1957-08-17-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
r^r^ i Sivu 2 Lauantaina, elok. 17 p — Saturday, August 17,1957 #1 i-mr i t i i i i il •Mi lillilii; p telmii' i i f l i l i i , > i M 15t?^3ie5;:3fc V A P A U S OOEBnr) ~ Iiidependent Ubor Ofgui of Fbmiab CmuuUaiuk Es-iBldUhed Nov; «, 1917. Attthorteed as seoond elaoi maa by ttu» Post Dttite Department. Ottava. Pub-lUbed ttarice veekly: Tueadays, Humdajn and Saturdaya by Vapaus publishing Company Ltd. « t 100-102 fam s t W.. 8odbuiy« OnCanada. Telephonea: Bt». Offloe 06. 4'4a64; Ediumal Office 06.4Maa9, Manager ELStiksL EdltorlV.Bttond. Mailing address; Bo» 69, 8u<nrBiy< C»tarlo> Adverttsing rates upon j^llcattml Translation free'of cbaige. TILAOSHINIMT: Canadaasa: 1 vk. TJOO 6 kk. S.7& 8 kk. 2.25 ybdysvalloiasa: 1 ULSJOO 0 kk. 410 Suomessa: 1 ftk. U O 8 kk. 4.7» 1917 — luhlavuosi 40. vuosikerta —1957 Olevainen on ja pysyy Näyttää siltä, että. Kiina,, minkä eOO-miljoonainen kansa muodostaa ybden neljänneksi koko ihmiskunnasta, on sittenkin olemassa, vaikka .Washington (ja Ottawa) yrittävät esiintyä ikäänkuin Kiina olisi pyyhkäisty poi« koko tämän matoisen maailman kartalta. Meille sanotaan, ettei kukaan ole niin sokea kuin se, joka el halua nähdä olevaista — mutta kuluneen viikon aikana saajiin havaita, että olevaista ei saada kuitenkaan oIematto> maksi. ^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ - mielessämme on luonnollisesti melko suurta kohua aiheuttanut yhdysvaltalaisten nuorten päätös, että he menevät vierailulle l^iinaan. Kuten uutistiedoissa on kerrottu, Vlidysvaltain ulkoministeriö komensi ja uhkasi, että Moskovassa vietettyyn Nuorisofestivaaliin osallistuneet nuoret amerikkalaiset: eivät saa mennä Kiinaan, minne heidät oli kutsuttu kiinalaisten nuorten vieraiksi. Wa8hington ei tunnusta Kiinan olemassaoloa! Se elää menneisyyden hurmassa ja simä hurskaassa toivoss^a, että sosialistinen järjestelmä l u - fiisfuu Kiinassa, ja että Kiinan kansan virkaheitto diktaattori Ghiang Käi-shek voi amerikkalaisten aseiden ja dollarien avulla ampua itsensä takaisin Kiinan hallitukseen. Kaiken tämän johdosta, tai oikeammin sen "oikeuttanii-seksi'V on Washingtonin toimesta ja aloitteesta levitetty Yhdysvaltain kansalle kaikenlaisia mörköjuttuja Kiinan Kansantasavallasta. Mutta kun ihmiskunnan neljännestä ei saada olemattomaksi; niin amerikkalaisten keskuudessa on vii-nicfaikoina noussut vissiä'epäilyä siitä, että onko kaikki se totta, mitä heille on Kiinasta sanottu? Tämän vuoksi ovat monet amerikkalaiset sanomalehtimiehet ja -naiset pyytäneet lupaa matkustaa Kiinaan, voidakseen omakohtaisesti kertoa, mitä siinä suuressa maassa todella on tapahtumassa. Viimeisin näistä^ Kiinaan pyrkineistä journalisteista on Yhdysvaltain kansan kunnioittaman presidenttivainajan aviopuoliso, mrs. Roosevelt. ' Mutta kun Yhdysvaltain hallitus ei halua nähdä totuutta • eikä ilmeisesti uhkalla antaa Yhdysvaltain kansan itse päästä » totuudesta selville, yhdysvaltalaisilta journalisteilta on j^jrrkästi kielletty oikeus mennä Kiinaan. Olko^^ kysymys työväentehtien tai suurpääoman lehtien amerikkalaisista toimittajista ja kirjeenvaihtajista, Jie eivät kerta kaikkiaan saa mennä Kiinaan. Yhdysvaltain kansalle on sanottu, että suurta Kiinanv^ansaa ei oleolemassa tai jos se onkin, koko "Kiina on pahani ja sillä: siisti. Kun esim. mrs. Roosevelt pyysi lupaa, että hän saisi mennä Kiinaan jotta hän voisi vertailla Neuvostoliiton Kiinan opetuslaitoksia toisiinsa nan ja Y|[idy5valtain?) ilmestyi siinä mielessä, että voisi todistaa niiden välillä olevat eroavaisuudetmrs. Rooseveltille ' sanottiin, että pysy kiltisti kotona tai muuten sinut paha perii. Näin on^ tähän asti voitu tässä "Vapaan maailman" johta-jeimaassa ylläpitää "sanavapautta": hallituksella on "vapaus" sanoa mitä tahansa se haluaa Kiinasta, ja Yhdysvaltain kansalla on "vapaus" uskoa mitä sille suvaitaan sanoa ja sillä siisti. Tämän kauniimpaa esimerkkiä amerikkalaisesta "sanavapaudesta" ei tarvita. Mutta vaikka Washington voi peloittelun ja uhkauksen avulla kontrolloida suuren rahan kontrolloimien sanomalehtien toimittajat ja kirjeenvaihtajat, niin se ei ilmeisestikään tyydytä Yhdysvaltain tiedonhaluista ja vapautta rakastavaa kansaa. Tämä tuli kouraantuhtuvalla tavalla ilmi nyt kun Yhdysvaltain hallituksen ulkoministeriö yritti uhkailun ja peloittelun avulla estää Moskovan Nuorisofestivaaliin osal- : Iijstuneet nuoret amerikkalaiset menemästä omin silmin katsomaan, että onko Kiina olemassa ja mitä Kiiniassa todella tapahtuu. Hallituksensa uhkauksista huolimatta päätti 41 yhdysvaltalaista nuorta vastaanottaa Kiinan nuorten vierailukutsun ja matkustaa Kiinaan. " * * « Meidän myötätuntomme'on näiden amerikkalaisten nuorten puolella. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka olemme peri-aatteessa laillisuuden kannalla. Tosiasia nimittäin on, että mikäli tässä tapauksessa on kysymys lain kirjaimen ja hengen rikkomisesta, niin mikään oikeusvaltio ja oikeuskäsitys ei voi tässä asettua Yhdysvaltain ulkoministeriön ilmeisen laittomuuden puolelle. . Mutta tämä nuorisotapaus palauttaa mieleemme myös erääh huvittavan sivuseikankin. ^ " Yleisesti tiedetään, että Yhdysvaltain hallitus suhtautui penseästi myös Moskovassa pidettyyn nuorisofestivaaliin, pnutta silti eiamerikkalaisilta nuorilta kielletty oikeutta osallistua siihen. Niinpä nähtiinkin alkuviikolla päivälehtien palstoilla ilmeisesti visseistä piireistä inspiroituja uutistari-hoita joissa kerrottiin ilakoiden, että amerikkalaiset nuoret olivat Moskovan festivaaleissa osoittaneet, että he oyat "meil- |ä^ja muut meidän naapurista" kuten tavataan sanoa. Näiden uuUstietojen- mukaan/oli amerikkalaisten valtuuskunnassa oUiit pari sellaista nuorukaista, joiden sydämenasiana oli pi- ;tää:;Moskovassa puheita Unkarin veri - ^ j a kuten meille kerrottiin^ «ttä he saivat vapaasti puhua mi-tä'^'> Yhdysvaltain ulkoministeriö ja sitä säestävä lehdistö oli hdltle^ opettanut. Näiden amerikkalaisten nuorten sosialis-mjinyastaisia puheita pidettiin näissä uutistarinoissa^ nuorisofestivaalin kaikkein tärkeimpänä saavutuksena ja sellaisena tapauksena, että siitä kannatti ilakoida isoisten piireissä. ' J, »Huolimatta siitä mikä tarkoitus oli näiden uutistarinain kiFioittajilla; ne antoivat kuitenkin suurelle yleisölle selvyy-rdc^ fsiiiä, että Maailmai^nuorisofestivaaliin osallistui enem- Lli(il^et-kommunisteja kuin kommunisteja,- vaikka Su : Rähän^ lehdet yrittivät epätoivon vimmalla selittää tätäkin yasiaa samalla tavalla kuin paholaisen sanotaan selittävän pyhää kirjaa. , .Toiseksi näissä uutistiedoissa annettiin vakuuttava tieto 8ii4^;"«tta nuorisofestivaalissa — ja Neuvostoliiton pääkau-puliglsi » — saivat ^vapaasti puhua nekin, jotka edustayat kaikkea muuta, muttei nuorisofestivaalin yhteisesti omaksu- ^)äa.»uhan ja,kansojenvälisen ystävyyden asennetta. ' itsepuolestamme emme näe mitään pahaasiinä, että Vaidi läpäisi Tahvan seinän liaanikan avulla Campbell's Bay, Qne. - r Viime keskiviikkona 28-vuotias Robert Amyotte karkasi paikallisesta vankilasta. Hän o l i ruotah aa rukan avuUa Irroittanat tiilet 2S jalan vahvuisesta seinästä. Poliisi on sitä mieltä, että Amyotte o l i ainakin viikon irroittanut tiiliskiviä päästäkseen karkäun. Vartija ei oUat kuullut mitään. Saatuaan reiän seinään Amyotte oli vuodevaatteistaan telmyt köyden Ja laskenut'pihamaalle; Sitten hän o l i lankun avulla kilvenyt vankilan muurin y l i Ja häipyi tietämättömiin. Hän oli tunnustanut olevansa syyllinen karpinterin sahan varastamiseen j a tilhet olisi tuomittu samana päivänä. Tuhkaroldcoa Canadan ariciiikan vanislaivaila Ottawa. Täällä ilmoitettiin, että tuhkarokkoa on ilmennyt Caiiadan arktiikan vanislaivaila C. D. Howe. Laivalla on useita eskimolta palaamassa kotiinsa saatuaan hoitoa etelässä useiden muiden tautien, kuten keuhkotaudin y.m. johdosta. Canadan lentovoimien taholta iV moitetaan, että Resolute Bayhin tullaan kuljettamaan tuhkarokkovas-taista rokotetta ennenkuin laiva saapuu sinne, jotta voitaisiin rokottaa sikäläiset asukkaat ennenkuin C. D. Hovven matkustajat astuvat maihin. j C. D. Howe'lla on hyvä lääkintä-osasto, mutta siltä puuttuu mainittua rokotetta. * . Julistettakoon ydinase laittomaksi Lehmä paljasti pontikScatefataan Juuka. — Urhea lejimä menetti elok. 7 pnä henkensä.paljastaessaan pontikkatehtaan Juuan pitäjässä. Lehmä ryhtyi nautiskelemaan ank-k l a tynnyristä heti tehtaan löydettyään j a kaatui jonkin ajan kuluttua kuolleena tynnyrin viereen. Ilmoitus tapahtumasta paljasti samalla myös pontikkatehtaan. K i r j . V . B U E OV Japanilaisen Uraga sataman laiturista irtosi kaksi kalastusalusta j a suuntasi kulkunsa Joulusaarta koht i , jossa Englanti suorittaa ydinase-kokeiluja; Laivojen mastoihin j a lipputankoihin oli nostettu julis^ tukset: "Lopetettakoon heti atomia j a vetypommikokeilut!" "Avomeri on meidän työvainiommel" Tällä tavoin japanilaiset kalastaj a t ilmaisivat kuluvan vuoden toukokuun 25 päivänä vielä kerran J a panin kansan vaatimuksen atomi- ja vetypommikokeilujen lopettamisesta. Englannissa kohosi samaan aikaan työtätekevien vastalausemie-lenosoitusten mahtava aalto. Lon-v toossa j a ' monissa muissa kaupun-* geissa oli joukkoluontoisia esiinty-misiä kasvavaa atomivaaraa vastaan. Maassa aloitettiin allekirjoitusten keräys vaatimukseen ydina-sekokellujen lopettamisesta. Viime viikkojen aikana maailman miljoonat ihmiset ovat protestoineet voimakkaasti jatkuvaa ydinasevarustelua vastaan. Yksistään Japanissa on osallistunut yastalausemle-lenosoituksiin y l i kolme miljoonaa henkeä. Ydinasekokeilujen lopettamista vaativat skotlantilaiset kaivostyöläiset j a islantilaiset naiset, Canadan sosiaalidemokraatit ja bulgarialaiset baptistit, Wienin kaupunginhallitus j a Italian parlamei)- t in sosialistinen ryhmä. ^ Ydinasekokeiluj^ vastaan ovat e-sittänect vastalauseensa ja varoituksensa Länsi Saksan 29 huomatuim-paa tiedemiestä, 25 tunnettua japanilaista .fyysikkoa, 2,200 amerikkalaista tiedemiestä, 100 hollantilaista tieteen työntekijää sekä Tshekkoslovakian, Neuvostoliiton, Ranskan, Kiinan kansantasavallan, Belgian ja muiden maiden oppineet. Tätä atomivaaraa vastaan kasvavan liikkeen vaikutuksesta eräät a-siasta kiinnostuneet piirit koettavat väheksyä sitä vahinkoa j a vaaraa, mitä ydinaseen tuotanto j a k o k e i lu tuo tullessaan. H t i t t a iSIlalset vSfOeet mrat räikeässä r i s t i r i i d a s s a n i i ^ e n lausuntojen kanssa, j o i ta ovat antaneet maa-ilmankttulut tiedemiehet,' sellals^' kuin Nobel-palkinnon saaneet A l bert Schweifzer,i:d]iesPaull/ng. Herman H y l l e r - j a Frederic Joliot- Curie, saksalaiset atomioppineet Hana ja Weitzseker, Armenian SNT:n tiedeakatemian presidentti Ambartsumjan' j a tanskalainen biologi N i l s Arley. Jokin aika sitten o l i lehdessä Neuvostoliiton tiedeakatemian presidentin akateemikko Nesmejanovin kirjoitus. Jossa o l i sanottu, että maanpinnalla j a ilmakehässä on n y t havaittavissa "radioaktiivisten isotooppien, muun muassa strontium- 90 j a cesium-137 lisääntymistä" . Erikoisen vaarallista on strontium- 90. Myrkytetystä ilmasta sekä vedestä J a ravintoaineista (kalasta y. m.) se joutuu ihmisen elimistöön.ja synnyttää erilaisia palianlaatuisia i l miöitä. On- esimerkiksi todistettu, että strontium 90 radioaktiivinen säteily vaikuttaa vahingollisesti ihmisen luustoon, luuytimeen j a vereen, synnyttäen raskaita tauteja. Sitäpaitsi on otettava huomioon säteil yn kielteiset geneettiset seuraukset . . Monet hälyttävät tuntomerkit v i it taavat siihen, että tähän asti suoritetut ydinasekokeilut ovat. jo synnyttäneet vaaranuhkan ihmisen elimistölle. Tokion meteorologisen instituutin professori Jasuo Mijake on tiedoit-tanut, että Joulusaaren luona eng^ lantilaist^ii ydinasekokeilujen tuloksena syntynyt radioaktiivinen to-mupilvi on jo kylkenut Japanin y i le j a Tokiossa kesäkuun ensimmäisen kymmcenen päivän aikana olleiden sateiden vedessä, on mitattu huomattavaa radioaktiivisuutta. Kesäkuun 17 päivänä japanilaisten tiedemiesten ryhmä ilmoitti, että Japanissa on ihmisten elimistössä havaittu cesiumia-137. Amerikkalai- Juttua mätäkuusta Elämme parhaillaan mätäkuuta, joka alkoi heinäkuun 23 pnä ja päättyy elokuun 23 pnä: ' Tämä ajanjakso on yksi ikivanhan eläinradan kahdestatoista jaksosta, nimeltään Jalopeura, ja tällöin eletään muka samannimisen tähdistön vaikutuksen alaisena. Aurinko on vuotuisella kierroksellaan saapunut Ravun tähdistön kohdalta Jalopeuran tähdistön alueelle j a vaikka se tosiasiassa siirtyykin siitä pois jo Elokuun 11 pnä, on almanakkamme säilyttänyt vQnhan vuosituhansien perinteeseen nojaavan merkinnän. Mutta mistä sitten johtuu nimi "mätäkuu"? Siitäkö, että silloin kaikki mätänee, niinhän yleisesti uskomme. Uskomme, että haavat paranevat hitaasti mätäkuussa ja että tikku sormessa on tällöin paljon vakavampi juttu kuin muina vuodenaikoina. Myös kansanperinne sisältää tähän viittaavia uskomuksia. Mätäkuu-nimitys muutoin, tunnetaan vain Suomessa Ja Ruotsissa, muualla maailmassa tämän ajanjakson nimenä on "koiranpäivät", mikä juontaa juurensa aina Kaksoisvirr ran maan vanhasta, kulttuuriperinteestä. Miten "koiranpäivät" suo; malaisilla ja ruotsalaisilla ovat muuttuneet mätäkuuksi, siitä kerromme hieman jälempänä, sitä ennen vielä muutamia vanhan kansan käsityksiä mätäkuusta. M A T X K U U N LEIPÄÄN K A S V AA K A R V A PÄÄLLE Käsitykseen kaiken mätänemises-tä liittyy hämäläisten kielto salvata sikoja tai muita kotieläimiä mätäkuussa, eikä "mätäkuussa saa tehdä lahtia taikka liha tulee matoihin". Varotetaan ottamasta mätäkuussa rakennuspbita, koska niistä tulee lyhytikäinen huone. Silloin leivottu leipä ei tule kestävää, koska siihen kasvaa karva päälle. K A N A K A A N E I S A A P O I K A S IA Mutta vieläkin yleisempää on uskomus, että mätäkuussa suoritetut toimenpiteet eivät yleensä ole otollisia, koska ne vaikuttavat tuhoa-vasti kaikkeen elolliseen j a elottomaankin, mikäli toimenpiteet eivät ole sen luontoisia, että niillä halutaankin hävittää. Kaskenpoltto on siis hyvä suorittaa mätäkuussa, ettei kaski ota vesoja, rikkaruohot on hyvä perata mätäkuussa, samoin en kansojen nuoria toisistaan. Mutta jos Washingtonilla oli aihetta iloita näiden nuortensa- puheista Moskovassa^ niin miksei se voi luottamuksella odottaa, että Pekingiin. menevät amerikkalaiset nuoret t u levat pitämään samanlaisia •Valistuspuheita" kiinalaisille? Vai pelkääiro Yhdysvaltain l i l - koministeriö,r että amerikkalai-* set nuoret tulevat Kiinan matkalla näkemään jotakin muuta; initä Yhdysvaltam hallitus on mätäkuussa tehty veneväylä kaislikkoon ei helposti kasva uudelleen umpeen. Monivuotisten kasvien is^ tuttaminen ei ole tällöin paikallaan! Mikään ei sikiä eikä kasva, j a niin^ pä mätäkuussa siinneet vaimot saavat helposti keskosen tai tällöin^ solmittu avioliitto katkeaa pian. Ka-' nakaan ei tällöin saa poikasia. Kaikk i turmeltuu j a kuivuu. Tästäkin on toisinaan etua: mätäkuussa suolatut talvisilakat tulevat hyviä ja kestäviä. SÄÄ: " J O K O T A S A IN TAI H A S A I N" Mitä ilmoihin tulee, n i i n ainakin mätäkuu, jota nyt elämme, noudattaa erinomaisesti vanhaa käsitystä siitä. Sen mukaan ilmat näet ovat hyvin oikullisia: "Mätäkuu poudalla palaa tai vedellä valaa". Se on siis "joko tasain tai hasain"^ kuten on sanottu Artj arvella. Kumpaa e r i vuosina on eniten, sadetta vai poutaa, sitä on ennustettu mätäkuun ensimmäisestä päivästä: jos mätäkuu alkaa poudalla, on poutaa runsaasti, jos taas se alkaa sateella, niin sataa". Vnajasta on muistiinpano, jonka mukaan mätäkuuta olisi pidettävä heinäkuun vastakohtana; " K u n heinäkuussa on pouta, niin kyllä mätäkuussa sataa" j a päinvastoin. Vanha kansa on mätäkuussa enemmän kiinnittänyt huomiota kaiken kuivumiseen j a kuivumalla tärveltymiseen kuin varsinaiseen mätäncmiseen. mikä aina liittyy kosteaan,^ MÄTÄKUU A L K U A AN K O I R A K UU Nimi ja uskomukset ovat siis osittain varsin ristiriitaisia. Tästä annetun tieteellisen selityksen samoinkuin näitä vanhoja uskomuksiakin kuvaa Kustaa Vilkuna mielenkiintoisesti kirjassaan "Vuotuinen ajantieto".. On selvitetty, että suomalaisen mätäkuu- j a ruotsalaisen röt-monad- nimityksien rinnalla on tavattu myös tuo muualla yksinomainen j a vanha nimitys "koiranpäivät" tai rötdagar" j a että ruotsinkielisen nimityksen takana on alasaksalainen nimitys "rodendage", joka ei merkitsekään "mätäpäivää", vaan "koiranpäiviä'\ K u n tätä alasaksalaista nimitystä on alettu käyttää' myös Tanskassa, on ymmärrettävää, että sen koiraa merkitsevä alkuosa^ "rode" on siellä helposti sekaantunut tanskalaiseen "mätää" merkit-^ sevään "roden" sanaanf. Mätäkuu (rötmopad) ei siis alkuaan olekaan' mätäkuu vaan 'koirakuu Tämän nimen syntyhistorian va^ lossa j osoittautuvat siis puheet j a uskomukset mätäkuusta siis enemmän tai vähemmän "mätäkuun j u - tuksi'M^^ Erinomainen todistus, Isxt-te; a Kustaa Villnmakin kirjassaan huon^auttaa, nimen ;Jo: sanan; sou-^ resta voimasta; Nimen leviämiselle on tietenkin luonut pohjaa ja^teh-' nyt sen soveliaaksi seikka, että länh pimänä V kesäaikana on ? > tietenkin bakteerien j a pikkueliöiden toimii»^' t a vilkasta. , HiiSTX MÄTÄKUUN jumr? antaa perimätieto: selityksen. Mätäkuun jutut mcrikäärmeistä J a muista hirviöistä eivät ole Suomessa erikoisen kansanomaisia,, mutta joitak i n tietoja meiltäkin on tästä kansainvälisestä kuvittelusta, Jonka mukaan kesän kuumin aika on käär- 'itieiden' j a ' kaikenlaisten syöpäläis^^ ten siunattua aikaa. Koivistolta on muistiinpano, jossa sanotaan, että uiminen on kiellettyä mätäkuussa, koska meressä on s i l l o in suurta käärmeitä, jotka käyvät k i i n n i ihmiseen. Veden juominenkin on terveyden kannalta ollut vähemmän ^suotavaa. Agricolan kalenterissa ^kielletään tähän aikaan kylpeminenk i n — saunassa käynti j a uiminen. Vedet ovat siis olleet' vaarallisia mätäkuussa. Kansainvälisen kuvittelun mukaan kaikenlaiset pedot Voivat näyttäytyä ihmiselle mätäkuussa. Nykyiset ihmiset laskevat niistä leikkiä. Jutut niistä ja muustakin mahdottomasta ovat niitä hauskoja valheita, joita nimitämme mätäkuun jutuiksi.^, sen meteorologin Laster Martini tie^ doitnksra makaan o n N e v : Yorkissa inaalisknim 1854 J a tammikuun 199; välisenä aikana «lleiden' s a t ^ d e ii v€»^es^ ^havaittu : strontium-90 l i sääntyneen l4^kertaisestL , - I ^ maiden väestön keslonidessa synnyttävät suurta levottomuutta amerikkalais set ydinasekokeilut Nevadan autiossa erämaassa. Meksikkolainen aikakauslehti Siempre kirjoittaa, että maan pohjoisosassa asuvaa 10 miljobnaa meksikkolaista uhkaa välittömästi vakava vaara. Lehti e-delleen kirjoittaa,, että Meksikolla "on oikeus estää nämä kokeilut Ja sen on se tehtävä, vaikka niitä suo ritetaankin vieraan vallan alueella". Koko maailma tietää, että atomisota vaatisi miljoonia ihmishenkiä ja autioittaisi maapallon suunnattomia alueita. Tällaisen kohtalon Or maksi Joutuisivat r kiertämättä s e t laiset :maat. Joiden alueella on ulkomaiden sotatuklkohtia. Satojen miljoonien ihmisten aja-, tuksia askarruttaa nykyään kysymys siitä, minä tavalla voitaisiin nykyinen ja tuleva sukupolvi suojata atomisodan vaaralta/ Ihmiskunnan valtaenemmistön tahdon mukaises t i Maailman Rauhanneuvosto on Berliinissä ja Colombossa hyväksytyissä julistuksissaan vaatinut sopimuksen pikaista solmimista ydinasekokeilujen lopettamisesta Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton ja Englann i n taholta. "Me vaadinmie", sanotaan Maailman Rauhanneuvoston . vetoomuksessa kaikkien maiden hall i t u k s i l l e , "että hallitukset, j o i ta tämä koskee, lopettaisivat heti kaikki koeräjäytykset ja aloittaisivat p i kemmin neuvottelut sopimuksen aikaansaamiseksi kaikkien tällaisten koeräjäytysten kieltämisen suhteen . . . S o p i m u s koeräjäytysten kieltämisestä . .^-avaa tien tämän epäinhimillisen joukkotuhoaseen täydellisesti kieltämiseen ja yleiseen a-seistariisuntaan." Neuvostoliiton ehdotukset tästä kysymyksestä muodostavat ; reaalisen keinon atomisodan torjumiseksi. Neuvostoliitto 01^ koko ajan vaatinut ydinaseen ehdotonta kieltämistä, sen tuotannon lopettamista ja sen varastojen hävittämistä. Ensiaskeleena tähän' suuntaan Neuvostol i i t on hallitus ehdottaa ydinasekokeilujen lopettamista. Ihmiskunnan pelastamiseksi atomisodan vaaralta Ja' ottaen huomioon länsivaltojen vastahakoisuuden tämän asian suhteen Neuvostoliitto on viime aikoina ehdottanut ydinasekokeilujen lopettamista pariksi-kolmeksi vuodeksVJa erikoisten kon-troUipostien perustamista Neuvostoliiton, Yhdysvaltojen ja Englann i n sekä Tyynen meren alueilla. Näiden ehdotusten :• toteuttaminen edistäisi huomattavasti kai^ainväli-sen jännittyneisyyden lieventymistä ja olisi reaalisena edellytyksenä koeräjäytysten sekä inyös itsensä y-dinaseen lopulliselle kieltämiselle. : Neuvostoliiton uusien ehdotusten suuri merkitys sisältyy siihen, että niiden toteuttaminen olisi iso askel sen tunnuksen toteuttamisen tiellä, joka nykyään kaikuu maailman kaikkien kansojen kielellä: " J u l i s - > tettakoon ydinase laittomaksi!" NewYfl panimot USAn ointpaniniot ^ elävät kriisiaikaa -^Yhdysvaltojen olut-it parhaillaan k r i i s i a i kaa. KielCSain voimaaatiaoii Jäl-keeh lähes 24 vuotta takaperin oU "Vanoissa" kaikkiaan ^ o l u t p a n i moa, v i i s i vuotta sitien o l i l u k u j o pudonnut. 336:een:jä^yt^ enää 23(0. Viime vuoden aikana 34 panimoa joko supisti tuotantoaan t a i lopetti kokonaan toimintansa.' TäUä hetkellä on likimäärin 200 panim<» ilmoitettu myytäviksi L i sääntyneet kustannukset, tuntuvast i pienentynyt kulutus j a Joukko muita .tekijöitä, ovat oluen panemisen kannattamattomuuteen vaikuttavia tekyöitä. - SITAilHHiillfliiiiJi EI tJSKONtJT ^ — Kobie äiU! — No 'mitä, ^iannn? , ' — Mik^ vedäl tiiota kaikkea fcai. voihisi? ~ <— £ttätnli£inr kauniiksi tietenUn: — Mutta ä l ä . . . ' — No? — Miksi et sitten tule? ^erätyske;losta ,6n iloa vainkir; ran vuorokaudessa ja sillolnklri 'je aiheuttaa vain harmia. (Tuntematon filosofl) 'JUHMSTA PARHAIN SANOTAAN SOOSSA .Sault Ste. Marie, O n t — Nyt ne kauan'bdbtetutyhteisef suurjuhlat ovat olleet j a menneet Muistot ovat vain. Jälellä, j a hyvät muistot j ä i v ä t k i n . N e olivat, ehdottomasti tarkoitustaan vastaavat Juhlat. Jo v u o s i a o l i suunnittelun alaisena viettää-Liitto- sekä musiikkijuhlat yhdistettynä samanaikaisesti. Mutta •• sopimukseen pääsy e i ollut .niinkään' yksinkertainen asia.; ' Mutta kaikki on hyvin kun loppu on hyvin. ' K a i k k i mukana olleet tunnustavat nyt, että ne ^olivat ehkä pariiaatitoomalaisten juhlat mitä on täällä Canadassa vietetty. J a se on lopuläi viuonnollinen Wa. Canada o n ' s i k s i laaja maa, että vain aniharvoilla:-työtätekevillä on typ-j a loma-asiain vuoksi tilaisuus .päästä molempiin, eri paikoissa pidettäv i in julfliin!.:< Nyt saa olla asiallisesti puhuen kaksissa juhlissa samalla kertaa'Ja se on\ kaiken lisäksi rahapussillekin edullista kun saa "kaksi kärpästä yhdellä iskulla". Se juhlamarssi oli tosiaankin mahtava näky kun k a i k k i laulajat, voimistelijat ' j a urheilijat suorittivat soittokunnan tahdin mukaan esiinmarssinj Entäs sitten ne lukuisat voimis-teluesityksetf Ne jättivät mieleen-painuneeiv vaikutuksen varsinkin siksi kun' oli^niin paljon nuoria muk a n a : ' Elkö« miehiä j a poikia saa lainkfian mukaan voimisteluun? Olisi paljon-juhlallisempaa kun olisi poikia j a miehiä myöskin mukar na näissä riveissä. Yleisesti pitäisi pyrkiä voimistelua järjestettäessä siihen, että eh-dottomäStrVarmat • voimistelijat ovat ^eturivissä s i l l o in kun voimistellaail musiikirr tahdissa. • Tämä' vain huomautuksetta'- vastaisuuden varalta. Kiitoksetii' haluankin lausua esityk-sistänne' - i - ne olivat mainioita' P i täkää vaan- voimistelua etualalla f yysillisen kuntoisuuden - hoidossa. 1 Sitä ette' ikinä Icailu vanhempanakaan. ' • ^ Oli myös ilahduttavaa nähdä, että n i in lukuisa' joukko nuoria, melkeinpä lapsia; otti osaa moneen eri urheilulajiin. Jos vain nuorisollem-' me varataan kunnollinen johto, niin vuosien 'varrella saadaan' aina uutta j a verestä voimaa urheilutoimintaan. On 'vain katsottava, etteivät loukkaa - itsJ^ään kovissa" harjoituksissa Ja ^kilpailuissa. Varovaisuus ei ole missään pahitteeksi. Hyvä cdisi, että ojisi aina joku kokeneem-^^ pi harjoituksiakin seuraamassa^ I NOi entäs se musiikkipuoli? Ktö-lee niini usein sanottavan, että^'^ | minä tunne musiikkia", vaan k u i i f kahan ollakaan. Minä en ole erityinen musiikin, tuntija, vaan ynj. märrän sentään mikä on kaunista ja sointuisaa.^ Tykkään tosiaan ja an- v^. nan suuren arvon soitolle ja lau- | luUe.. varsinkin kun ne esitetään suurella. joukolla. Mikäs on seo; kauniimpaa kuin ne kuorojen mal^^p tavat yhteislaulut?, En olisi uslc»-:^ nut. että. ne yhdistetyt kuoroesityk-- i e t voivat o l la n i i n juhlavia. ,'v: Entäs sitten se "Maan sävel" kantaatti minkä kuorot j a soittokunta f yhteisesti esittivät? Täytyy sanoa, % että se olit n i i n juhlallinen esitjfs että sellaista kuulee vain aniharvoin. Näki heti. että juhlayleisö nautti siitä esityksestä. Täytyy antaa tunnustus myös soittokunnalle siitä arvokkaasta li- ^| sästä, minkä se Juhlalle antoi rikastuttamalla monipuolista musiikkiohjelmaa. - ' Yleensä näytti siltä, että ylei» seurasi hyvin mielenkintoisesti puheita, tervehdyksiä, sekä urheilu-, laulu- j a soittonumeroita. Konserttitilaisuus onnistui myösk i n erittäin hyvin vaihtelevalla oh»': jelmalla. Raikuvat suosionosoitukset osoittivat sen, eitä yleisö tyk-: käsi arvokkaasta ohjelmasta, miki esitettiin vielä n i i n taidokkaasti. J a se "häätilaisuus" siellä Työn Puistossa? Tuskin on vielä koskaan täällä Canadassa esitetty näytelmai n i i n 'suurelle katsomolle, mitä samaa voidaan sanoa myös konsertti-; tilaisuudesta. Yhteenvetona: voisin sanoa, etti ne olivat parhaat j a onnistuneira- • >nat Juhlat, mitä on pitkiin aikoih i n ollut, Jos on o l l u t lainkaan. ' Siellä tavattiin myös paljon vanhoja tuttuja,ja «i|sia tuttavuuksia; solmittiin. Yleensä tällaiset suur- Juhlat ovat fyysillisesti väsyttävä j a vaativia, mutta henkisesti ne virkistävät. Tuskinpa on kukaan katunut j u h l i l l a oloaan. Alkakaapa asianomaiset jo aika< naan tekemään valmisteluja ja j l ^ , jestelyjä seuraavien juhlien hyvälc-s i . AUekirjoittanut on jo kesäio-; mansa saanut Järjestetyksi sikä> Juhla^ajaksi. P o r t Arthurissa ne ensi kesänä pidetään. Siellä siis taas tavataan j a Juhlissa paiskataan taas kättä. — N . H . PÄIVAH PAKINA Ylistyslaulu hälveksiluHe ^ mateelle " R u m a " made kuten komea hevonenkin on meidän "kunniallL<;ten" canadalaisten mielestä ruoaksi keU paamaton. Ja mikäli Jotkut meistä ovat madekeitolle ai-von antaneet, n i in silta oh luovuttu aina silloin kun on oilut "parempaa" kalaa saatavana. * ^Tietosanakirjatkin — n i i n puhtaasti "tieteeUisiä" k u i n ovatkin — antavat mateesta kokonaan vastakkaisia käsitteitä: Suomen "Pieni .Tietosanakirja" sanoo, että mateen ^'mäti on herkkua, liha tubreenä herkkua^ kesälläkin syötSvää"'. . •< vConsoUdated Encydopedia" s^^ noo, että "mateet valmisteiaan markkinoita varten Joko suolaamall a tai halkaisemalla j a kuivaamalla^ Se on arvossa mannermaalla". Uutta nyt näyttää silta, että päS^^assa mateen ramaann^^ näköön perustavat ennakkolvolot- ^ v a t ^ ^ lavan väistyä ^Cosiasialn' tieltä. ; E l i toisinpäin^kuten eräs tunnettu k i i j a i l i j a huomautti kauneuskunin-gattaria ylistettäessä: ^fMoni: ihanan ;^käuais:pm^na voi o l la sisältä mätä.^ 4 Eihän sipuli ole ^hupno sen ^ tähden, että se aiheuttaa iEyynelvirtoja kuorijalle? Päinvastoin tiede o n viimevuosina todennut senkin, mls^ t i meidän Isovanhempamme olivat «•kokemustensa perusteella^ 'ehdot^ tomasti 'vakuuttuneita^'^^^^ j)nt eräitä parantavia läalceominai-isuaksia! -Nyt sanptaanjesi-isiemme oUeein' oikeassa siinäkin, että ma-; teen mäti pii sekä herkkua että l a S : kettS,:kutraaUeldrjpittaneen vanha lastusmatkaUa"5seUtti,; että mäaU-man parhaita herkkuja ovat: karhun kämmen,'muusin turpa j a mateen mäti." ' ' Mutta menkäämme asian ytimeen: Ontarion ^maakuntahallituksen maiden j a metsien departmentti julkaisee teknillisesti mainiosti toinji-tettua j a kuvitettua ;''Sylva'-nimistä julkaisua Jonka heinä-elokuun numerossa on omistettu.;-kokonaista seitsemän sivua > käsittävä kirjoitus alussamainitulle J a yleensä halveksitulle mateelle. Kirjoittaja H . H . MacKay toteaa ensin, että made on ainoa turskan sukulaiskala suolattomassa vedessä, että; näitä :pohjaka-l o ja on runsaasti Ontarion kalkissa järvissä, j a että sitä. kohtaan on aiheettomasti paljon ennakkoluuloj a , joista sietäisi päästä eroon,/sillä made on kuulema loppujen lopuksik i n hyvä ruokakala. A r t i k k e l i selittää mielenkiintoisella tavalla mateen elämää syntymästä vanhuudenpäiville saakka, sen elin- J a -ravitsemistapoja sekä kaupallista arvoa. Rajoitetun t i l an vuoksi — mutta piintyneitä, ennakkoluuloja kolkuteUaksenune^r-- l a i naamme H.: MacKayn artikkelista vain niitä kohtia, nussä puhutaan pääasiassa mateen l i h an arvosta i h - misruokäha. Lainaamme:siis seuraavaa: ^ . vaosiJkaiisia kilstäiubusepft" ^kysymyksenä Ja alvs^^ ag^ on yleinen mieBpide oUat kielteineh. Enfoöpa^ on ma-ieella saari' arvo ja "älli oa' mark- Idnoäla hyvä menckUu Tlehien tämän ennakkoluulon hävittämiseksi, si)u4'i°iateen l i h a on..val- . -koista, ja^ maukäsia sekä yhden-arvoista minkä tahansa paremmin tunnetun' kalan kanssa . . . . . . Mafeett maksasta valmistettu öljy 'ori l i a v a i t tu vitamiinipitoisuudeltaan samanlaiseksi sen öljyn kanssa mitä valmistetaan suolaisesta vedestä saatavan turskan maksast a (Turs|£an;maksasta: valmistetaan kalanmaksaöljyä— e l i " c od Uver o i r — K ) . . . / "Kesällä^ 1930 suoritti mr. Hugh Branion M.A. (on nyt ravintoarvo-kysymyksiä käsittelevänä professo-: rina Ontarion maatalouskoulussa Guelphissa K) tutkimuksia s i l t i, miten saataisiin-^^made markkinoille hyvänä' j a ravintopitoisena ruokatavarana. Seuraavassa on lainauksia m r . B r a n i o 6 i n raportista:- . . .' Miss-Margaret Templin Cto-roriton yliopiston 'taloustiedeosas-: tolta) tiedoitti, että made on hyvin; maukasta, mureata^ mehukasta 'ja että sen makuL on h^ä. Keitetystä mateesta valmistettu kalalaatikko (fish loaf) ^ n yhtä mauluistä;im^ turskasta valinistettiL'Hän valmisti mateesta myös " k a l ^ u O i a ^ ^ J a sanoi niiden 'Olleeil yhtä 'tuoreita, maukkaita Ja hyviä kuiatnrskasta tehdyt, tai parempiakin, jjliateen vastenmielisen näön. vaoksi niiss Templin pU kuitenkin "dtä mieltä, -ettei madetta voida luonnollisessa m u o d om — (siis mateena) ,K) — saada kaupallisesti omiistuneeksi .tavaraks i , mutta ^ Jos se valmistetaan, f i - leeksi. Ja Jos sitä myydään jonkun t a v a r a i n e r ^ nimissä . e i ole 'mitään syytä, miksei siitä t u l i s i pidet-^ ty kauppatevara . . . . MateitaJ^lä^etej^ myös useihin koteihin' IcäiipUhi^ssa''^ missä per-heenemännät, käyttivät ne Jteittä-sissä nama l i i d i t tehtiin fileeksL KaikkT^ilmtittivat;; että made^cili sa on suurikokoinen, noin 10:s- osa; koko mateen painosta. JUateen maksasta tehtävää soppaa jne, varten on hyviä ohjeita . . . Miss'Templin osoittaa, etta mateen mäti on herkkua . . . Nyljettyjä ja puhdistettuja mateita .annettiin Toronton moneen ravintolaan j a hotelliin. Nuden kokkeja pyydettiin valmistamaan ruokaa mateesta Ja ilmoittamaan sitten havainnoistaan. Seuraava lainaus osoittaa näiden asiantuntij a in yleisen mielipiteen: 'Minulje lähettämänne made oli mainio jä> voi k i l p a i l l a minkä tahansa kalan kanssa, mitä olen kalatukkukao-poista saanut.', • .'SelkSran^kaa lukuunottamatta made ön ruodoton j a siksi voidaan, siitä tehdä mainiosti fUeete- Sita voidaan suolata, kuten suolata», meriturskaa J a sen on yhtä hyvp • (turskasta 'tehdään mm. suomalais- > herkkua Upeäkalaa — K.) - . • Jo»* sakin tapauksissa on mateita savni-. tettukjn hyvällä menestyksella -. •. K i r j o i t t a ja otti jnateen maksan öljyä välittömänä höyrymenetei-mäUä mitä käytetään turskan öljyn eristämisessä lääketarkoituksia vartein' Tämän (inateen) öljyn m ^ * väri- Ja makiLJölpailee menestyksellisesti tiirskan "maksasta oteton öljyn A-vitamiinipilaisuuden kanf s. M a t ^ n maksan öljyssä on ffl^ yhtä paljon tai enemmänkin D-v»» naämpitoisuutta.kuin turskan sästa oietussa öl j s ^ ä . . . T n l a t t ; , Jok^ , samanaikaisesti söon» tutkimuksia'^'Wisconsim*ssa, san» raportissaan^,että "mateen joQy'iroidaan rinnastaa turskan n » » ' , saöljs^ kanssa antirasutti-vitanf ^men.saäntflähteenä..." ' /Eästä ..Ärarl että ys&^ L e i n o ei taitanut olla totum»»' kaukana k u n ,Mn^ luokitteU pestaan/tunnetan mateen liacvjiiatsem^un saatavissa olen» l i e r k k p j o i , «karium- kammcnea. ^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 17, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-08-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570817 |
Description
Title | 1957-08-17-01 |
OCR text |
r^r^ i Sivu 2 Lauantaina, elok. 17 p — Saturday, August 17,1957
#1
i-mr
i t i i i i
il
•Mi
lillilii;
p telmii'
i i f l i l i i
, > i M
15t?^3ie5;:3fc
V A P A U S
OOEBnr) ~ Iiidependent Ubor
Ofgui of Fbmiab CmuuUaiuk Es-iBldUhed
Nov; «, 1917. Attthorteed
as seoond elaoi maa by ttu» Post
Dttite Department. Ottava. Pub-lUbed
ttarice veekly: Tueadays,
Humdajn and Saturdaya by Vapaus
publishing Company Ltd. « t 100-102
fam s t W.. 8odbuiy« OnCanada.
Telephonea: Bt». Offloe 06. 4'4a64;
Ediumal Office 06.4Maa9, Manager
ELStiksL EdltorlV.Bttond. Mailing
address; Bo» 69, 8u |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-08-17-01