Vapaus, August 17, 1967

              S i v u 2 Torstai, elokuun 17 p. — Tuesday, Aug. 17, 1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O ^ G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
(U^eRTY) Establlsh^ NQV, 6, m? .,
eOITOR:.W. E K L U N D . ' ; M A N A G E R : E. 8 U K S|
•:i:.EL.EPHONE: OFnCB A N D CDITORIAL 674-4264' '
PtäiUshed tlurice we6Wy: Tiiesdays. Thursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Ck>. Limited, 100-102 E lm St: West, Sitdbury, Ontario. Canada.
' Adl«rtläliig rtites upon appllcation, translatlon free of charge.
Authorlaed te seoond olass mall by the Post Office Department, Ottawa,
: and for payment of postage i a cash;
CANADIAN LANGUAGEPRESS
mAUSBINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 fck. $5.25 USA:n:
Skk. 3.00 Suomeen:
1 vk, $11.00,6 kk. $5.76
1 vk. 11.50, ekk. 6.25
•Mi
Taistelu imperia<]Jsinia vastaabi
taustoitin sisäistä taantumusta vastäian
Huonoa "lääkettä"
Sen sij'aan, että ryhdyttäilsiin tosimiö^ssä poistamakin
niitä kurjia olosuhteita, mitkä neefkeriväestön mieliä katke­roittavat.
Yhdysvalloissa tehdS3n nykyään valijiisteluja po­l
i i s i v a l t i on olosuihteidem järjestäimiseiksi, ettemme sanoisi fa- ^
sistisen poliisiterrorin toteuttamiseksi. •
Kuvaavana j a pahaenteisenä esimerkkioiiä tästä on nee­keri
vastaisten poikkeuslakien pikamarssissa laatiminen, i l ­meisesti
neekeriväestöä vastaan Ifiohdistuvien "tutkimusten"
järjestäminenj senaattorien, j a muiden viskaalien neekerivas-taiset
palopuheet j a yksityisten neek^ri^n pidättämiset, p u -
humattamaan nyt rotulevottomuuksien yhteydessä käyte­tyistä
voimakeinoista, tankkien j a konekiväärien käytöstä
neekeriväestöä vastaan. »
Tässä yhteydessä kiintyy pakosta huomio siihen k u n 22-
vuotiasta Michael Lewis-nimistä neekeriä vastaan on nostet­t
u syytös siitä, että hän on " k i i h o t t a n u t " väikjoukkoja mella­k
o i n t i in j a i t s e k in osallistunut, ainakin kahteen rotumellak-kaan.
AP.TI uutistiedon perusteella poliisit ovat etsineet
"kiihoiifctajia" j a lopulta eräs poliisipäällikkö " t u n s i " mr. L e ­w
i s in yhdeksi etsityistä "kiihoittajista". Miehelle lyötiin kä­siraudat
käsiin j a annettiin haasteet, joieta voidaan antaa 5
vuoden vankilatuomio.
Meitä ei kiinnosta tässä yhteydessä lainkaan se, onko
mr, Lewis "kirhoittäia" vai eil':*ö ole. Tosiasia, nimittäin on,
että Yhdysvaltain rotulevofctomuuksissa on 'kysymys paljon
muusta kuin joistakin " I c i i h o i t t a j i s t a " tai heidän puuttees­taan.
J o i t a k in yksilöjä ehkä lukuunottamatta suuria kansan­joukkoja
ei saada " k i i h o i t e t u k s i " mellakointiin, ellei näillä
kansanjoukoilla ole j o i t a k in erikoisprobleemeja, mitkä kat­keroittavat
suurten jcukkojen mielialoja. Tästä myös johtuu
että hallinnollisilla toimenpiteillä, " k i i h o i t t a j i a " vastaan ei
voiteta mitääai, ellei yritetä korjata niitä olosuhteita, mitkä
tyytymättömyyttä aiheuttavat. Poliisiterrorin a v u l l a voidaari
ehlkä väihäksi ajaksi päästä levottomaan välirauhatiiantee-seen,
mutta ajan mittaan se johtaa vain entistä pahempaan
purkaukseen.
Indonesia on jatkuvasti armei­jan
korkeimpien upseerien kä­sissä.
VähUitäSn 300,000 kommu­nistia
ja demokraattia on ammut­tu,
kjinuneiiet tuliwnet pidätetyt
täyttävSi mai^n vaqUlat. Pidätyk­set
ia olUudeqkäyvnit jatkuvat
— vleiä viime viikolla tuomittiin
kuolemaan Indonesian kommunis­tisen
puolueen poliittisen toimi-kunqan
jäsen Sudismanu. Anti­kommunismi
on julistettu Indo­nesian
viralliseksi sisäpolitiikak­si.
Indonesian nykyistä tilannetta
ja siihen johtaneita syitä pohtii
Ranskan kommunistisen puo­lueen
päääänenkannattäja 1'litt-manite
mielenkiintoisessa yhteen-vetoarflkkelissaan.
M-teik .sastttoi Indonesian kommu­nistinen
puolue, jonka jäsenmäärä
oli lahio 3 miljoonaa, ajautua täl-laiseon
tuhoon? kysyy rHujnaaiite,
{diton jve oi kyennyt nostamaan
laajoja kaiu^amjoukkoja taistoluun,
joka oliri Iteskeyltänyt taantumuk­sen
hyökkäyksen? Näiltä kysymyk-
.siä ovat Oiiltäneet maailman kaik­ki
kommunJstit j a nyt niihin voi­daan
osittain vastata.
Indonesialaiset kommunistit, jot­ka
oval jovkkovainojen vuoksi ha-jaantxincet
pioniin ryhmiin, ovat jo
yrittäneet .'alaisissa .asiakirjoissaan
analysoida tehtyjä virheitä Ja suun-nite.>
la tulevaisuuden toimi.itaa.
^Näissä a.-iakirjoissa todetaan In-dom-
siar. kommunistisen puolueen
•iyylljslyncon viime vuosina sekä
vasftramistolai&iin ciitä oikcisto-op-portunrtisJin
virheisiin. Puolueen
vuonna 1954 hyväksytty uusi oh­jelma
hahmotteli puoliieoUc kan­sallisen
rintaman muodoälamisen
•ien, edellytti oikeictovoimien eris­tämisen
msassa, kansan, elintason
kohottamisen ja samalla viitoitti
lietä susialismiin.
Vuodf n 1955 vaaleissa puolueen
chdrkkrat .saivat yli 6 miljoonaa
•läntä ja vuoden 1957—58 kunnain
:ssyai»lciis;i kommunisUsesla puo­lueesta
tuli maan suurin ja se sai
8 miljor>nar. ääntä.
Vuod'sta 1960 lähtien puolueen
johto a!koi kuitenkin etääntyä edel-it^
sissä edustajakokouksissa viitoite­tulta
tjz<ltä.rHumanite toteaa, että
suurHl osa puolueen johtajista seu­rasi
Kinan kommunistisen puo-
Jueeii chjella j a niiden perusteel­la
arvioi väärin maan poliittiset
voiniasr.hteoit.
jaim sisUis^ibn taantumuksen toimin^
l.ia selvästi aliarvioitiin. Ideologi-eella
alalla taistelu kohdistettiin
"nykyaiRaiBta revislonismia" vn«
taan.
Kehitys johti siihen, että puo-luee;
i V H o<.lus|tajaKokoukscssa"1962
päätnnmiksst muiatutUvat pelotta­vassa
määrin katisalllfien porvaris-
< an tunnuk&ia. Sukarnon valtioUi
nen idtoloyia — pantsha sila —
ja häincn rolättisot julistuksensa,
natioiia.i.istiset eiillaisia' näkemyk­siä
yhieon sovittelevat asiakkjat,
joissa f^ll y«lvä pikkupoi-varilllnen
leima, katkottiin avoimesti puo­lueen.
i.oisck.si ohjelmaksi.
Samai.n. oikaan taloudellinen krii­si
sai katasirofaalisiet mittasuhieet,
luot.-.nt-; .«-upistui, -työtähakevien
«senia huononi. Valtion haltuun
otetut tuotsmtolaitolcset kykenivät
antaniarn v m n 2—15 prosenttia
edellytetystä voittosummasta val^
tiollc. .Jal«;lusteollisuus toimi 40
pro!3onUn teholla. Vuodesta 1953
vuoteen 1965 infhmtio nosti elin-tarvikkoidon
vähiUäLsmyyntihintoja
BO-kcrl.iisik.';!.
M-ascudvIla ei vuonna 1960 ju­listettua
maareformia enempää
kuin h»I:ia maanomistuksen rajois­takaan
toteutettu ja lähes 60 pro­senttia
talonpojista oli yhä ilman
inaata. Vuokraamastaan maasta
heidän oli uuoritettava valtava kor­vaus.
•
S A L A L I I T O L L A SALALIITTOA
V A S T A A N :
ietoiä};\ vjarasita. Näisfi^ Ofosyl)
oissa lyntyl "syyakuun 30, pälvttftl
iät*", Johon osallistui armeijan
äsemmii^toiaLsia aineksia.
Saialiitto rauJceni ja kenraalit
fäyttiivät aiheena pannakseen
;man Vnaippaukflensa toimeen ja
iistääk:.eon vallan käsiinsä. Indo-esian
valjankumous hukutettiin
vereen j a maan kommunistisen
}uo).ue«n rivit hajotettiin.
>l'Hun^itc toteaa; että Indone^
laai vc'tava tragedia aiheuttaa le-
.'Ottamoitta moallmam kalkkien de-nokraartiöTj
keskuudessa. Samalla
ehti votää Indonesian tapauksista
nääi-ätyn lohtopäätöksen huomäut-
'aes*aaM sen osoittavan, mihin joh-vus.
K i l n a l m i U U ^ K^
lehti klrjol)tl*^8iiai(»n ä4rlNivj^
liä 1964: "Valta, rf^lpmunattoiim^s'
ja taNivarvo voidaan saavuttaa
oseelUätcn voljroifiii avuUa ja vata
seHai$lx>n v<^iiinl/9i| avulla, itämä on
>iUut edellÄoh iuakkataistedun ytei-rjen
l a k i " . Kiinalaiset kataovat; et­tä
rauhanomainen siirtyminen val­taan
voi oHa vain propagandar-puhAtta,
jotta hähiätttäisiln joukot^
ja voitaisiin aalaiisuudessa vaUnis-tftlhtetujoitkön
voimin suoritetttta-aseellista
kapinaa.' THumanite to­teaa,
että Indonesian tapohtttmat
antöJvat ra?käari opetuksen täUalSr
ten teorioiden arvosta. :
VANHUUDEN HÖPERÖ
VAIKO VALTIOMIES?
" M Y R S K Y N VYÖHYKE"
Indoresian puolueen johtajat yh­tyivät
Pekingin käsitykseon. että
KaakkoisAnsia on "kan-sainvälisten
iTStiviiL-"jen kesJius" ja että, siellä
? i y i \ i i .s e c vallankumouksellinen
•'myrskyn vyöhyke". Tämän n:ukai-
-»esti puolue kutsui kansaa taiste­luun
ulkopoliilUäilla tunnuksilla,
impjriaiisnjiä vastaan, kun sen si-
K u l u v a kesä on jo neljäs Yhdysvaltain vuonna 1964 al­kaneessa
kuumien ro tukesi en sarjassa. Tämä kesä eroaa muis-taf
siinä, että nyt cnrotulevottomuuiksia esiintynyt sellaisis­sakin
kaupungeissa ,joissa värillisten olot amerikkalaisten
oman käsityskannan mukaan ovat esimerkilliset.
KansalaisoikeuStaistelua ovat vuosikausia johtaneet va-kaunmkselUset
j a harkitsevat värilliset ja valkoihoiset y h ­dessä.
T i l a n n e o n osittain riistäytynyt heidän käsistään. Suu­ret
värilliset joukot, jotka ovat kok-eneet pettymyksiä pet-tjrmysten
jälkeen, eivät kuuntele enää heitä vaan. "mustan
v a l l a n " puolestapuhujia. Niiden vaatimukset j a päämäärät
ovat sekavia j a ristiriitaisiakin. Kärjistyneimnnillään ne
esiintyvät nuoren Rap B r o w n i n kiihkeissä puheissa, joLssa
toistuu vakuutus " M e poltamme vielä kaiken tässä maassa".
Toimen mustan vallan johtavista nimistä, 26-vuotias en­tinen
ylioppilasjohtaja Stokely Garmichael ei keholta polt-tamiseen,
vaan puhuu vallankumouksesta. Hän osallistui äs­kettäin
tarl^kailijana Havannassa pidettyyn latinalaisen Ame­r
i k a n solidaarisuusjärjestön OLAS:n kokoukseen. Sielläkin
puhuttiin paljon vallankumouksista, j a n i in eräät " t a r k k a i ­l
i j a t " j o kiirehtivät vihjailemaan, että Yhdysvaltain rotule-vottomufudet
ovatkin kuubalaisten järjestämiä! Yhdysvaltah
laisten taantumuksellisempien rotukiihkoilijäin piirustuksiin
tämä perusteeton väite sopii hyvin. Kuuba on malka heidän
silmissään ja samoin oikeuksiaan vaativa oma neekeriväestö.
Vaikka Carmichael Kuubassa sanoikin Kuuban vallan­kumouksellisten
olevan Yhdysvaltaiin neekerien esikuvana,
n i i n se e i vielä mitenkään merkitse vallankumouksen vien­tiä
Kuubasta Pohjois-Amerikan mantereelle. Sorretun j a hal­veksitun,
slummeihin tungetim n^ekeriväestön viha ja katke­ruus
on patoutunut vuosisatojen aikana, siitä lähtien kun rotulevottomuuksien pa-valktoiset
alkoivat kuljettaa orjalaivoillaan halpaa työvoimaa hentajäna, ellei visseissä ta-
Afrikasta Amerikkaan. Vanhastaan tunnettuja tosiasioita pauksissa n i i d en välillisenä a i -
ovat neekerislummien suorastaan hirveän suuri rikollisuus heunajana, on Vietnamin sota,
j a niiden asukkaiden alhainen sivistystaso. Syy e i ole k u i - mikä raaistaa amerikkalaisten
tenkaan neekereissä vaan niissä, jotka ovat neekereitä pitä- mieliä yleensä. Kysymys ei ole
neert alaspainetussa asemassa. Eihän ihmiseltä, joka hataran ^31^ siitä, että Yhdysvaltain
koulunkäyntinsä päättymisen jälkeen ei ole ottanut lehteä neekercitä käytetään Vietna^
tai kirjaa käteensä, voi odottaakaan muuta vastalausetta huin min sodassa " t y k i n ruokana",
tuhopolttoa, tuliaseen käyttöä ja valkoisten omistamien l i i k - vaan myös, j a ennenkaikkea
keiden työstöä. siitä, että he näkevät maan va-
Levottomuuksien leviäniinen muuallekin kuin slummei- j-ojg haaskattavan 20—30 m i l -
h i n j a enemmän tai vähenamän säännöllisessä työssä olevan jardia dollaria Vietnamin k a n -
väarillisen väestön keskuuteen — kuten autotehtaiden kau- san nujertamiseksi-silloTn kun
p u n k i i n Detroitiin — on sekin paikallisten olojen aiheuttama kotimaassa e i mufca riitä muu-purkaus.
Musta autctyöläinen saa aina vähemmän palkikaa ;, ta kuioi nimeksi varoja köyhyy-kudn
valkoihoinen työtoverinsa vaikka he olisivat aivan yhtä den ja kurjuuden poistamiseksi
hyviä ammattimiehiä. Neekerilläkin_voi' olla omakotitalon- slummialueilta.
Tässä tjlniitecssa Indonesian kom-muni.'};
in en puolue luopui toimin-riasta
maan työtätekevien hyväksi
ja kesk-.tty! Kiinan esimerkin mu­kaan
taiiite:un "vahingollisia mieli-ilojri
v i i s t a J i i i " . Täsyä taistelus.sa o li
Sukarnolla imperialismin jbreä-iiänisLMiii
tuomitsijana oma sopiva
paikkansa.
Tällainen taistelu johti armeijan
kasvav.-i-n vaikutu.ivaltaan laioti^lun
lärki^ärii-. aseena. Armeija nieli
ir.aan bMdjctista peräti 60 prosent­tia
j;i n:-in armeijan upseeriston pe­siytynyt
sisäinen tiiantumus vahvis­ti
a.^cni:aa'i.
Sykg>.!lä 1965, jolloin Sukarnon
!erv'jys he.kkcni, vase.mmisto ja
oike/sto vpImi.staiiiUii nousemaan
inlstohun loinen loistaan vastaan,
jos prc'.{idvr.tti kuoloa. E>tää!:&een
)aantunius!:onraalicn salaliiton kom­munisti
c n puolueen johto otti
käyiMöön .sarruit menetelmäi, Duun-nitlnJi
palrrtsivallankaappaiista sen
?ija??n, että olisi mobili.soinut jou­kot,
joi ka tosiasiassa eivät olleet
Teidän ja meidän!
l(o!iveräjäl1ä
Beaver Lake. — Yllättäi.i oli
3llekjrjoitt.jneella ilo saada hetkek­si
pitkvrim;itkan vieraita kun Mar­git
Häii.äläinen ja Paavo Voutilai­nen
poikkesivat kaikessa läirecasä
hetkelcsl juttusille. Tällaisia vierai­ta
pitää enkoisesli kiittää ja kun-iiioittajt
siiU, kun kovas.sa kiireessä
kui)'.'.nljn malttavat poiketa pais-kaanaan
kättä. E i edes kahville
';eri>ncut. Lyhyesti kutfTtiin tcrvei-
•iä auu-juhlasta, urhcilu.sta, Liitto­kokouksesta
ja muusta. Kiitos käyn
nistä vioniat. — Tekonimu.';.
Kun Ran.rkan presidentti de Gaul­le
vieri.ili viime kuun lopussa Ca­nadassa
Montrealin maailmamiäyt-lelysviä,
arveltiin kyllä yleisesti, et-ä
hän c i missään tapauksessa ha­lua
tavata TJSA:n presidenttiä John-:
soni.a, vaan käyttää aikaansa ja ti­laisuutensa
omien suurten suimni-t
c l m i e i i a ja Ranskan mahtavuuden
selittelyyn. Kyllä tä*.äkin tapahtui,
mut*a kenmali de Gaullen esiinty­misenä
tällä kertaa ei ollut mitään
laitoja eikä pieliä. Jo itse matka
risteiliji: CMbcrtilla alkoi meikoi-i
en inidenosoituksellisesti ja poik-keu.
ksellisevti. Ensin kenraali py-j-
äh.*yi ,New Foundlandin lähellä si-jaitsovaJle
pienelle St. Pierren saa­relle,
jonka kenraali l i i t t i II rnaail-man.<'
Od»n aikana Ranskaan vastoin
prcside-itti Rooseveltin tahtoa, ja
jonka 5,000 ranskaa puhuvaa asu-
'tasta elää pääasias.sa kalastuksella.
Tätä pi-;kuma ihmisryhmää varten
de GauUella oli oma. kehitysohjel-nian.
t-a.
Tämän jälkeen de Gaulle pur­jehti
Quebeciin ja vastoin kaikkia
vanlvjja prci'.okollan sääntöjä ris-
'»eilijä Colbeitin mastossa liehui
Kan';kan trikolori eikä isäntämaan
Canudau lippu, kuten tapa olisi
:-dcillyUäny? Mutta tämän jälkeen
.••eurasi kenraalin tärähdys, joka
aiheutti sut-ranaisen shokin ei ai-nojisLaati
Ganadassa ja USA:ssa,
vnun myös LänsiEuroopassa ja oi-
'cea^Jaan koko maailmassa. Use
Itapskajsa oliiin hämmentyneitä ai­na
ko.r.munisteisla konservatiivei
iiin asii. Kukaan c i ymmärtänyt,
mitä de Gaulle ajoi takaa, kun hän
juli.s'i: "Eluköön Montreal! Eläköön
Quebec: E.äkÖön vapaa Quebec!
Kläkööii ranc-kalainon Canada! Elä-
USAn LEVOTTOMUUKSISTA
KEKSIJÖDEN. RAHALÄHDE
Yhdysvaltalaiskaupungeissa
olleet ja ilmeisesti vielä tulevat
rotulevottomuudet osoittavat,
kuinka kauaskantoinen ja tur­miollinen
om Vietnamia va.s-taan
käytävä Yhdysvaltain
sa — mutta e i samassa kaupunginosassa kuin valkoisella työ­toverillaan.
Värillisten mahdoUisuudet lastensa kouluttami­seen
ovat olem'attomat valkoihoisiin verrattuna jne. loppu­mattomiin.
Tietenkin kehoitus " k a i k e n polttamiseen" tai y l i m a l k a i ­nen
"vallanloumouksesta" puhuminen eivät ratkaiset roitu-
0!nge'hnaa maa.ssa, jossa valkoihoisia on 173 miljoonaa ja vä- hyökkäyssota.
rillisiä-23 miljoonaa. Mutta ei sitä ratkaista myöskään John- Mitä neekerit haluavat ja
sönin hallituksen toimenpiten, panssarivaunuin, konökivää- tarvitsevat on se, että katteet-rein,
poliisin isikuin tai värillisiin kohdistuvin entistä anka^ tornien lupausten ja kiiihtyvän
ranunin määräyksin. Yhdysvaltain valkoihoiset saavat var- poliisiterrorin asemesta ryhdy-maan
vielä kukkuramitoin maksaa ylimielisyytensä ja l a i - tään käytännöllisiin toimenpi-minlyöntinsä
V a i n paikallinen ja radikaali tasa-arvoisuudea teisiin kröyhyyden, kurjuuden
toteuttaminen j a asenteiden muuttaminen saattavat pelastaa ja tietämättömyyiden hävittä-
Yhdysvallat kiatkeruuden j a vihan räjähdykseltä... miseksi eninenkadkkea neeke-
Huomioonottamatta ei voida liidin jättää sitä tosiasiaa, rien asuttamilta ghettoalueiUa.
New York. — Yhdysvaltojen si­säisien
levottomuuksien torjuntaan
on suunniteltu mitä eri.skummalli-vimpia
"aseita". Näihin keksintöi­hin
ovat antaneet ideoita .suur-riistan
metsästy.s, Vietnamin sola
ja jopa salainen agentti James
Bond.
Hämmästyttäviimpiä "mellakka-aseita"
ovat ns; "banaanin pikakuo-r
i j a " ja erilyinen-ikastelulaite, jon­ka
vesi.suihku.sta saa .sähköiskun.
Eräs tc;:;i.silainen yhtiö on suunni-teUut
"banaanin piikakuorijan". Se
on kemikaali, juUa voidaan kastella
kaluja. Aine tekee ne ikyinmenen
kerUia liukkaammiiksi kuin jää.
"Kemikaalilla voidaan estää i-osvo-jen
ja mellakoiIsijoiden piiäsy mille
tahaisa alueelle", väijtti yhtiön
edustaja.
Penn.sylvaniassa on keksitty
vaahdon kehittäjä, jolla toivotaan
voitavan kukistaa mellakoitsijat an­tamalle
heille "vaahtokylpy" kes-kellä
kalua. Hulinoitsijoille voidaan
järjestää "s-hokkihortoa" antamalla
heille tu>kallisiu, mutta vaaratto­mia
sähköiskuja eräänlaisella palo-r
u i «ik u j ä r j este Imäll ä.
Vähemmän hilpeitä vaikutuksia
on kyynelkaasun ia muiden kemi­kaalien
sekoituksella, jota voidaan
•ruiskuttaa aerosoliastioista. Se ai­heuttaa
20 minuutik.si näön sume­nemisen,
huimausta ja pahoinvoin­tia.
James Bond näyttää ins^piroineen
pa n ;sa roidu n kul j et us vä li nee n kons^
truoijia. Se voi kuljettaa 12 taistelu-valmisla
poliisia mellakkaalueelle
-suojaavan .savuverhon turvin.
On myös kehitetty "ohjusase" jol­la
voidaan ampua huumaavia nuo­lia.
Ne ovat .samanlaisia, joita käy­tetään
Afrikan suurriistan huumaa­miseen
ja merkitsemiseen.
köön Ranska!"
Koko mi-ailma oli tyrmistynyt.
Ja vallf.öniät kommentit totesivat,
että kouraali de Gaulle on käynyt
vanhuur!en höperöksi, mikä ei suin-
Kaan tee mMättömäksi hänen rnneh
kuultim itorita käytöstään. Amerik­kalainen
Npwsweek enmisteli, että
t'e GaiJle Quebecin skandaalin ja
vanhuuden höperyytensä vuoksi ei
^•ysy Rimskan valtion peräsimessä
pidempiiä kuin tämän vuoden lop­puun.
Mu'ta kenraali de Gaulle ei
olisi d i Gaulle ellei hänen esiin-tymiuelleen
löytyisi "järjellinen pe-
:-ustslu".
Jo nyt on käynyt täysin selväksi,
että hän ei suinkaan mennyt Cana-daan
Mont«ealin maailmanntiytte-iyyn
kitselemaa'n Rr.nskan osastoa
Fen paremmin kuin näyttelyn mUL'
takaan o.<sisfoja. Eikä hän l i i o in ha-lun/
uuit tavata Canadan pääministe­riä
Pearsoma ja kaikkein vähiten
uresldor tti Johnsonia. Kenraalin
Quebecin puheen muotoilusta, si­sällöstä
ja seurauksista voidaan
olla monta mieltä. Mutta yksi asia
on Jo nyt täysin selvä. Kenraali
men: Quebeciin puhumaan siitä,
.nit=' hän j j a t t e l i . Kaikki oli las-ketj.
ua. Mistään vanhuuden höpe-ryydost:'
tai ranskan kielisen väes­tön
va.staafioton aiheuttamasta " h i -
Keentyi:»iseitä" ei ollut ollenkaan
kysymy.s.
Vaodm 1961 väestönlaskennan
mul:.ia»i Canadan väestön lukumää­rä
oli 18,2 miljoonaa henkilöä,mis­tä
8 miljoonaa oli englantia puhu­via
canadalaisia ja ranskaa puhu­via
noir. 8 miljoonaa. Muu osa on
pää;isi(isfa muita eurooppalaisia
kansiilL-ja vähemmistöjä, jotka ovat
rnemnijn tai vähemmän canadalais-tuneita;
Vuodsn 1966 alussa epä-
-viKiiiiSi n Uv^-kcnnan mukhan Cana­dan
asukasluku oli noussut lähes
20 miljoonaan ihmiseen, ranskan-
I.ieli';en . viiestönosan syntyvyyden
oile^sa hieman korkeamman kuin
englanlia puhuvan väestön osan.
Ranskaa puhuva väestö on koskit-
'ynyt pliäas.^assa Quebeciin ja Mont-
'•ealiin. Tyhjille seinille kenraali ei
.'-iis puhunut. J a äskettäin hän piti
hall:iu£e.ss'i täysistunnon, joka hy­väksyi
yksimielisesti kenraalin
psiintyinisen Canadassa. Nyt onkin
haeilu todtvllisia syitä kenraalin
.'uoivisukair.een puheeseen j a nä­mä
ov.vt ensi sijassa taloudellisia,
muira osittain myös poliiDUsia ja
sivistyj:.selli£iä.
On kibtämätön tosiasia, että
Canadan ranskalaiset tulevat huo­nommin
toimeen, syövät ja asu­vat
heikommin ja ovat koulutus-suhieessa
takapajulla verrattuna
Canadan englantia puhuvaan
väestönosaan. Mutta de Gaullen
arvaamattoman ja armottoman
hyökkäyksen pohjimmaisena syy­nä
oli IISA, joka taloudellisella
malidlllaan halUtsce Canadaa ja
'Y f ^ i ^ n vuQJe^4oii|^ihennessä
) , r ^ V S ^ ^ . , B ^ b f i ^ ' i 9 i ^ m noin
i 5 , m ^ I k r m ^ i ^ i ^ Mörfjalkavä-en
'«(»tilasta. Tiedot perustuvat las-
Jodttdin, Jotka on tehty "Bolivian
araieiUan lähellä olevissa piireissä",
kertoo ibeks^ikolainen lehti Sucfe.
003. •
Tähän mennessä Boliviaan on jo
lähetetty. 3,780 ^rijalkaväen so-'
U l a s ^ rJauhantunväjoukkojen miiö-
4oiaBia; Bteil/I «rvellaan. olevan hiii-kahaati
«uihteöllisep vahva aseisttiä.
Lähes joka päivä kerrotaan kuiteii-k
i n saapuvan lisää joukkoja maahan
siviiliasuisina.'
Sucesos kirjoittaa edelleen, että
•Ikenraali Barrientos ja hänen lä­hin
piirinsä sekä kenraali Ovando,
joka toivoo pysyvänsä Bolivian pre­sidenttinä
lopun ikänsä, ovat alka­neet
tuntea maan pettävän jalko­jensa
alla". Tähän on syynä tiedot,,
jotka ovat kantautuneet Bolivian
viidakoista ja joissa kerrotaan vöi-tnakkaan
ja hyvin koulutetun sissi­liikkeen
toiminnasta.
Arabit suimtnittelevait
taloustoimenpiteitä
"rifekojiai" vastaan
Baghdad. — Arabimaiden talous-
:isiain ministerit pitivät tiistaina
kokouksen missä suunniteltiin toi­men
pite.tä niitä länsimaita vastaan,
jOtka ovat avustaneet Israelia kes-
! : i idän taistelun voittamiseksi.
Irakin vi"kailijain kertoman mu­kaan
talousasiain ministerien en­simmäisenä
tehtävänä on harkita
Irakin suunnitelmaa, jonka tarkoi­tuksena
on pakottaa Länsi-Euroop-l
»a käyttämään kaikki öljyresurs-sinsa.
Tämän suunnitelman mukaan
estettäisiin arabimaiden öljyn vir­taaminen
ai-vostelun kohteina ole­viin
maihin kolmen kuukauden
ajaksi. \
T i i en "rangaistavien" maiden
loukoss.-i on ensi tilassa Britannia
ja länsi-Sjksa, jotka arabimaidein
selitysten mukaan ovat auttaneet
Israelia.
Arabimaiden öljyresui-ssien vä­littäjinä
on amerikkalaisia, britti­läisiä,
nollantilaisia j a ranskalaisia
öljy-yhtiöitä. Rainskalaiset öljy-yh-tiöft
vo-vat selviytyä boikotista sik­si
kun arabimaat katsovat, ettei
Ranskarj hallitus avustanut tällä
kertfa Isratlia. '
katsotaan vain ajan kysymyksek­si,
milloin Canada on U S A : n uusi
osavaltio. USA:n' osuus Canadan
vienniHtä on y l i 60 % ja sen
tuonnista noin 1 0 % . USA hal­litsee
jo nyt Canadan teoIIiscu^
ta noin 80-prosenttisesti. Canadan
kauppa ja maksutaseessa on suu­ret
vajaukset USA:n hyväksi.
Sen velat USA;IIe nousevat sar
töihin mil.iooniin dollareihin. Ca­nada
on tosiaankin mitä vaka­vimmassa
vaarassa sulautua ta­loudellisin
pakkokeinoin USA:-
han. Ja tällöin ranskalainen vä­hemmistö
jäisi vähän samanta­paiseen
asemaan kuin neekerit
ovat tällä hetkellä USA:ssa. Nä­kymä
de Gaullen mielestä ei ole
suinkaan lohdullinen sen parem­min
Ranskan kuin Canadassa ole­van
ranskankielisen vähemmistön
kannalta. E i öUut ihme, että
Ranski>u hallitus hyväksyi yksi­mielisesti
de Gaullen puheen jäl­keenpäin.
J a lisäksi on muistet­tava,
että Ranskan omat inves­toinnit
Canadaan ovat. kasvaneet
5 viime vuoden aikana 2-kertai-seksi
ja kulltuurisohteita "emä­maan"
kanssa on yritetty voimak­kaasti
laajentaa. Ollaanpa de
Gaullen Quebecin puheesta mitä
mieltä tahansa, niin sillä oli reaa­linen
perusta. Aika näyttää, mitä
jatkossa seuraa.
— Libra.
P Ä I V Ä N P A K I NA
MÄTÄKUUN UUTISSÄTOÄ
Maailman toljauksia .seuratessa
tuntuu toiminaan siltä, että jossa­kin
ntuuirllakin on niälää, eikä
vain Tanskan maa.ssa.
Mieli tekisi hyljätä ne jonkin­laisina
mätäkuun uutisina, vaikka
ei ainakaan täällä Ontarion poh-joisos,\
ssa olo mitään erikoisia
kesähelteitä liina kesänä ollut.
Py.syäkM'mme "ajan tasolla" lai-naaniine
knitenkin joitakin sellai­sia
":naa'!mankaatojuttuja" mah-doUisimmun
pienin reunahuomau­tuksin.
Kteiä-Alrika-Hta, sieltä rolu.syr-jinnäii
helvelistii, .saapui maanan­taina
iloiilorsin uutislicito mi.ssä
kerrot Iiin .sanatarkasti xiäin:
Johr.nncj;hurf{i.ssa asuva 37-vuo-tia.
s pt rhfonemänlä j a hänen kak­si
mitsy.sijiväiinsä tuomittiin tä^
näiin kuolemaan siitä että hu oli­vat
murhannoct nai«en miehen,
viimcH.simrinitun oman suostu-,
muksen pcru.steella.
Tuomltu!. miehet ovat: 27-vuo-lias
Quin«on Oveiton Robinson ja
32vuoiius Bonnie Estcrhuizen. Ri-ko-
iolkeus totesi kaikkien kolmen
syyllistyneen 44-vuotiaan Albert
Jacksonin niurbnan, mikä tapah­tui
miehen suostumiuksen perus­teolla
toukok. 25 pnä 1064.
JacKson tapettiin edellisenä
vuoni.;; oliamansa $90,484 suui-ui-sen
henkivakuutuksen johdosta.
Oikeudelle sanottiin. Jacksonin
esittäneen tappamistaan siksi, et^
tä hänen vaimonsa ja kaksi las­taan
hyötvisivät siitä."
Solvittämältä jäi tässä uutistie-dossa
pe, mitä olisi siinä rotusyr-jiniiär,
omiimaa<ssa lapahtunul sil­loin,
jo.s ei olisi ollut kysymys
misiää» '"tapporahoista". Selvää
kuitenkin ,on, etteii sielläkään saa
vippikoinollla vakuutusyhtiöiden
rahoihin koskea.
Dar-EsSiilaamiiiUi Tansaniasta
ma.tnantauia saapuneessa uutis-larrnaf.
sfi kerrottiin eräästä 50-
vuotiaasta mieheltä, joka .sanoo
ihmislihaa himoruoiikseen ja ih­mettelee
iitä, kun olemattomasta
asij.sl^' — hän söi vain oman per­heensä
jä.'>eniä — tehdään niin
suuri juttu.
Reutersin uutL'iticdon mukaan
asian käö-ittely tapahtui tähän ta­pakin:
"Viisikymmenitävuotiais mies sa­noi
oJkeuskuulustelussa, että hän
sa: "v&stii£>tamattoman halun syö­dä
ihmisliliaa" täpel^uaan ja syö­tyään'isärsä,
vaimonsa ja kolme
la.staan.
"Mi)>ä tapoin ja söin vain oman
perheeni jäseniä," hän sanoi oi-keuskuuhiEtelussa
Njombessa, Tan­sanian
eteläosassa. "Ketä vaftaan
olen .«Ltten rikkonut? :
Mie.?, Mahola Petiklte, on pidä^
tettynä kunnes ylioikeus ratkai­see,
ann-Jtaanko hänelle tuomio
nortavälineiden hallussapidolta —:
mihin hän tunnusti syyllistyneen­sä
— tai murhasta.
Tälliincivkin tapaus on siis vie­lä
mahdollisuuksien puitteissa jos-siikin
kehitysmaan syrjäseudulla.
Multa sivistysmaailmammc yh­destä
kehdosta. Wienislä tulloes-s;
i mumriitaisessa uutisticdossä:
kerrottiin, miten siellä oli "koi­ran
Icikkt" vienyt kolme 29—30-
ikävuoden välillä olevaa miestä
kalleain U;akse. Näin kerrottiin
siitä rsiasta: -
' K u n Robert Ebersbergeri Hu­bert
Panzl ja Alois Berner kuu-,
livat, että heidän entinen kump­paninsa,
32-vuotias Gustav Kranzl
solmii nvioliiton Salzburgissa.
Ebei-sbernin mieleen tuli eräs
vanha tapa. Ystävykset päättivät
uusia sen
Löyden yhteen pari mätänemis-tilassa
olovaa paalua he tclrivät
8-jalkt>isen ristin. Kun Kranzl o l i
tulossn 22-vuotiaan moi^amehsa
kanssa poi3 kirkosta, he kaappa­sivat
tulhiiscn ja sitoivat hänen
nilkkansa ja ranteensa ristiin;
Sitten he kantoivat ristiä ja sii­hen
s'dottua halutonta kuonnaau-sa
majatdoon, missä hääjuhlan
piti oltnijin, pystyttivät ristin sei­nää
var.ten ja yhdessä toisten juh-lavieraittcn
kanssa rupesivat juh­limaan
ja juomaan.
Kranzlin vuoroin pyytäen va^
pauttambtij ja taas kiroten sito-jiaan,
iloiset juhlaviei-aat eivät
välittäneet morsiamen' kyynelistä,
vaan irvistelivät uhrilleen j a j o iv
vat hänen terveydekseen.
Tämä meno jatkui kolmisen
tuntia ennen kuin Eversb^rger
ja hänon ystävänsä päättivät va-paiitUia
Kranzlin — sillä ehdolla,
eW. hän maksaa kaiken, minkä
he olivat huvittelunsa aikana naut-tinijet.
En3!k.si Kranzl päätti olla teke-mätitä
-isinn johdosta mitään, mut­ta
oltuaan kipujen vuoksi seuraa­vana
cami.Mia miltei liikuntakyvyt­tömänä,
hän tiedoitti asiasta po-.
liiseille.
Kun miehille annettiin kuukau­si
vankei'tta Kanzlille aiheutta­mista
kiviiiata ja vapauden riis-täiniso;*
tä, niin "lysUn suunnitte­l
i j a " Eversbei-ger aanoi:"Se kaik­ki
cli vaiu.hyvää leikkiä. Mo em­me
uskoneet, että Kranzl on leik­kiä
yuimärtäniätön."
K u l t n ylläol evästäkin näkyy,
j o i l l a k in ihmisillä on todeJla heik­ko
"buunvorintaju". Johtuuko se­kin
nä'v<itä kcsähdteialä?
— Känsäkoura.