Vapaus, October 29, 1957

              leitten viime latöaukfi^
synii^tnäpiiyälalija^^ kölmlpäiväiseDa i l m e s t j ^ ^ tät-yaätäsi^^
oh fflfiSSM. ' 7
tässä Icaisauksäisa eHte labloitökseii teUji «A4 etta Jehden
iäm^tiaiai asettaisivat taVdtfeekseen $10,000^ Kaiuiistt ehdotettö!
kylläj^Syäbileliac^ o^^ ne eivät
Me iilaisniiae^ä fl^ suuiipääöiDaii Icaiuiabisil^ioiiDki^ Ja nranta
i i p a » e i b ä
niu^aa vtiilat määrää^^ m tahdin"^ NtiiiioneD Vapaus balaaa toimia
edelieenkfai deiäbkf^attiste^
kannattajiensa toiveiden Jätah^
MUSTONeiv, Vancouver/ vastaa $SM siirtnllnsa haasteisiin.
FAPnt koivu; Lockerby, Ont;, vastia siamaaiii» Iiaasteese»
J[a haastaa p^ruktcaiaisensa Almia Ja Einar Aittolan/toivhtds
^ ;VSE!rk, J5uibno%0nt^" lahjoit hyVäSsi, vaikka
iyökyvyttömänä j ^ l ä ke po­jat
lehteninielianrta
? NORMA J A NICK SKtJRÖ, Lt^lcerby, Ont., vastaavat' $2-00 Nancy
ja Freddie Beaucbampin haasteeseen.
SIGNE JA TOI VO VXH AIHAA, Wah|ialiätae, Onti, vastsurva^ $10p
^aävi Kankkusen haasteeseen Ja hsiastavat Ida Ja Frank Mäkisen, Bea-yer'^.:
Läkelta,,Ont;---::. •/':.l'.-:^r"--^
; AINO J A J A CK MÄKI, Sault Stie. Marie, Ont, vastaavat $5.00 E.
.Erkkilän haasteeseen.' yy:':)\:-..:-^^
:/ M ^ukätush/ Önt.; vasta* j $2.00 Väinö Eltdlan
liaasteeset^n Ja kebbitWa/ että kaikU v^stalslv^at h^
jBÄM. MATI^LA^ Isbiitbl Pbn^pinb^ pbt., ! v a ^ JBeli Mattilan
ja Martti MyAynieii^e^ ke^itt^a kaikkia hMstee^^ saa­neita'maksamaan
;ha^^
YI(JO OJA, Souih saamiinsa haast^i-jsiin
Javiceboittaa toisiiaJiin Haasteit^ haasteensa.
MATri: LUHTA,,Sou^^
•teisiin Ja haastaa seuraavani: Lenpi^^L^ iBraest Toppari, molbm-
^mat South Porcupinesta, Ont. . . , > :
F A N K KUUSISTO, Whitef]8b, Ont., vastaa $2.00 Matti Lindalan
haaktbeseen Ja haastaa V. Ylisen, Whitefishista,-Ö
) LAURI NIININEN, CPRrnteleg^^^
]toa $3.00 VickHasun haasteeseen haastamia
imaksamaan haasteensa. .
I ALINA JA JACK JACKSON, I^ort WilUam, ont., lahjoittavat $2.00
(Vapaudelle syntymäpäivälahjana.;
MR. JA MRS. W. JARVA; FoH^Arthtt^Qnt.; vastaavat $1.00 mr.
Nallin haasteeseen ja hifiaistavat Kusti Porkkusen, Port Art-
PORKUNEN, Port Arthur, Ont;, vastaa $2.00 mr. Ja mrs.
haasteeseen. .s '/ •
LAURI PUITTINEN, Port Arthur, Oht:, vastaa $2.00 Henry Arve-liinln
haasteeseen sekä haastoa Ottö Nuuttilan J Viitalan, Port
Arthurista - tekemään samoin tai ^ pareminlit velvoJlisUutena lehtemme
tukemiseksi. Samalla kelioitaenraiemmin haastettuja, myöskin haasta-mattomia
—^ oma aloitteisesti teicemään .lahjoitukseh Ja Jatkamaan haas-
«tetta. Pitäkäämme kunniavelvpllisuutenaj nostaa tämän haastekampanjan
**"*-"^lähemmä $;b;b00, ölien se varmin tuki iäilyttää lehtemme ilmes-kolmipäiväisenä.
f
RITARI, CrbightotaMine, Oht., lahjoittaa $10.00 Vapaudelle
40vuotlssyotymäpäivälahjana.
TORONTON i OSASTON iVAI^^ $20.00
Vapaudelle 46-Vuotissyntyhi8päiväiahJahai^^^^^>/.,:; •
VOITTO LESKINEN, Toronto, Oht,, vastaa $2.00 Kalle Vicklnndin
haasteeseen.:-;:::/;-;;..::;: ..;/;,;:,?.^f:-/..^-. :r-.
SILJA JA LASSE ANNALA^ Schujiiacher, Oht.. vastaavat $3.00
yyhe Ja Bernard /Hillin haasteeseen näin matti myöhäisenä, mutta pa­rempi
myöhään kuin el milioinkaah.
IDA AHLGREN, Port Arthur, Önt, vastaa $2.00 Jack Laineen'haäs-tecseen.;;
••:-:: >v'';v^"''^".--'V.,.'!^;//^
SANNI PöYHöLÄ, Port Arthur, Ont., vastaa $2.00 Maiju Koivuran­nan
;l&aasteeseen/f.' ;;p:::,;::^v^yAv Z-- ; / - ' / ' ; | ' / / i ' :^ ^ ^V; ^-^'^^1
•/•;,•;:, AIMÖ^TASA/Lappe,P.'Ö^
teeseen Ja haastaa seuraavat: TöiVbiiykärijI^pjpe,^^^^^ Jussi Kank
kuncn,;Port:Arthur,:Onti^;w';;:'j::''r/;:^
ROBERT HILL> Port Arthur, bnf.,labj0ittat^ $2.00 Vapaudeile syn­tymäpäivälahjana.:.
:;
YSTÄVÄ, Lockerby, Ont., lahJoUtaa $1^.00 Vapaiiidelle; /
MR, JA MRS. TOIVO PALONEN, Kelly Lake^ Oht;, vastaav^^^
Fatfny Suomisen haasteeseen. s v i V ?
TILDA JA JACK MÄNNISTÖ. Sudbury, Ctot.; vastaavat $5.00 Ida
•< Heikkilän Ja Sofia Järven* haas^iäiin Ja haastavat Helga Jä Toivo Ki
flSl-:':^';-**"^"''!*"^ laakeita,'Ont.-:;^ :-;:...::/•,-,.•:;;.•;.
H l • MATTI AHVONEN, Sudbuir; Ont; vastaa $3iÖ Jalmar Miettisen
^'j||V :;;:•• r haasteeseen; ';:•:.^•r':--.:v.:,/. •.•,';•",•••.:..•.••;'.••:-:•
• OIKAISU: NpRkodLIlVR.B. 3, F ^ ^ vastaavat
S2.00 saamaansa haasteeseen ja haastavat khiit Kantolan, R. R. 3.
Fort Winiam, Ont., eikä Knut Härjii, kute^ oli nimi tullut virheelr
Ilsesti lokakuun 5 p:h haastekätsauksessa. '
"Juonna 1947, jolloin Vapaus juhli 30-vuotispäiväänsä, oli Vapaudei^sa suurempi henkilökunta kuii^ va­semmalta
oikealla: konelatöjat Jorma Palorriäki jä.Heijry 'Äiihtaheri, ka latomon iesimies Tauno Koski, ko-helafojä
Martin Kivarijä painaja: Eric Männistö. KesMrivissa;v
ijntamo Mäkelä, liikkeenhoitaja Edwiri Suksi, Liekin toimittaja Aku Päiviö^ talbhmies Victor Hurnastij käsilatoja Hugo EU-metiV
ilrriöitusasi^^ Aimo Mäki ja paipaja Martti Ahönferi; Istumässä^ V
ratfajahärjbittelijä Marigaret H kirjanpitäjä Elvi Sälo.apulaiskirjä
bspitteideh hoitajat Maiy Coombs jä^ Mäki sekä käsilatoja Leo Laine. . Kuvasta on pois toimittaja-P. Predrickson ja
painajaharjoittelija Yvette Delongchamp.:-•-.• -.--•> .'•^••••^ - • ^ ^ •' •
o l i uudisasukkaan tie . . . . .
piiiP/''"'-
Tässä katsäiiicsessi 99.00
Ennen julkaistuja 7,4584^^
Yhteensä — „ . w — $ 7 , 5 5 5 . 4 0
A.
., ::/:..^; B. AM LL. B.;::;;^::.'-:
Barrister, Solicitori Notary
SUOMÄLÄiNlSN
PUH. HO. 3-3392
liD20 Danforih Ave.. törimlö
g>;i?;#ir(fe|x:i«A^-;=-:-'* v : \ iJL^EEBSBSE
ine^vät autonajiirien
minimioiäii laskemista
Vancouver. ^Kaupunginvaltuus
to bn ryhtynjrt harkitsemaan jos
o^isi soveliasta jpyytää maakuntahal­litusta
iaskemaan autonajurlen lail­lisin
ininimi-iän kuuteenioista ikä-yuoteen
yhdeksästätoista. Nykyisin
lö-r-is saavat kyilä. ajoluvan, mutta
lain mi^aaJi tikitä ei voida syyti
liikeiinelaih., rikkomuksista, sillä laiii edessä he ovat vielä alaikäisiä.
i
VÄLITÄMME RAHAA SUÖHEEN
KORKEAMPI KURSSI
VOIMASSA NYT!
PIENIN SUMMA 5,000 SSVÖL |l6.6o YNNÄ
LAHETYSIQCJLTO $1.00
JOKAINEN SEURAAVA 1,000 SlMOC. $3.20
Rahalähetykset toimitetaan vastaanottajalle 10-14
päivän kuluttua. Jokaiselle lähettäjälle lähetetään
vastaanottajan tai Suomen postikonttorin antama
kuittL
VAPAUS TRAVEL AGENCY
*Box69 , , Sudbury, Ontario
Tässä ejjsiaikoina kun olimme
tulleet tähän maahan ja olimme
nuoria, oli meillä innostusta alka­maan
elämämme täällä ja otimme
osaa yhteisiin pyrintöihin. Tämä
tietenkin on luonnollisia meihin
nähden, jotka olemme tulleet van­hoiksi,
mutta onhan nytkin nuoria
kasvamassa, kuten ennenkin.
Ensimmäisen maailmansodan ai­kana
muutti paljon ihmisiä Icaupun-geista
maaseuduille huonoa aikaa
pakoon. Otettiin hallituksen maita,
rakennettiin tarvittavat huoneet
metsästä ja näin syntyi uusia asu­tuksia.
Kaikki öli alkeellista. Ei ol-liit
mitään mukavuuksia, joita oli
kaupungeissa. Oli kuitenkin koti ja
lämmintä ilman maksua.
Metsää; raivattiin, eitä .saatiin pe­runa;;
^ ja j heinämaata, aluksi. .si|l|i
lehmä oli myös hankittav^. ;Ei kan­nattanut
ostaa säilykemaitpa,, siilä
raiiaalcaian ei ollut ja .matkat oliyat
pitkiä, joten t3varan kuljettamises­sakin
piisi, ollut v^ikeulfsia.. Oli
hyvä,- että sai jauliosäkin 'k^
kantamalla, koska teitä, e^
Nuoria kun; oltiin, ,niin / ha^v^U-i
i i n . tästä pienestä y alusta. kerran
kasvavan kauniin kodin jaj laajat
pellot;' Monet ovat tämän'Jiaav^^
sa! saavutiaheei vaikkV^se ,onid^ "ph
lutJfyöri ja vaivan takanä,'Mu( Sitä
kauniimmalta on koti' gitteii "öisis­tä
jastaan näyttänytrÄiussa oli' kaik-kl
hankalaa mejUIe naimille vaiflaii-iäri;:
joiden oli jäätävä ^^k^^^ ja lap^
sia huoitamaan. Kaupungin muka­vuudet
olivat vielä muistissa ja tääl­lä
jnetsissä ulvoivat sudet niin, että
selkäpiitä karmi. Oli sentään onni,
ettei vielä ollut karhuja, sillä ne
kuulemma nukkuivat talveA pesis­sään.
Lähempään naapuriin sentään
uskallettiin yksinkin vierailulle kes­kipäivällä,
mutta jos ajateltiin men­nä
edemmäksi, olimme aina monta
yhdessä.
öljylamput meillä oli siihen ai-kaan.
Sähköstä ei vielä edes unel­moitu.
Joslnis loppuivat tulitikut ja
silloin pidettiin lampussa tulta kun'-
nes sattui joku tulemaan, jolta nii­tä
sitten saatiin.
Kyllä se oli riemun päivä kun
ukot keväällä kotiutuivat kämpältä.
Muutaman vuoden kuluttua ruvet­tiin
ostamaan farmareilta ratapölk­kyjä
ja paperipuita. Ei enää tarvin­nut
aukeata tehdessään kaataa met­sää
poltettavaksi, sai vähän toi­meentulon
apuakin ja miehet saivat,
olla talvellakih kotona. .
Elämä' tuntui kuitenkin yksitolk-'
koisolta kun ei ollut minkäählaista
yhteistoimintaa ja Työkansa lehden
lakattua Ilmestymästä oli joitain^
vuosia ettei tällä puolen rajaa i l - ;
mestynyt suomalaista^ sanomalehdes.',
:Eikä niitä siihen ailcaah saanut. ra-|
jdn takaakaan kun öli sota-aika. Jo-,
takin Vh^eistoirtiintaäkditähkihkoeV
tettiin järjestää vaikka ei muuta'
niin tanssit pystyyn jossain vanhan
pojan mökillä; :\ '•
Monta körtaa puhuttiin^että Inm
sota loppuu, niin kyllä'tässä vielä
toimitaankin henkisen elämän el
vyttämiseksi. Mitään toimintabuo-neiätoa
ei kylläkään ollut,: muita
kun lapset täällä maalia ollessaan
olivat kasvaneet jo kouluikään, niin
saimme koulun ja täällä aloitimme
yhteistoiminnan. Monet kauniit il­lanvietot
onkin koululla pidetty ja
monta; hauskaa näytelmää näytetty
tilapäisesti laitetulla lavalla ja har­joittelijat
ovat kulkeneet harjoituk­sissa
'pitkistä lumisista matkoista
huolimatta. Tapana oli, että van­hemmat
kantoivat lapsensa niihin
illanviettoihin, mutta kun lapset
menivät jo alkaisi^ nukkumaan,
niin vanhatpojat kantoivat heille
peitteet, joihin sitten lapset käärit­tiin
nukkumaan.
Näin elettiin rauhassa ja sovussa
vaikka ei'kaikki ollutkaan aivan
viimeistä muotia. Meillä on usko
valoisampaan tulevaisuuteen ja rau­han
palaamiseen ja, vaikka onlun
käyty monta sotaa, on meillä valtaa
usko, että rauha vielä saavutetaan
ainiaaksi — E.
Suofnenkielinen
kansanopetus
atkoi lÖO V . sitten
JalmanSaari' toimi pitkän -ajan Lie-
Idn kansanoinaii.ena' toimittajaiaa.
Ennen' sitä oä- -hän Vapauden toimi-tuksi^
ViSaaH poistui jcra^
lokakuussa'V. 1954.' " '
a... muistoja...
Kun lehtemme Vapaus nyt viet
tää kunnioitettavaa 40-vuotispäi-yäänsä,
niin meillä on todella syytä
pitää pieniä syntymäpäiväjuhlia ta­pahtuman
johdosta.
Tämä juhliminen tapahtunee suu^
rimmalta osalta muistelmien kautta
ja avulla, joita useimmiten valko-hapsiset
veteraanit.kirjoittavat.
. Kun olen yksi noista vielä elossa
olevista veteraaneista, niin' katson
velvollisuudekseni kirjoittaa vähän
niistä vanhemmista asioista jotka
iivat yhteydessä Vapauden perusta­misen
kanssa, siis "Työkansan" ai-käisifi;
täkih asioista. Kirjoittelin
siiiieh aikaan Vapautta edeltänee­seen
"Työkansaan" erinäisillä sala­nimillä
sillä ainakin siihen aikaan
katsottiin, että "tuntemaitomi^n
kirjoituksilla oli vetoa samalla kun
tunnettujen Idrjoitukset jäivät lu­kematta.
Kukaan ei ole kuulema
profeetta omalla maallaan.
J. W. kahnasto oli "Työkansan"
toimittajana siihen aikaan kun minä
aloitin kirjoitteluni lehtiin. Kirjoit
taminen lehtiin alkoi minun kohdal­tani
siitä kun kirjdittelin "Juttutu­vassa"
siioin ilniestyneeseen nyrk-kilehteen.
ja täihän nyrkkilehden
toimittajana piti kunkin olla vuorol­laan
— ja lehden uusi numero luet
tiin aina seuraavassa kokouksessa.
Kirjoituksia myös arvosteltiin.
Minun kirjoitukseni sai "hyvä"
lausunnon oikealta toimittajalta,
KannastoUa ja niin hän alkoi pyyte
lemään minulta kirjoitulcsia Työ­kansaan.
Ujostelin, ja pslkäsinkin ruveta
kirjoittelemaan oikeaan sanomaleh­teen,,
vaan kun sain* uuden kehoi­tuksen,
kokeilin kirjoittamista en­simmäisen
kerran ja sitä on jatku­nut
aina näihui päiviin asti.
työkansan lakattua ilmestymästä
; äi kuitenkin minun kynäni ruostu­maan.
Sitten perustettiin tämä meidän
Vapaus-Iehtemme, jonka kehitystä
on minun turha selittää, sillä sen
historian tuntee parhaiten täkäläis
ten maanmiestemjne työväenjärjes­tö,
joten se siitä.'^
Kului vuosia edelläkerrotusta. Ti­lasin
tosin Vapautta, vaan mieleeni­kään
ei tullut kirjoittaa siihen, sillä
tyydyin muiden kynäilijäin tuottei­siin
ja sillä hyvä.
Henry Puro oli Vapauden toimi
tuksessa yksin ja J. W. Kannasto oli
liikkeenhoitajana, joten työvoima
oli: pieni, mutta vaatimukset lehden
toimittamisesta olivat silti suuret;
Kannasto kyllä kirjoitti säännöUi'
sesti "oman nurkkansa" ja uutisten
kirjoittajat täyttivät omat palstansa;
Mutta vailcka lehti ilmestyilcin vain
nelisivuisena, jäi siihen tilaa vielä
avustajillekin, jotka olivatlcin hyvin
haluttuja, ei vain ylcsm toimituksel
le, vaan myös lukijoille.. Mutta mi-,
nä pysjrttelin kuitenkin sivussa sik-^
si kun en tuntenut toimittajaa hen
kilökohtaisesti.
Sitten sattumalta kohtasin Kan­nasten
ja kun oli uutiset kerrottu
puolin ja toisin, ryhtyi Kannasto
puhumaan Vapautta koskevista asi­oista.
Sitten hän kysäisi, etta miksi en
kirjoittele lehteen,'kutenkirjoitte>
Iin aikaistnunin?
"Enhän tunne toimittajaakaan"
puolustelin minä ja ssli,tin että
muutenkin on paljon työtä, sillä
asun f armillaj mistä ei työ lopu kos'
kaan.
Kannasto Idiitenkm selitti, että
"se ei saa olla esteenä, sillä lehti
tarvitsee avustajia, sillä lulcijat vaa-:
tivat lehdeltä monipuolisuutta. Ei­vät
tyydy edes pelkkiin uutistietoi
hin ja muihin kirjoituksiin." Niin
hän lupasi saada minut tuttavuu­teen
toimittajan kanssa.. Minä puo­lestani
lupasin kokeilla kirjoittamis-:
ta:
Kirjoittelin sitten Vapauteen pi-;^
tempiS ja lyhyempiä kertomuksia,'
joita toimitus halusi.
Annie ttuissalo. '•
(Jatkoa 3. sivulta)
; järjestettiiö jatkoluokalla kötita-ibusöpetusta.
Jo viime, vuosisadalla
allfoi .meidän päivinämme "paholai­sen
. keksinnöksi" leimattu vuoro­luku
saada jalansijaa. Aamuvuoroon
tultiin iklo 8 ja viimeiset iltavuoro­laiset
pääsivät kotiin vastav klo 7
eli klo 19,
OMIA KOULUTALOJA
Koulut. toimivat enimmäkseen
vuokrahuoneistoissa. Kunta raken­nutti
viime vuosisadan puolella Pu­navuorenkadun
varrelle 3-luokkai-sen
koulun, nykyiset -Annankadun,
Porthaninkadun ja, Lapinlahden-katu
6:n koulut sekä äskettäin pu­retun
Tunturikadun koulun. Aurora
Karamsin, silloin rva Demidoff, lah
Joitti Kasarmikatu 21:ssä sijaitsevan
talon kouluksi, mutta se ei tuotta­nut
labjoittajalleen erityistä kun­niaa.
Se on jäänyt nimittäin histo^
rian lehdille eräänä viime vuosisa
dan epäsiisteimpänä ja huonokun-töisimpana
kouluna, ja opettajien
oli ain^ valtuustoa myöten kohotet-t£
fva äänensä ennenkuin talon kun­toa
kohennettiin, ja huoneiden läm-pd
saatiin kohoamaan talvisaikaan
kahdeksan asteen yläpuolelle.
SUOMENKIELISET SAAVAT
OMAN, TARKASTAJAN
'.•Suomenkielinen ja ruotsinkieli-hen
kansakoulu, toimivat saman tar­kastajan
alaisuudessa vuoteen 1908
i^aakka. Silloin jaettiin koulut kie-iellisellä
pohjalla kahteen osaan:
&isinunäiselcsi suomenkielisten kan
saköulujen tarkastajaksi tuli £ii:
maist, kouluneuvos Matti Pesonen
ja hän oli virassaan aina vuoteen
1035 ^alckä. Oppilasluku kasvoi
lyuosi vuodelta, olihan Helsingin
asukasluku v. 1920 jo lähes 200.000
iat kymmentä vuotta myöhemmin
lähes 250.000. V. 1921 tuli oppivel-
VQUisuuslakT vahvistetuksi, vaikkei
se merkinnyt Helsingissä mitään
j^ätkaisevaa. Koulujen sisäinen elä­mä
kehittyi, saatiui koululääkärei-tS„
kotiluhoitajia, kesävlrkistystoi^
huhtaa jne. jä lapsille ryhdyttiin
jakamaan ilmaiseksi koulutarvik­keita.
Et YHTÄÄN UUTTA KOULUA
SfOTAVUOSINA
Muutamia vuosia sen jälkeen, kun
l^ulnneutos Pesonen v. 1935 lopul­ta
jätti koululaitoksen ja hänen
seuraajakseen astui £il.tri: Aarne
Huuskonen; alkoivat sotavuodet,
j o t l ^ hajoittivat Helsingin, kansa
kouliijen toiminnan. Toiset luokat
ioimivat maaseudulla,, jotkut jopa
j^Otsiissa ja Tanskassa saakka. Eras
väonpilkku, ilmaisen kouluaterian
jakaminen. kaikille oppilaille vuo­data
1943 lähtien, on sentSanvmer-kittävä
kurjoihin noUta ajoilta. En-ii^
i&^^^sotiä .laadittu 20-vaotineQ koo-'
20 pros. vätiem-män
fäna vuonna
Ottawa. —: Canadassa rakennet­tiin
tämän vtioden ensimmäisen yh­deksän
kuukauden aikana 20 pro­senttia
vähemmän asuinrakennuksia
kuin vastaavana aikana viime
vuonna. '
Central Mortgage and Housing il­moitti,
että mainitun ajan kuluessa
aloitettiin 56,634 asuntoyksikön ra­kentaminen
verrattuna 70,673:een
vastaavana aikana edell. vuonna;
Samanaikaisesti valmistui 54,126
asuntoyksikköä verratt. 65.640:een
vastaavana aikana edellisenä vuon­na.
Viime syyskuussa oli rakennuk-senalaisena.
46,5t6 asuntoyksikköä
eli 1,100 vähemmän kuin syyskuus­sa
vuonna 1956. .
lurakcnnussuunnitelma jäi toteut­tamatta
eikä Helsinkiin rakennettu
sotien aikana ainoatakaan uutta
koulurakennusta —- mikä muuten
aiheuttaa vieläkin tilanahtautta
kouluissa väestön voimakkaan l i ­sääntymisen
ohella.
OmLASMAABÄ 3-KERTAISEKSI
V. 1946 liitettiin entiset esikau­punkialueet
kantakaupunkiin, jonka
johdosta oppilasmäärä 3-kertaistui.
V. 1945 oli oppilaita hieman yli
10,000. ja tänä syksynä yli 31,000.
Rauhan palettua alkoi suuri jäi-leenrakennusvaihe.
Pommitulcsissa
vaiuioituneet Tehtaankadun ja
Aleksis Kivenkadun koulutalot kor­jattiin.
Sotien jälkeen on rakennet­tu
kouluja:~ 15-luokkaisiksi kouluta­loiksi
laskettuna yhteensä.14 koulu­taloa,
joista suurin psa liitosalueel-'
Ie, ja korjauksia "on suoritettu niin
paljon, että voidaan arvioida Hel-sittgin
kaupungin hankkineen'itsel­leen
uutta tai uudistettua kouluti­laa
yli 20 keskikokoisen koulutalon
verran ^nmmenessä vuodessa eli
keskimäärin-kaksi koulutaloa: vuo­dessa.
Ja kuitenkin on opetustilois­ta
vielä puutett J^' vuoroluktToä ylei^
nen iiiBuö;ia ',vastavalmistuneelkiii.
'koulut tahtovat oUaliian pieniä^^
OLAVI HOLMIN
' M ; U I S T q L L « .
KnoU iokaknon 26 jpäirohä 1953:
On nelj& vuotta^vieriziyt nmlstojeh
taa," - • -
vaan .Sinua,' Olavi, emme unhoita
Kafpaus-ja suru rintamme ' ~
täyttää."
-SidtMl Anra ja U» sek» topseL
VAPAUS öNsi^iHuT
102
Vapaus sai viikon vaihteessa jäl­leen
20' '^syntymäpäivälahjaa", eli
uutta tilausta, nostaen se lokakuun
10 p|iv2if:j^eisellä ajalla saatujen
uusidB^titaiisten määrän sataan kah­teen.
'. '
Kolme'paikkakuntaa, Dinsmore,
Sask^iÖIe 92 A. C By ja Marfcstay,
Ont., nousi nyt viikon vaihteessa^
osuutensa, täyttäneiden paikkakun­tien
luetteloon. '
: Suorempien paikkakuntien väli-sessä^
fUIpailussa oh edelleen kova
Ulpailn^Sudbursm ja Port Arthurin
välillä '-.r- Sudbiiryn johtaessa tällä
kertaa^/yhdctUä tUauksella.
Uu{^'tilauksia saapui nyt sen-raavasaiB:..
V. .
pamme lisääntyi
79 pros. 7 V . aikana
MonireaL — Canadan ulkomaan­kauppa
onvosoittanut vähän lisään­tymistä
verrattuna viime vuoteen,
sanotaan Financial Couriselissa jul­kaistussa
farjoitulisessa äskettäin.
KultiVän*''vuoden ensimmäisen 8
Iniukaud^n - aikana Canadan ulko-maankafippa
— vienti ja tuonti yh­teisesti
— nousi $7,078,200,000. V.
1950 nousi- ulkomaankauppa ensim­mäisen
kahdeksan kuukauden aika­na
$3,945/300. joka siis merldtsee
$3,132,900'enemmän kauppaa kuin
kuluvan vuoden* vastaavana aikana
eli 79 prosentin nousua.
Ulkomaankauppa kuluvan vuoden
8 ensihimäisenä kuukautena oli
$115,800,000 enemmän kuin viime
vuoden vastaavana aikana ja mer-kitsif.
iii:? i/prosentin nousua, jolloui
vienti kohosi 1,8 prosenttia ja tuon­ti
1.6 prosenttia.
Viimeisen seitsemän vuoden ai­kana
tuö'nfi on noussut huomatta­vammin
sillä 1950 tuonti nousi
$1.979,800,000:sta $3,860,900.000:n
'kuluvan^, vuonna. Samana aikana
vienti nbusi $l.g65,500,000:sta $3,-
217,300,000:n.
Ulkomaankaupan yhtenä piirtee­nä
viime kuukausina on ollut ha­vaittavana
se, että tuonti Yhdysval­loista
on hiukan laskenut. Elokuun
tuonti Yhdysvalloista nousi' $323,-<
700,000 kun sensijaan ti^onti vuotta
aikaisemmin nousi $329.700.000.
Lapset tarvitsevat päivittäisen
D vitamiiniannoksenkasvuvuosi­naan
luustonsa ja hampaittensa ke­hittämiseksi.
ffilda^ Hohtanen (Locfcerbi
Eino Lehtola 2, Jack Rasku l "
Xeikas 1^ yhteensä Sndbur>i
«ntta tilausta. Sndbur>sta oi
tullut 25 uutta tilausta osaödt
lessa 30.
E. Wuori 1 ja E; Perälä 1
teensä Sault Ste »lariesta 2 1
tilausta. Soösta on nyt tullut 4
ta tilausta osuuden ollessa 9.
• Mrs. S, Mäensivu, Markstay,
1 uusi tilaus ja osuus täyttyil
J. Lehto 1, Sam Pukkala 1, .
HiU 1 ja Katri Mäkiin 1, yhte
Port Arthurista 4 uutta tila
Arthurista on nyt tullut n uuti
lausta osuuden ollessa 30.
Henry Wainio, MUe 92 ÄX
1 uusi tilaus ja osuus täyttyi.:
John Särkilahti, Dinsmore, S
1 uusi tUaus ja osuus täyttyi
E. Hanklia 1 ja John Mäkikai
1, yhteensä South Porcupinesti
tullut 5 uutta tilausta osuuden
lessa 9.
' H. Ronty 1 ja Olivia Tolvanei
yhteensä on Torontosta tullut
uutta tilausta osuuden ollessa 3i
Runsais kolmannes on jo siis 1
tavasta Uiytetty, mutta vielä pii
hankkia lähes 200 uutta tilat
marraskuun kymmenenteen p'äiyi
mennessä.
L-Saksan sosdem
puolue vastannut
- Bonn. — Myös Länsi-Saksan sps
Udemokraattinen puolue on nyt vj
tannut.Hrushtshevin Euroopan sosi
listipuolueille lähettämään kirji
mään, jossa käsitellään Syyrian kr
siä. Kirjelmässään pdolue esitti
että kansojen välinen rauhanomaini
rinnakkaiselo Ja yhteisymmärrys la'
kalsevat nykyään vallitsevaa jänn
tystä. Tähän kuuluu puolueen mii
Iestä pyrkimys Keski-Idan tilantee
'käsittelyyn YK :ssa. Lopuksi lausi
taan toivomus, että turvallisuusnei
vosto puuttuisi asiaan, jos Keski-Idä
tilanne vakavasti uhkaisi maailman
rauhaa^
SARNIAN
SUOMALAISET!
Antakaa kannatuksenne
City Barber Shop
1(« s. CHRISTINA ST.
. Vastapäätä uutta hallituksen
rakeimusta.
SARNIA ONTARIO
\ S o UN D W A VES
° 3136 Pt. Grey Rd.
^ Vancouver 8, B. C.
(MR. H. GOMEZ)
PuheUmet: BAyview 0580 — 7584 3
J O U L U T A R J O U S
* 'Lähettäkää terveisenne kotimaahan LAAJA-SOINTI (Hi-Fi) levityk-
9 sellä. 2-sivuinen, 6 tuuman särkymätön levy ainoastaan $1.00.
V U O T U I S E T S U U R ET
KALASTAJAIN TANSSIT
C I 4 I N T O N - H A A L I L L A
2605 iEast Pender Street, Vancouver, B, C.
Lauantaina, marraskttun 9 pnä klo 8-12
.}- • Soittaa R. PAJALAN ORKESTERI
Sisääiipääsy $1.00, Johon sisältyy kahvi hyvien lohivoileipien kera
. Järjestää: Kalasta jäin Union Woodwards osasto No. 11
Ja CSJ:n Vancouverin osasto No. 53
' Syvllä somlla ilmoitamme, että vaimoni ja hellä äitini
U1.LIAN MAUTTA TYYNEU
(O. S. RiNTAKANGAS)
kuoli Toronton General-satraaiassalokaknazi 1 päivänä 1937. Hän
6U;k]^tynyi Evi^rvellä,'V. 16 päivä^^^^^ 1911 3^
kuollessaan 46 vuoden 6 konkanden Ja 15 i»ivän ikäinen.
Suremaan Jäi hänen poollsönsa Mätti Jä poika&a Pentti perhei­neen
Torontossa, isä Ja maita läheisiä soknlalsia Suomessa seka
laaja ^ttavapllri tässä maassa.
£ Vainua handattih Monht Pleasant faantansmaahan. Hantanksen
l«hnlt# pastori K. A. Koponen, mkolaisten «aattaessa hänet viimei-seeatiq^
nsa. ^
, r .J^a^Uman. myrskyt ei hähritä saa
Sinun untasi rauhaisaa,
fiol vinhasti syksyn tuulet,
se kukkaset haudallas kuihduttaa
Miehesi MatfL
;f^«pi|p kärsit tifekien iäakat,
Oht parhain äiti; mitä olla voi. '
Sana, äiti. niin kauniina
korvissa soipi.
Miltsi kohtalon kylmä laki .
Mummun keskeltämme pois haki.
Varmaan mummun on hyvä olla
siellä.
sun muistos seuraa meitä
. elontlellä-. Unda j.a L, aur^a .
Pentti Ja Sitfcka.
K I I T O S
-^taWie sukulaisia Ja tuttavia kauni&
peleistä. Jotka peitUvät äldhi hautakummun. Kiitos kantajiUe.
Kiitokset teine.jotka läsnäolollanne kunnioititte hänen muistoaaa
vflmelseen.lepoon saattaessamme. Kiitämme kaikkia Jotka auttoi­vat.,
meitä''kestämään tämän suuren surun.
Kiitämme teitä Jotka autoitte meitä IcahvitarjoUussa.
73 Norden Crescent
TYTNEUIN P E r aE Don Mills. Ontario