Vapaus, August 8, 1963

              Sivu 2 Torstaina, elok. 8 p. —- thursday, Aug. 8/1963
V A P A U S I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
Ö F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) , Establiihed Nov. 6, 1917
Edltor: W. Eklund , Manager: E. Suksi
Telephone: Office'674-4^64 — Editorial 674-«e5
•PuhlJsljed thrice weekly:' Tuef.dayä, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publlshjlng Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbuiy, Ontario, Canada.
MäUing pddress: Box 69
Adv^rtislng rates u{iort appllcatiöii, translations frep^of char^e." '."
Authorlzed as second claas mail by the Post Office Department, Qit&vfl,,
andvfor'.paymenb.of 'postage-iA.cash•Tj^ " . . . -
-f» o.' -TiLA'usijil«mA|r"' .
'CSa^adas8a:i4 vk, $9.00,,e.kk.($4i7&>.i . l3i3A:£sa'-"-l vk. $10.<M)'6 -kk. $5.25
, ^^i^. 2,75, (Suomessa4.>l.vfc. 10.50 6 f kk. 5.75
Juhlan jälkeen
r,.../j,f.Toronton suurjuhlat on pidetty. J a todella kauniit
tot-ovat iälellä.
;' Näistä juhlist£i odotettiin ennakkotietojen mukaan jota-
Wn"ierikoista, jotakin sellaista merkkitapausta, josta näkyy
^nnenkaifekea kasvun ja edistyksen suunta ja määrä. Näissä
•odotuksissa ei liioin petytty. Päinvastoin edistys j a kehitys
osoittautui odotettuakin suurenunaksi.
•Näissä yhteishenkeä uhkuvissa juhlissa — joita vietettiin
miltei keskeytyksettä perjantai-iltaisista . avajaistansseista
maanantainvastaisiin aamuyötansseihin asti — vallitsi todel­linen
ja fsyvällinen; juhlatunnelma, jota ei edes sunnuntain-vastainen
raju sade ja sitä seurannut kylmänkolea tuulisää
voinut horjuttaa. •
- * J u h l an onnistumista auttoi .luonnollisesti ratkaisevasti
sen saama hyvä yleisökannatus. Koskaan aikaisemmin e i ole
T,armolasga nähty lauantaipäivänä suomalaisten juhlissa tu-h,
atpäistäyleisöjoukkoaj Nyt nähtiin sekin. Koskaan aikai­semmin
ei kansalaistemme juhlissa ole Tarmolassa ollut niin
suurta yleisömäärää, kuten oli viime sunnuntaina. Koskaan
aikaisemmin ei ole juhlayleisön puolesta palkittu niin ylitse­vuotavilla
suosionosoituksilla voimistelijäin, urheilijain, soit­tajain,
laulajain, tanssijain ja puhujain suorituksia kuin nyt.
Ensimmäisen kerran yhteisten suurjuhliemme historiassa sai­vat,
maamme muut asukkaat ja kansalaiset nähdä T V : n vä­lityksellä
edustavia kohtia-Liitto-, laulu- ja soittojuhlan to­della
hienosta ohjelmasta. Muita samanlaisia esimerkkejä
voitaisiin luetella runsaasti.
O H J E L M I S T O N T A S O S TA
: Kuten on uutistiödoissa jo kerrottu, juhlan ohjelmistossa'
oli havaittavissa selvää edistystä edellisiin juhliin verraten.'
Urheilun alalla on syytä mainita Liiton, kolme uutta ennä­tystä,
joista varsinkin 18-vuotiaan B i l l Heikkilän keihään-heittoentiätys
61.94 on erittäin lupaava. Mainita ansaitsee
erikoisesti se, että hyvin suunniteltuun j a harjoitettuun yh-..
t^isvoimisteluun osallistui nyt miehiäkin, korjaten viimeai­koina
kehittyneen: "miespulan". Suorastaan liikuttava ohjel­manumero
oli " L i i t o n " ja "musiikkiväen" lipun vihkiminen.
• K u o r o t yleensä olivat erittäin hyvässä vireessä j a saivat
tunnustuksen sekä yksityisistä että yhteisistä esityksistään
ja erikoisesti "Ihmisen polku"-kantaatin vaativasta esitykses­tään,
jota kuunneltiin ikäänkuin olisi haluttu saada kiinni
jokainen laulun sana ja tavukin.
Suuren panoksen antoivat juhlalle kansanomaiset orkes­terimme
sekä yksityisesti että yhteisvoimin esiintyessään.
Mainita.pitää monista mu.ista kiitettävistä ohjelmanumerois­ta
Toronton sekstetin ja Toronton voimistelijattarien esityk­set.
•
rKajoamatta tämän yksityiskohtaisemmin ohjelmaan sel­l
a i s e n a a n — j a siellä oli paljon muita erittäin korkeatasoisia
esi^ksiä me voimme tyydytyksellä todeta, että ohjelmis­ton
taso kokonaisuudessaan oli hyvä ja mikä tärkeintä, yhä
yleis.tä edistystä lupaava.
U U S I A VOIMIA J A M U O T O JA
J*!.yaikka tässä juhlassa ei ollut kuoroa kulta-alueelta —
niikä-on luultavasti vain tilapäinen ilmiö niin siitä huoli­matta
voidaan todeta osanottajain huomattavaa lisääntymis­tä
edelliseen vuoteen verraten. j
Kuten on kerrottu, urheilukilpailuihin j a voimistelu-sekä
tanssiesityksiin osallistui nyt enemmän nuorta kaartia
kuin aikaisemmin. Sert lisäksi juhlaan osallistui kaksi tai o i ­keammin
kolmekin uutta musikaalista elintä: Toronton ja
Sudburyn hahuriyhtyeet j a Beaver Laken lauluyhtye — pu-hu^
rppttakaan nyt muista hetkellistä laatua olevista uusista
ja ^miellyttävistä ryhmistä.
' V Kaikki tämä on tietysti kuten ollakin pitää. Mutta eri-koishuomio
kiintyy kuitenkin ihmisiin, sillä loppujen lopuksi
ihmiset ovat kaikkein tärkeimpiä. Ilman kuorolaisten ja soit­tajan
uurastavaa ja uhrautuvaa työtä ei mitään sellaisia yh­teisesityksiä
voida suorittaa> mistä nyt saimme nauttia. Hy­v
i n ovat 'musikaaliset voimamme j a urheilijamme "kotiläk­synsä"
suorittaneet.
'Samalla kertaa on miellyttä^vää todeta, että uusia kyvyk­käitä
toimitsijavoimia nousee kauttalinjan. Kuoromme ovat
kasvattaneet kokonaisen uuden sukupolven nuoria johtajia:
Veli Kentala ja Armas Kivinen Port Arthurrsta,..,Ty Lemberg
Ja> Paul Hietanen Torontosta,^ Mätehj»Laila^Tammi *^
Sudburysta. He s ^ v ^ ' j o h t a ^ ^ n > ku<yröa-i ja sovittamaan
kuorpille lauletlaVaTcsi''sa,yellyHslä. .
. Voimisteluni alalla on havaittavissa: sama^Mlmiö. Uusia
jotrtajavoimia nousee kautta linjan j a mikä tärkeintä, he pys­tyvät
suunnittelemaan ja laatimaan kokonaisia voimistelu-liikesarjoja,
kuten ^.enettcli Elsie Jokirfen jänE|nssi^|^^
kuten menetteli Dolores Niskanen, vain kaksi esimerkkiä
mainitaksemme.
Ja näiden uusien, nuoren polven toimitsijavoimi6n mu­kana
kehittyy myös vississä määrin uudenlaista toimintaa
— kulttuuritoimintamme sisältö on lujasti ankkuroitu kan­sallisiin
kulttuuriperinteisiimme, mutta niiden esiintymis­muoto
on kehittymässä canadalaisemmaksi", jos saa luvan
käyttää tällaista sanontaa. Mitä tarkoitamme on tämä: K un
Toronton sekstetti esitti esimerkiksi hyvin tunnetun Humu-pekan
ja muutakin, niin se oli väärentämättömästi suoma­laista
alkujuurta, mutta samalla kertaa esitysmuoto oli sel­västi
"canadalaistyylinen". K u n Dolores Niskanen oli suun­nitellut
Finlandian musiikin tahtiin sovitetun kauniin tans-airisö;
n i in se oli niin "suomalainen" esitys kun: o l la saattaa,
i^i^fa silti sen ^esityksestä heijastui canadalaistyyli. Näytel-
4|j|t||(Jepn erottamaton, osa kansallisista kulttuuriperinteis-
?)^^m^,:m^ nuori polvemme esittää englanninkielisen
silloin''näytelmiename eMtys saa selvästi **cana"
SYNTYAAÄ- I
PÄIVIÄ. I
Arvo Skyt t e , ' H a n e y . B . C . täytti
keskiviikkona,. elokuun 7- päivänä
77 vuotta. •
nHniamimen, Haney, ff.C.
täytti keskiviikkona, elokuun 7 päi­vänä
62^v(iiotta. '
Ylidymnie sukulaisten jaetutta-
,vain onnentoivotuksiin, valitettavas­ti
myöhästyneenä.
T M F A R l L I i E N I •
K A T S E L L E S S A N I
Kun olen tässä vähäsen kuljeskel­lut
niin olen nähnyt kokolailla suu­ria
eroavaisuuksia monissa eri asi­oissa.
Ollessani Pöhjois-Ontariossa
tein siellä havaintoja jotka aion
tässä vertailla johonkin;muuhun nä­kemääni.
Kuulin siellä esimerkiksi,
että kaivostyöläiset saavat korkein­taan
$1.75 tunnilta palkkaa. Tässä
aikani kuluksi olen myöskin seu­rannut
vähän noita Canadan yleis­t
i e t o j a : . Olen huomannut, että ne
'isännät" siellä Ottavassa ovat nos­taneet
palkkaansa jopa $8,000:lla
vuodessa.
Eiköhän lukijan mieleen mahda
tulla, että jossain on oikeuksien
päälle astuttu. Esimerkiksi kun al­kaa
jossain tehtaassa tai muussa
työmaassa palkkaneuvottelut ja työ­läiset
esittävät palkkavaatimuksen­sa,
niin heti ryhdytään nimittele-mään
kommunistiksi tai joksikin
muuksi. Mutta, eivätpä 'isännät"
antaneet itselleen minkäänlaisia ni
mityksiä kun palkkansa nostivat.
: Olen minä kerran ollut sellaiscl
l a k i n . työmaalla, jossa isäntä pyysi
tai melkein käski työläisiä nouse­maan
seisomaan ennen palkkaneu­vottelujen
alkiia. Minäkin nousin
kun en tiennyt, että mistä ^nyt oi­kein
on kysymys. Kun k a i k k i oli­vat
pystyssä niin isä.ntä pyysi, että
jos miehet olisivat hyvät ja rukoi-koilisivat
hänen kanssaan että juma­la
häntä auttaisi oikeita päätöksiä
tekemään. En sitten - kyllä tiedä,
että' kuinka monta miehistä rukoili.
Sitä minä en kyllä tehnyt kun mi­nusta
tuntui siltä' ettäoHsin joutu'
nut rukoilemaan Jumalaa käänty­mään
itseäni vastaan. — M. J . -M.
dalaisleiman". Tämä kehitysr-suunta
joutuu luonnollisesti
kokeilemaan sitä j a tätä j ä eh­kä
tekemään virheitäkin ;—
mujta suunta on käsittääksern-me
jo nähtävissä, vaikka sen
kehitykseen vaaditaankin vielä
selvästi vuosikausien työ.
Mainita tulee tässä yhteydes­sä
myös se tosiasiaj että ohjel­man,
kuuluttajina oli kaikissa
konserteissamme ja niitä oli
kolme, sekä urheilukilpailuis­sa,
tässä maassa syntyneitä ja
kasvaneita nuoria ja tässä yh­teydessä
voimme liioittelemat­ta
sanoa, sekä toisia väheksy­mättä,
että; pitäkööt hyväksi
ohjelman kuuluttajaksi sano­tun
Ed Sullivaninsa, me valit­semme
omaksi suosikiksemme
joka hetki Henry Huhtasen.
O H J E L M A N
TELEVISIOINTI
Ensimmäisen kerran tapah­tui
että suurjuhlamme ohjel­miston
kerma televisioitiin
niin, että muutkin canadalaiset
saivat tilaisuuden tutustua
siihen, mitä järjestömme todel­la
tekevät kansallisten kulttuu-riperiniteidemme
vaalimiseksi
ja Canadan kehittyvän kult­tuurin
rikastuttamiseksi.
Emme^ olleet valitettavasti t i ­laisuudessa
seuraamaan, min­kälaisia
ohjelmakohtia C B C te­levisioi,
mutta saamiemme ra­porttien
mukaan .eBG: l l e kuu­luu
kiitos työstään ja me luon­nollisesti
toivomme, että sai­simme
kansalliselta CBC:lta
vastaisuudessakin samanlaista
palvelua — ei mitään etuilua
tai erikoisoikeuksia, vaan reh­tiä-
reportaashia niin, että Jär-jestöjemme
kulttuurityö .tulee
todenmukaisesti'tunnetuksi.
H E I K K O U K S I A K I l ? OLI
Luonnollisesti tällaisten, juh­lien
järjestelyssä on aina vis­sejä
heikkouksia jotka vaativat
korjausta. Suurin heikkous, jos
sitä sellaiseksi voi sanoa, on
kuitenkin "runsauden pula":
Suurjuhlissa on niin paljon hy­vää
ohjelmistoa, että suuren
yleisön on vaikea sitä kaikkea
yhdellä kertaa "sulattaa", pu­humattakaan
siitä, että jäisi
enemmän aikaa seurusteluun
ja keskusl^eluun. Tämä on vai­kea
pulma tunnetuista syistäj,
mutta kuitenkin asia, johon
kannattaa kiinnittää huomiota
alinakin sikäli ettei se pääse
pahenenvaan.
Lopuksi mainittakoon vielä
juhlan keskeisimmästä ajatuk­sesta,
eli siitämonella ' e r i ta­valla
julki^iuodusta äjatukses-
Vnosisatammfr jäUdpuolta sano­taan
yhä useammin "avaruuden
aikakaudeEsi^. AikaiBemmin ovat
olleet "höyryn aikakausi" jä
"sähkön aikakausi"; mikä onkin
ymnraiTettävää: HSyty' jä -sähkS^
ovat helpottaneet ihmisten elä-
,mää^ Mutta < mitat ihminen tekee
avaruudetfö?"EUö häiiella ole tar­peeksi
tekemistä maan päällä?
Maassa on tarpeeksi tekemistä,
mutta ihmistä ei ole koskaan voi­tu
päkbfitaa-''Äfat8omiaäni vvaia>> ja&)
koililiksa;^ KSitittii' ka«ä««ii&ff J a a j i^
-tuk^hiTa ovati-8ätti]i^ttt!ikn«et yli[i4<
k o r k e u k s% ,tai^a)se«li> jä-vtelä^'
k i n - käittimiiiUiBh B i i ^ ^ ^ l tl
Tässä vaihleessa avai^ttbMI]tlmuk>
set alkkvat aitaa. vast!äv«iki»liillbSi^'
siä hed«Uii3Si» kielpo^iettt^säähä-vaintojä'/
teHdiM< mtiKdiMliiiel^ rt«i'
Myditl^mälil* avähittfr aU»t<it!äätt'y^
hä ännreiiiMai«a>määrii^:p
maah' ihkblsta;' kam^ ailraiäettlilllM^
aUsiietiCiiik- h»yry jä sä&kiH- Mlfenv
kosihos tAUt i^d^«Ketaiäaii IhVuM^
tä, on täijsä VaUkieiessa vielä va^*
kea' sanoa,' sanfoin' kteU' olki ^ v a i ­kea
' sanoa vsäiikStt- merklfyksesfö'
silloin, kun Faraday subritJ» en^^
simitaäisia kok)ei£ä. Illinibeli^ii el*
riitä se, etä^hlnv.lählBKää avaruui-'
teeniautoM!8a^jaitvääA«'hSiteMN^iti>«
itsensä nähtävä kaikkL Avaruu­den
valtauksen voidaan laskea ai-'
kaneek8t''niin''lohakauft- 4.' päii^S-'
nä 1957 k u M bubtlkutan 12..päi­vänä-
1961, j d l l o in ihminen 8Uoi<if^
t i ensimmäisen- lennon avaruu-.
teen. ^
359 Kl£RitOSTA M A A P A L L ON
YMPÄRI
Suunnitelmallisuus on se luja^pe^
rusta, jolle Neuvostoliiton avaruus­tutkimus
rakentuu. Asteittain lisä­kään
tekokuiden painoa, niiden ko­neistoja
ja laitteita. Takaisin pa
laamattomista tekokuista maahan^
iaskcutuviin avaruusaluksiin, nuk-
Keja mukanaan kuljettavista ava
.uusaluksista koiria kuljettaviin. Ja
vihdoin ihminen; Neuvostoliiton
kansalainen Juri Gagarinin ohjaa'
ma avaruusalus. Edelleen avaruua'
lentojen tehtävien j a tutklmusoffjel
mien asteittainen- laajentaminen: A-vaiiiusalus
Vostok-1 yksi kierro.^
naapallon' ympäri', 108 minuuttia;
41,000 km; yostok-2 seitsemäntoista
äerrosta; Vostok-3 kuusikynimentä>^
neljä kierrosta Vostok-5 kahdeksan,-
vymmentäyksi" kierrosta. «Gagarin
ja Titov — erilliset lennoti Nikola-jev
ja Popovitsh' ryhmälento; By-:
koyski j a Tereshkova •— miehen -j?
naisen yhteislento. Jokainen vaihe
on eteenpäin, asteittainen suunni­telmallinen
l i i k e , jossa on otettu
huomioon kaikki aikaisemmat koke­mukset,
mutta jossa on myös uusia
kokeiluluontoisia j a vielä kokemat­tomia
piirteitä. Ja aina pari askel­ta
edellä amerikkalaisista:
USA 3 kierrosta; SNTL puoli
vuotta aikaisemmin 17 kierrosta;
USA 6 kierrosta SNTL kaksi kuu­kautta
aikaisemmin^ 64:- kierrosta:
USA 22 kierrosta; S N T L kuukautta
myöhemmin 81 kierrosta.
Yhteensä amerikkalaiset ava-luuslcntäjät
ovat tehneet 34 kier­rosta
ja neuvostoliittolaiset 259.
Kierrosten laskeminen ei ole k i l
pailua ennätyksestä.' Jokaihen^tiusi
kierros on uusi voitto • avaruuteen'
tehdyssä rynnäkössä. Ihminen voi
sopeutua uusiin avaruusolosuhtev
siin, elää ja tehdä työtä noissa olois-saj
mutta miten kauan? On todistet­tu,
että ihminen voi olla avaruudes­sa
tunnin, vuorokauden, neljä-vuo­rokautta,
viisi vuorokautta. Mutta
voiko hän olla avaruudessa viikon,
kuukauden, vuoden? Tämä on vie­lä
todistettava. Kierrosten . luku­määrän
kasvaessa lisääntyy ihmisen
vallä avarauden* suhteen.
IHMISEN REAKTIOT
A V A R U U D E S S A
Kaikki käy selville vertailussa. A-varuuslentäjä
tuli kuudennella kier^
roksella "merikipeäksi". Mitä tä­mä
on? Onko se kaikkien ihmisten
kohtalokas vika? Voivatko kaikki
tehdä vaivatta vain viisi kierrosta
.Maan ympäri vai onko tämä "meri-sairaus'
'ominaista vain kyseiselle
avaruuslentäjälle henkilökohtaises­ti?
Jotkut sairastuvat meritautiin
heti kun a n k k u r i on nostettu, toiset
vasta viisi vuorokautta myöhemmin
jä eräät: eivät lainkäanr v Näfn ollen
on , asetettava sanianläisiin olosuhi^
teisiin useita tai vähintään kaksi
ihmistä. Siksi järjestettiin Nikola-jevin
ja Popovitshin ryhmälento.
Afiten' avamuslento vaikuttaa mie­heen
ja^naiseen? Järjestetään By-kövsiclnrrjä~
Tei-eshkovän'yhteinen
lento. Vastattavia kysymyksiä: mi­ten
muuttuu heidän työkykynsä ver­rattuna
maanpäällisiin olosuhtei­siin,
miten he sopeutuvat painot-tomuustilaanp,
uuteevv ravintoon,
uuteen' unijärjestelniäätt' jav val-veiilakih^
dlliääsaani; avafuusUntä-jät
kokevat useita kertoja' vuorokau-d¥
tio vaiiitäknisen'),v' niillaiset ovät-h)
sidäh' reagoiitti- ja- huomiokykynsä
jat kymmenet nltiut seikat jotka
saattavat olla erilaiset miehellä ja
naisella?
N A i N l ^ ; A V A R l J U S A L U K S E S SA
Aikovatko' venäläiset! todeltakin
lähettää > avaruuteen' kauheaan'; vaa­raan^
jä pakottaa heidät suoritta-maanv'
niih'i raskasta tehtävää? Koe­tamme:
vastata näitiiit' lännen leh-tieh<
tietystä I demagogisesta luon­teesta.
.
N i i n ' me emme'pelkästään aio lä-hettaärnaisia
avaruuteen; vaan'yksi
heistä; on' jö' käj^yt siellä' emmekä
nää mitääili^syytä.ipitää naisia: eros­sa
näistä lennoista. Tarpeellisen
valmennuksen' saaneet - naiset' eroa­vat
miehistä tuskin lainkaan mikäli
ei .tai*vita suurta fyysistä voimaa.
Naiset ovat yhtä kestäviä, ellei kes-tävämpiäkin
kuin miehet. He ovat
kooltaan pienempiä ja painavat vä­hemmän,
millä on oma merkityk­sensä,
jos avaruusaluksen mitat ja
paino ovat rajoitetut Naisen äly ei
jää- jälkeen miesten älystä, vaikka
eräiden miesten onkin vaikeata tun­nustaa
tämä. Reagointinopeus,
muisti, joustavuus voivat oI,la nai­sella
joB,a parempiakin . . . J a vih­doin
naisten korkea ääni voittaa
paremmin radiohäiriöt kuin matalat
.Tiiesäänet. Tästä saattoivat vakuut­tautua
ne, j o t ka kuuntelivat Bykov-
3ii:in<^-ja- Tereshkovan keskustelua
Maan' kanssa. , ,
Epäilemättä 'naisia ei sovi asettaa
alttiiksi "kauhealle Vaaralle". Mut­ta
eihän niin sovi menetellä mies-tenkään
kanssa. Neuvostoliitossa
ihminen' lähetetää];! kiertoradalle
/asta sen jälkeen, kun ollaan saatu
äysi varmuus avaruusaluksen'ja
•Vlaan päällä olevien ' j ärjestelmien
toimihnah 'luotettavuudesta, vasta
kun lennon k a i k k i k r i i t i l l i s e t vaiheet
jn tarkastettu sellaisen avaruusa­lusten
avulla, joissa e i ole ollut mu­kana
ohjaavaa ihmistä, vasta k un
avaruuslentäjät ovat suorittaneet
kaikki valmennukset ja harjoituk­set.
Neuvostoliiton aväruusfalUksilr
l a : eivät mieh^t\eivätkä naisetkaaii
j o u d u ' kauheaan' vaaraan". Amei
rikkälaisessa Mercury-kapselissa
emme suosittelisi naisten lentävän,
K u r i ' tekniikka pettää, tarvitaan
miehen kättä.
Raskas työ ei iuonnolIisestikaa'n
sovi naiselle. Mutta avaniusalUs-temme
kaikkien laitteiden toimies­sa
moitteettomasti ei avaruuslentä­jiltä
vaaditakaan suurta' ruumiillis:
ta voimaa. Avaruusaluksen ohjaa­miseen
tarvitaan vähemmän- voimia
kuin auton. Ja kuten-^ tunnettua;
naiset ohjaavat autoa helposti, vaik­kakaan
eivät aina liikennesääntöjen
mukaisesti.
Y H T E I S L E N N O N TARKOITUS
Yhteislennoksi sanotaan sitä, et­tä
avaruudessa on samanaikaisesti
lähekkäin kaksi tai useampi ava­ruusalus.
Tämä on tarpeen kahden
tai useamman avar^iuslentäjän ver­tailun
vuoksi sekä Maan päällä ole­v
i e n lento-ohjauslaitteiden tarkasta­miseksi
poikkeuksellisissa olosuh-^
teissä. On eri asia pitää yhteyksiä
yhteen kohteeäeen kuin kahteen tai
useampaan:- Neuvostoliiton ja mo­nien-
muiden maiden televisiolähe­tysten
seuraajat näkivät, miten tar­kasti
vaihtelivat keskenään kuvat,
joita lähetettiin- Vostok-5:stä (se tu­li
Neuvostoliiton alueen yläpuolelle
hieman aikaisemmin kuin- kumppa­ninsa)
j a Vostok-6:sta. Mutta kaikki
Givät ole-selvillä siitä, millainen sit­keä
työ- ja millaiset' perusteelliset
valmistelut ovat taanneet tämän
toiminnan • tarkkuuden ja yhtenäi­syyden.
Yhtä monimutkaista työtä
tekee koordinaatiolaskentakeskus,
jonka on laskettava kahden kierto­radan
paramentrit ja annettava ava­ruusasemille
kaksi kertaa enemmän
ohjeita. Tällainen yhteyksien ja
ohjeiden harjoittelu on keskukselle
välttämätöntä; sillä tulevaisuudessa­han?
avaruudessa saattaa olla yhtä­aikaisesti
lukuisia ohjattavia ava­ruusaluksia.
ONKO VIISI KILOMETRIA
P A L J O N V A I VÄHÄN
Bykovpkin ja Tereshkovan ava­ruusalukset
lähestyivät toisiaan en­simmäisellä
kierroksella viiden ki­lomerin
päähän: Nikolajevin ja Po­povitshin
avaruusalukset' tulivat
kuuden jä, puoien jkilometi^in pää-'
hän toisistaan, mikä merkitsee "että
nyt otettiin fiuoleqtoista kilometrin
mittainen askel: eteenpäin. Vastai­suudessa
avaruusalusten välimatka
lyhenee, 'tosin asteittain. Puolen
kilometrin askel avaruuden valloi­tuksessa
merkitsee paljon enemmän
k u i n jättiläisten seitsemän mailin
askl^et'sadussa. LähiaB^srttTBKiii^tifi-siaantiviiden
kilometHtl' pSShfinr Byr
kövsM j a Tereshko<ra*erorfvatv mut-vai
kohtasivat toisensa sSSimölUstD
väliajoin uudelleen: TSllÖin-he<^€^^^
vätf enää kertaakaan' olleet niin iSi,
heilä' toisiaan kuin enSimmäi»ellii<
kierroksella. Mutta heidän etäänty­misensä
toisistaan oli ennakolta
huomioon otettu ja oli jopa välttä­mätöntäkin,
kp^ka näin voitiin ko-keiira|
iylitcy)i^ ;Vkösmos—Maa" jä
''Maa%|i6öjnos1?'' Muistettakoon
esim.Ibfc^iinukahtaneen Valjan' he­rätti
i^-Völeri avaruudesta käsin
Maast^ tulje^ep,i^yynriö»^^^
i tai»i
ENNEN- M,
t:
kerielljl italia ai{< päällä; vaik'
kaja artikkelia lukiessaan.: Valja
yksinkertaisesti väsyi. Myös yale-r
i nukahti' ennen' määräaikaa ja- a-setti
siten tahtomattaan televisio-kuuluttajan
kiusalliseen tilaan
Kuuluttaja tiedotti kuvaruutuun
katsomatta hyvin reippaasti: "Vale-i
tuntee itsensä erittäin hyvinvoi­vaksi.
Hän hymyilee." Valeri ei
tuolloin lainkaan hymyillyt, vaan
nukkui rauhallisesti, vaikka se ei
lainkaan kuulunut ohjelmaan tuos­sa
vaiheessa. Koettakaapa itse is­tua
yhtä mittaa kahdeksantoistatun-tia
mukavassa ja pehmeässä noja­tuolissa
ja olla nukkumatta, väriin­k
in usean tunnin jännittävän - toi­minnan
jälkeen. Kiinnostavaa on
todeta, että avaruuslentäjämme nu­kahtivat'jännittävän
työpäivän jäl­keen,
mutta amerikkalainen' ava­ruuslentäjä
Gordon Cooper nukah­ti,-
tosin lyhyeksi ajaksi, heti kier-toradaJUe
päästyään.
K O K E I L I J A J A K O K E I L T A VA
Avaruuslentäjä on sekä kokeilija
että kokeiltava. Hän seuraa omaa
tilaansa kuin lääkäri. Sitä paitsi
hän- on selvillä näistä asioista mel­kein
yhtä hyvin kuin joku lääkäri.
Yleensä avaruuslentäjän valmen­nusta
ei voida verrata valmistautu­miseen
mihinkään muuhun ammat­tiin.
Avaruuslentäjä on lääkäri ja
lentäjä, perämies ja lentoinsinööri,
radiosähköttäjä ja tähtitieteilijä se­kä
tutkija. Lentäjänä hän ohjaa a-varuusalusta
ja muuttaa sen kulku­suuntaa.
Perämiehenä hän seuraa
lukuisia kojeita, mittareita, maa-pallokarttaa.
Lentoinsinöörinä hän
-v^alvoo aluksen laitteiden toimintaa,
säännöstelee lämpötilaa avaruusa­luksen
sisällä, lähettää Maahan tie­dot
paineesta, kosteudesta ja monis­ta
muista seikoista. Radiosähköttä-jänä
hän on yhteydessä Maahan ja
toisiin avaruuslentäjiin. Tähtitie­teilijänä
hän tarkkailee aurinkoa,
kuuta, tähtiä j a maata. Hänelle on
(Jatkuu.sivulla 3)
^ Yhdistyde^^rJBuisaknimat, K ew
Yiärk. '^odeir-1963 loppuun
mennessä Yj^dysvallat on saanut
täytetyksi ilma-aser j a sukellusve­neiden
torjuntatorpedoista Etelä-
^ F i k a n - kanssa- solmimansa toimi-tussopimuksenv
ja tulee sen jälkeeu
noudatt{imaan-V täydellistä- - aseiden-toimitussaartoar
Etelä-Afrikkaan
nähden, s^i^ir muuan Yhdysval^^
y a l t u i ^ ^ ^ i i - e d u s t a j a Yi^rssa^per-ntoi-
Y^^
i=; Stevenis6ti|?,, per^^
bsuusheuVoatol^a an-jossa
tämä sanoi,
etta^';^VläyS^J|lat tulee estämään
sellaisten ^^äseiden myynnin Etelä-
Afrikalle, joita: maa voisi käyttää
rotusorron harjoittamiseksi. :
> Mutta edustaja lisäsi, että Yhdys­vallat
voi ottaa uudelleen harkitta­vaksi
täydellisen aseiden toimitus-kiellon,
jos tällainen päätös vaikut­taa
vapaan maailman puolustustar­peisiin..
.•.
ENGLANTI MYÖS . . .
Lontoo. — Englannin ulkominis-t
e r i l o r d i Home sanoi lauantaina,; et­tä
Englanti on samaa mieltä Yhdys­valtain
kanssa siitä, "ettei mitään
sellaisia aseita toimiteta Etelä-Afri­kalle,
joita voidaan käyttää hyväksi
rotuerottelupolitiikassa".
Ulkoministen korosti kuitenkin,
että Englanti on sitoutunut toimitta--
maan Etelä-Af r i k a l l e sotalaivoja ja
lentokoneita, mutta niitä ei voida
käyttää afrikkalaisten sortamiseen,
vaan ainoastaan ulkopuolisia hyök­kääjiä
vastaan^
Kommunisti-pidätyksiä
PortugaUssa
Lissabon. — Portugalilainen tur­vallisuuspoliisi
sai surmansa, kun-poliisit
suorittivat ratsian Oporton'
liepeillä sijaitsevassa talossa ja - pi­dättivät
Portugalin laittoman kom-^'
munistisen puolueen kolme johta*-
vaa virkailijaa, ilmoitettiin Lissabon
nissa.- •. •
Näiden kolmen pidättäminen joh^
ti neljän muun miehen ja kahden'
naisen pidätykseen, lisättiin tiedo­tuksessa.
Tiedotukses'sä sänottiiUi että kak­si
näistä kuudesta kuului ryhmään,
joka toimi raja-alueella ja auttoi
kommunisteja ylittämään Tajam -
TiedotuksefS^vkerrottiin> vielä-po­l
i i s in takavarikoineen- suuren' mää­rän
lentoieh^siä ja asiakirjoja: iWj
KÄVI PYYTÄMÄSSÄ; A N T E E K SI
Tiina* meni huoltolautakuntaan
pyytämään; avustusta lapsilleen.
Tarkastaja kuunteli aikansa hänen
selityksiään ja sanoi:
—• Sanoitte- miehenne jättäneen
teidät jo kolme vuotta sitten, mutia
toinen tapsistanne on alle kaksivuo-tias'
eikä toinen ole vielä- vuotta-;
kaan. Miten se on mahdollista?
— Kolme vuotta sitten Taneli mi­nut
jättikin, mutta hän käy toisi­naan
pj-ytämässä minulta, anteeksi,
vastasi Tiina kainosti.
ta, että kaiken tällaisen
kulttuuritoiminnan nopeam­man
edistyksen ehtona täkä­läisten
kansalaistemme kesr
kuudessa on se; että päästään
kaikkia kansalaispiirejä edus^
tavaan yhtenäisyyteen ainakin
kerran vuodessa. C S J ja SCA-U
L ovat tyytyväisiä ja ylpeitä-k
i n toiminnastaan, saavutuk­sistaan
ja viimeaikaisesta edis­tyksestä.
Mutta ne pyrkivät
yhä parempaan ja ovat sen
vuoksi valmiina -yhteisen hy­vän
vuoksi sellaiseen yhteistoi­mintaan,
joka koituisi kaikkien
kansalaistemme yhteiseksi
iloksi ia Ganadan kehittyvän
kansallisen kulttuurin eduksi.
Lyhyesti sanoen: Juhlat oli­vat
hyvät ja hyvällä mielellä
uudelle taipaleelle lähdettäes-
.sä katsomme luottamuksellisin
p i e l i n ensi ^kesinä "Ppjijolgs-sa"
pidettävää suurjiiHIää." *
Kukkaronnauhat. y
VARMISTI
Jopi: — Sinä sanoit, että se o li
rakkautta ensi silmäyksellä, kun ta­pasit
Ellan, mutta en ole nähnyt
teitä nykyisiii yhdessä.
Topi: - — K a t s o i n häntä vielä
toisen kerran.
PÄIVÄN PAKINA
Luustaan koirakin unta näkee
Jollakin tavalla me ihmiset olem­me
ehtoopäiville asti kuin suuria
lapsia. ^
Lapset eivät esim. odota sen mal-tittomammin
Joulupukin tuloa Ja
kansakoulun päätöstodistusta, kuin
me aikuiset odotamme erikoisia
merkkitapauksia, esimerkiksi hää­päiväämme;
tai omaan k o t i in mmit-toa
niin, että pääsemme elinkauti--
seen talonmiestoimeen kiinteimistö
lainayhtiön loppukädessä kontrolloi­massa
mökkiä, jne.
Yksi tällainen hartaasti odotettu
merkkitapaus on työläisten kohclal-ta.
kesäloma. Sen vietosta puhutaan
ja pauhataan, sekä velkaannutaan
toisinaan miltei yhtä pahoin kuin
Jumalan-pojan syntymäpäivähuu-mauksessakin.
Eroa lasten Joulupukin maltitto­malla
odotuksella ja meidän aikuis­ten
samantapaisilla Kotkotuksilla on
vain sikäli, että lapset puliuvat heil-
•le ominaisella avomielisyydellä ja
kiihkolla toivomuksistaan, jota vas­toin
me aikuiset panemme ainakin
väkijoukossa suun suppoon;
Viimeaikaiset uutistiedot ovat
tietenkin huolestuttaneet varsinkin
niitä meistä, jotka viettävät loman-,
sa'föKrl«l!taIri M " k ^ j f fl
non helmassa.
vähenee- niissä' järvissä joiden lah­den
• poukamat ovat aikaisemmin
tulleet meille tutuiksi ja rakkaiksi-
Meille sanotaan, että villieläimiä­kään
ei nähdä enää paljoa muualla
kuin eläintarhoissa.
Ja että mustikat ja muutkin v i l l i ­marjat
ovat tänä kesänä kuivuneet
pitkien hellekausien johdosta -.kni;-;
relle. , „
Mene ja tiedä! Kaikki tämä saat­taa
olla totta.
Mutta ne meistä, jotka olemme
siinä onnellisessa asemassa, että
voimme n^uutamaksi päiväksi pudis­taa
kaupungin tomut jaloistamme,
sekä unhoittaa alinomaisen kiireen
ja jatkuvat huolet, emme voi miten­kään
uskoa, etteikö niitä syvyyksien
hirmuja antoisia marjamaita löydy
"jostakin" tänäkin vuonna.
Tässäkin suhteessa me olemme
siis kuin; isoja;lapsia, jotka eivät
ole enää vuotee,^ tai kahteen usko­neet
joulupukkim, mutta odottavat
kuitenkin suurella maltittomuudella
mitähän pukilla on kontistaan nyt
annettavaksi. 1 ,
Ihmisen'toivorlkkaus onkin, n]il-tl;
i rajaton j a nämä toivomuksetkin
vaihtelevat rajattomasti. Yksi tyk­kää
yhdestä ja toinen toisesta. Mat­kustaminen
on joillekin ihaninta
hommaa maan päällä — mutta toi-sillekauhistus.
Jotkut meistä saam­me
kulumaan iltapuhteet hyvin kir­jojen
ääressä, muutamia muita ei
saa väkisinkään avaamaan kirjaa,
eikä ainakaan ns. hyvää kirjaa. Jot-
Meille kerrotaan, että Kalakanta--kut tykkäävät oopperoista, toiset
fihi/oJlori tiiniibilfa
elokuvista. Joillekin on urheilu
kaikki kaikessa, toisille muut har­rastelut.
Mutta terveydenhi/oilon" tii
on lääketieteen toimesta ruvettu vii­meaikoina
korostamaan entistä
enemmän -jlätkuvan liikunnan har­joittamista
yhtenä parhaana keino­na
erinäisten tautien ja vikojen es­tämiseksi.
U l k o i lu voi olla osa sii­tä.
Meillä canadalaisilla onkin maam­me
suuren pinta-alan lukematto­mien
järvien kokonaan asumatto­mien
erämaa-alueiden järvien koko­naan
asumattomien erämaa-aluei­den
vuoksi mainio tilaisuus kaiken­laiseen
ulkoiluun varsinkin kesän
aikana. Vaikeutena on vain sekä
ajan, että varojen puute. Aikaakin
tietysti olisi enemmän, jos varattai­s
i in • halvempia liikennepalveluksia
kaupunkilaisille niin, että he pääsi­sivät
sopuhinnalla sopiville kesän­viettopaikoille,
vaikka eivät voikaan
taloussyistä omaa autoa j a omia ke­sänviettopaikkoja
ylläpitää.
Tässä mielessä on "turistitoimin-tamme"
johdettu maassamme Reko­naan
väärään suuntaan. Tietystivön'
hyvä, että Canada voi-vastaanottaa
tuhansia ulkomaalaisia turisteja.
Ulkomaalaiset vierailijat ovat aina
tervetulleita keskuuteemme.
Mutta siitäkin huolimatta olisi
retkeily- ja matkailumahdollisuuk­sia
järjestettävä maassamme ennen­kaikkea
ja nimenomaan canadalais-ten
omia etuja silmälläpitäen. Vasta
sitten kun kaikki siihen kiintyneet
cattadalaiset saisivat taloudellisesti
jä miiuterifcin edullisen tilaisuuden tustua ^ u r e e n maahamme, vas-
5i kansalfineh "matkailuohjel­mamme"
tarkoitustaan. _
Mahdollisesti tähän onnelliseen
tilanteeseen ei päästä ennen kuin
sosialismin olosuhteissa — jolloin
se on varmaa kuin päivän tulo yön
jälkeen. Mutta paljon voidaan ti­lannetta
parantaa sitä ennenkin ca-nadalaisten
ja koko kansakunnan
yhteiseksi hyväksi, jos loma ja lo-mienvieton
mahdollisuuksia koske*
v i in kysymyksiin kiinnitetään en­tistä
enemmän huomiota ja vaadi'
taan yhteisvoimin parannuksia.'^
N i i n , oikein arvattu. "Luustaan
se koirakin unta näkee."
Ja ennen kilin nämä r i v i t ehtivät;
etäisempien lukijain käsiin,; a l l ^ r * ; ;
joittanut ii^tuiji Jf;«kfi^tää jonk|in it^- ,
tun järven^ fSo^enpoutdunto^
muauringon nouraa.ihaiI^tt«^8
tavataan J c a l a « ^ ^ ^