1963-08-08-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, elok. 8 p. —- thursday, Aug. 8/1963 V A P A U S I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N Ö F F I N N I S H C A N A D I A NS ( L I B E R T Y ) , Establiihed Nov. 6, 1917 Edltor: W. Eklund , Manager: E. Suksi Telephone: Office'674-4^64 — Editorial 674-«e5 •PuhlJsljed thrice weekly:' Tuef.dayä, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publlshjlng Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbuiy, Ontario, Canada. MäUing pddress: Box 69 Adv^rtislng rates u{iort appllcatiöii, translations frep^of char^e." '." Authorlzed as second claas mail by the Post Office Department, Qit&vfl,, andvfor'.paymenb.of 'postage-iA.cash•Tj^ " . . . - -f» o.' -TiLA'usijil«mA|r"' . 'CSa^adas8a:i4 vk, $9.00,,e.kk.($4i7&>.i . l3i3A:£sa'-"-l vk. $10.<M)'6 -kk. $5.25 , ^^i^. 2,75, (Suomessa4.>l.vfc. 10.50 6 f kk. 5.75 Juhlan jälkeen r,.../j,f.Toronton suurjuhlat on pidetty. J a todella kauniit tot-ovat iälellä. ;' Näistä juhlist£i odotettiin ennakkotietojen mukaan jota- Wn"ierikoista, jotakin sellaista merkkitapausta, josta näkyy ^nnenkaifekea kasvun ja edistyksen suunta ja määrä. Näissä •odotuksissa ei liioin petytty. Päinvastoin edistys j a kehitys osoittautui odotettuakin suurenunaksi. •Näissä yhteishenkeä uhkuvissa juhlissa — joita vietettiin miltei keskeytyksettä perjantai-iltaisista . avajaistansseista maanantainvastaisiin aamuyötansseihin asti — vallitsi todellinen ja fsyvällinen; juhlatunnelma, jota ei edes sunnuntain-vastainen raju sade ja sitä seurannut kylmänkolea tuulisää voinut horjuttaa. • - * J u h l an onnistumista auttoi .luonnollisesti ratkaisevasti sen saama hyvä yleisökannatus. Koskaan aikaisemmin e i ole T,armolasga nähty lauantaipäivänä suomalaisten juhlissa tu-h, atpäistäyleisöjoukkoaj Nyt nähtiin sekin. Koskaan aikaisemmin ei kansalaistemme juhlissa ole Tarmolassa ollut niin suurta yleisömäärää, kuten oli viime sunnuntaina. Koskaan aikaisemmin ei ole juhlayleisön puolesta palkittu niin ylitsevuotavilla suosionosoituksilla voimistelijäin, urheilijain, soittajain, laulajain, tanssijain ja puhujain suorituksia kuin nyt. Ensimmäisen kerran yhteisten suurjuhliemme historiassa saivat, maamme muut asukkaat ja kansalaiset nähdä T V : n välityksellä edustavia kohtia-Liitto-, laulu- ja soittojuhlan todella hienosta ohjelmasta. Muita samanlaisia esimerkkejä voitaisiin luetella runsaasti. O H J E L M I S T O N T A S O S TA : Kuten on uutistiödoissa jo kerrottu, juhlan ohjelmistossa' oli havaittavissa selvää edistystä edellisiin juhliin verraten.' Urheilun alalla on syytä mainita Liiton, kolme uutta ennätystä, joista varsinkin 18-vuotiaan B i l l Heikkilän keihään-heittoentiätys 61.94 on erittäin lupaava. Mainita ansaitsee erikoisesti se, että hyvin suunniteltuun j a harjoitettuun yh-.. t^isvoimisteluun osallistui nyt miehiäkin, korjaten viimeaikoina kehittyneen: "miespulan". Suorastaan liikuttava ohjelmanumero oli " L i i t o n " ja "musiikkiväen" lipun vihkiminen. • K u o r o t yleensä olivat erittäin hyvässä vireessä j a saivat tunnustuksen sekä yksityisistä että yhteisistä esityksistään ja erikoisesti "Ihmisen polku"-kantaatin vaativasta esityksestään, jota kuunneltiin ikäänkuin olisi haluttu saada kiinni jokainen laulun sana ja tavukin. Suuren panoksen antoivat juhlalle kansanomaiset orkesterimme sekä yksityisesti että yhteisvoimin esiintyessään. Mainita.pitää monista mu.ista kiitettävistä ohjelmanumeroista Toronton sekstetin ja Toronton voimistelijattarien esitykset. • rKajoamatta tämän yksityiskohtaisemmin ohjelmaan sell a i s e n a a n — j a siellä oli paljon muita erittäin korkeatasoisia esi^ksiä me voimme tyydytyksellä todeta, että ohjelmiston taso kokonaisuudessaan oli hyvä ja mikä tärkeintä, yhä yleis.tä edistystä lupaava. U U S I A VOIMIA J A M U O T O JA J*!.yaikka tässä juhlassa ei ollut kuoroa kulta-alueelta — niikä-on luultavasti vain tilapäinen ilmiö niin siitä huolimatta voidaan todeta osanottajain huomattavaa lisääntymistä edelliseen vuoteen verraten. j Kuten on kerrottu, urheilukilpailuihin j a voimistelu-sekä tanssiesityksiin osallistui nyt enemmän nuorta kaartia kuin aikaisemmin. Sert lisäksi juhlaan osallistui kaksi tai o i keammin kolmekin uutta musikaalista elintä: Toronton ja Sudburyn hahuriyhtyeet j a Beaver Laken lauluyhtye — pu-hu^ rppttakaan nyt muista hetkellistä laatua olevista uusista ja ^miellyttävistä ryhmistä. ' V Kaikki tämä on tietysti kuten ollakin pitää. Mutta eri-koishuomio kiintyy kuitenkin ihmisiin, sillä loppujen lopuksi ihmiset ovat kaikkein tärkeimpiä. Ilman kuorolaisten ja soittajan uurastavaa ja uhrautuvaa työtä ei mitään sellaisia yhteisesityksiä voida suorittaa> mistä nyt saimme nauttia. Hyv i n ovat 'musikaaliset voimamme j a urheilijamme "kotiläksynsä" suorittaneet. 'Samalla kertaa on miellyttä^vää todeta, että uusia kyvykkäitä toimitsijavoimia nousee kauttalinjan. Kuoromme ovat kasvattaneet kokonaisen uuden sukupolven nuoria johtajia: Veli Kentala ja Armas Kivinen Port Arthurrsta,..,Ty Lemberg Ja> Paul Hietanen Torontosta,^ Mätehj»Laila^Tammi *^ Sudburysta. He s ^ v ^ ' j o h t a ^ ^ n > ku<yröa-i ja sovittamaan kuorpille lauletlaVaTcsi''sa,yellyHslä. . . Voimisteluni alalla on havaittavissa: sama^Mlmiö. Uusia jotrtajavoimia nousee kautta linjan j a mikä tärkeintä, he pystyvät suunnittelemaan ja laatimaan kokonaisia voimistelu-liikesarjoja, kuten ^.enettcli Elsie Jokirfen jänE|nssi^|^^ kuten menetteli Dolores Niskanen, vain kaksi esimerkkiä mainitaksemme. Ja näiden uusien, nuoren polven toimitsijavoimi6n mukana kehittyy myös vississä määrin uudenlaista toimintaa — kulttuuritoimintamme sisältö on lujasti ankkuroitu kansallisiin kulttuuriperinteisiimme, mutta niiden esiintymismuoto on kehittymässä canadalaisemmaksi", jos saa luvan käyttää tällaista sanontaa. Mitä tarkoitamme on tämä: K un Toronton sekstetti esitti esimerkiksi hyvin tunnetun Humu-pekan ja muutakin, niin se oli väärentämättömästi suomalaista alkujuurta, mutta samalla kertaa esitysmuoto oli selvästi "canadalaistyylinen". K u n Dolores Niskanen oli suunnitellut Finlandian musiikin tahtiin sovitetun kauniin tans-airisö; n i in se oli niin "suomalainen" esitys kun: o l la saattaa, i^i^fa silti sen ^esityksestä heijastui canadalaistyyli. Näytel- 4|j|t||(Jepn erottamaton, osa kansallisista kulttuuriperinteis- ?)^^m^,:m^ nuori polvemme esittää englanninkielisen silloin''näytelmiename eMtys saa selvästi **cana" SYNTYAAÄ- I PÄIVIÄ. I Arvo Skyt t e , ' H a n e y . B . C . täytti keskiviikkona,. elokuun 7- päivänä 77 vuotta. • nHniamimen, Haney, ff.C. täytti keskiviikkona, elokuun 7 päivänä 62^v(iiotta. ' Ylidymnie sukulaisten jaetutta- ,vain onnentoivotuksiin, valitettavasti myöhästyneenä. T M F A R l L I i E N I • K A T S E L L E S S A N I Kun olen tässä vähäsen kuljeskellut niin olen nähnyt kokolailla suuria eroavaisuuksia monissa eri asioissa. Ollessani Pöhjois-Ontariossa tein siellä havaintoja jotka aion tässä vertailla johonkin;muuhun näkemääni. Kuulin siellä esimerkiksi, että kaivostyöläiset saavat korkeintaan $1.75 tunnilta palkkaa. Tässä aikani kuluksi olen myöskin seurannut vähän noita Canadan yleist i e t o j a : . Olen huomannut, että ne 'isännät" siellä Ottavassa ovat nostaneet palkkaansa jopa $8,000:lla vuodessa. Eiköhän lukijan mieleen mahda tulla, että jossain on oikeuksien päälle astuttu. Esimerkiksi kun alkaa jossain tehtaassa tai muussa työmaassa palkkaneuvottelut ja työläiset esittävät palkkavaatimuksensa, niin heti ryhdytään nimittele-mään kommunistiksi tai joksikin muuksi. Mutta, eivätpä 'isännät" antaneet itselleen minkäänlaisia ni mityksiä kun palkkansa nostivat. : Olen minä kerran ollut sellaiscl l a k i n . työmaalla, jossa isäntä pyysi tai melkein käski työläisiä nousemaan seisomaan ennen palkkaneuvottelujen alkiia. Minäkin nousin kun en tiennyt, että mistä ^nyt oikein on kysymys. Kun k a i k k i olivat pystyssä niin isä.ntä pyysi, että jos miehet olisivat hyvät ja rukoi-koilisivat hänen kanssaan että jumala häntä auttaisi oikeita päätöksiä tekemään. En sitten - kyllä tiedä, että' kuinka monta miehistä rukoili. Sitä minä en kyllä tehnyt kun minusta tuntui siltä' ettäoHsin joutu' nut rukoilemaan Jumalaa kääntymään itseäni vastaan. — M. J . -M. dalaisleiman". Tämä kehitysr-suunta joutuu luonnollisesti kokeilemaan sitä j a tätä j ä ehkä tekemään virheitäkin ;— mujta suunta on käsittääksern-me jo nähtävissä, vaikka sen kehitykseen vaaditaankin vielä selvästi vuosikausien työ. Mainita tulee tässä yhteydessä myös se tosiasiaj että ohjelman, kuuluttajina oli kaikissa konserteissamme ja niitä oli kolme, sekä urheilukilpailuissa, tässä maassa syntyneitä ja kasvaneita nuoria ja tässä yhteydessä voimme liioittelematta sanoa, sekä toisia väheksymättä, että; pitäkööt hyväksi ohjelman kuuluttajaksi sanotun Ed Sullivaninsa, me valitsemme omaksi suosikiksemme joka hetki Henry Huhtasen. O H J E L M A N TELEVISIOINTI Ensimmäisen kerran tapahtui että suurjuhlamme ohjelmiston kerma televisioitiin niin, että muutkin canadalaiset saivat tilaisuuden tutustua siihen, mitä järjestömme todella tekevät kansallisten kulttuu-riperiniteidemme vaalimiseksi ja Canadan kehittyvän kulttuurin rikastuttamiseksi. Emme^ olleet valitettavasti t i laisuudessa seuraamaan, minkälaisia ohjelmakohtia C B C televisioi, mutta saamiemme raporttien mukaan .eBG: l l e kuuluu kiitos työstään ja me luonnollisesti toivomme, että saisimme kansalliselta CBC:lta vastaisuudessakin samanlaista palvelua — ei mitään etuilua tai erikoisoikeuksia, vaan rehtiä- reportaashia niin, että Jär-jestöjemme kulttuurityö .tulee todenmukaisesti'tunnetuksi. H E I K K O U K S I A K I l ? OLI Luonnollisesti tällaisten, juhlien järjestelyssä on aina vissejä heikkouksia jotka vaativat korjausta. Suurin heikkous, jos sitä sellaiseksi voi sanoa, on kuitenkin "runsauden pula": Suurjuhlissa on niin paljon hyvää ohjelmistoa, että suuren yleisön on vaikea sitä kaikkea yhdellä kertaa "sulattaa", puhumattakaan siitä, että jäisi enemmän aikaa seurusteluun ja keskusl^eluun. Tämä on vaikea pulma tunnetuista syistäj, mutta kuitenkin asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota alinakin sikäli ettei se pääse pahenenvaan. Lopuksi mainittakoon vielä juhlan keskeisimmästä ajatuksesta, eli siitämonella ' e r i tavalla julki^iuodusta äjatukses- Vnosisatammfr jäUdpuolta sanotaan yhä useammin "avaruuden aikakaudeEsi^. AikaiBemmin ovat olleet "höyryn aikakausi" jä "sähkön aikakausi"; mikä onkin ymnraiTettävää: HSyty' jä -sähkS^ ovat helpottaneet ihmisten elä- ,mää^ Mutta < mitat ihminen tekee avaruudetfö?"EUö häiiella ole tarpeeksi tekemistä maan päällä? Maassa on tarpeeksi tekemistä, mutta ihmistä ei ole koskaan voitu päkbfitaa-''Äfat8omiaäni vvaia>> ja&) koililiksa;^ KSitittii' ka«ä««ii&ff J a a j i^ -tuk^hiTa ovati-8ätti]i^ttt!ikn«et yli[i4< k o r k e u k s% ,tai^a)se«li> jä-vtelä^' k i n - käittimiiiUiBh B i i ^ ^ ^ l tl Tässä vaihleessa avai^ttbMI]tlmuk> set alkkvat aitaa. vast!äv«iki»liillbSi^' siä hed«Uii3Si» kielpo^iettt^säähä-vaintojä'/ teHdiM< mtiKdiMliiiel^ rt«i' Myditl^mälil* avähittfr aU»t<it!äätt'y^ hä ännreiiiMai«a>määrii^:p maah' ihkblsta;' kam^ ailraiäettlilllM^ aUsiietiCiiik- h»yry jä sä&kiH- Mlfenv kosihos tAUt i^d^«Ketaiäaii IhVuM^ tä, on täijsä VaUkieiessa vielä va^* kea' sanoa,' sanfoin' kteU' olki ^ v a i kea ' sanoa vsäiikStt- merklfyksesfö' silloin, kun Faraday subritJ» en^^ simitaäisia kok)ei£ä. Illinibeli^ii el* riitä se, etä^hlnv.lählBKää avaruui-' teeniautoM!8a^jaitvääA«'hSiteMN^iti>« itsensä nähtävä kaikkL Avaruuden valtauksen voidaan laskea ai-' kaneek8t''niin''lohakauft- 4.' päii^S-' nä 1957 k u M bubtlkutan 12..päivänä- 1961, j d l l o in ihminen 8Uoi<if^ t i ensimmäisen- lennon avaruu-. teen. ^ 359 Kl£RitOSTA M A A P A L L ON YMPÄRI Suunnitelmallisuus on se luja^pe^ rusta, jolle Neuvostoliiton avaruustutkimus rakentuu. Asteittain lisäkään tekokuiden painoa, niiden koneistoja ja laitteita. Takaisin pa laamattomista tekokuista maahan^ iaskcutuviin avaruusaluksiin, nuk- Keja mukanaan kuljettavista ava .uusaluksista koiria kuljettaviin. Ja vihdoin ihminen; Neuvostoliiton kansalainen Juri Gagarinin ohjaa' ma avaruusalus. Edelleen avaruua' lentojen tehtävien j a tutklmusoffjel mien asteittainen- laajentaminen: A-vaiiiusalus Vostok-1 yksi kierro.^ naapallon' ympäri', 108 minuuttia; 41,000 km; yostok-2 seitsemäntoista äerrosta; Vostok-3 kuusikynimentä>^ neljä kierrosta Vostok-5 kahdeksan,- vymmentäyksi" kierrosta. «Gagarin ja Titov — erilliset lennoti Nikola-jev ja Popovitsh' ryhmälento; By-: koyski j a Tereshkova •— miehen -j? naisen yhteislento. Jokainen vaihe on eteenpäin, asteittainen suunnitelmallinen l i i k e , jossa on otettu huomioon kaikki aikaisemmat kokemukset, mutta jossa on myös uusia kokeiluluontoisia j a vielä kokemattomia piirteitä. Ja aina pari askelta edellä amerikkalaisista: USA 3 kierrosta; SNTL puoli vuotta aikaisemmin 17 kierrosta; USA 6 kierrosta SNTL kaksi kuukautta aikaisemmin^ 64:- kierrosta: USA 22 kierrosta; S N T L kuukautta myöhemmin 81 kierrosta. Yhteensä amerikkalaiset ava-luuslcntäjät ovat tehneet 34 kierrosta ja neuvostoliittolaiset 259. Kierrosten laskeminen ei ole k i l pailua ennätyksestä.' Jokaihen^tiusi kierros on uusi voitto • avaruuteen' tehdyssä rynnäkössä. Ihminen voi sopeutua uusiin avaruusolosuhtev siin, elää ja tehdä työtä noissa olois-saj mutta miten kauan? On todistettu, että ihminen voi olla avaruudessa tunnin, vuorokauden, neljä-vuorokautta, viisi vuorokautta. Mutta voiko hän olla avaruudessa viikon, kuukauden, vuoden? Tämä on vielä todistettava. Kierrosten . lukumäärän kasvaessa lisääntyy ihmisen vallä avarauden* suhteen. IHMISEN REAKTIOT A V A R U U D E S S A Kaikki käy selville vertailussa. A-varuuslentäjä tuli kuudennella kier^ roksella "merikipeäksi". Mitä tämä on? Onko se kaikkien ihmisten kohtalokas vika? Voivatko kaikki tehdä vaivatta vain viisi kierrosta .Maan ympäri vai onko tämä "meri-sairaus' 'ominaista vain kyseiselle avaruuslentäjälle henkilökohtaisesti? Jotkut sairastuvat meritautiin heti kun a n k k u r i on nostettu, toiset vasta viisi vuorokautta myöhemmin jä eräät: eivät lainkäanr v Näfn ollen on , asetettava sanianläisiin olosuhi^ teisiin useita tai vähintään kaksi ihmistä. Siksi järjestettiin Nikola-jevin ja Popovitshin ryhmälento. Afiten' avamuslento vaikuttaa mieheen ja^naiseen? Järjestetään By-kövsiclnrrjä~ Tei-eshkovän'yhteinen lento. Vastattavia kysymyksiä: miten muuttuu heidän työkykynsä verrattuna maanpäällisiin olosuhteisiin, miten he sopeutuvat painot-tomuustilaanp, uuteevv ravintoon, uuteen' unijärjestelniäätt' jav val-veiilakih^ dlliääsaani; avafuusUntä-jät kokevat useita kertoja' vuorokau-d¥ tio vaiiitäknisen'),v' niillaiset ovät-h) sidäh' reagoiitti- ja- huomiokykynsä jat kymmenet nltiut seikat jotka saattavat olla erilaiset miehellä ja naisella? N A i N l ^ ; A V A R l J U S A L U K S E S SA Aikovatko' venäläiset! todeltakin lähettää > avaruuteen' kauheaan'; vaaraan^ jä pakottaa heidät suoritta-maanv' niih'i raskasta tehtävää? Koetamme: vastata näitiiit' lännen leh-tieh< tietystä I demagogisesta luonteesta. . N i i n ' me emme'pelkästään aio lä-hettaärnaisia avaruuteen; vaan'yksi heistä; on' jö' käj^yt siellä' emmekä nää mitääili^syytä.ipitää naisia: erossa näistä lennoista. Tarpeellisen valmennuksen' saaneet - naiset' eroavat miehistä tuskin lainkaan mikäli ei .tai*vita suurta fyysistä voimaa. Naiset ovat yhtä kestäviä, ellei kes-tävämpiäkin kuin miehet. He ovat kooltaan pienempiä ja painavat vähemmän, millä on oma merkityksensä, jos avaruusaluksen mitat ja paino ovat rajoitetut Naisen äly ei jää- jälkeen miesten älystä, vaikka eräiden miesten onkin vaikeata tunnustaa tämä. Reagointinopeus, muisti, joustavuus voivat oI,la naisella joB,a parempiakin . . . J a vihdoin naisten korkea ääni voittaa paremmin radiohäiriöt kuin matalat .Tiiesäänet. Tästä saattoivat vakuuttautua ne, j o t ka kuuntelivat Bykov- 3ii:in<^-ja- Tereshkovan keskustelua Maan' kanssa. , , Epäilemättä 'naisia ei sovi asettaa alttiiksi "kauhealle Vaaralle". Mutta eihän niin sovi menetellä mies-tenkään kanssa. Neuvostoliitossa ihminen' lähetetää];! kiertoradalle /asta sen jälkeen, kun ollaan saatu äysi varmuus avaruusaluksen'ja •Vlaan päällä olevien ' j ärjestelmien toimihnah 'luotettavuudesta, vasta kun lennon k a i k k i k r i i t i l l i s e t vaiheet jn tarkastettu sellaisen avaruusalusten avulla, joissa e i ole ollut mukana ohjaavaa ihmistä, vasta k un avaruuslentäjät ovat suorittaneet kaikki valmennukset ja harjoitukset. Neuvostoliiton aväruusfalUksilr l a : eivät mieh^t\eivätkä naisetkaaii j o u d u ' kauheaan' vaaraan". Amei rikkälaisessa Mercury-kapselissa emme suosittelisi naisten lentävän, K u r i ' tekniikka pettää, tarvitaan miehen kättä. Raskas työ ei iuonnolIisestikaa'n sovi naiselle. Mutta avaniusalUs-temme kaikkien laitteiden toimiessa moitteettomasti ei avaruuslentäjiltä vaaditakaan suurta' ruumiillis: ta voimaa. Avaruusaluksen ohjaamiseen tarvitaan vähemmän- voimia kuin auton. Ja kuten-^ tunnettua; naiset ohjaavat autoa helposti, vaikkakaan eivät aina liikennesääntöjen mukaisesti. Y H T E I S L E N N O N TARKOITUS Yhteislennoksi sanotaan sitä, että avaruudessa on samanaikaisesti lähekkäin kaksi tai useampi avaruusalus. Tämä on tarpeen kahden tai useamman avar^iuslentäjän vertailun vuoksi sekä Maan päällä olev i e n lento-ohjauslaitteiden tarkastamiseksi poikkeuksellisissa olosuh-^ teissä. On eri asia pitää yhteyksiä yhteen kohteeäeen kuin kahteen tai useampaan:- Neuvostoliiton ja monien- muiden maiden televisiolähetysten seuraajat näkivät, miten tarkasti vaihtelivat keskenään kuvat, joita lähetettiin- Vostok-5:stä (se tuli Neuvostoliiton alueen yläpuolelle hieman aikaisemmin kuin- kumppaninsa) j a Vostok-6:sta. Mutta kaikki Givät ole-selvillä siitä, millainen sitkeä työ- ja millaiset' perusteelliset valmistelut ovat taanneet tämän toiminnan • tarkkuuden ja yhtenäisyyden. Yhtä monimutkaista työtä tekee koordinaatiolaskentakeskus, jonka on laskettava kahden kiertoradan paramentrit ja annettava avaruusasemille kaksi kertaa enemmän ohjeita. Tällainen yhteyksien ja ohjeiden harjoittelu on keskukselle välttämätöntä; sillä tulevaisuudessahan? avaruudessa saattaa olla yhtäaikaisesti lukuisia ohjattavia avaruusaluksia. ONKO VIISI KILOMETRIA P A L J O N V A I VÄHÄN Bykovpkin ja Tereshkovan avaruusalukset lähestyivät toisiaan ensimmäisellä kierroksella viiden kilomerin päähän: Nikolajevin ja Popovitshin avaruusalukset' tulivat kuuden jä, puoien jkilometi^in pää-' hän toisistaan, mikä merkitsee "että nyt otettiin fiuoleqtoista kilometrin mittainen askel: eteenpäin. Vastaisuudessa avaruusalusten välimatka lyhenee, 'tosin asteittain. Puolen kilometrin askel avaruuden valloituksessa merkitsee paljon enemmän k u i n jättiläisten seitsemän mailin askl^et'sadussa. LähiaB^srttTBKiii^tifi-siaantiviiden kilometHtl' pSShfinr Byr kövsM j a Tereshko<ra*erorfvatv mut-vai kohtasivat toisensa sSSimölUstD väliajoin uudelleen: TSllÖin-he<^€^^^ vätf enää kertaakaan' olleet niin iSi, heilä' toisiaan kuin enSimmäi»ellii< kierroksella. Mutta heidän etääntymisensä toisistaan oli ennakolta huomioon otettu ja oli jopa välttämätöntäkin, kp^ka näin voitiin ko-keiira| iylitcy)i^ ;Vkösmos—Maa" jä ''Maa%|i6öjnos1?'' Muistettakoon esim.Ibfc^iinukahtaneen Valjan' herätti i^-Völeri avaruudesta käsin Maast^ tulje^ep,i^yynriö»^^^ i tai»i ENNEN- M, t: kerielljl italia ai{< päällä; vaik' kaja artikkelia lukiessaan.: Valja yksinkertaisesti väsyi. Myös yale-r i nukahti' ennen' määräaikaa ja- a-setti siten tahtomattaan televisio-kuuluttajan kiusalliseen tilaan Kuuluttaja tiedotti kuvaruutuun katsomatta hyvin reippaasti: "Vale-i tuntee itsensä erittäin hyvinvoivaksi. Hän hymyilee." Valeri ei tuolloin lainkaan hymyillyt, vaan nukkui rauhallisesti, vaikka se ei lainkaan kuulunut ohjelmaan tuossa vaiheessa. Koettakaapa itse istua yhtä mittaa kahdeksantoistatun-tia mukavassa ja pehmeässä nojatuolissa ja olla nukkumatta, väriink in usean tunnin jännittävän - toiminnan jälkeen. Kiinnostavaa on todeta, että avaruuslentäjämme nukahtivat'jännittävän työpäivän jälkeen, mutta amerikkalainen' avaruuslentäjä Gordon Cooper nukahti,- tosin lyhyeksi ajaksi, heti kier-toradaJUe päästyään. K O K E I L I J A J A K O K E I L T A VA Avaruuslentäjä on sekä kokeilija että kokeiltava. Hän seuraa omaa tilaansa kuin lääkäri. Sitä paitsi hän- on selvillä näistä asioista melkein yhtä hyvin kuin joku lääkäri. Yleensä avaruuslentäjän valmennusta ei voida verrata valmistautumiseen mihinkään muuhun ammattiin. Avaruuslentäjä on lääkäri ja lentäjä, perämies ja lentoinsinööri, radiosähköttäjä ja tähtitieteilijä sekä tutkija. Lentäjänä hän ohjaa a-varuusalusta ja muuttaa sen kulkusuuntaa. Perämiehenä hän seuraa lukuisia kojeita, mittareita, maa-pallokarttaa. Lentoinsinöörinä hän -v^alvoo aluksen laitteiden toimintaa, säännöstelee lämpötilaa avaruusaluksen sisällä, lähettää Maahan tiedot paineesta, kosteudesta ja monista muista seikoista. Radiosähköttä-jänä hän on yhteydessä Maahan ja toisiin avaruuslentäjiin. Tähtitieteilijänä hän tarkkailee aurinkoa, kuuta, tähtiä j a maata. Hänelle on (Jatkuu.sivulla 3) ^ Yhdistyde^^rJBuisaknimat, K ew Yiärk. '^odeir-1963 loppuun mennessä Yj^dysvallat on saanut täytetyksi ilma-aser j a sukellusveneiden torjuntatorpedoista Etelä- ^ F i k a n - kanssa- solmimansa toimi-tussopimuksenv ja tulee sen jälkeeu noudatt{imaan-V täydellistä- - aseiden-toimitussaartoar Etelä-Afrikkaan nähden, s^i^ir muuan Yhdysval^^ y a l t u i ^ ^ ^ i i - e d u s t a j a Yi^rssa^per-ntoi- Y^^ i=; Stevenis6ti|?,, per^^ bsuusheuVoatol^a an-jossa tämä sanoi, etta^';^VläyS^J|lat tulee estämään sellaisten ^^äseiden myynnin Etelä- Afrikalle, joita: maa voisi käyttää rotusorron harjoittamiseksi. : > Mutta edustaja lisäsi, että Yhdysvallat voi ottaa uudelleen harkittavaksi täydellisen aseiden toimitus-kiellon, jos tällainen päätös vaikuttaa vapaan maailman puolustustarpeisiin.. .•. ENGLANTI MYÖS . . . Lontoo. — Englannin ulkominis-t e r i l o r d i Home sanoi lauantaina,; että Englanti on samaa mieltä Yhdysvaltain kanssa siitä, "ettei mitään sellaisia aseita toimiteta Etelä-Afrikalle, joita voidaan käyttää hyväksi rotuerottelupolitiikassa". Ulkoministen korosti kuitenkin, että Englanti on sitoutunut toimitta-- maan Etelä-Af r i k a l l e sotalaivoja ja lentokoneita, mutta niitä ei voida käyttää afrikkalaisten sortamiseen, vaan ainoastaan ulkopuolisia hyökkääjiä vastaan^ Kommunisti-pidätyksiä PortugaUssa Lissabon. — Portugalilainen turvallisuuspoliisi sai surmansa, kun-poliisit suorittivat ratsian Oporton' liepeillä sijaitsevassa talossa ja - pidättivät Portugalin laittoman kom-^' munistisen puolueen kolme johta*- vaa virkailijaa, ilmoitettiin Lissabon nissa.- •. • Näiden kolmen pidättäminen joh^ ti neljän muun miehen ja kahden' naisen pidätykseen, lisättiin tiedotuksessa. Tiedotukses'sä sänottiiUi että kaksi näistä kuudesta kuului ryhmään, joka toimi raja-alueella ja auttoi kommunisteja ylittämään Tajam - TiedotuksefS^vkerrottiin> vielä-pol i i s in takavarikoineen- suuren' määrän lentoieh^siä ja asiakirjoja: iWj KÄVI PYYTÄMÄSSÄ; A N T E E K SI Tiina* meni huoltolautakuntaan pyytämään; avustusta lapsilleen. Tarkastaja kuunteli aikansa hänen selityksiään ja sanoi: —• Sanoitte- miehenne jättäneen teidät jo kolme vuotta sitten, mutia toinen tapsistanne on alle kaksivuo-tias' eikä toinen ole vielä- vuotta-; kaan. Miten se on mahdollista? — Kolme vuotta sitten Taneli minut jättikin, mutta hän käy toisinaan pj-ytämässä minulta, anteeksi, vastasi Tiina kainosti. ta, että kaiken tällaisen kulttuuritoiminnan nopeamman edistyksen ehtona täkäläisten kansalaistemme kesr kuudessa on se; että päästään kaikkia kansalaispiirejä edus^ tavaan yhtenäisyyteen ainakin kerran vuodessa. C S J ja SCA-U L ovat tyytyväisiä ja ylpeitä-k i n toiminnastaan, saavutuksistaan ja viimeaikaisesta edistyksestä. Mutta ne pyrkivät yhä parempaan ja ovat sen vuoksi valmiina -yhteisen hyvän vuoksi sellaiseen yhteistoimintaan, joka koituisi kaikkien kansalaistemme yhteiseksi iloksi ia Ganadan kehittyvän kansallisen kulttuurin eduksi. Lyhyesti sanoen: Juhlat olivat hyvät ja hyvällä mielellä uudelle taipaleelle lähdettäes- .sä katsomme luottamuksellisin p i e l i n ensi ^kesinä "Ppjijolgs-sa" pidettävää suurjiiHIää." * Kukkaronnauhat. y VARMISTI Jopi: — Sinä sanoit, että se o li rakkautta ensi silmäyksellä, kun tapasit Ellan, mutta en ole nähnyt teitä nykyisiii yhdessä. Topi: - — K a t s o i n häntä vielä toisen kerran. PÄIVÄN PAKINA Luustaan koirakin unta näkee Jollakin tavalla me ihmiset olemme ehtoopäiville asti kuin suuria lapsia. ^ Lapset eivät esim. odota sen mal-tittomammin Joulupukin tuloa Ja kansakoulun päätöstodistusta, kuin me aikuiset odotamme erikoisia merkkitapauksia, esimerkiksi hääpäiväämme; tai omaan k o t i in mmit-toa niin, että pääsemme elinkauti-- seen talonmiestoimeen kiinteimistö lainayhtiön loppukädessä kontrolloimassa mökkiä, jne. Yksi tällainen hartaasti odotettu merkkitapaus on työläisten kohclal-ta. kesäloma. Sen vietosta puhutaan ja pauhataan, sekä velkaannutaan toisinaan miltei yhtä pahoin kuin Jumalan-pojan syntymäpäivähuu-mauksessakin. Eroa lasten Joulupukin maltittomalla odotuksella ja meidän aikuisten samantapaisilla Kotkotuksilla on vain sikäli, että lapset puliuvat heil- •le ominaisella avomielisyydellä ja kiihkolla toivomuksistaan, jota vastoin me aikuiset panemme ainakin väkijoukossa suun suppoon; Viimeaikaiset uutistiedot ovat tietenkin huolestuttaneet varsinkin niitä meistä, jotka viettävät loman-, sa'föKrl«l!taIri M " k ^ j f fl non helmassa. vähenee- niissä' järvissä joiden lahden • poukamat ovat aikaisemmin tulleet meille tutuiksi ja rakkaiksi- Meille sanotaan, että villieläimiäkään ei nähdä enää paljoa muualla kuin eläintarhoissa. Ja että mustikat ja muutkin v i l l i marjat ovat tänä kesänä kuivuneet pitkien hellekausien johdosta -.kni;-; relle. , „ Mene ja tiedä! Kaikki tämä saattaa olla totta. Mutta ne meistä, jotka olemme siinä onnellisessa asemassa, että voimme n^uutamaksi päiväksi pudistaa kaupungin tomut jaloistamme, sekä unhoittaa alinomaisen kiireen ja jatkuvat huolet, emme voi mitenkään uskoa, etteikö niitä syvyyksien hirmuja antoisia marjamaita löydy "jostakin" tänäkin vuonna. Tässäkin suhteessa me olemme siis kuin; isoja;lapsia, jotka eivät ole enää vuotee,^ tai kahteen uskoneet joulupukkim, mutta odottavat kuitenkin suurella maltittomuudella mitähän pukilla on kontistaan nyt annettavaksi. 1 , Ihmisen'toivorlkkaus onkin, n]il-tl; i rajaton j a nämä toivomuksetkin vaihtelevat rajattomasti. Yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta. Matkustaminen on joillekin ihaninta hommaa maan päällä — mutta toi-sillekauhistus. Jotkut meistä saamme kulumaan iltapuhteet hyvin kirjojen ääressä, muutamia muita ei saa väkisinkään avaamaan kirjaa, eikä ainakaan ns. hyvää kirjaa. Jot- Meille kerrotaan, että Kalakanta--kut tykkäävät oopperoista, toiset fihi/oJlori tiiniibilfa elokuvista. Joillekin on urheilu kaikki kaikessa, toisille muut harrastelut. Mutta terveydenhi/oilon" tii on lääketieteen toimesta ruvettu viimeaikoina korostamaan entistä enemmän -jlätkuvan liikunnan harjoittamista yhtenä parhaana keinona erinäisten tautien ja vikojen estämiseksi. U l k o i lu voi olla osa siitä. Meillä canadalaisilla onkin maamme suuren pinta-alan lukemattomien järvien kokonaan asumattomien erämaa-alueiden järvien kokonaan asumattomien erämaa-alueiden vuoksi mainio tilaisuus kaikenlaiseen ulkoiluun varsinkin kesän aikana. Vaikeutena on vain sekä ajan, että varojen puute. Aikaakin tietysti olisi enemmän, jos varattais i in • halvempia liikennepalveluksia kaupunkilaisille niin, että he pääsisivät sopuhinnalla sopiville kesänviettopaikoille, vaikka eivät voikaan taloussyistä omaa autoa j a omia kesänviettopaikkoja ylläpitää. Tässä mielessä on "turistitoimin-tamme" johdettu maassamme Rekonaan väärään suuntaan. Tietystivön' hyvä, että Canada voi-vastaanottaa tuhansia ulkomaalaisia turisteja. Ulkomaalaiset vierailijat ovat aina tervetulleita keskuuteemme. Mutta siitäkin huolimatta olisi retkeily- ja matkailumahdollisuuksia järjestettävä maassamme ennenkaikkea ja nimenomaan canadalais-ten omia etuja silmälläpitäen. Vasta sitten kun kaikki siihen kiintyneet cattadalaiset saisivat taloudellisesti jä miiuterifcin edullisen tilaisuuden tustua ^ u r e e n maahamme, vas- 5i kansalfineh "matkailuohjelmamme" tarkoitustaan. _ Mahdollisesti tähän onnelliseen tilanteeseen ei päästä ennen kuin sosialismin olosuhteissa — jolloin se on varmaa kuin päivän tulo yön jälkeen. Mutta paljon voidaan tilannetta parantaa sitä ennenkin ca-nadalaisten ja koko kansakunnan yhteiseksi hyväksi, jos loma ja lo-mienvieton mahdollisuuksia koske* v i in kysymyksiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja vaadi' taan yhteisvoimin parannuksia.'^ N i i n , oikein arvattu. "Luustaan se koirakin unta näkee." Ja ennen kilin nämä r i v i t ehtivät; etäisempien lukijain käsiin,; a l l ^ r * ; ; joittanut ii^tuiji Jf;«kfi^tää jonk|in it^- , tun järven^ fSo^enpoutdunto^ muauringon nouraa.ihaiI^tt«^8 tavataan J c a l a « ^ ^ ^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 8, 1963 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1963-08-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus630808 |
Description
Title | 1963-08-08-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, elok. 8 p. —- thursday, Aug. 8/1963
V A P A U S I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
Ö F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) , Establiihed Nov. 6, 1917
Edltor: W. Eklund , Manager: E. Suksi
Telephone: Office'674-4^64 — Editorial 674-«e5
•PuhlJsljed thrice weekly:' Tuef.dayä, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publlshjlng Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbuiy, Ontario, Canada.
MäUing pddress: Box 69
Adv^rtislng rates u{iort appllcatiöii, translations frep^of char^e." '."
Authorlzed as second claas mail by the Post Office Department, Qit&vfl,,
andvfor'.paymenb.of 'postage-iA.cash•Tj^ " . . . -
-f» o.' -TiLA'usijil«mA|r"' .
'CSa^adas8a:i4 vk, $9.00,,e.kk.($4i7&>.i . l3i3A:£sa'-"-l vk. $10. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-08-08-02