Vapaus, June 19, 1924

              " i n (tahi Ne»
; i s e t v a n g i t B m at
n i n k ä takia' nifstä
k ä ä k ö sos;-dema-t
ö , että. paljasta,
' ö t ä t e k e v ä l l e ' v ä a -
j . l o t , , j o s s a maam-a
t v i r u v a t , iiBicän
p u r i m a a i m n e Tan-
F J n o n ? ;
k e r o i t u n e i t a - vaTi- ^
i s a a r e n kurjjdassa.
)
ÖN' TOIHINTA
.Torstaina, kesatroimlft p. — Thur^ Jiine 19 SivnS
Looiataisteln i - i
ilmiö kovasti hermostuttanut. Näyt­tääpä
melkein siitä kuin se olisi
cmenettänyt pään5ä>. Hädissään se
. - . „ v e - ioka on avoimin sdmm
t"^'^u^ata oloja eri maissa, on
^ ^ ' f '--uinka nopeasti taistelu
vsTäi-n-i-^ välillä käy Idihkeäm-antaiutui noudattamaan ranskalaisen
J^*^.^':^^-^^te^ävämmäksi. Se ottaa verenhimoinen Poincaren taktiikkaa,
' m a i s i a yhä häikäiiemätto-
;a «ääJimärtömämmän
^ ^ ^ a ^ a r i a a t i n vappujuhlan vietto
paljon puhuvia todistei-
. Kaikkialla, missä vaUankumo-
,Hre- tvöväestö esiintyi luok-vastaavilla
vallankmno-isillä
tunnuslauseilla, hyokka-tehden
poliiseineen Kalkkien kan­sainvälisten
oikeuksien vastaisesti
•julkean" hyökkäyksen Neuvostovalto­jen
Liiton kauppalähetystöön Ber­liinissä,
Moinen menettely on hä­tääntyneen
silmitöntä vihanpurka­usta,
jonka saksalainen suurporvari
saa katkerasti kokea omassa pussis-san.
Se on myöskin omiaan nostat-
^i5e]liiiii^^^^'_—.^^ ^ggj^^jj^ ^y5. tamaah Saksan työtätekeviä entistä
järkymättämämpään taisteluun riis­tä
jiään'vastaan.
avät porv
lä5?;ä vasiaan.
Ja muutamissa maissa
I'aiia==a j a Rumaniassa)^ joissa
^' ' ' io ennakolta tiesi, että
(Saksas­sa,
porv".
tvötäiekevat
•an st o .1 tulevat vappujuhlissaan
iRumanian kapitalistien hätäänty­nyt
sapelinkallistus Neuvostovalto­jen
Liittoa vastaan j a niiden entistä
••••mään kommunisteina, vallan-,häikäilemättämämpi sorto Bessara-f"•'"*'•,;.
Jli=illa tunnuslauseilla, kieljbian kansaa kohtaan oh selvänä to-
,5i^-ät
«ri, soliad
kin uutisia että alettaisiin karkoit-taa.
T . k. 4 päivä tässä kaupungissa
ilmestyvä aamulehti "Globe" mitä
likaisemmalla hävyttömyydellä edes
otti Canadan punaisia, jakaen suo­malaiset
kahteen joukkoon. Cana­dan
somalaiset, toiset ollen valkoi­sia
hyviä uskollisia kansalaisia, jot­ka
rakastavat rauhaa j a kunnioitta­vat
lakia ja punaiset ollen mitä
saatanallisempaa roskajoukkoa, jot­ka
kyllä joutaisivat j)oiskin tai heil­tä
kyllä sc^isi kieltää pääsy Cana-daan.
Kommunistipuolueen omis­tama
lehti Worker, tsanoo Globen
kirjoituksen johdosta seuraavaa:
"Edessämme on varottavia merk­kejä
siitä, että isänmaalliset kiu-sanhenget
ovat taasen sotajalalla
ulkomaasyntyisiä . työläisiä vastaan.
ria, joka vaati lailliseetikin todis­tettujen
numbroiden mukaan yli
kolmekymmentä tuhatta uhria, jo­ten
jos tältä kannalta asiaa katsel­laan,
-niin ovat nämä alhaiset heit­tiöt
alkaneet syytämään lokaa ko­ko
suomalaiset! työväestön silmille
mahtavissa porvaiipilleissä, sillä
Canadassa olevista suomalaisista ei
moin niiden jäsenten erottamiset I.
W.W:stä. jotka ovat yrittäneet tätä
yhteytä aikaansaada, on häpeäsi
I.W.Wtlle, mikä pitäisi poistaa siilä,
että nämä jäsenet ehdoitta otetaan
takaisin LW.W:hen.
17. Yhteenliittyminen toisten ja
laajempien järjestöjen kanssa tutee
yhä tarpeellisemmaksi Amerikan
rielä puolta edes kuulu Kommunismi^"^^^^^H^^**^**"^- ^eläpä vielä taka-tipuolueeseen
ja suomalaisiin kirk-P^^"'''"^^'° työläisille. Ennen
kokuntiin kuulun noin 2—3 pro-i*^^ valhnnut palkkorjuuden <nor-senttia
ja tällaisien edesottamisien | f ^-"^^^^^^^^
kautta kuivuu epäUemättä heidän J ; ^ s o d a n jälkeen ka.kk.en
joukkonsa yhä, sillä puolueläm^äsäuno-t u i s i m m a s s a taloudellises;a ase-kin
kuulumatoin ja sitä tuntema­ton
huomaa että kyseessä on mitä
lurjusmaisin oman kansallisuutensa
! parjaaminen ja asioiden tarkoituk­sellinen
vääristeleminen. Jos sa­maiset
lehdet antaisi tilaa todelli-
Kesäkuun neljäntenä päivänä ca- sille Suomen oikeusistunnossa j u -
nadalamen sanomalehdistö julkaisi laistulle selostukselle, niin joutuisi-kertomuksen
siitä, etta paljastuk­set
tuomari Kellyn oikeudessa kä-vallanpitäjät
vappujuhlien • disteena sikäläisen suurporvarin pu-
Niinpä Italian diktaat- la-asemasta. Sielläkin on se pä-emökraätti
Mussolini, .uh-koittanut riistäjät niin rajattomaan
•vat itsekin sanomaan että oli Suo-
„ _ . °ien verenjanoinen porvariluokka
sitellyn Prosvitaseuran jutun yh- raakuudessaan todellisesti ennen
teydessa, seka Mclntyre maalais- kuulumatoin historiassa,
kunnassa tapahtuneen suomalaisen Mutta sitä tilaisuutta ei porvari-itsemurhan,
ovat maakuntapoliisi j a ,ehti anna, ei edes maksun edestä,
siirtolaisvirasto nyt yhdistäneet yh- «iHä samalla, olisi paljastettava
Z-{ nöoaikan menettämisellä ijo-'sortoon, että se osoittaa triinpäivien teen Kolmannen .Kansainvälisen toi- myöskin se liiaineri aim.. i n v l 1!
' - i saapuisi työhön va-iluokkataistelun alalla olevan lähellä. m^nnit^iH^n Un„=ca P„ « „ ; e t . w ^P^^^ ^e likainen ames, joka on kaL^, ioka, e
cuipäivänä. Ja Sak!«n sos:alide-mokraattinen
presidentti. Ebert j u ­listi,
että työläisten täytyy työsken-^
nelK vapunpäivänä ja että niitä,;
Sillä pikkuporvarillinenkin' väestö
nousee Rumanian bojaj-eja vastaan,
menpiteiden kanssa. Punaisten suo­malaisten
uskotaan kummitelleen
valkoisen ^omalaisen kuoliaaksi s,;uttr:"^ai;;;;;r';dä:;ä
olevinaan Canadan kuuliaista ja
\ hyvämaineista suomalaista kansalli-jotka
kieltävät siltä .oman kielen- kun hän kieltäytyi viranomasta us- ^ ^ ^ Z J ^ L ^ sa käyttämisenkin — tekevät puhu- V n l H s „ „ t t e , vi,t*;=oiio «c-oiU» TÖ_ ^^^^^astelemaan, minkälaisia
iotka ottavat osaa vappumielenoso- vista mykkiä j a salpaavat hengittä-tukdin.
tullaan sakottaman 150 k u l - mismahdoUisuudet. ^
tamarkalla taikka istuttamaan van- Vallankumouksen uhkaava haamu
pelottaa suurporvaria ka^^kissa mais­sa.
Viime hädässään se kaikkialla
kiloiliin.
Saksan sosialidemokrattisen pre­sidentti
Ebertin pakkomääräystä ™"^a"tuu mannerheimeihinsä, jotka
l.d€n=i Saksan sorfalidemokraatti- """elä ulospäin näyttävät lyöhkeätä
sen puolueen pää-äänenkannattaja, i " " t a a n s a , vaikka niidenkin jalass;.
ioka kielisi työläisiä ottamasta osaa l i » housut. vapisevat, j o s osaa tar-v
a D P u n i i e l e n o s o i t u k s i i n . j a köhoitti Pommin katsoa vielä kopeana loista-poliisia
" t ä y t t ä m ä ä n velvolKsnuten-, van v n t a n dräpaoleEe.
_ .ii< nieksämään työläisiä, j o t - Kapitalismin kuoliniaTnppailun
ka ottavat osaa vappumielenosöituk- kriitilliset hetket lähenevät. Paran-sim.
Ja poliisi pieksi seka Berhinrs-koUisuutta
"yhteiselle asialle". Tä­män
fanaattisen kouhottelun perus­teella
on eräs suomalainen työläi­nen
tullut vangituksj. Tutkimus a-sian
suhteen on yletytetty aina
Suomeen saakka j a Canadan halli-kelju­j
a on esim. suomalaisissa kirkkokun­nissa,
niin joukko ei varmastikaan
olisi harvalukuinen huolimatta vaik­ka
ei heitä paljon ole kaikkineen-kaan.
Poikkeuksetta on jokaisen
tavaa, lääkettä ei löydy eikä voi löy­tyä.
'
Työläisten rivit ovat vielä haja-
. naisia ja horjuvia. Mutta niiden
sä, että muissa kaupungeissa.
Tuo on jo melkoisen sievää peliä
sosialidemokraattisilta johtoherroil- ^
ta. Se on mahdollisimman avonais-1 täytyy yhä tiivistyä, sillä siihen pa­ta
esiintymistä proletariaattia , j a , k o i t t a a tapausten kulku. Mitä no-sen
kansainvälistä — vuosikjTnmeni- peammin työläisten rintama tiivistyy
en ajalla vakiintunutta — ainoata
yleistä juhlapäivän vietto-oikeutta
vastaan.
Peitetymmin ovat sosialidemokraa­tit
muissakin maissa esiintyneet
porvariston puolesta — kommunis­teja
vastaan. Niinpä Puolan pää­kaupungissa
Varsovassa saivat 'so­sialidemokraatit
rauhassa järjestää
vappukulkueensa ja suorittaa ahj-el-mansa,
poliisien ja sandarmien sa­peleilla
hyökätessä proletariaatin
luokkaetujen mukaisia tunaislausei-ta
esittävien työläisten kulkuetta
vastaan. Sosialidemokraatit, jotka
luonnollisesti esiintyivätkin porvari­en
pyrkimysten kanssa sopusointui-silla
tunnuksilla, olivat rauhoitettu­ja,
mutta proletariaatin etujen mu­kaisesti
esiintyviä työläisiä hakattiin
sapeleilla niin •että jäivät Terismä
virumaan kaduille, j a raahattiin por­varin
vankiluoliih. Vaikka sosiali­demokraatit
tuon näkivät, ei heillä
ollut sanakaan sitä vastaan — pi­kemmin
hymyilivät sydämensä poh­jasta,
täysin ykämidiöiiä suurpor­varin
kanssa..
Skandinaavian maissa, Englannis­sa
ja Ranskassa ei porvari juhli^via
työläisiä sapeloinut. Luokkataiste­lu
ei niissä maissa ollut vielä niin
j a lujittuu, sitä. pienemmillä haar
voilla suoriutuu proletariaatti tais­telusta,
jota se imssään tapauksessa
ei voi välttää.
K.: M. Evä,
suudesta, saadakseen jonkunlaisen
lainvarjon hänen karkottamiselleen.
Jos se on tosi, että Canadan hal­litus
tulee tarjoamaan Valko-Suo­men
hallitukselle tilaisuuden ottaa
osaa tämän suomalaisen työläisen
tuomitsemiseen, niin voidaan jo e-tukäteen
olla varmoja siitä, että
hän tulee karkotettavaksi j a jou­tuu
VaJko-Suomen vankilakomeroi-hin,
sillä Suomen hallitus on yksi
kaikkein äärimäisimpiä vastavallan­kumouksellisia
koneistoja maailmas­sa.
Paljon ennen Mussolinin tihu­töitä
oli se toimeenpannut suurim­man
työväenluokan teurastuksen
sitten Pariisin kommuunin. Kym­meniä
tuhansia Suomen työläisiä
viruu vieläkin Suomen vankiloissa.
Kommuni8tej'a Suomessa jahdataan
kuten rosvoja. Suomen hallitus on
aivan yhtä kärkäs iskemään kynten­sä
jokaiseen työväenliikkeessä toi­mivaan
• työläiseen kuin Venäjän
tsaari on koskaan ollut maansa val­lankumouksellisiin
työläisiin näh­den.
Kädet irti ulkomaasyntyisistä työ-
Viimeisinä viikkoina me täällä Iäisistä. Toronton "Globe" lehti
suurkaupungissa olevat suomalaiset In^jnyt "Canadian Press" toi-tus
koettaa haalia kylliksi todisteita '^''•kkokunnan niin kutsuttu sielun pai
kyseessä olevan työläisen kapinalli- benkilo. joka työskentelee sivu­toimenaan
hyvinkin hämäräperäi­sissä
tehtävissä ja aina turvautuu
halpamaiseen provokatsionin te­koon
omia kansalaisiaan kohtaan.
Kaiken saastan ja alaarvoisen hel­liä
suosijoita löytää suomalaisen
kirkkokunnan keskuudesta Cana­dassa.
Siis silloin kun Canadan
hallitus sallii maassa toimia kom­munistipuolueen
julkisena puoluee­na,
niin on kunnia suomalaiselle
väestölle olla sen puolueen jäse­nyydessä
niin voimaperäisesti kuin
mahdollista. Kommunistipuolueen
jäsen ei ole karkoituksen 'alainen,
eikä siksi muutti vaikka Titulus jo­kainen
päivä kirjoittasi artikkelin
punaisten huonoudesta Canadassa,
Tituluksen klikille tuo puustaami-nen
voi tehdä yhä kuumemman ja
olemme saaneet kaupungin kahden
porvarilehden tiedonantoja itses­tämme,
"Star" lehti ensiksi tie­dotti,
että punaisia suomalaisia tul­laan
karkottamaan Canadasta siksi
että joku Valkonen roikaje on i t ­sensä
tappanut, ja Tcun suomalaiset
nappisaksat ' j a silakkakauppiaat
Port Arthurissa rupesivat tapon
jälkeen ulvomaan itsemurhaan pu­naisten
syyksi. Tuo uutinen tie­tysti
ei ansaitse suurempaa huo­miota,
sillä aivan varma on ettei
punasia yhden lahtarin itsemurhan
kaan esittäneet avoimesti -vaHaaika- maasta kar­mouksellisia
tunnusteita. Japanis­sakin
sai työtätekevä väestö juhlia
jossain kaupunkien ulkopuolella, ja
esitti se siellä vaatimuksen Neuyos-
, tovaltojen Liiton Viipymättömästä
tunnustamisesta 'ja yhteistoimintaan
ryhtymisestä. . ;.
Suurporvarin verisestäkin vastus­tuksesta
ja sosialidemokraattien a-vojmimmastakin
kiellosta välittä­mättä,
on työväestö vappuna ilmais­sut
vaatimuksensa. Ja lukuunotta­matta
yhä supistuvaa sosiaKdemo-koittamaan
.mutta juttu toteaa sen
miten Tcyynillistä pro vokatsionia
•harjoittaa nuokin miiutkriiat näppi-saksat
joita on Canadassa j a onnis­tuvat
harjoittamassaan työssä sil­l
o in kun on ennakkoluuloinen porl'
värillinen sanomalehdistö •käytettä­vissä,
joiden suosioon he tunkeutu­vat
nskonnojti ynnä muiden matele-misien
Irautta.
Mutta silloin kun j u t t u saisi sel­laisen
käänteen että todellisesti jon -
kuii niin sanotun , punaisen pitäisi
karkoittaa maasta, siksi että on pu-kfalrliikaa.
a t,vtniiveeilna" 1kp uik1l1kk euvpaoar vtayrö-i lvläi••see snt1ö .-n j oohsdaoan, n^a-i^n^e n, si..i.h en txa r'v itaan muu*ta kin,
ovat laajat työläisjoukot ilmaisseet ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
selvästi vallankumoukseen pyridvän «Hoin Icun l y ^
päämääränsä imaan, jotta karkoitus voidaan toi-
O^iinikään "on täysin sA-^n^-h^^^
vaitta%nssa, kuinka proletariaatti; P^^P» ^^^^^^^ ^^'^^
kaikissa mni«n -^ir^xr-r, c ^ o ? o i { , i « « , « i edessä syytöksensä todistamaar, et-k
r S ^ e r T S o n ^ L Sm^S^h-^ Id työläiset, jotka militanttisesti
tisten puolueitten kannattajiksi _ | naisten täällä tehneen ja silloin ei ---^--^-^^^ u..^rU.,.r
sosialidemokraattien toiselta puolen syy, että joku . S u o -
saadessa jäseniä j a tukea porvaris- ihmispyöveli on vetä-tosta,
etupäässä pikkuporvariston nvt itsensä hirteen. Tuollaiselle o-liolle
löjrtyy. kylliksi syytä itsemUr-miston
puolesta alotettuun hyökkä­ykseen,
melko suoranaisesti tbimi-tuskirjotiiksessaan
vaatien suoma­laisten
karkottamista, suomalaisten,
jotka sydämestään nauraisivat täl­le
"Globen" vanhurskaalle kirjoi­tukselle
jos osaisivat sen lukea.
"Suomalaiset ovat innokkaita va­listustyön
tekijöitä, he ovat rehel­lisiä,
säästäväisiä ja ahkeria" kir­jottua
"Globe". "Mutta on tehtä­vä
erotus Valkosten j a punasten vä­lillä.
Valkoset suomalaiset ovat
hyviä. Punaset ovat huonoja. Val­koisista
suomalaisista tulee hyviä
kansalaisia, Punaset ovat julmia,
suvaitsemattomia ja mukäutumat-tomia,"
Me muistamme aivan sa­manlaisia
erotteluja tehdyn hyväin
valkeain ukrainalaisten ja kehno­j
e n ' punasten ukrainalaisten välillä,
juutalaisten poroporvarien ja juu­talaisten
agitaattorien väfillä j.n.e.
Se mitä tämän maan porvaristo
tarkoittaa mukautumattomalla, tar-kottaa
tietenkin, sitä, että militant-siset
työläiset, olkootpa he sit­ten
suomalaisia, ukrainalaisia, skot­lantilaisia,
irlantilaisia, englantilai­sia,
juutalaisia tai niihin ikänä kan­sallisuuteen
kuuluvia, eivät mukau­du
porvariston kapitalistisiin aja­tustapoihin,
eivät "canadalaistu"
siinä suhteessa että alkaisiyat puol­tamaan
yksityisomaisuuden ja liike-
''"iton nvhiä erikoisoikeuksia. Kaik-niassa
muihin maihin verrattuna ja
sen työläisten paremmat aineelliset
olosuhteet ovat syynä siihen, että he
ovat välinpitämättömänä tyrA':».»n-luokan
kutsuun nousta talstclemaai
kapitalismin kurjistamista vastaan
vallankumouksellisesti Vallan saavut­tamiseksi.
Samasta syystä .lämu
olosuhteet ovat aiheuttaneet sen, et­tä
yhteisrintamakutsua ei ole käsi­tetty
välttämättömyydeksi, mikä on
työläisten ainoana toivona verenhi­moista
porvaristoa vastaan, jokr.
tuntee itsensä puristetuksi viimei­seen
taisteluun.
18. P.T.I. painostaa sitä, että k a ­pitalismi
on historiallisella luhistu-miskaudellaan,
mutta että se kuolee
hitaasti ja taistellen verisesti työ­läisten
nousevaa valtaa vastaan. Ve­näjän
suuri vallankumous on prole­tariaatin
ensimäinen voitto halHtseT
vaksi luokaksi muodostumisessa.
Vallankumouksen voitot keskittyrdb-nä
työläisten ja talonpoikien neu-r
vostotasavallassa, muodostaa maail­man
proletariaatin vallankumoiik.sen:
etulinnotuksen taistelussa kai»'tali.s-tista
sortoa ja vastarintaa vastaan.
Jos tämä etulihnotus hävittäisiin,
niin valkoisen terrorin teurastuksen
hyökyaalto pyyhkäi^öisi kautta maa­ilman
ja murskaisi lie vimmatkin re­formistiset
uniot. Reformistiset uni-otkin
nyt jo tunnustavat tä­män
tosiasian. Sen vuoksi P.T.I :n
työläisten alkeislehtävänä on aina
ollutkin neuvostovallan puolustami­nen
kaikkia vihoUi^jia vastaan. Mut­ta
on valheellista väittää, kuten jot­kut
ovat tehneet, että P.T,I. asettaa
Venäjän hallituksen edut etualalle
maailman proletariaatin etujen ase­masta.
Kummatkin edut ovat sa­mat,
eikä kukaan järkevä työläinen
voi eroa näl^dä. Eipä edes mustaa­jatkaan
voi esittää mitään toiTennä-köistä
todistusta siitä, etä Neuvosto-
Venäjän edut olisivat erilaiset maa-ilman
proletariaatin eduista. Se, et-
Järjestömme Kustannusliikkeitten yhtei­sesti
kustantamana pn nyt ilmes­tynyt
markkinoille
, UUSI R U N O K I R JA
O B minik v a l i t e t t a knBBoIHsen, meikälKUea r u n o k i r j a n pau>
t e t t a , e i k i ilman • y y t i , t i l l i todellakaan ei o l e ' o l l u t mitään u u ­dempaa
r u n o k i r j a a aaataviMa ohjelman etittäjillemme, lukuunot­tamatta
vanhempia P i i i v i o n r u n o j a . , N y t on tällainen puute pois­t
e t t u , j u l k a i s e m a l l a tämii " M U R R O S A J A N L A U L U J A " , joka kä-s
i t t i i i parhaiten tyoläisrunoiliioiden tuotteita, n i i n k u i n A k u Päi­viön,
M i k a e l . R u t a s e n , W m . L a h t i s e n j a Eemeli Rautiaisen sepit-t
a m i t i parhaiksi tunnustetut runot.
Päättäen siitä k y s y n n i i s t i i i mika likmiiBlaatuisella r u n o k i r j a l la
on o l l u t j o vuosia, l u u l i s i m m e tämän uutuuden nyt loytitTan tien­aa
jokaisen t y o l a i s r u n o u t t a h a r r a s t a v a n k o t i i n.
A S I A M I E H E T ! Heti tpimeen ja levittämään tätä kirjaa
k a i k k i a l l a nyt k u n se b n uusi.
S i v u j a on tässä k i r j a s t a vähän y l i 200 j a maksaa se vain
$1.25 sidottuna a i s t i k k a i s i i n kansiin.
V A P A U S ,
Box 69, S U D B U R Y , O N T .
kurjemman olon, sillä sadat t u h a n - , ^ suuremmat työ-net
on JO muunkielistäkin vaestoa [j^^^^^j^^^; joutuessaan nakemiiriu
luokkatietoisuuden alkeista selvillä
jä silloin kun he puuttuvat asiaan,
niin provokaattorit vaaditaan tilille,
sillä vielä ei olla lahtari-Suomen
oloissa Canadassa.ja siis oikeus on
punaisillakin vaatia valehtelijat, t i ­lille.
Polsu-ryhmästä.
Ja tämä tapahtuu siitä
huolimatta, että suurporvari julistaa
kommunistit «isänmaan kavältajilc-si'
ja käyttää säälimättä vankiloita,
jopa kuulia ja hirsipuitakin kommu­nisteja
vastaan. Niinpä vaalien t u ­lokset
Saksassakin osoittivat^ että
kommunistit saivat 3,600,(?00 ään­tä
ja jäivät äänimäärään nähden
s-duruusjärjestyksessä: kblmanneksi,
paolueeksi, vaikka vaalit toimitettiin'
porvariston terrorin v a l l i t e s s a — -
^'Jka «isänmaan pettureita» vastaan,
feosialidemckraatit. sieUä sen sijaan
menettivät 78 edustajapaikkaa, vaik-saivatkin
pikkuporvaristolta ää-
Ji^. Se osoittaa "kuinka työläiset
airt>-vat pois petturien leiristä niin
voimakkaasti, että pikkuporvaristo
h a n . tekoon, muistelMssaah Cana­dan
sydänmaassa niitä kolmeakvm-mentä
tuhatta iotka "valkoinen ter­r
o r i " lahtasi l f t l 8 Suomessa j a tuon
yhteydessä, niin mukavasti paljas-
4;un myös se ainoa syy mistä lahta-rivallan
kätyrit-ovat alkaneet u l ­voa,
"että Valkosia huonosti koh-dAilsian".
Tno koli»io"Vimimenp»?
puolustavat luokkataistelua j a työ­väenluokan
vapautumista kapitalis­min
ikeen alta, ovat "mukautumat-tornia."
Ja j u u r i sellaisia tulee työ­läisten
ollakin. '
Työläisten, olkootpa he synty­neet
missä hyvänsä, tulee yhteises­ti
nousta vastustamaan tätä vaino-toimenpidettäv'joka
qn monessa suh­teessa
samanlainen kuin Palmerin
karkottamis hysteeria Yhdysvallois­sa,
joku vuosi sitten. Kädet irti
meidän ulkomaasyntyisistä työläisis­tä,
jotka hiellään j a verellään ovat
Liikepula ja avioliitot
Kööpenhamina. — Solmittujen
avioliittojen lukumäärä ösottaa yh­tämittaista,
säännöllistä vähentymis­tä
siitä körkeuspisteestä, jonka ne
saavuttivat heti 'sodan jälkeen.
Tanskassa solmittiin avioliittoja
kaikkein eniten vuonna 1920, kun
liike-elämä vielä oli kukolstuxses-saan..
Silloin solmittiin jokaista tu­hatta
henkilöä kohden 8,8 avioliit­toa,
joka on korkein luku sitten
vuoden 1854. - i
Samana vuonna päästiin myöskin
Ruotsissa huippuunsa, kun jokaista
tuhatta henkilöä kohden solmittiin
7,3 avioliittoa. Norjassa oltiin kor­keimmillaan
1918, jolloin' tuhatta
henkeä kohden solmittiin 7,8 avio­liittoa.
Teollisuuden ja kaupan lamaan-nustila,
joka nyt on näissä maissa
vallalla, on alentanut solmittujen
avioliittojen suhdelukua huomatta­vasti,'
ollen suhdeluvut Norjassa ny­kyään
alhaisemmat kuin missään
muussa Europan maassa.
Käsittääkö LW.W.
to etsikkoaikansa?
(Jatkoa 2 :lta sivulta)
tuhannen. rcheUisen tySläisen verf luoneet kaikki erinimisten loiseläjä-ryhmäin
liikevoitot."
Ylläolevista kirjoituksista niin
elävänä lankana kuvastuu, miten
heille- on aivan yksinuolisesti ku­vattu
Suomessa käytyä luokkasotaa
j a tämän maan suomalaisia että
niitä oh kahaenlaisia. Kuitenkin
öh arvan selvä että Canadan suo-ainakin
yhdeksänkym-bnutaa
kostoa vuosisadan kotimaas­samme
Suome.<«a, noita nvövel^itä
kun sannnu Canadaan. ni'n Cana­dan
järiestvneet _suoma'ni<!et tvö-läiset
ei irtukkoonss» ntfl vh^äSn Sno-mp.-
rta tullutta työläistä ilman tnt-
Irimatfc». olkoon hän ollut punainen
g- _ . ^ j elt vjjlVoinen Suomessa, ja tätä^
pysty täyttämään siten syntynyt-; tutkimista nuo jesuitat nItSvSV h.W.j malaisista
^auKkoa. I vastaisena-ja siitä johtuu koko u i - j mentS prosenttia on. FflHiirf»! jo+ka
»-licsalaisia suurporvaria on tno, vonta jofsta jo pistellään seflaisia- f kiihkeästi tuomitsevat lahtari terro-
16. Kaikkien eri maiden miljoo­nien
työläisten yhdistämistehtävässä
vakava vallankumotrksellinen tar­koitusperä
vaatii, että solidarisuus
on olemassa yhteisten etukysymys-ten
pohjalla yläpuolella lahkrtJaisTi-mielisyyksien
aiheuttaman . hajaan­tumisen.
Tulevassa P.T.I: n kcn-grressissä
ohjelma otetaan tarkan ar­vostelun
alaiseksi taistelun ulkokoh­taisen
kehityksen yalossa. Sieiiä p:-
täisi olla sellaisia' L W , W : n edus­tajia,
jotka olisivat, päteviä esittä­mään
ja myös sulattamaan väitök­siä,
j otka siellä ilmenevät, pitäi«
olla siellä esittämässä vastaväittei­tään
j a pyrkimässä sellaiseen yhteis­tulokseen
mikä yhdistäisi L\V.W:n
j a A. . of L:ss. työskentelevän val­lankumouksellisen
vähemmistön ja
ne itsenäiset uniot, jotka jo ovat
P.T.I :n yhteydessä. T^ämä vähem­mistö
yhdessä P.T.Irn Iiittynei'l2n
itsenäisten unioiden kanssa käy pit­kää,
mutta menestyksellistä taistelua
taantumuksellisten unioiden muut­tamiseksi
vallankumouksellisiksi te-ollisuusnioiksi.
Tämän vuoksi vi­hamielisyys
näiden ryhmien Ja i.W.
Wni^välillä on valitettava asia. Sa-ankaran
todellisuuden taistelussa
elämästä ja vallasta, tunnustavat
Neuvosto-Tasavallan I uljaana seiso­vaksi
proletarisen vallankumouksen
symboolifcä, on todiste P.TjIm kan­nan
voimakkiradesta.
19. Se käymistila, jonka näette
Europassa, on lähestymässä Ameri-kaa.
Työttömyys ja pulat tulevat
kroonillisika Tcuten Europassa. Uniot
murskaantuvat ja kapitialistit tuhoa­vat
niitä j a kapitalistit jo varustati-tuvat
tavalla, mikä yjittää entisen
sorron anmöttomalla teurastuksella
jos tarpseelKsta, pidentääkseen riisto-aikaansa.
cPeriistuslain valvojat»,
^Amerikan legiona», «Ku Klux
Klan», «Neljä L:ää» j a muut fascis-tiainekset
avoimesti asestautuvat
hallitu^ksen avustuksella j a innostut-tamlna.
20. Nämä voimat yhdistyvät murs-katakseen
I,W,W:n ja muut taiste-luainekset,
Mustalista alkaa heir
köntaa iumber Workers Industrial
Unionin j a Marine Transport 'VVork-ers
union jäsenmäärää. Köyhempi­en
farmareiden lisääntyvä konkurs­sitila
on aiheuttanut, että lähes kak­si
miljoonaa näitä köyhtyneitä far-mareita
on joutunut kilpailuun kul­jeksivan
ja muiden järjestymättömi­en
työläisten kanssa. Sortolait, ku­l
o n Californiassa ja Michiganissa,
valkokaartilmsväkivalta Centraliassa..
ovat tehneet vankiloista luokkasodan
proletaarivankien vankeleirejä. Kom
munistit ja ammattiunioiden vasem­man
siiven taistelijat ovat yhdessä
i,w,w:iäisten kanssa joutuneet oaal-liseksi
tästä taantumuksen kiukusta,
Los Angelesissa tehtiin hyökkäyksiä
samanaikaisesti i,w.w:läjsten ja kom­munistien
kimppuun, Giinä krii.^jssä
mikä on tulossa, suurissa lak./issa
j a puolustustaisteluissa, jotk.i . jo
ovat edessämme, I,W,W;n urhokkaat
jäsenet eivät nykyisin omaa muuta
sidettä itsensä ja P.T.I :n kuuluvien
työläisten välillä kuin poliisien käsi­raudat
ja vangin vartijan avaimen.
21. P.T.Irn teimeenpanevakomitea
on varma siitä, että itähän on ole­massa
parempi ja jalompi va«ta!is.
Se kehoittaa LW.W:n koko jäsenis­töä
yhteistoimintaan ammnttiunoi-den
taisteluaiheksen ja Worksrs
Partyn kommunistien kanssa mää­rätyissä
puolustuksen ja hyökkäyk
sen ohjelmakohdissa yhteisenä rinta­mana
taantumusta vastaan. P.T.I .n
toimeenpanevakomitea myös. kehot­taa
LVf^V-M toimeenpanevaa koPfii-teaa
lähettämään yhden tai upeam­man
edustajan esittämään ka r. ta n sa
P.T.Itn kolmanteen kongresKiin, mi­kä
kokoontuu kesäkuun 25 päivänä
Mpskovassa.
Toverillisesti.
Harrison George,
Mike Novrak,
H. E, Richards.
HYVIÄ KIRJOJA SAATAVANA VAPAUDEN
KIRJAKAUPASTA
A l a n t e e n S a n a k i r j a ...........
A m e r i k a l a i s e n Työväenliikkeen V a r a r i k ko
B r e c k e n E n s l a n n i n k i e l e n Oppikirjst
I m p e r i a l i s m i
8.S0
.55
1.50
. 15
Ihmisen H e r r a / Ä o»"». yhteensä ,. $2.50
J i m m i e Hiaains • • J-JJ
Järjestelmäni, Mueller ., • •
K a n a n h o i d o n opas, kifj. Musikka, nid. .35
K a n s a k o u l u n kartasto, toim. Jotuni, 8 l d . i...,. »«00
K o m m u n i s t i n e n M a n i f e s t i 1.00
K a s v i s k e i t t o k i r j a , •• • ••• • •
K r i s t i n u s k o n Alkuperä Z. I»
K o l m a n n e n Internationalen Teesit i a Säännöt
K a k s i n k e r t a i s e n k i r j a n p i d o n opas *I5
K l o n d y k e n kuningas, Jack London .„. •
K a d o t u k s e n kansa, Jack London t-.. 1«00
L u m i k e n t t i e n tytjir, Jack London , 1.25»
Liekeissä, romaani Suomen luokkasodasta """•i
L y p s y k a r j a n Hoito
L a u l u t u l i p u n a i s e s t a k u k a s t a , kirj. J . Linnankoski, B^d 2.50
M i i n a WaUin K e i t t o k i r i a •• * J * JJ
N u o r t e v a n , S a n a k i r j a • • 3»0O
M e r i s u s i , Jöck London ; 1.50
M a a i l m a b ifakenne, E. Becher 1.75
O t a v a n kansakoulukartasto ••• l.OO
Oksasen E n K l a n n i n k i e l e n Opnijciria: 2.00
P a k k o p a i t a , Jack London ...,...;.„„, liTS
P e r u s t u s l a i n Olemus .30
Perheen. Y k s i t y i s o m a i s u u d e n j a V a l t i o n Alkupprä l.OO
P u n a i n e n V a a r a •
S o s i a l i s t i s e n F i l o s o f i a n Juuret .,
Suomen Tvöväen Tulikoe • .68
S e i k k a i l n j ^ Tibetlssä, k i r j . Swen Hedin, sid, ...,...„;.. r,80
S a i r a s l a p s i , k i r j . Ruotsalainen, sid. 1.29
T a r t t u v i s t a s u k u p u o l i U u d e l s t a , k i r j . Pirilä, nid. . . . „ . . . . . . . . , . . , . , . . . . , . . , . . . ' . SO
T e o l l i s u u s u n i o n i s m I Amerikassa .18'
T y h i l e n P a i k k o j e n M a t k u s t a j a ) l.OO
T i e d e i a V a l l a n k u m o u s .............
Työväen L a u l u k i r j a .................
V o i m i s t e l u o b j e l m i a 1 ................
V o i m i s t e l u o h j e l m i a I r . . ; . . . . * . . . . ..
V o i m a i a A i n e . . . . . . . . . . . i . . ; . . . . . . . . . , . . ..
V a i m o j o n k a ' m i n u l l e annoit, Hall Caine, 2 osaa, 8ld. yht. , ..,„..:
V a l k o i n e n p r o f e t t a , k i r j . Hall Caine, 2 osaa, 8id. yht.
Ylös helvetistä, kirj. Konrad Lehtimäki, aid.
Y l e i n e a H i s t o r i a , alennettu h i n t a .........
Biologian Peruskysymyksiä, sid.
Kannattava . Karjatalous, isid. ........................
Koditon, sid. • «
Daniela, sid. —•• ••
English for Foreign ers, sid.
Amerikalainen Nuorisotasavalta, nid.
Kommunistinen Manifesti, sid; f.
Anarkismi, nid. ...........
Geologian Perusteet, sid.
Anatole Francen kootu teokset
Hänen Englantilainen Rouvansa, sid'. /
Ilias, sid. ...v..
Ikuinen Linna, sid. — ........
Ihminen, sid.
Juurikasvien Viljelys, sid,
Aapinen, sid.
Kodin lääkärikirja, sid. .„ ,,...„„.
Kymmenen sokeaa johtajaa, nid, „.......,
Kodin lääkärikirja, sid.
Lemmenjuoma, . sid.
Lasten kirja. sid. ....„.„..,..,..
A T & r i s T i d S f 8i(]« «••**>••*••'••*(•>«••>•»•••*»•**«>«*••••••«••'*•**'*•>>*•••* • « » • • « • • ' • • • * » t * r * ' « « * >i
Mailman Vallankumoukset, «id. ...,..„.,...„ , ,
Miksi puollan yhteiskunnallista vallankumousta, nid. ,
Natsaretin Kirvesmies, sid. ,
Peloponrieesolaissota, nid; ., „
Palvelusnaisen poika, sid,
Perustuslain olemus, nid
Penikkatauti, nid, — ....
Rakentaja Solness, nid. .........
Ranskan Viimeinen Keisari, nid
Rakentajan Opas, sid. .„,..,....
Ranskan Kansalaissota, nid. ....,„
Sydänveri, sid.
Sosialidemokratia ja Sosialismi, nid.
Sosialistisen filosofian juuret, nid, .,
Sadan prosentin patriootti, sid. .„.„
Tähtien Kohtalot, "sid.
Tähtitiede, sid, ;
Työmiehen talousoppia, nid.
Tiede ja työväenluokka, nid. ; „
Työväen urheilulehden sidottuja vuosikertoja v. 1921-22-23 ........
Työväenluokka maailmaa uudelleen rakentamassa, nid.
Terrorismi ja kommunismi, nid. „ . ..,....,„;
Uuden Ajan Filosofian Historia, sid. • •"
Uusi lääketiede, sid: .,„.,.,.. ....„...............,.,..,..,...,.,..,:..„..,.
Vanhanajan Kaupunki Valtio, sid.
Vuinia ja aine. sid.
Äidinkielen Oppikirja, 'sid.
W a t e n n a n n i n fountalnkyniä erikoisen hyvä v a l i k o i m a . K y n i e n hin­aat
ovat S2.75. S4.50. $6.00 j a ' S 7 . 0 D . K y m m e n k u n t a a e r i m a l l i a . Lähete­tään
postivapaasti. k a i k k i a l l e Canadaan.
K a i k k i a ylläolevia k i r j o j a sekä kyniä on n i i n runsaasti että ei ole
p e l k o a p i k a i s e s t a loppumisesta, j o t e n voitte t i l a u k s i a lähettää surkeile­m
a t t a .
. 60
.4S
1.00
1.00
2.28
2.50
2.50
. .1.78
. 1 0 . 00
1.25
1.00
.85
1.00
1.16
1.26
1.00
,46
2.25
S 3.60
1.75
4.60
1.60
1.75
.75
.55
7.00
.70
5.50
1.25
-1.15
1.00
.55
. .25
1.60
1.85
1.75
.80
.60
1.25
2.40
.75
- .36
1.25
.60
.80
1.00
.85
1.50
.0')
. 1 0
2.50
.35
.50
3.00
2.00
3.00
2.15
.75
Tov. V A P A U D E N K I R J A K A U P P A , Box 69, Sudbnry, O n t .
Tilatkaa Vapaus!
•iii
c l i , * , - ,
Vi :
Iffp
Pm •
1 1 , , t t
f f '
I' f*
m
t, -
'.ii
^,1 i
m