Vapaus, November 8, 1955

              Ij. polioipyöraä
ketaan nykyään
van Suomessa
IstokL • - Maassaainie 6a &
j n o i n 1,000,000 pounipj-örää «
ae k a i i k i - o v a t Mela alieras
ssä suurimman osan ;-uocte
ostavat ne moottorjajoneuroi
i liikenneturvallisuuden ksaui^
tsottuxia. huomattavan ^m/t^^
ensä tunnustetaan, että p^ku
iUjä o n ikaikkem tun-attonna:
i asemassa oleva kuDija i
ä 'Viime aikoina onlun asiaa
ite.tty suurempaa hiiomiotj
. 'kysymyksessä o n autoiUjain ij
vedottu myöskin pyöräiUjöihi
S u u r i n todettu meteori aiaii]
i putosi Arkansasim Yhdysva:
i y . . l 9 3 0 . Pudotessa maahan
i j a s u u r i n kappale oli 820 pa
painoinen.
m A. VESA
B. A» LL. B.
rrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
8 DanforiH Ave^ Toronlo
aa SUOSITUIMMAT
rMILEVYT
i t t u j e n laulajien levvtvksei
I
eel
Suuntala
Dgo, Martti Suuntala
, Matti Louhivuori
: Louhivuori
-ät
Pheel Ja Metro-tytöt
inkkarinen .
unkkarinen
^tro-tytöt
, Olavi Virta
:ta.. • • •:
>^avl Virta
Junkkarinen
Junkkarinen
>, Metro-tytöt:
l Louhivuori
Louhivuori
rinen
1 Junkkarinsn
e, Olavi Virta
ilavi Virta
Metro-tytöt •
•lavi Virta
rta
Virta
itro-tytöt
Eirto
valssi, Juha Eirto
Virta
imiesvalssi, Olavi Virta
ytöt
, 'Metro-Tytöt
iry Theel
sei
Theel
r Theel
orma Ikävalko
a, J o r m a Ikävalko
ko Käyhkö
isnlemi
Junkkarinen
J u n k k a r i n en
Sato
ito
.valko •• • v...'-
Ävalko
.rinen
i r i n en
luhivuorl
ouhivuori
Ivuori
t i Louhivuori .
1
O l a v i V i r t a ^
;eeri • ,
>rmä, T a m a r a ja Justeeri,
kerma, Tamara ja Justeeri
ytöt
r i r t a •
ikikarinen
J u n k k a r i n e n -
aä, Justeeri j a Repe
lä, Justeeri j a Repe
E i r to
, J u h o E i r to
uhivuori j a Metro-Tytöt,:
t l Louhivuori j a '
Metro-Tytot
,t p e l i m a n n it
eät pelimannit
i. Justeeri Ja Bepe
lä. Justeeri J a Repe
V e i k k o Sato
i, Veikko Sato
Tytöt
•M
y Theel ;
to
Ikko Sato
issa ja Yhdiysvallolssa.
»PALE
ictyaknlat)
iää vähintäin kolme lev^-
IG CO. ITD.
SUDBURY. ONT'
laskeneet
IUÄ:$$a5p«»,
ffasbiagton, D. C. - Maanviljelys-
^ - m e n t t i tiedoittaa; että heinä-,
% j a s\n-5kuun vuosineljänneksen,
^jjana laskivat y h d y s v a l t a i n , farma-
;e5d«n rjlo: 5 pros. ollen yhteensä
ilOiOö.OOO.OOO;' Tama on .5 pros. vä-j;
j3i3iäii k u i n edellisen vuosineljan-.
>ei£en a i i a n a j a 10 pros. vähemmän
tjjia v a s t a a v a n vuosineljänneksen a i - :
liisku j o h t u u farmituotteiden h i n -
a l e n e m i s e s t a , •jotavastoin--fanna-
' ieid«n t a n - i t s e m i e n t u o t t e i d en h i n n at
tivät o l e l a s k e n e e t j u u r i ollenkaan;
y a i m i t u o t t e i d e n hinnat ovat •ke$ki-jiäänn
4 p r o s . - alemmat -kuin- t o i s en
TOCsineljänneksen aiicana J a 5 pros,
j l e n i m a : k u i n koLmantena neljannek-jenä
V, 1954.
U ^ p o r t t i . s a n o o , että farmareiden
sjamat k ä t e i s e t t u l o t vuoden kolmel­ta
ensimmäiseltä neljännekseltä y h -
o l i v a t $19,700,000,000, mikä on
l ^ ^ r o s . Vähemman k u i n vastaavalta
ajalta e d e l l i s e n ä \ ' U o t e n a . .
e t t ä farmituottedien m a r i k i -
Dbimisesta p e r i t t i m 3 pros. korkeampi
hinta k u i n edellisenä vuotena samaan
'a-Ssän e i v ä t kuluttajat: t u s k m o H e n -
i a a n s a a n e e t : o s t a a : farmituojiteita
liaivemmalla. k u i n v i i m e vuotena. V i i -
ine v i i k o l l a julkaistu farmituotteiden
bintäindeksi o s o i t t a a että yksistään
.gyskuun 15 j a lokakuun 15 päivän
• välisenä aCcana laskivat farmituot-
%aaen h i n n a t 2 p r o s . j a hintataso
' t o d e t t i in 5 p r o s . alemmaksi kuin
raosi s i t t e n.
y i i 30 vuotta sinivallc oisin siivin
mutta ne Jentoteinmiset koken^ukset' '^^^^^J;'''-'^'^^'' tehokkaaseen
• ... - 'i^ i O o n . päämäärään iotA «SP
o t k a s i l l o i n saatiin, koituivat koit- ' l e e n . i n n o u d a t t i;
taneen rauhanajan hj-vaksi. j o so- '
d a n aikana, todettiin, että lentokone - «>«KEXXE ALKAA
pysyy lentämään varsin pitkiä mat- i Liikenne
ka'
edel-
, . . . ,. • - — T - • — a l o i t e t t i i n 20.3.1924 rei-1 tvi intktn-flKti
koja ja suljettamaan s u u r i a kuonnia. t : lU H e l s m k i - T a l h n n a yllämainitulla I T o m P n m a»
Vv. 1938-39 ulkomaan lentoIU-kenteemme
oli varsin laajjaa, £iUä y h ­tiön
koneet iensivat Tallinnan. fUIan.
Xön'&sbergin j a Danzigin kautta Ber-i
l i i n l i n : Tukholmaan oli kolme «xoroa
! ^päivässä, joten tämäkin t«ittl kebit-
; Bulgariassa on toista miljoonaa
koululaista j a y l i o p p i l a s t a . K a n s a n ­vallan
a i k a n a - Bulgariassa o n . r a k e n ­nettu
yh . 900 koulua. Maassa on
saatettu voimaan maksuton seitsen-v
B o t m e n koulupakko.
N a i n oUen oli ikäänkuin itBcstään
selvää, että kehitystyötä Jatkettiin, j a
e t t a lentokone otettiin rauhan" palve­lukseen.
Ensimmäiset yritykset mat-kustaijam,
postin j a rahdin kuljet­tamiseksi
olivat peräti vaatimatto­mia,
mutta kehitys jatkui kiihtyvällä
t a h d i l l a . .F,'iroopan lentoliikenne pää­si
hyvään vauhtiin aluksi Lontoon-
P a r l i s i n välillä j a v a r s in nopeasti l e n ­toverkko
tiheni j u u r i 1920-luvun a l k u -
vuosina; ; •=
•Nama kehityksen tulokset heijas­tuivat
Suomeenkin. Täällä y r i t e t t i in
..nuutaman yhtiön voimalla liikennöi­dä,
mutta sopivan kaluston puuttees­sa
siitä muodostui epätaloudellinen
yritys. Niin ikään eräs virolainen
lentoyhtiö suoritti muutamia lentoja
H e l s i n k i i n .
A E R O S Y N T YY
M o n i s t a epäilyksistä j a ennakko­luuloista
huolimatta y r i t e t t i in uudel- '
leen j a tallom. konsuli B n m o Lucan-der
r y h t y i tunnetulla tarmollaan ke­hittämään
1.11.1923 perustamaansa
Aero O/Y:tä. K u n näin jälkeen päin
tarkastelee maaihnan lentoyhtiöiden
pei-ustamisaikoja, hämmästyy tode­tessaan,
että Aero kuuluu alallaan
maailman v a n l i l m p i i n j a on tällä het­kellä
järjestyksessä viides.
Alkuhankaluudet olivat suuret. Y h ­tiön
osakepääoma o l i v a in 50,000 mk.
j a yksi velaksi ostettu l-moottorinen
4-paikkainen Junkers F-13 tyjrppinen
liikennekone. Aero el siis lähtenyt
seuraamaan eräiden muiden euroop­palaisten
lentoyhtiöiden jälkiä muun­tamalla
vanhoista sotakoneista l i i k e n -
Junkers P . i 3 liikennekoneella. H e l -
5iiv?in Katajanokan kärkeen raken-n
e t t im pr.Tkkilaiturintapainen lasku­silta
ja eritymen koju joka toimi
vesilentoascman ••hallintorakennuk­sena.
Yhtiön henkilöstö käsitti tä-i
h a u aikaan kolme henkilöä, toimi­tusjohtajan;
konsuli Lucanderih, ko-:
neen ohjaajan ilmavounista Aerocn
siii^tyneen Gunnar L i h r ' l n , joka myös­k
i n toimi lentoaseman päällikkönä,
lentovirkailijana, lentolippujen myy­jänä
seka juoksupoika Aarne N i i n i ­vaaran.
Naista kaksi ensinmainittua
ovat 'JO siirtyeet tuonelan maille,
mutta mekanikko N i i n i v a a r a palvelee
vieläkin uskollisesti Valitsemallaan
uralla, t a l l a haavaa starttimtstarina.
, Kesäkuun 2 pna liikenne aloitettiin
-myöskin Tu.iholmaan j a lisäksi y h ­teistoiminnassa
ruotsalaisen A B Aero-t
i a n s p o r tm kanssa, mika yhteistoi­minta
on jatkunut edelleenkin, joskin
Scandinavian Airlines Systemin
kanssa, johon AB.A muutamia vuosia
sitren sulautui. Liikenne tapahtui
kellukkeilla varustetulla Junkersilla,
k c s i a meillä ei siihen aikaan vielä
ollut sopivia lentokenttiä; Talvella
hi.<ennoiminen tapahtui suksilla va­rustetulla
koneella. Luonnollisesti
kelirikkoajat keskeyttivät liikenteen
j o k s i k in aikaa..
Ensimlnaisenä toimintavuonna k u l -
'jetettim 269 matkustajaa seka tava­raa
ja postia yhtensä 4,299 kg. L e nr
netty matka oh yhteensä 16,950 k m ,
m i k a puolestaan todistaa että kone
oh ahkerassa käytössä.
VAPAUDEN JOULUNUMEROON .....
joka ilmestyy joulukuun 15 pnä.
Vapauden Joulunumero tänä vuonna ilmestyy taasen
. juhlallisessa asussaan j o u l u k u u n 15 pnä.
S i i n a j u l k a i s t a a n t u h a n s i e n maanmiestemme joulu-ja u u -
,den vuoden sekä satojen l i i k e l a i t o s t en onnitelut.
Yksityisten tervehdysten alhaisin h i n t a o n 25c, osoitteen
kanssa 50c. Myöskin j u l k a i s t a a n 75c j a $1.00 tervehdyksiä.
Jos paikkakunnallanne t a i työmaallanne ei ole lehtemme
asiamiestä, n i i n k u k a hyvänsä lehtemme t i l a a j a tai ystävä
voi käyttää tätä l i s t a a keräämällä siihen naapurien j a työ­toverien
joulutervehdykset.
K a i k k i tervehdykset tulee olla lehtemme konttorissa v i i ­meistään
j o u l u k u u n 5 päivään mennessä.
KKR-XÄJÄN NIMI
PAIKKAKUNTA
KIRJOITTAKAA NIMENNE SELVÄSTI
Nimi
i
1
1
1
• / . •• •
• • ^
L E X T O L I I K E N T E E M M E
LÄPIMURTO
Vuonna 1926 A e r o sai ^varsinaisesti
tulikasteensa. Talvella vaUitsi n i -
.mittäm . h a r v n i a i s en ankara pakka­nen,
joka keskeytti tyystin l a l v a l l l -
ienteen. Näissä olosuhteissa Aero
tarjoutui kuljettamaan postin Turus-
.a Tukholmaan j a k u l j e t t i km 1,5 k u u ­kaudessa
päivittäin 200—300 kg pos­tia.
Myöskin T a l l i n a n reittiä lennet­t
i i n "olan takaa" j a eräänäkin pälr
vana suoritettiin -jopa 13 ylimääräistä
edestakaista lentoa ja välillä ehdit­t
i in viela muonittaa jääesteiden k a h ­litsemia
laivojakin.
Eipä ihme, etta valtiovaltakin totesi
hyötyvänsä uudesta liikennemuodos­ta.
Sen.pitemmittä komiteoitta'val­tio
myönsi yhtiölle l a i n a n suuremman
koneen hankkimiseksi. Uusi Orpaik-kamen
3-moottonnen Junkers G24
oli jo saman vuoden kesäkuussa l i i ­kenteessä
j a n a i n o l i jälleen saavu-
I t e t t u e r a s tavoite.
K E H I T Y S J A T K U U T A S A I S E TI
Vuonna 1927 valmistui myöskin
lentoasema Turkuun, jossa T u k h o l ­man
kone teki välilaskun. Talvella
k u l j e t e t t i in postia Turusta T u k h o l ­maan
ja Helsingin ^ T a l l i n a n reitti
u l o t e t t i in R i i k a a n asti, jossa Aeron
koneesta paasi vaihtamaan B e r l i n i in
menevään koneeseen. Jatkoyhteydet­k
i n siten paranivat J a Suomi astui a ir
mo askeleen Euroopan keskuksia k o h ­ti.
Vuonna 1928 yhtiöllä oli jo v i i s i k o ­netta;
joilla lennettiin lähes 200,000
lentokilometriä eli melkein viisi ker­taa
maapallon ympäri. O n k u i t e n k in
otettava huomioon, että näissä v i i ­dessä
koneessa matkustajapaikkoja
oh yhteensä vain 25.
V. 1930-34 Aero osallistui myöskin
yöpostiliikenteeseen Tukholman-
Kööpenhaminan j a Tukholman-Gö­teborgin
reiteillä j a s a i osakseen t u n ­nustusta
säännöllisestä j a täsmälli­sestä
liikenteestään vaikeissa olosuh^
teissä. • • • „'
V. 1931 h a n k i t t i i n jäUeen uutta l e n ­tokalustoa
ja tällä kertaa,^-mootto-rinen
15-paikkainen Junkers J u 52,
joka r i s t i t t i i n "Sammoksi", samoi­h
i n aikoihin ryhdyttiin Suomessa
suunnittelemaan lentokenttiäkin, s i l la
Euroopan lentoliikennettä ylläpidet­t
i i n yleensä lentokentiltä. Niiden r a ­kennusohjelman
laadinnassa olimme
valitettavasti pahasti jäljessä. V , 1935
o l t i i r i jo n i i n pitkällä, että T u r un
kentän työt s a a t i in päätökseen J a v.
1936 M a l m i n lentokenttäkin vahnistui
joulukuussa väliaikaiseen liikennöi-miskuntoon.
Tällöin a l k o i l e n t o l l i k e n -
teemme toinen varsinainen kehitys­jakso.
•
K O K O V U O T I S E E N
L I I K E N T E E S E E N
•Malmille .siirtymisen jälkeen k e l ­lukkeet
tietenkin olivat jo historiaa
ja pyöräkoneilla päästiin kauan toi­vottuun
j a odotettuun kokovuotlseen
liikenteeseen. Samalla, kertaa H e l ­s
i n k i i n rj'htyi liikennöimään, eräitä
uusiakin yhtiöitä, joten melkein y h ­dellä
iskulla saimme erinomaiset l e n ­toyhteydet
kaikkialle Eurooppaan.
Samoin päästiin käsiksi kotimaan
lentoliikenteen kehittämiseen, mikä
T o i n e n maailmansota aiheutti l e n ­toliikenteellemme
Jälleen vaikeuksia.
Talvisodan Jälkeen v. 1940 a v a t t i in
H e l s i n g m - T a l l i n n a n r e i t t i uudelleen
j a kotimaan reiteistä huomattakoon
erityisesti, että pohjoinen r e i t t i ulot­t
u i aina Petsamoon saakka,^ m i h in
Helsingistä kesti linnuntietä välilas-kumeen
8,5 t u n t i a . Välilaskut t a p a h -
tuu-at Tampereella, Vaasassa. Kok­kolassa
Oulussa Kemissä Rovanie­mellä
Ja Sodankylässä.. T o s i n sodan
a i k a n a l e n n e t t i in B e r l U n i n reittiä se­kä
Iisaksi suoraa reittiä R i i k a a n . V .
1941 h a n k i t t i i n Jälleen uutta kalus­toa
16-paikkaisIa 2-moottorisla Dougr
las D C - 2 k o n e i ta kaksi kappaletta^ .
ENTISTÄ V O I M A K K A A M PI
K E H I T Y S A L K A A .
K u n toisen maailmansodan jälki­mainingit
olivat laantuneet maas­samme
alkoi lentolilkenteemmekin
kehittyä erittäin voimakkaasti, mitä
kehitystä o n j a t k i m u t edelleenkin.
V. 1946 yhtiön r ^ e n t e e s s a tapahr
tui merkittäviä muutoksia valtion
ryhtyessä ponnekkaasti tukemaan
u u s i a suunnitelmia. Yhtiölle h a n k i t ­t
i i n kahdeksan 26-paikkaista 2rmoot-torista
Douglas DC-3 tyyppistä l e n ­tokonetta,
jotka kunnostettiin l i i k e n ­nekoneiksi
Hollannissa Ja Suomessa.
Niillä . n a v e t t i i n k i n pian lentämään
Tukholmaan, j a v. 1948 Kööpenhami­naan
j a edelleen Amsterdamiin. Näin
Aero hiljalleen rakensi Euroopan
runkoreittiä, mikä m y i ^ e m m i n edul­lisemman
liikenteen: johdosta muu­t
e t t i in DusseldorfUn välilaskun t a ­pahtuessa
Hampurissa.
Niinikään kotimaan reittejä laa­j
e n n e t t i in heti sodan päätyttyä. Tätä
nykyä Aero liikennöi Helsingistä J y ­väskylään,
Kuopioon, Joensuuhun.
Ouluun, K e m i i n , Rovaniemelle (Jos­t
a kesäisin edelleen Ivaloon), P o r i i n ,
Vaasaan, T u r k u u n j a M a a r i a n h a m i ­naan.
Vuoroja on keskimäärin a i n a ­k
i n kaksi joka päivä kumpaankin
suuntaan. On otettava huomiooni
että nämä kotimaan kaupungit, Joi­h
i n Aero lentää Helshiglstä ovat p i k ­kukaupunkeja
— niiden keskimääräi­nen
asukasluku o n ainoastaan 38,-
500, Allcataulut on. järjestetty niin,
että' yhdysliikenteen ansiosta päiväs­sä
päästään Helsingistä mahdollisim­man
pitkälle eri puolille Suomea Ja
päinvastoin.
Viime vuosien kehityksen tuloksena
on yhteenvetona todettava, että sekä
k o t i - että ulkomaan reittejä on p i ­dennetty
ja täydennetty. Sen jäl­keen
k u n A e r o ensimmäisenä euroop­palaisena
lentoyhtiönä hankki len­tokoneteollisuuden
huippukoneita,
,Convair 340 liikennekoneita kolme
kappaletta, ulkomaan liikenne on
tuntuvasti tehostunut Nämä erikoi­set
koneet kuljettavat 44 matkusta­j
a a matkanopeuden ollessa 400 k m / t
j a lennettävät reitit ovat H e l s i n k i—
Tukholma; Helsinki—Kööpenhamina,
H e l s i n k i — H a m p u r i — Amsterdam^—
P a r i i s i - L o n t o o , v a r s i n k i n tästä v i i ­memainitusta
reitistä o n hyvät j a t ­koyhteydet
mm. M o n t r e a l i i n , New
Y o r k i i n , Mexico Cityyn, Buenos A i ­resiin,
R i o de Janeiroon, Roomaan,
Kaukorltaän, Tokioon jne.
S U O M E N K A N S A LENTÄÄ
Jo V. 1952 kesällä k o k e i l t i i n H e l ­singin—
Jyväskylän-Kuopion reitillä
uusia hinnanalennuksia ns. t u r i s t i ­luokan
hintoina . Kokemukset olivat
erittäin myönteiset j a uloksena oli,
että v. 1953 huhtikuussa kesäliiken-teen
alkaessa k a i k i l l a kotimaan rei­teillä
tuli voimaan uusi lentotariffi,
jonka m u k a a n h i n n a t laskivat keski­määrin
20 pros. Tistä oli seurauk­sena,
että lentokoneesta muodostui
koko kansan kulkuväline. Liikenne-tulokset
nousivat huimaavasti Ja e s i -.
merkkinä m a l n l t t ^ o o n . että v. 1954
k u l j e t e t t i i n : k a i k k i a a n 221,477- mat­kustajaa
(ed. vuonna 166,931 Ja v,
1952 111,523). Kotimaan reiteillä
määrät o l i v a t vastaavast 145,372, 98,-
161 j a 51,020.
kokonalsuude-ssaan oli kytketty kent-färakennusohjelmaan.
V. 1937 hanr
k i t t i i n kotimaan liikenteeseen de H a -
v i l l a n d Dragon Rapide D H 89 2-
moottorinen 7-paikkainen Ihkenne-kone
j a seuraavana vuonna vielä t o i ­nen.
Liikenne a l o i t e t t i in aluk.$i H e l -
Rostov kreikkalaisen
kaupungin kummiksi
Rostov. — Äskettäin K r e i k a s s a oli
joutunut Poulois-niminen kaupunki
kärsimään suuria t u h o j a Ja vahinkoja
tulvien Johdosta. Donin v a r r e l l a s i ­jaitseva
neuvostoliittolainen kaupunki
Rostov o l i päättänyt tarjoutua P o u -
l o i s in huoltokaupungiksl. Kreikasta]
t u l i tarjouksen Johdosta k i i t o l l i n e n |
vastaus. • j
Sen Jälkeen roetovilaiset teollisuus-työmiehet,
virkamiehet j a muut kau­punkilaiset
olivat ryhtyneet varojen
pikakeräykseen. K a i k k i a a n tähän
mennessä kerätyt varat o n lähetetty
P o u l o l s l n kaupungin johtokunnalle
K r e i k k a a n : Lähet€kirjehnä«ä Bo«-
t o v in k a u p i m g i n puolesta o n i l m a i s tu
syvä osanotto Pouloisla kohxlanneen
onnettomuuden Johdosta.
Amerifckafaiset jal­kapalloilijat
suoma­laisten
anriolmina
Lokakuun 30 pnä ottelivat Helsin­gissa
Suomen maajoukkue Ja E u r o o ­passa
valmennusmatkalla kiertelevä
yhdysvaltalainen olymplalaisjoukkue.
Ottelu päättyi Suomen joukkueen yli-r
voimaiseen voittoon € - 0 . : K u n S u o ­men
maajoukkueella c i tana M i o n n a
oJe ollut Euroopassa suurtakaan me­nestystä;
asettaa ottelun tulos y h ­dysvaltalaisen
joukkueen Vähemman
mairittelevaan asemaan. Suomalal-:
set sanovatkin, etta kovin suurta ei
Jänkklpelaajista odotettukaan, miitta
heidän esityksensä oli s i t t e n k in petty-
•m.vs.-. ;
" M a i l e r i " sanoo, etta kummastella
täytyy sita. etta naiden amerikkalais­ten
on onnistunut loytaa Saksasta
sellaisia vastustajia, joista he ovat
selvinneet voittoisasti'. Mlstaan sar­jajoukkueista
ei kuitenkaan ole voi­nut
olla kysymys . . . J o u k k u e e n val­mentaja
Mr. Ainsley lupasi Jankkien
H e l s i n k i i n saapuessa, etta vieraat a n ­tavat
suomalaisille lujan vastuksen,
mutta pelitapahtumat osoittivat hä­nen
puhuneen liikaa.
" E l l e i Yhdysvalloista tosiaan löydy
parempia jalkapalloilijoita; o n sen
jokseenkin turha asettaa. joukkuetta
Melbournen jalkapalloturnaukseen",
sanoo lopuksi Mallei-i;
Ifummerinp^Tstöjä
.Australiasta tJSA:n
M(!tbouriic, — Viimeisen 12 k k . k u ­luessa
on Australiasta lähetetty jää­dytettyjä
hummerin dobslcr) pyrstöjä
Y h d v h i a i t o i h i n $4,003.000 edestä. Ja
tpjiia vienti lisääntyy, Tama vienti
a l o i t e t t i in tyhjästä 1947.
Tiistaina- marraSk. 8 p. ^ Tuesday, JUov. 9,1955
Senaaiti tutkii
General Motorsin
iiikemenetelmiä
AVaKhlngton, I». C. - Senaatin
t r u s t i - ja mcnopolivastamen alavaJlo-kunta
tiedoittaa. että se man-sk. 30
päivästä lukien alkaa pltaa julkista
kuulustelua i i i a a i l m a n suurunman y k ­sityisen
autoyhtiön General Motorsin
asioista tarkoituksella ottaa selvaa
S i l t a , missji mnarm se on keskittänyt
kasiinsa autoteollisuuden.
K u u l u s t e l u n arvellaan kostavan
kolme taikka nclja viikkoa j a todis­tajiksi
on kutsuttu General Motorsm
toimeenpanevia virkailijoita, l i i k k e i ­den
edustajia, »jotka ovat General M o ­torsin
kanssa tekemisissä Ja talous-iniehih.
West V i r g i n i a n demokraattisen se^
naattori K i l g o i e n ulkomailla ollessa
tulee puheenjohtajana kuulustelussa
toiininiaan demokraattinen senaattori
O^Mahoney, W.vömlnglsta.
Startr«n ''kiuiiijalijfieii
Portto" Jllo&kovasjsa
Moskova. — Ranskalaisen 'kirjaili­jan
Jean Paul gartren: näytelmä
'•KunnlaJUncn portto" esitetään: en­nen
pitkää Moskovassa. Näytelmän
nimeksi tulee kuitenkin "Huonomai*
nelncn tyttö".
Kappale piti: esittää Moskovassa Jo
viime vuonna, mutta cnsl-iltaavsilf'
rettiln. „:.,;': .':./-.:;:'^ ;. ' [^-^yyi-^iV,^
Sarlrj on juuvi tullut Moskovaan
vicr.ii::uaan Kiinassa.
AVIOELÄMÄÄ
Mies: "Minkälaista tuhlaavaisuut­ta
Ostat kaksi, hattua yhtä leninkiä
varten!"
Vaimo: "Mitä Joutavia! Minulla­han
ou ainoastaan yksi leninki. Joka
sopii yhteen näiden hattujen kanssa."
T I L A T K A A V A F A U S !
Katolisen leMeq
toimittaja tuo^
niitsee rotoväinoii
Knr Votk. — Vhdysvallolasa flmes*
tyvän katolisen aikakauslehden"^ to)-
mlttaja Rev< John LaParge varoitti
viikon lopulla Yhdysvaltain pohjois­osissa
asuvia siitä kun he puhuvat/
rotuvainoista'. Hän sanoi, etta en- ^>
siksi mainittujen pitäisi ensiksMalt- l
taa kotinsa Järjestykseen. ^ ]
,I>uhuessaan Fordamin" yliopistossa
LaFarge huomautti. ettäiKolumbukk::)fv
sen Ritarien järJestöOn; ei yleensä
oteta neekereitä. Texasissa San A n - -
toncssa oleva Kolumbuksen Rittärlen
osasto on ensimmäinen. Joka on'ot­tanut
Jäsenyyteensä neekerin,^ sanoi'
Rcv. LaFärge.
Kehittäkää suomenkielen taitoa!
NYKYSUOMEN SANAKIRJA
Kansaneläkelain uiidlstamis-puuhat
vireillä Suomessa
Rauhanpalkinto
llelslnid. ~. Eräiden Suomessa ja I
ulkomailla liikkuvien tietojen mukaan <
on presidentti Paasikivi tämän vuo-'
sinki-Tampere ja Helsinki—Viipuri ] den Nobel-palkinnon saajaehdokas.
I jä seuraavana vuonna «itä jatkettiin
' Immolaan. V. 1939 päästiin sinlval-kotein
silvin Helsingistä TampereeUei
Vaasaan, Ouluun Ja KeraUn,
Ratkaisun tekee Norjan suurkäräjien
Nobel-komitea Ja palklnnonjako ta­pahtuu
ipulukuun 10, pnä,:,'Alfred
Nobelin kuolinpäivänä.
K o t k a . (Raivaaja); •—Ihmisen h a r -
t a i m p l i n toiveisiin kuuluu luonnolli­sesti
elaa mahdollisimman vanhaksi.
Kokonaan eri asia on, m i l l a i s i a toi­veita
ihmiset asettavat vanhuutensa
suhteen. Tässäkin ^asiassa on todet­tava,
että r i k k a i l l a on omat j a köy­hillä
omat toiveet; r i k a s vanhus jat­kaa
tutunomaista e.amäänsa viimei­s
i in elinpälvUn, köyhän vanliuus on
yleensä ollut taynna kasvavia huolia^
mitä vanhemmaksi Hoyha on tullut,
sitä. suuremmat ovat olleet hänen
huolensa. Näin a i v a n tähän palvaan
saakka.
Luonnollista on, että ei ainoastaan
vanhusten, mutta myös vanhuutta lä­hentelevien
ihmisten keskuudessa on
ryhdytty kunnittamaan h u o m i o , m i ­ten
vanhuuden palvat saatai.slin jo­kaisen
kohdalla turvatuiksi inahdo'.-
l l s U n m a n . - o n n i 6 t u u e e . s t i . On esitetty
vaatimus, etta koko elanianya- ajan
ponnistelleen vanhuksen on .saatava
n a u t t i a oikeutettua, j a viihtyisää le­poa,
jota taloudelliset huolet eivat
häiritse. Ennen muuta on esitetty
vaatimus, etta nykyinen kansaneläke­laki
on tavdelliseslr uudistettava.
"Vakuutettujen inielesia i e oii v a in
cräan'alneii uu.si verokarhu, joka
kiertää vuo.sittain melkoisia äummia
vakuutetuilta, mutta jakaa vain m u ­r
u j a r i k k a a l t a pöydältään"— on k a n ­sanedustaja
Eino K i l p i .sanonut sat­tuvasti
kansaneläkelaitoksesta.
Yleensä on näyttänyt s i l t a , etta
v a l t a a pitäneet ovat vahat. v a l i t t a ­neet
vanhusten kohtalosta, s i l l a van­husten
ääni on m i n v a h a n p a i n a n u t
valtiollisessa elämässämme. Va.sla s e n
jälkeen, kun kansanclakelainsäadan-tddn
on k o h d i - s t e t l u yleisempää ar­vostelua
on halhtus r y h t y n y t uudis­tamaan
lainsäädäntöä. Nyt sen toi^
mesta on valmistettu e s i t y s l a in
muuttamisesta, j a tahan esitykseen
j o on yleisesti tutustuttu myös k a n ­san
keskuudessa.
K e s k e i s i n huomion kohde on l u o n ­nollisesti
eläkkeen suuruus. Yleinen
vaatimus luonnolli.se.stl on, etta eläk­keellä
on tultava siedettavä.sti toir
meen. Toinen miltei y h t ä tärkeä on
kysymys .silta, m i l l o i n eläkettä ruve­t
a a n maksamaan, -r- Näihin keskei­s
i i n kysymyksiin on hallitu.'5 a n t a n u t
esityk8e.ssäan vastauksen, j o k a c i t y y ­dytä
vanhuksia, eläkeikää lähentele­viä
enempää kuin niitäkään, jotka
maksavat vuosittain l a i n m a a r a u m ia
maksuja kansaneläkelaitok-selle. H a l ­lituksen
esityksen m u k a a n k o k o elä­ke
tulisi nousemaan korkeimmalla
mahdoULsessa tapaukses-sa- v a i n 73,000
markkaan vuodesaa, m u t t a heikoin
eläkkeen n a u t t i j a saisi tyytyä yleensä
45,000 m k : n vuodessa. Erals-va t a p a u k ­sissa
voisi e l ä k e jäädä vieläkin p i e ­nemmäksi.
O n l u o n n o i l L S t a , etta täl­l
a i n en esitys ei tuo vanhuk.slen k ä d en
u l o t t u v i l l e toivottua toimeentulotur­vaa.
•
Kansandemokraatit ovat tehneet
eduskunnassa oman rinnakkalsesityk-sen*
ä. Jossa vaaditaan kaikille eläk­keen
saajille saman suuruista perusi-eläkettä,
että kokonaiseläke nousisi
100,000—120,000 m k : n riippuen paik­kakunnan
kalleusluokasta^ Tämäkään
eiäke ei olisi luonnollLscsti riittävä,
mutta o n katsottu, etta jos tähän esi­tykseen
yhtyisivät toiset eduskunta-r
ryhmät, lähinnä luonnollisesti sosia­lidemokraattinen
j a maalaisliitto, n i in
tällainenkin parannus h a l l i t u k s en e s i ­tykseen
olisi jo huomion arvoinen.
Tulevaisuudessa olisi jälleen mahdol­lisuus
korottaa eläkkeitä, — R a t k a i su
s i i s on maalaisliiton j a sosialidemo­k
r a a t t i e n kä8is.sa, mikäli ne yhtyvät
kansandemokraatteihm.
H a l l i t u s esittää eläkeikärajan säi­lyttämistä
65—70 vuodessa. K a n s a n ­demokraatit
esittävät een alentamista
GO'vuoteen. Tämäkään uudistus ci
voi toteutua i l m a n soslalidemokraatr
t i e n j a maalaisliiton tukea. S i k s i o l i ­s
i k i n toivottavaa, että näiden puoluei­den
kannattajat velvoittaisivat edus­tajiaan
toimimaan yhdessä kansan­demokraattien
kanssa Ijansaneläkcla-kia
ui;dl.slettaes,sa..
Nyt on NYKYSUOMEN SANAKIRJAN valmistamisessa pSästy puo»
liväUln: tämän kuusiosaisen monumentaaliteoksesta on jo valmistu­nut
K O L M E OSAA. ...
ENSIMMÄINEN OSA: 696 sivua, jossa 30.000 hakusanaa
TOINEN OSA: 735 sivua. Jossa 36,000 hakusanaa . ,
KOLMAS OSA: 753 sivua. Jossa 34.000 hakuisanaa ^-
KAIKKI OSAT ON SIDOTTU NAHKASELKÄKANSIIN : ' *
Nykysuomen sana kirja on puhujan Ja kirjoittajan tiiim.:;^^
Hinta $ t 2 . 5 0 osa. eli kolme osaa yhtöenaä S ^ . O O ; '
• • •
Tilatkaa osoitteella: <- ,^,
Vapaus Publishing Co. Limited
P. O. B OX s VDBURT, ONTARIO
Paras joululahja
OMAISILLENNE JA YSTÄVILLENNE
SUOMESSA ON HYVÄ
LAHJAPAKETTI
Joululahjapalcettien lälietysaiica on alkanut!
• Valittavananne on nyt 16 eri pakettivaliota.
• Kaikissa allannainituissa paketeissa on laatutavaraa mm.
MAXWELL HOUSE KAHVIA.
' • Nämä paketit pakataan ja lähetetään Tanskasta.
• Nopea perille saapuminen taataan.
Kaikki allamainitut paketit ovat tullivapaita Suomessa.
V ä l i t ]
"MAXWELL" — Hinta $4.80
: 2 Ibs. Maxwcll Housc-kahvla
"OULU" — Hinla S7.:
2 Ibs. Maxurcll House kahvia
2 Ibs. riisiä
2 ibs. luumuja
1 Ib. rusÄiolta
TYPE FL. 1 — Hinla i9.85
2 Ibs. Maxwell House kahvift
2 Ibs. valkoista riisiä
&—5 )/i oz. tankoa makeata suklMte
2—4 oz. pakettia teetä
t pak. kuivattuja hedelmll
TYPE FL. 2 — Hinta $9.20
2 ibs. Maxwell House kahvia
4 Ibs. valkoista rlJall '
1 Ib. luumuja
Z—5>/4. oz. tankoa makeata suklaata
Ib. KaakaoU
TYPE FL. 3 — Hinta $7.50
2 ibs. Maxwell House kahvia
3 Iba. valkoista rllBlft
1 pak. kuivattuja bedeknli
1 Ib. luumuja . .
VAt oz. kanelia
TYPE F L . 4 — Hinta $7.90
1 Ib. Maxwell House kahvia (kann
1 Ib. puhdasta kaakaota
1 ib. valkoista riisiä
1 Ib. kuivattuja eedcahedelmtt
l'/4 oz. kardemununaa
1 pari "Kayser" Nylon sokkia
"LAHTI" — Hinta $6.75
2 Ibs. Maxwell House kahvia
4 Ibs. riisiä
"TAMPERE" Hinta 11.00
2 Ibs. Maxwell House kahvia
4 Ibs. riisiä
3 Ibs. luumuja
2 Ibs. rusinoita
1 Ib. aprikoosia
"HEIKKI" — Hinta $8.45
2 kannua Maxwell House kahvia (2 Ib.)
1 kannu Calif. sekahedelsilA (2 Ib.)
1 kannu Calif. persikoita (2 Ib.)
1 pauna kuivattuja luumuja
1 pauna sokeria >'
5 pak. savukkeita (UBArssa valmlst.)
TYPE "OSLO" — Hinta $11.15
2 ibs. Maxwell House kahvia
4 Ibs. valkoista rilalft
2 Ibs. sokeria
2 Ibs. lajitelsla suklaata
1 Ib. sekahedelmlA
"AINO" — Hinta. $9.15 ,
2 Ibs. Maxwell House kahvia '
2 paunaa kaakaota
4 unssia teetä
4 kpl. Lux saippuaa
20 kpL paketti Oillette parranajo­koneen
terlft
niämalnlttulhln paketteihin voidaan sisällyttää pari tai kak8l"Kay8er^ Nylon sukkia
f l .50 lisämaksulla paria kcihden.
Tllämalnlttujen lahJapaketUen tilaukset läheteta&n lentot)östIssa Tanskaan Ja kun tUaus
on otettusieM vastaan, toimitetaan paketti kahdessa vilkoata Tastaanottajalle BuomesHL
' JOKAINEN YKSITYINEN BUOKALAil NXI8«X PAKBTEI8SA TAATAAN
LÄHETTÄKÄÄ PAKETTITILAUKSENNE OSOITTEELLA: -
VAPAUS TRAVEL AGENCY
P. o . Box 69, Sudbury, Ontoiio
mmmm
i l
m