Vapaus, March 17, 1962

              hm
Sivu 2 ' l.auantäina,'maälisH; -1^ p. Safi, Mäc;-17*,' 1962
VAPAUSi
Organ of Tteniab' OtiiiaflUapa. SIk*.
tfAUBhed NOV. 9. 1817. Attl^odMd'
«sMcond idfUH^-mall by. Uie'P0«t
thmMsB ftäd ^aatardam by V4l^u8
PaUla^Uig CoiBpany I«td.V M
Eto 8t.vW.; SOdbtiiy. O n ^ C»^d'iu
S. sW. EditAr^. 8U«ind. M A S
iddtesf; Qoi( QaAUTF, Ontario.
Mistä ^eQaimn k&e iiyt?
Joissakin piireissä. — jotka eivät aikaisemmin ole välit­täneet
tuon taivaallista Incön työläisten «äuistarr- oh viime­aikoina
nostatettu melkoiiieri^elu siitä; että M m i - ja m
liskuun v.aihteessa suoritetun \ edustusäänestykslri tulokset
olisi laskettava rnahdollisimman pikaisesti ja; ilman lAitään
tutkimuksia muka sifcsii ettäVvoitaisiin.aloitta työehtoäppi-musri^
vottelutlntonjcanssa. Tällaisen kannan esitti v tiis­taina
inm. paikallisosasto No.; 598 -presidentti Gillis, jonka
mielestä oli vuoden lopulla tärkeämpää saada^erästyöläis-ten
unioUe ^änestysmahdollisuus, kuin panna neuvottelut
käyntiin Incön kanssa; Vaikka Incon työsopimusneuvottelut
olivat vuoden alussa täydellisesti retuperällä^ niin mr. Gilli-sillä
oli kuitenkin riittävästi aikaa tehdä matkoja aina Parii­sia
myöten torypuolueen halljtuksen asialla..Mutta nyt olisi
hänellä muka kova kiire laskea äänet Jieti, että päästäisiin^
työehtosopimusneuvötteluihin (?) ,
* «. «
Me emmie tiedä, pelkääkö mr. Gillis ja'hänen taustamie-hensä"
sitä, että koko edustusäänestys voi mennä myttyyn
sillä perusteella, ettei terästyöläisten uniolla: ollutkaan lail­lisia
valtuuksia äänestyksen suoNtiamista vaatiakseen? Mut­ta
sellainen vaara on ilmeisesti olemassa. Kuten on lehtemme
uutisosastolla kerrottu, terästyöläisten union toimesta esitet­tiin
Ontarion työsuhdelautakunnalle' 7,692 jäsenkorttia, edus­taen,
ne 52.3 prosenttia Incon työläisistä. Lain mukaan teräs­työläisten
uniolla olisi pitänyt olla vähintäin 45 prosenttia
Incon työläisistä. Tältä pohjalta kr^tsoen terästyöläisten uni­olla
oli siis "oikeus" vaatia edustusäänestystä, mihin työsuh-delautakunta
suostuikin nimenomaan sillä ehdolla, että te­rästyöläisten
union jäsenkortit ja Mine-Millin esittämät va­litukset
tutkitaan äänestyksen jälkeen — siis ennen äänten
laskoista.
Ylläesitettyjen tilastotietojen lisäksi on kuitenkin seli­tetty,
että työsuhdelautakunta on hyljännyt 290 ieräsunion
jäsenkorttia siksi, että ne tulivat liian myöhään eli määrä­ajan
jälkeen. Sen lisäksi on työsdhdelautakunta luokitellut
kyseönalaisiksi eli epäilyttäviksi jäsenkorteiksi 257. Jos. nämä
^ vähennetään terästyöläisten esittämästä alkuperäisestä ;jä-serimääräst,
silloin terästyöläisten unio edusti äänestyksen
aikana enää 47,5 prosenttia Incon työläisistä.
Ylläolevan lisäksi on huomioitava, että Mine-Mill on esit­tänyt
työsuhdelautakunnalle 6,660 Incon työläisen allekirjoit­taman
lausunnon, joissa saiiotaan, että he eivät ole liittyneet:
teraätyöläisten unioon, tai että he eivät ole maksaneet lain
vaatimaa alinta, eli $1.00 jäsenmalisua terästyöläisten iiniol- f
le; Työsuhdelautakunta. ojr tarkastanut näistä/Mine-Millin
korteista 1,6ÖQ. ja havainnut niissä blevan Ö.B^ prosenttia sel-
. laisia, joiden nimissä on työsuhdelautakunnalje esitetty myös
terasiinioh jäsenkortti! ' r , '
V - on- syytä suhtautua varauk­sin,
niihin "työläisten ystäviin", jotka nyt vaativat äänten
laskemista ennen kuin tutkitaan, onko tämä äänestys järjes­tetty
lakivoimaisesti.
Asia on nimittäin siten, että jos työsuhdeautakunta
suostuu nyt terästyöläisten union j a ;eräitten päivälehtien
esittämiin vaatimuksiin, jotta äänet on laskettava enneh kuin
on selvitetty änestyksen laillisuus, Canadan ammattiyhdis­tysliike
voi joutua kautta maakunnan anarkian valtaan. M i ­tä
hyötyä on silloin lakivoimaisella määräyksellä; että edus-tusäänestykseen
voidaan suostua ainoastaan siinä tapauk­sessa,
että kilpailevalla, uniolla on vähintäin 45 prosenttia
työläisistä takanaan?. Jos tämä määritelmä heitetpn nyt
ulos ikkunasta vain sen takia, että voidaan Incon äänestys
jollakin tavoin "oikeuttaa", silloin voivat reittaajat allekir-joituttaa
muille teollisuusaloille riittävän määrän itselleen
jäsenkortteja ja vaatia Incon ennakkopäätökseen vedoten,
että äänestys on pidettävä ennen tukimusta (ja se on lailli­nen
menetelmä — Vapaus) ja 2 äänet on laskettava ja edus­tuksesta
päätettävä huolimatta lainkaan sitä mitä valituksia
on tehty ja mihin mahdollisiin väärennyksiin on reittaa-jien
toimesta turvauduttu.
Incon työehtosopimus jaäättyi tammikuun alussä. Uudes­ta
työehtosppimuksesta olisi pitänj-t aloittaa neuvottelut jo
viime lokakuussa. Mutta kuii mr. Gillis, terästyöläisten
union reittaajat ja heidän takanaan olevat Suuren Rahan
lehdet eivät pitäneet silloinmitään kiireitä työehtosopimus­ten
kanssa, vaan tekivät kaikkensa niiden lykkäämiseksi
änestyksen yli. Turhaa on siis heidän muUtäman päivän
takia hoppuilla. Tutkittakoon mahdollisimman pikaisessa
järjestyksessä .terästyöläisten union jäsenkortit ja Mine-
Millin valitukset, kuten laki säätää - - mikäli hallitaan edes
miiodollisestikaan toimia'siten kuin alkeellisin laillisuuskä-site
vaatii.
SYNTYMÄ-
,PÄIViÄ X
j^yydSn^ne liadlÖiieea il-mlittu^,
.että' tiissä otostb&sa jul-kaistaial
i{äanonu4st«ii heuUIoi-
' d e i heldSa siikttlalstensa tai tut­taviensa
liilieit8inl8 Kansal^ais-ieälmie'
syntjnttäpiUvai^niiiUdivia
IcaOdsta J^estSy&teyksiBtä, po-lilttbiista
tai usIioiinoUisista kat-somnkslBta
välittämBttä.
sa^ntSnS oä se, että nSitä syn-
^^^päivfiditnitteliija Julkaistaan
seiuraiivasti: SO-vuoUspäivSnfii 60-
Viiötls^äiv^ 65-vaotispSiv3nä,
70-vubttsi^aivänä ja sen jälkeen
jbka viiosL
IlahdidtakaA . omaisianne ja
tuttaviimme lähettämällä riittä-vSn
ajoissa nämä syntymäpäivä^
onnittelut tähäii os^toon.
Ei mitään #J(eviä^tiKkdtsuja
yiinistä-TRoberiiMdy
Bonn. - i - ^ Länsi-Saksan liittokans-lieri
Konrädy Ad^nauer keskusteli
lauantaina riuisaan tunnin Bohnin
hallituksen uusimman vieraan, Yh'<
dysvaltojen oikeusministerin Ro-,
bert Kennedyn kanssa,
itiukaan esillä oli joukko tärkeitä,
mutta asiantuntijoiden käsityksen
kumaan ^sillä o.li joukko tärkeitä •
ajankohtaisia kysymyksiä.
"Jouluvaaltt"
DominUcaaHisessa
tasavallassa
Santo Doiiiingo. — Dominikaani­sessa
tasavallassa pidetään yleiset
vaalit joulukuussa, sanoi president­ti
Rpfael Bonnelly perjantaina pää­kaupungissa
Santo Domingossa vii­me
päivinä sattuneissa levottomuuk­sissa
sugritettujen yli 200 henki­lön
pidättämisen yhteydessä.
Tapahtuu 'Vapa^^ä^
maailmassa
Erotuksena "pahasta .sqslalistisesta"i maäilinanosasta,
"vapaa, maailma" tunnetaan ermenkaikkea "yksilön vapau­desta".
Pääministeri Diefenbaker, jonka Ijallitus .oÄ sivumen­nen
sanoen kieltänyt sadoilta kuuriiällisiha ihmisiltä kan­salaisoikeudet
vain sen vuoksi kun hallitus iiJäilee heillä
olevan "vääriä ajatuksia"?, sanoi heiiiäkuun 1 pi;iä 1960 äla-
.huoneen istunnossa "oiketötsien laista" puhuessaan yksi­lön
sliurista vapausperiaatteista rtitn: seUraäVäa:
•^inä olen canadalainen^ vapaa cäriaäaläitien, vapaa
puhumaan pelotta, vapaa palvelemaan Jumalaa, omalla ta­vallani,
vapaa omaksumaan katsantokannan jonka pidän
oikeana, vapaa vastustjamaan sitä jos ^idän vääränä, vapaa
valitsemaan nCj jotka.hallitsevat maatani . . ." • -
Näin. Canadassa ^^Vapaan maailman" ihanista kaiiisalais-vapa^
ii^ista. "Vapaan niaäirmäh johtavassa ma
valloissa, luulisi tietysti olevan vieläkin korkeampia» käslt-teitä
»,yksilöv^paudesta. . • • -
Mutta siitä huolimatta saim­me
Newmarkista maalisk
13#päivänä tulleessa AP:n uu-tistiedosta
lukea, että tri John
Harv^rood Hick oli menettänyt
professorin toimensa ; New
Bruswickissa, New Jerseyssä
presbyterikirkossa vain siksi,
kun hän yritti varovaisesti
esiintyen toteuttaa pääministe­ri
Diefenbaker in erästä va­pautta
— vapautta palvella j u ­malaa
omalla tavallaan. Tri
Hickin erottamisen syyksi i l ­moitettiin
se, että hän "ei usko
neitseestä syntymiseen". Selit­täen
tilannetta edelleen maini­tussa
uutistiedossa sanotaan,
että vaikka tri Hick "ei ole
kieltänyt sitä, hän ei kuiten­kaan
vahvistanut • uskoaan
neitseestä syntymisestä."
. "Maallisiin" asioihin kiinty­neenä
lehtenä me emme luon­nollisesti
halua kajota lain­kaan
, sikäläisen presbityrikir-kön
riitaan "neitseestä synty­misen"
tunnustamisen tai sen
tunnustamatta jättämisen ai­heuttamasta
synnistä.
Meitä kiinnostaa vain asian
mallinen puoli -—nimittäin
se, että tri Hick menetti lei-päpaikkansa
ilmeisesti siksi
kun hän yritti käyttää; uskon-vapauttansa
hieman toisin, mi­tä
hänen olisi valtapiirien
mielestä pitänyt sitä "vapaut­ta"
käyttää! Tri Hick teki sen
virheen, että astui eräässä
asiassa kirkkonsa johdon var­paille.
Kirkolla on tietenkin "oi­keus
pitä yllä kuria ja herran
nuhdetta pappiensa ja profes-sörionsakin
keskuudessa.
Mutta siitä huolimatta ta­paus
Hick palauttaa mieleem­me
erään toisen, todella suur­miehen,
• kuudenneltatoista
vuosisadalta. Kuten muiste­taan
alileo Galilei oli aikansa
uudenaikaisen luonnontutki­muksen
alkun panija. Tutki­mustensa
perusteella hän ru­pesi
kannattamaan Koperniuk-sen
purinkokeskistä järjestel­mää
ja joutui siitä riitaan ka­tolisen
kirkon kanssa, joka oli
omaksunut nyt naurettavaksi
harhakuvaksi osoittautuneen
käsityksen maakeskisestä jär­jestelmästä.
^-Veikka nyt tiedetään, että
Katolinen kirkko oli silloin
auttarnattomasti väärässä ja
Galilei^ oikeassa^ t^mä aikansa
suiiri uudistaja joutui, kuten
meidän aikakautemme _ suuret
uudistusten tekijät joutuvat
nyt USArssa inkvisitio-oi­keuden
eteen, niissä hänet pa­kotettiin
peruuttamaan oppin­sa
ja tutkimustensa työn tu­lokset.
Mutta, niin kerrotaan Ga­lilei
mutisi kuitenkin itsekseen
heti oikeudenpäätöksen jäl­keen,
että "se (maa) liikkuu
sittenkin".
Mitä me tarkoitamme sanoa
on tämä: vallanhaltijat voivat
käyttää l^yväkseen pakkokei­noja
'monela eri tavalla —
mutta' eivät voi sittenkään
muuttaa tosiasioita.
Länsi-Berliini— Lauantaina päät­tyi
USAn oikeusministerin ; Robert
Kennedyn vierailu Länsi-Berliinis­sä.
Kaksi päivää kestäneen vierai­lunsa
aikana hiin y r i t t i tunnollisesti
iioudattaa huolella laadittua ohjel­maa,
joka ei jättänyt e p p y s k e n ;Y^-
raan hänen vierailunsa tarkoitusta
'rintamakaupungissa".
Saksan demokraattisen tasavallan
valtakupnan rajalla suorittamallaan
ifiielenosoituksellisella ajelulla,
käynnillään amerikkalaisella RIAS*
radioasemalla j a Länsi-Berliinin yli­opistossa
pitämässään esitelmässä
Kcbert Kennedy esiintyi avoimesti
antikommunismin apostolina.
Robert Kennedy vakuutti koroste­tusti
USAn aikovan noudattaa kaik­kia
entisiä ''velvoituksiaan" Länsi-
Uerliinin suhteen. Hän antoi sel­västi
ymmärtää, että USA aikoo
edelleenkin pitää kiinni miehitys-järjestelmästä,
jonka varjolla s6 ai­koo
jatkaa hyvin pitkäksi aikaa
joukko-osastojensa oleskelua Länsi-berliinissä.
Robert Kennedy ilmoitti myös. et­tei
Länsi-Berliinih yhteyksiä Sak­san
liittotasavaltaan katkaista, ja
että amerikkalaiset yhtiöt perusta­vat
Länsi-Berliiniin haaraosastcjaan
ia laitoksiaan.
Länsi-berliiniläisille viranomaisil­le
ja pormestari Brandtille merkit­see
Robert Kennedyn vierailu uut
ta ponnahduslautaav kylmän sodan
iietsomIs*elle J a kaikkien sellaisten
ehdotusten torjumiselle, jotka täh­täävät
jännityksen lieventämiseen
ja epänormaalin tilanteen poistami­seen
Lärisi-Berlllnissä.
Toimittaja vankilaan
"vapaassa" USAssa!
Washington. — Edistyksellisen
sanomalehden Workerin toimittaja
James Jackson tuomittiin torstaina
kuukauden' vankeusrangaistukseen
koska, hän on kieltäytynyt llraoitta-tamasta
oikeudelle ja korkeimmalle
tuomaristolle kommunistisen puo-^
lueen johtajien nimiä sekä vastaa­masta
lehden politiikkaa j a käytän­nön
toimintaa seka sen suhteita
kommunistiseen puolueeseen koske­viin
kysymyksiin.
Natsijohtajalle
äkkUähtö USAssa
New Y o r k /— USAn Diegom^ Col­legen
oppilaat järjestivät tJSAn
natsipuolueen johtajalle Dean
Rockwellille maaliskuun 8 päivänä
selhiisen vastaanoton, että hän
muistar Isen loppuikänsä. Aluksi
uräs ylioppilas löi RockwelIia leu­kaan
ja sen jälkeen ylioppilaat heit­tivät-
häntä mädillä munilla.
Tämä tapahtui hetkellä, jolloin
rtockweIi alkoi puhua pääteemas-ttian,
että kaikki juutalaiset olisi
passitettava kaasukammioihin.
Kun' ylioppilaat olivat pahoinpi^
delleet Rockwellin > hänet päästet­tiin
piilopaikastaan, josta hänet
vartioituna. Ylioppilaat
myös " ' F u h r e r i n " auton.
rikkoivat
—11848 Vastuunalainen hallitus
myöiiettiin Nova Scotialle_ja' New
Brunwickille.
— 1852 Avattiin Laval Yliopisto
Quebecissa.
NLn AVARUUSMIES NO. 3
METSÄMIES POHJOLASTA
Tiedonanto Algerian
jatkoneuvotteluista
Tunis. — Luotettavalta taholta
Tilnisista ilmoitettiin perjantaina,:
että Pariisi ja Tunis olivat per­jantaiaamuna
kosketuksissa Rans-<
kan j a Algerian väliaikaisen hal­lituksen
välisen seuraavan koko­uksen
sekä Algerian tulenlopetta-missopimuksen
allMcirjoittamlsen
merkeissä.
Algerian väliaikaisen hallituk­sen
edustajat piiivät perjantaina
kokousta Tunisissa ja laativat oh­jeita
neuvotteluihin lähetettäväl­le
Valtuuskunnalle. Lähteitten
mukaan Algerian väliaikainen
hallitus (GPRA) toivoi neuvotte­luihin
ryhdyttävän niin pian kuin
mahdollista.
GPRAn valtuuskunta käsittää
'uultavasti samat henkilöt, jotka o-sallisTuivat
äskettäin Ranskan-
Sveitsin rajalla pidettyihin salaisiin
neuvotteluihin , .
"Kuitenkaan", sanottiin algeria
laisissa piireissä, 'kokouksen päivä-,
määrä ei ilmeisesti riipu meistä", .
Tunisissa odotettiin, että seuraa­van
43 tunnin aikana sekä Pariisis-
<a että Tujiisissa julkaisTaisiin sa-manaikai.
sesti kommunikea, jossa
nällritellään tulevien neuvottelujen
järjestelyistä.
GPRAn poliittisten asiain johta­ja
Ahmed Boumenjal saapui perjan­taina
Geneveen lentoteitse Tunisis­ta.
Hän kieltäytyi antamasta lehdis­tön
edustajille mitään lausuntoa
Genevessä.
Tunisin algerialaiset piirit selitti­vät,
että ei ollut mitään perää niis­sä
lehtitiedoissa, joiden muJkaan
.salaisen armeijajärjestön OASn
•likvidointi" oli asetettu ennakko­ehdoksi
tulevien Ranskan ja GPR­An
välisten neuvottelujen loppuun
.•^iaattamiselle. Nämä piirit olivat
vakuuttuneita, että rauha merkitsee
lopun alkua OAS:lle.
TERRORI HAITTAA
NEUVOTTELUJA?
P a H I s K— Poliittiset huomioitsi­jat
Pariisissa olivat torstaina sitä
mieltä, että Algerian väliaikainen
hallitus tahallaan viivyttää Ranskan
j a Algerian välisen aseleposopimuk­sen
allekirjoittamista vielä 8—10
päivää.
Muutamat huomioitsijat arvele­vat
tämän viivyttelyn olevan yhtey­dessä
Algerin ja Oranin tilanteen
huononemiseen. Näissä kaupun­geissa
eurooppalaiset terroristit
ovat jtloittaneet verisen väkivalta­kampanjan
algerialista-väestöä vas­taan.
Huomioitsijat arvelevatkin
yleisesti, että -ri'äillä terroriteoilla
saattaa olla suoranainen ja vahin­gollinen
vaikutus rauhanneuvottelu­j
a jatkettaessa
Moskova. — Neuvostoliiton
seuraavan -avaruuslentäjän —
avaruuslentäjä kolmosen/ kuten
häntä toistaiseksi nimitetään —
henkilöllisyyttä peittävää verhoa
raotettiin jälleen sunnuntaina so-lilaslehti
Krasnaja Svezdassa,
jossa jatkuu artikkelisarja neuv
vostoliittolaisten avaruulentäjien
koulutuksesta. Kolmonen on erin­omainen
luistelija j a ennen kaik­kea
hiihtäjä^ kirjoittaa eversti E .
Fetrov.
Hän on saanut viehtymyksensä
suksiin Neuvostoliiton pohjoisosis­sa,
jossa hän aikoinaan työskenteli
metsäteknikkona, lisää Petrov.
Kirjoittaja koskettelee' avaruus-miesten
urheilucminaisuuksia ker­toessaan
niistä ankarista valmen-nusmenetelmistä,.
j o i l la heitä kou­lutetaan
kestämään avaruuslennon
rasitukset. Kertoessaan, sentrifugi-harjoituksista,
joiden aikana koke­laan
esimerkiksi 60-kiloinen paino
"kohoaa" keskipakoisvoiman -joh­dosta
jopa 600 kilobn, kirjoittaja
iianoo Juri Gagarinin alkaneen tä­män
kokeen kaikkein vaikeimmalla
hetkellä hymyillä.
'Pysykää rauhallisena", kajahti
silloin heti koetta television väli­tyksellä
seuraavan naislääkärin
komento. "Eikö saa laskea leikkiä­kään"
ihmetteli vakavoituen Gaga­rin,
jonka suonissa virtasi silloin
veri kymmenen kertaa normaalia
raskaampana: ' E i . Vakavan työn ai­kana
ei saa", vastasi lääkäri. " M u t ­ta
kun minä olen ainä tällainen,
tohtori", pahoitteli Juri. Ja vähi­tellen
lääkäri oppi tuntemaan, että
Gagarin on todella henkilö, jolla ai­na
on hymy huulilla.
Pohjolan metsämies on siis Neu­vostoliiton
seuraava avaruuslentä­jä.
Hän oli valmiusasemissa silloin,
kun Titov ,suoritti lentonsa ja oli
valmis iistumaan häilen tilalleen,
jcs, lennon edellä olisi jotakin —
vaikka vähäisintäkin — sattunut. .
TOIMTrrANBT EEVA
Ystävällisyyttä
. <i>c.i> <
Aina kannattaa sahöahj^^^
toisesta ihmisestä ja jos sen Bäfioo
myöhemmin toimitettiin pois b y y i d i^kanapäin niin asianomainen Sen
Yllä mrs. W. H . Hewitt, Guelphistä, Ont, esittelee pukumallia,
joka oli muodissa yli 50 vuotta sitten.
kyultuaan ilahtuu vielä enemmän
tietäessään ettei se ole sanottu pöl­inästä
kohteliaisuudesta koska hän
iläe ei ollut sitä kuulemassa.
Muistuu mieleeni kuulemani tO:
sijuttu. 'Perhe oli~muuttanut toiset
l e paikkakunnalle, jossa jov ennes-:
lään asui eräs heidän tuttavansa.
Heidän kesken tuli puhe' eräästä
kauppiaasta ja uusi tulokas arvos­teli
häntä kovin sahoin: ."Saat k e r
toa hänelle etten pidä hänen tavas­taan
palvella asiakkaita. Liike on
järjestystä vailla j a aina hän t yr
kyttää sellaisia tavaroita joita en
nalua ostaa. J a hän on varmaankin
hyvin utelias koska, puhelee asiak-kaileen
liian paljon, ehkä saadak­seen
asioita tietoonsa."
Kului jonkin aikaa ja uusi tulo­kas
sai kaupassa niin ystävällisen
vastaanoton ettei malttanut olla ky-
.symättä ystävältään: "Kerroitko
kauppiaalle mitä sanoin hänestä?"
•Kerroin kyllä", vastasi puhuteltu,
mutta kun" mielestäni uuden tu­lokkaan
vieraalla paikkakunnalla
dn turhaa antaa huonoa käsitystä
itsestään l i i an hätäisen' arvostelun
takia ja tottumattomana uusiin
oloihin. ' kerroin kaikki päinvas­toin.
Kuinka sinusta on miellyttä­vää
mennä hänen kauppaa^nsa, jos­sa
cn aina ystävällinen, henkilö­kohtainen
palvelu, ja jossa kaup­pias
esittää aina uutuustavaroLta
NLlie ja USAIIe
2-vuotinen sopimus
kulttuurivaihdosta
Washington. .— Maaliskuun 8
pnä allekirjoitettiin Washington'
issa Neuvostoliiton ja Yhdysval­tojen
välinen sopimus kulttuuri­vaihdosta
tieteen, tekniikan, oiie-tustoiminnan
ja taiteen aloilla
vuosiksi 1962—1963.
' U u s i sopimus on konkreettinen
kaksivuotinen ohjelma, joka edel­lyttää
vaihtoja tieteen, tekniikan,
rakennustoiminnan, kaupan ja
maatalouden aloilla, yhteistyötä
icrveydenhoidcn ja lääketieteen
aloilla sekä kulttuurivaihtoa ope
tustoiminnan, esittävän taiteen,
elokuvien, elokuvatuotannon j a jul
käisutoimitinan aloilla samoin kuin
radio- ja televisiolähetysten sekä
näyttelyiden vaihtoa. Molemmat
osapuolet lupautuivat edistämään
valtiovallan ja 'yhteiskunnallisten
järjestöjen edustajien matkojen
järjestämistä, urheilijain vaihtoa
turistiliikenteen kehittämistä.
Tärkeä uusi kohta sopimuksessa
on päätös myötävaikuttaa Neuvos­toliiton
ministerineuvoston j a US-A
: n kongressin jäsenten, sekä mo­lempienmaiden
hallitusten jäsen­ten
matkojen järjcotämiseen. Sa­moin
osapuolet tuljevat tukemaan
yhteisten tilaisuuksien järjestämis­tä
j a vaihtoa eri yhteiskunnallisten
veljesjärjestöjen välillä.
sHti iinian ostopakkoa, niin liavi^"'"'\',
piaa oli Ityvin iloinen ja luulen, W ' '
tä siitä oli sinulle enemmän hyH-""". ,
k i l in Vnoitteista". Niinkuin öU-' '
kin. uriisi tulokas oli monasti jäl^'"! *'
keen päin kiitollinen ystävälleen,
joka viisaudessaan muutti häne&'.' "
t y l ^ sanansa niin, että niistä qh
iloa kifjdlle.
M i k s i me yleensä olemme paljÖÄ\
nopeampia sanomaan pahan sanan
kuin Jiyvän? Seuratkaapa lapsia ja-"/',. •
neidän vanhempiaan. Vanhemmat l
voivat, kylässä ylpeillen kertoa las-' " ' -
tensa saavutuksista multa lapsella'.'
itselleen ei voi antaa kiitosta, muka' ," '^i
hän laiskistuu. J a kumminkin käii-niit
sanat kannustavat meitä kaik- ' ^
kia vielä paremmin tekemään par-' J
tia^rame kun taas ilkeämieliset pol- '^ie^.
kev^i^i^eitä alas tuottaen mieltpj^» ^
Ka'a v^ä tuskin niistä jää sanojalla'^k^-»
kaan hyvä mieli;
Vätbketjukikka
; Vetoketju on käytännöllinen kiiA-'l
liike r vaatteissa, mutta harmillinen •
kun se menee epäkuntoon. J o i l l a - , ,
k i n k e t j u i l l a on taipumus itsestään'
liukua auki, eikä feellalsta vikaa
saa aina edes korjatuksikaan puris-lamalla
tongilla lukkolaitetta hiii- ''^
kan Iittiin. Jos housuissa oleva ve-,;^;^
toketju liukuu auki' itsestään niiii " -
sen vöi estää seuraavalla yksink^ir- ' '
täisellä tavalla: Vetoketjun päässä " ,
olevaan reikään pujotetaan tukevas-'"":^:'
ta .langasta lenkki j a kun tämäh"
- napiiiläven" pujdttaa housunkäU-'^
luksissa olevaati nappiin ;nHh vat; ;^'y
masti pysyy vetoketju kiinni, eikä v
sen aukaiseminen tuota seö suu-' ,
rempaa vaivaa kuin tavallisesti, '
pSinvastoiii narclenki$tä on hyvä;
pitää kiinni ketjua avatessa ja sul- '
kiessa'. "
* » i .isva.
SITÄ mmmmmmm
JA
TÄTÄ
HAJfAMIELINEN
Tytti), jonka ammattina oli kir­joittaa
kailcki suuren- tavaratalon 11^
mötukset, o l i kerran kirjoittaessaan
kirjettä rakastajalleen niin hajamie­linen,
että kirjoitti loppuun seuraa^
vaa:
"Tule aikuisin välttääksesi tuBr
gosta."
S E U T Y S
Apulainen:. Miksi emme voi har-ioittaa
liiketoimintaa ilman mainos-tUStäK'
^>
' Lii|k^njohtaja: Se olisi vbrratetP^
A ^ s ^ ' liiman isketiuseen tytölle ^
meässä^^ Sinä tietäisit iskeneesi ^If^
ipää, mutta kukaan muli ei.
J09|LÖYTYIS VIELÄ' PXXKirC^
.£rää^herra oli ollut ^outelema^"^
ä ^ U & pienellä veneellä, joka efi^
ifii^tliliul ja herra hukkunut. Kyj^^
vaivalloisen etsinnän jälk<^n hänm
ruumiinsa viimein löytyi, meni jo^Tu
sanomaan siitä rouvalle. . ^-'«^
-'Olipa se hyvä asia että ruuni8&.l
löytyi", sanoi rouva. "Nyt kun vier­iä
löytyisi pää, niin voisimme toi-:,
mittaa kunnialliset hautajaiset". '
Oi alhaista tilaa!
J u m a l i e n sanotaan lyövän s o k e u - k e r i n johtamalle vanhalle torypuo-
Tuomittavia riittää
Etelä^-Koreassa
SeouL — Etelä-Korean vallanku-juouksellisen
sotilastuomioistuimen
upelaationeuvosto tuomitsi lauantai­na
entisen pääministerin j a kor­keimman
neuvoston puheenjohta­jan,
kenraaliluutnantti Do Jung
rsbdngin elinkautiseen vankeuteen.
Häntä syytettiin viime vuoden
toukokuun 16. pnä suoritetun soti­laskaappauksen
vastustamisesta ja
korkeimman neuvoston nykyisen
puheenjdhtajan kenraali Tshung
Hee Parkin sotilashallituksen vas­taisesta
toiminnasta.
della ne jotka he haluavat hävittää.
Mutta kukaan ei. ole niin sokea
kuin hän, joka ei halua nähdä.
Meidän mielessämme ovat sellai-äet
poliitikot kuin liberaalipuo­lueen
johtaja Lester B. Pearson ja
kumppanit, jotka eivät ole ilmei­sesti
mitään oppineet eivätkä mi­tään
unhoittaneet.
Kuten tiedetään. Suurta Rahaa
uskcliisesti palvellut vanha liberaa­lipuolue
oli vallassa yli 20 vuotta.
Mr. Pearson oli liberaalipuolueen
»lallituksen yksi johtaja henkilö.
Tämän pitkän valtakautensa aikana
liberaalipuolueen poliitikot irtaan­tuivat
niin. kauaksi Canadan kan­sasta,
että he hämmästyivät perin­pohjaisesti
karsimastaan vaalitap­piosta.
He eivät vieläkään näytä
käsittävän sitä, että liberaalien vaa­litappion
perussyy oli n.s. "inte-ijraatio-
chjelma", jonka perusteella
Canada sidottiin jaloista jp käsistä
Yhdysvaltain hyökkäävän imperia­lismin
palvelijaksi.
Kun vanha torypuolue lupasi va­pauttaa
Canadan Yhdysvaltain
suurpääoman määräysvallasta, pa­lauttaa
parlamentin päätösvallan ja
laajentaa kaupankäyntiä muualle
niin, ettei Canada ole riippuvainen
Wall Streetin rahamiesten kaikista
mielijohteista, niin silloin päättivät
canadalaisot aritaa mr. Diefenba-lueelle
tilaisuuden näyttää, mihin
se pystyy.
Nyt on tietenkin nähty, että to­rypuolueen
hallitus on viitannut
Kintaalla kaikkiin tärkeimpiin vaa-lilupauksiinsa.
Sen sijaan että olisi
iciminut valtion: ja kansan etujen
mukaisesti maamme itsenäistyttämi­seksi
Yhdysvaltain monopolipää-oman
kahreista, torypuolueen hal­litus
on jatkanut ja .kiihdyttänyt
edelleen liberaalien alullepanemaa
integraatio-ohjelmaa". Vaikka tö­ryt
^ h-.pasivat toimia maamme itse­näisyyden
turvaamisen hyväksi, he
ovat antaneet esim. maamme ilma­voimat
yhdysvaltalaisten kenraalien
ylivalvontaan,; ottaneet Pentagonin
painostuksesta vastaan yhä uusia
yhdysvaltalaisia sotavälineitä, lah­joittaneet
pilkkahinanlla Canadan
luonnonrikkauksia Yhdysvaltain^
monopolisteille jne.
Tässä tilanteessa on itsestään sel­vää,
että torypuolue haluaa kansah
unhoittavan antamansa vaalilupa­ukset
ja turvautuu aatteellisesti va-rarikkoutuneiden
.voimitin tavoin
'punakauhun" lietsontaan.
Tässä punakauhun lietsonnassa
— ja sen periinmäisenä tarkoituk-.
sena on kääntää Icansakunnan huo­mio
pois todellisuudesta' — ovat
johtavat torypuolueen jäsenet men­neet
j o . n i in pitkälle, että ovat jul­kisissa
puheissaan leimanneet mr.telu, että hän on yhtä karski kom^
Pearsoninkin 'kommunistien ystä­väksi",
tai ainakin " l i i a n pehmeäk­s
i " suhteissaan kommunisteihin!
Sivumennen sanoen emme malta
olla palauttamatta mieleen, että
muutama viikko sitten täällä Sud:
buryssa Legicnan haalilla pidetys­sä
fasistimielisessä kokouksessa;
mjssa esiintyi kahden papin rinnal­l
a puhujana luonnollisesti myös
Don Gillis. leimasi eräs p\ihuja to­rypuolueen
liittohallituksenkin
"kommunistiystävälliseksi" . siksi
kun liittohallitiis pitää yhteyksiä
Jugoslavian ja Kuuban kanssa?
Toisin sanoen, noitajahdln tielle
lähdettäessä, ja punakauhun liet­sonta
edustaa nykyään pahinta la­j
i a noitajahtimaniaa, tällä poliitti­sella
mielipuolisuudella ei ole mi-tään
ra jaa, kuten Canadan suoma-iaisetkin
tietävät omien kokemus­tensa
perusteella.
' Mutta sen sijaan, että olisi käs­kenyt
h*äntä "punamullalla" tuhri­vien
toryjen mennä niin pitkälle
kuin pippuri kasvaa ja sanonut, et­tä
nykymaailmassa ei ole kerta
kaikkiaan muuta mahdollisuutta
kuhi rauhanomainen rinnakkaiselo
sosialistisen j a kapitalistisen maa-ilmanosan
välillä, tai yhteinen pe­rikato,
kokonaan reaalitajunsa me-liettänyt
mr. Pearson rupesi kilpai­lemaan
toryjen kansaa punakauhun
1 ietsonnassa vetoa maila siihen tosi­asiaan,
että sosialistisen maailman-osan
edustajat, ovat eri tilanteissa
arvostelleet häntä yhtä terävästi
kuin nykyisen torypuolueenkln hal­lituksen
edustajia. V i
1 Tällainen anteeksipyytely puna­kauhun
lletsojlen edessä ja vakuut-munismin
vastustaja kuin mikä ta*
hansa torypuolueenkln johtaja, voi
nostaa mr. Pearsonin osakkeita ra^
jan eteläpuolella epäamerikkalaisen
&omitean j a John Birch yhdistyk­sen^
jäsenten keskuudessa. Mutta
«'armaa on, että sellaisella ohjel-mattomuudella
ei liberaaleilla ole
minkäänlaista valltuksltulod mah­dollisuutta
t o l e v i ^ lilttovaaleissa.
Lähiviikot näyttävät, pystyykö l i ­beraalipuolueen
johto ryhdisty­mään
j a omaksumaan jonkinlaista
itsenäistä ohjelmaa, vai seuraako
se torypuolueen punakauhunlietr
sonnan kannoilla mSäkien "me
myös"? Tosiasia nimittäin on, että
pääministeri Diefenbaker leikkii
sellaisella ajatuksella, etta. tulevat
liittova^lit käydään kbkonaan iF-
.nasta temmatun .vaalitunnuksen
varjossa — että kysymys muka o ö '
ioko yksityisyritteliäisyydestä, mitä
torypuolue aivan Jrksii^än pUoltiSr
taa, tai "sosialismista", jota libe­raalipuoluekin
tukee mr. Pearsoniö >'
lilan "pehmeän" ohjelman muodos­sa.
Tämä on sellaisenaan luonnolli­sesti
Rekonaan valheellinen kysyr
•nyks^n asettelu sillä suuret mono-pM^
htiöt, valtaosaltaan yhdysval-
Ifllal^^ monopoliyhtiöt, kontrolloi­vat
niin täydellisesti tämän maan
taloUsefämää, ettei siinä ole enää
juuri minkäänlaisia mahdollisuu>k-siä'*^
"ylcsilylayritteliäisyydelle". K en
tätä e ^ i l e e , hänen sietää pysähtyä
katsomaan miten esim. suuret ket-julllkkeet
työntävät armotta palkt- ;
katyölälsten riveihin viimeisetkin
yksityisyrittäjät, pienten nurkka-kauppojen
pitäjät.
Perästä kuuluu, sanoi torvente- •r-iv.
kijä. Känsäkoura.