Vapaus, February 5, 1952

              ;Sivu 2 Tiistaina, helmikuun 5 p. — Tuesday, February 5,199Z
Telepbones: Business Office 4HI28<.
Editorial Office 4-426». Manager
^4;uk&i^Ed|>or4V, EUund.,MaUing
flddrees Box W, Sudboiy, Ontario.
tamied Nov. 6, 1917. AtttHorfzed AdvexUsiDg rates upon appUcatlon.
Translation ftee of cbajye.
OfCto Pepartanent, ot^va. pub-
Ualted tixrlce «eekly: Tiiesdaj»,
; aStsasidasn axul Satardajv fqr Vapaus
JPtddlslili» Ckim^ 100-102
- E3m> S& Wv Sodlniiy. Ont. Canada.
TnLAUSBZNNAT:
Canadassa: 1 vk. 7JD0 C kk. 3.75
3 ut. 2^
YbdysvaUoissa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 420
Suomessa: l vk. 8.S0 6 kk; 4;.75
ips
s
1
V;
"ii •
Teoria ja käytäntö
YK:n yleissihteeri Trygve Lie esitti viikon lopulla pitämässään
ImiPih'^ puheessa.joitain h3rvin mielenkiintoisia seikkoja. Hänen
j a Afrikan käymistila
4 voidaan ratkaista ainoastaan siten, että tunnustetaan laki ja järjestys
seka oikeutetut kansalliset tavoitteet.
,^ ^ , YI<eiss]hteefi>Lien sanotaan puheessaan maininneen useita kertoja
i^J^r* i^nsalliset tavoitteet ja selittäneen Keski^dän äskettäisten tapah-
';-tunia|n (tarkoittaen epäilemättä Egyptiä ja Irania) tehneen täysin
,/i 1 . selväksi, etta idän ja lännen välinen erimielisyys ei ole ainoa pään-
' * v . * C kiyistys mikä on nyt maailman edessä. '-Me elämme perusteellisten
nniutosten aikakaudessa'', sanoi Trygve 'Lie. "Toisen maailman-l
, sodan jälkeen on tullut uusia ja tätlieitä valtakuntia, joiden rooli
* '"^ " maailman yhteisössä ei ole vielä täysin kehittynyt. Toisia on vielä
tulossa, etsien itsenäisyyttä ja tasa'arvoisuutta."
I Puhuen nimenomaan Keski-Idän, .Aasian ja .Afrikan asioista mr.
i' Xle sanoi, ettei mikään ratkaisu ole mahdollinen, "ellei tunnusteta
vS^K kunnioiteta kansainvälisiä lakeja ja tuomita
; . voiman j a väkivallan käyttöä.'*
Kaunista puhetta I
l Mutta entäs käytäntö? '
• Mr Lie puhuu historian näyttämölle tulleista tärkeistä uusista
* ' maista j a niistä, jotka vielä nyt pyrkivät itsenäisyyteen ja tasa-arvoi-i
s u u t e e n . Tässä hän epäilemättä viittasi Kiinan Kansan tasa vai taan-
. ]un. Mutta mitä on mr. Lie itse tehnyt saadakseen Kiinan Kansan­tasavallan
tunnustetuksi Y K : r i kaikkien jäsenvaltojen toimesta? Eikö
/ i ole totta> että mr. Lie on istunut kädet ristissä puolellakaan sanalla
;r - protestoimatta kun esimerkiksi presidentti Truman ja pääministeri -
r< : . Churchill äskettäisissä neuvotteluissaan heristelivät sapeleitaan K i i -
*v:^ ; 1 ^ vastaan? Minkälaista tekopyhyyttä on puhua
fi i l *itäxkelden uusien maiden tunnustamisesta", silloin jos käytännössä
a^ ja edistetään vallan päinvastaista ohjelmaa, kuten on mr.
» Tiygve L i e menetellyt Kiinan Kansantasavallan suhteen?
i l Kaikkein terävämmin tulee mr. Lien teorian ja käytännön risti-i
i i f i riita ilmi Kor^^ kysymyksen yhteydessä. Toisin kuin jotkut herkkä­uskoiset
pikkuihmiset, joilla ei ole tilaisuutta saada luotettavia to.si-tietoja,
mr. Lie tietää varsin hyvin Korean sodan historian. Hän tie­tää,
että presidentti Truman määräsi Yhdy.svaltain kongressiakaan
lupaa kysymättä sotavoimiaan Koreaan ja ajatutti vasta sitten Tur­vallisuusneuvoston
tynkäkokoukscssa läpi sellaisen päätöksen, joka
"oikeutti" hänen sotaiset toimenpiteensä. Miten voi mr. L i e odottaa
'lumsainvälisten lakien kunnioitusta silloin kuin hänen edustamansa
iA^.~'yK{h 'lippua käytetään jlakivastaiscsti. '"voiman ja väkivallanj" puo-
'Uouutlustamiseeniiorealaiaiaivhätaan? ^ !
KäöHIit'piiH^fel'"Ja" teoriat eivät ole penninkään arvoisia silloin,^
jösltöytähhJissä toimita^^ vallan päinvastoin. Toiselta puole i , rau-!^
l i aa jaiiöava Ihmiskunta ^uraa IjyY>n *läh^isegti YK:n4 ja myiis mr.
Xieaedesottami»iä]%^n^I|kään paljoa .p^uheiden j a Julistusten iK>bjaU
ta, vaan iiimenoiMäan pytännöllisiä' toimenpiteJtä^.-^^ rauhan
' "ja ^seistariJsumisenljtäi *bdan ja aseisturoiseh lisaäniisek^i.! | r ;
M r . T/ygve tekisi )jyvän palveluksen rauhan asialle: silloin jos
])äli< suvaitsi?!, pilvilinnastaan astua alas maan kamaralle ja [ottaisi"
^ , i(^f,,i^Sf|l|V^^JtanDan^rauhan ia sodan sekä aseistariisumisen ja asei^tumis-
|v,>^,..;..lsilpailun kysymyksissä. On turhaa puhua korjilauseita "uusi^fi mai-
I i den kansallisten tavoitteiden, oikeuksista" jos samalla kertaa kiel-
* l tyydytään tekemästä mitään niiden puolesta, jotka pyrkivät kansalli-
*» . seen itsenäisyyteen ja kansainväliseen tasa-arvoisuuteen..
* <
* t
• P r
3 r i t t e l n s a a r i l l a l e v i ä ä 18 nuljoonaa
fcappaletta, p ä l v ä l ä i t i ä J S v l ? mnioo-n
a a -^Ukkolehteä. K u u s t miljoneeriä
omistaa j a IcontroUoi niistä 05 pro-sentti^,
lukeutuen t ä h ä n laboristlea
6aily H e r a l d jonica aakSceista. loordi
S o u t h v o o d omistaa, 51 prosenttia.
Hän on s e n lii^dceenhoitaja, Jo^a n i ­m
i t t ä ä lehden toimittajat.
L o o r d i Sallsbupy s a n o i erä;ässä l : u s -
t a n t a j i e n konferenssissa, että -sano­malehdet
Jakaantuvat Icahteen luok­k
a a n — k u v a l e h d e t n i i l l e Jotka eivät
osaa l u k e a , ' j a toiseen luokkaan l u ­keutuvat
lehdet n i i l l e . Jotlta osaavat
luJiea, .vaan eivät ajatella, — Tlie.
P i s h e r m a n , ' Vancouver, B , C.
itSKOS VOIMAi
Vilkaistessamme muutama . päivä
s i t t e n erääseen amerikkalaiseen l e h ­teen,
rae huomasimme pienen u u t i ­s
e n N e w Y o r k i s s a pidetystä saarnes­t
a . Aiheena o l i i i h k a p c l i — ei luon­n
o l l i s e s t i k a a n o.?aldceIlla kc5nolteJu.
vaan hevosveikkau-s.. Saarnaaja j u ­l
i s t i , e t t ä uhkapelurit^'ovat p a h e m p ia
k u i n k o m o i u n i s t i t " — todella kauhea
syytös. "Antaltaamme ; u h k a p e l u r e i l -
le oikean vastauksen", hän .sanoi.
" K u n * h e antavat taisteluhaasteen
urheiluverelemme, meidän pitäisi .sa­noa,
e t t ä r o h k e u t t a vaaditaan enem­män
J u m a l a a n uskomisessa k u i n s i i ­nä,
e t t ä uskomme hevoseen.?
T ä m ä palauttaa mieleemme van­h
a n s k o t l a n t i l a i s e n eukon, Jok.a pyysi
erästä miestä viemään hanct souta­m
a l l a ylämaan järven y l i . " N i i n ",
vastasi mies, " j ä r v i aaltoilee Ja säa on
epa.vakaa, m u t t a meidän täytyy l u o t ­t
a a H e r r a a n ."
" O h " , sanoi eukko, "Jos tilanne on
n i i n huono, m i n ä e n menekään."
— Steelworker & Mrner. Sydney. N . S .
Kitj. A, Hatsh^turov
•vt
li
Mannerheim-villitys Suomessa
Ennenvanhaan sanottiin "ettei Suomessa palvella kuvia". Mutta
epäjumalain ja erikoisesti Mannerheimin patsaan palvonta on siellä
ilmeisesti saanut suorastaan sairaaloisen mittasuhteen. Niin pitkälle
on tämä villitys mennyt, että valtion varoilla toimiva Suomi-Seura
onnellistuttaa meitä "rapakontakaisiakin" seuraavanlaisilla "ilosano-m
i U a " : ' •
"Sotamarsalkka Mannerheimin rätsastajapatsas-hanke on nyt
edistynyt niin pitkälle, että sunnuntaina 2 V 1 aloitetaan valtava kan-salaiskeräys,
jonka turvin toivotaan saatavan kokoon patsasta varten
tarvittavat Useat kymmenet miljoonat markat . . . Mannerheimin
kuoleman 1 -vuotispäivänä on edelleen järjestetty muistotilaisuus hä­nen
haudallaan sekä arvokas muistojuhla ^lessuhalHssa samana i l -
•• tana." •
Miten "dundeellista" ja mieltäylentävaä! Jos Venäjällä ei olisi
tapahtunut vallankumousta, niin tsaarin hovissa palvellut j a tsaristi­sen
katsantokannat omannut kenraali Mannerheim olisi kuollut Suo-messa
tyk!:änään tuntemattomana venäläistettynä kenraalina. Suo­men
kohtaloista hän ei olisi tietänyt mitään, eikä välittänyt senkään
vertaa. Mutta sitten tuli vallankumous, joka pyyhkäsi poisManner-heimin
ihaileman tsaristisen hovin ja Niannerheimin lupaavan virka­u
r a n — j a niin sai Suomen valkoinen kaarti tämän historiallisen ta­pahtuman
ansiosta ylipäällikön, joka ei osannut edes Suomen kieltä.
Nyt hänelle kerätään kuolemansii jälkeen miljoonia markkoja
maksavaa ratsastajapatsasta!
Mutta tässäkäiin ei ole kaikki. Suomen {lemokraaltiset lehdet —
jotka luonnollisesti vastustavat moista noitatanssia — kertovat meil­le,
että kysymys ei suinkaan ole pelkästä "rahakerayksestä". Jos
olisi puhe joistakin miljoonbta markoista, niin työnantajapiirit voisi­vat
vaivattomasti pystyttää kyseisen patsaan.Oman mitään ''kansan-kefäyksiä".
• Mutta tarkoitus onkin vallan toinen. "Päämääränä kuuluu ole­van
kokonaan kahdenmiljoonan suomalaisen nimen kerääminen tä­hän
sisä- ja ulkopoliittiseen mielenosoitukseen siten, että vanhempia
kehoitetaan kirjoittamaan lastensakin nimiä keräyslistoihin. S K D L :n
pää-äänenkannättaja Vapaa Sana on mielestämme oikeassa vetäes­sään
tästä sellaisen johtopäätöksen, että tarkoitus on Mannerheim-villityksen
avuilla kerätä sotapolitiikan tueksi nimiä rauhanpuolus­tajain
nimienkeräyksen vastapainoksi! ^
Tämä selittää kaiketi senkin, miksi meitä 'rapakontakaisiakin"
armoitetaan uutisilla\Mannerheiminral.<'astajapatsaskeräyksestä. Puut­tuu
vain sitä, että ruvetaan täältäkin keräämään'pahaa-aavistamat­tomien
kansalaistemme nimiä moiseen kultaisen vasikan palvontaan.
S R D L : h lehti Vapaa Sana sanoo muun ohella: "Keneltäkään ei voi­nut
jäädä huomaamatta, miten äkkiä ns. keräysverkosto luotiin aluc-r
.piireineeii, paikallisinc elimineen ja toiminnanjohtajineen. Aivan
kuin napista painaen organisatio oli valmis, 'neljäkymmentä kansa-
: laisjärjestöä' ilmoitti heti olevansa mukana . . . Lähempi tarkastelu
osoittaa, että adrcsslkeräykscn johtopaikoilla pitkin maata «nkin.sa-
Valkean kaupungin
laulu Don-haalin
näyttämöllä 10 p.
Toronto. — K u t e n jo aikaisemmin
on ticdoUettu, esitetään Toronton
O o n - h a a l i n näyttämöllä helmikuun
10 pnä kello 4 ip, T a t u Pekkarisen
k i r j o i t t a m a laulunäytelmä " V a l k e an
kaupungin l a u l u ";
- K u n tiedetään, e t t a ' näylslma on
tunnetun ' suomalaisen humoristin
tuotteita, n i i n Voidaan olla vakuu­t
e t t u j a sen; olevan alansa p a r l i a l m -
p l i r i ' k u u l u v a n . '
Tässä'näytelitiä.ssä e.siintyvät par­haat
- m a h d o l l i s e t voimat; •.Volcnme
c n ä l n n ä k i t i ' m a i n i t a > E l i l o Erkkilän,
j o k a e s i i n t y y koomikko-osalla, s a m a l ­l
a Ikun -näytäntö - t a p a h t u u hänen
näyttämöuransa 30: n vuoden täytty­misen
merkeissä — on siis hänen
juhlanäytäntönsä. Homman takana
o n tunnettu näyttelijämme Lennart
H j o r t h . . Joka vastaa ohjauksesta Ja
harjoittelusta. Vielä h a l u a n m a i n i ta
E i n o T a r v a i s e n Ja Sig.Ilomäen, sekä
sen e t t ä heidän lisäkseen sima e s i i n ­tyy
useita m u i t a k i n "ramppivalon'?
takana esiintyviä tekijöitä. Voidaan
siis varmuudella etukäteen sanoa, et­tei
Juuri parempaa ivoida odottaa.
K u n vielä ihuotniolmme. e t t ä esi-t>
Tksistä saadut puhtaat tulot l a n k e a ­vat
u i h e i l u l l i t t o m m e : t o i m i n n a n edis­tämiseksi
n i i n o n selvää, että u r l i e i l u -
väki muiin; teatteriyleisön kanssa
t ä y t t ä ä s i l l o i n D o n - h a a l i n katsomon
viimeistä p a l k k a a myöten.
S i l l o i n siis tavataan oikein jou­k
o l l a ' j a miehissä, kuten tapana on
Sanoa. — Vaasan J u k k a.
Ehdottavat peura­an
Vancouver, B . C. — Seuraava uur
tuus r u o k a l i s t a l l a s a a t t a a olla p e u r a n -
l i h a p u l l a t?
K a k s i B . C : n y l i o p i s t o n tiedemiestä
väittää keksineensä sellaisen peuran-ruoan
mikä saattaa peurat samaan
asenäan k u i n ovat esim. lampaat l i ­h
a n tuottajina.
E l ä i n t i e t e i l i j ä tri Tan McTaggart Ja
eläinten ravitserriisasiäin tutkija t ri
Aiejf Wood ovat keksineet, e t t ä peu­r
o j a voidaan pitää laitumella s e l l a i ­s
i l l a seuduilla mitkä ovat muuten
m i l t e i kelvottomia, leppiä, p a j u j a yms.
k a s v a v i l l a m a i l l a . He' ovat Ijeksineet
s i tä varten U B C 14.nimisen rehun,
mikä sisältää sellaista ravintoa k u in
a l f a l f a a . leseitä yms. V i i s i kuukaut­ta
kestäneiden kokeiden a i k a n a kM-voivat
vastasyntyneet vasikat sen a-v
u l l a 80 paunnan painoisiksi c l i 30 t ai
40 paunaa raskaimmiksi k u i n nor­maalisella
luonnon r a v l n o n n a l l a olles­saan,
K c k c i t a on tarkoitus jatkaa noin
viiden vuoden ajan.
L l h a n p a k k a a j a t ovat kiinnostuneet
näihin kokeisiin koska niiden avulla
on mahdollisuus löytää uusia keinoja
l i h a n saantia varten. Eräs heistä a r ­v
e l i , e t t ä p c u r a n l l h a a v o i t a i s i i n tuot­t
a a halvemmalla k u i n muuta l i h a a Ja
e t t ä siitä tulisi mainio Jokapäiväisen
n a u d a n l i h a n vastike canadalalstcn
ruokapöydälle.
Tshekkoslovaizlän kansa rakentaa
maassaan sosialistLvta yhteiskuntaa
käyttäen hyväkseen Neuvostoliiton
sosialistisen rakeimustyön m a a l l m a n -
hLstoriallista kokemusta. K a n s a l l i s -
tettuaan teollisuuden perusalat Ja
annetuaan maan n i i l l e , jotka sitä
muokkaavat, Tshekkoslovakian tasa­v
a l t a on laskenut l u j a n aineellisen
perustuksen s u u n n i t e l m a l l i n e n : t a l o u ­tensa
kehittymiselle. Neuvostoliiton
suunnitelmalUsen k a n s a n talouden
loistavat saavutukset ovat innosta­v
a n a esimerkkinä Tshekkoslovakian
kansandemokraattiselle tasavallalle.
V i i.slvuotiskauden kohnaimen vuo-:
den su.unnltelman täyttämisen en-simoiäiset
tulokset viime vuodelta,
csoittavat Tshekkoslovakian kaasan
.saavuttaneen sangen hyviä tuloksia.
E n n a k k o t i e t o j e n m u k a a n teollisuuden
tuotantovolj^ml kasvoi v i i m e vuonna
edelliseen ivuoteen verraten 12,7 pro­s
e n t i l l a Ja ' n o u s i m i l t e i k a h t a k o l -
mattaosaa suuremmak.si p a r h a i m m a n
sodanedelllsen vuoden — vuoden 1937,
tuotantovolyymia.
Tshekkoslovakian h a l l i t u s k i i n n i t ­t
ä ä erikoista huomiota e n t i s t e n ta­kapajuisten
seutujen teollisuuden ke­hittämiseen.
Porvariston v a l l a n a i ­k
a n a teollisesti kehittyneiden tshek­kiläisten
seutujen maataloudellisena
lisäkkeenä ollut S l o v a k i a o n kommu­n
i s t i s e n puolueen j a kansandemo­k
r a a t t i s e n tasavallan hallituksen
huolenpidon ansiosta ottanut Jatti-laisa.
5keli;en--eteenpäln" teollisessa ke­hityksessään.
Sen teollisuuden tuo­tantovolyymi
kasvoi viime vuonna
edelliseen vuoteen v e r r a t e n 19,2 pro­s
e n t i l l a Ja oli m i l t e i 3,5 kertaa suu­rempi
vuoden 1937 tuotantovolyymia.
Tshekkoslovakian sosialistisen r a ­kennustyön
suuria m i t t a s u h t e i t a k u ­vastaa
se, että yksistään viime vuon­n
a s i j o i t e t t i in kansantalouteen pää­omia
103 m i l j a r d i a kruunua.
Neuvostoliiton kokemus osoittaa,
e t t ä sosialistisen rakennustyön perus-renkaana
on raskaan teollisuuden ja
sen ydinosan — konerakennusteolli-suuden
ensivuoroinen, kehijbtäminen.
Sen vuoksi Tshekkoslovakiassa k i i n ­nitetään
erikoista huomiota, tuotan-f
tovahneita tuottavien laitosten r a -,
kentamlseen. Viime .vuonna: t a s a v a l ­l
a n raskaan teollisuuden . tuotanto­volyymi
kasvoi , edelliseen vuotan
verraten y l i 14 prosentilla .samaan;
a i k a a n k x i l n koko teollisuuden k a s v u -
Indeksi o l i keskimäärin .1'2,7 prosent­t
i a . Ita-Slovaklassa j a Kunditsassa
rakennetaan hyvällä menestjyksellä
metallurgisen teollisuuden tuotanto-laltok-
sia. Niinpä viimekstaiaihitussa
on pantu käyntim maan suurimman
uudisrakennuksen — Clement G o t t -
w a l d i l l e nimetyn metallurgisen teh­t
a a n ensLnraiäinen masuuni. T
Tshekkoslovakian t y ö t ä t e k e v ä t,
j o t k a tietavat tekevänsä t y o t a Useaan
varten, kansandemokraattista v a l t i o ­t
a a n varten, taistelevat "Neuvostolii­t
o n työväestön t a v a l l a tuotantosuun­n
i t e l m i e n täyttämisen j a ylltämlsen,
r a a k a - j a tarveaineiden säästämisen
Ja tuotantokustannusten alentamisen
puolesta.; Neuvostoliiton työläisten
käynti Tshekkoslovakiassa j a Tshek­koslovakian
työläisten käynti Neu­vostoliitossa
tutustumassa henkilö­k
o h t a i s e s t i Neuvostoliiton stahanovi­l
a i s t en työtapoihin edistää tuotta­vampien
työmeneteknien käytän-töönottamista
Tshekoslovakian k a n ­santaloudessa.
V i i r i i e vuonna Tshekkoslovakiassa
kävi L i d i a Korabenikova, Joka on
kävi L i d l a Korabelnikova, j o k a on
p a n j a n r a a k a - j a tarveaineiden s ä ä s ­tämisen
sekä tuotteiden v a l m i s t a m i ­sen
puolesta y l t s u u n n i t e l m a n tämän
säästön kustannuksella. L i d i a K o r a -
be. likovä t u t u s t u t t i tshekkoslovakia­l
a i s i a ystäviään työtapoihinsa, minkä
tuloksena Tshekkoslovakian kevyessä
teollisuudessa, m m . j a l k i n e t e o l l i s u u ­dessa
on nyt s e l l a i s i a työrj-hmiä. Jot­k
a tekevät -työtä L l d l a K o r a b e l n i k o -
van t a v a l l a Ja monta päivää k u u k a u ­dessa
valmistavat tuotteita sääste­tystä
raaka-aineesta..
M e t a l l i t e o l l i s u u d e n tuotannon ko-
'hottamlsen tärkeimpänä keinona on
pikasulatUÄnenetelmä. Kladnon te-rässulattlmojen
tj-ömles Va2law M u d -
r a . Joka kävi j o k u aika s i t t e n Neu­vostoliitossa
tutustumassa plkasula-tusmenetelmään,
on nyt omassa työ-osastossasm
supistanut huomattavasti
laatuteräksen keittoaikaa. 'Hunän
menetelmän soveltamisen tuloksena
on m a i n i t u n tuotantolaitoksen mui­d
e n k i n työläisten työn tuottavuus k o ­honnut
huomattavasti.
Tshekkoslovakian rautateillä sovel­letaan
myöskin menestyksellä Neu­vostoliiton
rautatieläisten työtapoja,
j o t k a edistävät tarveaineiden-ja v a ­r
o j en säästämistä sekä Jouduttavat
l a s t i en kuljetusta. Rautateiden ve­t
u r i n k u l j e t t a j a t ovat Neuvostoliiton
v e t u r i n k u l j e t t a j a n Luninin tavan
mukaan parantaneet veturicnsa h o i ­toa.
Jonka tuloksena on vähentynj"t
I h u o m a t t a v a s t i pienen remontin suo-
I r l t t a m l n e n v a r i k o i l l a.
N e u v o s t o l i i t o n sosialistisen m a a ­talouden
kokemuksella o n erikoisen
s u u r i merkitys Tshekkoslovakian so-'
s l a l i s t i s e l l e rakennustyölle Ja m m .
vilslvuotissuimnitelman täyttämiselle.
Tshekkoslovakian t>'ötatekeva ta-lonpoikalsto
o n omasta kokemukses­t
a a n pääss}^ varmuuteen s i i t ä , k u i n ­k
a s u u r t a e t u a o n m a a n yhteismuok-^
kauksesta. Tshekkoslovakian m a a ­taloudellisten
tuotanto-osuuskuntien
k e h i t y s t ä , on suuresti edistänyt
Tshekkoslovakian talonpoikain v a l ­t
u u s k u n t i e n käynti Neuvostoliitossa
: tutustim:iassa yksityiskohtaisesti k o l -
l e k t l i v i t a l o u k s im j a miden käytän­nölliseen
työhön, Viuneksi kuluneet
p a r i - k o l m e vuotia ovat. osoittaneet,
e t t a Tshekkoslovakian työtätekevät
talonpojat ovat a i v a n ojkem r y h t y ­neet
yhdistämään pieniä talouksiaan.
M a a t a l o u d e l l i s i l l a tuotanto-osuuskun­n
i l l a . Jotka ovat kyntäneet peltojensa
pientareet ja alkaneet tehdä työtä
yhteisillä p e l l o i l l a , o n nyt kyntömaata
yhteensä 1,216,000 hehtaaria, eli 16
prosenttia koko tasavallan kynto-maasta.
Maataloudelliset tuotanto-osuuskunnat
saavat ylipäänsä paljon
paremman sadon k u i n yicsityistalou-\
det Ja niiden karjatalous on paljon
tuottavampaa.
Soveltaen luovasti Neuvostoliiton
kokemusta yhteiskuxmallisen j a ta­loudellisen
elämän k a i k i l l a aloilla
T s h e k i o s l o v a k i a n työtätekevät ovat
täyttäneet menestyksella viisivuotis­kauden
kolftiannen vuoden suunni­telman
j a kohottaneet huomatta­vasti
ei vain teollisuuttaan Ja maa­talouttaan,
v a a n myöskin elmtasoaan.
. Tshekkoslovakian kansan h y v i n ­v
o i n n i n kasvun k a i k k em vakuutta-
\'impana osoituksena on tasavallan
kansalHsluIojen kasvu viime vuonna
10 prosentilla vuoteen 1950 verraten
j a 38 p r o s e n t i l l a vuoteen 1937 verra­ten
(vuoden'1937 hinnoissa^.j Sitä
p a i t s i - o n otettava huomioon, että
s u u r i n osa Tishekkoslovakian k a n s a l -
listulolstä käytetään työläisten, työ­tätekevien
talonpoikain j a sivisty­neistön
t a r p e i s i i n.
V Ti'öttomyydestä on tehtv loppu
a i n i a a k s i . Teollisuuden - työläisten ja
v i r k a i l i j a i n y h t e i s l u k u o n vuoden k u ­luessa
lisääntynyt m e l k e i n 7 prosen­t
i l l a . Paljon ovat kasvaneet v a l t i on
menot yhteiskunnalliseen v a k u u t u k ­seen
yms. Sodanedelliseen - a i k a an
verraten on ka-svanut huomattavasti
tärkeimpien ruokatavaroiden kulutus.
Vuoteen 1935 verraten lisääntyi vuon­na
1250 l i h a n j a lihavalmisteiden k u ­lutus
henkeä kohti 45,7 prosentilla,
s o k e rm kulutus 15 p r o s e n t i l l a Jne.
S u u r i a saavutuksia o n Tshekkoslo­v
a k i a n t a s a v a l l a l l a myöskin k u l t t u u -
rirakennustyossä. Riittää k u n sa­notaan,
etta korkeakouluissa o n o p p i ­l
a i d e n l u k u lisaantynj-t k a k s i n k e r t a i ­sesti
sodanedelliseen a i k a a n verraten.
Tshekkoslovakian kansa o n j a r k a h -
tämattömasti päättänyt rakentaa
maassaan sosialistisen yhteiskunnan.
S u u r i merkitys taman tehtävän täyt­tämisessä'
b n ensimmäisen viisivuo-t
i s s u u n n i t ^ I f i p n taj-ttamisella, minkä
reahsuutfftiitodl-stavat Tshekkoslova­k
i a n teollisuuden j a maatalouden
viime,'.vuosien saavutukset.
Frank Santanen
St. Catharinesista
75*vuotias
st. Catfaarines. Frank Sand
(Santanen) täytti helmfb. 4 pnä
75 vnotta. Frank on oUnt jnnkana
työväenliikkeessä bymmenl» Too­sia
ja korkeasta iästään hoolimat-ta.
on iiän vieläldn aktiivisesti
mokana orbellnsenra Starissa,
Jonka kunniajäsen liän on.
V . - ja c-seora Star onnittelee
päivänsankaria ja toivottaa vielä
ainakin 25 vuotta leppoisaa elä-,
m ä n jatkoa.— K .
NUORISO TUOMITSEE
OTTAWAN OHJELMAN
Toronto. — K u n h i t t o h a l l i t t i s k i e l ­s
i teräksen luovuttamisen v i i t t a Y M -
C A : n (Nuorten M i e s t e n k r i s t i l l i n e ir
yhdistys) rakennusta varten, on se
aiheuttanut teravaa arvostelua nuor­t
en työläisten kansallisen järjestön
< N F L Y > ' t a l i o l t a i c r V:-'--
J ä r j e s t ö n i k a n s a l l i n c n sihteeri N o r ­man
Penner Ja torontolainen j ä r j e s ­t
ä j ä mrs. L . E l e e n sanoivat l a u s u n -
r.ossaan. e t t ä N P L Y ,on hämmästynyt
saadessaan tietaa, että O t t a w a n h a l ­l
i t u k s e n korkeunmilla portailla on
kieltäydytty luovuttamasta terästä
y M C A : n vhden rakennuksen i ^ s t y t -
tamistä v a r t e n . , ; • -
C a n a d a n habitus on omaksunut
.^ärkapaisen - p o l i t i i k a n , joka merkit>
see Canadan nuorison n y k y i s t e n - Ja
t u l e v i e n tarpeiden uhraamista . s o t a ­varustelun
hyväksi. . ,
Tunnus "Rakentakaamme nuorisoa
varten", hyväksyttiin viime kevaana
pidetyssä kansallisessa kokouksessa Ja
s i t a käytettiin varojenkerayskampan-jassa.
Samaan a i k a a n me huomau-t
m m e , etta se o n Jyrkästi v a s t a k k a i ­nen
h a l l i t u k s e n sotaohjelmalle. Joka
meidän käsityksemme m u k a a n johtaa
nuorison fyysllliseen ja henkiseen
rappeutiuniseen.:
V i i m e i s e n h a l l i t u k s e n toimenpiteen
tarkoitus — kieltäytyminen riittäväs­s
ä määrässä tukemasta Canadan o-lympiajoukkuetta,
yhdessä sen kans­sa,
että k i e l l e t t i i n teräs, j o t a olisi
t a r v i t t u volmisteluhuoneiden, u i m a -
altaiden, l u i s t i n r a t o j e n y m . h y v i n tar­peellisten
laitosten rakentamisessa —
ilmenee r a h a m i n i s t e r i A b b o t t l n lau­sunnosta,
että mitä enenunän n u o r i ­son
keskuudessa ön työttömyyttä s i ­t
ä suuremmassa määrässä kulkee
v i r t a asevoimiin.
Me kutsiupme kaikkia nuorison e-dustajla,
Järjestöjä ja ohjaajia, vas­tustamaan
mainittua ohjelmaa.' Sa­malla;
kertaa me limaisemme uskom­me,
etta kaikkien nuorten tulisi ryh­tyä
aktiivisesti toimimaan sen hy­väksi,
etta Canada omaksuisi rauhan
ja ystävällisten suhteiden ohjelman ja
etta Canada tukisi. ehdotettua tasa­puolisesti
: kontrolloitua yleismaail-inallista-
aseistariisumista, joka va­kauttaisi
; tärkeät ja- kipeästi tarvitta­vat
materiaaht i nuorison tarpeisiin,
sensijaan kun ne nyt juoksevat sota­varustelun
hyväksi.
Suuri sarjajuhla-kilpailu
alkaa
Vancouverissa
Vancouver. — H e i p a h e i , c m a n p a i k -
kaiset. Koska t a l v i j a lumi on mei­dät
jattanvt, m m alkavat kovat ke­väiset
kiireet. Osaston vuosikokous
o n .pidetty j a s u t a kuulemme t a r k e m ­m
i n k i r j e e n v a i h t a j a l t a . Uudet vir­k
a i l i j a t astuvat tehtäviinsä j a k u t s u ­vat
k a i k k i a jasenia suureen kokouk­seen
helmikuun 10 pna kello 2 ip.
S i l l om paimaan ennenkuulumatto­m
a n suuret sarjajuhlat alulle, jae­t
a a n joukot, vahtaan kapteenit ja
s i t t e n koko kevätkausi toimitaan
suurten k i l p a i l u j e n merkeissä.
S a m a n paivan i l t a n a alkaen kello
7.30 on ohjelmallmen vapaailtama,
j o h o n toivotaan ylcLsoa h a a lm täy­deltä.
. .
S i t t e n viela tärkeä huomautus. Äl-kään
missaan nimessä unohtako
"Lännen Ichenkala-stajia", mikä näy­telmä
ejjitetaan helmik. 17 pnä. Se
uutuus Ja erikoisen hyvä p a i k a l l i s ia
o l o j a kuvaava näytelmä. Ottakaa
vancouverilaiset ja myöskin ympäris­tössä
asuvat tacna huomioon j a saa­pukaa
viettämään nautmtorikas ilta
"Lännen lohenkalastajain" parissa.
Keväisin t e r v e i s i n ! - r E l h .
sTÄTÄ.
"Minä u s k o n ; yksilön vapaat«^
sanoi eleXantti tanssiessaan kacs:^
hassa. "Minä u s i o n yksilön -ra;j.
teen"', sanoi susi i ^ e s s ä ä a tg.
paansa lampaaseen. Juuri
n e n " v a p a u s " o n n i i n verrattajj
k a l l i s n y k y i s i l l e yksityisyrittäjä.,
ahneen j a j u l k e a n vapaus tallata
set j a l k o i h i n s a t a i ; syödä heidät j j;
hunsa. sanoi eräs pastori äÄea^
Saskatoonissa.
OLI PABEMPI ONNI
S I v u k u l k i j a onkijalle: Miniäin
n e n k a l a o n n i o n o l l u t ? :
O n k i j a : V e r r a t t a i n hyvä! E i c^
paustakaan kolmessa tunnissa.
K u i l u j a : M i t e n voitte sanoa EJJ
v e r r a t t a i n hyväksi? .
O n k i j a : K a t s o k a a h a n tuota x^-,
tuoDa. Hänelle ei ole napannut «fe
kuudessakaan tunnissa.
OLI J O HANKITTU
— M i n u l l a on tarjottavana tsiiv
m e r k i l l i n e n , i h a n uusi keksmiö —
humakoneen, kirjeiden avaajan
ulosheittäjan yhdistelmä.
— Se ei ole mikään uusi keksinä
m i n u l l a on jo sellainen. Olen nää
kaas naimisissa.
Vuoden 1951 tulo-
: rVilme." ;']]tuoden* i .tuloveroilmoitusten
tekemiieen'-na.hdeii ovat voimassa e n ­tiset
määräykset, mm. etta veroilmoi­tukset
on täytettävä ja lähetettävä
lähimpään Verotoimistoon h u h t i k u un
loppuun mennessä.
V a r s i n a i n e n vero lasketaan saman
thulukon mukaan k u i n o l i käytäimös-sä
vuoden 1950 veroihin nähden. K u n
v i i m e , i v u o d e n veroja lisättiin viime
vuodeuf A k o n a , johtuu siltä, että e-dellämainittuihin
taksoihin on lisät­tävä
v./kj>Aimenen prosenttia, mikä
merkitsee.sitä,i.että cariadalaiset s a a -
v a t i ^ y t maksaa entisten sotaverojen
lisäksi vieli^-kymmenen prosentin y l i ­m
ä ä r ä t ; ^ veron.
V e r o v e l v o l l i s i l l a ori aika ryhtyä
h a n k k i m a a n viime vuoden t j ' ö n a n t a -
j i l t a a r i todistus (T-4 S l i p ) ansoioitten
rnäärästä j a verovähennyksistä. ' M o ­net
työnantajat ovat ne j o Jakaneet
työläisilleen' j a kaikki työnantajat
Canadan viinalasku
V . 1950 ajalta
• Ottawa. — Canadan t i l a s t o l l i n en
toiimsto i l m o i t t a a , e t t a C a n a d a n v i i ­natehtaat
valmistivat vuonna 1950
t i l a t t u j a väkijuomia k a i k k i a a n 88.413,-
000 d o l l a r i n arvosta e l i arvoon nähden
15 prosenttia enemmän k u m edellisen
vuoden a:kana. Vuoden myynnit o l i ­vat
ainoastaan 68,968.000 d o l l a r i a i h ­misten
päihdyttämistä varten' j a 4,-
6322,000 d o l l a r i a teoUisuustarkoltkusia
varten. :
Vuoden aikana t o i m i Canadassa 20
viinatehdasta. Joiden palveluksessa oU
k a i k k i a a n 4,121 työlaista, j o i l l e ' m a k ­s
e t t i i n palkkoina 10,555,000 dollaria.
T e h t a i s t a ö l i 8 Quebecissa," 9 O n t a r i o s ­sa,
1 Albertassa j a 2 B . C : s s a . •
— Syysruis a n t o i ' Ontariossa 1951
keskimäärin 20.8 bush^liJ^ e e k k e r i t l a , - ,
ovat velvolliset a n t a m a a n ne helmik.
lopijiuun mennessä. Jos -olette muut-lanect
työpaikkaa, v i i m e vuoden a i k a ­na,
edellyttää hyvä t a p a , - e t t a työn­a
n t a j a l ä h e t t ä ä nämä todistukset pos
tissa teille Sillä osoitteella mika on
tiedossa. Ellette ole k u i t e n k a a n saa­n
u t näitä todistuksia vielä on parasta
odottaa maalisk. alkupäiviin saakka
koska rhonet työnantajat jakavat nä­mä
todistukset vasta viime tingassa.
Mikäli h a l u a t t e vähentää unlon J ä ­senmaksut
verotettavasta tulosta jä
päästä muutamia dollareita vähem­mällä
verolla, on teidän h a n k i t t a va
imic!tänne todistiis siitä m i t e n suuri
osuus jäsenmaksuista on sellaisia
maksuja, j o t k a voidaan vähentää ve­rotettavasta
tulosta. Ellei teillä ole
f e l l a i s t a todistusta, eivät tuloverovl-ranomaiset
todennäköisesti hyväksy
tehtyä vähennystä sillä todistus o n l i i -
tettävä veroilmoituksen m u k a a n .
Muistakaamme
Suomen puna-invaliideja
Toronto. — K u n n a i n Vapauds;
useita Suomen luokkasodan muist(£>
(.mistettuja k i r j o i t u k s i a , tunsin itse:
iloiseksi s i l t a k i m lehtemme ei oi
unohtanut luokkamme parhaita. jo*ji
V. 1918 kuolemaa uhmaten taistefe
kansainvaItäisen ja vapaan Suoie
puolesta.
S a m a l l a t u l i taas uudelleen mielet
n i ajatus, etta o l i s i k a u n i s t a saada ai
k a a n sellainen y h t e i n e n toiminta, e
me entiset punakaartilaiset lähetti;
simme paketteja Suomen punainva!;
d.'en lepokodille. Se ei olisi yIi-,-oi
mamen uhraus monellekaan, mutu s
i l a h d u t t a i s i paljon kpvaa kokeneita
luokkaveljiämme.
S a m a l l a kertaa h i t a n tahan kobts
äskettäin Helslnigsta "Entiset pi-n
a k a a r t i l a l s e t R . Y."-Järjestoltä saa.
mastani kirjeestä. Joka on osoitet:
k a i k i l l e heidän ystävilleen Canadass^^'
K i r j e e s s ä sanotaan:
" . . . onnellista j a menestyksellisi
u u t t a v u o t t a , t e i l l e sinne uuteen koti
maahanne.
^ T ä s s ä seuraa kuva (oli mjikani
Tammisaareen pystyttämaitäniEi
patsaasta, jonka, p^'styttä'miseä a;-iu
tamisesta vieläkin "toverilliset jkiitol
semme. Patsaan paljastustflaisiiu
eibkuun' 6 p n a o h l i i k u t t a v a , kun va*
t a 30 vuoden k u l u t t u a vaimot, pojat ji
t y t t ä r e t saivat laskea kukkalaitteen
sa rakkalmpainsa muistolle.
. Patsaassa on seuraavat teks;:
''Luokkasodassa kansanvallan puola
t a taistelleiden, valkoisen voittaja:
koston u h r i k s i Joutuneiden, teloitettu
Jen ja nälkään riäärmytettyjen miiis
toksi pystyttivät Entiset punakaarc
laiset r . y . toisten myötämielisten tjöl
l a i s t e n a v u l l a t ä m än patsaan T. 1931'
T o i s e l l a p u o l e l l a : "Tuhansien pue*
k a a r t i l a i s t e n h e n k i haastaa tässä kal­mistossa
meille valkoisten harjoitta!
masta Julmuudesta Ja verivirroista. S
k e h o i t t a a meitä valppauteen, vaijelt
m a a n ja pelkäämättä taistelemaa:
k a n s a n v a l l a n puolesta'."
V a i k k a olemmekin täällä merte S
takana, yhdistää meitä yhteiset kalS
muistot ja yhteinen pyrkimys kaJ
samme tulevaisuuden h y v ä k s i . E >|
* i n e n p u n a k a a r t i l a i n e n.
Ketä meidän lulisimuistaar
moja nimiä, jotka eivät ole muistista häipyneet lapuanliikkeen, ase-veliliiton
ja .-Xkateenii.^vn Karjala-Seuran päiviltä . .
Siltä vpralta, jos lämä hyvin rasvattu koneisto rupeaisi toimi­maan
täälläkin, maanmiehemme voivat hyvällä syyllä sanoa muu-kalaismarskin
pat.«askeräyksestä, etlä kiitos kunniasta, me emme pal­vele
kuvia. '
T o r o n t o n suomalaisen sotahuudon
viime torstain numerossa, innostui
törkeästä kielerikäj-töstään vähem­män
mairittelevaan maineeseen
noussut Kiviperän Pekka, lyömään
n ä i t ä Sudburyn suomalaisia oikein
olantakaa.
, Jos se törky mitä P e k k a r u i s k i j i n -
pärilleen olisi värinsä j a hajunsa p i ­tävää,
n i i n jopa olisivat Sudburyn
edistysmieliset suomalaiset j a yleensä
k a i k k i r a u h a n ihmiset; sellaisen h a ­j
u n Ja l i a n tahraamia, että kävisi
valkeaksi tuntea h e i t ä Pekasta erooa
Oimeksi ei n i i n k u i t e n k a a n ole asia.
T a h r i i n t u m a t t a Jäävät ne joita
vastaan likarj-öppy suunnataan, k un
taas sen r u i s k u t t a j a muuttuu entistä
ilettävämmäJcsi niin hajunsa kuin
k a i k e n muunkin puolesta.
M u t t a mistä ihmeestä Pekka i n ­nostui
n i i n , e t t ä o l i t u l l a n ulos nahois­taan?-
; • , , • ^
Kas sellaisesta jumalattomasta asi­asta.
. . koskapa siellä on näytelty
ryssäläistä 'rauhanelokuvaa' 'Wings
-901 V i c t o r y ' ", k u t e n P e k k a itse sanoo.
Mikä ehkä vieläkin pahempi, o l i se,
k u n tuo rauhan elokuvan näytäntö-tilaisuus
oli omistettu Suomen luok­kasodan
uhrien muistotilaisuudeksi.
T o s i a a n k i n , jos asetutte P e k a n hou­s
u i h i n , n i i h i n samoihin housuihin
joLssa aikoinaan h i h k u t t i i n heil ja
h u r r a a - h u i i t o j a H i t l e r i l l e , k u n sen d l -
visiönat painuivat "rj-ssän s a v i j a l k o i ­h
i n k u i n puukko juustoon", n i i n ette
o l l e n k a a n ihmettele k u i n k a r a i v o s t u t ­t
a v a n ; t u n n e l m a n aikaansaa r a u h a n -
elokuvan'esittäminen.
Pekka, joka on kumartunut m a a ­h
a n asti suutelemaan sotakapitalis-t
i en saappaita, vannoutunut k i r o a ­maan
j a tahrimaan v a i k k a p a äitinsä
muiston/jok sillä v a i n J o l l a k i n t a v a l la
voisi auttAa sotavalmisteluja, ei t i e ­tenkään
'^vpi säppeäan ' p u r k a m a t ta
s i e t ä ä sellaista.hävyttömyyttä.
Mennä nyt esittämään rauhanelö-kuvaa,
suurta h i s t o r i a l l i s t a j a tieteel­l
i s i l l e tutkimuksille uusia näköaloja
avaavaa kuvaa a i k a n a , j o l l o i n gängä-terifiknejä
j a raakoja sotafilmejä a i ­na
"Erämaan kettua" myöten on
saatavissa r a j a n takaa vaikka millä
m i t a l l a .
Ja mitä tuo kauhea elokuva sitten
sisälsi?
Sen sisältönä oli Neuvostoliiton
lentäjien suorittamat Pohjoisen Jää­meren
j a n.apa-alueen tutkimuslennot
VV. 1935—1938 j a kuuluisa " m a a i l m an
k a t o n " kautta tapahtunut lento Y h ­dysvaltoihin,
missä lentäjät saivat
v a l t a v a n r i e m u k k a a n vastaanoton.'
Emme ollenkaan ihmettele Pekan
t u l i s t i u n i s t a ja malttinsa menettä­mistä,
sillä eihän sotaisen P e k a n p i i ­r
u s t u k s i i n voi miUään sopia, että
s e l l a i s t a kuvaa. Jossa el lietsota Vihaa
ketään vastaan, e i tapeta ketään, eikä
ammuta yhtään lakausta, ei näytetä
edes tussaria, esitetään tällaisena a i ­kakautena.
Entäs s i t t e n se luokkasodan u h r i en
muisto?
Pekka Joka e n n e n vakuutteli
olevansa '.'vanha .punakaartilainen",
ön tukehtua k i u k u s t a k u n punakaar-
.tilaisten omaiset, ystävät, luokkavel-
Jet Ja sisaret, rohkenevat vielä muis­t
e l l a lahtareiden j a saksalaisten J ä ä ­kärien
vankileireillä ampumia tai
nälkäännäännyttämiä Suomen demo­k
r a t i a n j a itsenäisyyden puolustajia.
P a l j o n paremmin " a m e r i k k a l a i s e en
elämäntapaan!' ^ .soveltuyampaa olisi
o l l u t Juhlia tappokaarteja j a niiden
päällikkönä veristä sapelia h e i l u t t a ­n
u t t a marskia: .*
Se olisi käynyt päinsi^ vaikkapa
esittämällä kuvaelaia missä marski
sianpään ym. kanssa olisi ollut " s a i -
naam'ässa" ^ p i m u s t a , j o l l a Suomi
m j - y t i i n V i l l e n alusmaaksi Ja Suomen
työläiset — puhdistuksessa Jälelle
jääneet — Saksan k a l l k a i v o k s i i n.
S i l l o i n olisi ^ P l a k i n taputtanut
mustia kämmeniään yhteen.
Pekka heittää myös sellaisen sj-y-töksen.
e t t ä Suomen punakaartilaiset
olivat "rj-ssäläisen i m p e r i a l i s m i n kä-tyreitä
j a v a k o o j i a " . -
Se on Saastaisin syytös, mitä. vielä
kukaan on Suomen työkansaa vas­t
a a n helttänj-t — m u t t a tietenkin se
o n luettava P e k a n suuren sotainnos-t
u k s c n t i l i l l e — sillä itse Marmer-h
c k n k l n tunnusti Innostaissaan Suo­men
kansaa sotaan H i t l e r i n r i n n a l l a.
e t t ä "he kaatuivat vakaumuksiecsij
puolesta".
Kyllähän Pekkakin tietää. er.t
Suomen työkansa, josta punakaa.-j
muodostui, oli aina taistellut etu^H
nässä "ryssäläistä imperialisnöl
vastaan j a taisteli vielä silloinkin
k u n Suomen valkoinen porvaris'Jj
turvautui K e r e n s k i n kasakoihin laj
j o i t t a a k s e e n V a l t a l a i n hyväksynerj
työläisenemmistöisen eduskunnsij
luokkasodan aattopäivinä 1917.
Mikäli "vanha punakaartilainen;
P e k k a on kj-sj-myksessä, niin häiie'j|
emme tietenkään mene takuusei-j
koska ihänen .jälkensä ovat haJsl^*
taneet skonkille n i i n siellä kuin tii>
läkin, sillä koukkuisella polulla miaJöj
hän on ehtinyt taapertamaan.
•Suomen - rilppuniattomuuden, £H
k a n s a n onnellisemman tulevaisuui;^
puolesta kaatuneiden, tsaarin kenrsj-j
I i n Johtamien porvarikaartien ja
p e r i a l l s t i s en ' S a k s a n Keisarin ni'-^1
haamien punakaartilaisten Ja f^i
den maansa pettäneiden por,-2r^
m u r h a v i m n ^ uhreiksi joutunB<iq
Suomen työläisten muisto on unob»]
maton j a k a l l i s ,:
Se tulee a i n a säUymään. vielä ö )^
v i e n k i n polvien keskuudessa ja bcj
n i o i l t a e n todelliset Suomen kani^
pojat j a tyttäret paljastavat päis^
s i l l e .
M u t t a ne jotka ovat kumarluE*^
suutelemaan Suomen kansan Ja ka^j
k i e n kansojen pahknpien vihollist^
s o t a r u h t i n a i d e n verisiä s a a p p a i t a .^
levät unohtumaan ennenkuin rJ£^
o n ehtinyt heidän haudalleen
tua. — KuDcurL