Vapaus, March 13, 1951

              te
m 1 r '7'
Sivtt 2.^, Ttistaina, maalisk. 13 p,—Tuesday^ March 13
m t«fe|tfiQties:;Bttfioe» Office i<42M.
Edttorlaj Office 4-426^ lOdMgler
IL SaksL Etfttor W. EkhifuL MUUnv
•itdresB Box. 69. SOdbatlt Ontufo.
auuiuaKof'. etb: mi. jMhattud
UMfOA ciMs oma by tbe Post
'IMn».l>eptitnttx>t»'OtUwa, Pab-
4imt_,<t^ meUty: ^n^sdays,
pgiulW&wtoi Satmtfajpt Igr Vspaof
suttAitBg oootttnarxtiL, at uxKua
ttaret. W, Sudboiy, Ont» Caaaito.
Adverusiniir f'abBi tipon si^tllQBlHi^
Tnuulatlon Iree of duifge. ;
TILAUSiUNNAT:
CanaOassa: l vk. 64» « kk.
8 kk.2J0O
Tbdysvalloissa: 1 vk. 94» 6 kk. SM
Si^cmessa: T - i vt-756 6 kk. 455
muut sanovat
ms
nUikkeen nykyajan tehtävistä
i .XebtemnieeiustvuUa julkabtaan tänään erittäin tHti^a!^^^^^
IjoSitaloeo uutistieto siitä, miten Saskatchnvanio maakunnan faunan-
?ä pwlustajat^^^^^^
" xgaaOTB^Iama Iu|litdiS(^It^fmyyteisiä .toimenpiteitä rauhan> säilyttä-niem'
4bylräksi. Näiden rauhai^uolustajain- esimeiiiiUisen' tdiminnan
, Usäki»'on paikallaan huomioid^ ie^jjniellyttävä tosiseikka, tttäS^-^
' |c|lc£äffK3nin C C F : n Itallituksen pääministeri. lainlaatijakurnnan Ja mo-
-'jaet'OCF:n jäsenet suhtautuvat fa>'vin myötätuntoi^ti rauhanpuo-
"^ÄÄtejain esitj-ksiinV irften ilmaisten hyväksymisensä a jätökselle^ että
'i l^raali Kwt ^leyeria ei «ai^i i\'a})auttaa vankilasta.
ff\^]\i tj^fonet sosiMdcmckraattiiesti ajattelevat täkäläiset tnaanraiehemmcj
iSp^ 1 -;s^\^t>,yatTMan vakavaa ajattelun aihetta Saskatchewanin CCF:n
iJ(Ahi''J^ "feuntuootosta, mistä voidaan yhtenä lisäeäimeikkinä maiiita «e tosi-
" i l " ; aka,'<ttä lainlaatiiakminan CCF:n fäien Harry Gibbs 1 Swift Cur-
/ l f^j^sahoi täydellisesti kannattavansa rauhanpuolustajain edu<>taji.s-
3;'^ ' C WDi"|eäityksiä ja lausui, «ttä tämä edustajisto tulkitsee kanian, rauhan-hr
V , J Ubtöa.t Sosialistisen liikkeen rauhanaatteet cla\»t ja nousevat cnnem-
' li^'tai iDVdhetninin pinnalle oi^«istososiatidemokrai
Keskeisin-ja. tä^in asiakirja On epäi|<rniä(tä*s«.«>i>««sä,>vaadij^^
•viisL 3Utn\^ltait'-^ ilidy^f4iil)j<t, XeuyoitoJUtto, - Kiirtart .Kaiisantasa-
^ se$ta.ide]täytyy.ncuvo.tV?lemftsla tajlijiisesto.qrjiuh^nHltö^ra tfl» fl^lalle-;
idrjoittamisesta. Rutto kaikki kaniainvältsen' »uhanlitkkeeil \^4tl-'
KUIN VANKI
; ' Mrs. Antoine Ikway Cconnanda Jät";
itt j(3rxuiyinpalkkaa%a :ifiioitiiampton^;
ebiren , ; , ja t u l i Nipisslogin Intlaanir;
rescrvialuefilla PoSiJoiis-Obtarios^a
e n s i m n ^ i f i ^ l englantUaltTtök.?!; JOT
ka on mennyt avioliitoon täjrsveriseii
<^ibV8} ' ' i n t l a a n l n kanssa . ..
, MutiaJa'.t4$rä Antoine ,Xkawar
txfilicoo Canadan JOOjQOO i n t f a a n i n i s ^ r
van väärämielisen kohtelun —,,mrs.
(^ommanda selitti lyjOiC^^aftsa pojille,
fetts «rcmjmijMsa, mikä,teki'hänestä
InttaAntt^^^n Ijiopul -^rttanoian kan*
falaisolkeuksista., .VSUiemmdn , r o -i
manitLsei^a. ^nisaKyssä :aiäx| kertoi
pojille: 'T^nddn minät olen punai-
( o ^ v l n t i a a n i No 314 No 10" rescrvi-aJueella'-^
numeroituna. Canadan hai»
Utuksen toimesta kuin v k e s k i t y s l e i r l n
vankL ^.^ Intiaanina minä ^en. voi o.;taa
vSkiJuomia . . . enkä minä «itä h a -
}aa'iaan; Mutta minulla ei ole ääni'
öi&eutta j a minä olen sitä mieltä että
kaikilla reservlalueiden Intiaaneila p l -
t4LsI olla äänioikc^..'Muussa ta^^^
uk^:(»sa, kuka h u o l e h t i i h e i d ä n cdulf-i
a a n ? >~ Toronto Daily Star. hclmlb.
Sa p. 1931.
TORYJE.\ KIITOS, ELI
"irSTÄVlSTÄSI SINCT . .
> M r . Ernesto Bevinin ero julkomlnis-
(eriö5>taj>i; tullut >11ätyksena . . . Hän
oU .^ttäin onnistunut työministeri
sodan aikana. M u t i a ( k y s y t t i i n min-
J ^ l a i n e n > t i l k o m l n i B t e r i hänestä tulee'.
Tapahtumat antoivat vastauksen.
Mr. Bevinistä tuli erittäin hj-rälil-koministcri
v U ' o i o l j e aiidt Mall.^
Kriisit ovat tuntemattomia
kansandemokratian maissa
Kirj. Y. Pisarev
/Tammikuussa 1951 kansandemokra­tian
maiden -^Puolan; T s h e k k c s^va-kian.
Unkarin; Rmaanian;^ B u ^ g a r ^ n
Ja Albanian- — tUastoIatxtakunnat
Julkaisivat loppukatsaukeet^kknsallis-ten;
talouesuunnitelmiensa t^toteutta-mlicsta
\iiod6lta 1950.
' Näistä' l o p p u k a t s a u k E i s t a -^ilinenee,
e t t ä kansandemoltrattat «.davuttivat
huomattavaa menestystä < kuluneen
i-uoden aikana-: valtion suunnitelmat
täytettiin ennen määräaikaa ' ' n i i s sä
k a i ] d s s a : n i a i £ s a . ' t c o l l l £ U u s - : J a maatan
toustuotanto kasvoivat 'Jatlcuvasti.
Työtätekevien ihmisten vamaus h -
Kansantasavallan budjetista 38.2 pro-1 ta - teollisuuttaan, lisätäkseen voi­maansa
j a lujittaakseenJtsenäisjirt-tään.
Neuvostoliitto, antaa'kaxisaäde-
1 fjiföksesta hudlimafta5 ^
J l i i i i i i l i i i i ^
f , ^ ^Tässä yhteydessä sietää kiinnittää enkoidhuomiota Maailman
^ i * lUtihanneuvostOD ensimmäisen 'kokouksen julkaiccmiin asiakirjoihin
f}^^>'' t .Ja julkilausunJiin, jotka julkaikiin Vapaudc-sa /viime torstaina ,ja "ETULINJAN SOTACCTISIA"
{"'t M^Kuhnan Rauhanneuvoston julkilausumat ovat erikoisia kahdessa
Eleessä: I) Xc ovat'määrätietoista voimiaa uhkuvia.'. ki*hkottomia,
-.y,,^ ' i flbtiUa samalla hyvin ajankohtaisia aäia^ifjoja. 2) Xiissä viitoitetaan
^ ''' \ \ ^Ivji jä johdonmukainen toiminnan ohjelma, joko maailmaa icäsittä-l
^ ^ ^ ^ ^mitliakaä>-3ssa tai joillekin maido.i ryhmille. Sanalla sTinoeriJ np
^ikh: d^tkasiakirjoja» joiden sisältöön ja merkitx-kseen kannattaa tutustua.
l^tK^iiinaltasiilä^ 'mitä sodanlietsoja sano-
, -V^,'satoja miljoonia ihmisiä käsittävä^ raultanliike on kehitt>'nyt kuu-
Ms>ähuU;ltst'mahdiksi imaailmassa ja edcsottariiisilla on ^trna* rai-
*"^lat(t}S'taaailman asiain kulkuun. - -
SS» -•ä^»i-t
valloille, mutta oäistU suur\'allo^ta .tai-paronminkin-niiden hallituk-^
si^^tteo riippuu se.muikälai.<:en kahnan ne «mäkituvat tä«isä asia^^a.
äalua\-atkö ne tällaista rauhanliittoa tai ehjätkö halua? ^ftllio'vaf-'
K P
I
ta kommunismia vastaan täfsa maas­sa,
siliä "se on l a s t a a l k a u u t j '
Korkein oikeus Julisti 23 päivää
kestäneen kuulustelmi Jälkeen asiaa
ko;'jcevan lain mitättömäksi. Oikeus
teki päätöksensä kuudella äänellä y h ­tä
'\-aitaan. Hallituksen arvellaan va-
Jittavnn päätölcses^i brittiläisen maa-ilm.-
in.\htei£ön salaneuvoston lainopil.
liicsn jaostoon.
» 1
Korean taii^teluista.' tnc olemme
t ^ n c e t ; k(&winia v etliiinjojcn • (To­biasta
> ninta-nnatictoja:
^ Maanantaina: 'Vlidirs^-altaln etene­minen
Jatkuu v-astustamattotriasti.
>• Tllstiafcoä kiinalaisia
kaatuu; t T J h a h s i t t a l n
tykkäävän Jtuolla.
; KeskVlifcicona: Vastarintapesäkkei-an
hävitetty.^:"
i;,v ToMtalna: Mitähän kepposia pu-iiaisct
nyt sumiittelcvat? - ^Tähän
mennessä etenevät yhdysvaltalaiset
dlVät-= Ole-vielä" S M
'hoiii5eti-kanssar--^l' -v'".: • •
•^'»•«vbritälna: ^^^^
;ktilfrkfillä:unh; y!fel'a&
i^ibfeöieh'^sotilas > rämpuu loumbi-tiifriutelialtä^
klinftlaftia.^.':" • ; |
? lanantalii^^^
Vat suot^lita^c^^
yctäytymb^^^
4wiHiiri:T, Oslttöinen^luiH.ttfiö*^^^^
' t a , rkast» on sltulik l6:'-l!Thfe'Dkraimö^'
, inahdoUisimman suuri, jouk:k^>k^ Canadian. ,
pi;ttlk^
' Austraalian^ kommunisti-jpe^
fuslain vastalheh'
jnma:on että tästä kysj^myllscatä: muodostuu ;mäail.mainaajii:nep^3^^^ |'VMftlrtnnnib --.^ Robert^
' aja. jossa sodan j*a rauhan -vtjimat mittelevät \^inn^an.^^.^ s.:f:>s , .r O. Menzlcs sanoi perjantaina^ että
Maailmaa Rauhanneuvo^äton asiakirjoi.v^ viitoitcUT.m miVjoonien *S^"*feoJ^^{j''"olueen*''^"**n°
!T^uhai5)U0lustajain harkittu'ohjelma \Tidist>Tieidcn Kansakuntien LanJulista^SädtöäSir^uutt^^
Järjestön. Japanin ja Saksan rauhansq>imustcn. Korcaji sodan lopetla- sc:ta ei merkitse taistelun päättymis-
" miseii ja' siirtomaakansojen N^apaustaisfelun suhteen; Xiissä kaikis.sa
iLorosietaan kiistaky5\ipysten, rai:hanomaista ja demokraattista rat-
IttistlinahdoIItsuutta. sekä %'iitoitetaan tie miten se on käytännössä
toteutettavissa. Xäissä asiakirjoissa l^hkuu harkittu ia vakaa rauhan­tahto,
joka antaa uutta uskoa siihen, että hystecrisc-sti r.ehurat. so«
danlietsojat \t)idaan sittenkin pitää aisoissit. jos kaikki rauhanpuolus­tajat
ovat päättävästi asiansa takana.
ja sitä pitäisi jatkuv~asti korostaa —
ettämaailinan rauhan säilyminen riippuu ennenkaikkea ns. '."pikku-äiamsten'*
yhteisistä ponnisteluista. Suuret; mahtavat ja edcsvastuuttö-
^tnatrsotateollisuuskapitalistit ovat valmiit syöksemään voittojensa l i -
^aimisefl ^torvossa ihmL<kunnan uuteen \trileikkiin jos ihmiset
siihen alistuvat; kuten lampaat alistuAat vastaansimomatta teuras^
tetta>^i.
: ; v e t t ä scHlan \-aara ei ole viinvcaikoina rä-lientvTJj-
t; ivaani mieluumminkin entisestä li5ääntynyl;Maailmar. eri
kolkilla on lukuisia A*aaj[avyöhykkeitä. Euroopan ja erikoisesti Ber-
Unitt tilanne on kärkevä. J a k im tähän lisätään Jugoslavian diktaattori
.Titon sapdinkzUistelu sekä Kaukoid;ui vaaralliset sotatoimet, niin sel-vaä:
«n, että räjähdys At)! ta{Kibtua milloin ja miltei misjä tahansa
eUeiviitrauhanpuolustajat ole valppaina.
" : Mutta rauhanpuolirstajain liike on myös kaivanut ja AMimistunut.
.Tosiasiat osoittavat, että sod;in \-älttämiseen on ainakin yhtä suuret
mafadoIUsuudet. kuin on sodan syttymiseenkin. Riippuu v-ain siitä,
<MlI(;ka tehokkaasti ja päättä^iisti rauhanpuolustajat toimivat.
Tässä tilantjcessa ja huomioonottaen sen strateaisen aseman mis-huhtrkuun
:7-8 päi-koiis
on cnsiluokkai-aj
sqn'.tärkcä tilaisuus. Pieninkin lisävoima mitä w i m m e antaa rauhaii-
Icokouksen tueksi lisää sitä «mahdollisuutta, että Canada antaa viralli-
£tn äänensä rauhan puolesta. >
• Tässä \1it*ydessä onotettava huomi<x)n se tosiasia; f tiU ('anadäh
14" miljoonainen kansa nykyoloissa sanoa jop;i ratkai<e%-anki/i
sanan siitä, tuleeko sota tai eikö tule.Maantieteellisen ja talouspjliit-tiseii^
asemansa vuoksi Canada Ax>isi saattaa Yhdys\-altain sotai-set ini-perialistithj-
vin tukalaan a.scmaan. jos Candan hallftus sanoisi, että
Emämaa ja kaora haluaa rauhallista ratkaisua nviailman kiistakysy-ifi>
4:5iUe. Jos Canada puhui.<i kansainvälisissä neuvyttelui^sa jxiättä-
^\ alisti aÄistariisumisen ja atomiaseiden p puolesta
ja^Giit^yisi n i i h i n , jotka A-aattAxit Kiinan Kahsantasiivallan h\-\-äksy-
• i n « t ä ^ ' K :n jäsen>-\-teen, niin tämä toimenpide luoanollisesti heiken-
Itäisi sodanlietsojia, ja sen lisäksi vaikuttaisi siten, että monen muun
maan" edustajat rj-htyisivät kannattamaan näitä rauhanomaisia esi-tjitsiä.
. ' ' *
• C i Siksi o n 'niin lämpimästi tervehdittävä C(.,"F:n Saskatche^vanin
EääntyI edelleen.
Vuoden 1950 loppuu.1 menneinä
Tshekkoslovakian Kansantasavallan
teollisuustuotanto sivuutti öOiprosen-tilla
sodan edellisen tason Ja 80 pro­sentilla.
Jos tuotantp lasketaan. keski­määrin
henkilöä kohti. : ' ' M a m i t im
vuoden aikana Puolan teollisuus tuot­ti
arvoltaan 30 prosenttia ;enemmän
kuin edellisenä vuonna Ja Romanian
tuotannon arvo oli 37 prosenttia
enemmän kuin edellLsenä vuonna.
B u l g i r i a n teollisuustuotanto i v . 1950
oli 21 prosenttia suurempi kuin edel-lisenä
\-uonna.
Nämä qaaat..Jotka ovat sosial.-s.Triiii
rakentamisen : tiellä; kehittävät' yha
uusia teollisuuksia. EsUnerkkina mai­nittakoon,,
etta. sotaa edeltäneessä
Puolansa ei tuotettu tfaktcntilta, ei
autoja eika monimutkaisia koneita;
siellä ci tuotettu työkalujen-vaInns-tuskonelta
eikä siellä ollut laivanra­kennusteollisuutta.
Nyt siellä on
tehtaita jotka tuottavat tämänmalli-sia
koneita ja vaimeita. . Gdanski.ssa
tuotetaan valtamerilaivoja. .Varsovan
lähettyvillä on .Ursasln traktoriteh­das.
Strahovvicin tehdas valmistaa
traktoreita' Ja Bilesi 2 ssa rakeimeta an
latrakoncita sekä monimutkaisia ny­kyaikaisia
työkaluja.
Pienessä .^baniassa; mikä vielä as-senttia.
- , •
Imperialififisten maiden budjetit
palvelevat'; mt^ta tarkoltuksia-v ' Y h ­dysvaltain
vuoden 1951-52 budjetista
menee 76 ; prosenttia a^clstautumis-kampanjaan;
hyökkäyssodan yalmiste-lussa;
j a ; ainoastaan, 2 prosenttia.so­siaalisten
: tarpeiden tyydyttämiseen.
Yhdysvaltain hallitsevien piirien edus­tajat
-ja Amenkan vaikutusvaltaiset
sanomalehdet ovat useita kertoja j u l ­kisesti
lausuneet,vettä nykyisen hur­jan
asejstumiskampanJan yksi tarkoi-;
t u 5 on lähestyvän talouskriisin vält-täminsn.
K r i i s i n pidättämiseksi ko­tona
Yhdysvallat on nopeistuttanut
taloudellista: laajenemistaan muissa
maissa,' ajaen • viimeks:mainlttujen
maiden tuotteet pois omilta markki­noiltaan
Ja orjuuttaen niiden kansat;
Kansandcmolcratian maiden ja
Neuvostoliiton - väliset talotissuhteet
ovat ' kokonaan ; toiseUa perustalla;
Nudeii' välillä tehdyt sopimtiitset. ja
liitot vkunnioittavat.<tasa-arvoisuuden
perusteella kansallisia' etuja j a takaa­va
t kansandemokratioille talouksiensa
kehittämiseksi Neuvostoliiton .epäit­sekkään
avun. Neuvostoliitto varaa
niille koneita, työvälineitä j a teolli­suuden
raaka-aineita — mitä-kaikkea
ne Urvitsevat kehittääkseen kotimais-mokratioiUe
myös , tekiiillistä . aptia
uusien tehtaiden; rautateiden ja; k a ­navien
rakentamisessa; SS l ä h e t ti
niille traktoreita, comblneja'Ja muita
^monimutkaisia m a a t a i o u s koneita
maataioudeni n y k y aikaistuttamista
varten; samalla, kertaa Neuvostoliito
to antaa .naiden, maiden teollisuus­tuotteille
' markkinamahdollisuudet,
mikä myös ön erittäin tärfaeä seikka
näiden maiden teoUisuulKien kehittä­miselle.
Suurta osaa kansandemokratian ja
Neuvostoliiton välisten? taloussuhtei-^
den kehittämiseksi vie ^^Itelceinen
Talousavun; Neuvosto": Läheinen mo­lemminpuolinen
avustus Ja yhteistoi-.
mmta; talotissuunnitelmien yhdenmu-kaistuttaminen;
kansandemokratialn
ja Neuvostoliiton välisten siteiden l u ­jittaminen
kaikki nämä ovat tär­keitä
tekijöitä näiden maiden kanso­jen
iktilsestl vapauttamiseksi talous­kriisien
vaikutuksesta.
Kansandemokratioille : oa taattu
jatkavaa edistystä j a suurempaa vau­rautta:
silla miden talous kehittyy
sosialistisen, kehityltsen lakien puit­teissa.
•>
Syytettä ei nosteta
marsalkasta toden
sanoneita vastaan
nelsinfcL (Sooml-Seira) — Hel­mikuun
5 pnä tÄki^'ät ed. Jussi.Lappi-
Seppalä -s^m. halllttiisen astanoaiai-sille
Jäsenille kysymyksen.- zikocko
hallitus o'lit}^ toimenpiteuun tukJen
edesvastuuttomien 'henkilöitien rran-riaisemlseksi,
jotka Suomen marsalkan
kuoleman aikoihin Ja iiautajaisjuhlal-lisuufc;
ieri> päivinä ovat syyllistyneet*
suuren vainajan -ISrkeään häpäisemi­seen
kirjoittamalla lehdissä hänestä
halventavia j a loukkaavia kirjoittrit
bia.
:-fkiU£kunnaHe annettinc^^^l^^
27 pnä, oikeusministeri Auran helmik.
20 pna päivätty vastaus k}-ss'mj'kseeii
ja j s i i n ä sanotaan: ' ,
: Valittaen ou' todettava; e t t ä i e l l a i -
s i a Suomen marsalkka C; G : Manner­heimia^
muistoa häpäiseviä. kn-jdituk-s
i a ; j b i k a k y s e l j'5S6a on mainittu; on
eräissä sanomalehtiissä juEcaistu;. Voi-'
m a s s a olevan rikoslain 27; luvun 4
pj-kalän mukaan se; " j o k a tekeö itsen-
^sy^Tääksi .vainajan muiston h ä ­päisemiseen;
v. | O i d a a n rangaista van­keudella
. t a i sakolla;' Rikos on ^kui­tenkin
ns.: "asianomistajarikos,'ajosta
vifallmen syyttä jä ei v o i nostaa sj-y-
-tettä; elleivät vainajan läheiset omai­s
e t o l e ilmoittaneet rikosta ;^ryttee-seen.
Tällaista" ilmoittista^ei ole
Suomen marsalkka Mannerheimin o-maisten
puolelta" tehty j a voidaankin
TEUBASTAJA JA »ANN
JBräs helsinkiläinen
oU helmik. 3 pnä asettanut l i ^
beimin kuvan akktmaansa täten
nioittaakseen suuren miehen 1
Poliisi kuitenkin huomasi i ]
vaati lihakauppiasta 0 nopeasti'
maan sen alskunastaan.- Oliko
miehellä jotakin aUtajunnall
non omanttmnonaiheuttamia:
kieltonsa. vaV mistä JcAittm; et
hellisen.;ammatin:: harjoittaja-toisten^
tavoin muistella suurta
vaansa? — D L P .
* • »
Eräissä: Alaskanvjoifisa.elää eäs
vin' lihava, melkein läpinäkyvä
omituinen -f n o in 20;^- sentin
kala, jota intiaanit köyttä^-ät
tusvälineenä lomttHän , t a i
asemesta.
> K u n tuollainen v k a l a on . k u i -
voidaan se sytjrttää palamaan
-tää»' se palaa noin-15; minuuttia,
laisten hyvin; kirkkaastL K OT
tuuli ei sammutta • sitä ennenkuin
ön 'palanut loppmim r
SÄK:n palvelukseen valittu t l sosd^m-vaaliagitaaftoria
vaalien johdosta
Helsinki. S.VKrir työvaliokunnan
kokouksessa tammik. alussa ehdotti­vat
sosialidemokraatit- 11 uuden toi­mitsijan
palkkaamista keskushiton
palvelukseen osapalkalla; SKDL:n
ryhmä ehdotti asian panemista pöy­dälle,
mika tehtiinkin ja kokous j u l i s ­tettiin,
päättyneeksi. . V i i d e n mmuu-kettäin
oli takapajumen maa* missa j tin kuluttiin' k u t s i i t t ^ koolle uusi tj;ö-va!
iokui$iartlkpXäuS,, je%v«ott|-•'pöy-
''~';sä Canada; kan.*ain\~äll5cssä politiikassa nyt on. t
^ väbä'Torantoss;i kokoontuva Canadan rauhankokc
VatiUtiiksen' johtajain m>'önteistä kannaI^:>ttoa rauhanpuohustajain
asiitniiyi^äksi; Siksi on erikoisesti korostetta\-a. että nyt on toiminnan
. : tyaskenlelj-n aika.
<t v t -V J'.oIns c.k aIrnasnacauinn^tnUitnine n rauha voidaan säilyttää, niin .«e un suureksi
^^i^vmadcsl .t^Ile toaadle jaicoko ihmiskunnalle. Mutta jos sota pääsee
Iteitmaan; nilnsiiia on pelkkää vahinkoa ja kär^im>:^tä meille
Abltlbin voitto
512,623,833 viime
vuoden kuluessa
Toronto.— Noin kymmenen .vuotta
takaperin varankkotilassa olleen A b i -
tibi Potier and Paper Co:n pu^idas
vouto kohosi viime vuoden aikana 29
prosentilla cli 9.099.047 dollarista
edellisenä vuonna 12,e23.833 dollariin
vume vuodelta; todetaan yhtiön täällä
julkaistussa tilikertomuksessa.
j ; 1 Yhtiön viime vuoden myynnit ko-*-
\ hssivas kaikkiaan 93.776.7.56 dollariin,
Ollen - yli yhdeksän miljoonaa dollaria
suuremmat kuin edelltcnä nionna.
Ennen puhtaan , \X)itcn -määrittel}'ä
merkittiin kuolctukshn j a ' poistoihin
5.472.16a doUart» jft;verojen- maksa-inista'
varten varattiin I054O.00O dol­l
a r i a . . , ^
H 'Voitosta maksettiin .vuoden kuluessa
Vhhön osakkaOle 4,523.456 > dollaria
jdtoUlscn ^ \u9den ^ 3.978^(3 -^dollaria
•WftsCaan^ Ja Jakamattomien' voittojen
*-.'thAstossä,;OU viime vuoden lopulla
' SalJdUaanisT.llO.ttT dollaria. -
Yhtiön prerldenttt^lX to
on tböcimut paperi- j^pumhassatuot-tetdcn
kysyiabin ylittäneen tuotannon
Ja että rhtlön tehtaat orat keko viime
vuoden ajan toimineet kaikella tuo-tantokyi
yllään. Yhtiö tuotti viime
\-uonna enemmän sanomalehtipaperia
ja puumjssalcvyjä kuin koskaan en­nen
sen hLitorlafsa. Presidentti sanoi
selostuksessaan, että Abltlbl osti B.C.
Pulp and Paper Co:n osakkeet sitä
varten, että s s m a l l a k u n yhtiön tuo­tantoa
laajennettaisiin. .<e muodostet-t
u k im samalla myöskin entistä mo-nlpuolL-
semmiksi. Abitibi käytti viime
vuonna tehtaiden uudlstämLsefn Ja
rakentamketn yli^ vlist miljoonaa dol­laria
ja Sturgcon" Falisln levj-tebdas
on valmistumaisIllMn, STikeimtBtar-
Tlkkeldcn vliviLstjinlsestä huolimatta:
Tämän uuden tetbtaan: tuotteiden
otaksutaan olevan markkinoilla mtm-taimen
viikkoiea kalu;ttam.
dälleparmun" asian ka.siteltäyäksi ja
hrväksyi * ehdotukMi sekä ' Sitä' seu-taavatt
nimitysllstan.: ' ' •
' Asidsta keskusteltaessa työraliokun-nan""
vasemlmfetbryhma ehdotti;' että
keskusliiton'vzöcinäiseein'päUi^
palkattaisiin 6 uutta :toim'itsijaa,jbi-_^
NA>IE
.4DDRESS
I am a Dclegate • Correspondinjf Delegate •
I shall rrqnire n Irillet • Hotel accommodaflon •
I^represent • • ' „ • „ . ; . — — _ _ _ — , — —
Namber of memlxjra.
ei oihit-lainkaan rautatietä J a minkri
talonpojat eivät edes,tietäneet mitaan
sähköltä, onitapahtunut perusteeiLsia
öiHutoksia. .: Siellä on 1 rakennettu
>joukko sähkövoimalaitoksia-Viisi rau­tatielinjaa
ön tehty ja taajakantolsten
teolll^utislaitosten ^^akennust5•öt ovat
kaynnissa.v- • ' i',r . >
r »Kansandfmokrat-iat, kehlttäy.ät .ja
laajentavat;: .- Jatkuyjusti , kapssUlisia
tcollisuuksiaan. .Työttömyys o n rslejla
ikuisiksi ajoiksi: poistettu. On poL<i-tettu
ne .syvt jotka aiheuttavat talous­romahduksia
j a iinansäipuha. K r i i s it
ovat tuntemattomia.
Kansandemokratian kchityk-sen^la- i
kiliä on t^'övaestön saavuttamien
voittojen edelleen laajentaminen ja
tuotannon jatkuva kohottaminen, jot­ta
voidaan nostaa kailikien työtäte­kevien
elintasoa. Kapitalisteilta on
otettu pois tuotantovahneet — teh­taat,
kaivokset ja pankit/>n kansallis­tetut
— ja täten on po':stettu työtä­tekevien
riistomahdoULsuudet.
Kaikissa kansandemokratian mais­sa
tapahtuu taloudeUinen kehitys
•valtion yhtenäisen suunnitelman puit­teissa.
Näiden maiden valtioiden (
budjetit cn laadittu silmälläpitäen
tuotantovoimien jatkuvaa kehitystä
kansan hyödyksi. Pääomasijoituksia
tehdään ensitilalla j a pääasiassa,kan- -<
Sallisen ekonomian avamteoilisuuk-j
siln. Täistä johtuu, että erikoishuo- \
mio kiinnitetään raskaan teollisuuden |
kehittamtseen, mika ei ole ainoastaan
kei-yen teollisuuden kehittämisen pe­rustana,
vaan tekee mahdolliseksi
myös sen. että voidaan varata maata­loudelle
koneistoa ja korottaa maan j
ekonomin tasoa. f
Huomattava osa budjetin maärfira-»
hoista menee asuntojen rakentami--;
seen. kulttuuritarkoituksim. sosiaali- i
seen vakuutukseen, terveyssuojeluun.
jne. Tämä auttaa työtätekevän vaes- ,
tön materiaalisen ja kulttuuru^ien t a -1
son nopeata korottamista.
Esimerkiksi Bulgarian Kansantasa­vallan
vitme%-uotisesta\budjetist» me-!
ni 30 prosenttia väestön kulttuuristen Kuten tämän lehden lukijat hj-vin
ja sosiaalisten taipeiden tyydyttämi- muistavat ja tietä\'ät, kerrottiin l e h -
seen. Samaan tarkoitukseen käytet-j dessamme vhme lauantaina, Icuinka
Suomen T U L : n oikeistolaiset juntta-penikkaan
kuuluvat sosdeni- poniot
I orat s y y l i i s t j T ^ p r t Liiton varojen k a -
I vallukseen. , J a että kysymys^ ei ole
ollut rbistään"nappip!^tä''. vaan.et-tä
viaroja on puhallettu urheiluväen
> yliteisestä k a s s a s t a ainakin lähes 400.-
000 markkaa, mutta e h k ä paljon
enemmänkin. • . ; ' ' " ''V,'
Kun yhtenä isy>-sväkeen kuuluva
T U L : n varapuheenjohtaja Yrjö Erine
den valinta suoritettaisiin molemman
mielipiderj-hman edustajista tasapuoi
lisesti. Vasemmuston edustajat myön­sivät
: valistustyöntekijam tarpeelli­suuden
yleensä j a entoten sen-vuoksi.
etta S A K n jäsenmäärä on viime vuo­sina
laskenut.: Tämä eshdotus kuiten-
Icm hylättiin ja sensijaan hyväksyt­tiin
cikeistososiaUdemokraattisten e-nemmiston
esitys samoinkuin ne 11
toimim \-alittavaa hsnlcilöa, joista oli
jo valmiit esityshstat.
Saatujen ' tietojen mukaan ovat
kaikki uudet- toimitsijat sosialidemo­kraattisia
Junttamiehiä joista lienee
amaldn: oja- sKdem-puolueen paK'e-luksessa.
•
Toimei^jiteen selvä'' tarkoitus on
saada sosialidemokraattisia junttamie­hiä
kenttätyöhön- SAK:n^^'3aleja s i l -
miilläpitäen Kanjondcmokrgatit ovat
esittäneet päätöksen johdosta \*asta-lauseensa.
t
Osoituksena siitä kiireestä. Joka S A ­K
n sos^em-pampuilla c n asiaa rat­koessaan
cllut, kerrottakoon, että he­ti
senjalkeen kun päätös vaaliagi-taattorien
palkkaamisesta oli tehty,
lalietettiin heille kiireisesti sana saa­pua
erikoiikursseille, jotka juntta-työn
ohjaaja Järvelän johdolla - a l k a ­vat
B:iljavalla — Jo seuraavana p'äi-vdna.
Pikakurssin jälkeen herrat
sitten lähetetään ympäri maakuntaa
ja iheidän matkasuunnitelmansa ^ovat
tiettävästi vainuina.
- Asiantimtevalla tahclla - arvellaan,
ettäosan valittujen herrojen:palkasta
kustannetaan eri tehtaitten j a työn-antajaliitoa
toimesta ja; senvupfci
A K : n ei 'tarvitse -maksaa ikuin-^dca
palkasta.
•
UHKAUS JA KOSTO
Rouva: "Jos sinä et osta
autoa niin lotan/minä eron
Mies ei ostanut autoa.
' Kostoksi nainen e l ottanut a
. • 7 ' ^ ''^"'"^f'^~!"]^"f''
pitää ilmeisenä; etteivät, he
•kaan; että ,A'aina(]an muistoon
kcjrtyisi xikpsoikeudelllsia
K u n myös on kyseenalaista.
Suomen marsalkka^ : Manne
kuollessaan sellaisessa
sessa asemassa, että; syyte
neen häpäisyn joMosta voi
nostaa. jonkin muun: nkoslain
döisen nojalla, en ole katsonut
•van syytä ryhtyä ksselijäin tarkoit
m i i n ' syytetoimenpitelsiin.
Canada voitti Suomen
11—1 jääkiekossa
FariisL — L^thbridgen Maple
joukkue voitti Suomen jouidcueen
vastaail täällä lauantaina - a?
jääkiekon maailmanmestaruus
luissa j a sai toisen voittonsa
taina pelatessaan Norjan jo
vastaan tuloksella 8-01 :£nnen
ruuskilpailujen alkamista, oh
dan -Joukkue • kilpaillut'Euroopan»
maissa voittaen viimeiset 29 peliä.-
Örittiläisia '. '
kaivostyöläisiä
Tii^^liTsiiii
PASSPORT FOR PEACE
(FIcasc flU-in and .mall tbc folloninj: credential to National iVsscmbly To Savc Peace, 49
\Valker Ave., Tor/>nto, Ont.,: along ivlth your remit tance and wliatcvcr tvritten comments you
•:/care,-.to.-makc.)-!-
-f
Official Olwerver • Observer ,•
I shall make my owii arrangements'*Q:
(name of organization)
Secrctarj- si gn here .
Timmins. — Kaksikymmentä
brittiläistä ammattitaitoista ka'
työläistä saapuu tänne työsken'
mään Hollinserin kaivantoon,
U työvoiman pääUikkö H . M .
son torstama.
'Hän sanoi, että nämä 25 kaivos
Iäistä valittiin S,(300 hakijasta,
sevat verot j a pienenevät annolcet
vat s}-3^ brittiläisten työläisten
luun surtyä tänne, lisäsi han.
Enclosed is cbeque or money order for .. representing fee, ?.
contrilMition.
Please send me ali informaflon on agenda and location of the Assemiriy ax soon as possiMe.
(Atfacli a sheet of pai>er outlining yoar liemi on how peace caa be won.)
Rauhan puolestal — Kirjoita nimesi ja kehoita toisia tekemään samoin
Tämä on "ranhanpassi**, valtakirja' Torontossa huhtilonpi 7 ja 8 pnä pidettävään fcaasalllseenrauhankckonk-seen.
Jokaista raohänystäTää kehoitetaan leikkaamaan tämä irti ja lähefiämään SS.00 mukaan liitettynä (kir-
Jedlinen edustus ja senraajana olo $1.00) csoitteellar Canadian Peace Congress, 19 Walker .\ve. Toronto s
Kaasua kokeillaan
puunjätteistä
British Ck>lumbiassa
Victoria, B.C, — Kauppam
Leshe Eyres ilmoitti keskiviilskona,
tä B.C : 5 S ä tullaan kokeilemaan
sun valmistamista puunjätteistä.
B l C : n tutkimuslautakunta
taa kokeilulaitoksen. Jota ra^
^ avustaavat eri teollisuuslaitokset.
j "Tämä kysymys".- sanoi kaup
I nisteri, " O n erittäin tärkeä nyS
kun kysymys luonnonkaasun
nen on tällä kerralla pois päiväj
tykseslä."
— ."YK.-sta on tullut Valkean ta
haaratoimisto." Pietro N c n n l
PÄIVÄN RÄKINÄ I sitä ei sanota. liehukin lUttotohnikunnan
I Muuta ei sitten liittotoimikunnan j enemmistön mukana "siunaa"' se
sosdem enemmistö katsonutkaan tar-ltä liittotoimikunnan sosdem j "
pcelliseksi tutkia. j yhdessä pääsihteeri Vuokon ja
"Lilan pitkälle on menty?"
tlln viime \'uonna Puolan budjetista
32.5 prosenttia ja T.shekko.sIovaklRn
Lake Shore Mines
kasasi voittoja
$1,228,782
Toronto.:—' Koska Lake Shore
Mines Unuted käsitteli kuluneen vuo­den
aikana köyliempää ooria väheni j paljasti jutun lääninliaUitukselle lä-{ «»ään setnaavaa:
sen kuh»tuotannon arvo yli 450,000 j hettamässaän kirjelmä.^^sd Ja k tm po-j
dollarilla edelliseen \-uotecn verrattu-J liisit p-.dattivät liiton pääsihteerit
na. Viime vuoden tuotannon arvo o l i ! Vuokcnsckä p a n muuta scsdem. j u n t -!
5.393.493 dollaria ja siitä jäi k a i k k i t n ' tamichlin kuuluvaa T U L : n silmänte-l
poistojen ja,varausten jälkeen puli-jkevnä. pam se koko T U L : n jäscnis-kaan
korpm sUmaä nokannut, eika
ainakaan silloin kun omatkin kyimet
ovat samassa sopassa. Jo muutaman
päivän kuluttua selitettiinkm scsdem.
lehdistössä, etta "Ilittotoimikunta kat­soi
ettei ollut tapahtunut mitään v i r ­heelliseen
menettelyj-n johtavaa" ja
että se "hyväksy}' liiton toimitsijain
toLmenpitcet". ;
Mutta kun selvää asiaa ei kuiten­kaan
käynyt aivan ylimalkaisella o l ­kapäiden
kohautuksella sivuuttami­nen,
joutui esim. TUL-Iehti. joka on
junttamiesten kontrollissa, häkeltä-
Mistä'todella on kysj-mys j a kuinka; panien kanssa Liittotoimikunnai
h^aista ja iljettävää peliä sosdem j tenäisyysjäsenten jotka edust»
enemmistö T U L : n johdossa harjoittaa | noin puolta luton jäsenistöstä —
taaksi v o i t o k s i 1.228.782 d o l l a r » e l i j t ö n h e r i s t ä m ä ä n k o n - i a ä n j a k o u r a -
n o i n 452.000 d o l l a r i a v a h e m . T . i i n kuin J e m i a h p o v i t a s k u a a n.
1949.
Kultaa saatiin oorista keskimäärin
14.56 dollarin arvosta kutikin käsi-
OUsi luullut, että T U L : n liittotöiml-kunta
viipymättä pidättää kavalluk-
,5ista sj-ytetyj virantoimituksesta ja
telt>-ä ooritonnia kohden ja tuotanto- vasettaa komitean tutkimaan mlnkä-kustannusten
Umoltetaan olleen kes-i laisia muita kavalluksia mahdoliisesti
klmiäärin 9J8 dollaria tonnia koliden. [ on tehty mainitim lähes 40ä;C0O mar-
Yhliön presidentti A. L. Blomfield
sanoo, että shaTtin rakentamin^ lo-pietettlln
7JS2S' Jalan sy\*>-%-tecri 'itpfce-neiden
kaivcsmicsten puutteen taklaa
BTatvimnpn syvällä olevien taisäiiatel-'
den kehittämisen sanotaan kestävän
vähintään viiden vuoden ajan ^ioiMna-iDUin
saadaan tarkoin selville^vsid^
kan lisäksi.
N i i n ei kaltenkaän tehty. .-Uittotöi-.
mikunrian
othatkln' sormet tuhttiivät sattuneen
kuumiin mari^koihlh. ryhtyi itse " t o t -
kiöaan" asiaa j a pääsihteeri puoles­taan
lähetti kirjanpitäjät pois viu$tok-sista';*-
talvllomaIle".i;.,' ^•:;-':'::
-.%sia on nyt käsitelty luttotoimi^
kunnassa, joka on siitä antanat
selrityksensä. Sen mnkaan on Joi-iakin
kursseja jäänyt pitämättä,
matta niihin varatut rahasnmmat
on knitenldn nostetta Uiton kas­sasta
ja käytetty ajvakohtaisecn ia
Tälttämättöobun tledoitos- sekä
propaganJatoimintaan, sen ^^Jkeen
knn asiastar^on ensin neoTotelta
liittotolmlkonnan jäsenten käns-sa."
Tässä kurssirahojch.' kähvellyksessä
oli icysj-myksessä sellamen ''pikku­summa'*
kuin 314.480 markkaa!
Lahden OnriiseHe Vuokon j a Aho­lan
merkinnöillä varustetulla laskulla
Icahteen ibdtlaan inakscftu S3J59ä mar­k
a n siimma sanotaan saadun taka ta tl.
Senkö JiPkeen k m jpfiSs-
Setvähän se, eihiavkorpm ok kos- tettiin taivlicanalle i?ai aikaisemmin, Jc
kay selville mistä julkeista lausun­noista,
joilla esim. TUL-lehdessä
edellä mamitut. selvät kavallukset
koetetaan sehttaä oikeudet uik.<;i.
Sima sanotaan: :
"Asialla on tässä -valheessa al<
^noastaan eräs UsäsclTityksS kai­paava
koilta. Se on kysymys, mlk-
. sl ci varojen Iclyfdstä' ollnt neavo-telta
kaikkien Hittotoimiknnnan
jäsenten kanssa."
Sitten lehti scUUää.että "poliittista
•kylmää sotaa* on suorastaan ollut
pakko Icäydä rajoitetun piirin puit­teissa".
Ketä vastaan sosdem. enemmistö
junttamiesten johdolla käy "kylmää
sotaa" Suomen TI7L':ssa.
Ei ketään muuta kuin yhtenäisyy­den
kaimalla olevaa T U L : n jäsenistöä
vastaan. Sitä joukkoa Vastaan joka
haluaa säilyttää, T U L : n todellisena
työväenluokan urheilujär:jestänä. Jos­sa
myöskin- jäsenjoukolla- on demo-loaattisetmäärääxuisoikeudet
ja sa­nanvalta.':.
K u n Jiinttapoonukka. jossa pääsih­teeri
Vuokko on kirkkaampia sUmäh-tekeviä.
pelkää tulevissa liittokokous-vaaleissa:
j a kokouksessa jouiuvansa
tappIoDe. on se jo hyvissä ajoixi r y h ­tynyt
sääntöjen vastaii^lla j a suoras­t
a a rlkoUisella
13£h Uittm' **tyiiwas
sptait?: j a b2urJoittamaan;'^äj«^^
tadsta .pffbpagiwdaa
l ä n t a k a n a o v a t varkaltten tavoin
telleet liiton varoja hämäriin t
töihin. velottamalla olemat
i E u r s s e j a .
Junttamiehillä pitää olla
tehdä mitä halua-vat ja kansa,
taista menettelyä j a sääntöjen
dattamista vaatrtra jäsenjoukkoa
sen valitsemat rehelliset
pitäkööt suuosa rkiinni.
Sosdem oikeiston valta pitää t
ta T U L : n johdoesa Ja koska se
ten ei näytä mahdolliselta käh
tään liiton kassasta jäsenistön
keräämät varat ja käytetään
mään sotaan" jäsenistöä vastaai
pertseurojen percustamlseen ja
näisyyeväen parjaukseen.
SUtä, että täUainöi palj
työväen lehdissä; sanoo T U L -
"nyt on menty Ulaa pitkäne"
se ei sano. että 00 liian i^tlEJJle
T U L : n sääntSjeou rikkomisessa
senistön l u o t t a m u l i i S 4m
sa.; ES! Sen mielestä on liian
källe menemistä se, että julkeat
vaUukset on uskaBetta paljasta»
L : n jäsenistölle ja yleensä t^i
tölle.: :T:.^:'y\,:-;-:;\::-^
. Mutta sanokoon TDIi-ji(
to mll2 tahansa; iostakbcoi
ktmniapalkinhon kavaltajille.
Jäsenistö tuiete vatinaanktn.'
oUceai; j a J u Ä i n i ^^
hfflnmänmfeltritegt \_
Valhiksestai;,j^
^Tfasa;: