyväntekevalsyyssaa-tiöille.
Joiden toiminta kohdistuu etu^
päässä New 'Bnmswickin maakunnan
väestöön.
. Kysymyksensä on kolme sum-ta sa­nomalehteä.
The Daily Expre^, Sun-day
Express, j a Evenlng Standard,
joiden litkevaihto -oli viime: vuonna
lähes 20.5 miljoonaa puntaa.
tAsiaintuntljat välttävät tääUä, että
New Bnmswickissa syntyny sanoma-lehtikimingas
.tulee yhä edelleenkin
vaikuttamaan, huomattavalla tavalla
kysymyjcseoi» olevien lehtien sisältöön
j a muihin asioihin.
Jculukuun 6 jmä /19I7 päätti edus­kunta
Julistaa : Suomen riipptunatto-maksi
tasavailaksi,, antaen;^ sadialla
hallituksen tehtäväksi ryMyä' haidt-kimaan:
ulkovaHoilta rtaaavaltanm
riippumattomuuden . : - t u im
Yhtään ääntä ei noussut irästpsta-maan
tätä päätöstä. Kaikki oUtrat
yksimielisiä siitä,• että;.tasavaltainen
valtiomuoto oli. näin; voimaansaatettu
Ja että se o l i säädettävä pysyväksi
uudessa taiavaltalalsessa hallltiis-mucdcttsa.
jjollaisesta hallitus-oli; anr
tanut eduskunnalle esityksen, ,
Tuskin oli kuitenkaan kapina- a l k a ­nut
kun alkoi, kuulua kuiskeita; xettä
mastamme oli: :«ittenkin tehtävä ^ku­ningaskunta.
Kuningasajatus tuli
ensiksi laitsutuksi.kapinanalkaisess
maanalaisessa sanomalehdistössäänkö,
ka muutenkin kuvasti niitä }r>ra]koisen
terrorin ja .taantumuksen miejialoja
Jotka kapinr»! kukistumisen. Jälkeen
puhkesivat r täyteen kukolstiikseehsa
Mutta vielä silloin ;1cunpääkaupim-kllainen
sanomalehdistö pääsi-v huhti­kuussa
vapaasti llmestymäTän ,eifnäyt^
vtän3^ siltä; että kuningasinnostua:oli-si
päässyt vastutmalaislinryalticllhlin
piireihin Juiutumaan. ' "
Mutta jo: muutaman päivän; kulut­tua
Helsingin valloituksesta :k^^
eräässä ruotsinkielisessä lehdessä
huuto: 'Antakaa meille kuningas!"
Se lähti kiertämään ympäri ruotsa-lais-
suomalaista olkelstolehdlstöä. O i ­keisto
huomasi, että oli käytettävä
ainoa mahdollinen tilanne; taäntu-nmksen
j a harvainvaltaisuuden? ase­mien
lujittamiseksi maassa.: Se alkoi
käyttää kaikkia mahd c liisiä keinoja
kuningasajatuksen ;v 'levittämiseksi
väestön keskuuteen. Joskin huonolla
menestyksellä; Suomettarelaisen puo-lusen
pää-äänenkannattaja '(Uusi
Suomi" suositteli jo aseellistakin val­lankaappausta,
vedoten armeijantah^
toon, mutta-kun^ oikeistolaiset sitten
huomasivat armeijan :clevan hengel­tään
tasavaltalaista ja pitävän kiinni;
tasavallalle' rvanncmastaan : valasta :
panivat he toivonia eduskuntaan'rTätä
varten teljettiin; vankiloihin nekinso-sialidemokraattisen
eduskuntaryhmiin
jäsenet. Jotka eivät olleet*ihilläänr.;ta-valla
osallistuneet: kapinaan, i; pidet­tiin
'tutkintovankeude&a:: syksyyn
saakka j a tuomittiin sitten: poikkeuk­sellisissa
• tuomic istuimissa vuosikaiji-siksi
kur.tushuoneeseen, , .j
Talla tavalla 103 jäseruseksi typl?-
tyny t tynkäeduskunla kokoontui; tojj-.
kok. . 15 .pnä. Kokoontumispäiv|^
edellisenä päivänä oli 27..komeanimis-.
ta kansalaista suurissa; sanomälehti-ilmoituksissa
julistanut monarkistisen
kantansa, vaikuttaakeen täten edusr"
kuntaan:; Vähän myöhemmin seuraa
uusia julistuksia. J a kUn'-^ näin öll
muokattu . maaperää,': katsoi hallitus
voivansa ilmoittaa eduskunnalle, että
se tuleeantamaan sille; uudlnr:rtjjo|
narkistisen halLtusmuotoesitykseii,
minkä ilmoituksen johdosta perustus-,
lakivaliokunta: toukck. 22 pnä kes.-;
keytti tasavaltalaisen. hallitusmuoto-esityksen
käsittelyn.: - K e s a k . l l . pnä
jätti hallitus — valtiopäiväjärjestystä
rikkoen eduskunnalle uuden mo-:
narkistisen: halUtusmuotoesityksensä,-
jonka perusteluissa lausuttiin: y^,
"Epäilemättä tulisi uusiintuva"
valtion päämiehen vaali kaikkine
niine . laajoine valmisteluineen,
jotka siihen väUttömästi liittyvät;',
helposti taottamaan ybteiskonnan-kannalta
haitallista mieltenkuo- r:
^vhna maassa jossa muutenkin t i - :
heään suoritetaan kalkkiin: k a n - ::
sankerrökslln ulottuvia vaaleja", ::
: sekä toiselta puolelta kavailtiln, :
kuinka "snomalainen kuninkuus :
olisi omansa tasa-arvoisuudsn (?) - :
pohjalle luomaan arvokkaita val­tiollisia
siteitä. Suomen j a tuon
mahtavan maailmanvallan (Sak- -
san) välillä."
Seuraavana päivänä ilmestyi Jäi-'
leen sanomalehtiin suuri ilmoitus, jos­sa
joukko enemmän tai vähemmän
tunnettuja nuorsuomalaisen puolueen
Jasenia julisti kannattavansa kunin­kuutta,
ilmeisellä tarkoituksella vai­kuttaa
hcrjuttavasti nuorsuomalal^
siin kansanedustajiin. HaUituksen Jä­senet
itse "korkeimman vallan hal­tijaa"
Svinhufvudia myöten kierteli­vät
muiden monarkistitaantumuksel-listen
kanssa agitatsionimatkoille ymi'
päri. maata —.samaan'aikaan kuin
vankileireillä kuoli vankeja nälkään
ja työväenluokan • jäseniä ammuskele
tiin kuin Jäniksiä.
Kesäk. 13. pnä päätti perustuslaki­valiokunta
9 äänellä^ vastaan asettaa
hallitusmuotokäsittelyn pohjaksi mo^j
narkistisen hallltusmuotoesltyksen. J «
helnäk. 9 pnä jsutul asia eduskun­taan
exisimmälseen fcäjslttelyyh; Sitteri
Siiiif^eti fa^jna Suomen oi^eistolaisfien myttyyn
menneestä yrityksestä tehdä tasavaltalaisesta
maasta kuningaskunta vastoin :^nsan tahtoa ^
^.: •••M-S':te7^S'Vi,":'.!;:::n>i:»;i:i>^^ /•.;.•,:':•:f:':
Lokäkmin 9 päivänä, tulee Jli^mieeksI 36 Tiu>t<a'''dlia maanpetok­sesta
mihin Soomen iaanUn^ns syyllistyi valitessaan Hessenin prinssin:
Saomen konlnka^oL<. Kbd(d''fatnän l^p:pb(tuoän Ja siia edeltäneen.
vehlMitmtyilsityiakol^i.'eivät, ole niln-yteisesii tonnettnjainiin-ollal'
kirjata», r (HdkipU, .19!^),
tehUin" i^ölä tiilfe^Ila^-iUreellä «uu-i'-berg, olivat kypsiä äänestämään mo-ressa
vaUokunimsä jd: eäuskuiuia^^
min'että eduäcunta Jo heihäk. 14 pnä
— sunnuntaipäivänä —hyväksyi h a l -
Utusmuddön toisessa lufceihisessa 54
äänellä 50 vastaan. lAsia oli vielä
k o ^ n täpärällä koska jaäiapiti-heinäk.
17 pnä ottaa lopulliseen,* kolmanteen
käsittelyyn. Täytyi senvubksi ^ottaa
vielä vähän aikaa,'jotta ehdittäisiin
pehmittämään hcrjumaan ruvenneita:
Eduskunnan;: Istuim6t.;kes^^
sitä varträ elok. 7 p. saakka. Ennen
eduskunnan ihajaantuinista^^vpldettim
porvarillisten eduskuntaryfimlen • yh­teinen
kokous, jossa oU';sillolnen Sak-:
san lähettiläs läsnä*'^giteeraamassa
kunliikuuden hyväksi ja-jo^bn lisäksi
oli 'tilattu-iSaksan sotilasjohdolta k u ­ninkuutta
.painostava isähkösanoma.
Y L I VAALIEN
'-.•: :i>i":^'^:^.•^:^i•:^^i^':^•'•:^•:•:^:r:-'i'v-;^^ viH:-::-': :--^ • •: ^^:^)r-:r :
K u n eduskunta sitten elok. 7 pnä
kok<^Rtäl::Jälleen olivat: enää vain oi­keistolaisten
valtiollisiksi analfabee-telksi
y,'aukutaidottomlksi) Julistamat
maalaisliittolaiset tasavallan kannal­la,:
kim' sitävastoin nuorsuomalaiset
edustajat .muutamia- harvoja lukuun-ottamattar
joiden joukossa oli nykyi­nen
tasavallan presidentti J ; J . Stohl-kunlhÄaanvaalin
narkismin puolesta. M u t t a tasavalta­laiset
muodostivat kuitenkin' enem­män
kuin kuudennen osan lasnäoler
vista:: eduskunnan 'jäsenistä, c kyeten:
näin -estämään: perustuslab kUi-eelU-sen
käsittelyn. •Kiireellisyyden puo­lesta
aänest. 75 ja sitä vastaan 32,"
joten halhtusmuotoesltys tulivsiten
äänestetyksi lepäämään yU vaahen.
VAiLANKAÄPPAUKSliEN
:::Silloln monarkistit turvEUtulTat s i i ­hen
:keinoon> 'jolla olivat- koso: ajan
uhkailleet;: he:ryhtyivät toimjeiipane-maan:
valtiokaappausta; i «
tuivät 1772/vuoden hal^tusmu:don 38
pykälään, joka oli maanime erotessa
Ruotsissa • kadottanut maahamme
nähden voimansa j a jonka sijaan o l i
eduskunnan aikaisemmalla yksimieli­sellä
päätöksellä-hyväksytty: tasaval­l
a n periaate. - kuningasmieliset Jaa-tivat
kiireen kaupalla eduskunnalle
anomiuehdotuksen. Jonka eduskunta
Jo seuraavana elok. 8 pnä hjrväksyi 58
äänellä- 44;vastaan, anoen, hallitusta
1772;vuoden hallitusmuodon 3Ö "pykä-lan
perusteella ryhtymänä mihin toi­menpiteisiin,
jotka olivat tarpeellisia
toimlctamista .var-
Työväki tuht taistelemaan
kriisin torjihjniiseksi.
Cai^diari * ijcngress of' Laborin^
vuosikokouksen; .alkaessa syyskuun 27
pnä' oli noin :a),000-Onitarion ja. -Que-:
hecin-. työläistä''läkk*;ali^
kcssa ^ c l i pääasiassa itälrmikalustoa
i tuottavaji i teoflUuudexi, jau'tbte'ollisuu-.
;dep ja raäei^ustpplji?uuden työla
T ' ^ ! ^ lakkotaist*luj,e^^^^
iostaicin,/lyömään 'leimanTa/COt:n"
.vuo(ik6lK>ukseen;',.,^/^ '
CIO:n,'APL:n.' J f 'fcatbjdsten* unipi-den^
Ja^bt{^£elut^:MQv'ac - osoituj^s
työläisjoukkojen ;kasv^asfa yhteis-
. toiminnasta 1954, suuryhliöi dqn' hyök­käystä
vastaan. " ^
•:i Canadan • tyoväenluo^a" valmistau­tuu
antams^an vastailun.. -;a^ torju-
;n4ian .:UeA:qia_^
so^an ohjelman, Joli^taJuoaa työttö­myyttä
j a lujittaa työnantajien ase­maa,
palkkojen Jäädyttämistä ja , a -
; lentämistä, palkollisia sovitteluja hal­lituksen
johdolla, vaarantaa suoras­taan
uni/oiden olemassa oloa Ja osuut­ta
vaiku)ilaa tehokkaasti Canadan
elämään.
neuvo ^.«'suhtautua : ymmärtäväisesti
työnantajiin' nykyaikana.^ osoittaa rir;
•vljäsenlstön .valmiutta vastarmtaan
kaikkialla. '
; POT militanttista työläistä
on^ valmiina .lakkoutumaan 15 sentin
tuntlpalkkakorotuksen puolesta'. Mas-sey;;
Harris-Pergur»3n yhtiön työläiset
Torontossa ovat laikotaistelun 'pyör-;
teissä. : Puutyöläiset ääiiestivät lakon
puolesta- (myöhemmin hyväksyivät 5
sentin, korotuksen) Ja muurarit päät­tivät
^ lakkoutua. Montrealisai on
5,000 A P L : n ja katolisen union työ­läistä
lakessa: Ottavassa ovat puu-työlaisetlakossa.
"Me emme tule pe­rääntymään-
jatkuvasti . . . i-yömlmään
pulankäsissä -.. me taistelemme"^
.'linovat,Mai?ey-Harr:sin työläiset.
- Äänekkäät paheksumishuudct ter­vehtivät
liittohallituksen tydmmisteri
• i i l l t c n F. Greggiä CCLrn kokoukses-äa,
kun han suositteli "orjatyöjta" j ^
" p a k o l l i s t a sovittelua']; • jbtä Ottawa^
cn' £C.veUuttanut'Väu1;atfeIä:siin. "HyVa
huudoin tsij^ehdittiin niitä ^puhujia,'
,jötka arvoste!Uva'fcihallitusta,'iUtä,;,etr
täise ei ole,' tehnyt .tarpeeksi; työttö-;
"myysiysyinylcsessä. V <.
• V C C C L i n " iMontrealin kokouksessa
liyväksyttim vcimakas Itsenäinen po­liittinen
ohjelma ja hylättiin vaitök-.
.'Ot, etta nyt el ole aika vaatia palkan­korotuksia.
Samalla hyväksyttiin
kiihksä '^vetoomus ryhtyä hyöXkäykr
seen työnantajain palkkojen jäädytr
tämis- Ja alentamisohjelmaa vastaan,
mikä oir täysin-vastainen C C L : n pre­sidentti:
Mosherin lausunnolle. :.
• C C L : n rivi.äseniston: päatdslaurol-rtia
osoittaa voimakkaan kannatuksen
olevan suunnalla, joka .vaatii mllitant-
; tfsta toimintaa työttömyyden torju-,
mlseksi; työpäivän lyhentämiseksi ja
demokratian turvaamiseksi.
O C L : n vuosikokouksen edea&^oli 12
kohtaa käsittävä^: työttömyyden: tor-;
jumista käisittävä ohjelma, joka: oli'
Jiyvin vastakkainen presidentti Mos­herin
ohjeille.
Siinä^ sanottiin, että 880,000 työläis­tä
tulso; olemaan työttömänä maalis­kuussa;
;**Canadan työväestö haluaa
täystyöllLvyttä... nyt ei ole aika
vaipua pula-ajatteluun-... mitä meil­le
tarjoavat hallitus j a teollisuuden
• harjoittajat"; 'sanotaan tässä asia­kirjassa.
ten.
K u n hallituksen lähetystö cU oi-keusmlnis;
en Ja vankileir.päallikkö
l^alaan-pjohdolla aikanäa kierrellyt
Saksan;in3ata, oli se.lopulta löytänyt
henkilöä;, joka clisl. ollut halukas ot-täinään'
VäStSah Sildtnea 'kuninkaan
kjnumm: Tämä armollinen herra o li
silloisen Saksan keisarii Wilhelm H : n
lanko/" ^Hessenin maäkreivi Fredrik
Kaarle."'f TaWn ' oimeliisen löydön
tapahduttua kutsui;^; hallitus ,:.tynkä-eduskunnali"
syysk.*'^26 päiväksi y l i -
iflääfäiÄlie^ältlopäiv^
vaalia' "tölÄitlamaan. '
' Mutt*'a iilhi raskaan rikoksen kuin
vallankaappauksen t i e l l e r a s to
oli vasfentofellnen teko Tksinpäsuo-ihettarekisifielaittomuksiinharjaan-tunellief;
VaitfojniehlUekin: ; Y r i t e t t i in
senvuöksi :^felä kerran taivuttaa edus­kuntaa
sovinnolla hyväksymään mo­narkistisen
hallitusmuodon. Tässä
mielessä;; arrtoi .hallitus • eduskiinnalle
vielä liudjen .-monarkistisen hallitus-,
muotoesltykien syysk. 28 pnä. J a
lokak, 3 ^nä o l i se jo-perustuslaklva-lio^
unaia^i^^cisessa lukemisessa hy-'
väks3rtt3^;^^tSsiaisIIittolaisten enää yk-sistääÄ-^-
jfcäfltattaessa tasavaltalaista
h a l l i t u ^ u & o a . Edustaja Stohlberg
o l i ' täUä • jvähllä nimitetty Korkeim­man
•aallifltö-oikeuden presidentiksi
j a " saanut-^fon edustajatoimesta ja
muut + perustuslakivaliokunnan nuor-suomalaiie£
« jäsenet puclueen ^ pää-äänenkanKattaJan
"Helsingin Sano­main*'^
'päätoimittajaa Eero Erkkoa
myötett' olivat' muuttimeet monarkis­teiksi.*
- ' '
Perjantaina lokak. 4 pnä klo 6 i l ­lalla
oU-asia'eduskunnassa ensimn»il-sessä
jä-lauantainaklo 3 ip;. jo suu­resta
;«allokunnasta palanneena toir
sessa käsittelyssä, jossa se hyväksyt­t
i in 66 äänellä 34 vastaan. 'Täytyy
tulla SHhen,. tettä tasavaltalaisten on
suostuttava i^vtarjolla . olevaaa ,valtio-muotoehdotukseen",
huokasi Helsin­gin
Sanomat.- Eduskunta ryhtyi asian
kolmanteenvikäsittelyyn^ lokak^ 8 pnä
ja tällöinjannettihi hallltusmuotceh-dotuksen
kiireellisen käsittelyn. puo­lesta
.741 ääntä; 34 .vastaan,:, joten tä­mäkin
ehdotus tuli jälleen^.ääneste-;(
tyksi yU vaalien..
VXms^A^ VAALI •
V i i i n e ^ i 'maiiliE:u' istunto "'päättyi"
lokak.'" 9 pnä klo" 12f.30 yölfä. K u n '
monark;stren yritys saada kuninkuus
^olmaiaa Iflllisella'': tavalla' joli 'jälleen''
t^uepinjtp^ÄlsJvÄtc lie Jot|^^K3^in^t;9-
Heti
ääijeitett^
yli'vaalien, jätettiin eduskunriäUie k u -
•.ninkaai6_^?»klia |kos^i^ä, Jhaflä,q5ikseij-
.kirjelmä T^ii^ilh^eirtisiteäia^k^ooiit
tui tynkaeduskunta vielä samana l o ­kak.
9 pnäkIo-1 päivällä päättämä-än,
onko-' kuninkaanvaaliv toimitettava
vaiko ei: Aslasta^äatettiin'suljetussa
istunnossa'-ja -annettiin•:vailankaap-paukseenrybtymisen
puole.sta -64 ään>
ta'ja-41 sita^vastaan; - Paitsi maalais­liiton
ryhmää, äänesti vastaan 1: so­sialisti
(Matti Paasivuori), 10 nuor­suomalaista',
1 suomettarilainen ja .3
ruotsalaista: • Vastaan äänestäneet i l ­moittivat
kieltäytsrvänsä osallistumas­ta
kuninkslkn -vaaliin.
Kun eduskunta vielä samana iltana
klo 9.45'ryhtyi toimittamaan kunin­kaan
vaai4a<'avona:sessa istunnossa; i l ­moitti
•MattT't>aasivuori kieltäytyvänsä
csallistumäSfe^ 'rtähän valtiolliseen i l - :
veilyjm". Vaaliin ottivat sitten osaa
vain suosnettarelaisen Ja ruotsalaisen
'•kykypuolueen" edustajat Ja heihin
liittyneet-.'ituorsuomalaiset. « e päät­tivät
'.'vaUtr.Hessenin.prinssit} Fred­r
ik Kaarien-Suomen kiminkaaksi, h a l ­litsemaani
;Suomen kuningaskuntaa
sen valtiosäännön Ja lakien mukaan,
oikeuttaen r Hessenin:; prinssin rinta-perilllset;
jhänen-Jälkeensä astumaan
Suomen.', kuningaskunnan valtaistui-
. M C i S ^ ITSEiiAN
Kakasi xahamlertä ch osakkaljja
samassa.Iilkkeessä. Kerran he huoma.
Blvaf että^heldan juoJtsupcikaasa oU
vsrastanut rahaa pikiumenojen tigtf'
sa:ta. Toinen heistä suuttui Ws'Sii
p U-sln, paikaUe kutsumista, mutta
tolnea oU tyyaempi ja paljon mhimij.
lUempi. Hän sanoi:
— E l jnitääa pommia, sillä.meuäaul
on .parasämu^l:aa,.€tlä ine ofemm^^fl
sek:n alkaneet perin vähäisellä t a - '
valla. *' V
PlTi^^ANANSA ^''•^'^1
Eräs''-tunteiden kyllästämä'nu(JH-"-|
mies polvistui monta -vuosikymmentä"
,taAaperin tuhieitteinsa kohleeksi joi.'^
tuneen engelin'^eteen ja sanoi: >
— Sinun pitää'tulla minua cma^t""
seni. "Jos'sinä annat kieltävän viK
taur-seh. niin micä kuolen.
Vastaus oU kielteinen. Historia ker- '
too' kosijan kuoUeen 95 viiodeä j ^ . 'j
senä.
mellesUnä järjestyksessä ja sillä it^;^
voin kuin vastedes säädettävä vallan.'^
perimyslaki määrää, sska valtuuttamat ^
puhemiesneuvoston jäsenet määrää-T
mään, millä tavoin nama eduskuo,?'
nan päätökset on saatettava Hesseni,
prinssin tietoon." '
Olivatpa toki nämä 64 m anarkisti-'
edustajaa -varustettuja rohkealla mie-:'1
lenlaadulla; joskm varsin matalapa' J
moraalilla, kehnolla edesvastuun tiin': :
t e e l l a j a kurjalla valtiollisella-älyllff
T y n k ä eduskunnan monarkistineii;
enemmistö menetteli lisäksi, kuiOp^I^j
kaanvaalla vastustaneiden ankansti"
vastalauseista huolimatta. Julkeahpe-^
t l l i s e s t i , •merkitsemällä eduskunnsB^
päätökseen, kunlnkaanva.allntapah5t7|
neen yksimielisesti.
VASTAANOTTO VALMISTELUT
•: ' S i t t en lähetettiin lähetystö suomet..'
tarelaisten johtomiesten Ernst Nem-';
linnan; ja. iLaun Ingmanin johdolla;,;
viemään tietoa vaalin tuloKsesta tuje-l
r v a l l e kuninkaalle, j o k a jo sitä erag^^l
oli: käynyt proX.: Edvard Hjeltin sea-l
rassa Tallinnassa tähystelsrnassä
kaanUa tulevaa .kuningaskuntaausi,:
.Suomettarelamen. t: h t o r i HaTri .^9ljy^
malähetettim opettamaan kuninkaal­le
suomeiikisltä ' ja toinen suomejtaj- J
relaineii: tohtori, An:ti Tulenheimo
opettamaan hänelle Suomen lakeja.;
:Samaan .aikaan ryhdyttiin kötf-maadä
.suurenmoisiin valtnistiiksim
kuninkaan : vastaanottamiseksi. -TilaH
t : h i ' linnaan"'- ryijyjä ja lovtdlimoja";
ja .varattiin' viinejä' kellareihin; 'I^p,'^
idittim^ luetteli ja: niistä suomalaisista'
-ä'r;0U3Ukka:siä; jotka o l i :mkära nirmU-taa
'kreiveiksi, vapaaherroiksi' ja '
muiksi 'aatelisiksi.: Samoien perfiel^;]
den tjrttäret ottivat opetusta ' hyvässä^
käytöksessä--',- valmistuakseen hovmet-'
'deiksi. jotka kuuluvat monarkistiseen
halhtusjärjestelmään yhta oleellisesti
kuin haa1-e"äiil:;*11jrkm sulttsapfflenai
palmikko, ^inänkelsarin-pä-jihan, Äi­dit!
taas kävivät- Tähtitorninmäeni
Heishigissä; tähystelemässa, JOKO ku-ninkaalhnen
laiva alkaisi näkyä. .
SURULLINEN LOPPU
: taivaalle alkou
ilmeEtj?ä:,synkkiä pilviä. Saksan,^0-
siahstit-alkoivat vaatia Saksan Täi-:
tiopäivlä koolle.päättämaän;HesseniU;
prinssin päästämisestä seikkailumat­kalle
Suomeen. SosiahdemtkraaÄ»'
Scheidenjann khloitti: -^^^
' Täytyy tulla sanotuksi aivan facr- J
telemättä, että tassa on kysyöjs,
' enemrnästäkin kuin henkilokchtaaes^
ta seikkailusta, on kysymys siltä, aä-';^!
netaankoäihe uuteen kansalaiaotaan,-,!
.kenties uuteen maailmanpaloon. S i ^ /
malaiset eivät tahdo tietää
Teistä; HerjraMaakreivi. supka?','«,J
Teille sanottavan. Onnettomui^en
korpeUla, jotka ovat Teille Suo5i©!J
kruunua tarjenneet, el ole S i i o ^
kansa' takanaan, vaan vastassaan-
Mutta myöskin -Englannin ja Bans-:
kan halLtukset sekaantmvat asiaan,^
PÄIVÄN PAKINA
Samanlainen tilanne vallitsee muissakin Länsi-Euroöpan ,maissa;
.Esim. Länsi-Saksassa ovat lukuiset tunnetut j"ulkisuusmiehetpuolue-«
yhteyksistään huolimatta ilmaisseet vastustavan kantansa Adenauerini]
amerikkalaismieliseen sotapolitiikkaan- nähden. ^«Länsi*Saksan koko'
sosialidemokraattinen puolue, kuten kommunistipuoluekin^ vastustaa'?
tinkimättömästi Adenauerin sotapolitiikkaa sillä perusteella, että' se
siirtäisi Saksan yhdistämisen epämääräiseen tulevaisuuteen j a v e i s i'
Saksan kansan uudelleen sotasejkkailuihin, mistä sille t u l i s i pelkkää^.,
vahinkoa. Länsi-Saksan sosialidemokraatit; kommunistit, vapaamie-v
liset porvarit j*a muut isänmaanystävät vaativat amerikkalaissuun-^-
.tautinttisesta luopumista j a neuvotteluja Xeuyostoliiton kanssa Sak-<^'
san yhdistämiseksi siten, että Saksasta tulisi taydeltisesti itsenäinen, ^
(demokraattinen ja rauhanomainen valtio, mika ei osallistu sen pai'emi'y
. m i n milunkään sotaliittoihin kuin mielettömään sotavarusteluunkaan.^*'
Mikähän tästä maaitma^ta oikein tulee?
Näjttää sUtä, että "viimeisen vnii-tyksen"
aika on -jo < kehittynyt huip-puunsäl
^ Mitkään vanhat arvot eivät
enääjpidä kutiansa-ja uusista arvois­ta-
ei'kännää piöitiäkaan. ' ; - ;
oUakaamme nytesimerkiksr
nalst«3imuoU.-" ' -• - ^ ' ' ' ' ' ;
' EäUUcIa aikaansa's;euraävat suoma­laiset
tietävät, etta ,^arlisi ~6n se
paädca, Missä'naisten "t^jä^mlestenkln).
muodit mallatsten ^ Viimeistä': piirtoa
myöten. * ' ' '~ ' ' - '
. E l a l kU aikaansa seuraavat ihmiset
tietävät i^ös, että%ewrTrork on yrit­tänyt
•'pcri|t7 JPaxilsIn.^uatjiteollisuu-den.
vaikka Pärik' el bie yldä^sahras-
-tunutkaan, 1 sen kuolemasta puhumat­takaan.
- w. ^
Vii J o i l l a k in meistä: .*' ninrlsljolsta'?on
iollut myös sellainen käsitys,; ettö^
gastehtalllJoIMf on tavallisesti ollut
muodlnvaihdossa sormet'pelissä,^ sillä
^muodin vaihtaminen on aina. lisännyt
kauiqp»oj|aLyNIhipä eshnerklksi t o l^
södap Jälkeen ti«U 'aika. Jolloin oUya-rastpt
tHynnä k a n t t a ; Ja siinä val-hee^.
tull 'sattumalta" muotiin niin
pitl^t bapeet^ etCel nalsljOa^näyttänyt
' M i i f t a Jiuollnmtta kltä^mltä muoi
' ^ ^ u i J & l ^ ; oh . t a ^ t i ^ u i f j a Tta-pah{
umattaJäSn;ytv meitä suomalaisia
on yleisesti :Iuultu n i in tietämä itämik­si/
jotta rmeille-cn: voitu iutella: peh­meitä
siitä, miten Neuvostoliitossa el
khnniteta muka. lainkaan.huomiota
mucttaslolhin, ~ siellä, kun on - vain
kurjuutta :'.'ja! '.samaiilalnen ; t i l ^
kum .ennen; vanhaan tsaarienkin a l -
kana;^Jollbin-kuljettiin tuohivirsut'Ja
puukosgät paloissa; äiikäli tuohlvinu-j
a J a puflkenkiä sattulrilttämään kal­kille.'
. „
Mutta auta armias näitä aikoja!
:'Maaliman kalkilta kolkilta on tullut
tietoja siltä, että ranskalaisen miibtl-mestarin
. T ^ , c a ^
naisten'muoti on saanut h y v l n ^ / ' ! ^ -
plmän vastaanoton" varsinkin naisten
keskuudessa^ Jotka sanovat yksimieli­sesti,
että Dior. saa :mennä muotelneen
n i in pitkälle kuin pippuri kasvaa ja
sitten vieläkin vähän. , ,
' P i c r l n ; uuden^mucdln perustana on
naisten "poikamaisuus", että naiset
tehtäisiin Uttelksl Ja muutenkhi mah­dollisimman
paljon epänaiselllsen nä.
kölslksi otukälksL
^faiset taas sanovat, että h'e halua­vat
.pitää naisellisen 'pyöreytensä.) Ja
ominaisuutensa;, huolimatta Jiffjnvnfln
lsiitä.'.,ndtä;'parllsllalne 'muotlkunln-gas
siitä ' ^ 0 0 . ' ^ ^ ,
J a kaiken tliinän' kukkuraksi säa-
'pui viikon ^alussa Mosk:;vastatietb,
että sikäläinen muotinäyttely on aseti
t u n u t . . tinkimättömästi naisellistenL
olemusten_ 'puolelle,: antaen huutia
koko EBoiiri^-^latteushulluudelle. M i i t -
t a lainatkaamme CLf ton Daniel-nimi-sÄi
kirjeenvaihtajan -Moskovan klr--:'
Jeestä, lokakuun neljänneltä päiväl­lä
fiän kirjoittaa: ' '. . rl
'Maailmassa c n ainakin yksi paik­ka,
täkäläisellä Punaisella torilla, mis­sä
leninkisuunnlttelljat eivät ole Il­meisestikään
kuulleet >illään Chxis-;
Uan Dforlsta j a iattelstä^linjicfastä:''
"Scslaliismln. rea^anln piaassa, r i n ­nat
ovat rjilolna,>i^ötärö vyötärönä;
lanteet lanteina, eikä Ole hiltäänepä--^
s e l v y y t t r ^ ; niiltä^he ovat' j i missä
ne sijaitsevat . ^ . ' ' * ^
, Kreinlin vastapäätä olevah, halli'-'
tuksen omistaman suuren osastokäu-pan
G U M l n muothiäy tteiy' tekee tä^
män täyshi tiettäväksi..- , .
öUMIn mu;tlnäytttely on • tnenossa
neljänä iltapäivänä alkaen kello 330.
viikossa . . . Kaiken Ikäiset n a i s e t—
i a Jotkut miehet — täyttävät istui-'
met . . ." ,
K i i k e n lisäkö mainitun; kirjoituk­sen
yhteydessä on kuviakin Mosko^r
van muottaäyttelystä Ja ' kilrjoittaja
sanoo, ettei dkäläUessä muotlnäytte-lyssä
otaksuta, että kalklcl haiset öVät
pitkäsäarislä.flhnltähtm ---sllläjtaval-llset
nattctäh, Jclta on rnonta abrt-:;
•tla, haluavat myös olla muodin m u -
kaiäa. " " ^|
Kaiken tämän perusteella on mä|
dä?i. häi3täpäi«yydcstä- tniibettGijen
suömalalatenkin^.tunnustettava;, että
puukenkä- ja tuohivirsuaika on Sao-i
meh xdiifessa naapurimaassa mennp.
tsäarismiii lailla maan rakoon J»;
että siellä ei vain ole muotinäytW^-j
i& — vaanine asettuvat naisten kon-daUa
naisellisuuden puoleUe kaikb»
latteapäisten "muumirkuninkait^^
vai oUfö B6-"muotikuninkaitten a^.-
teita-äTuoteja vastaan!
• • •»
M u t l k ' 'latteus- näyttää ole^H
muodissa politiikankin alalla. Vai nu-
'tä ärvellakn eslmerkilcsi tästä:
liittohallituksen pääminlstert^^
Laurenteja Quebedn munalukkom'
ministeri Duplessis kokoontuivat aer
vbnpltörn Montrealissa —
ktoenkääif ni' ^ l i a " . sillä eihän s e ^
sbvl"mlhinkään; että k u m p Ä ^ ^ |
ruus olisi "alistunut" rosneaiäan
aen pääkaupunkiin!
Sotapäälllkptldn kokoontuvat^!
vällrauhancuvotteluibin ,
"puolueettomassa, paikassa" Ja |
nähtiin tässäkin tapauksessa^tö ,
paremmin Ottawa kum
punkikaan-kelvannut herroj<^i»*-' [
nlsterler^mie neuvottelupaikaksi. ,
oinalaatulsta, ^ " e u t t a ou «w
.Britknnian'mkomlnisteri ^'^'t^
suito..eltä:Brltannia
E u r o ^ mannermaalla s o t a ] »^
44 v i i o t i a l Mistä hän tietää, nOn»^
nen tilanne siellä vallitsee
nen vuodm kuluttua. ^uhumatt^Sr
nyt ^astä vuodesta!
; i Mitä'käikkea tältä latteuk^eo ^
IlrtHltävoi^^riihan odottaa?-»^ l
^,MMWmrfmM lm is m i l 'm mm m