Vapaus, December 20, 1951

              Sivu 2 IV^rstaina, joulukuun 20 p. — Thur&day, Dcc. 20. 1951
m
'M'
Ml-m':
•4'
lUDBEBTiri — fniJepen^tlebor
CGTgaa «f fSiiuiUb Caaadlaga. Es»
«abJlabea Xfov. 0, 1917. Auttiorized
f» eeeoxuS class mall fcy VM Post
Qttlce Depaitoent. Ottava. Pub-
Tbasadays and Sattprdays tv Vapau»
FubUBfaisg Company ua., at 100-102
BUn St. W^ Sudbunr, Qnt.. Canada.
Telephone^: Business OSfice 4-1264.
BdltorlaJ Office 4-4265, SUansger
E, Sufci. Editor MV. Eklund. JJaUtog
addrcs» Box «9, Sudbury, Ontario.
AdvertJfiJng rates upon sppUcation.
TtanslatlQn free cJ <iha;«e.
TILAUSHINNAT:
Canaöaufsai l vlt. 6 Mi. 2.15 .
3 fcJi. 2 ^ '
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 i : ! : . 4,30
Suomessa: j vk. 8,50 6 Isi:. 4.75
i i
i l
!
1
i
J
i
' i i
E i
Ti
l i i
l i i
l i i
lie
m;
m
Ford-yhtiö^^raukka
Jo on aikoihin eletty! Vhtiöt ja työnantajat yleensä joutuvat
kaiken kuonnan kantamaan samalla kun,työläi.sejt ovat 'kukkoina
Stunkiolla".
Mutta antakaamme Toronton Olobe and 'Mali lehden selittää
tilannetta:
"Fordin lakko on päättynyt", sanoi mainittu lehti toimituskir-
Joituksessaan joulukuun 18 pna ja jatkoi: "Mutta .sen nostattama
> peruskysymys on vielä ratkaisematta. Tämä on ky.symy.s union vas-
: tuunalaisuudesta. Ontarion työväenlakien nykyisellään ollessa työn­antajat
ovat vastuussa kaikkien fvirkailijainsa toimenpitei.stä . , .
^^'Työnantajia on toistamiseen vedetty vastaamaan virkailijain-sa
virheistä ja väärinlaskemisista, »Mutta kun union ja.senet järjes-
^ ; tö^ lakon tai o.sallistuvat johonkin muuhun laittomaan
i ^ tdcoon^^^^^^^^^ johto esittää vastauksen- Me emme voi kontrolloida
heitä. He ovat pois kontrollista.' Tuo «vastaus ei ole enkä riittä-
• vänhjrvä. Ford-yhtiön president^ mr. Rhys (M. Sale tunkeutui ta-s
m ä n asian ytimeen lakon päätyttyä antama.ssaan lausunnossa: ;
"Yhtiön ja union johdon edessä on vielä suuri tehtävä. Perus-
- tavoitteena on saada tae yhtiölle j a VVindsorin yhdyskunnalle teolli-
V - ; suusrauhasta sek.ä työläisten-työnantajäin suhteiden vakiintumi.ses-
' ta, perustuen se sopimusten pyhyyden tiukkaan noudattamiseen , , .
' "Fordin lakko oli äärimmäinen esimerkki union edesvastuutto-
' V muudesta ;^ Työväenlait on muutettava siten, että uniot ja johto
ovat tasa-arvoisesti vastuunalaisia toimenpiteistään . . .'' ,
Tässä sitä nyt sitten ollaanT 'Työväenystävällisen" toryhalli-tuksen
epävirallinen äänenkannattaja on itkemässä yhtiöiden kurjaa
^ " työläisten asemaa huonontaa
: lainlaadinnallisen pakkopaidan avulla. Merkillepantavaa myös on,
* että autotyöläisten union canadalaLsen johtajan Georj^e Burtin "kään-
- tymys" herrojen Mosherin ja Reulherin u.skoon punakauhunlietson-nan
kaikkiparantavasta autuudesta, ei pelastanut kuitenkaan hänen
u mr. Salen ja Globen viharyöpyltä! Syy siihen on se, että
: 4 Ford-yhtiö ja sen palkkaama mr. Sale^ sekä toryhallitus ja .sen 4 i r o -
^ V pagandalehti vihaavat kaikkia unioita ja haluaivat saada uniot niin
" 'h^ antoivat halpaa kiitosmainostusta sille kun
•'George Burt lo syliin, mutta he eivät ilmeisestikään
tehneet sitä mistään rakkaudesta unioliikettä kohtaan, vaan sen vuok-i
Si kun katsoivat, että oikeistojohtajain paheellinen punakauhun lietr
' ' s o n t a heikentää työväenliikettä niin paljon, että myöhemmin he voi-
; vat ottaa käsiteltän^äkseen myös 'oikeistolaisten" uniot.- Hajoita ja
p5 hallitse on porvarien mielilauseena ja tässä tapauksessa ne löivät
ensiksi vasemmistolaisia unioita. ja nyjt lyödään oikeistolaisia unioita
> aivan samalla tavalla ja siinä nimenomaisessa mielessä^ ctta voidaan
I heikentää
r V'Mitä taas esim; Ford-y^ ^kurjaan" kohtaloon tulee, niin
sen vuoksi ei kenenkään kannata yöuniaan menettää. Yksi ajatuskoe
' i riiUänee: Jos työnantajat ovat niin paljon huonommalla puolella
' i l ; kuin työläiset niin voivathan he vaihtaa paikkoja .työläisten kanst
? s ä ja jättää koko p . . skan vaikkapa Fordin lakkokomitealle, ja men^
f riä itse '^kukkoilemaan" työpenkin ääreen! Selvää on, -ettei Ford- _
yhtiö ja sen presidentti mr. Sale ole vielä niin '"sorretussa" asemassa,
* että haluaisivat «vaihtaa paikkoja työläistensä kanssa. «Me olemme
«iuUeet ylläolevaan käsitykseen jo senkin vuoksi, ettei Fordin vasta-se,
että työläiset erottivat mr. Salen ja
.kaksikymmentä viisi muuta huomattua osakkeenomistajaa^ jotta yoi-
• srval heikentää työnantajain rintamaa. Lakko johtui vallan muista
syistä, nimittäin siitä, että ne ''sorretui'" ja 'alas painetut" työnan­tajat
erottivat 26 työläistä, jonka toimenpiteen johdosta työläisten
: itsesäilytysvaisto ajoi heidät lakkoon työtoveriensa puolesta,
u Fordin edesottamisetVVindsorissa ja Globen propaganda työ-
:p läbten kuristamisdksi ovat seikkoja, jotka paljastavat torypuolueen
- mustimmat sisukset.^ Mutta mitä sanotaan Walter Reutherista, au-i
totyöläisten union yhdy.qvaltalaisesta t-saarista, joka riensi Ford-
' yhtiön ja Globen avuksi suorittamaan karkeistyötä työläisten vas-tustuskyMyn
murtamiseksi. Se, mitä Ford, mr. Sale, ja Globe eivät
-saaneet toimeksi, jätettiin mr. Reutherin tehtäväksi. . Suomenkiefestä
; i^on vaikea löytää sellaisia sanoja, jotka riittävän h.vvin kuvaisivat
i mr. Reutherin autptyöläisiä vastaan \Vindsorissa suorittamat alhaiset
^: ja häpeälliset teot. Petos on ainoa tarkoitukseensa sopiva sana, mr.
; Reutherin suhteen ja hän, epäilemättä saakin siitä Juudakselle kuu­luvat
30 hopeapenninkiä. *
M i l j o o n a t afriiclsalajsta j a a a s s » -
l a i s i a aJJcuepraä olevat iimis^t ovat
menettäneet poJiittlset Ja yntelaitun-n
a l l l s c t oilseutensa E t e l a J i l n k a s s a Ja
I.x)unais-AJrilusS6a, Koifco -vaesto on
j a e t t u rotur>:omiJn. Jollaisella p i t aa
o l l a ldenitL$:?ystodlstys m l l t ^ osoittaa
noihin roiur>hn»aan M n fcuuluu.
K u n k i n roturyhmän p l t a a elää ja
työskennellä h a l l i t u l t s e n mäaraamilM
a l u e i l l a , Näillä "värllllsIUä" i h m i s l l -:
lä ei ole oikeutta _ k o r k e i m p a a n ope­tukseen
eikä ammattitaitoa vaativiin
töihin. Heidät eroitetaan valtion
palveluksesta ja otetaan asevoimlm
ainoastaan k a i k e n l a a t u i s i i n r a s k a i s i i n ]
töihin/ eikä heillä ole.oikeutta.sotilas­puvun
pitämiseen. Valkoihoisten ja
Värillisten p i t a a kulkea eri kaytavis-tä,
käyttää asioidessaan eri l u u k k u.
j a , asemia j a puhelinkoppeja. — To­ronto
D a i l y S t a r ,
695 mailin öljy-johto
Albertasta
länsirannikolle
: Otiawa. — Viime v i i k o l l a myönsi
lukermekotnissionerien 1 a u t a k u n ta
T r a n s M o u n t a i n O l i Pipe L i n e C o : l le
oikeuden C95 maili.n p i t u i s e n o l j y j o h -
t o l l n j a n rakentamiseen Edmcntoiusta
V a n c o u v e r i i n . Kustannusten a r v i o i ­daan
kohoavan noin 80 miljoonaan
d o l l a r n n . P u t k i l i n j a ylittää K a l l i o -
v u o n s t o n YelIowhead Pas?m kautta.
Rakennustöihin kerrotaan ryhdyttä­vän
tulevan kevaan; a i k a n a j a l i n j an
pitaLsi t u l l a valmiiksi vuoden 1953
loppuaikoina.
•Rakennettavan kahden j a l a n suu­r
u i s e n p u t k i l i n j a n pitäisi kyetä k u l ­j
e t t a m a a n nom 37,500 t y n n y r i a oljya
vuorokaudessa, m u t t a myohe.mmin on
tarkoita? kohottaa tama maara kak-smkertaiseksi,
75.000 t y n n y r i i n vuoro-kaudes.
sa.
T a i n a yrityksen takana kerrotaan
olevan Imperial O i l , S h e l l O i l , C a n a ­d
i a n Gulf, Standard Oil j a kolme
m u u t a o l j y - y h t i o t a.
R a k e n n e t t a v a o l j y p u t k i l i n j a on t o i ­nen
tämänlaatuinen yntys sen jäl­keen
kun nykyinen Albertan oljy-kuuoie
alkoi. Ensimmäinen raken­n
e t t i i n A l b e r t a s t a S u p e r i o r i i n AViscon-s
i m , josta osa öljystä k u l j e t e t a a n l a i ­v
o i l l a pulidlstettavaksi Sannassa,
Ontariossa.
0erIJinii>»a oU 12/—2J. pah-ana
marraskuuta aiaallma» Jlmniatli-yhdistysten
LUtcn Vlelsneuvoston,
maailjnao demokraattisen amma-iUliseo
liikkeen Johtavan elimen
. viides Istuntokangj.:
Berliinin istuntoon o^Ill-stui .yli
300 editbtajaa/edoetaen Euroopan,
Aa.sian, Afrikan Ja latinalais-Ame-riltan
Gi:n maan ammattiyhdistys,
(en 89 miljoonaa Jäsentä. Kauno,
puheisesti osoittaa työväenluokan
kansainvälisten yhteyksien, veljey.
den Ja lioIidaariHuaden kasvua se
tosiasia, etta ensi kertaa osallis­tuivat
neuvoston tyoiiun Japanin,
Egyptin, EgyiUin Sudanin Ja Brit­tiläisen
Guayanan työtätekevien
edustajat.
I Ei8eiihowerko presidentinehdokkaaksi
J; 'Rajan tälläkin puolen on kiinnitetty huomiota Yhdysvalloissa
ensi vuonna pidettäviin presidentinvaaleihin, joiden yhteydessä on
• luvassa yhtä ja toista mielenkiintoista.
Meille on esim, kerrottu sellaisen 'auktoriteetin" kuin Dorothy
Thompsonin toimesta, että 'Harry S. Truman on '-työnsä tehnyt"
dkä saa enää demokraattipuolueen ehdokkuutta, sillä presidentti
Trumanin hallituksessa on jo paljastunut niin paljon mätää, ettei
Yhdysvaltain vero­hallinnossa
on
jotakin mätää
/VVaslilngton. — L i i t t o v a l t i o n vero-a
s i am h a l l i n t o on i l m o i t t a n u t , että lä­hes
m i l j o o n a veronmaksajaa on vero.
velkaa hallitukselle y l i , 632 miljoonaa
d o l l a n a , j o s t a summasta n o m 90 m i l ­joonaa
d o l l a r i a on niitä verorahoja,
j o J t a työnantajat- ovat • pidättäneet
l.yolä;sten palkoi.sta j a jättäneet t i l i t ­tämättä
hallitukselle. Näihin l u k u i ­h
i n eivut lucnnollisesfcikaan sisälly ne
verot, m i t k a on jätetty maksamatta
petollisten veroilmoitusten perusteella
kun verovelvolliset ovat salanneet t u -
lonsa,7' ./.^
K u n edustajahuoneen komitea r y h ­t
y i t u t k i m a a n näitä veroasioita h i in
kohosi syytteeseen asetettavien luku
pikaisesti kolminkertaiseksi j a s a m a l la
V{ihi2ni jyrkästi n i i d e n tapausten l u k u,
jolFsa o n luovuttu kanteesta. Se osoit­taa
maan.oikeusviranomaisten k a t s e l ­leen
näitä asioita sormien lomitse.
Tutkimuksen johdosta on paljastunut
l u k u i s i a tapauksia m i t e n l u k u i s a t h u o ­mattavissa
asemissa olleet virkamiehet
ovat ottaneet vastaan l a h j u k s i a , että
n i i d e n a n t a j a t vapautuisivat syyttees­tä.
Onpa ilmaantunut eräs tapaus,
jossä eräältä veronsa maksamatta j ä t ­täneeltä
lakimlehsltä y r i t e t t i i n k i r i s ­tää
puoli m i l j o o n a a d o l l a r i a maksuksi
siitä, ettii häntä vastaan ei nosteta
k a n t e i t a .
K u l u v a n vuoden a i k a n a o h eroitettu
k a i k k i a a n . 6 8 verpvirkailijaä j a 35 on
ennättänyt e r o t a omasta aloitteestaan
ennenkuin heidät olisi eroitettu tör­k
e i d e n rötösten tähden.
tamaii varustelukilpailun surkeita
seurauksia vastaan. Se tukee j a jär­jestää
laajojen Joukkojen liikettä
p o r v a r i l l i s t e n hallitusten h a r j o i t t a ­maa
k u r j i s t a m i s e n j a ruston, hmto-
Jenkorctusten j a kansalaisvapauksien
todistamisen p o l i t i i k k a a vastaan. Se
ojentaa veljellisen avun käden r i i p ­puvaisille
j a s i i r t o m a a k a n s o i l l e , jotka
taistelevat kansallisen j a y h t e i s k u n ­n
a l l i s e n vapautuksensa puolesta. V i i .
me vuosina ei ole ollut ainoatakaan
kansainvälisten demokraattisten voi­mien
suurta esiintymistä, jolle ei
M a a i l m a n ammattiyhdistysten L i i t to
olisi suonut tukeaan. :
T a l l a M A L o n saanut osakseen i m ­perialistisen-'
p o r v a r i s t o n j u l m a n v i ­h
a n ja k i u k u n . Siksi se on saanut o-sak-
sceri k a i k k i e n maiden työväenluo­k
a n luottamuksen, joka aivan oikein
näkee s i i n a etujensa todellisen puo.
l u s t a j a n .
K u i t e n k a a n L i i t t o ei tekisi työtäte­kevien
suhen k i m n i t t a m i a toiveita
oikeutetuiksi, j o s se t y y t y i s i s a a v u t t a ­m
i i n s a kiistämättömiin menestyksiin,
V a r u s t e l u k i l p a i l u imee j a t k u v a s t i me­h
u j a kaptalstisten maiden kansoista,
P c - h j o i s - A t l a n t i n nyokkaj'sliiton osal­l
i s t u j a m a i d e n , varustelumenojen olisi
o l t a v a v i r a l l i s t e n k i n t i e t o j en mujiaan
vuosina 1951—52 190 m l l j a a r d i a d o l.
l a n a . Talla summalla t u l i s i v a t - t o i ­meen
i l m a n p u u t e t t a kokonaisen vuo­den
madt, j o i d e n asukasluku on 240
m i l j o o n a a henkeä ! -1; •
L u o n n o l l i s e s t i istuntokauden csati-o
t t a j a t naissa olosuhteissa kiinnittä­vät
-paair.uomionsa L i i t o n touninnan
j a t k u v a a n aktivisoimiscen, nuden
keinojen ja. menetelmien etsimiseen,
j o i l l a v o i t a i s i i n taistella sodanuhkaa
vastaan, j o u k k o j e n elintason k o h o t t a ­misen
puolesta ja sodanvalmistelujen
sasiaalisia seurauksia - vastaan, '
SAILLAXTIN TOIMIVTA
SELOSTU.S
Louis S a l l a n t i n toimintaselostukses-j
l a M A L : n toiminnasta viimeisen y li
ka.-.den vuoden ajalta saattoi päätel­lä
liiton k u n i f t a l l a täyttävän sitou-muk.
sensa tvdttatekevien edessä. Se
on ollut työväenluokan t a i s t e l u n j o h ­dossa
uuden sodan vaaraa^ a m e r i k k a ­laisten
i n p e r i a h s t i e n valloilleenpääsy'lakm, jossa s e l l a i n e n vakuutus o n ole­m
a a n j a kansanomaistamaan tata.I«
t a l l a n j a R a n s k a n ^oke.musta, tehdä
Äiitä k a l k k i e n a m m a t t i y h d i s t y s t e n o-m
a i s u u t t a .
B e r l i i n i n istuntokausi antoi vjelä
k e r r a n todisteen 31Al4> epäitsekkääsi
tä a l t t i u d e s t a , työväenluokan asialle
päättäessään lähettää uuden esltySs.
sen ns. Vapaiden ammattiyndistysten
kansamvalisen konferenssin johdolle
toi.mintayhtenalsyyden aikaansaarm-sesta
työtätekevien elintason puolus-tamiselcsi.
Täten,on työväenluokalle
viela yksi mahdollisuus arvioida k e.
nen etuja palvelee Brysselin konfe.
"renssin p o l i t h k k a.
SOSIALIVAKUUTUSKO.XFE.
REXSSri952
Useiden B e r l i i n i n istuntokauden
e d u s t a j a i n eC':dotuksesta päätettiin
toimeenpanna vuonna 1952 k a n s a i n,
välinen sosiaallvakutuusta ja sosu
a a l i s t a t u r v a l l i s u u t t a koskeva konfe-r
e n s s i . R i i t t a a k u n p a l a u t t a a m i e l i i n,
e t t a 20. vuosisadan puolivälissä v a in
kolmessa kapitalistisessa maassa on
enemmän t a i vähemmän l a a j a sosiaa­livakuutusjärjestelmä.
Mutta s,el-massa,
avustusten maarät ovat tay.
s i n riittämättömät j a v a k u u t u s r a h a s -
tot muodostetaan pääasiassa itse työ-tatcuciven
• Arakuutusmaksujen kus^
t a n n u k s e l l a . J a v a i n Neuvostoliitos­sa
j a kansandemokratian maissa^ k u ­t
e n i s t u n n o s s a h u o m a u t e t t i i n , o n t y o ,*
tätekevjUä olkeua Ja niahdoJJleuus
: ^ y t t ^ JaaJassa mitassa hr/^Uueen
todellisen ^60Siaa)ivakuutuksen j a so-eiaalisen
t u r v a l l i s u u d e n s u o m i a etuja.
H u o l e n p i t o työväenluokan n v i e n yh'
tenaisyydcstä j a raubansoujelemisesta
täxJteimpänä edellytyksena työtäteke»
väin t a i s t e l u n menestj-kseen, oli p u ­naisena
l a n k a n a koko Yleisneuvoston
B e r l i i n i n istuntokauden työssä, Tä-ma
huolenpito on punaisena l a n k a na
myöskin sen hyväksymissä päätoksis.
sa ensimmäiseltä viimeiselle n v i l l e . .
J o t t a t a a t t a i s i i n menestykset tais»
telussa taloudellisten vaatimusten to­teuttamiseksi
— sanotaan Y l e i s n e u ­voston
vetoomuksessa koko m a a i l m an
tjfötätekeviUe —, j o t t a säUytettälslIn
k o t i l i e t e n n e j a t o r j u t t a i s i i n uhkaava
tuho t a i s t e l k a a r a u h a n puolesta!
H a j o i t t a j i e n asiamiehet matkuste-levät
l a k k a a m a t t a ympäri m a a i l m a a
j a koetta-vat provosoida hajoituksia,
U S A n p o l i i t i k o t osalhstuvat näihin
m a a i l m a n m a t k o i h i n . Y k s i j a toinen
on saanut käytettäväkseen valtavia
summia.
Me kykenemme antamaan i m p e r i a ­l
i s m i n asiamiehille y h a kovempia i s.
k u j a . M A L n ehdotukset t o i m i n t a y h -
tenaisyydesta voivat j a nuden täytyy
•*aada maailmassa v a l t a v a v a s t a k a i ku
j a edistää s;uuresti työväestön yhteen-h
i t t y m i s t a . -
Katsauksia Yrityksen
mainioon syysjuhlaan
I S T U N T O K : \ U D E N PÄÄTÖKSET
IsLuntokauden hyväksymissä asia.
k i r j o i s s a - k o r o t e t a a n , ; etta—tiena—me-nestykseen
tassa taistelussa on työtä­tekevien
toimmtayhtenäisyyden l u j i t -
l a m i n e n , työläisten j a yirKailijain ys­tävyys
, e s i i n t y m i s t e n järjestäminen,
r i i p p u m a t t a heidän p o l i i t t i s i s t a k a t ­santokannastaan,
uskonnollisista m i e.
lipiteistään ja kuulumisesta; tuohon
t a i tähän ammattiyhdistykskeskuk-seen.
.'.
Istuntokauden osallistujat osoitti­vat,
e t t ä M A i i n j a siihen k u u l u v a in
järjestöjen mitä tärkeimmäksr tehtä­väksi
jää hajOituksen torjuminen, jo­ta
p o r v a r i s t o h asiamiehet työväenliik­keessä
työtätekeville tyrkyttävät. A m .
m a t t i y h d i s t y s t e n harjoitusta pitävät,
sodanlietsojat kansanvastaisten s u u n ­nitelmiensa
menestyksen tärkeänä e-dellytyksenä.
•Yleisneuvosto hyväksyi sen t o i m i n -
tayhtenäisyj-spölitiikani j o t a voat so­veltaneet
sellaiset suuret a m m a t i l l i ­set
keskukset k u i n R a n s k a n j a I t a l i an
yleiset a m m a t t i l i i t o t . Näissä maissa
on käytännössä onnistuttu mitätöi­mään
suuressa määrin hajoituksen
vahingolliset seuraiikset. Istuntokau­den
osanottajia kehoitettiin t u t k i -
demokrkattipuolue voi mitenkään enää toivoa voittoa Harrv Tnima-^^^<^
11^^ ehdokkuuden avulla '• York Timesin kirjeenvaihtaja Raymond Daniel tiedoitti viime maa-
Olkoon ylläolevan ianssa^^^ nantaina, että"pääministeri Churchillin ja kenraali. Eisenhower in
• että yhtenä uuden ''Mooseksen" ehdokkaana on-Euroopan Yhdiste-^^^^^^^^ se päätös,
- tyn armeijan amerikkalainen ylipäällikkö kenraaliE Eu-
" ta on, etteivät kaikkitietävät sanomaleh-tikuninkaät tiedä vielä, kum- roopan Yhdistetty armeija parhaiten toteuttaa siten, että hän on ,
man vanhan puolueen ehdokkaaksi kenraali Eisenhower tulee, sillä taalla X A T O : n yhpaalhkkdnä, vai luopuuko hän päällikkyydestä
Toronto. — Olen n i i n monen k u u l ­l
u t sanovan, etteivät ole nähneet
lehdessä mitään Y r i t y k s e n syysjuh.
l a s t a . Samaa o l i s i n toivonut minä­k
i n , , s i l l a se oh täydellisesti h y v i n o n ­n
i s t u n u t tilaisuus, n u n ohjelman k u in
y l e i s o k a n n a t u k s e n k i n puolesta: A i ­n
a h a n Y r i t y k s e n j u h l a t ovat vetä­neet
yleisoa puoleensa ja v a r s i n k in
nyt, k u n nuorisomme s u u r i l u k u i s e m -
pana k u m koskaan eimen osalhstuu
Y r i t y k s e n t o i m i n t a a n . Me vanhem.
p i vaki olemme todella m i e l e n k i i n ­n
o l l a seuranneet tata kehitystä t o i ­vomaamme
^ suimtaanu On todella
hauska tulla, h a a l i l l e v a i k k a m i n a i l ­tana,
k u n ' . s i e l l a a i n a tapaa n u o r i ­soa.
Nuoriso oh se joka p i t i meitä
vanhempia tämänkin i l l a n r e i p p a a l ­l
a mielellä. . ; ••- <
Ohjelmassa o l i e n sm Wilbert B o h -
m i n tervehdyssanat (sata pojasta on
k e h i t t y n y t meidän vanhempien suo.
s i k k i j a t a i t a a n u o r i s o k i n hänestä p i ­tää,
k u n ei ole k u u l u n u t moitteen s a ­n
a a ) ; Ohjelman' esittäjänä toimi
meidän hockeypelurinamme tunnettu
R a y L a a k i o . Seuraavana oh ohjel­massa
T n o r a n j a A i n o n l a u l u t j a he­hän
ovat ama yleisön lemmikkejä.
Isojen, tyttöjen voimistelujoukkue on
meidän ylpeytemme. I l e i l l a o l i n y t ­k
i n n u n s i r o t j a Käuniit hikkeet, m u t ­t
a m m ovat tytötkin s i r o j a j a miellytä
t a v i a . S i i m a heissä lepaa a i v a n n a u ­tinnokseen.
Toivomme " L i s i l l e " j a t ­kuvaa
iniidstusta tyttöjen ohjaami­sessa.
Myöskin kiitos A n n i k i l l e sä­estyksestä,
silla säestäjästä r i i p p uu
p a l j o n tuo varma tähti.
T o v e r i K a r v o s e l l e j a Lehdolle jaet­t
i i n s e u r a n ^'diploma" uhrautuvaises­t
a työstään Y r i t y k s e n j a koko l i i t on
hjn/äksi. Myöskin meidän k a i k k i en
k i i t o s t e i l l e pojat.
(Meidän u r h e i l i j o i l l e m m e myöskin
j a e t t i i n k u n n i a k i r j a t voitoistpah v i i .
meisissä urheilukilpailuissa. Yksi
m o i t i t t a v a s e i k k a ' o l i se, etteivät ison^-
mat pojat tulleet h a k e m a a n k u n n i a -
luTjaansa. Olisimme n i i n mielelläm­me
nähneet heidät l a v a l l a r a m p p i v a -
lossa. T o t t a , että useat heistä olivat
maskeeraamassa näytelmää varten,
m u t t a u s e a t . olivat esteettömiä sen
tekemään. Ottakaapa pieinemmistä
tytöistä j a p o j i s t a esimerkkiä, s i l l a n i ­mensä
k u u i t j i a a n he h y v i n u l j a a s ti
astuivat l a v a l l e hakemaan p a l k i n ­tonsa,
j o p k a m m suurella vaivannä.
o l l a o l i v a t ' a n s a i n n e e t,
'Pikkutytöt , v o i m i s t e l i v a t nyt pa­r
e m m i n k u m • pitfkäan a i k a a n . Siitä
kutos E l s i l l e , j o k a on a u l i i l l a työsken­telyllään
saavuttanut pikkutyttöjen
innostuneen luottamuksen, .Heistä
tulee kasvamaan isojen tyttöjen r i ­v
i e n täydentäjiä. M u i s t a k a a h a n lyö­dä
N u k k u - M a t t i a k o r v i l l e s u n n u n t a i ­a
a m u i s i n j a reippaasti h a a l i l l e h a r j o i .
t u k s i i n . ' - .
S i t t e n meillä o h tilaisuus k u u l l a a i ­van
o m a l a a t u i s t a orkesteria. H u n n a k -
ko k u n veteli h a i t a r i s t a a n mitä t a i -
teelliempia sävelmiä, n i i n eikö häntä
y h t y n y t orkesteri säestämään, orkes­t
e r i j o k a oh kokoonpantu 'lehmäpo-j
i s t a " leirillä. Säestäjien " t u l s u t"
o l i v a t m i t a kummallisempaa " t u m p -
patavaraa '. Ne olivat läkkipönttöjä
j a m u i t a muotonsa menettäneitä me.
t a l h v e h k e i U , mutta hyvin he valrt
sointuivat yhteen. Mutta olihan
torppojen kimpussa sellaisia p o i k ia
j o l l a on s i t a m u s i k a a l i s t a k c r / a a .
S i t t e n muistaakse|ii> o l i McLesley
näyttämöllä. H a n l o i h t f p i a n o s t a S i ­beliuksen
vm. suurmiesten sävellyk-"
s i a sellaisella - t a i d o l l a , etta" tyhmem-p
i k i n huomasi hänet heti l a h j a k k a a k ­si
t a i t e i l i j a k s i . Yleisö p a l k i t s i k in
hänet r u n s a i n kättentaputuksin, pyy­täen
I i s a a . ..
Väliajan jälkeen oh meillä tilaisuus
t u l l a o i k em '-ällikällä" lyödyiksi. N u o ­riso
se meitä. jymäytti näyttämällä
meille sillä parehimaUa kielellään 1.
näytöksisen näytelmän " W a i t i n g for
L e f t y " . V a i k k a siitä on jo kulunut
monta . v i i k k o a j n i i n vieläkin kansa
siitä p u t i u u . - Näytelmä o l i oma l a a ­tuinen,
siinä suhteessa, että yleisön
joukosta aina s i l l o i n tällöin " l e n s i"
j o k u näyttelijä näyttämölle j a sieltä
mun täältä l a u s u t t i i n puheehvuoro-j
a . Pään p i t i olla k u i n vieterillä,
j o t t a olisi riäbhyt ne yleisön joukos­sa
istuvat näyttelijät.
K a p p a l e e n ymmärsi varmaankin
j o k a i n e n suunnilleien, sillä j u o n i oli
n i i n helppotajuinen, juiu-i sellaista
mitä tapahtuu jokapäiväisessä elä.
Eflemniistö alahuo­neen
jäsenistä
on syytettyinä
O t l a w a . — - V i i m ? p e r j a n t a i n a , o t ti
F o r t W i l l l a m l h v a l i t s i j a p i l r l n e d u s t a ­j
a D , M c l v o r alahuoneessa esille kysy­myksen
siitä Globe and M a i l - l e h d en
uutisesta, jossa k e r r o t t i i n seitsemän
kymmenestä, ^alahuoneen, jäsenestä
p o l t t a v a n s a l a k u l j e t e t t u j a ' s a v u k k e i t a .
Tämän uut:.?en oli a n t a n u t lehdelle'
alahuoneen 'jäÄsnt-eon Balcer Three
R i v e r s i n valitsi japiiristä. Uutisella
b n tärkeä' merkityis s e n t a k i a , etta
s a l a k u l j e t e t t u j e n savtikksiden o s t a m i ­nen
j a polttaminen on n k o s l a l n m u ­k
a a n rangaistava tsko.
K u n nu'. M c l v c r o h k a j ' t t a n y t asias­ta
lyhyen puheenvuoron sanoi mr,
B a l c e r , että hän ei sisällyttänyt Port
W i l l i a m i n edusiajaa m a i n i t t u u n a s i ­aan.
Sen jälkeen: s a i mr. M c l v o r j ä l ­leen
puheenvuoron ja sanoi: "Se on
t o t t a h * r r a puhemies, että minä en
p o l t a . M u t t a j c s m m a p o l t t a i s im mm
minä maksaisin savukkeistani enka
s a l a k u l j e t t a i s i n a t a ."
S i i h s n paattyi a s i a n käsitteleminen,
siUä k u k a a n ei h a l u n n u t sanca asiaan
mitään, puolesta eikä vastaan. Se
merkitsee ilmeisestikin s i t a , etta mr.
B a l c e r i n vaite pitää paikkansa koska
k u k a a n ei asettanut s i t a kyseenalai­seksi
— s i l l a p a r l a m e n tm Jäsenet ovat
yleensä h y v i n arkoja kunniastaan. .
M i t a h a n k u n i n k a a l l i n e n r a t s u p o l u s i
tekee täs.sä asiassa? Sen eräänä e r l -
hoistehtavana on taistelu s a l a k u l j e ­t
u s t a vastaan j a kunmkaallusen r a t s u ­p
o l i i s i n paamaJja on myöskin O t t a -
v/assa. • ••• •
Kiinno-stavana s e i k k a n a v o i d a a n p i ­tää
imyoskm sita; etta heti tämän
keskustelun jälkeen e s i t t i paaminKteri
L , S, St, Laurent alahuoneelle i l m o i ­tuksen
suta, etta v a l t i o n virkailijain,
sotilaiden j a k u n i n k a a l l i r e n ratsupo­l
i i s i n p a l k k o j a korotetaan t a a n n e h t i ­vasti
jouluk. 1 parvasta laskien.
PaJkkakunnaUe oli saapunu» n?,
joka. oli erittäm huono saamia^'
EnsjamäJsen saamansa
hän pani hattunsa kiertamaäjiiT
kuntalaisten keskuuteen ja ko]e>n
kohtuullisen suuri ahneen
miehenkin ajlelestä.
K u n han pltx seuraavana s-jrji
taina jälleen kurjan saamansa ^
seurakunta vastasi siihen panea."
vähemmän rahaa kolehtiin. "
K u n pappi saarnay koimante
sunnuntaina, nlhi kun kolehtiha-palasljakalsin
papille ja pappi j ^ '
hatun sisällyksen pöydälle, nila -
tään penniä ei oUut mutta rai-nauloja,
ja nappeja sitä ninsaaab'
Papin katse ensiksi sykistyt
tenkin pian-palasi h>Tny hänen k
voilleen ja han m u t i s i itsekseen-
"Jumalan kiitos" Sam kmte-d
hattuni takaisin,''
M
massa, kotona, työmaalla, k a i k k i a l la
missä ihmisen jarkea tai käsivarsia
t a r v i t a a n . Nuori lääkäri joutui pois
s a i r a a l a n henkilökunnasta, v a i k k a o-l
i k i n lupaava ammatissaan — mut­t
a juutalainen, _ Huono, epävarma
toimeentulo estämässä nuoria r a k a s ­t
a v a i s i a perustamasta omaa k o t i a . ..
Perhekohtaus, missä vaimo koettaa
kannustaa miestänsä heräämään
t a i s t e l u u n paremman p a l k a n puoles­t
a , koska h a n n y t k i n o l i saanut panna
k a k s i pienokaistaan nukkumaan i l ­man
i l l a l l i s t a , ^toska miehen tulot ei^
v a t ruttaneet edes ruoan o s t o o n . ..
Tiedemies, jota viekoiteltiin otta­maan
palkanlisää sillä edellytyksellä,
e t t a h a n ottaisi kokeilutoimen, jossa
j u u n toverinsa o l i kuollut m y r k y t y k ­seen.
Suuren sisäisen taistelun jäl­keen
h a n antoi n y r k i n i s k u n vasten
naamaa s o t a k i i h k o i l i j a l l e j a lähti p a ­remman
elaman puolesta taistelevien
tjs^olaisten r i v e i h i n.
Sunä esiintyy mies p u h u j a l a v a l l a,
mies j o l t a nuorena lapsena tehtaassa
työskennellessään oli mennyt toinen
sUma. Hän selitti r a u h a l l i s e s t i oman
ajatuksensa yhteisrintaman puoles­t
a , yrittäen k u m o t a union pääpuhu.
j a n . punaisuudella pelbittelun.
Tämä mahtava sikaaria poltteleva
h e r r a y r i t t i , kätjrriensä avulla repiä
-,tämän - v a n h a n ^ silmäpuolen, mutta
sen ehkäisi yleisön joukosta k i i r e h t i -
h y t näyttelijä, joka v a u h d i l l a a n sai
i h m i s e t . p u o l i t t a i n nousemaan tuo­l
e i l t a a n . Hänen suustaan virtasivat
sahat j a syytökset. Hän toi kauhean
v i e s t i n : - ' heidän johtajansa rutojottu
ruumis löydetty. Siinä syy m i k s i
hän ei t u l l u t kokoukseen johtaakseen
miehiä palkkataistelussa. K u k a oli
murhannut Leftyn? ' Tämä tapaut
Tieteellinen
formula" maidon'
hintaa varten
Toronto. — Ontarion Maätalousii
to on esittänytmaakuntahalUtuksel
kirjelmän, jossa asetutaan kaniiatt;
maan ehdotusta, etta farmareille ma
dosta maksettavan hinnan ihäärittf
l e m i s t a v a r t e n otettaisiin käytäiitöö
eräänlainen "tieteellinen formula"
M a a k u n n a n maatalousministeriö I
n k n i t t a m , ehdottanut, että ma
h i n n a n pitäisi olla vississä s u i i te
e l i n k u s t a n n u s - ja tukkOkauppah^
t a i n mdeksun ym. tekijöihin; 'MBJ
t a l o u s l i i t o n t a h o l t a on ehdotettu et3
edellämainittujen indeksien Jisäfcipi
taisi maidon h u i n a n olla yhteydesj
p a l k k a i n d e k s i i n , cnaidon tuotantoa
t a n n u k s im vja m u i hm maitötalouca
tuotteidert h i n t o i h i n . ~
M a i n i t u n kirjelmän esitti maakm
t a h a l l i t u k s e l l e l i i t o n lähetv.stö tk
pna. Lähetystö esitti, että selli
f o r m u l a n määrittelemistä, varten i
muodostettava teknikkojen itsenäi'
komitea m i k a keräisi k a i k k i sitä vi
ten tarpeelliset tiedot.
•Läihetysto-kannatti myoskm maitnj
talouden r y h m i e n taholta tehtjä i
t y s t a h m t a - a l u e i t t e n muodostamis
t a j a . että; h a l l i t u k s e n taholta^ai
k e t t a i s i i n . edelleen tutJcimuksia
l a i s e n m a r g a r i i n i n vastikkeen keksii
miseksi^ minkä valmistamiseen käjJ
t e t t a i s im yksinomaan maitotaicjdi
tuotteita. ,
Karhun tapporahat
Toronto Maiden j a metsien i
nisteriö. i l m o i t t a a maksaneensa vii
vuoden a i k a n a tapporahaa 803 ail
sesta k a r h u s t a j a 122 pennusta jSf
teensä $8,530. Edelhsena. vuoa
m a k s e t t i i n tapporahaa 592 aik
j a 67 poikasesta..
— Canadassa tuotetaan ene
asbestia, n i k k e l i a ja platinametall
k u m missään muussa maassa.
sai työläiset t o i m i m a a n ja yhteisMii.|
m i n heittämään harhaanjohtavat i
n i o h e r r a t y l i l a i d a n.
Näy telmäp tapauksen kuvatt
k o i i t a u k s i n a , j o t k a valaistiin va'
'heittäjillä, muun osan näyttän
ollessa pimeässä,: firinomaisesti
n i s t u i v a t h i i n Valaistuskuin näy
l e m i n e n k i n , josta kiitos Thpralle tel
jauksesta j a j o k a i s e l l e näyttelijälle r
avustajalle. Jokainen ajatus
t u l k i t u k s i s a n o i n j a elein, l^äkii
j o k a i n e n näyttelijä käsitti jok
s a n a n m e r k i t y k s e n j a eli mukana.
. Jos tämä' nä3rtelmä uusitaan,
o l e n varma että sitä seuraamassa l
lee olemaan väkeä, n i i n toiseen tej
t a a n k a t s o j i a k u i n ensikertalaisi:
K i i t o s teille n u o r e t , . . lisää
näyttämöhärrastusta,—. Meri T.
rr
hän ei ole kuulenria poliittisia mielipiteitään pal^^ Kun arvon
'kenraalilta on kysytty, että-ryhtyykö hän presidentin ehdokkaaksi
— ja tällaisia "kysymyksiä" tehdään hänelle miltei joka päivä -r-niin
"hyvän sotilaan" tapaan hän torjuu kysymykset siten ettei anna
vastausta puoleen eikä toiseen. Ja näin jatkuuv"suuri spekulointi"
siitö^^^^ Eisenhower presidentinehdokkaaksi ja kumpi
vanhoista puolueista on armoitettu hänen ylhäisyytensä saamaan.
Jos me olisimme \Tidysvalloissa ilmestyvä lehti, niin me kan-
' sataprosenttisesti fEisenhowerin presidentinehdokkuut-
; ta joko demokraattipuolueelle tai republikaanipuolueclle (kumpi
ensin ehtisi) yhdellä varauksella, ja se on, että hänelle annettaisiin
ainakin yhtä tuntuva poliittinen selkäsauna, minkä Ontarfön h\-vät
asukkaat antoivat aikoinaan Ontarion toryjen sotaisena IMooseksena
olleelle George Drewlle!
Me olemme nimittäin olleet huomaavinamme, ctta mitä cnem-män
kenraali Eisenhowerilla on vaikeuksia ^'Yhdistetyn Euroopan'
^armeijan" muodostamisen suhteen, sitä kiihkeämmäksi nousee ra-
AJah eteläpuolella "Eisenhower-presidentiksi-boomi". Tuntuu aivan
isiltä kuin Eisenhowerin presidentin ehdokkuus olisi suunniteltu jon-
?j I i ;}unlaiseksi "potkaisuksi yläkertaan", kuten sanotaan. Niinpä New
mä}
Iti:
Ii
ja ryhtyy Yhdysvaltain presidentin ehdokkaaksi,"
(Mr. E»aniel valittelee, että Euroopan Yhdistyneen armeijan tu­levaisuus
näyttää synkältä, sillä kiin Britannia e i halua siihen liittyä
niin muutkin paktimaat käyttävät tilaisuutta hj-väkseen ja pysytte­levät
siitä loitolla. Pariisin kokouksessa jumalallinen kenraali Eiseh-hower
tekee vielä pääministeri Churchillille jniltei yli ihmisymmär­ryksen
menevän sovitteluehdotuksen, jonka-vastapalkkioksi hän toi-
\vo saavansa Britannian liittjinään teoissakin Euroopan Yhdistet­tyyn
arnreijaan, kenraali Eisenhower suostuu vielä siihenkin, että so--
tilasylipäällikkyyden lisäksi hän ottaa itselleen myös "'poliittiseh
ko-ordinoitsijan" eli Länsi-Euroopan poliittisen diktaattorin tehtä­vän,
johon muun lisäksi kuuluu sekin, että jSnräali Eisenhower ar-mojli.
sesti suostuisi toimimaan "Euroopan pijhemiehcnä sen suhteissa
Yhdysvaltain kanssa,"'
Liikuttavan traagillista on se, ellei pääministeri Churchill ota
vastaan tätä suurta uhrausta!
'•Pahennukset" ovat kuitenkin saaneet sellaiset mittasuhteet
tässä matoisessa maailmassa, että me emme ihmettelisi lainkaan, vaik­ka
Yhdysvaltain vanhat puolueet saisivat vielä yhden prcsidentineh-, ,
dokkaan lisää.
K u t e n laulussa sanotaan, että
'•koukkuselkäkin s u o r t u u " , n i i n myös
tämäri k i r j o i t t a j a tuntee toisten .van­h
o j e n l a s t e n l a i l l a itsensä sitä nuo-remanaiksi
mitä lähemmäksi tulee
JOUlU,\; •
O n suotta yrittäjään kieltää sitä,
etteikö j o u l u ivaikijta m e i h i n , jos ei
m u u t e n n i i n " l a s t e n tähden", nUoren-tavasti,.
J a l k a k h i nousee n i i n keveäs­t
i , etteivät sisuselimet tahdo mukapa
päästä, n i i n hjivässä kunnossa kuin
tässä j o U l u n edellä muuten olemme-
, k : n . - • '•.
T i i n t u u a i v a n k u m m a l l i s s l t a k u i n k a
a s i a t muuttuvat aivan kädenkään,
teessä. .
E n s i k s i t u n t u i siltä, että parempi
o l i s i , mitä kauempana o l i s i j o u l u . T u ­lot
näes, eivät näyttäneet; mitenkään'
riittävän ylimääräisiin m e n o i h i n , siUä
meidän " u h r i m i e l U i e n " r a h a m i n i s t e -
r i m m e o n v i e n y t taskuistamme k a i k en
sen, mitä h i n t o j a a i n a ylöspäin k i s k o -
r e e t muut porvarit eivät ole saaneet,
j ä vieläpä nekUi rahat, j o t k a on täy-tjmyt
vyötä kiristämällä säästää " s u u -
l e m p i a " ostoksia v a r t e n.
S . l l o l n — muutama v i i k k o s i t t e n—
j o u l u näytti,todella uhkaaivalta. " M i -
s u s " ifuheli. että vanhoja k u n Jo
clcmme, n i i n parempi on sivistyä, ja
rr
viettää n a a p u r i e n l a i l l a a i v a n " k u i va
j o u l u ' . Tästä-pääsimme h e l p o s t i yk^
simielisyyteen, . k i l t c s Abbottin kor­k
e i l l e .veroiil2 j a t a v a r a i n h i n t o j en
h u i m a l l e nousulle.
M u t t a vaikeampi pulma oli siitä
" a n t a m i s s n i l o s t a " . Teoriana o n " a n ­tamisen-
Uo" yhtä k a i m i s k u i n a i k a i ­s
e m m i n k i n , ' m u t t a käytännölliseltä
p u o l e l t a k a t s e e n on laskettava myös
" a n t a m i s e n h i n t a " . J a tämä " a n t a ­misen
h i n t a " vei k a i k e n p o h j a n k in
siltä " a n t a m i s e n i l o l t a " — k i i t o s siitä
A b b o t t i l l e - * yriftä-muUle s o t a p o l i t i i ­koille^'
. .;•'
Meillä ja--naapureissa keskusteltiin
p a l j o n tästä " a n t a m i s e n h i n n a s t a " ja
mitä lähemmäksi t u l i j o u l u , sitä s y n -
kemmältä tiäytti maailma.
M u t t a "hätä keinot k e k s i i " sano­t
a a n v a n h a s i viisaassa sananlaskussa
jr. se taas osoittaa, että turhaa o n e t u ­käteen
öitänsä valvoa joululahjojen
t a k i a . -Jos .osoittautuu, kuten o n v a l i ­t
e t t a v a s t i asia. monessa tapauksessa
tänä j o u l u n a , ettei v o i d a "misukselle"
ostaa u u t t a lUnosiiniä j a t u r k k i a , sekä
lapsUle urheilumiesten lentokonetta,
n i i n tyydyttäköön Jöhonkhi vähem­pään.
Ostetaan "misukselle" sukat
sillä k a u p a l l a , että hän ostaa meille
kalossit j a lapset voivat " v a i h t e e k s i "'
tyytyä v a i k k a " t i k k u k ä n t i i n " j ä l e l u -
lentokoneeseen,:
Näin o n asioita e n n e n k i n ^ ' r u n n a t ­t
u " j a n i i n kai ne jatkuvat tässä
yksityis3Tittelijäin aikakaudessa^ köy.
hän kansan keskuudessa.; Omalta
osaltamme meidän perheessämme
" a n t a m i s e n h b t a p r c b l e e n i i " r a t k a i s ­t
i i n hyvin onnistup^eella tavaUä —
päätettiin o l l a a n t a m a t t a j o u l u l a h j o ­j
a ! . : ; , . - •]:•.::•:
N y t o n k i n hyvä o l l a ja i l o i n e n p b j an
m i e l i . E i tanvitse enää pelätä J o u l im
tuloa, vaan yhdessä toisten uudem­m
a n k e r r a n lapsiksi t u l l e i d e n j a o i ­keiden
l a s t e n kanssa odotamme kevein
m i e l i n joulupyhiä^' . ,;
Jouluna','Tauhah jä hyvän tahdon
jouluna, me olemme, myös säaylslä
h u h i lampaat ja tolvomihe, että
kpnsaa ivastaan syntiä tehneet l i l a k si
verottavat p o l i t i i k o t j a ylöttömlä h i n ­t
o j a kiskovat muut p o r v a r i t ottaisivat
tulpat; p o i s korvistansa -ja k u u n t e l i s i ­vat,
mitä k a n s a l l a o n heistä j a heidän
sotahaaskauksestäan sanottavaa^
K u t e n "Seitsemän Veljeksen" T u o ­mas-
sanoi. V i e r t o l a n h e r r a i n pahoista
a i k e i s t a :
"Suokoon H e r r a teidän o t t a a ajoissa
sanoistamme vaarin, me muuten
teonme tämän,yön kauhistuksen h e l ­v
e t i k s i . Ottakaat, ottakaat .sanastam­me
v a a r i . . /•
T a v a l l i n e n kansa, työläiset j a f a r ­m
a r i t ovat pitkämielisiä j a hyviä i h ­misiä.
He eivät h a l u a l o u k a t a ketään.
Eivät edes nUtä. j o t k a onrat h h i t a k i s -
konnastd j a liikaverotuksesta r i k a s t u ­neet.
M u t t a k u n kansaa kovasti k i u ­sataan,
kuten mencttelivät V i e r t o l an
l - e r r a t kovien koettelemusten W
menneiden J u k o l a n veljesten su
n i m s m o i n v o i p i "Juhanikin" va-|
t o i t t a a : \
" O i H e r r a , suo tällä hetkellä:
silmäin-voidetta j a sydämeii TO
hillitsemään itseään kiusaamasta^nie-j
tä kauemmin! Anna heille jä
päähän ' j a ostakoot varoituksen
n e t t o n i i s t a härjistä tuosta,
taidamme vielä tehdä maif
A n n a h e i l l e v i i s a u t t a . Herra, me mu
t o i n käymme heidän papeiksensa
vihimme heidät näillä verisillä
k o i l l a yhdeksi l i h a k s i Ja vereksi
den onnettonUen härkien
t u o s s s i j a teemme kiljuvaksi h
tämän öisen korven. OI Herra,
j e l e tuota V i e r t o l a n isomahaista •
r a a j a >hänen röyhkeitä mlehianäj
A r m a h d a heitä. J u m a l a n kaikkivalf
poilca . . . " _
J u h a n i ei ollut kirjanoppinut. e »j
s l l c t t u d i p l o m a a t t i sanojen vali
sa. M u t t a hän Ilmaisi rauhanta
s a öykkärimäistä Vienolan ben»!
k o h t a a n k u i t e n k i n n i i n votaiallisfe^l
e t t e i siinä ollut mitään epäUesusoi
v a r a a , , '
N i i n myös me muut pik
t o l v c t o i i e r a u h a l l i s i a ratkaisuja ^'1
r l l l e ongehniUemme. Mutta iän^T
sesti ei voi j a t k u a se, että y^^l
m a a n j a kansan etuja l ^ ä ' ^ ^!
y h t e i s s n k a n s a n tuottamat
s o d a n MolokUl? siinä määrin,
jöulunakhx. j o k a o n v a i n kerran^^1
dessa. Joudutaan laskemaan"ant«=' |
sen h i n t a a " . : ,
H A U S K A A J O U L U A hUKUAV
Känsäkou*