1968-06-04-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
_Si'vu_2_ Tiistai, Ikeääk. 4 p. — Tueödaiy, Juine 4,'1968 VAPAUS < LIBERTY). INDEPENDENT LABOR OROAN OP FINNISH CANÄDIAN8 BstabUsbed ,Nov. 6, 1917 EOITORs W . . EKLUND - J - < «kly: Tuesdays, Ibursdays and^Sa K^iäSL^^^^Stt ^' Canada. Publlshed thrlce weekly: Tuesdi Publishing Co. LiMl mmi . , , AdttfTtlslDg rates uirait- &ppil(»udn, Authorlzed as second clas?, ma|l by^ and fortit^j^mtot-tfr' Office Depa^ent. Qttawai -•CÄNÄDIANiMUÄGE-PRESS "C^^CLUB TlIiAVStalNNAI': danuilassti l 7k: »lO-dO. 6 Kfc. $525 . .USA :n,: 1 Vlc U1.00.6 kk. «5.75 ^ 8 kk. 3.00 Siiciinelsn: l-vlc. ilJSO. 0kk. 825 Ikansallisuusryl^^ vääBsanotha Lehtemme tämäiipäiväisen numieroai yhteydessä tulee lu- -Söljoliae Caffi^iai KaoisaUistryhimiieii NeUivloslton ja sen yhteydessä toimivan leiHtiklubin yhteinen -vötoöltnius fcesäfcmm 25 päi- VäHi "X^aalikysymyksesrtä. Vetoomijs «f feditjsta mMkäiän yihden kansaUisrylhmäin jai "IkielilMiiden" kaiiltaai selldsenaänv vaan : yhteisesti Mydyn keSkusrteluin perusteeUä^^ vioa ja tehtäviä tolevien- hittovaaUen^^^^k^ asiakirja mJfcä puhuu itse pudleötaan. Toivomimle, €lttä l-ukijaonime •tutustuvat siihen, ja ilmaisevat antelipiteensä siitiä kanssaihmi'- silltefeh se&ä lehtemme palstoilla. Toistamatta tässä yhlteydessä yiksityisklohtaisemimin kaikkea sitä^ mitä mainitussa vaalflausumihossavfö^^ haluamme vain todeta, että tämän kansalliaryhrhien vaalimiani-festift 'Perustana ja lälHtöfcohiana lon (kysymys ihmiöoikeuksista ja kansalainen yhteisfcimnallisifita oikeuksista. Tälllaisenaan tämä vaaliijulistus^^o^ että sen alleMirjoit-tajat (Associäti>o(n of Uoodited Ukrainian Garaadians; Federattioin of Russian Camadians; Federation ot Jugoslav Canadians; Uhiited Jewish Peoples Order; Macedonian Peopltes League; Miuamah Literary Sodelty; Buftgariaai Peoples League; Sk>- vac B&nefit Socifety; Hungarian KoBsuth Sodielty ja Fimiish Organi^ätion of Canada seM niiden sanomalfehde*) antavat huolella esittettyjen perustelujen i^hjaHatolvotmuksen, joitta nytkin tulisi vahtuksi vähenimistöhdlilitus, ja että valituksi tulliisi entiätä erienmän "keäkualtasta vasemin^ teh-doQdcaita, tarkoittaen tämiäi työväenpulolueiden ehdokkaiden valintaa. Mfeitä kiinödstaa, mita. tapahtuu kesäikuiun 25 pnä vaaleissa, sanotaan mainiitun vaaliveJtoomiuksen etusivun artikke-lissa; Me jaanrnte l ä ^ ^ muim oanadar laisen kanssa. Meitä kiiiraiostaa se. siksi, kun se, mitä vaaleissa • tapahtuu, vaikuttala meihin kaMdin — sliHähall^^ ja poli-tiiifcka kosflaee yhdyskuntamme kaikkia osia. Se koskee kaikkia ja katSfcki ovat siinä niukana huolimatta lainlkaian siitä, olemmeko tietoisia tästä tosiasialta tai emanekö ole. • Meitä ;kiinniostaa vaalit siksi kun me iiskonime Canadan tultevadsiaiulteen —• ja kesäkuun 25 päivän vaalitulos tulee vaikuttamaan ja miu^okkaamaan sitä tiilevaisuutta. JoUalkdn tavalla nyt suoritetaan ''ilg:iisivaalit'V liittovaltion .kriisin puitteissa. Me emme pidä politiikkaa penkktarhleiluna (spectator sport) -n-f poliitikkojen j a manipiilaialfiiozden välillä. Kaikkien pitäisi d^aliistua vaaleihin, sillä' vaaleihin osaHiätuminen tarkoittaa en6ty4än kuin vaaliuurhfrlla käyntiä. ..Vaalit vaativat enemmän kuin yleistietoja ehddkkiaista ja vaan meidän tulisi antaa heidän ehdokkaiden — myös tietää mitäme ajatteilemmeja äitteri antaa fcannattuksemme niille jotka seisovat kansan pudleUa. Tämän maan valitsijoilla on rooli viettävänä päätettäessä sitoumulksistarame Canadan uusista demokraattisista tavoitteista- tänä muutosten ja taisteluhaaatteiden aifcakaudedla. Tässä hengessä, ja tässä mielessä osallistuen, Canadan kansaUisuusryhmien neuvosto ja lehdistöklubi vetoaa tässä vaalilauisunnossa jäseniinsä, liukijoihinsa, kannattajiinsa ja kan salaisiin yleensä. Luonnollista on, eittä Canadami kansallisuus!ryhmien_ vaa-livetoomukseissa kiinnitetään yhtäällä suuir<ta huomiota eri kansaUisuusryhmien ongelmiin ja toisaalta maamme perustuslaillisen kriisin takana olevaan kansalaisuuskysymykseen — kahden kansan ongelmaan yhdessä liittovaltiossa. Läheisessä yhteydessä eri kansaUisuusryhmien ongelmiin on kamsalaisvapaudtet yle^isä, fciiten lausunnossa aivan oikein todetaan, sillä jos jonkun ryhmiän tai yksilön kansalaisvapaudet on uhattuna, tai jos meillä on polliilttisista eli muista syistä myös "toisen lulokan kansalaisia" silloin on kaikkiten canada-laisten kansalaisvapaudet uhattuna. Rajoitetun tilan vuoksi emme vöi 'tässä yhteydessä kajota sen yksityisflrohtaiserninin tämän vetoomuksen sisältöön. Huolimiatta siitä hyvälkisyväitkö Idbtemttne lukijat tämän vetoo-mT; iksen viimeistä ' i i " pilMcua ja '*t" viivaa myätteai, tai eivät-kö hyväksy — eikä sitä ole tarkoitettukaan miksikään "uskonkappaleeksi" vaan mairiittujen fcainsallismisryhmieffL neuv^ yhteiseksi vetoomukseksi - - me' uäkommfe, että se bn asiakirja mihin ibansaaaistemme yleensä pitäisi tutustua ennen vaaleja. — Uusiy mutta sopiva rooK Baritanniam työväfenpuolueen apulaisjohtaja Geoirge Brown näyttääii-tehnieen työväenliikkeetn oikeistdjohitajille' tyypiUiisen kehitysympyrän. Uutistietojen nuukaan hän on ottanut ^vastuunalaisen toimen suurelta Gourtauids^monöipiolillita; mikä konörolloi 98-prosen1itisesti Britanniam synteettisten kuitujen tufcjrtairttoa ja miinkä palveluksessa lon nioin 100,000 ihmistä. Daily Telegralph tiedoittaa, että Courtaulds "pyrkii jyrkästi vähentämään kustannuHflsista työvoiman aiheuttamia me-nofja ja ehkä myös työvoiman väheritämiseen". 'Juuiti tässä voi imr. Brownj jdla on yhteyksiä ammatti-yhd& tydlfflkkeieseen ja: kokemusta halHtuIksen talouiskysymys-ten ministeriön (toiminnasta, tuHa se^kä neuvottelijaksi, eittä neuvonantajaksi herkissä työväenkysymyksissä, ja henkilöksi, jdfea voi tehokkiaiasti esittää ky^rmylksentuiottavuiudeslta'', huonnaiittaa lehti Tämiä .sellaisenaan ei toile mitään uutta mir. Brownin toiminnassa isillä oikeistolaiisuutenisa pohjaiUah^ on anelko usein löirrtiliut £tekä työv*äenpuoluittessa että sen hallituiksessa Suuren' RaÖMin "herkkien kysymysten" selvittäjälilä. KURSSI «Oikeisto ei olejtAlkSän vaara Saksan liittotasavallalle ja sen EstabUshmentille, koska lUttottf^it. valta jä sen EBtabliäiuqeDt itse >vat dikeaUii.» ^ Ek&tehärt K l i p ' pendorff. ^ „ ^ Kahdentoista^ län^saksalaisen tiedetaUditti ja kirjojan Jdrj^it^ «amassb j a t » . tämimikuiissä j i i l - kaistussa-Länsi-Saksan Särioikeis-töl^ suutia kSsIttt^levSssä htiäste-kUrjasessa j a tutkielmassa 'Die iitktäurimbii iuk IQ&der Oder der E r f o l g der Re<;liten i n der„ BiindesrepubUk'' paaclytafin 3^teeiisä oibeii sUhen ttiieaitfidc- «^nj etiä "väaräa" LSiisl-SaksdUe ei,'sinäns& mnodosta NPD:n hah-p i q s ^ i sijaansa hakeva uusnatsia* j n i ' ~ vaara on olraiassa olevassa o^^l^^iatsiessa JarjteielmSssä, jor ön^kjantaiiut mukanaan kidkld tVeimaiän tasavallan taantiunus- ?ynniL_ ' Mttääti natsismin ideologioista puhdistumista ci koskaan ole tapahtunut, maassa ei ole liittopäivätasol-la ainoatal^aan poliittista puoluetta, joka ei tiifcisi ikonsorvatiivl-kansal-lista perinrifettä ja ulottaisi seh arvoja inykymaailmaan. ! Yllä oleva on hieman körijistetty yhteenveto: kirjasesta, jonka 12 kirjoittajalla kullakin on ora,at kasvonsa ja oma erikoisaiheensa. Kaikki he ovat Länsi-Saksassa tunnettuja i n - tellektuellinimiä siitä piiristä, joka itse asiassa on "poliittisesti koditon; vaikka jotkut heistä kuten tunnettu kirjailija Gunter Grass ja Hampuri* laiheh senaattori Heinz Kiihnau ovatkin ottaneet poliittisia kantaa sosialidemokraattien puolella tai kuten prof. Ralf Dahrendorf assosioituvat varaisiin demokraatteihin. Kirjasen kokooja, Hampurin yliopistossa opiskelevien ulkomaalaisten neuvonantaja Frslmut Duve, j o ka omassa artikkelissaan käsittelee NPD:n ja 'institutionaalisen oikeiston" rajoja tekee eron vanhan ja uuden natsismin välillS todetessaan, että oikeistoradikalismi vuonna 1967 "merkitsee jotain muuta kuin v, 1933". Uusnatsilainen puolue N PD ei ole mikään :'vieras olio muutoin terveessä organismissa", vaan sen kasvuperustana on institutionaalinen oikeisto, jota edustavat Sprin-gerlehdistö, baijerilaisen CSU:n johto, tärkeät ryhmät kristillisdemokraattisessa puolueessa, eräät vapaiden demokraattien oikeistosiiven j a ns. pakolaisjärjestöjen edustajat. STRAUSS J A UUSNATSIMI Duve. joka on mm. tutkinut Rho-desian ja Etelä-Afrikan liittovaltion lotumaailmaa, toteaa mm., että viime aikoina taustalla pys'/neen' vahvan miehen" finanssiministeri Franz Josef Straussin ja N D P : n ideologiat yhtynevät monessa kohdin. Etelä- Afrikan liittovaltioon suuresti ihastunut Strauss katsoo, että maasta voisi muodostua eräs "länsimaailman perustukikohta, jopa malliesimerkki maailmalle". NPD:n lehden mukaan Etelä-Afrikan rotupolitiikka on ' esimerkiksi kelpaavaa" Ete-iä- Afrikka on Straussin mukaan apartheid-politiikkansa takia saman-loisen ' 'vääristelykampanjan uhri" kuin Länsi-Saksakin. Strauss kuten NPDrkin katsoo, että Saksa vedettiin -vastoin tahtoaan" toiseen maailmansotaan eikä NPD:n tarvitse Straussin mielestä "arkailla" läheisiä suhteitaan CSU:hun, finanssiministerin itsensä johtamaan kristillisdemokraattisen puolueen baljerilais-sllpeen. Tämä ' uudentyylinen fasismi", joka samastuu Vorsterin rotupolitiik Iraan j a osoittaa tyypillisen natsilai-sia aggressioita Länsi-Saksassa toimeentulonsa hankkivia ulkomaalaisia lähinnä italialaisia kohtaan, ei .«des tSriiäh ."Instituilönaall-s ^ « ! k t & t o n " piiriin. LeUämai^- noitk siMitälsesti tiaUitsevan Springerlehdistön rinnalla Ilmestyvistä lehdistä 0or^i niistSfeln' 'enemmlB-tö poliittisesti konesrvatiivista usein nationalistista. H I T L E R HYVÄKSYTÄÄN PAITSI . . . Länsi-Saksassa ei koskan o le tehty selvää tilitystä natsismista. Liittoutuneitten välittömästä sodan jälkeen harjoittama ' natsismista puhdistamispolitiikka" rakentai jo alkuun väärille perusteille, pelkälle muodolliselle natsipuolueen jäsenyydelle/ sen sijaan, että oUs) käyty käsiksi natsismiin ideologiana. Pösänselvitystä j a pyykinptoua vaativat vaiennettiin jo varsin varhaisessa vaiheessa syytöksillä "oman pesän likaamisesta" ja y l e i -; j i e n —-ei vain NPDai piirissii vallitseva — historiankäsitys pitää yllä 'saksalaisen sotilaan kunniaa" j a Hitlerin politiikkaa joitakin kauneuspilkkuja lukuun ottamatta (6 miljoonan juutalaisen murha) oikeana. LAMAPSYKOOSI Prof. Dahrendorf. jonka erikoisalana on talouspolitiikka ja jota pidetään vapaiden demokraattien ideo logina, katsoo, että uusnatsilaisen puolueen menestyksen juuret ovat 60-luvun poliittisessa ja taloudellisessa kehityksessä. "Ihmeen aika" muuttui 60-luvullä (hidastuvaksi tar louskasvuksi, tietyt rakenneongelmat kävivät ilmeisiksi ja valtiontalouden- asema, vaikeutui. Mitään eleellistä ei talouselämässä kuitenkaan 'tapahtunut, työttömyys on ollut suuri ulkomaalaistyövoima huo-mfoon ottaen vähäistä ja useimpien perheiden reaalitulot ovat lisääntyneet. Kasvun heikentyminen aiheutti kuitenkin kollektiivisen lamapsykoo^ sin, joka yhdessä samaan aikaan muodostetun kahden suuren hallituksen kanssa on muodostanut uusnatsismin välittömän perustan. Huolimatta kansainvälisen tilanteen muutoksista on yhteishallituksen voimalla pidetty kiinni Adenauerin aikaisista poliittisista asenteista suhteessa II maailmansodan lopputulok ."cen, toiseen saksalaiseen valtioon j a Oder—Neisse-rajaan, Dahrendorf toteaa. Judxi kr3stlllisd^oftr88Gtie&. j a sosia^Cfinbleraattiäi , ySttiishalUiib^ puolueen eteenpäinmarssin; aikaa; Vuoden 1965 parlamenttivaaleissa NPD' oli vain yksi monista yxik)^ jistä j a jäi kaUää jälkeen 5% aätii-lajasta. Nyt ise.ött feäustettuhä seit^ setinäpä tfsa^ltiossa ja tulee tällä tietämällä etisi vtiOdeli vääieisää liit-^ topäiville vähintään 10% vahvuudel-^ la. Tyihjästä merkittävään nousuun se tarvitsi vain puolitoista vuotta.; y SCHUMACHERIN,, I^ATtONia.!kSMI Kristillisdemokraattien osasyylli-syjrttä tähän ketiityksefen valMäee mni. t r i Wemer H i l l , jbka käsittelee suurtefa ptxolueic(en j a N P p : n vuöi rdvaikutftsfta, Ktirt ' SchiimsteiifeHh johtama sosialidemokraattinen puolue omaksui sodanjälkeisissä tilanteissa usein nationalistisompia kantoja icuin Adenauerin puolue. H i ll väittää j a todistaa väitteensä lainaamalla, todistajiksi ulkomaisten arvo^ lehtien mm. Le Monden arvioita sosialidemokraattien politiikasta. Le Monden mukaan Schumaciier sävytti ensimmäisiä liittopäiväväaleja edeltäneen vaalitaistelun tavalla joka ei mitenkään eroa äärioikeis-toryhmien j a lähes kansallis-sosia-lististen poliitikkojen" sävystä. Amerikkalainen New Y o r k Herald T r i - bune varoitti samoihin aikoihin Schumacheria, joka o l i väittänyt^ ettei Saksan kansa kokonaisuudessaan ole vastuussa natsismista; Lehden kommentaattori katsoi tällaisten lausuntojen pidentävän maan miehitystä, koska voittajavaltiot haluavat vakuuttautua siitä, että saksa-l'uset vihdoinkin luopuvat natsismistaan. Sosialidemokraattisen puolueen vuoden 1952 toimintaohjelman esir puhe, jonka Schumacher oli laatinut, vilisi "kansallista itsetuntoa", ' suuria kansallisia päämääriä", 'kan sallista vapautta" 'kansallista tasa-arvoisuutta" jne. paljon enemmän kuin Adenauer tuohon aikaan uskalsi. Sosialidemokratia oli — näin Werner H i l l — omaksunut Weimarin tasavallan kansallisen por värillisen puolueen roolin. K u n sitten sosialidemokratia etääntyi nationalismista, se puhkesi esiin baijerilaisessa GDU:ssa —^ollakseen tänä (Jatkou sivulla 3) s i i i i i l , Länsi-Sii^an,)didistö ;on Jo t i l den kuukausien ajan osoittanut suurta kiinnostusta T^dhekkdslöva-kiaa ^kohtaan. Melkein päivittäin jok i n sanoma- tai aikakauslehti j u l k a i see' kommentteja, joissa lukijoille esitetaäh (encten^imäinen Vversio naapurimaan elämästä.-Länsisaksa-laista lehdistöä eivät kiinnosta sosialismin rakentamisen 'ongelmat, (joita Tshekkoslovakiassa on ratkaista menestyksellisesti fasislhista va-ptnituiiusen jälkeen, vaan erilliset sosialismia vasttistavlen ainesten esiintymiset. Nyttemmin itämä lehdistö on k ^ n y t julkeammaksi: se esittää avoimesti toivomuksia, että TsHeklcoslovakia: < "tarkistaisi asenteensa" LänsirSaksaan j a väittää, et- Kafideloassa imrassa on sydäh-sliiloja suorifeYfu TUKHOLMASSA YLIOPPIUIDEN JA POLIiStEN YHTEENOnOJA Tukholma. Noin 150 ylioppilasta vietti viikko sitten sunnuntain vastaisen yön Tikkholman y l i - opilastalon suojissa lukittujen 'Oppilastalon suojissa lukittujen ovien takana ylioppilaiden päätet-lastaion. Yliopilaat pitivät ensimmäisen kokoulcsensa sunnuntaiaamnna k lo 7 sulliettujen 'ovien takana, j a . kello 10 ovet avattiin .ylioppilaiden yleistä kokousta varten. : Vahvoja poliisiosastoja asetettiin - Iauanta.t-iltana piirittämään useita Tukholman julkisia rakennuksia sen jälkeen kun mieltään osoittar vat ylioppilat uhkasivat ylioppilaskunnan suojissa pitämässään kokouksessa miehittää muun muassa kaupunginteatterin. ; Mielenosoittajat lähtivät ylioppilaskunnan rakennuksesta liikkeelle kello 20.30 paikallista aikaa- kohti kaupungin keskustaa. Matkalla keskustaan sattui u.scita välikohtauksia ylioppilaat hyökkäsivät mm. kaupunginteatteria ja oopperataloa vastaan ja mielenosoittajien ja p o l i i sien kesken sattui joitakin yhteenottoja, Noin kello 22 pääosa mielen osoittajista palasi kuitenkin takaisin ylioppilastalolle. Sen edustalla pidettiin parinsadan ylioppilaan kokous, jossa useat puhujat kehottivärt. T.ielenosoittajia vallankumoukseen. Kokouksen jälkeen lähdettiin taas marssimaan ja mielenosoittajat huusivat mm. " v a l ta kansalle" ja " m u rs katkaa kapitalismi". Ruotsin lehdet tuomitsivat yksimielisesti sunnuntaina Tukholman yliopilastalon miehittäneen ylioppi-lasjoukon toimet. - Dagens Nyheter sanoi sunnuntaisessa pääartikkelissaan, että ylioppilaat ovat käsittäneet tilanteen väär in väittäessään olevansa oikeutettuja ottamaan vallan omiin käsiinsä Ruotsin sosialidemokraattinen nuorisoliitto SSSF tuomitsee myös rntamassaan julkilausumassa Tukholman yliopiston opiskelijoiden "pienen vähenunistön, joka katsoo voivansa ottaa oikeuden omiin käsiinsä piittaamatta enemmistön mielipiteestä". Tällä ryhmällä on opportunistisia tarkoitusperiä, j a viittaamalla Ranskan tilanteeseen se on katsonut asiakseen miehittää: ylioppilastalon, sanotaan julkilausumassa Viime viikonlopulla suoritettiin 3 sydänsiirtoleikkausta mikä mosti sydänsiirtojen lukumäärän kahteen-, Iqrmmeneen. Sydänsiirtoleikkauksia on suori-'' tettu Canadassa^ . Argentiinassa, Brasiliassa Etelä-Afrikassa, U S A : ssa, Ransikassa, Englannissa j a Italiassa. Sydänsiirtoleikkaukset ovat ta-pahtimeet seuraavasti. 1. Louis Washkansky 55-vuotias. Leikattiin K^kaupungissa jouluk. 3., kuoli jouluk. 21. 2. Tunnistamaton' 2% viikon ikäir nen poika. Leikattiin jouluk; Ä New Yorkissa ja kuoii seitsemän tuntia leikkauksen jälkeen. 3. P h i l i p Blaiberg594vuotias. L e i kattiin Kapkaupungissa tammik. 2. ja elää viel»(in. 4. Mike Kasperak 54-vuotias. Leikattiin Palo Altossa, Kaliforniassa tammikuun 6. ja kuoli tammik: 21, 5. Louis Block 58-vuotias. Leikattiin New Yorkissa tammik. 9. ja e l i kymmenen tuntia leikkauksen jälkeen. 6. Bodhan Chittan, 27-vuotiap Leikkaus Bombayssä, Intiassa hei mlk. 20. e l i kolme tuntia; 7. Clovis Robalin 66-vuotias, Pariisissa huhtik. 27. K u o l i huhtik. 29. 8. Joseph Rizor, 40. Leikkaus Palo Altassa toukok. 2. kuoli toukok. 5. 9. Everett Clair Thomas, 47-vuo-tias. Leikkaus . Houstonissa, Texasissa toukok. 3. elää. 10. Frederick West. 45-vuotias. Leikkaus Lontoossa toukok, 3, elää. 11. James Cobb, 48-;vuotias.'Leikkaus Houstonissa toukok. 5. kuoli toukok. 8. 12. John Stuckwish, 62vuotias. Leikkaus Houstonissa toukok. 7. kuoli toukok. 14. 13. Eli-Joseph Reynes, 65-vuotia3. Leikkaus Pariisissa toukok.- 8. huo^ li toukok. 10. 14. Damien Boulogne, 55-vuotias. Leikkaus Pariisissa toukok. 12. elää. 15.. Louis Fierro 54-vuotias. Leikkaus. Houstonissa toukok, 21. elää; .16. Joseph G. Klett, 54-vuotias. Leikkaus Richmond, Va. toukok. 25. kuoli viikonlopulla. . . 17. Joao Ferreira da Cunha, 23- vuotias. Leikkaus Sao Paulo, B r a - zilia toukok.. 26. elää. 18. Albert Murphy- 59-vuotias. Leikkaus Montrealissa toukok. 31- kuoli kesäk. 1. 19. Antonion Anrique Serrano. 47-vuotias. Leikkaus Buenos Airesissa, . Brasiliassa toukok. 31. elää. 20. Sydänsiirtoleifckaus • suoritelt i in New Yorkissa kesäk. 1. mutta potilas kuoli heti ,/tä sieliä suhtauddtä^i^i^fip^asU, lUt-tokansleri Kiesingei-ip ,'''uu1een.idäh-politiikkaan", Sariialb. .xaietäan t a hallisesti TsHekkoslovädan johto^, henkilöidän tiThnetuista lausuniioiBr ta, joissa sanotaan jyrkästi, että E u roopassa on olienlasSsäv^Ka^^S^la^; valtiota eikä kukaan ^oi^tepää^vty^ jaksi toisen maailmansödadlfulöksia Tällä hetkellä länsisaksaJ^isesBa propagandassa annetaan'^'" etusija kommenteille, jotka 'pälJ6i*ayat 1 Bonnissa haudotur',' sdtfnöitfelm^fe Deutsclie NaclirichteVValitlää; 6it5 länsimaat reagoivat ^ " l i i a n veltosti"; Tshekkoslovakian t a p a h t u m l l h j ^" vätkä sekaannu tehokkaammin; tämän maan sisäisiin asiööiin. ^Niin kauan kuin lännessä ei tuella väpaii-den tahtoa, niin kauan kommuhis-m i l l a on entiseen tapaäri' t o i v e i^ sekä idässä että lännessä" valittaa tämä uusnatsien lehti. '. Springer-yhtymän lehdistö puolestaan kehittää ponnekkaasti ideaansa siltojen rakentamisesta. Nyt-on r a kennettava uusia siltoja jotika piisi* vat tehokkaampia kuin yksinkei^ai-neh yhteisymmärrys j a luotot", ö r - joittaa Die Welt eräässä hUhtikuiftt numerossaan. "Vasta silloin bri Tshekkoslovakian paluu Eurobi)paap n^ahdollinen", kirjoittaa lehti; Tarvinneeko sanoa, millaista' fcUiöiHi-paa tarkoittaa tämä Länsi-SakS^il suurimpiin porvarillisiin l e h t i i h k Uu luva kapitalismin kiihkeä puolustaja. Se kirjoittaa myös Tshekkoslovakian suhteiden ulkopoliittisista tfe'- kijöistä; Ymmärtäen, että revartShi- ^enkinen alueiden havitteln ktohtd^ päättävää vastarintaa Tshelckoslöfvä-kiassa lehti tunnustelee uutta t ^ - tiikkaa suhteessa Tshekkoslovakiaail. ''Meidän on korostettavaielvästij että olemme valmiit yhteistyöhön, josta on molemmille hyötyä"; kirjoittaa Die Welt. Lehti vihjailee, että Länsi- Saksan hallituspiireissä; oUaan halukkaita käymään kauppaa eräistä kansainvälisen oikeuden normeista. Länsi-Saksa voisi esimerkiksi julistaa My ndienin sopimuksen aluri alkaenkin mitättömäksi, mistä I j ä s tä Tshekkoslovakian tulisi omasta , puolestaan maksaa; Liberaaleiksi lukeutuvat Länsi- Saksan sanomalehdet sOvat liittyneet ideologiseen kampanjaan Tshekkoslovakiaa vastaan. Ne julkaisevat r e portaaseja Prahasta j a kirjoittavat, että Tshekkoslovakiassa on^ piirejä, jotka haluaisivat palauttaa maan- "poi-varillisen demokratian p i i r i i n ". Puhutaan jostakin "kolmannesta tiestä", jota Tshekkoslovakian muka' tulisi kulkea. Die Zeit selittää, että' "Prahan tulisi avata' JnuläaifiAvet j a ikkunat länteen". L e h t r pitää epäi-' lyttävänä kommunistisen puolueen johtoasemaa sosialistisessa yhteiskunnassa. Paljastaen salaiset toi- . veensa se kirjoittaa: "Mitään erikoista ei tapahdu, vaikka, j o k in muu puolue syrjäyttäisikin Tshekkoslovakian kommunistisen puolueen". 'On ilmaistava varovaisemmin mielipiteet Tshekkoslovakian tapahtumista", opettaa Die Welt. Kä.rsit-t. vään murskaavan tappion > yrityksissä sitoa tshekit j a slovakit ikuisesti fasismin kahleisiin '^Jrang nach östen"-politiikan kannattajat pyrkivät nyt käyttämään syrjäpol-kuja tunkeutuakseen naapurimaahan, vahingoittaakseen sisältäpäin sosialistista Tshekkoslovakiaa. LOPETTI IHMETTELYN " O l e m m e iJilmeissämme kun emme ole saaneet mitään teiltä", 'sanottiin vastaanottajan kaiiiumakirjeen alussa. Muutaman päivän kuluttua kirje tuli takaisin toimistoon ja alaosaan oli lyijykynällä riq>ustettu. " E i tarvitse ihmetellä. E n ole lähettänytkään mitään." TERVEISIÄ TORONTOSTA • T u l i käytyä pikakäynnillä Torontossa. Tavallisena arkipäivänä alkuviikosta. Satoi taivaan täydeltä, jOr ten sekin kai osaltaan hiukan hilj e n s i liikennettä, ei ainakaan perävaunullisia autoja ollut maanteillä haittana. Samalla käväisin katsomassa 90 vuotta täyttänyttä Karl Lehtoa ja hämmästyksekseni hän näyttää joka kerran tavatessamme vain nuortuneen. Hänelle oli tehty onnistunut silmäleikkaus j a uudet silmälasit auttoivat näkemistä, joten miehellä tuntui kaikki olevan hyvällä tolalla. Terve .hän on aina, ollut, paitsi jalat tahtovat väsyä. Kalle lähetti tei-velsiä kaikille tu-t^ jUe sekä lehtiemme lukijoille. Hän sanoi, että mieli tekisi tulla Sudbu-rj[ n;5uurjuhlaan kesällä. Kyllä hän sen matkan voisi hyvin junassa suo-rittaakln, mutta juhlakentällä käveleminen olisi lilan raskasta. Hän l u pasi kumminkin olla ajatuksin mukana suurjuhlassa ja toivottaa mahdollisimman hyvää onnistumista niin ilmojen kuin kaiken muunkin puolesta. Luonnollisesti häntä kiinnostaa urheilusaavutukset, joita siellä mahdollisesti tullaan tekemään numerollisestikin korkeita t u loksia. Hyvää vointia vaan edelleenkin niin Karl Lehdolle kuin m u l l i t k in lehtiemme lukijoille. Jussi. • PÄIVÄN PAKINA KIRKOILLE J U L K I S I V U - R E M O N T T IA Torontosta, kuten monesta muustakin kaupungista, on viimeaikoina kuulunut lisääntymässä määrässä mutinaa kirkkojen kan-matuksen vähenemisestä j a samalla povailua siltä, mitä pitäisi tehdä tilanteen korjaamiseksi. Näyttää siltä, että kysymys on ennerikarkkea "liian suurista'' k i r . koista, joissa käy " l i i a n vähän" seurakuntalaisia ja samalla " l i i an monesta kirkosta" joiden yllä-jpitö tU'lee kalliiksi selkä myös siitä, että keskikaupungilla olevien kirkkojen tonttimaat ovat "asiallisesti puhuen "kultakaivoksia" joista saataisiin tarvittavia varoj a verenvähyyttä sairastavien kirkkojen toiminnan rahoittamiseksi; Tältä pohjalta ovat eräät.toron- . tolaislehdct suositelleet tai ainak i n iThtyneet julkisesti kannattamaan ajatusta, että joltakin miltei kylmillään tai tyhjillään seisovia kirkkoja olisi purettava, rakennettava tilalle korkeita kerrostalo, eli aparmenttitaloja,; joiden alakerrassa Olisi vuokranmaksuja perivän kirkon omat ja tietenkin entistä vaatimattomimmat toimipaikat. Jatkona tälle tuli viikon alussa tietoja, että Yhdistynyt kirkko — United Church — on Torontossa fyöättänyt järjostUä. jäsonmänränsii laskcanisen' vuoksi, ikuten sahotaan, •-•••^v^• •.•-^••-•.-y. $105,000 maksavan tutkimuksen, mikä voinee"muuttaa keskikaupungin kirkkokuntien" kasvoja. Mainitun uutistiedon mukaan kirkko on ottanut palvelukseensa Project Plannihg Association Ltd-nimisen suunnittelijäliikkeen, jonka tehtäväksi on annettu puolitoista vuotta kestävä tutkimus Suur-Toronton 152 k i r k on avustamiseksi. Kirkkojohtajat aloittivat tämän tutkimuksen sen olettamuksen pe--— rusteella, että noin 40 'prosenttia Suur-Toi-onton kirkoista —^ kysy- . mys on kaiken aikaa ennenkaikkea Yhdistyneen Kirkon laitoksista — on nykytarpeitten kannalta katsoen vanhentuneita eli käytöstä pois jääneitä; k u ^ n Suur-Toronton kirickojen sisäisen suunnittelulau-taikunnan sihteeri M, W. Sparling on asiaa selittänyt. Esimerkkinä mainitaan v. 18B9 rakennettu Parkdalen Y. K : n k i r k ko, missä on 1,400 istuinta, ja vain 300 ihmistä sunnuntaiaamuisin; "Selvästi naurettava' tilanne" sanoo kirkon pastori. Rev. G; Rupert Evans. "Sfe (kirkko) oh ra^ kcnnettu erilaista: aikamäärää silmälläpitäen." Tässä on yksi niistä iklrkoista, joiden seurakuntien jäsenet harkitsevat iklnköu pui^kamlÄta sekä klrkkö-^partmenttitalon • rakcntji-mista sen $130,000 hintaiselle tontille. Samalla kertaa kerrotaan, että nyt suoritettavan tutkimuksen koh teenä on muitakin asioita kuin 'kysymys 'kirkkorakennusten käytöstä. Tutkittavaksi tulee myös kirkkojen ohjelmat, jäsenmäärät, palvelut, rahoitukset ja hallin-; not; Vasta toisella sijalla tutkitaan kirkkojen omistamien maiden hyväksikäiyttöä: Myös tutkitaan sosiaalisia=vai-ikutteita -— j a tämän tutkimuksen hinnaksi on määritelty $30- 000, Tutkimus J u l e e loppuiunsuorite-tuftsi marraskuussa 1969, jolloin esitetään ehdotuksia kirkkojen kasvojen pelastamiseksi eli niiden uudistamiseksi, silmälläpitäen Toronton, ifceskikaupungin nykyhet-iken vaatimuksia, "Minun oma käsityskantani on. että puolet (Yhdistyneen Kirkon) kirkoista pitäisi sulkea," sanoi ylläihainlttu Rev. EVans.;"Mutta kysymys on, mitkä kii-Jkot pitäisi sulkea j a minä toivon tämän tutkimuksen antavan vastauksen siihen." Lopullisen päätöksen, teko jhii ktiitenkih seurakuntien halllmiollc ja jäsenille. . Yksi s'yj', f«ii!k1l sai mainiUm kirkon iiyhtymään tämän lutkimuk-• sen suorittamiseen, oli tiedoitus siitä, että koko Canadaa' käsittävässä mittakaavassa kirkxm jäsenmäärä V. 1966 o l i 2,000 pienempi kun v. 1965, ollen se tämän kirkon kohdalta jäsenmäärän ensimmäinen, vähennys kirkon perustamisesta (1925) lukien. K irfckojen sisäisen suunnittelu-kom itean edellämainittu sihteeri, mr. Sparlihg sanoo tyhjien kimkko-ijen nostavan kyBiymiyksen kirkkojen roolista nopeasti muuttuvassa kaupunkiyhteiskunnassa. Aparmenteissa asuminen näyttää vähentävän asuldtaiden yhteishar-rastuksia; pitemmät viikonvaihteet antavat kaupunkilaisille tilaisuuden paeta kesämökeille, hän se- /litti. Samalla hän jsanoi, _että tutkimus voi johtaa ehdotukseen j u maluusopin koulutukseeiftin. "Mifc s i pitää teologisten laitosten opisk e l i j a in kuluttaa vuosikausia a i - kaatnsa kreikan ja ihebreankielen opiskeluun silloin k u i h l i d voisivat tutkia kaupunkien nykyisten levottomuustUanteen takaisia syltä," sanoi mr. Sparling ja väitti tutkimuksen suorittamisen, (»soittavan, että kirkko pyrkii' tosissaan mukautumaan kaupunkien tarpeis i i n. Tällaisia syitä ja vaikutteita on Toronton kirkkojen julkisivuremontti- puuhien takana, nxljtä tulemme epäilemättä ;ik«ul«>roaan aiika paljon lähitulevien kuukausien aikalna. —• Käiisäkdiira. "
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 4, 1968 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1968-06-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus680604 |
Description
Title | 1968-06-04-02 |
OCR text |
_Si'vu_2_ Tiistai, Ikeääk. 4 p. — Tueödaiy, Juine 4,'1968
VAPAUS < LIBERTY).
INDEPENDENT LABOR OROAN
OP FINNISH CANÄDIAN8
BstabUsbed ,Nov. 6, 1917
EOITORs W . . EKLUND - J - <
«kly: Tuesdays, Ibursdays and^Sa
K^iäSL^^^^Stt ^' Canada.
Publlshed thrlce weekly: Tuesdi
Publishing Co. LiMl
mmi . , ,
AdttfTtlslDg rates uirait- &ppil(»udn,
Authorlzed as second clas?, ma|l by^
and fortit^j^mtot-tfr'
Office Depa^ent. Qttawai
-•CÄNÄDIANiMUÄGE-PRESS "C^^CLUB
TlIiAVStalNNAI':
danuilassti l 7k: »lO-dO. 6 Kfc. $525 . .USA :n,: 1 Vlc U1.00.6 kk. «5.75
^ 8 kk. 3.00 Siiciinelsn: l-vlc. ilJSO. 0kk. 825
Ikansallisuusryl^^ vääBsanotha
Lehtemme tämäiipäiväisen numieroai yhteydessä tulee lu-
-Söljoliae Caffi^iai KaoisaUistryhimiieii NeUivloslton ja sen yhteydessä
toimivan leiHtiklubin yhteinen -vötoöltnius fcesäfcmm 25 päi-
VäHi "X^aalikysymyksesrtä. Vetoomijs «f feditjsta mMkäiän yihden
kansaUisrylhmäin jai "IkielilMiiden" kaiiltaai selldsenaänv vaan
: yhteisesti Mydyn keSkusrteluin perusteeUä^^
vioa ja tehtäviä tolevien- hittovaaUen^^^^k^ asiakirja
mJfcä puhuu itse pudleötaan. Toivomimle, €lttä l-ukijaonime
•tutustuvat siihen, ja ilmaisevat antelipiteensä siitiä kanssaihmi'-
silltefeh se&ä lehtemme palstoilla.
Toistamatta tässä yhlteydessä yiksityisklohtaisemimin kaikkea
sitä^ mitä mainitussa vaalflausumihossavfö^^ haluamme
vain todeta, että tämän kansalliaryhrhien vaalimiani-festift
'Perustana ja lälHtöfcohiana lon (kysymys ihmiöoikeuksista
ja kansalainen yhteisfcimnallisifita oikeuksista.
Tälllaisenaan tämä vaaliijulistus^^o^ että sen alleMirjoit-tajat
(Associäti>o(n of Uoodited Ukrainian Garaadians; Federattioin
of Russian Camadians; Federation ot Jugoslav Canadians;
Uhiited Jewish Peoples Order; Macedonian Peopltes League;
Miuamah Literary Sodelty; Buftgariaai Peoples League; Sk>-
vac B&nefit Socifety; Hungarian KoBsuth Sodielty ja Fimiish
Organi^ätion of Canada seM niiden sanomalfehde*) antavat
huolella esittettyjen perustelujen i^hjaHatolvotmuksen, joitta
nytkin tulisi vahtuksi vähenimistöhdlilitus, ja että valituksi
tulliisi entiätä erienmän "keäkualtasta vasemin^ teh-doQdcaita,
tarkoittaen tämiäi työväenpulolueiden ehdokkaiden
valintaa.
Mfeitä kiinödstaa, mita. tapahtuu kesäikuiun 25 pnä vaaleissa,
sanotaan mainiitun vaaliveJtoomiuksen etusivun artikke-lissa;
Me jaanrnte l ä ^ ^ muim oanadar
laisen kanssa. Meitä kiiiraiostaa se. siksi, kun se, mitä vaaleissa •
tapahtuu, vaikuttala meihin kaMdin — sliHähall^^ ja poli-tiiifcka
kosflaee yhdyskuntamme kaikkia osia. Se koskee kaikkia
ja katSfcki ovat siinä niukana huolimatta lainlkaian siitä, olemmeko
tietoisia tästä tosiasialta tai emanekö ole.
• Meitä ;kiinniostaa vaalit siksi kun me iiskonime Canadan
tultevadsiaiulteen —• ja kesäkuun 25 päivän vaalitulos tulee vaikuttamaan
ja miu^okkaamaan sitä tiilevaisuutta. JoUalkdn tavalla
nyt suoritetaan ''ilg:iisivaalit'V liittovaltion .kriisin puitteissa.
Me emme pidä politiikkaa penkktarhleiluna (spectator sport)
-n-f poliitikkojen j a manipiilaialfiiozden välillä. Kaikkien pitäisi
d^aliistua vaaleihin, sillä' vaaleihin osaHiätuminen tarkoittaa
en6ty4än kuin vaaliuurhfrlla käyntiä.
..Vaalit vaativat enemmän kuin yleistietoja ehddkkiaista ja
vaan meidän tulisi antaa heidän ehdokkaiden — myös tietää
mitäme ajatteilemmeja äitteri antaa fcannattuksemme
niille jotka seisovat kansan pudleUa.
Tämän maan valitsijoilla on rooli viettävänä päätettäessä
sitoumulksistarame Canadan uusista demokraattisista tavoitteista-
tänä muutosten ja taisteluhaaatteiden aifcakaudedla.
Tässä hengessä, ja tässä mielessä osallistuen, Canadan
kansaUisuusryhmien neuvosto ja lehdistöklubi vetoaa tässä
vaalilauisunnossa jäseniinsä, liukijoihinsa, kannattajiinsa ja kan
salaisiin yleensä.
Luonnollista on, eittä Canadami kansallisuus!ryhmien_ vaa-livetoomukseissa
kiinnitetään yhtäällä suuir |
Tags
Comments
Post a Comment for 1968-06-04-02