Vapaus, June 19, 1924

              Sivu 2
Torstaina, kesäkuun 19 p, — T h u T M Jiine 19
Käsittääkö 1. W. W. liitto
?
Teollisuusunionismi
I 11. P.T.Irn mielestä sen ohjelma,
: rakenne, tarkotusperä j a ^ taktiikka |
:on sellainen, jonka erikoisesti pitäisi"
vetää puoleensa LV,'.W:n vallanku-|
moukselHsia työläisiä. Tunnustaen
sen, että kaikkien unioiden nykyisen'
kapitalistisen järjestelmän iraperia-:
. . listisen asteen aikana pitäisi muut-'
jtua puo^ustusorgaaneista hyökkäys-i
Punaisen Taloudellisen kansain-• liittynyt unioihin, I. W. W : n jä-f järjestöiksi, P.T.I. pitää teollisuus-
! välisen toimeenpaneva komitea lä-i senmäärä, viimeisen kahdentoista,; unionismin sopivimpana tähän t a r -
hetti ä:ikettäin I. W. W. liiton sih-! kuukaulden veromerkkilunastuksen i kotukseen. P.T.I. toteuttaa teolli-
• teerille, toimeenpanevalle komite-' perusteella, on noin 30,000. Millä suusunionismia olosuhteiden , mää-alle
ja'jäsenistölle kirjelmän,, jossa ^keinoilla voidaan nämä neljäkym-1 raamissa puitteissa, joko muodosta-niitä
kehotettiin pohtimaan kysy-: mentä miljoonaa liittää 40 tuhan-{ maila uusia uni oi ta. tai yiimstämaM
mysiä vhteistoimintaan asettumi-1 teen? Millä ohjelmalla luulemme j vanhoja P-T.I. laskee naiden umoi-
^se^ta ek maiden vallankumouksel-: saavamme 40,000,000 liittyvän 40,-|den penfstan työmaalle tehtais.sj ja
llisten tvöläisten kanssa. I. W. W. ^ 000:teen? Niiden vastauksena, Uyömaakomiteoihin ja nnden yhdis-l
i i t o n virkakunta haluaa nähtävästi; jotka käsittävät I.W.W:n sellaise-^tännseen t>^lä.sten neuv^sto^^^
kaikin mokomin pitää tuo vetoomus • naan Internationaleksi. on taydelli- ^ antoa ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
- salassa jäsenistöltään, niin että ne sesti mielikuvituksellinen ohjelma, , e l m a on lähempänä I.-^V .\\ .ta kuin
,.. , . . . J eivät olisi tilaisuudessa tutustumaan! että näiden 40,000,000 union ja-jtama ^; «maa svndikalistista
kolmas keen ylosrakentam.sen ja vo.m.tut--^^.„,^.^^^^ ; . . j ä t t ä v ä nykyiset u n i o n - J f . R T U ^ ^ : ';::LUS^
puoluetta koh-jonka
täy-aatteellisesti
.työläisiä
_ etoisiakin tyÖläi-joka
vakavasti harrastaa vallanku-; - r i i t t ä m ä t ö n nyt alkaneen ka-mouksellista
edistystä, helposti ka-jp.^^j.^^.g^j^ luhistumisen historialli-rfttää,
että tuollainen toimintaoh-1 ^^^^ kautena,- minkä täytyy johtaa
jelma, jos sitä itsepirrtafsesti iatke--^^jjgjjjjyjjjQyj,ggjjj3ggn kamppailuun,
taan, tuomitsee I. W. W:n eristy-.j^^j^^ kyke-
Canadan taloudelliset järjestöt
Canadian Hatlonal Raiwaii<i
«TTHHEE NNAATTIiOn Nx rA.L, -­J"
i a ? : ^ ^ £ « , ^ ^ - u^
A. G. B E I l , €ity ricket &PreIght Art
Sudbuiy Ontario ^
W. E. G. BISHOP, District Pa«
Smmpnn 8.55 aamulla Sndburyyn. M«k«,T«uau mait«-
pna ToroMoon 7.20 aamulla. »»«»»«a. >
L a b t « 9.15 S«dbnry.ta. LSfctee Toroato.u IO.45 guu^
HYVÄT TOVERIT:
1. Punaisen Taloudellisen Inter-
_ hy _
kohonnut. Vaikkakin ammattiyhdis- ja huutaa tvalehtelijat* ja thajot-tvsten
lukumäärä on vähentynyt 25 taja' jokaiselle, joka yrittää herät-osastolla
viime vuodeu Kuluessa,; tää työläisiä heidän ""'taudistaan, j^^j^j^j^^^jg,^ toimeenpaneva i komitea
min jäsenmäärä on kohonnut yh-; Ylläesitetyt numerot lienevät niinl^^ nimittänyt P T Im yhteenliittä-teensä
1,471; osastojen lukumäärä, luotettavia kun mistään voidaan l^^^^^^j^^^^^^ j^^^ käsittelee suh-ollen
nykyään yhteensä 2,487 ja j ä - : saada, ja ne, jotka tietävät kan-
Kenluku 278,002. Canadan ammatti-,sainvälisten unioiden virkailijain ja!
uniot muodostavat (1) «internatio-; tämän maan liittohallinnon välisen
nai» järjestöjen paikalliosastoista. j läheisen yhteyden, voivat huoletta
(2) >ei-internattional» järjestöistä sanoa, että kansainvälisillä unioilla
j a niiden paikallisosastoista, (3) it-1 on sangen hyvä toimintamahdolli-senäis-
istä unio-ykkösistä, ja (4)isuus. "
kansallisista ja katoliikkisista uniois-ta.
Canada.ssa on 94 kansainvälis-
Huolimatta siitä että kansainvälis­ten
järjestöjen luku on vuoden a i ­ta
järjestöä, joilla on yhteensä 2,-: kana Ji.sääntyyt kahdella, niin n i i -
07^ alaosastoa, joissa on jäseniä \ den jäsenluku on vähentynyt y li
annettujen raporttien mukaan yh- i kahdella tuhannella. Vähennys ei
teensä 203,843. Nuo numerot osot-' kylläkään ole suuri, yhden prosentin
tavat, että viime vuonna oli Cana- seutuvilla. Mutta mielenkiintoisinta
dassa toiminnassa kaksJ kansainvä
Iistä järjestöä useampi kuin vuon­na
1922 j a että paikallisosastojen
lukumäärä on vähentynyt 29 ja jä­senmäärä
2,307. Niin sanottuja <ei-kansainvälisiä'
järjestöjä on sama
lukumäärä kuin 1922 ja niillä on
yhteensä 278 paikallisosastoa, joi­den
yhteenlaskettu jäsenluku on
annettujen raporttien mukaan yh­teensä
34,315. Osastojen lukumää­rä
on siis lisääntynyt kuudella "a
jäsenluku 11,342. Itsenäisiä unio-
-osastoja on 24, siis yhtä vähemmän
kuin edellisenä vuonna, j a niiden j ä -
isenmäärä annettujen raporttien mu­kaan
on 9,934, joka on 871 suu-'
rempl edellistä vyotta. «Kansallis-
•ten j a katoolisten» unTo-osastoJen
l u k u on 106, «iis sama kuin 19221
mutta jäsenluku, jonka ilmotetaan
«olevan 30,000, osottaa vaftentynccn
B335. Vaikkakin kansainväliset jär­jestöt
psottavat vähennystä »eka-csastojen-
että yleisen jäsenlukuun­sa
nähden, niin siitä huolimatta tä­hän
ryhmään kuuluu notn 73 pro­senttia
koko Canadan /taloudellisesti
järjestyneistä työläisistk." Kaikkien
eri työväenjärjestöjen yhteinen < jft-eenluku,
tySvirastoon jätettyjen r a ­porttien
mukaan on viimeisen kol­mentoista
vuoden aikana ollut seu­raavanlainen:
1911 ••••
1912
1913 . . . . . . . . . . ..
1914
1915
1916
i?n
1918
19*19
1920
.1921
1922
1923
133V132
160,120
175,799
•1«6,163
143,343
.450,407
204,630
248,887
378,047
373,842
313,320
27«,621
278,092
tässä suhteessa on se, että niin sa­nottujen
«ei-international> järjestö­jen
jäsenluku on kasvanut lähes yh­dellätoista
tuhannella, sen on noirr
neljänäkymmenellä viidellä prosen­tilla.
Katooliset uniot eivät kuulu
«dellisiin. Katoolisten uniojen jä­senluku
on vähentynyt y l i iahdeksan
tuhannen,
• Me olemme väittäneet, että am-mattiuniot
ovat heikkoja, avuttomia
ja ne ovat nopeaan alenemassa tais-telujärjestöistä,
'hyväntekeväfsyys . ja
haptausrenkaiksi. Olemme välttä­neet
että vapautuakseen tuosta a-lennustilasta,
täytyy unibt hiuuttaa
leollisuusnioiksi, ' yhteenliittämällä
eri ammatit saman teollisuuden alal­la
siten, että työläisten järjestöt
edistyvät rinnan teollisuuden j*a pää-omanvallan
edistymisen kanssa Ja
muodostuvat kunnollisiksi taistelu-aseiksi.
Sitten taasen kommunistej'a syy­tetään
siitä, että heidän toimtntan-aa
työläisten keskuudessa edistää
epäluoton syntymistä unioihin ja
heidän niskoilleen systätätään vas­tuunalaisuus
siitä, että työläiset ero­avat
unioista. Meidän pitäisi käsi­tellä
unioifa kuten, ystävää, jonka
tiedämme olevan, ^kuolemaisillaan.
Rohkaistaksemme häntä me sanom­me
hänelle, että hän on paranemaan
päin j a näyttää paljon virkeämmäl­tä.
• Seuraavat tilastotiedot osottavat,
että ineidän toimintamme perustuu
tosiasioihin \ eikä mielikuvitukseen
Melkein kaksi kertaa niin paljon pn
kulutettu hautaus j a sairaUsavustuk-siin
kuin taisteluun työnantajia vas­taan.
Joa tilastoihin olisi vielä l i i ­tetty
numerot \ virkailijain vuosipal­koista
j a heidän muisttt menoistaan,
hiin olisimme saaneet täydellisen
kuvan.
Raportissa' Pn myöskin numerot,
jotka osottavat minkä, verran me­noja
työväemjärjestöillä on ollut e r i
avustus toimenpiteistä. 94:sta •in­ternational
» järjestöstä 02 on suo­rittanut
maksuja yhteen tai useam­paan
avustusyhdistykseen yhteensä
Iteila I. \V. W-.hen seuraavat työläis-toverit:
Harri.^n George, Mike No-vak
ja H . R. Richards,
2. P.T.I :n tpk. pahottelee suu­resti
sitä, että T,W.\V:n viidestoista
yleinen konventsioni ei valtuutta­nut
edustajia PTIm kolmanteen
kongressiin, mikä pidetään Mosko­vassa
kesäkuussa, 1924.
3. PTIm LW.W.n konventsio-niin
valtuuttaman edustajan ystä­vällisen
kutsun fauomioonottamineo,
on kaitenklii vain yksi niitä tapah>-
tumia, joita emme njrt yksityiskofc-taisemmin
lähde toistamaan, jotka
osottavat tarpeelliseksi sen, että
I. W.W:n jäsenistö pääsisi selville
P T I : n tarfcotn:speri'3tä, menettelyta­voista
j'a j^ärjestorafcenteesta. Nyt
perustetun PTT:n yfeteenliittymisko-mitearr
tariirotalcsena onkin saada
aikaan määrätty j a j'atfcuva koske­tus
I.W.W3i' ja P.r.Em välillä ja
poistamalla väärinkäsityksiä ja an­tamalla
tositfetoja saadb lopullises­ti
aikaan T. W. W:n liittyminen
PTlnr..
4. Me uskomme I.W.W:n vel­vollisuutena
olevan l i i t i ^ kansain­välisesti.
Kansainväliset suhteet o-vat
tärkeästä merkityksestä. Aino­astaan
työväenluokan takapajuisim-mat
jäsenet eivät ymmärrä sitä a l -
} koska sellainen uniorakenne ei ky
neisyyyteen ja hedelmättömyyteen^, „g toimimaan kiihottavan injiostuk-
Kansainväliset järjestöt, vieläpä jg^j, jg kurinpidollisen johdon änta-toisinaan
kansalli.setkin järjesetöt, j j ^ ^ a kehittyvässä j a avoimessa tais-lovat
malttamattomasti muodostettava
vallitsevien järjestöjen yhteenliittä­misen
kairtta; j a jos, kuten me a^
jattelemme, I. W. W : n loogillisena
johtopäätöksenä on se, ettei' se ha-lua
jatkaa eristyneisyyttä, eikä us­koa
voivansa koko maailman työ­väestöä
suuren enemmistön mieli­piteitä
uudelleen muokata 1.W.Wm
erikoisohjelman mukaiseksi, sillofn
päivänkysymyksenä ja kaikkien työ^-
läisten velvollisutrtena on liittyä sel-telussa
työläisten kohottamiseksi
vahaluokan asemaan. Voitto val­tataistelussa
saadaan vain silloin,
kun työläisjoukkojen eri asteet ovat
kommunistisen hengen yhdistamät
j a läpituntekemat j a jonka yhdistä­misen
ja läpitankemisen voivat a i ­kaansaada
vain työläisten tietoisim-mat
ainekset, jotka järjestyvät erik­seen,
kurinpidolliseen järjestöön, o l ­len
viimeiseen yhdistettynä vallan­kumouksen
toteuttamisen aatteen
laiseen olemassaolevaan Internatio- « ^erMtae^ että ovat siis
järjestettynä kommunistipuoluee­seen.
Väittää siten, että teollisuus-
SUOMESTA CANADAAN
A M E U UNIA
Teen, jolla on eniten yhteisiä omi­naisuuksia
jä vähiten erimielisyyk­siä.
,
8. Amsterdamissa on Internatio­nale,
mutta me arvelemme, että oli­si
täydelleen I.'W;W:n aatemaail­man
väärinymmärrystä, uskoa, että'
tulisi puhettakaan r.W.W:n liittä­misestä
Amsterdamin Intsrnationa-leen,
j'onka ainoana toimena on huu­mata
työläiset reformeilla, pettää'
heidät luokkayhteistoimfnnalla por­variston
kanssa jä vastustaa vallan­kumouksellista
liikettä.
9. Myöskin on olemassa merki­tyksetön
aharko-syndikalFstinen ryh^
mä Berliinissä, mikä tallaa lokaan
keelBsta toaraaiaa,. etta. Snokkatais-jMarxin Etjsimäisen Internationalan
telu; oh kansainvälistä. Vain ah-!nimen, jä he piikkaavat j a hyljeksi-dasnneliset
henkilöt tai' ne, jotka vät Marxin opoiä. Ei ole otaksut-eivät
halua oHa vastuunHraisia kan^ tavissa että L'VV.•W:. lopullisesti'liit-sainväliselle
proletariaatiEe, kuten toutuu Berliinin ryhmään, vaikka-
Gompers, vastustavat työväenluo- kin se äskettäin marxilafsiä solvaa-
Nuo numerot puhuvat itse puo­lestaan.
Minulla on edessäni tätä
Icirjottaessani pöytäkirja <Trades
and Labor Congressin» kokouksesta,
joka pidettiin Vancouverissa viime
vuonna.
(Päätösesitys numero 35, joka kos­kee
Canadan taloudellisten järjes- .
tojen kansallista itsenäisyyttä, tuli ?24,1T6,941, joka summa jakautuu
ponsivaliokunnan käsissä yhdistetyk- " i avustusyhdistysten .välillä seu-si
päätösPsityksteen, joka käsitteli ^«avasti:
ammattiunioiden teollisuufenioiksi Hautausavustusta 11,883,222
muuttamista.
Täten tuli kufcmas- Työttömyys j a matkus-t
a k i n asiasta oivallinen sekasotku. tusavustusta
Eräs kohta päätösesitys numero
8i5:sta kuuluu seuraavasti: «Siitä as­ti
kUn taloudellisia järjestöjä on
Canadassa ollut, oh'niissä aina i l ­mennyt
vaatimus suureniman itse­näisyyden
puolesta ilmeten se toisi­naan
protestin muodossa, toisinaan
taas puhjeten avoimeksi kapinaksi:
j a koska Canadan <Trades and L a ­bor
Congress> muodostettiin, juuri
tuon vaatimuksen tyydjrttämiseksi
— j a koska ristiriita, joka ehdotto­masti
johtuu tästä onnettomasta t i ­lanteesta,
synn3rttää eripuraisuutta
jäsenien j a osastojen järjestöstä
erottamisia, hajaannusta j a täten t u ­hoaa
järjestöistämme kaiken mehun
j a voiman, tehden ne heikoiksi, avut­tomiksi
aseiksi työläisten luokka­taistelussa
i.n.e.>
1 Viime vuoden kongressin jälkeen
oh kansallisen itsenäisyyden kan­nattajia
syytetty hajotusyrityksistä,
j o i l l a tahdotaan tuhota j a heiken­tää
Canadan taloudellisia järjestöjä.
NuP kannattajat ovat koettaneet
päästä käsiksi tosiasioihin, tutkia
niitä ja sitten päättää mitä olisi
tehtävä ehkäistäkseen Tappeutumi-sen
j a hajaanntrksen j a ntitä edel­leen
on tehtävä t^oudellisen liik-
84,291
Lakkoavustusta . . . . .. 8,542,000
Sairaus ja loukkaus-avustusta
1,328,633
(Vanhuus y. m. avus­tuksia
2,338,795
V i i s i fei-kaj;jsainyälistä» järjestöä
ilmettävät kuluttaneensa, erilaisiin
avustustarkotuksiin $42,235, joka
on $1,055 enemmän kuin yhtenä-kään
edellisenä vuonna.
Uskovatko taloudellisen liikkeen
itsenäisyysvaatimuksen vastustajat,
että tapahtumilla Nova IScotiassa,
jossa pohjajpukot ovat vaatineet oi­keutta
valita mieluisensa virkailijat
unioihin j a määräysvaltaa piirin s i ­säisiin
asioihin, ei ole minkäänlais­ta
vaikutusta taloudelliseen liikkee­seen
yli koko Canadan? Tässä on
meillä esimerkki miten union viral­liset
hurtat soimaisivat jäsenistöä
kun he taistelivat sotilaiden käyttöä
vastaan teollisuusriidoissa.
Canadan taloudellisen liikkeen,
jos se aikoo elää, tulee saada
empimättömän oikeuden voimansa
•käyttämiseen milloin se itse haluaa,
olipa sitten kyseessä poliittinen taik­ka
taloudellinen toiminta, olipa vas­tassa
sitten työnantajat tai hallitus.
Jack McDonald.
kansainvälisyyttä.
5. Me emme .syytä, näistä vir­heistä
I. "VV. W : n jäsenistön huo­mattavaa
. etcemmistöä. I.'W.W:n
pelkkä nimi; sen yritytset lähes
parinkymmenen vuoden ajan laa­jentua
kansamvälisekat» s«n ilahdut­tavat
tervehdykset Kiinan j a F i l i p ­piinien
työläisten osottamasta kan­sainvälisestä
solidaristindesta Cali-fornian
tuotteiden boifcoteeraukses-sa
jo sellaisenaan, muiden seikko­jen
ohella toteavat, että sellaiset
lausunnot kuin edellisen toimeen­panevan
komitean puheenjohtajan
Russelin tammi^un virallisessa b u l -
letiinissa, ,että kansainvälinen yh­tyminen
ei ole mistään merkitykses­tä,
ovat vastoin I.'W".W:n aatesisäl­lön
yleistä suuntaa.
6. Jokaisen järjestön, jonka kat­se
ulottuu paikalliskysymyksistä
kansallisiin kysymyksiin, on pakko,
nähdessään tämän kautta sen tosi­asian,
että työväestön on esiinnyt­tävä
luokkana, hyväksyä jonkinlai­nen
kansainvälinen yhdysside ' ja
jonkunlainen kansainvälinen kat­santokanta.
Gompers säilytti muu­tamaan
aikaan sitte yhteyden Ams­terdamin
Ihternationalen Jcanssa ja
nytkin hän auttaa rahavaroilla Sak-yan
j a vehkeilevän anarkistisen a i ­neksen
vaikutuksesta onkfn ajautu­nut
pafieRsettuvaan vihamieliseen
kantaan NeuvostorVenäjää vastaan.
Berliinm ryhmä ei' välitä vähääkään
teollisuns-unionismista järjestörauo-tona,
sen yksilöllisen anarkismih f i ­losofia
sisältää itseensä epäkeskit-tymisen,
ammatti-itsenäiisyyden,
työnantajia vastaan taistelevien työ"-
läisten taloudellisen rintaman ha-janaisuod^
en, sekamelskan, joka on
peitetty- vaHantumonksellfseira s a -
nahehnällä jä se pysyy lahkolaisuu­tena
j*a kourallisen anarkistien hom^
mana, j"oiden ainoana huomion kiin-nittämiskeinona.
on vastustuskannan
ottaminen kaikkeen siihen nähden,
mikä kuvaa Venäjän työläisten neu­vostovaltaa.
Yhä keskittyneemnää
ja mnrhahaluisempaa Iransainvähstä
porvaristoa vastaan tällainen väline
on vaaraksi sen sijaan kuin avuksi.
'10. Punainen Taloudellinen Inter­nationale,
jonka päämaja on Mosko­vassa,
on se Internationale, johon
I.W.W:n pitäisi liityä, ollakseen so­pusoinnussa
omien parhaitten etu­jensa
kanssa; iP.T.I. yhdistää kes­kimäärin
13,000,000 työläistä nel-jäsäkymmenessä
kahdessa eri maas­sa.
Sen taistelu perustuu vallanku­moukselliseen
teollisuusunionismiin
san ammattijärjestöjen petollisia toiminnan, tarmokkuuden ja denio-uniot
voivat kukistaa Kapitalismin
ilman vallankumouksellista puoluet­ta,
tai päinvastoin, on samaa kuin
pairisii alasimen riitelemään vasa­ran
kanssa auta kumpi näistä on
tärlcein.
13. P . T X halutessaan saavuttaa
yhtenäisyyden: niiden maailman re­hellisten
,syn(Kfcalististen työläisten
kanssa,,,jotka eivät ole päässeer ym­märtämään
... eroa' kommunistipuolu­eeni
j.ai halveksittavan Toisen Inter-nationalan,
«sosialististen» reformisti-puolueiilen
välillä, kuitenkin, katka­si
sen orgaanisen yhteytensä, . mikä
(ennen. P.T.I :n toista kongressia)
yhdisti: sen- Kolmanteen (kommunis­tiseen^
Internationaleen. Nykjnsin
suhteet näiden kummankin Interna-tionalieii!
välillä ovat yksinkertaisesti
vain «tafstelohenkinen yhteistoimin­ta
ja yhdenmukainen taistelu» puo­lustuksessa
j a hyökkäyksessä, pääo­maa
vastaan; suiide,-minkä. meidän
mielestämme I.W.W. voisi hyväksyä
välttämättömyjrtenä.
perustaa ensrraaaaeii SEUoranarsen matkustajaliikenteen <?ka»wi; •
maista Canadaan uudesta vaodesta alkaen hvSntS^^^f^Jl^^^i
ajanmuk^silla. höyryiaävoilla, timnetndla j»
GÖTEBORGISTA S U O R A A N HALIFAXIIN, GANADA
(ja sieltä New Yorkiin). ' ^ " ^ ^
STOCKHOEBi; KariUL M , H e t 2, Lokak. 11. M ™ » t , r
D R O T T N I N G H O O t K c S I b 27, Heinäk. 26. Lokak 25MSLI^
S T O C K H O L M : Ke.äfc 18, Eldc. 2, I^kdT 11 M i i ^ * f ! ! ^ ^5
K U N G S H O L M Heinäk«u« 3, Eloisaa gTSyy.k. S fcl^^f
Täten tarjotaan Suomesta matkustaville siirtolaisille mukAr»
nopea j a suoranainen'matka valtameren poikki Halifaxiin «^^iT • *
millä junayhteyksinä määräpaikkoihin " a a k k ' Ä i e Ä S
hinnat Canadasta ovat hyvm halvat siirtolaisille, joten sSlT
hoja etenkin länsi-Canädaan matkustavina. ^ ^^^^
Ostakaa piäettinne sukulaisillenne ja ystävillenne «f,,»™..*
Canadaan (eli Yhdysvaltoihin)* R U O T S I N - ^ E R S U N j S '
joka tarjoo heille nopean' j a suoranaisen matkan. '^'^
Pilettien hinnat Helsingistä j a Turusta Halifaxiin (tahi New
Y o r k i i n ) :
Cabin j a II luokka. $1S5.00; III luokka $109 50
Saadaksenne tarkempia tietoja pileteistä ym ' kehniti.™™
kääntymään lähimmän/' asiamieliemme puoleen, tahi '""^inme
SWED1Bir AMERICAN LINE
24 State St, 127/ Sb. Third St. 115 CHerr.
N E W YORK. N . Y . M I N N E A P O L I S , MINN. SEATTLE
P A U L G U L I N & C O . , G i P . A . ERICK J . KORTE^
518 St. Catharine St. We«l, Montreal, Que. Port Arthur; Oat
J . V. K A N N A S T O , Liberty Bidfir; Eome St., Sudbury, Oiit.,!ffox6ff
SUOMESTA
P U N A V A N G I T J A S O S I A L I D E M O i
K R A T I N E N PUOLyE-K
O N E I S T O .
Taantumus ei yksin vallitse:: vah^
kilamuurien ulkoi)uolella, ' vaan^
myöskin sisällä. Piikkilarikaraitaukr
sen sisällä ehkä rajuimmin. '
V. 1921 l a a d i t t i i n ' eduskunnassa
laki poliittisten vankien oikeuksil­ta,
ollen ^e jo alkujaan hyvin vai^
vainen. Käytännössä sitä vielä kai­killa
keinoin ,on koetettii saada r a -
joitettua. Pitkin matkaa, lain synr
tymisestä alkaen, ovat vankilayi-
14. 'Yhteisen edustuksen poista- ranomaiset tämän, lain suomia' o i -
johtajia erottamaan P. T. I :n kan­nattajia
j a tuhoamaan Saksan työ­läisten
vastustuskyvyn fascistidikta-tuuria
vastaan. Gompersilla j a Mo-ronesilla
on imperialistien renkinä
toimiva suur-amerikaläinen interna-kratisen
keskittyneisyyden pohjalle
perustuvan kurinpidollisen taistelun
Internationalena. Sen tarkotusperä-nä
on yhdistää kaikki maailman val­lankumoukselliset
työläiset yntei-seen
taisteluun kapitalismia vastaan
tionalensa. Frank Hodges, Englan- Jf rakentaa uusi yhteiskunta histo-nin
hiilenkaivajien pettäjä, vieraili .'"ialHsesti välttämättömän ylimenö-
A. F. of L : n könventsionissa ja hy- ^^auden kautta. Tämän ylimenokau-väksyi
Amerikan hiilenkaivajien aikana proletariaatti muo-pettäjän
Le\visin toimenpiteen P. kostuu hallitsevaksi luokaksi j a pa-
T. I:n kannattajan, edustaja Dun- ^°ttaa kaikki kapitalistit j a vasta-nen
erottamisen. Kaikkialla pää- ^*"^"^'"™<>^^selliset ainekset alistu^
oman työväenluutnanttieri yhteis- ^^^oHkadiktatuurinsa alaiseksi,
rintama, pääomaii sortotoimenpitei- ^»^'ai^essa maassa P.T.I. pyrkii a i -
den rinnalla, esiintyy työläisiä vas- niin kiinteän järjestö-taan.
Probleemina ei sen vuoksi J-l^^^^^ suinkin eri- taloudel-ole,
"onko työväenluokalle tarpeel- ^'^^"•'^''Jestöjen kesken, jotka nyt
lista kansainvälinen toiminta, vai ^^^^«^«^ät erilUsinä yhteistä vihol-eikö
ole», vaan "mikä kansainväli- T^*^^"" Sellaisissa tapauksis-nen
yhdysside on paras?" i ' ^ ; ^ " " ^ * Järjestömuoto- j a ^ t t e e l -
„ T - j 1 - 4. - 1 - X -o i eroavaisuuksien takia esteitä
7 Joidenkin^^tyolaistovereideni on olemassa kiinteän järjestöyhtey-ajatuksena
o_n. e_tte_ I.W.W. selllai- den rakentamiseksi.^ P . T . I . pyrSi
saamaan työläisten järjestöt yhtei­seen
rintamaan toiminnan samankal-senaan
on oma. Internationale. K u i ­tenkin
ulkokohtainen tarkistelu o-spttaa,
että tämä ajatus ei ole muu­ta
kuin mielikuvituksellinen. Maa­ilmassa
on tätä nykyä noin neljä­kymmentä
miljoonaa työläistä jo
taistuttamiseksi puolustuksen j a ka­pitalistisia
olosuhteita vastaan täh­täävän
hyökkäyksen erikois-ohjel-man
perusteella.
mihen P.T.Irri. j a Kommunistisen I n -
ternationalen •välillä johti siihen, et­tä
suuret Ranskan j a Espanjan synr
dikaiBsäset uniot liittyivät P.T.I:een
ja pitäisi myöskin johtaa LW."W':h
liittymiseen. Mutta anarko-syndikä-lististen
ainesten (Williamsin r a ­portti,
Sandgrenin ja Paynen poli­tiikka)
turmiollinen juonittelu B e r -
l i S i i n anarkistiryhmän yhteistoimin­nan
kanssa, on estänyt L^VV.^^SVai y -
leisesti levitetyistä lehdistä kaikki
oikaisut j a sen valheen kumoamisen,
että P.T.I. pyrkii L'W.'W:n «hävittä­miseen
» ja jättäisi muka tilalle vain
aikansaylieläneet ammattiuniot. Me
täten virallisesti julistamme, että
sellaiset lausunnot ovat ^valheita, ja
vetoamme P.T.I :n käytännölliseen
ohjelmaan todistuskappaleena. Ame­rikassa
on •I.-W.'VV:ri ohella muitakin
teoUisuusUnioita, jotka ovat liitty­neet
P.T.I :een j a mikä niistä on
«hävitetty;^.
15. P.T.I :n loisen kongressin pää­töslauselman
tutkiminen (päätös­lauselmat
julaistu AmeriÄassa T.U.^
E.£,:n .toimesta) kumoaisi valheen
«hävittämisestä» j a selittäisi PiT.I:n
suunnitelman säilyttää vallankumo­uksellinen
vaikutus ja kosketus
joukkojen kanssa. Säilyttämällä jä­senyytensä
vanhoillisissa s. unloissa
j a toimimalla niissä, P.T.I in kannat­tajat
vain noudattavat samankaltais­ta
taktiikkaa kuin moni I.'W.W:kin
jäsen, joka on myös jäsenenä van­hoillisissa
unoissa, P.T.I. ottaa kaik­ki
todelliset uniot sellaisina kuin
ne ovat j a yrittää voimistuttaa niitä
teollisen j a kansain-välisen yhdistä­misen
kautta. P.T.I ai ohjelma myös
sisältää edellytyksen taktiikkamuu­toksille
niiden olosuhteiden mukai­sesti
mitkä milloinkin/ missäkin
maassa vallitsevat. On väärin, että
P.T.I Itä .<kontrölleeraayat venäläis
set» tai että sitä määräisi «venäläi­nen
taktiikka». Amerikan ohjelma
on sovellutettu Amerikan olosuhtei­siin,
josta I.W.W:n jäsenet tulisivat
vakuutetuiksi, jos tämä ohjelma j u -
laistaisiin I..W."W:n lehdissä; Jos
I.W.W. on kysymyksessä eri mieltä,
niin sen pitäisi väitellä oman Jcan-tansa
puolesta- liittojärjestönä. ' k u ­ten
teoUisuusunio väittelee ohjel­mansa
puolesta I.W.'W:n yrelsassä
käonventsionissa.
(Jatkoa 3 Ola sivulla.)
keuksia poliittisilta vangeilta, nypi-pineet
pois. , •>•
Milloinkaan ei näiden oikeuksien
kimppuun ole hyökätty niin häikäi­lemättömästi
kuin viimeisihiä seit­semänä
kuukautena. Kiiristys- ja.
pakkotoimenpiteitä on tehostettu.
Kaikista näistä eri kiristystoimien-piteistä
ovat vangit lukuisasti' va^-
littaneet oikeusministeriölle. Vas­taus
oh säännölliseesti" ollut "irf
anna aihetta mihinkään toimenpi­t
e i s i i n . " Sen 'vielä käsittää, k u n
"ei anna aihetta"' tulee oikeusmi­nisteriön
taholta. ^ BEotta turitutr jo
käsittämättömältä, että ne sos.-
dem. sanomalehdet, j-otka sanovat
ajavansa poliittiisten vankien asiaa,
kieltäytyvät jyrkästf tuomasta j^ul-kisuuteen'
näitä oikeusministeriölle
tehtyjä valituksia, antaen huomata
"ei anna aihetta."
lasta, mitä poliittiset vangit saavat
osakseen? Vai/minkä takia niistii
•vaietaan!!
( Toiseksi: Pelkääkö sos;-dema.
kraattihen lehdistö, että paljasta-maila.
Suomen työtätekevälle' väa.
tölle' ne kurjat olot, jossa maam­me
liiokkataistelijat viruvat, nBitän
parjauksensa naapurimaannne Tan-kiläoiöisti
jää varjnon?:
Jbaftko katkeroituneita van­keja
Tammisaare.n kurjälassa.
•• - o ^
PETSAMO-YKTlöPr TOIMINTA
Sikäli' kuin ennakolta on saata
'Fetsamo-yhtiön vieVä päättämättä
olievista tileistä tietää, ei' yhtiön
harjoittaman Gikkeen tulot riits
yhtiön, kustannusten peittämiseni.
TÄinä on. johtunut sitä, että ybtiön
on täytynyt a'vustaa paikalliista vä­estöä
välittämänä sille elintarpeita
j a mi^uta tavaraa suhteellsestr pie­nellä
•yoittolla sekä estämällä pai-kalirsen.-
väestön sille tarjoomat
tuotteet mTii korkeasta ninnasta,
että kaupasta on jo ettrkäteen ti>
detty aiheutuvan tappiota. Korkei­den
hintojen maksamiseen on yh­tiö
katsonut olevansa velvollinen,
froskäj kalan saalis Petsamossa o!i
vnme vuonna tavallista . huonompi
ja" koska hinnan pitäminen alhai­sempana
olisi lamauttanut hlas-tnsta
j a saaliin ollessa muutenldn
niukan, oKsi väestö siten joutunut
yhä suuremman avustuksen tar­peeseen.
Näin ollen, edeUyttää yi-tiön
toiminta subranaisra avustus­ta
valtion puolelta. Yhtiön tulee
Sos.-dem: sanomalehedistölle ei yhä edeUeen välittää, kulkuneiiro.
kelpaa oikeaksi todistettu jäljen­jen
puutteessa, väestölle ebntarv
nös valituksista, j o i t a yan^t teke­vät
oikeusministeriölle.
Lul^emattomia kertoja on sano­malehdistölle;
ympäri maata lähe­tetty
kirjoituksia oloista Tammi­saaren
. kurjälassa, ehkä lukuisam­min
itse "Suomen Sosialidemokrax-t
i l l e " . ; Kuitenkaan näitä er ole j u l - tä, varten jääkellan. Yh^ip" ' :
kaistu. Kaikkein viimeiseksf - Ito" «iiaitsee nykyään Kyron-.r
tarjottu yiipUrilaiselle keskustaleh-delle
"Kansan Työlle". Tämä kos­ki
vain erästä valitusta sanaan, a l ­kuperäisestä
jäljennetty. Lehdellä
ei näin ollen olisi ollut mitään
"riskiä" kirjoituksen juUcaiseihises-ta.
Sanotun lehden toimittaja J .
F. Aalto vastasi: ^*01ivat kirjoituk-senne
.miten pätevästi todistettuja
jäljennöksiä .tahansa, me emme n i i ­tä
julkaise". '
Toverit! ^ ~ se on ainoastaan
muunnos oikeusministeriön leima­simesta
poliittisia vankeja varten,
"ei anna aihetta-', lyötynä ' ^ p u -
rilaisten" leimasimella: "ine ?emme
niitä julkaise". '
Mutta annappas olla. Miioin
vain tulee kysymykseen jonkun
" R i i a n valkokaartilaistietotoimis-tön"
sianomalehtikirjoitns .öloisfci
Neuvosto-Venäjän vankiloista, . s i l ­l
o in ei epäillä hetkeäkään. Nain
ollen tulee väkisinkin kysyneeksi:
E n s i k s i : Onko Suomen 'sos.-
dem. puolttetoimikanta päättänyt
peitä j a muita tavaroita sekä os­taa
väestöltä sen tarjooraai tuo^
teet. — Lisäksi on yhtiön raien-nettava
Salmijärvelle puotihuoM-usto
tarpeeUisine lisärakennula-nen,
Parikkinaan leipomo ja,
töitä ostettavan lohen säilyttäffis-
Yhtiön io!i'-'
on (tori sijaitsee nykyä
saihori • maantierakennuksen omis»-
massa majatalossa Trifonas».
mutta koska sanottu maäBtieraienv
niis pian tarvitsee majatalon Ig^-
tettäväJcseen, on yhtiö paiottttt
rakentamaan konttorihuone:^^
— k a i k e n tämän perusteella anpo
yhtiö valtiolta l . W 0 O ; n :^
suuruista avustusta toifflintsn.»
jatkamiseksi.
-'v _ — • -o ; " .
käli tiedetään r aijotaan sajia ^
na käyntiin yhdeUävuowto^^^
ko yhtiöllä tämän y h t ^ d ^ ^ „ .
mus-toimeenpanna j o ^ g »^
wui. puuiu«:i.uiuuii.uuwi puafcuuiyi sia "järjestelyjä" ^^^^i-^nsaoi
oUa vaikenematta kaikesta mieUval- ehdoissa, näyttänee lähitoie^
T Y Ö O L O T S A H A T E O I X ^
D E S S A H U O N O N E V A T .
koko •
' Leskelä Bruks Abm 01
sahalla Läskelajoensuussa on 1
sahan työväki n,oin 400 henkeä, «a-n
P t t u i r i : i työstä. Syyksi Wsa>^
miseen. mainitaan epäedullinen ^ -
lanne puutavaramarkkinoilla.