Vapaus, March 13, 1951

              mmm
m,
81vii/2- < ^ Tiistaina, maalisk. 13 p. —Tuesday, March 13
I M I i i
d a » aiail tl» M
Contna^Ud, «t IVhVa
Tctepbones: Btx>ine»:Ofllee 4^421^
Bditottsi Officer 4-4»&; tCiiliaigin'
EL Saksi, Edltor W. EUutHL BOlliqc
•ddrag Bmt, €9, gaflbttg, Oirt«rlo>
mranslatlon tret ot charge. • ' ^
TILAUSHINNAT:
C a n a d u n : l vk. 6JOO 6 kk.
3 k k . 2 «0
Tbdjnvallolss»: 1 vk. 7^00 6 kk. M O
Siicmessa:. . i vk. 7 ^ 0 kk. 4 ^
Mitä muut sanovat
idianlnkkeen nykyajan tehtävuta
'Xdteniäae! etushnilla julkaistaan tanaan erittäin tärkeä ja ^ajan-
5^tameouotistieto siitän initen^S^
'^"5,!^^, hiostajat kokoontuivat luonijionvoimia uhmaten yaatimaan oman
J.l'*^ I Myi^lftntalKa; faaUJtuAsglla ;.my6|iteigiä,i toknenpiteitä rauhan säilyttä- '
'doisen liy^rakä^ Xäiwn rauhamjuolostäjain esimerkiltisen toiminnan
- Ugä^lon'paikaltaan huomioida «e^iellyttävä tosiseikka^,että Sas-is
'^i^X * • ftfe»*äali Kurt Meyeria ei saisi ivapauttaa vankilasta.
f V ' ^;'*•^^'^Jönet"sosilide^K' ajattelevat täkäiäisct maanmiehemme;
j>^'J, t 'i^äv^t ^'annaan vakavaa ajattelun aiixetta Saskatchevanin C C F :n
,.,''V'~,* "*feittnaiH)tosta> mistä voidaan yhtenä lisäesimetkkinä majiita f,e tosi-
J f ' « 4 f : d^ V « t l ä lainlaatiiakunnan C C F : n jäsen Harry Cibbs <Sw;ft Cur-
"•ijT A' rauhanpuolustajain edustajis-t
,^ö"<£^tyksiä ja lausui, että tämä edustajisto tulkitsee kansan rauhan-
I J A " ] ^ ^ ^ • «äitoa^Soaalistisen liikkeen rauhanaatteet elävät'ja nousevat enn,em-iföA^^
tai myöhemmin pinnalle o^fceistososialid^^okraatlisten johtajain
m
BtJOr VANKI
B I R S ; Antoine Ifcway Ooomianda jät*
41 8ynnyl>q>aiJäcansa NofthaTnpton-^
flbfren v ; ; i a t u l i Nfplsslngin Intiaani»
rescrvlalueella PObjoSj-Ontariosea
ensinun^Ls^i engflantilaitytöksf; JO'
ka on mennyt aviolittoon täysverisen
pjib«ay-/ntlaanln kan&sa . . .
, jSvAi»,-r- ja 44«sä Antoltte ,Ikaway,
tiskao C/madan ] 0 O ^ intiaanin.«aa«
vvan väärämielisen kohtelun-—'imrä
Caimnanda selitti lyo/^cantta; pojille,
f että 'serein<)ni^^,,mikä^,tfäl h&aesx&
i n t l a ^ i i t l l^n luopui Britannian k a n t
flalaisoikeuksis(a'.> .VäJiemmän . r o ­manttisia
4finL<sävys$ä > tiän ^ kertoi
poJljUc: "Tänään minä..olen punal-
I f i ^ , i n t i a a n i (No m-l No lO^reservi-iUueeU$
r«-p >numeroituna Canadan tialr
litukben toimesta kuin ^ kesleitysleirin
ranki, a ;Intiaanina niinä.en voi ostaa
väkijuomia . . . «rtkä minä «itä l u t -
lu^jcaan.'.
oikeutta ja minä olen sitä mieltä että
dcaikilla reservialueiden intlaaneila p i -
tdisi olla äänioilceus. Muussa tapa-u
k ^ ^ a , ku'xa huololitii heidän eduis­taan?
— Toronto Daily Star, helmit.
2» p.' 1031.
* » *
10RY1E.V KIITOS. PLI
"irSTÄVISTASI SINUT . .
j ;Mr. Ernest Bevlnln ero: ulkominis­teriöstä
;ei. tullut yll&tykseniit.. H a n
pH '.^ttäin onmstunut työministeri
sodan aikana:: Mutta (kysyttiin min­kälainen
ulkoministeri/hänestä tujce;
Tapahttmia t . a n t o i v a t ' vastauksen.
Mr. Bevinistä.tull erittäin hyT^ u l ­koministeri
ti'Globci ärtdt Mall.^
Kriisit ovat timtemattomia
kansaridemoltfatian maissa
r '^X 'X}isaix\min Rauhanneuvoston julkilauiumat ovat erikoisia kahdessa
' f//isäitötssa; 1) Ne ovat'määrätietoista'vounaa uhkuvia,', ki'hkottomla,
IK/V »''' ^ u f t a samalla tyvin ajankohtaisia asiakirjoja, 2) Xiissä viitoitetaan
l' ^Ivä jä johdonmukainen toiminnan ohjelmaa joko tmaailrtiaa käsittä-
'^^l^^iiinalta siitä, mitä sodanlietsojat ja heidän palkkarcnginsäMno^
^ ' Viaf/satoja miljoonia ihmisiä käsittävä-rauhanliike on kehfttjiiyt kuu- '
ir.ri^^r ^^^säfennetsi mahdiksi maaifmassa ja sen ede50ttami.<^ila on* varma Nrai-tdiiv
^\*Äitus'maailman asiain kulkuun.
, ^ i ^ u n t ^ pitää sitä hallitii5ta soc^^^ets^^järia^ljbl;^,:^^^^^^^^
sesta,kieltäy^yy,ncu\'«tt,cleniaJ»ta lä|l{|iiestft:T^vhörillJ4ö$ta tai .i^nLalle-,
torjoittamisesta.< Kuten kaikki kaneainvälisen' rauhötlliikkä^jf M£(Ati-<
: : : . inafidbib-simiriän säuri /oiMökahnatus ^ : # I § f : i : ' ' X f X l § f Ä on?
^,,,täa.sa mieJessa rayhanpuolustajam.^^uolueciqn e-siJ^yK kaikiUf;fjiuu^-;
väiloille, mutta näistä sUurvallobta tai paremvrnjnkin niiden halHtuk-,
"ETULINJAN SOTAUUTISIA"
, T.oJclebamme ; jjäiyljttälälä uutisia
korean taistel ulsta.' me olemme ke-,
rinneet kokoelman etulinjojen (To-tlo^
ta) Tintar-natictoja:
>'.: Maanantaina: yhdj^svallaln etene­minen
jatkuu vastustamattoaiastl.
/'Tiistaina: Korealaisia Ja kimalaisia
kaatuu r tuhansittain —.he; näyttävät
tyicbäävän Jcuolla.
V KMkviikkona: Vastarlntapcääkkel-t&
on hävitetty.
i,;Torstaina: Mitähän kepposia pu­naiset
nyt »unnlttelevat? ' Tähän
mennessä etenevät yhdysvaltalaiset
illVdt' ole t Vhjlä saaneet j-htcyttä vt-
^hdlliienkanssa. • - ' - i
: t|'^rjantatria: !»L4eh'sdlaistä ään-tÖkulirkftlkkuna.
yXsIainoadl fame-
Wfcäalalrteh ''öotlls^)' anipfuu laumbt-lRÖ'titelfaitd
kiinalailla.* •' ' ' i
I LaoanlainJtl Mfcldäh Jbukkc-ntae'»-
VBC suorlttaneTet' IsSratcgl^n takaUin
vetäytymken Itf/astl.' llnhoitfeltuihini
ftsemiui.'i Ofilttäineh 'luetteid 'nileshu-
Jtastif on sltuDa lö:?-^'ThfeiUkralnl&n.
Canadian. , t
X-Tammikuussa 1951 kansandemokra­tianmaiden
^ P u o l a n ; Tishekkoslova-klan.
Unkarin. Runianian;rJ3uIgarian
Ja. Altjanlan — tllastolautakunnat
julkaisivat/ loppukatsaukseti t&m>alll»t
ten ' < taloussuunmtelmiensa -n toteutta­misesta
vuodelta 1950. ••
^ ^ Näistä" IcppukatsauksisU 'illmenee,
että ( kansandemokratiat .V saavuttivat
huomattavaa'.menestystä IV k u l u in
iuoden aikana; valtion suunnitelmat
täytettiin ennen määräaika niissä
kalkissa maissa, teollisuus- ^ja; maata­loustuotanto
' kasvoivat - - jatkuvasti.
TVdtätekevIen ihmisten vatnaus l i - ,
sääntyi edelleen.
Vuoden, 1950 loppuun : mennessä
Tshekkoslovakian Kansantasavallan
teollisuustuotanto sivuutti 50^prosen­tilla
sodan edellisen tason j a . 80 pro­sentilla,
jos tuotantplasketaan.keski-:
määrin henkilöä kohti.- ' - M a i n i t un
^"uoden aikana Puolan teollisuas tuot­ti
arvoltaan 30 prosenttia enemmän
kuin edellLsena vuonna j a Romanian
tuotannon arvo oh 37 prosenttia
enemmän kuin edellisenävuonna
Bulgarian- teollisuustuotanto sv;: 1950
oli 21 prosenttia suurempi kuin edel­lisenä
^-uonna.
Nämä' maat, .jotka ovat sosIal;s.Tiin
rakentamisen tiellä; kehittävät yha
uusia teollisuuk-iia. Esimerkkina mai­nittakoon,
etta. sotaa edeltäneessä
JPuola«saw ei 'tuotettu tfaktoirelta, e i
autoja cika monimutkaisia koneita;
siellä el tuotettu työkalujenrvalmis-tuskonelta
eikä siellä oUutlaivanrar
kennusteollisuutta. Nyt siellä on
tehtaita jotka tuottavat' tämänmalii­siä
koneita ja vaimeita. Gdaaskissa
tuotetaan valtamerilaivoja."Varsovan
lähettyvillä on -Ursusin traktoriteh­das.
StrahowicIn tehdas valmistaa
traktoreita- j a Sllesi issa rakenneta an
latTräkonclta sekä monlmutkateia ny­kyaikaisia
työkaluja.
Kirj. Y. Pisarev
Kansantasavallan budjetista 38.2 pro­senttia.
~ ^
ImpenalistlÄten: maiden budjetit
palvelevat'mi^lta tarkoituksia.: ' Y h ­dysvaltain
-vTioden l^l-SZ budjetista
menee 76 .prosenttia aselstautmnis-'
kampanjaan bydkkayaäodan valmiste­lussa,
ja ainoastaan 2 prosenttia so­siaalisten
; tarpeiden tyydyttämi^
Yhdysvaltain.hallitsevien piirien edusr
tajat -ja Amerikan vallnitusvaltalset
sanomalehdet ovat,useita-kertoja j u l -
Jclsesti lausimeet,f että nykyisen hur­j
a n aseistumislcampanjan yksi tarkoin
tas:on lähestyvän talouskriisin vält­täminen;
K r i i s i n pidättämiseksi ko­tona
Yhdysvallat; on nopelstuttanut
taloudelluta : laajenemistaan muissa
maissa. ' ajaen viimeksimainittujen
maiden tuotteet pois omilta markki-;
noiltaan ja orjuuttaen'niiden Icansat:
Kansandemokratian maiden ja
Neuvostoliiton ; väliset taloussuhteet
ovat r kokonaan - toisella perustalla-
Niiden välillä tehdyt sopimukset : Ja
hitot kutmiolttavat > tasa^arvoisuuden
perusteella fcahsalllsia- etuja j a takaa­vat
kansandemokratioille talouksiensa
kehittämiseksi Neuvostoliiton epäit-
.^ekkään avim. Neuvostoliitto, varaa
niille koneita, työvälineitä ja teolli­suuden
raaka-aineita mitä kaikkea
ne tarvitsevat kehittääkseen kotimais­ta
teollisuuttaan;: lisätäkseen voi­maansa
ja- lujittaakseen itsenäisyyt­tään:
Neuvostolhtto: antaa^ kansande­mokratioille
• myds - teknillistä , apua
ua'sien tehtaiden^ rautateiden Ja: ka^^
navien rakentamisessa: Se: lähettää
niille' traktoreita, comblneja Ja; muita
rmonimutkaisia m ä a t a I o u s koneita
maatalouden ny k y aikaistuttamista
rvarten:; Samalla kertaa Neu^^
to antaa näiden maiden teollisuus­tuotteille
o inarkkiriamahdolllsuudet,
mikä myös on erittäin tärkeä seikka
näiden maiden teolllsuuk^leti keittä­miselle.
Suinta osaa kansandemokratian :Jä
Neuvostolhton välisten: taloussuhtef--'
den kehittämiseksi vie "Keskeinen
Talousavun: Neuvosto"; Lähemen mo-vlemminpuolinen
• avustus j a yhteistoi­minta;'
taloussuuimitelmien yhdenmu^
kaistuttaminen/ kansandemokratiain
ja Neqvostoliiton^vällstenLsiteiden l u ­jittaminen
r— kaikki nämä oVat tär-keilä
tekijöitä näiden maiden kansor
'jen ikuisesti vapauttamiseksi talous­kriisien
vaikutuksesta. ' ,
Kansandemokratioille on taattu
jatkuvaa edistystä 3a suurempaa vau­rautta;
sillä miden talous kehittyy
sosialistisen; kehityksen lakien puifrr
teissä.
Syytettä ei nosteta
marsalkasta toden
sanoneita vastaan
neisinkL — iSuoml-Seora) — H e l ­mikuun
5 pna tSkiväted. Jussi Lappl-
Seppalä y^n. h a l l i t i s s en asianomai­sille:
jäsenille kysymyksen, aikooko
hallitus r}'bt3^ toimenpiteisiin niMen
edesvastuuttomien 'henkilöiden r a n -
äaisemiseltsi. jotka Suomen marsalkan
kuoleman aikoihin j a hautajaisjUhlal-:
lisuuksieri pälviriä' oi'at syyllistyneet*
suuren vainajan -t3rkeään häpäisemi­seen
kirjoittamalla lehdissä liänestä
halventavia j a ; loukkaavia» kirjoitiÄ
sia\
pkiuskunnalle annettm helmikuun
3T;pna oikeusministeri Auran helmik.
20 pna päivätty: vastaus kysymykseen
j a siinä sanotaan: • ,
Valittaen on todettava; että .sellai­sia
'Suffinep marsalkka C. G : Manner­heimia
m i ^ o a häpäiseviä kirjoituk-
TEURASTAJA J A IIAN^^
£räs heisinkUäihen
oli helmik: 3 pnä asettanut
helmin kuvan akkunaansa tätöti
nioittaakseen stturien miehen
Poliisi: ktiitenkin huomasi; k i i ^
vaati;lihakauppiasta nopeasti.-
inaan sen akkunastaaii.^ Ölikb']
miehellä jotakin aUtaJunna^UsSa j
noa OEuanttnmon vaiheuttaniia
kieltonsa^ vai mistä jolhttm,etttil
tiellisen ammatin barJöIttajaVi
toisten tavoin miilstellä suurta'
vaänsa? — D L P .
vVEräissä Alaskan: joissa^^^
vin lihava, ^mell^ln, läphiäk;^]
omituinen noin 20' sentin mitti
kala, jota intiaanit käyttävät
tusvällheenä / kynttilän tai lag
asemesta. ,
k u i i tuollainen kala on kul
voidaan ss sytyttää palamaan ja
eia; joistajcyselyssa on maimtfn:^^on I tää? se palaä^
SAK:n palvelukseen valittu 11 sosd^m-vaaliagitaafloria
vaalien johdosta
Ift-lsfnki: - - SAKrn* työvaliokunnan deii va3inta suoritettaisiin molemman
kokouksessa tammik. alussa ehdotti­vat
sosialidemokraatit-11 uuden toi­mitsijan
palkkaamista keskusliiton
palvelukseen osapalkalla. SKDLrn
ryhmä ehdotti asian panemista pöy­dälle,
mika tehtiinkin j a kokous julis-mielipideryhman
edustajista tasapuo-
Usscti. Vasemmiston edustajat myön­sivät
valistustyontekijain tarpeelli­suuden
yleensä ja eritoten senvuoksi,
etta-SAKn jäsenmaaTa on viime vuo­sina
laskenut. Tämä ehdotus kuiten­k
i n hylättiin ja sensijaan hy^-aksjrt-eraissa
sanomalehdissä julkaistu-. Voi-,
massa olevan rikoslain 27. luvun 4
'pykälän mukaan se. j<Äa tekeö itsen­sä
sj'}"pääksi vainajan muiston hä­päisemiseen,
voidaan rangaista van­keudella
tai^ sakolla. Rikos o n k u i ­tenkin
ns. asianomistajarikos/ josta
virallinen sj-yttaja ei voi nostaa syy­tettä,
elleivät vainajan läheiset omai­set
ole ilmoittaneet rikosta syyttee­seen.
Tällaista' ilmoitusta^ ei ole
Suomen marsaEika Maunerheimm o-maisten
puolelta tehty j a voidaankin
SITA:
Pienessä i(ibanla.s.sa. mikä vielä as; tettlm päättyneeksi. ^ Viiden minuu- cikeistososialidemokraättisten e-
..11 <..<Uon . m A a ^ tin kiiliitt.iia' kutviiittiin koolle uu-si tvo- > • i /. . .• ; . ^.:
Attstraalian kottimunisti-i
i i
panjai^jossa sodan ja rauhan win)at,,milA^^
Maailmaa t;R^ .miljoonien
v:i.TaiAajg>uolustajain harkittu' ohjelma \Tidist>^
: jiirjestun^^^^^J^^ ja Saksan rauhansqnmusten. Korean sodan lopetta-stnisek
ja: siirtomaakansojen vapaustalstelunv s
korostetaan kiistakysytpysten rauhanomaista ja demokraattista rat-f
Itaistölahdollisuutla/ sekä V tie mittn se «n käytännössä
' tofeutettavissa. Xäissä asiakirjoissa ithkuu harkittu ja vakaa rauhan­tahto,
joka antaa uutta uskoa siihen, että hy-steerisestirlehin-atvso.^
daoHetsojat voidaan sittenkin pitää aisoissa. ji>s kaikki rauhanp
tajat ovat päättävästi asiansa takana.
' : ' • • .
; Todettakoon ^ k pitäisi jatkuvasti koro.^taav^
^XT^tä-inaailman rauhan säilynuncnTilppu^^ ennenkaikkea ns. ''pikku-äxmisten"
yhteisistä ponnisteluista. Suuret, mahtavat ja edesvastuuttri-
-matrsotatcollisuuskapitalistlt ovat valmiit syöksemään voittojensa li-säimiseQ
i torx-ossa ihniLskunnan uuteen verileikkiin —r jo.s ihmiset;
siihen alistuvati kuten lampaat alistuvat vastaansanomatta;; teuras-tetta\'
aksi.
- M>i)ntää mvös täyty^v että sodan vaara el ole viinioaikölna yä-lie^
ntyBytifvaanvm^^ Maallmjin^qri
V I»}ädll3 o vaarÄvyöhj-kkeifä; Euroopan ja erikoisciiti Ber-
Uttia tllaoQC on kärkevä: Ja kmi tähän 1 isätään J uRo.slavian diktaa ttdri
:i^t^xyQ. ^apelinkalistelu sekä Kaukoid;in vaaralliset sotatoimet, niin scl-
,:'vää-'ön,t»ttä; räjähdys \t)l tapahtua milloin ja miltei missä tahansa
elleivät rauhanpuolustajat ole valppaina.
^ r : J f u t t a rauhanpuolustajain Hik on myös kaivanut ja ^Ibimistumit.
; Tosiasiat' osoitta\'at, etta sodan välttämi.seen on ainakin yhtä suuret
^. m on sodan syttymiseenkin. Riippuu :vaitt siitä,
fcuiirl» tehokkaasti ja päättäv^^ rauhanpuolustajat toimivat,
•^r:; Tässä tilanteefea ja huomioonottaen sen .stratepLsen aseman mis­sä
Canada, kansainvälisessä p^^ huhtikuun :7-8:päi-vänä^
Torontossa kokoontuva Canadan rauhankokoits on ensilupkkai-sen'.
tärkcätilai:;uus. Pieninkin lisävoima mitä Aoimmc antaa rauhaii-kirfcouksen
tueksi lisää sitä «mahdollisuutta; etta Canada antaa viraJli-sirräänensä
rauhan puolesta: ; S
; Tässä yhteydessä on otettava buomiakin se tosiasia; että Cianatlfiin
14.miljoonainen kansa voi nykyoloissa sanoa jopa ratkaisevankin»
sanan siitä; tuleeko .sota tai eiko tule. Maantieteellisen jaJalouispjliit-
> "tiseniasemansa vuoksi Canada A-oisi v.iattaa Yhdy-x-altain sotal,-«et ijrt-
JT?''^! ' V perialistit h>*vin tuljalaan a^^cmaan. jo-* Candan hallMu- .^anoi-.l. että
ff*"'.»'! tämä tnaa ja kansa haluaa rauhallista ratkaUua nuallman kllstakvbv-t
< v r ^ v " . > ^ tnjfcille. Jos Canada puhui.-i kansainvälisissä neuvottelui??a päättä-
II
I IP
i f a
Robert
O. Menzlcs sanoi - prä-jantaina, että
AUstraalian: korkeimman oikeuden
-plätös' 'kommtmifitlpuolueenpan>
naanjullstamlspäätöäsen peruuttami­selta
ei merkitse taistelun päättymis­tä
kommunismia vastaan tässä maas­sa,
siliä "se on \«sta alkanut."
Korkein oikeus Julisti 23 päivää
kestjnecn kuulustelim jälkeen asiaa
ko::cevan lain ' mitättömäkfi. Oikeus
teki päätöksensä kuudella äänellä y h ­tä
vaitaan. .Hallituksen arvellaan v a ­littavan
pdätöksesk brittiläisen maa­ilmanyhteisön
sslaneuvostoii lainopil­liseen
jaostoon. :
Mi
: täisi sodanlietaojia, ja sen lisäksi vaikuttaisi siten, että monen muun
/,1-0 rj'htyisl\ät kannattamaan näitä raubanonial.^ia csi-
V Siksi on niin lämpimästi tervehdittävä CCF:n Saskatchewanin
^V/ UalJUtiksen' johtajain m>'önteistä kannanottoa rauhanpuolu.stajain
!fsy''"i afelan^hyväksi! Siksi on erikoisesti koro.-tettava, että nvt on toiminnan
'mm työskentely aika.
PM& '^''^ J**'*^^?^**""*'^"*** nvibA voidaan .«ailyttää, niin se on suureksi
lMU'^}y ^in^eksi.iSAe maatie ja'koko ihmiskunnalle. Mutta jos sota pääsee
|ii'lfl|fciKpTTi>^nj pi7n ' »ftfa tm pflkkaTA v.qhinlcm ja kän^imystä tneille
m m m
voitto
$12,623,833 viime
vuoden kuluessa
1.'. • - . • .. ..„• ••... •,.
Toronto. — Noin kymmenen vuotta
takaperin vararlkkotllassa olleen A b i -
tibl Power and Paper Corn puhdas
voitto kohosi viime vuoden aikana 29
prosentllia cU 9.099.047 doUarist<i
edellisenä vuonna 12,623.833 dollariin
viime vuodelta, todetaan yhtiön täällä
julkaistussa tlllkertomuksessa.
::j';.Yhtiön viime 'vuoden myynnit ko­hosivat
kaikkiaan 93,770.756 doUartin.
ollen-yli yhdeksän miljoonaa dollaria
suuremmat kuin edellLrenä nionna.
Ennen- puhtaan .voiton * määri ttel,vä
merkittiin kuoletuk.shn- ja poistoihin
5.472,168 dollaria Jftvverojen maksa­mista'
varten A-ar-^ttiin 10240.000 dol-
•r-Voitosta maksettiin vuoden'kuluessa
Vhfcön osakkaille ^4i^23.456^ dollaria
*edöUlsen ^vupdcn* 34>78532 'dollaria
•vitaan'-ja • jakamattomien: voittojen
•rahästössjp^',,oU' viime vuodeii lopulla
lalkKlaon527,7l0.427 dollarit^.;-
i^^.YÄtl6li pt^^ 'W;. Atabridgc
on todennut' jMperl-^- jä^puuihassatuot-telden
kys>Tinän ylittäneen tuotannon
ja että vhtlön tehtaat orat keko riime
vuoden ajan toimineet kaikella tuo­tantokyvyllään.
Yhtiö tuotti viime
vuonna enemmän sanomalehtipaperia
ja puumassalcvyja kuin koskaan e n ­nen
sen historiassa. Presidentti sanoi
selostuksessaan, että Abltibl osti B . C .
Pulp and Paper Co:n osakkeet sitä
varten, että .samalla kun yhtiön tuo­tantoa
laajennettaisiin, .«e muodo.^iet-tal^
iln samalla mj-öskin entistä mo­nipuolisemmaksi.
Abltibl käytti rilme
ATionna tehtaiden uudistamiseen ja
rakentamiseen yli vilst miljoonaa dol­laria
Ja Sturgeon Fallslxi Icvjiehda*
on valmistumaisillaan, rakcnnustar-*
vilskeiden Tlivästj^misestä huollnmtta.
Tämän uuden tehtaan tuotteiden
otaksutaain olevan markkinoilla muu­tamien
Tilkkojen kulottua.
kettäin oli takapajuinen.: ma»i missä
ei Ollut'lainkaan rautatietä,-ja minkä
talonpojat eivät edes tietäneet:mitaan
Sälikästä, on tapahtunut perusteellisia
riiuutoksla. Siellä ont rakennettu
»joukko sähkövoimalaitoksia., yasl rau­tatielinjaa
onitehty jartaajakantoisten
iteollimnislaitflsten -rakennustyöt ovat
käynnissä, r \
'Kansandemokratiat. kehittäyjit> ja
^aajont^vai;;, jatkuvasti ^kan^jJaisla
teolllsuukslaan. Työttömyys .on ;Sie)la
ikuisiksi ajoiksi: poistettu. On pois­tettu
ne syyt jotka aiheuttavat talous­romahduksia
ja finanssipulla. K r i i s it
ovat tuntemattomia. •< ' , •
Kansandemokratian kehityk-sen l a ­kina
. on työväestön saavuttamien
voittojen edelleen laajentaminen' ja
tuotannon jatkuva kohottaminen/jot-.
ta voidaan nostaa kaikkien työtäte­kevien
elintnsoa. Kapitalisteilta on
otettu pois tuotantovälineet — teh­taat,
kaivokset ja pankit/)n kansallis­t
e t u t — j a täten on poistettu työtä­tekevien
riistomahdolliEUudet; ;
Kaikls.sa kansandemokratian mais­sa
tapahtuu taloudellinen kehitys
valtion yhtenäisen suunnitelman puit­teissa.
Näiden maiden valtioiden
budjetit cn laadittu silmälläpitäen
tuotantovounlcn jatkuvaa kehitystä
kansan hyödyksi. Pääomasijoituksia
tehdään ensitilalla Ja paaa.sias.sa kan­sallisen
ekonomian avainteoUisuuk-siin.
Tästä johtuu, etta erikoishuo-mlo
kiinnitetään raskaan teollisuuden
kehittämiseen, mika ei ole ainoastaan
kex-yen teolUsuuden kehittämisen pe­rustana,
vaan tekee mahdolliseksi
myös sen.että voidaan varata.maata­loudelle
koneistoa ja korottaa maan
ekonomin tasoa.
Huomattava osa budjetin määrära­hoista
menee asuntojen rakentami­seen,
kulttuuritarkoituksiin, sosiaah-j
seen vakuutukseen, terveyssuojeluun i
Jne. Tämä auttaa työtätekevän vaes- j
tön materiaalisen ja kulttuurisen t a ­son
nopeata korottamista. ; •
Esimerkiksi Bulgarian Kansantasa­vallan
liimevuotisesta budjetista me­ni
30 prosenttia väestön kulttuuristen
ja sosiaalisten tarpeiden t>Tdyttäml-seen.
Samaan tarkoitukseen käytet­tiin
viime vuonna Puolan budjetista
32-5 prosenttia ja Tshekkoslovakian
tm kulut^u^.kutsuttiin'fcoolle uusi työ
va!iokui$)ain[. kpl^öuä, jcl^aJ ;o,tt}' .vpöyr
dälle pannun" asian käsiteltäväksi ja
hyväksyi' ehdotukfeAi' «eka-'6itä'^ seu­raavan
AimityslLstan.'. ' ' ' •
.' _ Asiasta ke&Wuspltaessa työvaliokun­nan
"•{•afiemliristoryhmä ehdotti, että
keskusliiton VäkinälHten' palvelukseen
palkattaisUn 6 uutta toim'rtsij3a, j o i -
....... j , . ,
nemmiston esitys samoinkuin ne 11
toimiin. valittavaa hsnkilöa, joista oli
jo'valmiit esityshstat.
Saatujen ' tietojen mukaan ovat
kaikki uudet toimitsijat sosialidemo-jfraattisia
Junttamiehiä joista lienee
amakin osa'soedem-puolueen' pah'e-luksessa.
'
Toimenpiteen selvä tarkoitus on
saada'sosialidemokraattisia Junttamie-
=liiä kenttätyöhön SAK:n;vaaleja s i l ­mälläpitäen
Kanjandcmokr^atlt ovat
esittäneet päätöksen johdosta vasta­lauseensa.
Osoituksena siitä kiireestä, joka S A ­K
n 60S(|em-pampuilla c n asiaa rat­koessaan
ollut, kerrottakoon, että h e ­t
i senjalkeenkim päätös vaaliagi-taattorien
palkkaamisesta oli tehty,
lalietetthn heille kiireisesti sana saa­pua
erikoiskursseille, jotka; jimtta-tyon
olijaaja Järvelän joiidolla alka­vat
Kiljavalla ^ Jo seuraavana päi­vänä.
; Pikakurssin jälkeen herrat
sitten: lähetetään ympäri, maakuntaa
Ja (heidän matkasuunnitelmansa -ovat
tiettävästi valimina.
'Asiantuntevalla - taUclla- • arvellaan,
että osan valittujen herroJen:palka5ta
kustannetaan eri tehtaitten j a työn­antajaliiton,
toimesta Jaisenvupksi ^ -
A K : n ei 'tarvitse -maksaa ikuili'^Osa
palkasta.
laisten hyvin kirkkaastL
tuuU-el;sammutta.sitä ennenkuinl
on palanur lopputm:
• •' »
UHKAUS JA KOSTO
Rouva: "Jos sinä et osta
autoa nim; otan ^minä eron
Mies' ei ostanut autoa.
Kostoksi nainen e i ottanut av
pitää ilmeisenä;: etteivät . he
•kaan, että:! vamatjan muistoon;'
kejrtyisi rikosoikeudellisia syj
K u n myös on kyseenalaista.
Suomen: marsalkka Matme
-kuollessaan enää sellaisessa;
sessa asemassa, että syyte •
neen häpäisyn Johdosta voiL
nostaa jonkin ipuun' rikoslain
döksen nojalla, en ole, katsonut i
•\'an syytä ryhtyä kyselijäin tarkoitti
m i i n ; syytetoimenpitelsiin.
Canada voitti Suomen
11—1 jääkiekossa
V Pariisi. — Lftthbridgen Maple
joukkue voitti Suomen:joukkueen 1
vastaan täällä lauantaina-alkanei
jääkiekon maailmanmsstaruusk
luissa j a sai toisen -voittonsa
taina pelatessaan Norjan Jou
vastaan tuloksella 8-0. Ennen
ruuskilpailujen alkamista oh Cai
dan joukkue kilpaillut'Euroopan'^
maissa voittaen viimeiset 29 peliä.-:
'f
PASSPORT FOR P E A CE
: (Flcasc liU-in 'and<ma11 the follon-injj rrcdential to National Assembly Tn Savc r«?ace, 49
U'ali<er Ave., Tor/»nW, Ont., along ivith your remiftance and tvhatcvcr vvritten comments you . ;.l
care .Jo: raake.) .•.•:.:'.. .
N A M E _
- « AODRESS
l am a Dclegate • Corrcspondlnjj Deicgate Q Official Observer • Observer •
I shall rcqiiire a Iriilet • Hotel accommodatlon • . I shall make my own arrangements''^
I-represent — ——:.• .•. , , , ,„..•..::. „_
Numiicr of meml>crs..
(name of organization)
Secretary sign here
Enclosed is cheque or money order for $—™ reprcsenting $.. tee;
contrfbutlon.
Pleaso send me ali informatlon on agenda and locatlon of the Assembly ax soon as possiMe.
(Attach a sheet of paper outlinlng yoor Aiews on how peaoe caa be won.)
mm .:ipil!i!;l:^l!^^
Rauhan puolesta! — Kirjoita nimesi ja kehoita toisia tekemään samoin
Tama on ."rauhanpassi", valtakirja Torontossa huhiikmin 7 ja 8 pnä pidettävään kansalliseen rauhankokoak--
secn. Jokaista rauhänystävää kehoitetaan leikkaamaan tämä irti'ja lähettämään S2.00 mukaan liitettynä \ktr-jeclUnen
edustus ja seuraajana olo $1.00) csoitteella; Canadian Peace Congress, 49 IValker Ave, Toronto
Timmins, Eal£sikymmentä;i
brittiläistä ammattitaitoista, ikali
työläistä saapuu taime työskentcJ
maan Holllngerhi kaivantoon, iliiia|
tl työvoiman pääUikkö H . M . Fögj
son torstaina. - - :,
'Han sanoi, etta nämä 25 kaivosi^
laista vahttiin 8,000 hoT^dJasta.
sevat verot Ja pienenevät annokset d
vat ;^7nä brittiläisten työläisten bi
luun surtyä tänne, lisäsi han.
Kaasua kokeillaan
puunjätteistä
British Columbiassa
Victoria, B.C. — Kauppammistej
Leslie Eyres ilmoitti keskiviikkona, el
tä B.C :sEä tullaan kokeilemaan iu^
sun valmistamista puunjätteistä.
B:C:n tutlsimuslautakunta rakeil
t a a kokeilulaitoksen, jota irahaJiises|
avustaa*vat eri teollisuuslaitokset.;
"Tämä kysym5'S".'- sanoi kauppaml
nuteri, "On erittäin tärkeä nyiM
kun kysymys luonnonkaasun saaaa
ncn on tällä kerralla pois päiväjärjesf
tyksesta."
— " Y K i s t a on tullut Valkean talof
haara toimisto." Pietro iNenni. •
PÄIVÄN PAKINA
Lake Shore Mines
kasasi voittoja
$1,228,782
rr Liian pitkälle on menty?"
Kuten taman lehden lukijat hj'vin
muistavat ja tietavat, kerrottiin l e h ­dessämme
viime lauantaina, kuinka
Suomen T U L : n oikeistolaiset jimtta-porukkaan
kuuluvat sosdcni. pomot
ovat syyllistyryjet Liiton varojen k a ­vallukseen.
Ja etta kysymys ei ole
ollut mistään vnapplpelisia", vaan et­ta
varoja on puhallettu urheiluväen
yhteisestä kas-sasta ainakin lähes 400,-
000 markkaa, mu^ta ehkä paljon
enemmänkin.
Kun yhtcnäisyj-svakeen kuuluva
T U L : n varapuheenjohtaja Yrjö Enne
paljasti jutun lääninhallitukselle lä-
Toronto.^ — Koska Lake Shore
Mines Limited käsitteli kuluneen vuo­den
aikana köyhempaa ooria väheni
sen kultatuotannon arvo yli 450.000i hettamässaan s kirjelmässä ja kun po-dolUrilla
edelliseen vuoteen •\crrattu-1 liisit pidättivät liiton pääsihteeri
na. Viime vuoden tuotannon arvo olij Vuokcnscka p a n muuta scsdem.junt-
532.498 dollaria ja siltä jal kaikkien tamiehim kuuluvaa TUL:nslImänte-pols-
tojen j a varausten jälkeen puh- kevaa. pani .se koko =TUL:n jäscnLs^
taaksi voitoksi 1.228,782 dollaria eli j ton heristämään kor\-iaan ja koura-nohi
452.000 dollaria vahemaiän kuin «maan poritaskuaan.
1949.
Kultaa saatiin oorista keskimäärin
14.56 dollarin arvosta kutJikln käsi­teltyä
ooritonnia kohden ja tuotanto­kustannusten
ilmoitetaan olleen kes­kimäärin
9.98 dollaria tonnia kohden.
Yhtiön presidentti A L . Blonifleld
sanoo, että shaftln rakentaminen l o ­petettiin
7,825 jalan .syA^jyfcen koke­neiden
ka Ivcsmiesten puu t teen takia.
Kaivannon jyvällä olevien tasantei­den
kehlltfimlsen sanotaan kestävän
vähintään viiden vuoden ajan <^mien-kuin'.
saadaan tarkoin selville i!«iellä
olevatTlkkaudet. ,;r'<,, '
Olisi luullut, että T U L : n llittotoiml-kunta
viipymättä pidättää kavalluk-
,sista syytetyj virantoimituksesta ja
asettaa komitean tutkimaan minkä­laisia
muita kavalluksia mahdollisesti
on tehty mainitun lähes 400,000 mar­kan
Iisaksi.
N i i n ei kuitenkaan tehty. .vLIittotol-,
mikunnan sosdem.^enemmlstö, jonka
omatkin sormet tuntuivat sattuneen
kxmmim markkoihin, ryhtyi itse " t u t -
kiifiiaan'* 'asiaa ja pääsihteeri puoles­taan
lähetti kirjanpitäjät pois v ^ t n k -
slsta '•talvilomalle".
. Selvähän se, eih&Gf^luuivi ole Jtaai
kaan korpm- silmää nokannut, eikä
ainakaan silloin kun omatkm kynnet
ovat samassa sopassa. Jo muutaman
paivan kuluttua sehtettiinkin sosdem.
lehdistössä, että "liittotoimikunta kat­soi,
ettei ollut tapahtunut mitään vir­heelliseen
menetteljrTn johtavaa" ja
etta .se "hvvälcsyy liiton toimitsijain
toimenpiteet". ;
Mutta kun selvää asiaa el kuiten­kaan
käynyt aivan ylimalkaisella o l ­kapäiden
kohautuksella sivuuttami­nen,
joutui esim. T U L - l e h t i , joka on
junttamiestcn kontrollissa, häkeltä-muan
seuraavaa:
: • ; • • • ;.• . • • . . -•.:••.•'•:' - •;
"Asia on nyt käsitelty Uittotolmr-kannassa,:
joka: on siitä antanut
:: selvityksensä. Sen mukaan on Joi­takin
Kursseja jäänyt pitämättä,
matta niihin varatut rahasununaf
on kuitenkin nostetta liiton kas­sasta
ja käytetty ajankohtaiseen Ja
väUtämättömään tiedollns- sekä
propaganJatoimlntaan. jsen Jälkeen
knn aslastar^ on ensin neuvoteltu
liittotolmikannan Jäsenten kans­sa.".'
.Tässä kurssirahojen kahvcllyksessä
oli kysj-myksessä sellainen "pikku­summa"
kuin 314.480 markkaa.
Lahden Onniselle Vuokon Ja Aho­lan
merkinnöillä varustetulla laskulla
kahteen kertaan maksetto 53,595 m a r ­kan
summa sanotaan saadun t a k a i n
Senkö Jälkeen kun kirjanpitäjät pSSs-tetUin
talvilomalle vai «Ikafaemmin.
sita ei sanota.
Muuta ei sitten liittotoimikunnan
sosdem enemmistö katsonutkaan tar­peelliseksi
tutkia.
Mistä"todella on kysymys Ja kuinka
lihaista ja iljettävää peliä sosdem
enemmistö T U L : n johdossa harjoittaa
kay selville mistä Julkeista lausun­noista.
Joilla esim. :TUL-lehdessä
edellä mainitut, selvät kavallukset
koetetaan selittää oikeudetuik.si.
Siina sanotaan: : -
"Asialla on tässä iraihcessa ai*
• noastaan eräs lisäselvityksiä kai-
• paava kobta. Se on kysymys, mik­si
ei varojen käytöstä ollut neovo-felta
kaikkien lUttotohnlkännan
jäsenten kanssa."
Sitten lehti scUttää, että "poliittista
'kylmaa sotaa* on suorastaan ollut
pakko Imydä rajoitetun piurin puit­teissa".
Keta vastaan sosdem. enemmistö
junttamiestcn johdolla käy ;'kyhnää
sotaa" Suomen TUL':ssa.
Ei ketään muuta kuin yhtenäisyy­den
kannalla olevaa T U L : n jäsenistöä
vastaan. Sitä joukkoa vastaan joka
haluaa säilyttää TUL: n todellisena
työväenluokan urheilujärjestönä, jos­sa
myöskin jäsen joukolla- on demo-kraattisst
määräämisoikeudet ja sa­nanvalta.
Kun Junttaporukka. jossa pääsih­teeri
Vuokko on kirkkaampia silmän-tekeviä,
pelkää tulevL<sa liittokokous-vaaleissa
j a kokouksessa Joutuvansa
tappiolle, on se jo hyvissä a jota ryh­tynyt
sääntöjen vastaisella ja suoras­taan
rikollisella tavalla kähveltämil-
B i n liiton •varoilla'käymään rk^ImSfi
sotaa" j a harjoittamaan/"'ajankoh­taista
propagandaa".
Jolkeaan< JunttamiestjryiUa' «TOXr
lehtikin .: liittotoimikimnan sosdd
enemmistön mukana "siunaa'' £en<<|
tä liittotoimikunnan sosdem jäseBf
yhdessä pääsihteeri Vuokon ja kun?!
panlen kanssa Liittotoimilcunnan M
tenaisyysjäsenten — jotka edustais
noin puolta l i i t on jäsenistöstä — 4
lantakana ovat-varkaitten tavoin käj
telleet liiton varoja Mmäriin toiin^
töihin, velottamalla : olematton^
kursseja. . -
Junttamiehillä pitää - olla oit
tehdä mitä haluavat ja kansan^
täistä menettelyä' j a sääntöjen tm
dattamista vaativa jäsenjoukkoa |
sen valitsemat rehelliset toimitJ
pitäkööt suunsa kiinni.
Sosdem oHcelston valta pitää tn
ta TUL;n.johdossa j a koska se
ten ei näytä mahdolliselta käM
tään liiton kassasta jäsenistön
keräämät varat j a käytetään
mään sotaan" jäsenistöä, vastaan,^
periseturojen perustamiseen ja,yWl
näisyyevaen parjaukseen. ; ;
Siitä, että tällatacn paljaste^
työväen lehdissä, sanoo T01>I*ä|
"nyt on menty liiao pitkälle",
se ei sano, että on liian pitkälle i
T U L : n sääntöjen rikkomisessa ja 1
senistön luottamuksen balv
sa. E i ! Sen mieleistä on lUan
käUe menemistä «e, i että Julkeat
yallukset on uskallettu paljastaa
L : n jäsenistölle Ja yleensä
tölle.
Mutta sanokoon T U L : n oike
to mitä tahansa, ostakoon
knnnlapalkinnon kavaltajille,
jäsenistö tuieis varmaankin
oiiceat Ja sosdem. Jtmttamietuiie'
hemman mieluiset JohtopSitOksetI
valhiksestti ia:nSyttAnjiää
vissa lUttokolontöedustaJaJn