Vapaus, October 7, 1954

              sivu 4 Torstaina, lokakuun 7 p, ~ Tbursday, Ociober 7,1954
NÄLKÄMARSSIEN AIKA
ÖN SAAPUNUT USAfN
Ovembtno. Ky. — Nälkäisiä ihmisiä
on maxsstmassa Jälleen Keotuckyn
valtiossa.
He :^utulvat marssinunaan k u n
heidän kauntlvirlcaiUJansa eivät k y '
exuieet heille h ^
nictkla. Esteenä oinottiln olevan h a i -
litulesen virastokaniceuden asettamat^
vaikeudet,
Noin'100 työtöntä Ihmistä marssi
Davies kauntin oikeustalolle vaatien
ruokaa. Joka heille kuuluu hallUuk*
s m ruoanjako-ol^lman mukaan.
HeUle sanottiin,, että.viiiEon kuluttua
voivat tulla takaisin? neuvottelemaan
jälleen icysymyksestäi
Manrtljat,' Joista suurin osa oli
.T^hempla ihmisiä, j^noivat kuul­leensa,
että oikeustalolla o n ruokaa
öätavana. Kaimtin virkailijat aelos-tlvat,
että ruokaa ei ollut olemassa
tsn& kertaa 'Ja että siihen menisi vä­hän
aikaa ennenkuin kaunti voisi
noudattaa lilttohaUltuksen määiäylo
siä lisäruoka-annokEfa saadakseen.
Valtiossa on iOOfiOO jmlmalUsessa
asemassa oJ^aa työtöntä: Ja tarvit­sevaa
ihmistä,. Joista ainoastaan puo­let
saa. nauttia ruoka-annokqLsta.
Avustuksella oletvat saavat kuukausltr
tain paunatf voita; k a l ^ paunaa kan-nutettua
pihviä/ paunan Juustoa,
paunan kutvatettua maitoa^ puoU
pannaa keittoraayaa Ja 12 paunaa pe­runeita,
joissain paikoissa cn esitet­ty,
että oUsl Johdonmukaista antaa
^äfaäh leijaakin^ Joi| kerran voita an­netaan.
SirOMlBSTA VIETIT VOITA
eO,000 ASTIAA
HelshiU. — ( i ^ ) Yli vuoden ajan
on Suomi Jo ollut vointuotannossa
omavarainen Ja myöskin vientimarkr
kinat on avattu. Tänä vuonna on
voita viety ulkomaille 60,000 astiaa.
SYDÄMEIIilSET ONNITTELUMME TEILLE
ANJA JA VflLFRED CHARSLEY
avj[ollittx>nne johdosta toivottavat allamainitut
sukulaiset ja ystävät;
Mr.. Ja mrs. Charsley
. ,Signe Ja Toivo Waliainaa
Elma Ja S. Salminen Ja lapset
'Kaarina Ja Jack L a i s i Ja pojat
»Anita Ja'Vilho '
EUa Ja B i l l
/ Helien Ja ,Vic. ,yiltalo
BoUand >
Hilma j a Tauno Autio
HUja Ja S am Laisi -
Ina Ja Ered
. Bara Ja B i l l ^ a n t a l a Ja pojat
Mr. j a mrs, E . Y l i n en .
" Lily Ja Alme
Raimo, Helmi j a S. K o t i la
Aino Ja Arthur WUta
(ShtaiJy ja Reino
«^Xda Ja Arvo .Salmi lapset ^
Elli 'Ja Wm.'Hankaneii
'Tyyne Ja Alfred Aho Ja perhe
Edith Ja Väinö Latvala
O. Kauppi
.V Sally Ja Taisto Pellinen. Ja lapset
Mirjam. Hilma ja V . Lukkari
Aino Reipas
ElU Ja E i l a Sillanpää
T. Salminen ^
V. Kaven
Fred Matson
Matilda Ja Kaarlo.
Fanny j n Jack Järvelä
Reino YUnen
Hilja ja M a t t i Kosola Ja RaiU
lisac Wäh&maa Ja pojat
HUJaJa Oust Mattila
LUy j a Hannes IFinni Ja Henry
^ Ida Ja L a i u l Kontola^ ?
Mary «ja Arne Ylitalo . -
' Ida ja lAuguat Ylitalo ~ .
Svante J a tytöt , • • r
Yrjö Hako-Oja
Liisa j a Toivo Mikkilä. -
Paul Luoma , , , ,
Walter •VVähämaa" ' '
Mr. j a mrs. E . Blom
V. M a l i n e n * " S i^t.^ \i- ^ •
^E. Autio
Norma Ja Elmer. \
Mirja j a £arl Mäki r - '
Margaret j a ' Maund Mäkynen
Fanny Ja A . Pelkola
Martha Ja Töby Lehto
Vieno Ja Walter Mäki ,
Esther ja O r a n DlcklQ
Helka Ja KuJitl Hankanen- ^ Sanni ja Mf Ponno -
'! Teemu Koniola
A.T.Hilliii^i)iihu-jamatkaobjelina
syys- lokakuussa
A. t, mu, joka äskettäin vfe-rsiU
Snomeua J» Neovosfoliitos-
SS, tekee koko Ontariota käsittä­vän
pnbojamafkan selostaen
'matkallaan tekemiään liavainto-is;
Hän tulee vierailemaan eri
palkkakmmilla senraavassa
Jestyksessä:
: : T o r o n t o • • H : ^ »
Coehrane „ 10 „
Geraldton n 12 „ '
Nipliiron » 13 „
So. Gf lUes 14 „
MUlar l ,.13 „
.Devon • » 17 « '
PortArtfanr „ 11 „
.:Pii]terä ohella «sitefään.'näissä.
^ tilafsnnksissa elokuvat "Järvien Ja
kodden maassa". Ja "Pioneerien
palatsit".
. ; ; CSJ:n osastoja ja ItannattaJIa
niillä paikkakunnilla ^ missä pu-bojä
tulee vierailemaan, pyyde-
: tään varaamaan huone pnhetilair;
snnksia varten Ja bnolehtimaan
: paikallisesta ilmoittamisesta sekä
:yleensä ,toimimaan •tilaisuuksien ;
onnistomlsefisi.
' Canadan Suomalaisen Järjestön
Tolmenpaneva K o m l^
\ • • -k / 'K:
Pankit aikovat
liittyä yhteen
.Ottawa, i - i : Rahaministeriön viralli­sessa.
tiedossa ilmoitetaan, että: kaksi
canadalaista pankkia — DomiiUon
Bank 'Ja Bank of Toronto — havitte­levat
liittovaltion viranomaisilta' l u ­paa
pantclde^ yhdistymistä varten
Edellinen panOdden yhdistjrminen tk-.
pahtui Ganadassa 1931^ jolloin Impe­r
i a l Bank otti haltuunsa Weybum
Security Bankin: omaisraudet. Cana­dan
viimeinen pankkivarariklco ^ t a ­pahtui
1924 k u n Home 'Bank Julistet­tiin
'vararikkotllaan.' Canadasisa on
nykyään 11 maanlaajuista pankki­laitosta.
PikakirJurl M a r y ; Jane McCrea o li
äskettäin punnittavana /Yhdysvaltain
rahapajassa, Jossa -todettiin tämän
32-yuotlaan naisen ^painoksi 148.5 pau-;
ima. Jonka'Johdosta ^än sai sitä vasr
taavan kullan arvon 75,158.84 dol­larin
shekin. Miss (McCrea oli yoittar
•nut 'iJalnonsa kiilfassa'* !Lev^r terothr
ers-saippqatehtaaa j v^irjoituskilpa^^^
luissa. ' :
Wahnapitae, Ontario Syyskuun 25 p. 1954
PALJON ONNEA JA MENEÖTYSTÄ
ETHEL JA ALBERT VÄLIAHON
uuteen kotiin toivottavat allamainitut
sukulaiset ja ystävät:
Lempi j a E i n a r i Väliaho
'JViU Ja E d . Heino
Saima Ja* Oiva Mäki ,
Prllda j a Frank Heino
Hilda j a Hennan Rinta
s u r i Ja Victor Lehti
A. Poikkimäki
Ida ja Svante Finnilä
Aino ja V i l i Koponen
.Ida Homo
Vilho Homo
Saima j a K a l l e Majaniemi
John Mäki
Helena j a Frank Ranta . -
Lauri Setälä >
Mirja j a Earl Mäki ,
Anita ja V i l ho
Eila .ja B i ll
Norma Ja Elmer ,
Margit J a Mauno M&ikynen
R. Ylinen
George Tamsl
Paul. Peter, Marjatta Ja
Aate OJalammi .
Tatu Terävä
Elina Ja V i l i Kumpu
Voitti Lehti
Elsa ja Matti Mäkynen
Helmi j a K a l l e Simola
Mr. j a mrs. T . Suomalainen
Malja .ja Richara
LuciUe j a Vilho Rautiainen
Sam Maki
H i l j a ja Jack LaitUa
Maija .Ja Hisklas Liikanen
Jalo Pulltkinen
Norma j a E r i c Palomäki J a .
lapset
Kaarina Ja Pentti Kivinen •
r Helen Ja Harold Laakso
Sigrid «ja Vie. Ketola
Helvi Ja Tauno Lundgren
RaUi Ja Eino Aho
Herra Humu
Alma, Tauno, Valma Ja '
Tauno Kaukolin
Elmer, E i l a J a Einari Raut|ainen
Ed. Takala.
Ellen, Aarne.^Tolnl Ja Paul H i ll
Donny^ Terttu Ja Martin Waine
Bertha Ja Sulo Heino
Mr; j a mrs. M . Pechkoff
Helmi -ja Eino Vuorenmaa
Ida ja Jack Takala
John Salomaa
Hilma ^ja Matti Harju
Jenny" j a Toivo Jylhä
McFarfane Lake, Ontario^^^^^ 26 p.'1954
KIITOS
(Sydämelliset kiitokset teUle kaikiUe. sukulaiset Ja ystävät, Jotka
tulitte niin suurUukuisiim meitä yllättämään syyskuun 26 pnä 1954
j a siitä kallisarvoisesta lahjasta jonka JätRte meidän uutta kotiamme
kaunistamaan.
Biaunis kiitos rahalahjasta, puheesta, mrs. K<q)06elle kahviker-masta,
mr. Tohnoselle kaakusta Ja erikoinen kiitos tämän;homman
alkajme Ja järjestäjiUe, m*. Ja mrs. E d . Heino, m^^ Ja mrs. Sulo
Heino, mr. Ja mrs. O i v a Mäki, mr. Ja mrs. Pentti Kivinen J a m r . ; Ja
mis J a l l u Alatalo sekä kaikille, jotka tavalla t a i loisella auttohrat.
Kiitos hiyös niille Jotka ottivat osaa, v^an'eivät voineet saapua.
Tämä päivä tulee säilymään meidän muistossa IkuisestL
ETHEL J A ALBERT VÄLIAHO
LOOKERBY» P . O. ONTARIO
Hengittäkää syvään . . . j a puhalta-:
kaa kynttilät sammuksiin!; Blatsuja
t u l e e j a i l l a t s u j a menee, mutta<8ynty>
mäpäiväjuhlat, ovat iniistä;^^ina par"
haita. .
Kahvi, ja: kaakku' on syntymäpäivä-
Juhlan keskeisen/huomionskrfiteena
— j a ^tymäpäiväkaakku ixmpstaa
Itaikkia juhlavieraita, rimtuvalsen vai-'
koisessa sokeroidussa plnnassarhohta-vat
timanttien lailla iynttlläin^^^^^^
rille pannut ' gumdrop" fcariameUit.
Sokeroidun pinnan alla o a taas kevy t -
tä-kuin-ilmaa-kaakku; mikä:on::sltä-kin
herkullisempi k im siinä ön s i t r u u ­na
demon) täytekerros- 4.
,. Tässä syntymäpäiväkaakussa on pe-rhiteelliset
kynttilät, mutta stlti on
eroa. Siinä e i ole yhtä kynttilää j o ­kaista
ikävuotta,- vaan .Jokaista vie­rasta
kohti. Ja se määrittelee iqrnttir
läin luvun. Tämän seikan korostami­seksi
voitte mennä - Jonkun : kauppa­huoneen
koristelueslnepöydän ääreen
Ja 1 ostaa siltä korlste-klrsikolta Ja
-marjoja; Timtuvaisia "baby . hreath"
koristeahietta^ Joitakin vihreitä " l e h -
tiäV ja vähän koristenauhaa.^ K u ka
tahansa voi niistä: valmistaa pienen
(napinreijässä pidettävän) kukkalait­teen
kullekin ; vieraalle, i (Nämä: bou-tonnlefe"
kukkalaitteet kUnnitetään
•Xi-erikseen
joUakhivärlkkäällänaUhalla
kynttilöihin. Se on hieno keino sanoa
vieraille, "kiitos käynnistäsi". ,,
•Kalkki mitä nyt tarvitaan bn se,
että tämä kaakku tarjotaan:höyryä­vän
kahvin kera, tietenkin ikaunlim-missa
kupeissanne, vja silloin^alkaa
"Happy Birthday to You"-laulu.
'Luonnollisesti huolehditte siltä; e^tä
kahvipannussa on jrUttävästi •'lisäan-noksia.
J a tällainen kaakku 'vilmeiT
seen muruun asti.
4,
' SYNTYBVIPiUVaKAAKKtr
kuppia voIta'^talJnargarilnia
2 ^v^ksppiabsrvin^iiienoa sokeria > - '
,munaa valkuainen J a keltuainen
erotettuna ' . - • •
2%^kuppia;seulottuja: rikastettuja
*' jauhoja
, 3% teelusikallista "double-acting"
' leivinpulveria • -•
muutama nokare suolaa
1- kuppi' maitoa
% teelusikallista sitruuna Vextrac-tla"
' ^
Vatkatkaa voi tai . margariini
"mayoimalselia^Miisätkää^sokeria vä-liitellen^
Vaticatkaa kunnes seos tulee
vaaleaksi Jav^untuvalseksiriLisätk^
munakeltualset;: yksi kenällaan, vat­katen':
hyvin kuminankin 1 ^
-Jälkeen. Sekottakaa ja, söulokaa jau­hot,
lelvinpulveri:(baking-powder) Ja
suolaa: Lisätkää tänÄ ; (kuiva: seos)
vuorotellen jnaidön kanssa alkuperäi­seen
seokseen.- Lisätkää sltrutma-ez-
' traeti; Vatkatkaa munavalkuaiset sa­keaksi
mutta ei kuivaksi Ja kaatakaa
seokseen'.' Paistakaa 2:ssa rasvatussa
9 tuuman (layercake) pannussa 375
asteen (F): lämmössä 25-^0 minuut­tia.
Jäähdyttäkää.
Valmistakaa sitruunatäyte -demon
fllling) käyttäen I) paketin sitruunar:
vanulckaah täytettä paketin antaman
ohjeen mukaisesti. Levittäkää se pais­tettujen
kaakunpuolikkaiden väliin.
Sokeroikaa mieleisellänne valkoisel­la
untuvaisella rsokeroimisaineella.
Koristelkaa seplenilläjaloklvimäisll-lä
gumdrop-karamellelllä panemalle
ne kunkin vieraan ^mttilän ympäril­le.
Yhdistäkää tekohedelmlstä ja - l e h ­distä
:valmistetut;,pienet: kukkalaitteet
värillisillä nauhoilla kunkin vieraan
kynttilään. ' ' " ' '
Viisivuotias
Kirj. L Boman^oy
Tänään, lofcakuntt 7 piiä>'^ete-'
tään Saksan Demokraattisen T a ­savallan
perustamisen 5-vnotis-päivää.
OheeUinen artikkeli kn»
: vaa tämän merkkipäivän tarkoi-tusia
Ja ; sitä suurta eroa, mikä
vallitsee rauhanomaisen "Itäisen"
. Saksan ja'sotapolitiikkaa seuraa- .
van "läntisen" Saksan välillä: .: .
JViisi vuotta sitten Berliinissä julis­tettiin
Saksan demokraattinen tasa­valta;
Joka astui Saksäri kansan pat­rioottisten
voimien taistelun Johtoon
synnyinmaansa ^vapauden, yhtenäi­syyden
Ja riippumattomuuden puo­lesta,
rauhantahtoisen demokraatti-sen*
Saksan luomisen puolesta: Ensi
kerran Saksan alueelle muodostui
valtio. Jolla el ole mitään alueellisia
tavoitteita naapurimaittensa suhteen
ja Joka on ilmaissut; tahtonsa, elää
rauhassa kaikkien muiden "kansojen
kanssa. On luonnollista, että tällai­nen'valtio
sai heti osakseen kaikkien
kestävästä rauhasta kiinnostuneiden
maiden myötätunnon. Neuvostoliitto,
K i i n a n kansantasavalta ja kaikki
kansandemokraattiset maat ryhtyivät
diplomaattisiin suhteisiin Saksan de­mokraattisen
tasavallan kanssa, käy­vät
sen kan£sa vilkasta kauppaa ja
vaihtavat kulttuuriarvoja; teknillistä
kokemusta yms.
'Saksan demokraattisen taJsavallan
kanssa on kauppasuhteissa 46 kapita­listista
maata, joista 15 on tehnyt sen
kanssa'kauppasopimuksia.
Saksan demokraattisen tasavallan
muodostamisen yhteydessä ori Sak­saan
muodostunut valtio. Jossa taval­linen
ihminen — iyölhminen ei oile
yhteiskiinnaUisen portaikon alimmai­sella,
vaan ,ylimmäisellä astuimella.
Työläiset ja "talonpojat laativat lake­ja
parlamentissa: johtavat palkallis­ten
Itsehllintojen työtä, ovat tuotan­tolaitosten
Ja valtion maatalcuslaitos-ten
johtajina. Tasavallan parlamen­tissa—-
kansankamarissa on-lÖT edus­tajaa,
jotka: ovat''lähtöisin työväen
k^uudesta, izs edustajaa on lähtöi-
^ n talonpoikaiston keskuudesta, 35
käslteollisuudenharjoittajaln keskuu­desta
Jne. Hallituksen 20 ministeris­tä
on kymmenen entisiä työläisiä. P U -
rllnmtien. piirien Ja kaupunkineuvos­tojen
kalkista jäsenistä on .70 pros.
" i k i s i ä ja syntyperältään työläisper­heistä.
Maattomat ja vähämalset t a ­lonpojat
ovat saaneet maata. Talou­dellinen
voima ja poliittinen valta on
riistetty niiltä. Jotka ohjasivat Saksan
entisten hallitusten agresslivlsta p o l i ­tiikkaa
Ja hyötyivät Saksan käymistä
sodista. ^ • ' »
; (Demokraattisen ja siis rauhantah­toisen'
valtion olemassaolo j o sellaise­naan
.vaikuttaa volmakkaastltk^
Saksaan. '
Saksan demokraattisen tasavallan
vaikutusvalta länsisaksalaisen väes­tön
keskuudessa kasvaa vuosi vuodel­ta,
jota osoittaa mm. Länsi-Saksan
työläisten j a talonpoikain valtuuskim-tlen
alinomainen käynti Saksan'de­mokraattisessa
tasavallassa. Saksa­laiset
ovat nyt saaneet mahdollisuu­den
rinnastaa niitä kahta tietä,' Jotka
Ovat avautuneet Saksalle, — M i l i t a r i ­soimisen
. j a revanssismin tietä,:.Jota
Adenauer ja hänen ryhmänsä johta­vat
Länsi-Saksaa, Ja rauhanomaisen
rakennustyön sekä kansojen välisen
ystäv3iryden tietä, jota kulkee Saksan
demokraattinen tasavalta. Tämä ver-taUu
käy Joka vuosi yhä epäedulli­semmaksi
Bonnin vallanpitäjille. K a i ­killa:
saksalaisilla on nyt mahdollisuus
havainnollisesti vakuuttua siltä;: että
Saksa voi kulkea rauhanomaisen -ra-k^
ustyön tietä j a että tämä on
entistä parempi tie n i i n Saksalle kuin
myöskin sen naapiurellle.
Saksan demokraattinen tasavalta
on täysin suvereeninen valtio, jonka
alueella ovat voimassa ainoastaan
saksalaisten itsensä laatimat ::'lait.
Länsi-Saksassa on sensijaan tähän
asti voimassa miehltysstatuutti.'. !^De-hitysviranomaisten
lait ovat -'aidlä
saksalaisten lakien yläpuolella; eivät*
kä mitkäänsuunnitelmat miehityssta-tuutln
vaihtamisesta sopimussuhtei­siin
muuta mitään Länsi-Saksan v a l ­tion
riippuvaisessa asemassa. Saksan
demokraattisessa tasavallassa hallittis
j a kansa uurastaa rauhanomaisessa
rakennustyössä.; Länsi-Saksassa''hal­litus
käyttää ulkomaisten ja kotmiais-ten
militaristien mieliksi suimttktto-mia
summia aseistukseen. Josta kansa
saa: maksaa työllään • Ja varoiUaah.
Saksan demokraattisessa tasavalUussa
on viiden vuoden kuluessa alennettu
hintoja 16 kertaa, mutta Länsiisäkr
sassa ovat samana aikana kohonneet
hinnat yhtä monta kertaa. Saksan
demokraattisessa tasavallassa -työläis­ten
Ja talonpoikain lapset muodosta'^
vat valtaenemmistön keski- j a «ikoff^
keakculuissa, mutta Läpsl-Saksassa
taas — pienen vähemmistön. T&Ual-sla
rinnastuksia voitaisiin tehdä Sdkf
san kummankin osan elämän kaUcOta
aloilta, ja k a l kU nämä rinnastukset
eivät ole eduksi Länsl-Salcsalle. <'
Länsi-Saksan '^hallitsevat p i i r i t ? Ja
ameriickalaiset miehitysviranomaiset
asettuiva)^ Saksan demokraattisea< ta*
savallan perustamisen ensi päivtstä
jyrkän vihamleUseUe kannalle : ^ e a
nähden.' Julistivat sen t a l o u d ^ U s^
saartoon Ja koettavat JärJestäft ^,Va-:
koilu- Ja hajoltustyötä sen aelusttitsa.
•yhdysvaltojen vaatimuksesta länsi-saksalaiset
viranomaiset ovat katkais­seet
taloudelliset- suhteensa Itä-Sak­saan.
Tällaisen teon tarkoituksena
oh öllut Jättää Itä-Saksa vaille; k i v i ­hiiltä,
metallia j a raskaan teoHIsuu-den
tuotteita, sillä kailEkea tätä on
tuotettu «Länsi-Saksassa, .pääasialli­sesti
Ruhrln alueella.
Mutta nämä laskelmat kuitenkhi
pettivät. Saksan demokraattinen t a ­savalta:
on saanut siltä puuttuvia: t a ­varoita'
itäisUtä ystäviltään j a kaup­pakumppaneiltaan
Ja on samalla l a a -
jientanuttarmckkaästi: teollisuutensa
niitä aloja; Jotka ovat olleet pullon-
- kaulakohtina: sen: .taloudessa.: ^Vuoden
19&1 allista tasavalta ryhtyi täyttä­mään
ensimmäistä vilsivuotisöuuxml-telmaahsa.
Joka edellyttää kansanta­louden
kaikkien alojen n ^ e a n kehi­tyksen.
Viisivuotiskauden kuluessa
tasavallan' teollisuudentuotantoarvo
tulee kohoamaan miltei kaksinkertai­sesti,
inutta sellaisilla teollisuusaloilla
kuin musta metallurgia, koneraken-nusteollisuus;
sekä optlllisten J a tark-kuusköjieiden:
tuotanto ~ vielä, enem­män;
- Maatalouden tuotantoarvo kas­vaa
vislvuoUskauden Iculuessa enem­mällä
k u i n puolella j a ulkomaanlcaup-pa-
arvö ~ a60 prosentilla. Viisivuo­tissuunnitelma
edellyttää palkkoj en
huomattavan kasvun ja- vähittäisliin-tojen
alentamisen 28 loosentilla.
"Saksan historia ei ole koskaan ttm-tenut
taloudellisen kehityksen niin
nopeaa, vauhtia. Siitä huolimatta
elämä on mennyt edelle suunnitelmis­ta,
viisivuotissuunnitelman tehtävät
ovat osoittautuneet pienemmäksi k a n ­santalouden
todellisen käiityksen
vauhtia Ja väestön elämän paranta­misen
tasoa^. Jo .kuluvan vuoden l o ­pulla
teolUsuudeu .<« tuotantovolyymi
mUtei saavuttaa viisivuotlssuunnitel-xnassa
vuodeksi huopiioldun ta­son.
Tasavallan : u^omaankaupassr
on • suunnitelmatevoltteet = yht^^
Työläisten Ja toimenlialtljäin nimel-lispalklca
oli Jo viime mioden lopulla
9 pros. suurempi > k u i n : o l i su^imniteltu
vuodeksi .1955. rViisivuotissuunnitel<
man tehtävä vähittäishintojen alenta­misessa
tuU^ 4^ vilsivuotlar
kauden Icolmannen vuoden loppuun
mennessä. >'> ^ • v •
Kuluvan vuoden syyskuun 3 pnä
Saksandemokraattisen t tasavallan
hsOlItUs teki päätökseni kulutustava­roiden
' hintojen' uudesta hyvin > suur
resta alennnksesta. r YlnistSfin tSsI^
:hintoJen>-alemiukse8ta.'f tasavallan
vftestö hyötyy vuodessa siiUnnllleqi
180 dollaria , n'ellhcnktet& perhettä
«käbU. TftsavaBan, olauassaoKmt al­kalia
.täxnä cOi kuudesUdsta hintojen
alennus;^ Tlasavallan;^^
Vajiaud^n liiMtoimiiita
M meiiestynyt'
Viifcaava tatouspula aiheuttanee liisää vaikl^fcfifa^
mutta yiiteisfyölla ne on kultenyn^yoitettävisisa
Totonto..-.Korostaen sitä. että "me
voimme olla hyvin tyytyväisiä kulu­neen
vuoden toiminnan saavutulEsiin".
Vapauden liikkeenhoitaja Edwhi Suk­si
£anoi viime lauantaina lehtililk»
keemme yhtiÖkokoukseUe esittämäs­sään
toimintakertomuksessa mm. seu­raavaa:
i ^ V l i m e marraskuun 9 pnä Toron­tossa
{»Idetyssä kustannusyhtiömme
vuosikokouksessa iQrväkyttiin johto­kunnan
laatima tulo- J a menoarvio
kuluneen: vuoden liiketoimintaa var­ten
.• .: Nyt voimme kuitenlcin t o ­deta;
että kuluneen' vuoden liiketoi­minta
tuotti : huomattavasti_rj>arem-män
tuloksen, mitä; etukäteen laadit­tu
tulo. Ja menoarvio osoitti.
'kuluneen vuoden nettomyynnit
oUvät *101;459J63, ieU $592.04: suurem­mat
kuin: o h :-etukäteen arvioitu ja
menoja kyettiin supistamaan huomat­tavasti
alapudlelle: arvioitua: meno­erää,
ollen ne $95,109.21, eU $2,612^
menoarviota pienemmät. : iEtukäteen
arvioitujen myyntien, lisääntyminen
Ja menojen -vähentyminen vaikutti
tilikauden lopputulokseen n i i n edulli-sesti,
että tilikauden nettovoitoksi jäi
$6,350.43^ Johon sisältyy myös haaste-tuloja
$5,037.75; mutta. haastetuloista
huolimatta varsinainen liiketoiminta'
tuotti voittoa $1^12 68. Siis voimme
olla hyvin tyytyväisiä kuluneen vuo­den^
toiminnan saavutuksiin.
".On;hyvin kyseenalaista, voimmeko
nyt kulumassa olevan tilikauden lo­pussa
todeta samanlaisia tuloksia. s U -
lä maassamme alkanut pulakausi, j o ­ka
näyttää yhä syvenevän ensi talven
aikana^ tulee vaikuttamaan kustan-nuslilkkeemme
tohnintaan, koska työ­läiset
j a farmarit Joutuvat kovimmin
kärsimään pulakauden 6'eurauksista.
Maassamme on tuhansia työttömiä.
Joilla ei ole mlijjcäfinlaJBia ansiomah­dollisuuksia
eikä maamme halUtus ole
ryhtynyt tarpeellisiin tolmenpitejsiln
vallitsevan työttömyyden poistami­seksi
. . .
"Kulumassa: oleva vuosi tulee vaa­timaan
meiltä tarmokasta toimintaa
voidaksemme säilyttää liikkeemme t u ­lot
lähellä sitä rajaa, mitä ne oUvat
kuluneen vuoden a i k a n a . ; : O n t a r -
kasU A«lvcttova, ettei liikkeen menot
tule ylittämään tälle vuodelle laaditun
menoarvion määriä . . ." ; : ^
: 'Todettuaan, että viime maaliskuus­sa
Jäi^jestetyn' Vapauden levitysryn-töyksen
avulla saatiin Vapaudelle 2 ^
uutta tilausta, tohnintakertomuksessa
sanotaan:i^-^Brlkoisestl.on mainittava
Länsi-Ontarion alueen saavutus. S i e l ­lä
hankittiin 96 < uutta tilausta; hanr
kintaosuuden oUessa 52'tUausta:
: "Tässä kokouksessa clisL erikoisesti
harkittava keinoja j a toimintamuoto­j
a joiden avulla kyettäisiin kohotta­maan
.Vapauden tilaajamäärää. K e r ­ran
vuodessa: Järjestettävä.ryntäys ei
ole k y l l i n -tehoisa toimenpide: tilaaja-määrän
kohottamiselle. Olisi harkit­tava
levi^ysryntäyksen Järjestämistä
kaksi kertaa ^ vuodessa, keväällä J a
syksyllä."
* . ; iNyt on Liekillä parhaillaan
käyimlssä leyitysryntäys, joka alkoi
syyskuun 25 pnä Ja päättyy lokak. 23
pnä. (Ryntäyksen tavoitteeksi on ase­tettu
300 uuden tilauksen hankkimi­nen.
-Ensimmäisen ryntäyspälvän t u -
loksefosolttavatr.että asetettu tavoite
saavutetaan . . / '
Siirtyen yteitylskohteisemmin selos­tamaan
lehtllllkkeen eri lilketclmla,
suksi tiedoittli että ' lebtlemme ihnol-tustulot
olevat kuluneen vuoden a i k a ­na
$27.94852; osoittaen $750.47 laskua
edellisen vuoden ilmoitustuloihin ver­r
a t t u n a ; . . Kuluneen-vuoden aikana
myytiin kirjoja, levyjä Ja muita pape-rikatQjpatavaraa
$14;141,i87 arvosta- ja
on korkeampi kuin Länsi-Saksassa.
Saksan demokraattinen: tasavalta
astuu -Olemassaolonsa; kuudenteen
vuoteen ilman ulkomaisia velkoja.
Länsi-Saksa astui sensijaan vuoteen
1994 neljäntoista miljardin markan
velkataakka hartioillaan, jonka se on
maksava länsivalloille.: Saksan de­mokraattisen
tasavallan talous kuu­luu
yksinomaan saksalaisille — siellä
ei ole ulkomaalaisten omistamia tuo­tantolaitoksia.
Länsi-Saksassa sen­sijaan
huomattava osa tuotantolaitok­sista
ja erinäisillä teollisuusalcHlla
kaiklEl tuotantolaitokset kuuluvat u l ­komaiselle
pääomalle.^ Saksan - demo­kraattinen
tasavalta on vapaa sota­korvaussuorituksista
ija sen miehitys-menot
qvat ainoastaan 4.5 pros. hud-
J e ^ t a ; Länsi-Saksalla on yksin-,
omaan suoritettavia sotakorvausmak-suja
y l i 3 miljardia markkaa Ja sen
miäiitysmenot ottavat y l i kolmannek­sen
falsetista. —-
Saksan demoloraattlsen tasavallan
hallitus toteuttaa itsenäistä ulkopoli-tiildcaa.
;}oka o n Saksan kansan k a n -
.sallisten etujen mukaista;: Se taiste­lee
:vuupumatta Saksan kysymyksen
nopeasti: Ja oikeudenmukaisesti r a t -
kafscmisen puolesta; mikä vastaa
kaiUden saksalaisten patrioottien toi.,
vomuksla sekä myöskin :Buroopan - ja
koko n u ^ l m a n rauhan etuja. Seh
pyrkimyksenä Oli tehdä loppu Saksan
kahtlajakamisesta Ja saada aikaan
^ t e n f i i n e n ; rauhantahtoinen Saksan
valtakunta.
' -^Saksan:: dietmokraatösessa tasaval­lassa
koko maaliman' rauhantahtoiset
voimat näkevät; olkeatetusti uuden
saksan idun;^ Ja työn, demc^
knUazi Ja edistyksen valtakunnan.
kun/siitä"lähennetään myytyjen ta<i
varofden cstohinte; Jää nettomyya-niksi
$4,093.65. Mainittujen tavaroi­den
hettomyynti olisi ollut jonkun
'verran';^urempi, mutta sitä .vähensi
levyistä tehty 50% poisto. Kuluneen
vuoden aikana liikkeen toimesta präs­sättiin
äänilevyjä seuraavasti:/Lei­jonia"
3^34 j a Fennia-levyjä '1.847,
yhteensä 5.781 levyä. Sen lisäksi
ostimme jSuomesta 737 levyä.
" L e v y i l l ä ja , ajan^^^^^j*^^^'*"
dellaöncllut e r i k o i s e n ^ ä m e n e l ^.
Kulumassa olevan vuoden aikana t u ­levat
lövyjen ja kirjallisuuden m ^ - :
nit kohoamaan huomattavasti vUme
-vuqden myynneistä..
"Tilauspainotöiden -tuotanto .,ösoltr
taa suimnta ttilojen^lisääntymisiä:...
Kuluneen vuoden: aikana : valmistetr
tiin tilauspäinotöitä $30,389,.72 arvosta
ja kun sUtä vähennetään niihhikäyr
tettyjen tarpeiden; hintaa $7.507.44, jää
tilauspainotöiden;; - n e t tomysmniksi
$22,882.28; joka on $4.998.04 edellisen
vuoden myyhtejä suurempi . ; - . T i ­lauspainotöiden
tuotannon ,llsääini-seen
olisi, vielä mahdollismiksia eri­näisten
koneiden avulla, jotka nopeäs-tuttavat
töiden valmistamista.
(Torontossa^^^p^
tetaan heti $3,369.75 maksava linjojen,
vällkkeiden Ja kehyksien valukone,
minkä tarpeeseen ylläolevassa lausun­nossa
viitataan.)
"S6n Jälkeen k im kirjapainomme
tuli union työpajaksi, on tuotanto
lisääntynyt huomattavasti"; «todetaan
tyydytyksellä liikkeenhoitajan tohnin­takertomuksessa
ja sanotaan.
"Kuluneen toimintakauden aikana
kustannettiin "Kevät''. "Taskukalen-teri?
-Ja "Joulu". Joiden nettomyynnit
oUvat $3.18380 . . . " ,
Selostettuaan verrattain yksityis­kohtaisesti
vapauden matkallutolmjs-ton
tolmhman eri puolia; Suksi sanoi
toimintakertomuksessaan, että kulu­neen
.vuoden: aikana on matkailutoi-mlstoinme;
myynyt lahjapakefcteja
$13,74554; ^ laivalippuja $9.944.40 ja
lentolippuja $12,46495 arvosta. Joista
saatiin voitoksi $2,68257. "Tulevai­suudessa
tulee- matkailutoimistomme:
antaa enehnnän huomiota laivalippu­jen'
'myynnille, sillä lentolippujen
myynti on toistaiseksi meille kannat­tamatonta
. . .
''Viime syksynä Järjestetty haaste-ryntäys
oli h y v in onnistunut. Sen
avulla'saatiin t u l o j a $7,34B.15vVapau.
den tilaajat ja ystävät sekä Järjestön
osastot;'aaisten kerhot-^ja * v . - - J a - u ; -
seurat osallistuivat runsailla .latojoi-tuksUla
'haasteryntäykseeh, Josta on
kaikille lausuttava suurkiitos . ."
. Kiittäen asiamiesten ..ja .:{-naisten
hyvää työtä, toimintakertomuksessa
sanotaan: 'iKuluneen -vuoden aikana
ovat lehtemme: asiamiehet toimineet
•IxeäkUmnnisan vsuim on
J»y»at « u b < ^ kuluneen vuodeg
«A-, canotasn *olmlntakertomn
Ja seiitetä&n, että lUkkeemae «a,
ikään uusinut asianomaista'
oeastojea kanssa työehtosopmj
Jotka tyydyttävät sekä työläisiä
liikkeen johtoa.
iKqmiksi toimintakertomuksessa t
dääa vissejä ehdotuksia tulevaa'
mintakautta varten, mutta näistä
oista on Jo mainittu siinä u'
dossa missä kerrottiin yhtiök'
tekemistä .päätöksistä ja suunnitPi
mlsto.
WILLIAMS
& PRICE
Asianajajat - Lakimiehet
Nxftariot
:tt(*'
<JtS» • ,Government'Rd. W.
Kirkland Lake Ontgrio
Ilpmäki Bros.
Monument Co.
HuoIeUa valmistaa kalMda
,-.:kivl1(yöalaan kuuluvia töitä.
' PoheUn MI. 4469
:506 Bnmsw^ Ave., Toronto,^ j)nt
iiiniiinmiiiiiiimimniiiHimimiiiii
PlrKway Bakers
m
' ' »''UT, valmistaa cji(d:a- ja kahvHdpU.
Lelvidcsia, nhnipäivär ja hSäkagk.
kuja, korppuja yjn. lelpomoali))
'tUOttäta.'
PUHELIN EM3-7676
2M Queen S t W. Toronto^ (tel
ONMI TEBVO
IllllllllilllllllilliillillllllllllllllllllUll
kiitettävän hyvin, • huolehtlei^ tilaus­ten
: 'hankinnasta, i kirjallisuuden .<: j a
Julkaisujen my3mnistä sekä ilmoitus­ten
ja tervehdysten hankinnasta.
K a l k k i ' liikkeemme asiamiehet - ja
-naiset suorittavat- asiamlestoimoasa
jokapäiväisen .työnsä lomassa. Varsi­naisen
päivätyön. päätyttyä- joutuvat
he lähtemäänmonana iltana viikossa
hakemaan lehtlemme tilauksia, ter­vehdyksiä
ja myymään; kustanta­miamme
julkaisuja/ki/Jojaym. Sydä­melliset
kiitokset asiamiehille hjrvin
suoritetusta työstä ." /
Toimintakertomuksesta ilmenee, et­tä
liikkeen henkilökimta kokonaisuu­dessaan
käsittää 2 i henkilöä. Joista
on pääliikkeessä 20 j a . l PortArthiarin
sivuliikkeessä.; ' Liikkeen Johdon. ja
P.ftP-ff-P°LP_OAPjP-°-flA<L(L0-flJl
PARKDALE
Beauty Salon Snoml
PUHELIN LA. 0198
1-B SORAUBEN AVE.
(Queenin kulmassa)
TORONTO 3, ONT.
Suorittaa kaikkea alaan kuuluvaa
työtäj Ensiluokan permanentteja
ValhalsenHnllla hinnoilla.'
Tervettdoal SALLY ERICKSOS.
«SI»?
DRVT.TENHUNE
134 B L O O B ST. W , TOECftlTO
(Bay-'St. — Avenue Rd., v ^ )
Vastaanotto maanantaina, tiistai-im;
totstalna ja perjantain^ytlii
650 -^-850 illalla.^^
Konttoriin -: v (ainoastaan vr^Caan-tottotn]
uieilIa)BA. 1881; Kotiin
CH. 1-6011.
DR> lESllE SIMON, L.».^c
I H O - J A SUKUPUOLITAUTIEN
EBIKOISLÄAKABI
3 SPADINA ROAD
(Bloorin kulmassa)
TOHONTO/ONT.
- . : .: "vastaanotto tunnit: .
2-4 lp. ja 6-7 lp.
Pniielkaet: Konttoriin WA. 1
Kotihi WA. 2-8»
DR. E. C. AHO - Hmmasläakan
HUONE 640 POTSICIANB* 4 SURGEONS^BU^J)INO r
M Bloor Street West " Toronto, OntM»»
TALON OSTOSSA tai MYYNNISSÄ
ARNE OKSANEN
tarjoaa teille rehellisen ja'täydellisen palveluksen
Puhelin BA; 1-6144; (24 tinmin palvelu)
A. H. KavisenKiinteimiötotoimiston asiamies^
38 LavTrence Av©. Wefit . , Toronto. Ontario
*
I
Ml
SUOMI E?X>KUVAT
esittää, uu$ixitaesityksinä
KAKSt SUURTA OLYMPIAFILMIÄ
MAAILMAT KOHTAAVAT
" K U L T A A J A KUNNrAA
Esitykset: , , ,
WlNDSOB, Polish HaO, 1530 XaniMa St. tiistaina, lokakaan »
klo 150 Olalla. ~M
SABNIA. s£vak Hall, 2^ Wa«er 6L tasö^ilkkbna, lokakmm K PT
Uo750ilIiiUa. ,100
4; TORONTO, I«sIon .Hafl., 22 CoOese St., tpnrtataa, lokaknnn »
iSSSSH' |«»P«» tt* Perjaalata., lokakmm 15 pnä «J» ' jj ^
gPDBUBY,gfainlahHall,raaananUlni. lokakmm 18 p n » " » ' f , ^ «5
8AULT STE. MARIE. Ohatcan Pfnes HmlL tiistaina lofcafcnon vr
klo750111alla. , - -
T X i a d N VEUlSSt TUNNIN ESITTS
Wä^6UOMI.ElX>K0»