1955-01-20-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Otorstaioa, i&aamk. 20 p, — Thursäay, Jan. 20,1955 Mmm •••iliiiii Qi9ee.Dw(aient^'OttBra. Fin»* ..ikued' tbrioe «eddy: TtaMdvs .Vmtd»ji9 asui^Satanlan hjr Vums» PtdOiBblng CkofiMDy litd;, st 1 0 0 ^ ' j nn 8t» jBp^p Bnäbniy, Oat, Canada. &6akiL JEflttor W. iartim(l> ifalling adtfrev; 8 » Sndlninr* OntaHo. cnnttfaMa; 11>. 74» 6 tt: SUOMU / .iffcjyM 0! kk, 4 ^ joiltajat mielityo^sSäii i ^ 'v^n/säbkotyölätsten^ uni<w)saston •(International Brotherhood of "f^Jr JHectrical TVorkers) kahden virkaili/an ja 17 rivijäsenen jäsenoikeu-det ja järjestäneet yleisen "puiidistuksen" mainitussa^ unio^osastossa. ^ , . /Tämä seifaisenaan palauttaa, mieleen ne ajat, jolloin Yhdysval- ^^^^iJ^^^i^^ {samanlainen, mieBttyfarmeijan ränkaisujoul^ue ^^puhdistamaan" ^Ontarion ^metsätyöläisten unioa — minkä opera- ^II^V ^liionin^iuiukscsta Ontarion metsämiehet eivät ole enää ,vuosikaur >T^,'Vsiin saaneei^ mitään |iudist^ia'tai parannuksia sen paremn^in ty<^ Iff^' olosultteisiinsa Jcuin.palkkbilunsakaan. r 'y^ \K^, unio^osaston tutkimustyön tekijä Bert ^arcuse- j ^ saman ^.^^ rtimo-ktsäston järjestäjä ^rt Cby on "erotettu tditävistääh. Ajatella*, f-c ' .^il^t^lfebmaalainen W tullai Canafäaan" ja'cänadalaKten ^AV ' {'^y^läjsten'mielipi^e^ kysymättä, ercjttaa caniadaläisen .imio-osaston ^ ' i ^ ' ..fcdbWrkailijaa^^^^ sen lisäksi erottaa toistaiseksi vielä 17 rivijäsentä :v ' v^on jlteenyydestä — mikä tarkoittaa sitä, että heiltä kielletään oi- V - i 'ktU Uy^s& hanfclumiseen rehellisen'työn avulla! ^ - • '4\.\5^v;V/Ka^n^kukkuraksi^^ että yllämainittjija union ^' ' ' ' viilc^ilijöila vastaan ei ole nostettu'minkäänlaista syytöstä — ei edes ^iipstettu^^ista järjestäjää, Ceorge Oee'ta ja hänen apulaistaan, Don .Wilsonia vastaan. Xttii&ä'julkeasti "nämä amerikkalaiset uniopomot sekaantUyat c , |ä£Sä yhteydessä canadalafsteh työläisten sisäisiin asioihin, se näkyy / <^:n^Vancouverin uutisesta,'tammikuun 18 päivältä. Tässä, uuti^" > t i e d c f s s a s a i M i t a a n : ' " > f ';«,Eräs'^kVtäiwW'tie^^ sanoi, että unio-osaston 2,400 P*^. } Jäsenistön enemmistö on sitä„mieltä,,että Qee ja Wilson ovat" hyviä -MA' 'järjestäjiä.jä sen vuoksi vapaita osallistumaan 'minkälaiseen poliitti- V ^ ^seen, toimintaan haluavat osallistua'." ^ . >'',*r*^*'Kttteri sanottu, kysymys ei siis ole siitä,* että nämä unionistit .-^ s ' ^lferVa€'toimeensa KykeneraättOTitä^ai sopimattomia. Päinvastom; 'sr' ^,<unt^u^iltä,-eitä he nauttivat jäsenistönsä,yleistä luottamusta. ' -7'|'j!Si'utta;yhdysvältaiaiset uniopcmiot eivät syystä, tai toisesta tyk>?J fcää-heistä. — ja me .epäilemme, ,että poliittisten tekosyiden takana <qn'todellinen syy, nimittäin se, että nämä erotetut unionistit ovat i^eli^sia' i^iehiä, jotka työskentelevät' jäsenjoukkojen toivomustan jmuk^^sti „^ eikä jäseiijoukkojä vastaan heidän selkänsä tälifiia^ ja se ^rSyttää näitä sameassa vedessä kalastelevia jänkkimiehitys' , armeijan rankaisujoukkueen miehiä. '""'-'•Muun ohella tässä on uusi kouraantuntuva esimerkki siitä, Lt'^ ^tm-* COTadari/uniöni^^ liikkeen pitäisi «vapautua ulkomaisesta); 5'\^inäaräywa^ jä perustis täysin itsenäinen kansallinen uniokeskus^ ' Ikuten on as|a k^ik^^mu»^ maissa. ' , ^ Kihia kinduU kiinalaisiUe ^ Kaiken ivjärjenc-^ja^^^^i^^^ perus- ^ t6eUa-Kiina kokonaisuudessaan kuuluu kiinalaisille, kuten Yhdys- ' il- ' 'vaJIat kimluu'kokonaisuu Canada canada* f|\ , ;^,/lklutta Yhdysvaltain valtiosihteeri Dullesille tällainen ajatus ori if^' kauhistus. ^Hänen *nuel«tään on itsestään selvä asia, että Yhdysval- Iät-saa" sekaantua •600-miljoonaisen kansakunnan .sisäisiin asioihin, . Xf-'. '/alistaa, rohk^sta ja yllyttää Chiang Kai-shekin koplakuntaa vihaat' " niielisiin tekoihin, me^irosvöukseen ja reittauksiin Kiinan • kansaa- ^ , . - yMtaapj, mutta 60p-miljoonaisen, omanarvon tuntoisen kansan täjrtyy ^onuka suvaita kaiken t ä j ^ omassa takapihassaan! Valtiosihteeri ™ ' D u I I e s o n unhoittanut Kunan hallituksen julistuksen, että häväistyk- \, - sek päfvatovat ohi,- jä luulee, että IVashingtonista käsin voidaan ko- - l mehneUa ja ohjailla" sitä, mitä kiinalaiset saavat omassa maaosaan ^" -» tehdä, tai" tekemättä jättää. J «Viimeksi, keskiviikkona iVVashingtonista tulleissa uutistiedoissa . kerrotaan valtiosihteeri Dullesin ehdottaneen, että YK:n toimesta ryhdyttäisiin toimenpiteisiitt ampumisen lopettamiseksi Kiinan alueil-la. CVIeillä ei luonnollisestikaan ole mitään sitä vastaan, että YKtinj-toimesta tartuttaisiin kiinni niihin, jotka ovat sekaantuneet Kiinan sisäisiin asioihin,,aseistaneet Chiang Kai-shekin "hallitusta" ja yl- ' ' ilyttäneet sitä sotaisiin toimenpiteisiin Kiinan kansaa vastaan.' Mutta huolimatta lainkaan siitä, mitä me itse kukin Kiinan asiosta ajatte-lenune, kiinalaisilla täytyy olla oikeus hallita omia alueitaan siten ' 'kuin he itse haliiavat,'kenenkään ulkopuolisten sekaantumatta heidän sisäisiin'asioihinsa. ^ > ,Valtiosihteeri Bulles sai aiheen ehdottaa YK:nkin sekaantumis-ä^^^^^^ .^^^ asioihin siitä > kun Kiina puhdisti aivan mannerinaan lähettyvillä olevan Yikiangshan'in saaren sinne pesiytyneistä .Chäng'Kai-shfekin miehistä, jotka avustivat merirosvousta Kiinan s fi H rannikolla ja olivat ainaisena uhkana Kiinan rannikkoalueen asuk- S: .'k^^ Chiang Kai-shek on viimeaikoina järjestänyt tuhkat a 3^^^^^^ 7; 5 - sellaisia väkivallantekoja, mitä ei mi-biiTikään suurvalta voi alueellaan sallia. Kaikessa tässä on Chianfe" Kaihia 'Mutta nyt vikun Chiang Kai-shekin miehet saivat Yikiangshainin saarella sitä, !mitä olivat pyytäneetkin, niin valtiosihteeri Dulles ehdottaa Y K :n '^^kaantumista Kiman sisäisiin asioihin. ,j ^ Mitähän valtiosihteeri Dulles ehdottaisi silloin, jos Kiinan viral- Sffr? ylisesti avustama roska- ja rosvojoukko pesiytyisi Yhdysvaltain aluer; ^fe; mannermaalta olevdle saarelle, ^ tmistä ohjattaisiä reittauksia yhdysvaltalaisia kaupunkeja ja asutus-i^ ffcj i^yhdjskuntia^^ V Me uskonime, että Yhdysvaltain hallitus tekisi p:>i^pik2dsessa^ t ^ -— ja olisi oikeutettu ; ' pHihi'teikemään huolimatta lainkaan siitä, onko Yhdysvalloisa repub- ; ^^^kaani-, demokraatti- tai konununistipuolueen hallitus. If'^ ' «• ' Selvää myos^, että 600 miljoonainen Kiinan kansa ei voi pitkää ^ ' ^ ^ l ' »aikaa, sallia sitä, että Kimalle'vihamieliset voimat pitävät ulkomaisen |^'';;;aseavun varassa hyökkäystuktkohtinaan Kimalle kuuluvia saaria. ^ ^ ^ri V , ' ' 'Kysyinys ei ole lainkaan jonkun kolmannen omapuolen sekaaih- |{1 '|tunuse^ Idinan jä Oiiiang Kai-shekin väliseen; riitaan, kuten vaHio- W^tsiI)t£en[lBjiiijes tekopyhästi suosittelee, vaan siitä, että Kiinalle anne- Htiij^\sm4 I^iUisesti kuyluva paikka Y K : n jäsenyydessä — ja että |(l\«Kiina jätetään kiinalaisten hallittavaksi, lukeutuen tähän myös K i i - m Gtmnar Obnsn ttorontcsta täytti emifunmmtolna tk. 23 poi ep vuotta. .ybdyimne sukulaisten j a tuttavien cnnentolTotuksiin. Mitä miiiit saiipHt ELXMX MA KUOLEMA VASTAKKAIN . . . . , laäiaä.^ väatu: ybä koirempl Ja kovempi vaUbti. Kuolema myliäUee: yllä suurempi j a suurempi kuolin-prosetiUL mmi santk»; jMytäiVän ylitse että hujahtaa. Kuolema sanoo: sitä varmemmin minun junani ehtivät pallsalle teidän autojenne y l i . . . ' Kcvaa vauhtia ajetaan myös sano-onalebtlen paL^toilla. Jättiläiiotsi-itoitaiTÖidaärt hyvin verrata maanteitten vauhtihlrviölhin j a uutisten valintaan j a sijoittelua moottorin hevosvoimiin. Mutta km maantielld ajetaan yhteen'tai yH, n i in sen huomaavat 3callQki. K u n sanomalehti ajaa hi&Jjoiftenea yli, nämä usein eivät hucnnaaa sitä ollenkaan tai huomaavat sen l i l an myöhään . . . — Suihku, Vapaa Sana. Helsinki. Canadan kansan enemmistö IStr" vastustaa sotavalmisteluja Ottaws. — TSäM t ^ 10 pnä vieraillut «noin tuhatkunta henkeä käsittänyt eri paikkakuntien yhteinen rauhonvalttiuskunta jätti parlament in Jäsenille seuraavan kirjeen. i(>nka olivat allekhtjoittaneet Canadan R a u - femköngressln puolesta E v a Saader-son. Jean Pare j a James ö . Endicott: Me olemme matkustaneet tänne pyytäksemme teiltä, että te ette omaScsulst vastuunalaisuutta Saksan sotakonela'.on henkiin Herättämisestä; mikä vaarantaa Canadan tunraJU-unohtaa. Äidit, lesket, orvot raaja-ilkkolMt; haavoittuneet j a mU sotaveteraanit , muistavat STpresln. Passchendaelen, Vimyn; Canal du Nordin, D i ^ e n « Normandian/ Ca-r lätisin Scheldtin suistomaan. Caslnon j a Salernon. i M i t e n ihmiset ^saattaisivat luottaa uusiin; llrcskapaperei-h l n "? — Välikysymykseksi sanotaan hallitukselle täi sen jäsenelle parlamentissa tehtyä kysymystä! joka käsitellään varsinaisen työjärjestyksen u l kopuolella. Lenin-museo Tampereella > Tampereella, sttomalaisessa tehdasfcaupunglssa luihtasi, 50 vnotta sitten, vUoden 1905 Jooln-fcnussa'pidetyn puolnekonferens-sin yhteydessä toiseni^ henklld-fc& htalsestl ensi kerran kaksi nykyajan historian merkkimiestä, V. L Lento Ja J . V. StaUn. Se Tampereen työväentalon sali, missä Venäjän bolshevistisen ;:pttoIaeen konferenssi vnonna 1905 teki tärkeitä i^töfcsiään, on sisustatta museoksi, joka kertoo Leninin Ja Stalinin elämästä Ja , tyllstä. Museo * pemstettiin v. 1946. Se ei ketio meUIe kovln-kaan kankaisesta menneisyydestä, : koten museot tavallisesti, vaan. oman aikamme suurten tapahto- ' mlen esivaiheista. Suomenkin itsenäisyys on ratkaisevasti tämän tapathtnmasarjan tulosta. Kun tammlknun 21 päivänä tulee kttlon^kd 3 i vuotta Leninin fcuolenuista, teemme kiertokäynnin Tampereen museossa. Näemme^ ensiiksi Leninin lapsuudenkodin . ' s i m b i r s k ln kaupungissa Volgan varrella, tutustumme hänen vanhempiinsa j a o n i a l s i m s a . - N^ L e n i u o l i koulussa tunnollinen oppilas, jäka palkittUn kultamitalilla uutteruudestaan. Tampereen Lenin-museon ^aineisto havainnollistaa siellä vierailijalle I ^ i n i n nuctuudeii-, Ijueonme S i m - birsädn lukion johtajan nuoresta L e - nlnlqiä antaman kiitettävän luonteenkuvauksen tämän pyrkiessä jatkamaan opintojaan Kasamiiyllopis-toon. Museon ,valokuvakokoelma johtaakin meidät ny t KasanUn. Siellä lausuu : nuori vallankumouksellinen ylioppilas (kaupungin poliisipäällikölle, joka on hänet pidättänyt jä i h mettelee hänen kapinoimistaan sekä kysyy eJikö Lenin näe. että «vallanku-moukselllsUIa on seinä "edessään: - . Sehiä on. mutta laho. K u n aStä työntää, n i in se kaatuul Vuonna 1917 tsaristisen sortojär-jestelmän laho seinä (kaadetuin -ja V. I; Lenin öll tuota raivaustyötä johtamassa. ' Mutta palatkaamme aikajärjestykseen; \— K u n l i o n in vallankumouk-r selllsen toiminnan j<Ad03ta karkoi-tettiin Kasanln yUopistosta. hän matkusti! Pietariin. Siellä hän yh^easä vuodessa suoritti nelivuotisen lainopin tutädnnon. • Näemme Tampereen museossa Leninin poliittisia kirjoituksia j a ikuvia hänen asianajajakaudeltaan Samarassa. Hän ohjaa Pietarin työläisten kerhoja, hän l a a t i i poleemisia artikkeleita silloisia poliittisia suuntauksia ekonomisteja Ja naiodnikkeja vastaan. Museo esittää aineistoa ajalta, jolloin Lenin ikävi taistelua luodakseen yhtenäisen marxilaisen työväenpuolueen Venäjällä. Tuossa taas oh Jäljennöksiä Iskra-lehdestä'. Miiseosalin peröllä. sen vasemmassa kulmauksessa, on alkuperäisiä huo-. nekaluja ja esineitä ^ Järjestettynä pienen asunhon nurkkauGcsessa. Ne ovat peräisin-sUtä helsinkiläisen veturinkuljettajan Arthur Blomqvistin Ja hänen -vaimonsa Emilian kodista Töölönkatu 46:ssa. Joq;a Lenin asui vuonna 1917 pysytellen .piilossa häntä vainoavalta Kerenskin hallitukselta. Juuri tämän museossa näkemämme kiiijoltiäpöydän ääressä hän vahnis-t i mm. tärkeimmän valtio-opillisen teoksensa '^Valtio Ja vallankumous'\ rrantpereen museoiua on myös osasto, ijdka valaisee Leninin - taistelutoverin Ja hänen ^ n s ä Jatkajan J . V . Stalinin ivarhalsen, kauden toimintaa. Tasticoituksena avätin museon: kehittäminen Lenln-StaUn- museoksi^ joka tulee kertomaan. näiden molempien suUden J a irauban. ;' s i B ^ olemme täällä kunniolttaauc-semme 100,000 surmatun canadalalsen po.an käsityksiä koska uhottiin, että heidäntihrauksensa lopettaa sodan vaaran, - ' \ Me puhiunme canadalaistcn enemmistön i)Uolesta. Jokainen kerta k u n Saksan sotako-: nelstb on rakennettu on se väitetty' tapahtuneen rauhan :: luJl ttaminsksi tai lännen kave&si itää vastaan, jäia kerta on sen tuloksena oilut sota? Ja tuho niöi lännelle kitinidällödn;'- Kerran Jälleenon iotkut itää pelkäävät valtiomiehet vietelty uskomaan samoihmiupauicsin'. Mutta jokaisensa icanadalaises^ kfiuppalas-sa Ja k^flä^ä o n <t^^ .niu^ muif^tuttaa meme, että ine emme saa "suurmiesten Ja Suomen ystävien elär; mästä ya tydstä. ° Vallankumousvuoden 1905 vaiherikkaista tapahtumista museo luonnollisesti keskittyy -puoluekonferenssiin; Jonka Venäjän ,bolshe.vIkit pitivät joulukuussa Tampereella. ' Sillä oU myös suomalaisille kansallinen merkitys. Kokousta tervehtimässä käynyt Tampereen työväen lähetystö sai silloin > henikllökohtaisesti tutustua Leniniin j a S t a l i n i i n , j a pääsi lähentämään j a lujittamaan taiateluyh-teyttä Venäjän .vallankumoi&sellIf*!«n etujoukon kanssa. Muiden ^-yhteistä kamppailua koskevien asioiden lisäScsl Lenin Jo s i l l o in teki liinan, varauksia selväksi, että bolsevikit tunnustajvat kansojen itsemääräämisoikeuden ja kannattavat, myös: Suomen itajnäi-syyttä. .' . - ' : Kuvat jatkavat kertomustaan his,- toriasta. Bolshevikkien kokous Lontoossa; n Internatlonalenvkokom Stuttgartissa. VuosUukuja lipuu ohitsemme: 1906, 1907. 1910, 1917 . . . Leninin asunto Ktiokkalassa Karjalan kannaksella, hänen majoituspaikkansa Paraisissa, Lenin keskustelemassa S t a l i n in Ja Sverdlovin kanssa, 'ensimmäLset neuvostot,' uuden demokratian ilmaukset. Ja sitten: murhayritykset Leniniä vastaan . . . Kuinka tätä Suomessa ainoalaatuista, oman aikamme maailmanhistoriaa j a sen suurimpia persoonalli-suukala esittävää museota hoidetaan j a ylläpidetään? Häpeä sanoa. Vaatimattomasta 140 neliömetrin salista peritään 40,000 markaif kuukausivuokra. Vähäinen jvaltionapu ei riitä edes vuokramenoihin. Tampereen kaupiuiki e i avusta museota lainkaan. Neuvostovalta on ainoa naapurir maamme hallitusvalta, mikä mlllom-kaan on tunnustanut Suomen kuten muidenkin kansojen oikeuden itsenäisyyteen — j a tunnustanut tämän, ei pakon edessä, vaan o.masta vakau-mukf «2staan, jo fcauan eimenkuin edellytykset Suomen Itsenäistymiseen olivat kypsyneetkään. Ja loistetta-' koon mitä edellä tcdettuh: neuvostovallan rakentajat' Juuri loivat itsenäisyytemme edellytykset. Ilman lokakuun nmllan!käm6(i.sta; Leninin ja Stalinin puolueen voittoa rlippuma-toh Suomen vedtio t u ^ l n olisi ollut mahdollinen. ' ' Jo tilstä syystä jokainen sclväjä^-. kisesti aa'joita puxmitseva suomalai-' nen mleilpideiyhmlen keskeisiin ra^ Jäihin' katsomatta tietää; että Suo^ mella on syytä vaalia Leninfn'-ja myöfiT-Stalinin muistoa isillä 'suhteellisen vaatimattomalla / tavalla, mitä merkitsee Tampereen Lenin-museon säji-' lyttäminen Ja ikehittamlnen säcä lää-> jentamlnen Lenin-Staltai museolcsi. Saksan sotakoneisto ei ole neuvot? telujen ' Ja^tiauhanomalam ?irinnafc kalsolon ^välikappale. S e on uhkavaa-timosten, kiristyksen, aluelaajernius? ten j a loröisikäyksen välikappale. SUlä on omat tarkoituksensa eikä kenen-^ kään muiden .^tarkoitukset. - ; -Britannian iälahuoji^en Jäsenistä e i 60 prosenttia saatu äänestämään Saäcsan ^liuden armeijan: : puöJesta^ R ä n ^ n ^ kansalliskokous hylkäsi sen käiksi, kertaa vapaassa 'äänestyksessä PäkoUiseaäa äänestyksessä 55 prosenttia edustajtota äänesti- sitä vastaan, t a i ei osallistunut äänestykseen.; tävä aikaansaada uudet neuvottelut 'v3hentämisehdotUksenTK:lle. Mutta tämä suunnitelma on tämän ehdotuksen vastainoi."" Sillä as met^tsee tuhoisaa aseistamlskilpailua. Johtaen vannastlellntasan alentumiseen.. Sen^ vaTsin^iahdolllnen setu'aus on atiomi-sodan tuho. Kc3ä:a saksan militaristien lupauk-' set eivät ole kosikaan merkinneet m i tään kun heillä on ollut armeija niin mitä ne merkitsevät k u n Sakaan m i litaristien käytettävänä ovat: atomir aseet? * - P a i n o s t u s Saksan armeijan puolesta on.-jo n y t Johtanut lännen valtojen edelleen jakaantumiseen " j a ^uilun sy;ventymi<ieen lännen J a idän välillä. Se o n n y t Jo lisännyt maailman-Jännitystä. Sodan a&aha liivättu tie o n pai%s tie. Sotaa el taisteltu turhan tähden. Canadan on hyljättävä Saksan armeijan; suiinnitelma' Ja ,on>V^ KuusläQTinmentä - prosenttia ; canada-läiästif (Varustaa sitä j a heidän luku^ m^äxäiji^-^kasvaa. ' • "D^e^DMnat.s r-^^ n i i n länr necfk' kuin idässäikin — eivät halua olla osallisina siitä. MUlä oikeudella: me ivolmme .saattaa heidät tähän tuhoon? ' ' S e on Ipahaa ennustava nia; eyehdys mikä olisi oikaistava nyt kun siihen on vielä aikaa. auta' merkitsee Canadan liittoutuminen uudelleen mllitarisoidim Sak-; san kanssa? ' S e merkitsee sitä, että; Saksan -nulitartsmille annetaan oikeus seikoittaa-v Canada Saksan imilitarls-min haluamaan kansalaissotaan tai kansainväliseen sotaan.: Sillä Saksan militairlsmi on mestari' järjestämkän "puolustussotia": j a canadalalsen b r i - gaadln, Sakiijssa majaileminen (otaksuttavasti' tiiman (Vuosisadan loppuun saakka) -.merkitsee Canadan auto-ima^ attista osallistumista niihin;' • Canada esitti mainion. aseistuksen neljän vasttitmaaliäeni^yallanvkesrfieiL On allekirjoilfettava'' oratihansDplmns yhdistetyn, ei-mllitäristisen j a v a paan Saksan kanssa. Saksalla on oikeus^ yhtenäisyyteen J a vapauteen. Melim^on oikeus itonralliiuuteen kaivataan, ei lepyttämistä j a uhkavaatimuksia, vaan rehellistä diplomatiaa, : Sellainen toimmta tulisi huojentamaan maailman Jänmtyatä, eäistäisl atomivoiman ra\ihanomaista kiiyttä-mistä. keventäisi iaselstaxnlstadckaa ja auttaisi rmaailmaniaajuisen . kau-^ pan saavuttamista. Se olisi askel; tuella vilpittömään rauhanomaiseen rinnakkaisoloon. Me vilpittömästi pyydämme teitä merkitsemään-: tätä harrasta pyyntöä. Me toivomme, että Jokainen alahuoneen Jäsen kykenee äänestämään amantimtonra ^mukaisella tavallar Kaksi kertaa on tarpeeksi; Kenenkään ei pitäisi voida sanoa, että se tapahtui kerran jäUeen. Xoimais-Kilnan suunnattö^iat Suoxuumrikkaudet — rauta, ftlvUxUU iB ifoSta samoin k u i n myOs valtavat vesivolmavarat Jätvät aikaisemm i n mUtei käyttämättä teoIUsnuäen Ollessa samalla: heikosti feehtt iKinsanvallan voitettua: L 6 nassa on nopeasti rakennettu raskaan teollisuuden uusia tuotantolaitoksia j a ' v o i n i a l a i t o k i B l a s ^ t e a J ^^ nettu aikaisempia. <' ^ Teollisuustuotanto on viimeksi k u luneen neljän' vuoden aikana laajen-tunut siellä lähes puolella. Erittäin nopeasti: on kehittynyt: valimoteoUi-: sutu. Jonka tiuitänto 'oli Jo v . ' 1933 kjnmenen kertaa" suurempi kuin v. »50. , . -Vuoden 19Sf alussa lAun^ K i i - nassa alkoi, toimea suuri Vobn|alaitos N-507. Vehnueibao-lehtl kertoo, että JLotmals-Kllnan Suntshuaiiin maa-' kuniiassa^r«ä:exm~eta1an nyt luutta vesivoimalaitosta iLunsijoeile. Siitä t u lee !LounaIs'-Kiinanstmiin'voimälälT^^ tosSuunmtehnan mukaan se antaa ensimmäisen yirtansa v. 1936. varkaiii2E<Saniiassa - Ssirpia» OnC Kaksi Icanpmi- 1 ^ imiuäk tmmusU vilniiii v0kolla itsensä y^Uiseltsi Irnvteen luor-tovaöfiairt^ eii, joista lie ollyat< saaneet ..{2 700 arvoisen «oallixL Toomlb: ]aUstetaan^.'W - Xie olivatjiautopartlossa: ollessaan : murtautimMt' fc^ Ja knUetia^eet kaliinsa polUsI-laitoksen aatoilla koteihinsa; S I T Ä asBiiii V O m E . I A S E E A ^ . I ^ i g t f MerUtkää^iRipeilUelfilcänoe vuosis. ea, kertokaa se kahdella, lisätkää tul lokseen 5, l(?rtokaa Ipppusumma 5D, vähentäkää'tuloksesta'3^. Usäticgä tnlokeeense rahamäärä mikä on taskussanne Csen pitää oUä vähemmän k u i n dollari), lisätkää suounaan iis. Lopputuloksesta kaksi ensi|nmäist3 numeroa' ilmaisee teidän'&änne ja kaksi viimeistä numeroa sanoo miteii monta senttiä on teidän taskussauid • • • - • , MERTMIESJUTTU 'c, ^— Otin kerran ^"pestin erääseoi vanhaan p u r k k i i n , ' j o k a -aina aallot kossa keikkui n i h i vietävästi, että veä löi sisälle savupiipusta j a lämmittäj i en oU kannettava savu idos ämpä.* reissä . . >- - « .Runsaita,muinaislöytöjä, pn tehty ;''Jumlan - i^paipungiksi'" kutsutun Ihir: nan> raunioista Jerevanlssa^ Arme-niassa^' iimoifctaa Neuvostoliiton uut-tlstolmlsto.. vTä»;:^ 1^ on v i i n t a i i i ^ j a sekä kilpiä j a pronsVr s i s ia kypäröitä. Joiden ikl^ arvioidaan yU 2,500 vuodeksi. Länsi-Saksan aseistaminen vaarantaa myös Skandinaviaa :: Euroopan kansojen rauha; j a tur-i vallisuus -vaativat:ehdottomasti sellai-; senf jäarjestön luomista, joka;^estäisi uuden -verenivuodatulEsen, takaisi rauhanomaisen elämän ja -kalkkien v a l - jtlqlden; keskinäisen :yhteia'oinilnnan, n i i n suurten k u i n pientenkin, riippumatta päden yhteidtiuinallisesta t a i valtiollisesta jäi'jestelmästä. ; Neuvos-toliitcn ehdotukset palvelevat nimenomaan näitä tarkoitusperiä.»: Ne on muotoiltu "yleisemooppalalsessa kollektiivisen . tmivalllsuuden f» >pimuk-sessa", • johoir E?n'oopan rauhan ;ja turvallisuuden takaamista koskevien Moskovan-neuvottelujen eurooppalai-r set osanottajat: ovat yhtyneet.' LONTOON J A PABnSIN SOPIMUKSET Olemime todistatjina myös toisen-luontoisessa tilanteessa. XJSA:n h k l - litaavat piirit Ja niiden länsieurooppalaiset kannattajat pyrittävät kaikin voimm: ' kiihdyttää kansainvälistä Jännitystä j a päästää valloUleen m i - Utaristlset voimat. :-;Kuten'tunnettua, näitä' päämääriä palvelevat Lontoon ja Pariisin st^imukset. Jotka" edel-lyttiävät Länsi-Saksan jälleenvarus-tamista;' Wehimacht Ja uuäelleen aseistetun Länsi-Saksan kytkemialä > sotUaalllsiin ryhmittymiin — Pohjois-Atlantin liittoon ja uuteen: länsieurooppalaiseen. liittoon. MIHIN SOTASOFEUVKSET JOHTAVAT / K u i t e n k a a n , kuten historia todistaa. sotilaaJliset ryiimittymät eivät ^ kitanostaa iröA:n hallitsevia piirejä ' Ja niiden eurooppaJalsta liittolaisia? •TSstä q n o l e m a s i päteviä; tietoja. Lontoon j a P a r i i s in sopimusten mu-kaan LänslrSaEäa saa alussa puoU-mlUckmai^ m nuineen. Jalentokoneineen.- Sitäpaitsi Länsi^^JSäkkissa^^^ c^^^^^^ poliisijoukkoja. Jotka nousevat, y li 200,000. i n i ^ toja", jolhha kuuTuu- lähes 250,000 edellyttämäri:- pu<riin^ meijan kansaa Läi^^atoMlla-txiiee olemaan' yli miljoona-::-as^ miestä, rähän on lisättävä 2 .miljoonaa j e r l l a i s t e n f h^ jestöjen ^ n i ä , joihhi järjestöihhi kuuiuyat Mitiset: hitierM armeifc Jan sotilaat, y , ' . \ P a r i i s i n : :v^iplmusten ra^ Jälkeen k a i k k i nämä miljoonat aseistetut.' vjM^p^^^ i a l ^ n - ^ f f i ^ ^ hyökkäys- J a revanshisotaa varten.: Mut^;^ei'ltässä ole' vielä kalkki. Pariisin.fiop^ukset ahtayat läna'.^k-salaislll^"" aseellisille ivoimille myös .aiOTir;^-Ja^^ rai!seim?^^älai£e^/^^ val-ole koiäkaan''Vaikuttaneet kansainvä-hsiin suhteisiin jännitystä / lieventävästi, eivätkä edistäneet rauhan v a kaannuttamista j a tonsojen yhteistoimintaa. Päinvastoin, - tällaiaten ryhmittymien ' syntyminen on :aina Johtanut aseista-mlskUpailun voimistumiseen, kärjistänyt jyrkästi valtioiden väLsIä suhteita j a loppujen l o puksi johtanut sotaan. .Ennen ensimmäistä maailmansotaa kilpailivat keskenään senalsefc rotir läalliset ryhmittymät kuin "kohni-l l i t t o " (Saksa, Italia j a Itävalta) ja "Entente--sopimusvaltlot" (Englanti, Ranska" ja Venäjä). To^seezädn maailmansotaan johti hyöl^ysluon-toisen sotilaallisen ryhmittymän — "Berllini-Rooma-Tokio akselin" muo-; dostamlnen, tunnettu myös "antiko-mlntemöi paktin" nimellä. . Aseistamalla Länql-Saksan entisten hlt^lerlläisten kenraalien johdolla: j a lilttämäEä .Sen • hyökkäysheriklseen Pohjois-Atlantln liittoon sekä länsieurooppalaiseen liittoon.: U S A :nj h a l litsevat piirit J a niiden eurooppalaiset kumppanit ivapauttavat saksalaisten revanshistien kädet. Tallalrien politiikka johtaa uuden sodan vaa-, rän vakavaan kasvuun JJuroopaasa. M I U J I I S E K S I SmJNNlnTELLAAN L - S A K S A N A R M E UA Millaiseksi .= muodostuisi - revänähi-henklnsn länslst*salalnen armeija, jonka muodoistaminen: niin- suiuesti mlstautuvät kiihkeästi Jo tässä v a i - Tämä^ antaa uudelleen, syntyvälle saksalaiselle Wehrmachtille sotilaallisen etua^-nan muihin TläiisieUro(v-palaisiln- liittolaisiin nähden; L Oxihan tunnettua, ettei Ban^ i u k ^ enempää kuin Italiallakaan tai ^»enelux-nmilla ole .atomiaseita. H t T L E B K I N KADEHTISI^ ' Näin ollen länsisaknalalsilla revaiji. shisteiIlat^^ee olemaan-Pohjois-At^i lantin Ja länsieurooppalaisien :mtö^^ järjestelmässä Voimakkain Ja täydellisesti koneelIist8t:tu,r uudenaikaisia aseilla (varustettu armeija. El ole vaikea huomata, että Saksan umi "puolustuspanos"; -voisi. herättää .kai^ teutta Jopa Kitler:ssäkln,'^j'cka kuten tiinnettuajsäi perinnöicseen Versail-len ;soplmuksen;,mukaan ainoastaan!; 100,6oär sotilasta' Ja 4,000 upseeria. Ja kun vuonna 1935 yleinen: asevelvolli-: raus astui -voimaan, Saksassa aseis^ taen 500,000 miestä el HitleriUä oUut k y l l in suurta upseerJcaaderia. K U O L E M A N V A A BA - I^nsi-rSaksan ::;uudelleenaseistamis-: suimnitelmien: toteuttaminen: Ja sen k y t k e n e e n : hyökkäyshenkisiin: sotlr' laellittoihin fi;muodostaaiK..-kuoleman vaaran Euroopan kansoille Ja ;varsm-k j i Sak:an naapmlkansoille, niin myös •Skandinavian maille; V Kcska lÄnsl-Saksanaseellisten voimien joh-: dossa tulevat-olemaan : sama-t; mlli-^ taristiset voimat saksalaiset mono-polistlt j a hitleriläiset kenraalit, on täysiifl-y olettaa, että uusi hyökkäys tiilee kulkemaan entistä tietä. Historiasta tiedämme, että ensimmäisen iskunsa saicsalalsst ovat aina; kohdistaneet naapurimaihin. "Rautakanslerl" Bismarckin ensimmäinen vaskel Saksan imperiumin muodcatamisek^ - oli; hyökikäyshenkl-sen sodan; aloittaminen Tanskaa vas-: taan. vuonna 1864. Tämän- epätasa!^ sen taistelun aikana Tanskan kansa k i r j c i t t l mainehikkaan sivun histo-. riaansa. :Vuonna 1870: ssuräsl hyökkäys ; Ranskaan.:' Ran«kalaiq-preussl-lainm- sota-oli kuin alkusoitto kah-; deliemaailmansodalleitjotka^ss^salai-set militaristit-aloittivat saman Ih-mlssukupolven- aikana. O n alheellis-: •ta muistaa myös se, että ennen hyökkäystään Neuvostoliittoon Ktleriläl-set> fasistit olivat alistaneet^ yaltansa alle useita eurooppalaisia maita, nll-^ den-Joukossa Tanskan J a Norjan„ot-r taen niJssä käyttöön ankairan miehi-tysjärjestelmän, -joka^tuotti suunnattomia kärsimyksiä näiden maiden: kan^'i3ille. ^ - , Missä ovat takeet siltä, ettei tämä tule toistumaan? Näitä 'takeita el kukaan voi antaa, — eijsukaan voi mennä takuuseen Giitä;: etteivät saksalaiset revanshistit -valmistaessaan, kolmatta - maailmansotaa;"itään hyööT^äyksen" lipun: suojafisa: matkan varrella; voisi pistäytyä myös länteen. ; Tavallisesti MnsieuTOoppalaiset por ISltikct s>Tetoavat ei^lantilaislln "takuihin"; - M u t t a voiko ifcukaan todella vakavissaan uskoa sUhen; että: i^eljä: englantilaista,dlvisionaa; voisi pidät-r tää h a m p a M n asti aseistettuja saksalaisia, re^anshlsteja. vYksiriomaan kollektiivisen: turvallir suuden tjärjestelmä, johon osallistuisivat kaliSkl Eiurq^an maat, n i in suuret kuin "pienetkin; Lvoisl taata todelr (Jatkuu 3. sivulla) "Jumalasta" seuraava, anstoineen K e n a n k l n lUklja erehtyy otsikon perusteella.; Kssymys e i o le lainkaan henkiolennoista eikä heidän edusta- Jistaan* vaan näistä maallisista. Me kun olemme olleet pitkän aikaa sitä mielipuolta; etta selvä työn jako p i täisi olla kriivarelUakin — puhukoot papit Ja, piispat henkisistä asioista j a yleensä sielujen kohtalosta, mitä me maallikot emme_oikein ymmärrä, mutta Jättäkööt pois Jum'alansa varjossa politifcoimiiim. Meillä maalikoilla, tavallisilla Entisillä kuoleval-sllla olkoon taas oikeus polltlkolda-kin, Jos n i i n haluamme, kunhan {jätämme n e "tuon puoliset" sitä alaa harrasta-ville papeille j a heidän esimiehilleen. N i i n . kysymys on siis näistä maal-lisL'r. a asioista, mutta sittenkin u s kallamme' veikata, että otsikkomme sopii siihen kuht pieksu sateen' hakkaamaan lehmän sontakasaan. ' Ne meistä —" J a siihen syntlta olemme olosuhteiden pakosta melko fiuuxessa ibäärässs langenneet jotk a olemme: käyneet : Hollywoodm "puhtaastt tattcellltfa" Ja «Icokonaan el-poliitUsia" filmejä katsomassa, olemme niySä Jbaäneet nähdä, että Yhdysvaltain salaisen lCiolii8!n,'eli o h ranan (FBI:n) Itämies J. Edgar Hoover on päätäiisäylempiUm kaikkia>' multa: Hänestä on Idrjoitettu kirjoja j a juttuja sekä tehty elokuvia; hänestä on otettu henkilökohtaisesti sadottain uuticikuvla Ja hänen salaisen poliisinsa agentit ^esiintyvät kaikkitletävlnä', kaikkivoipina j a kaikida amerikkalaisia holhoovina enkeleinä. Joiden jalat tosin roikkuvat vielä vähäti maassa. Selvästikin J. Edgar Hoover von omaa luokkaansa oleva J a kokonaan epiätavallinea mies: Hän on seuraava amerikkalaisten rabamiesteii'' kalldci- -voivasta jmnalaaita'— dollarista. S e l laista yliluonnollista suuruiitta. Joka ei. voi erehtyä; j a Jcta ilman ei voida elää, ei ole. ollut sen Jälkeen^ k un Salksan- Oestapon.'päämies päätti korkean onukätisesti luopua tästä m a a l lisesta rvaenuksesta Ja lähteä myrk? kypalan avustamana > paremmille metsästysmaille. Entää sitten tulokset? . Myös omaa suuruusluoUcaansal , • ' New ToTk Thnesln Icbrjeen Luther' A.'' Euston sanoi' tammikuun 4 p n Washingtonin khrjeessään mm. seuraavaa: ^ Vuonna 195ft suoritettiin Tbdys-vaUolssa (el d i s 'Neuvostoliitossa, vaan nlmeuiimaan Yhdyavallolssa - - K) enenQi^4n - vakavia. riSoksia' kuin m i l l o i n h a n ennen Y h d y d y a i k i K^h^ torian:;aIkana . . - " S i i ^ e m p l e n rikosteh lisääntyminen. thitIC' on havaittu v U i i ^ t a 1945 alkaen> Jatkui'edelleen v.yi954, mtitta Hoover e i antanut'tästä y ^ taisempia tilastotietoja .'; . ' V u o t e en 1953 tverräten häh saiiöt r suurempien rikostei^, lisääntyneen hoin 5 pro* sentillä.* "Ryilsta-; pahoinpitely-, raiskaus-ja nSj>W:eJiy!riilEokset saavuttivat kymmenvuotisen etmStgrksen Vilö54, s a noi Hoover. ". . . PankkhTöstOjä t<Nt»(htUi 307. Yerrat^wia^' 2 ^ : pankkiryöstöön 1953 . . . ' ; M e ca^hie^^etenkään h ^ ^ vihjata sUhen;{etUt flooverln miehet j a hänen stdainmt^oliisinsa olisi i&- hän iik(i^tä\ suumen^r Mutta ilimeteUä k u l t e i Am t ^ ^ m i ten bSmiP^; iuvoruutensa.' on loppujen lopuksi.'nUn pieni Ja voimaton, ettei hän (vav t a ^ aftostulvaa eablCä? •VaiVusUcö sittenkin Iqrjri srvem-Ö] ls4ä.}öm.Mi& xnt.; % o v e r jä hänen '0&ranaaw olisivat seicaantu-neM u l in perusteUUsestt'^ nykyaikaiseen noitäjahtiinväälriBtä mieu-idtelstä^^ jByytcttyjen Ihmistär vätnoa-misj^ Jäutni^kliDlqQen«ttiBi enää voida lainkaan kUmlttää hudäijota todelllsen^ :|ikollis^uden catftmlseen. .Tähän niBhMliimatecn viitataan hyvin voimakkaasti yll^nainitussa kirjoituksessa, missä asian' tältä kohdalta sanotaan: "Ikuisen valppauden tarve kommunistipuolueen seuraa jäin subversilvi-: suutta yastaan tulee entistä* tärkeämmäksi maalimaanlaajuisen'puolueet-- toniuUden* • nousun 'Jä Neuvostoliiton '^uhanomalsen rinn^skälsolon* pro-, pagandan • •vuotei". sanoi hän (mr- Hoover. ' Hooverin suuri poliisikoneisto keskittää- siis kaiken huomionsa nUdcn nuuiiiimiseen. Jolta hallitusherrat ja suurpääoman' miehet epäilevät "vääristä ajatuksista'!'^^ J a kuten ylläoie-1 vasta näkyy, kysymys ei ole enää "yksinomaan" • kommimistien • nuusklr miaesta4anralnoani^^ ohrana- o n tämän kehitysvaiheen jo slrvuuttanut, kuten tiedetään. Ja niin pulmtaan • ylläolevassa, laiiuiukseina-k l n konmiunistipuolueen "seuraajaln" siibvetslivisesta toiminnasta — j a se on jo n im laaja käsite,'että siihen mahtuu k u k a taliansa. Muistetaanpa vain, että mfeWän omaa ulkoml-nlst^ tiä'^n^*^fc'»r^^e*"'^nia; syytettiin, YhdysräUoifca erään kerran "iröm-munlstieii sUosin^sesta"'kun hän el heti iuöstunut antamaan sinisilmäistä OouÄXxkpaamdÄkala]^ noita- : jahttaldcuksen' vetonumeroksi. v,: AUcaiasa kiitakin mutta paxenapi kai idttedkUi olisi'että anUlmlaiset ftiiireti vpdetisftsl.pjen "Jumalasta seuraavan" .miehen ta&alsin maan kamaralle ' todelHala TlkoUlsla <,<v8htl-maan. V^ Känsäkouraa. •',•)^';.^^'t«»•r;::;'-;'^,•K--^.Vv•:^i:;^ ' Ä M M Ä
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 20, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-01-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550120 |
Description
Title | 1955-01-20-04 |
OCR text |
Otorstaioa, i&aamk. 20 p, — Thursäay, Jan. 20,1955
Mmm
•••iliiiii
Qi9ee.Dw(aient^'OttBra. Fin»*
..ikued' tbrioe «eddy: TtaMdvs
.Vmtd»ji9 asui^Satanlan hjr Vums»
PtdOiBblng CkofiMDy litd;, st 1 0 0 ^
' j nn 8t» jBp^p Bnäbniy, Oat, Canada.
&6akiL JEflttor W. iartim(l> ifalling
adtfrev; 8 » Sndlninr* OntaHo. cnnttfaMa; 11>. 74» 6 tt:
SUOMU / .iffcjyM 0! kk, 4 ^
joiltajat mielityo^sSäii
i
^ 'v^n/säbkotyölätsten^ uni |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-01-20-04