Vapaus, January 12, 1972

              iilKÄIiiBiiii« i l
. n i u Ä n n Ä t t ^ täytyy;
.^-fuut^ti kimnioittaa niitä ,pionee-
?^j^/,|pt|öi va^kaumuksella, kaikis^
'..^t^,^ y;|8tl|i^f>^t{^ huolimatta ovat
^i^jlitäfi^^ötä tienneet, niinkuin, esjm.
yija^<flJJafi^^ ^Bndicott, Canadan
Vj^uhäqluton yhä aktiivinen sih-
^.\teeri,;'3qk^ on ,'30 täyttänyt 72
' CKim nyt muistelemme sitä ai-
" \kaa ja vettaamme tähän päivään,
"ihud^l^iniaei miten yhteiskunnal-lineäÄUpideon
muuttunut, M i -
j^jtät^pähtui Amchitkan, Yhdysval-taiii^
viimeisen kokdlun edellä.
"Törontojn radioaseman kautta
fkerliititn'satoja tuhansia nimiä
" \ p r ö i 6 s ^ ja-nyt Toronto, Globe
,'' v'and'Slttil toimituskirjoituksessaaii
' . mar^ftökTQ päivä otsikoi Wastus-
^'.i.tsnu&e'Amchitkan kokeilua", sa-
, raia'lehtä;-30ka 23 vuotta takaperin
,kir|iitti-^'vai?okaa rauhantyön te-
';kijöitä^^: \
i j l ^ ^ a ö h r u n n 6 pnä tuhannet
.rihmis^et ITöronton alakauoungilla
musta > surunauhä' käsi-
, yarJcHsä,' sama jaäky oli Yhdys-
' Valloissa > j a koko Canadassa.
., «' iT&DSäVDaoittaa sitä, ystävät, ,et-f
>• tä käläd^nämä, vuodet olemme ol­leet
V)itteaUa asiaUa j a vaikka tä-xn^-.^
ja' protesti ei pysäyttänyt-
^MäiSt-^mÖhitkan kokeilua, se kui-
,,tenläti'^;^hdisti valtavan suuret
jouKot^ tämän yhteisen asian puö-
IeBtä-'f& vakaasti haluamme uskoa
siihen, että tämä kokeilu olisi vii-
, meui^, T^emiehet ovat kirjoit-
"ta|ieei''elEtä iiämä ydinasekokeilut
3?:kilpai)u!SotavaruBteista on suurin
' vaafe^^koko ihmiskunnalle, suu­rempi-
kuin ilman, maan ja vesien
i;Saa6tiitMs^> joista niin paijon^^^
•^aikttha^ipuhutaan, suurempi kuin
kaikki'-kuolettavat rutot ja taudit
! Buu^mpi kuin nälkä ja äärimmäi-
.nen köyhyys.
>^ r^räBlän^^ tähden rauhaavoimien
^ pitää'i4>Ua aina valppaana, valis-
:^)tltai'9iiidistää kaikkia tämän jalon
;i. asia» puoJtestai Me kaikkyvoimme
tässä^auttaa, esim. tekemällä lah-
.> joituksen Canadan rauhanliiton
¥ vuotuiseen keräykseen; näin -jour
• lun-r^sc&ana, .jolloin kirkoissakin
f kuulletaan "rauha maassa ja ih-
Imisillä' hyvä tahto" tänä päivänä
juiitaim^^
vuoäien-aikana, on Vietnamin so-ta,
^'öka' on jo levinnyt toisiinkin
I maihin^ yksi päivän polttavampi
> Vietnam ei ole yksin poliittinen
Mkysypayslmiinkuin sitä koetetaan
' uskotella maailmalle. Se oh myös
Näw^6stokarialassa, Petros­koi^''"-
painettu, 128'Sivmnen
suhmakieliaeo "Punalippu"-
ful^i^u;^ tarjoaa erittäin mie-ler^
fijaioistäluettavaai käsit­tä^
l^kaunakirjaJlista, yhteis-kUnnaliista
sekä poliittista ai-neBisthai
Tämän erittäin mo-nipitolisen,
12 kertaa vuodessa
ilmiiSfwMn kuvitetun julkaisun
vu^^fota on vain $2.00.
Ot^nime-'Vastaan tilauksia. Ir-tohurkitbita
myösjsaatavana.
VAPAÖS PUMJSfflNG
COMPANY LIMITED
102 Elm St. .We8i
Sadbury, Ontario
ii '••tl ii l i - ' '
kin yhteiskunnallinen," joka yair
kuttäa' koko maaihnaan kun on
kansojen itsenäisyys, jota tänään
juhlimme kysymyksessä. Seon
myöskin, taloudellinen • kysymys
ja siinä suhteessa tärkeä Yhdys-vältäin~
läloudelle, joka on koko­naan
• kehitetty • sotataloudeksi.
Esim. sellaiset suuret tuotanto-liikkeet,
kuten General Electric,
Bulova kello 00.,: We3tinghouse
joiden nimet ; olemme tottuneet
yhdistämään kotitalpustuotah-toon,
ovat viimeisten; kymmenien
\ruosien. aikana valmistaneet sato­jen
miljoonien dollareiden Tedestä
sotavälineitä.
Me emme voi olla välinpitämät­tömiä
tosiasioiden edessä. Sodat,
rotusyrjinnätjriistotv repivät ja
piinaavat,. vanhat yhteiskunnalli­set
käsitteet häviävät; koko maa­pallolla
ilmenee tapahtumia, jotka
tulevat muuttamaan, ovat jo
muuttaneet entisiä muotoja ja nä-^
mä muutokset tulevat tavalla tai
toisella vaikuttamaan haikkien
kansojen elämään.
V Äärimmäinen radikaaUsuus i l ­menee
laajalla alalla, sitä huo­maamme
jo kirkoissa, kouluissa
ja etenkin nuorison keskuudessa.
Tämä aikakausi on täynnä kiih-kejrttä
kun ihmiskunta etsii eri­näisin
keinoin vastausta kysy­mykseen,
mitä on olla ihminen?
Onko ihminen edelleenldn mur-.
haaja, niinkuin se on ollut koko
maailman tunnetun historian
ajan? Onko ihminen edelleenkin
sortaja toista kohtaan ? Onko ih­misarvo
vain siinä kuinka hyvä ori
jonkun maan tai yksilön taldu-dellinen
tilanne, kun samalla het­kellä
valtaosa maailman kansoista
näkee nälkää. Eikö tänä suurena
tieteen ja tekniikan aika|i:audella
voida löytää vastauksia näihin
kysymyksiin? Onko sodat ja riis­tot
ainoa vastaus?
Ei ole.
Vastaus on yhtenäisyydessämf
me kaiken edistyksen puolesta.
:5?astaus on kansoien ystävyydes­sä,
johon nykypäivänä pyrimme;
Me olemme käännekohdassa ih-miskunnan
historiassa jossa mil­joonat
ihmiset etsivät totuutta^
Ihmisyyttä, ihmisyyden tosiarvoja
Uudet kehitysmaat vaativat oi­keuksiaan,
itsenäisyyttään; omaa
määräämisvaltaa asioissaan. Alus
maiden riistoaika on menneisyy­dessä.
Sodat osoittavat sitä, että hal­litsevat
maat koettavat vieläkin
säilyttää vanhoja yhteisktmnalli-sia
käsitteitä toivossa, että sillä
hetkeksi voitaisiin pysäyttää tule­vaisuuden,
tulevien edistysmielis­ten
voimien nousun.
Me elämme rohkaisevana muut
tuvan historian aikakaudella.
Huomattava tapahtuma oli tänä
vuonna; lokakuun 18 pnä. jolloin
Kiinan kansantasavalta hyväksyt­tiin
maaiUnah kansojen enemmis-töäänestyksellä
Yhdistyneiden
Kansakuntien täysiarvoiseksi jä­seneksi.
Huomattava tapahtuma oli Ca­nadan
pääministerin Pierre Tru-deaun
valtiovierailu Neuvostoliit-toon,
ja vielä huomattavin oli
Neuvostoliiton pääministerin Ko-syginin
valtiovierailu Canadaan.
Nyt Yhdysvaltain presidentti iSfix-
I ori' alkaa seurata samoja jälkiä,
hänellä on suunniteltu matka Kii­naan
ja Neuvostoliittoon, ehkä
näiden kanssakäyriiisten; tulokse­na
tulee olemaan sopimuksien ys­tävyyteen
kansojen kesken, sota-kilvottelujen
lopettamiseksi.
Maailman rauhanliitto,^Cana­dan
rauhanliitto, me kaikki jotka
olemme kansojen ystävyyden
puolesta toimineet, uskomme, et­tä
se työ ei ole mennyt hukkaan.
Me 'uskommcj^ että- edistyneet
ihmiset •Ttulevat. rakentamaan ja
suunnittelemaan uudet muodot,
uuden kansainvälisen yhteiskun­nan,
jossa tieteen saavutukset
tullaan käyttämään kansojen hy­väksi
ja tämä saavutetaan yhteis­työllä,
joka on maailman mahta­vin
voima.
Lopuksi: lainaan tähän ' osan
naisten maailman kongressin asia­kirjasta,
joka hyväksyttiin vii­meisessä
kongressissa Helsingissä.
VETOOMUS MAAILMAN '
KANSOILLE:
Meidän on käytävä yhteiseen
toimintaan kaikkien maailman on-;
gelmien ratkaisemiseksi.
Jokaisella kansalla on oikeus
itsemääräämiseen ja vapauteen.
Jokaisella lapsella on oikeus^
kunnolliseen huoltoon, rakkau­teen,'
kotiin.l
Liittykää yhteen . : .
Muodostakaa mahtava rintama
kaikkia niitä vastaan, jotka jar­ruttavat
yhteiskunnallista kehi­tystä
ja uhkaavat-maailman rau­haa.
Meidän voimamme on yhtenäi­syydessämme.
Me tulemme voittamaan oikeu­det
kaikille, demokraattiset va­paudet,
kansallisen riippumatto­muuden.
Yhteiskunnallisen edistyksen ja
rauhan.
United Nations. — Neuvostolii­ton
apulaisulkoministeri , Jacob
Malik arvosteli viime • torstaina
hyvin terävästi Kiinan. edusta­jien
asennoitumisia ja; karinärir
ottoja Y K : n Yleiskokouksen Istuii
Saarrnen ja Kock
edusknfaan; pol^
32, myös mWeri
• Jatkoa Siv 4
MINISTERI PUTOSI
Toisaalta SMP :n entinen puo­luesihteeri
Eino Poutiainen pu­tosi
Pohjois-Karjalassa. Samoin
SMPrstä menettivät paikkansa
Eino Syrjä; Antti IsomursUrMatti
Silander ja Aarne Penttinen; RK-P
:n edustajista Ingvar Melin ja
Verner Korsbäck sekä LKP :n
edustajista entiset urheilijat Ju­hiani
Orrenmaa ja Eeles > Land-ström,
joitä edelliseltä urheilukie-lelläVkiaatui
aita" ja jälkimmäir
seltä "putosi rima".
Yksi karjalaisen .hallituksen
ministeri Valto Käkelä (sd) jäi
valitsematta. Muut SDPn putoajat
olivat Akseli Roden, Urho Knuut-ti,
Keijo Suksi ja Edit Terästö.
Kokoomuksen edustajista on Erk­ki
Haran äänimäärä laskenut vaa­li
vaalilta ja nyt tuli paikan me­netys.
Samoin putosivat kokoo-r
muksesta Eeva Särkkä, Orvokki
Kauppila, Anna-Kaarina Aalto,
Asla'k Aas, Maija Heino ja Pentti
Sillantaus. Keskustapuolueesta
kokivat saman kohtalon Katri
Kaarlonen, Aaro Lintilä, Esu Nie-r
melä, Esko Pekonen, "Matti Maija­la,
Mauno Pohjonen ja Veikko
Hanhirova.
nossa. IfJ^ sanpi ICiinan yrittää
neen .Jt^äjinyttää, tämdn maaili
.paapjpjesjtön 'liäuyostplilttoa j4
]tn\iita s^)aii8tisia^;m
/ Puhuen,' '26. Yleiskokouksen
työstä mr Malik totesi n ra­dion
väli^ämäu puheensa yhtey­dessä,
että Neuvostoliitto ja muui
sosialistiset'maat ovat työstenj
nellee^ 2(^vuott<i saadakseen Kui
nan jäsenoikeudet palautetuksi
;|^:s^ä;:i||;^^
Monet odottivat. niyönteistä
osallistumista kiinan Kans^ntaäa
vallan edustajilta yK:ri~ piireissäf
Valitettavasti ne toiveet eivät to­teutuneet,.;
hän sanoi todeten mmi
että "Kiina ja Yhdysvallat Unjoit-tuivat
tyranniuden ja väkivallan
puolelle" Intian ja'Pakistanin so­dan
yhteydessä ja aiheuttivat sen
ettei Turvallisuusneuvosto voinut
ryhtyä ajankohtaisesti tarvittui­hin
toimenpiteisiin.
Kiina vastusti istunnon aikana
Neuvostoliiton ehdottamaa maail­manlaajuista'
aseistariisuntakonf e
renssi£b ja omaksui kielteisen asen
teen aseistariisuntakysymyksen
kaikkiin-puoliin, selitti Malik.
"Kiinan Krfhsantasavalta ei
osoittanut, mitään kiintymystä
kansainvälisen turvallisuuden l u ­jittumiseen
;': se otti kielteisen
kannan lähi-idän ongelmiin ja p i ­dättyi
äänestyksestä; päätöslau­selmasta/
missä tuomitaan Israe­lin
hyökkäys ja hyväksytään suur
lähettiläs (Gunnar) Jarringin
rauhanaloitteet."
Mr. Malik sanoi monen Aasian
ja Afrikan valtuuskunnan huomi­oineen
Kiinan välinpitämättömyy­den
ja passiivisuuden siirtomaa-kysymyksiin
hähdön ja myös sen,
että Kiina ei osallistunut keskus­teluun
monista~tärkeistä Bosiaali-
Pre^identti Urho Keldconen:
MIELIPIDELEHTIEN TARPEELLISUUS
Helsinki. — Presidentti Urho
Kekkonen käyttää. kulttuuriaika-kauslehti
Pohjoisen uusimmassa
numerossa (5. 71) puheenvuoron
mielipidelehtien tarpeellisuudes­ta.
. Kirjoituksessaan presidentti
Kekkonen ilmaisee myös olevansa
pahoillaan siitä, että Yleisradion
ylläpitämä yhteiskunnallinen ja
kulttuurikeskustelu on viime ai­kana
kaventunut ja pinnallistu­nut.
Kekkonen luonnehti mielipide­lehtien
yhteiskunnallista merki­tystä
kiinnittämällä huomiota nii­den
asemaan uusien ideologien
leviämisprosessissa. Mielipideleh-det
levittävät ajatuksia pieniin
ryhmiin ja tätä kautta ideat vä­littyvät
edelleen. Jos muualla yh­teiskunnassa
keskustelumahdolli­suudet
: heikentyvät, mielipideleh­tien
merkitys kasvaa.
"Suomalaisten kulttuuriaika-kauslehtien~
merkitys ei ole suo­rassa
suhteessa niiden levikkiin;
Näitä lehtiä ei siten ole lupa vä­hätellä
niiden usein pienen levikin
vuoksi. Ne tavoittavat yhteiskun­nallisesti
aktiiveja ns. vaikuttaja-yksilöltä,
ja juuri tätä kautta nii-den
sisältämä sanoma voi saada
merkitystä", presidentti Kekko­nen
kirjoittaa.
Presidentti Kekkonen toteaa
kirjoituksessaan mm., että tilan­teelle
löytyy näyttöä lähimennei­syydestä''
myös omasta histori­astamme
aivan läheisestäkin men­neisyydestä
on löydettävissä kult
tuuriaikakauslehtiä, joiden väli­tyksellä
uudet ideat ja ajatuk­set
ovat saaneet kannatusta ensin
pienen vähemmistön keskuudessa
jonka vaikutuksesta ne sitten vä­hitellen
' on laajalti omaksuttu.
Mitä vähemmän on' muita mah­dollisimman
vapaana keskustelun
väyliä, sitä tärkeämpiä ovat kult-tuuriaikakauslehdet",
Kekkonen
kirjoittaa ja jatkaa:
Kun esimerkiksi Yleisradion
ylläpitämä yhteiskunnallinen ja
kulttuurikeskuatelu^tuntuu viime
aikana kaventuneen ja pinnallis­tuneen,
saattaa kulttuuria aika-kauslehdillä
~ jos ne pyrkivät la­vealta
pohjalta kriitikoimaan ole­via
oloja ja välittämään uusia aja
tuksia lukijoilleen — olla enem^
män tehtävää kuin muutama vuo-,
si sitten ehkä arveltiin!"
Kirjoituksensa lopussa Kekkor
nen käsittelee mielipidelehtien
taloudellista asemaavkatsoen, että
yhteiskunnan tulisi tukea niitä:
"Tulevaisuudestaan: kiinnostu­neen
yhteiskunnan olisi syytä
kantaa vastuuta kultuuriaikakaus
lehdistään ja tukea- niitä talou­dellisesti,
käytännössä tuen anta­miselle
ei pitäisi olla ylivoimaisia
vaikeuksia, koska vähäisetkin
summat saattavat pienen lehden
taloudessa merkitä huomattavaa,
ellei ratkaisevaa :paraririusta",
Kekkonen sanoo.
Pohjoisessa julkaistu president
ti Kekkosen kirjoitus oli vastaus
lehden presidentille esittämiin ky­symyksiin,
jotka ' koskivat kult-tuuriaikakauslehtien
yhteiskun­nallista
merkitystä ja niiden tu­kemista
julkisista varoista. (HS)
VäHtämme tilauksia
s^ufäaviUe lehdille^ ja julkaisuille:
VAPAUS 1 54
Canadassa 10.(J0 525
"Yhdysvaltoihin . .T.. 11,00 6.75
Suomeen ........... 11.50 6.25
Naisten Viiri
(Canadan doUaretesa) 7.00 4.00
Tjrömles-Eteenpäln
(Catmdan dodlareisaa) 12.00 6.50
Suomen^ Kuvalehti ...... 20.00 11.00
Seurt. 20.00 11.00
Kotiliesi . . : . . . . . 14.00 8.00
Uual lAmna. .20.0011.00
Nakke Nakuttaja ll.oo
Eeva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . i . 8.45
Kotl.Postl 8Ä)
Terveys jfa kauneus .... 8.50
94
8.00
LIEKKI %
Gamdassa.. 7.00 3.75
yiMJysva)i(toihin . . . . . . 8.00 4.25
Suoroaen i . . . . . . . . . . e.50 4.50
• Vaatut '4 97"
*N!euv«sto(]iiitto 2.75
'(Suomen- tai englanninkleleUä)
E»unalippu . . . ; . . . . . . . . . . . 2.00v
Maafilroa ja Mte 6.50\
Bk&uva-Aitta 8.80 ^
UUsl Nainen . . . . . . . . . i . . 7.25
Avota&lai' 9.00
Urheilun, Kuva-Aitta .... 9.90
Pamasao . 8.00'
Omdn Käsin 4.00
MetsSstyia Ja KaOaisltus ... 8.00 -
Me Naiset . /..,........ .16.85
Terveydenttioiitoteliti ...., 8.00
2.50
: . Ulkomailta tilatut Julkaisut ottaa alkaa noin kaksi kuukautta cnnöil kiiin
' ensimmäinen num«ro saapuu tilaajalle.
, ' I
XEHTIEMME TAI JULKAISUN TILAUS ON SOPIVA^ LAHJA SYNTYMA-TAI
MUUN MERKKIPÄIVÄN YHTEYDESSÄ • ,
VAPAUS PlfBLISHING COMPANY UMITED
Box' 69 . Sudbury, Ontario, Canada
AUT050PIMUKSESTA
KÄYDÄÄN KESKUSTELUA
WashiiigtoD. Kaiuppaneuvotte-lut
'Oanadan jia YhdysvaSitaui edus­tajain
väiiiUä odivait \&m vaih-teestsa:
jiiiultumaissa kiiliiiaiii Ybdysval-taJin
haölituifcsen vaaMmullcBeen, efctä
canadalaiislm p:!täisi yksilölinä tuct-tiaa
i i nm tullia 'aAitoja'Yhdysval­loista
Canadaan.
iSaatujen tieitoden rnuka^ Cana­dan
haMiitus vastustaa USAn aseö-^
nett*a, «titä nyt' on tehtävä - kuusi
vmiiia sMen lalle^njoiitettuun Oana­dan
iät Yhdysvaltain aiutn60|)jjnuilk-seen
siell!a.b)iein muutos, etitä nodn 1$-
prosenlitönen tuontivero poistett'8fl-siin
autoisiba joita yfesfilö-oabadalai-set
tuottavat Yhdysvaltoista Cana
daan.
Canadan viiranomaiisiei ovat sano­neet
julkisesti ja yksdityisesti, että
he haluavat pitää voimassa nykyi­set
siäädökset, joiden perusteella
vain tuiMiEijUit autojem vailmdstajaliak
keet voivat tuottaa tullivapaiasti Stj^-
tcija Yhdysvailloiisiba Oanadaiain.
Tähän va'kuttaa kaksi teäciijää. Se
aaitaia 01iiawai:te jonldiniaisen vdma-vipuisiimein
autobeibtiallijodhin nähden
ja tcöa/alta se suojaa Camdan a«-
'tckauipp^aat hkutapoiljenitaa vastaan
canadabiston toimesta jotki
dollisesti meinjslväi|: Jjyvien auto­kauppojen
peräsaä YhdysnraUnihin.
isota. Oaaiac^a myytäväit autot; tä­mä
voH iohitafl yhdysvaiMialaisauito-jcn
tuMtiaiiniiseen Casniadain markki-nociMe
e M oasnaddlajsten autojen hin
toja JiasScetbaiai.
AmierJkkialaiisviranonmset väsittä-väit
piuflilEstaan, että^ok» aiuUxsopi-mutasm
hengen tavoitteieaia on auto­jen'vapaafcauppaitiito
kehittä­minen
Oaoadan^ja Yhdysvaltain ya-
Mllä ja etitii sdihen pitää sisältyä ylc-
Mön ;^oibe«s - ostaa autonsa kmc^i
nialla'puolen r^a,hjä(n haluaa^ '
dsäksi «ineiikjlQi^^ 'väi'tävät,:
että' Oanadao velvollisuus. on teihdä
ÄUtcscpimulksen kohdalta vasta-myöpi^
ytyksiä sen jphdceta kun Yh-dy<
sv8iUat s>uoiStuii peruuttaimaan IQ-prosenttisen
tuontiveroiisa, ja myös
soiksi kun Yhdysvaltain .hallitus
"suositi^" siihen, että Cainadan doJ-lari
vQi "keBua" suhteessa USAa
dollariin s«n sijaan että se olisi re­valvoitu,
kutien Washingtoin aluksi
hailusi.
Yleisesti otaksutaan, että jos auto:
sojsiJinustia uus>:ii;bäisiiiiin niin, elitä ca?
DadaHdiset voisivat ostaa, IjuUivaifaas^
a ujjgia mioia Yhdysvalloisita sil­loin
tulisi ra^an eteläpuolelta tul­vimana
Canadaan myös käytettyjä
autoja.
Yhdysvaltain autoti ovat yteises- - . - - • •
u puhuKin $100 - ^7oä haivempio Tuajckaa y^tpau^;
jKesl^viiklto, tajianilla. 1^ p. — ,W6<3axesdiay, Jan. 12; 1972 , Si^^ 5
Liian myöhiälBeh
Los Angeles Timeb lehdeh inar-raskuuh
21 päivän numerossfi;
kerrotaan ~ Nixonin hallituksen
tuottavan yli miljoonan gallonäa-inyrkyUisiä
' "herbicide Agfent
Qrange" takaisin "Vietnamista
USA:llan. ' . >
Tämä on laillaan' voitto edis­tysmielisille
-tiedemiehille yjotkp
ovat puhuneet ja protestoineet <
näiden "kemikaalimyrickyjen käyt
töä vastaan Vietnamissa: IJutiäes
sa sanotaan mm:* "Nixönin hal­litus
on päättänyt,kieltää kaiken
sellaisen kemikaulimyrkyn käy'
tön Vietnamissa mikä'olisi liiäh
myrkyllistä käyttää USÄrssa". -
Kriitikot sanovat että kielto
tuli paljon liian myöhään Viet­namiin
nähden; Läpi vuoden 1969
Amerikan sotaväen; taholta suih­kutettiin
5.5 miljoonan •eekkerin
laajuiselta Agent Orang^rniyrk-kyä
ja vähemmän myrkyllistä'ke­mikaalia
nimeltään White (Val­koinen).
Tätä White-mWi*yä ja
toista nimeltään- Blue (Sininen)
käytetään, yielä<kin Vietnamiin.
Vancouverissa tri. Bert' P f e it
fer selosti näiden myrkkyjen kaa­meista
seurauksista Vietnamissa
ja kehoitti canadalaisia yhtymään:
taisteluun niiden käyttöä .Vas­taan.
Orteen Eti^sab;^ v
tuhoutui psiloiiBa
Hongkong..Virariömäiset
•sanovat^iiettä tuhopolttoajätus-<
, ta el voida sivuuttaa siitä pa-,
losta, minkä johdostaiaikanaan. ,
y maailman tunnetufn loistolaivai
' ,Queen Elizabeth tuhoufui ja
upposi Hongkongin satamaani^
iJaiva kaatui puolisen~aikaatt
maanantaina vuorokauden kesk
,Jt^"neen tulipalon | seur^uJtsenä.'
Tulen sanotaan levinneen kaut-ta
laivan "hämmästyttävän no-i, 3
peasti" i viitaten Q sabotaasin^
mahdollisuuteen. Laivan , uu­distamiseen
väit^änkäytetyn ^
HongBngissa noin $8-^9 m/K
Joonaa.
sista ongelmista käytyihin kes--
kusteluihih. •'
"Yleiskokouksen 'istunnossa
Kiinan valtuuskunta keskitti huo­mionsa
pääasiassa neuvostoliitto^
vastaiseen propagandaan yrittäen
siten käännyttää tämän kansain-'
välisen' foorumin aatteellinen,
hyökkäyksen keskukseksi Neuvos
toliittoa ja muita v sosialistisia^
maita vastaan", sanoi mr Malik.
Hongkong. •— Aiikanaan maail­man
maineessa ollut linjalaiva
Queen Elizabeth tuhoutui sunnun
taina. liekeissä - Hongkongin satar
massa missä se on nyt palon jäl­keen
palhoin kallistuneena.
Sanklka savu ja korkeat liekit
näkyivät yön pimeydessä mailien
päähäri; Tämä 82,998-tonnin kan-toinen
jättiläislaiva oli noin: 17
astetta kallistuneena oikealle. Ih-misihenkiä
ei palossa menetetty
sillä laivan 200 työläistä hyppäsi
mereen henkensä ^ pelastamiseksi,
^deksän kiinalaista työläistä
jouduttiin kuitenkin viemään sai­raalaan
ensiapua ja muuta hoitoa
saamaan.
-Tämä Britannian matkailulai-vaston
ylpeys laskettiin vesille
34 vuotta, sitten. Sodan aikana
laiva kuljetti suuria määriä soti­laita
meren yli; Sitten tuli suihr
kumoottoreilla varustetut lento­koneet
ja ne aiheuttivat laivaku-lun
"vanhanaikaistumisen"., .Mo­nen
vaiheen jälkeen laiva myy­tiin
$3.2 miljoonan hinnasta erää)
le hongkongilaiselle laivanomista­jalle.
"
EDUSTAMME KAlpOh MATKAILUPALVELUJA
Soittakaa, idriörttakaä eli käykää toimistossamme
RITARI I H ^ E L SERVICE
7 Ceder St., Sudbury, Ontaalto - Puhelin 675-5683
M.S. KUNQSHOLM
TOUKOKUUN 31,1972
NEW YORKISTA-KÖÖPENHAMINAAN
M;S. FINLANDIA
.^--^'^"^^-KESÄKÖUN 8,1972
\ KÖÖPENNAMINÄSTA-HELSINKHH
' /' joriine saaviltaan kesäk. 9
';^'J' Matkanlohlalana —
Mr. Reino Sakki, m : n
New Yorkin
kanttorista V
HINNAT
M.S. KUNGSHOLM-TuHstlluoKka-New'York/KÖÖpenhamIna, alkaen
US (299.-1/2 R/T: US $31S.^0/W. Jos paluu tapahtuu kesSk. 22 p.
M;S. KUNQSHOLMILLA, halvin edestakainen lippu maksaa vain US
$536.—. • . • " .
M.S. FINLANDIA-Turistiluokka-Kflöperhamina/Helsinki.. .US $47.-
(I luokka us $65.—). Kööpenhaminassa viivytään vain 4 tuntla.-Tähän
lipun hintaan sisältyy hyttipaikka ja kaikki ateriat M.S. FINLANDIALLA
sek8. matkustajan ja,hänen matkatavaroidensa äiirto laivasta toiseen
Kööpenhaminassa. v'
MATKATAVARAA ILMAISEKSf
kqko-tal puolillputla aina 270 pauhaan Saakka sekä M.S. KUNGSHOL-MILLA
että M.S. FINLANDIALliA Nov/.Värkistä Helsinkiin. Lisäksi hy­teissä
meneväkäsipakaasi ILMAISEKSLYIipainosta molemmilla laivoilla
pieni lisämaksu. . . . . .
Muut laivgvuorot 1972.
New Yorkista: elok. 18;GRIP8H0LM
Göteborgista; ke$fak. 22... KUNÖSHOLM
syysk. 5 . . . . GRIPSHOLM
Th? KUNGSHOLMancUhe GRiPSHOLM are registered in Swederi, and
the FINLANDIA is •'egistered^n Finland.
VARATKAA PAIKKANNE PIKAISESTI MATKATOIMISTOSTANNE'
'> TAI SUORAAN Sweflish Americmi line
MONTREAL 1. QUE, CANADA „_. „_ MS St. John Street