Vapaus, March 31, 1960

              f
i V A P A U S
(LIBERTT) — Independent. Labor
Organ'of Finnish' Canadians. Es-tablished
Novli6, ^1917/i Authorlzed
as' second, plass" mall by. • the Post
Ofllce'Dep?rtment,'SOttawa.^Pub-lished
i' thrire weekly: Tuesdays,
'Thursdays: andiSaturdays by^Vapaus;
Publishing Company, Ltd.. at 100-102
Elm St. W.; Sudbury,' Ont., Canada.,
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;.
Editoria] Office OS. 4-4265. Manager
E. Sulcsi. Editor W. Elslund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising^rates vupon ;applicatlon:;f
Translation free of charge., i - ^
. . TILAUSHINNAT:
'Canadassa: ' 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
^ ^ ' 3-kk. 2.50
Yhdysvalioissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk, 9.50 6 kk. 5.25
International Longshoremens and lainen työväenliike . hyväitsylään
Tuleeko sillä "uskolla" autuaaksi?
Vaikka sanotaankin; että "jokainen uskollaan.autuaaksi
tulee", niin meitä epäilyttää kuitenkin, että puolustusminis­teri
Pearkes ei kunniaa niitä poliitikkona, huolimatta, lain­kaan-
siitä kuinka autuaaksi hän ehkä tulee amerikkalaiseen
bomarc-ohjukseen uskomisesta.
. Kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu, puolustus-
— ministeri Pearkes sanoi alahuoneen istunnossa uskovansa -ja
luottavansa bomarc-ohj ukseen, sittenkin, ^vaikka Yhdysval--
" tain hallitus päätti lopettaa sen kehitystyön ja-heittää koko
lelun yhteiskunnalliseen roskakoriin — lukuunottamatta sitä_
etta Canadaa~ varten valmistetaan ohjukset, 'jotka, pitäisi si-joitettaman
North Bayhin ja Mount Laurieriin (Que.) — ja
joka ohjustukiasemat tulevat kaikista kielloista huolimatta
maksamaan noin 125 miljoonsa dollaria kappale! Yhdysval-
, tain ^hallitus päätti vähentää 420 miljoonasta, dollarista 50
miljoonaan dollariin ne määrärahat, mitä rajan eteläpuolella
käytetään bomarc-B-ohuksen kehittaniiseen, mistä on ilmei­sesti
tullut "susi" sanan varsinaisessa mielessä. Toisin sanoen,
Yhdysvaltain hallitus on päättänyt romuuttaa koko bomarc-ohjuksen,
jättäen vain "hautausrahat" tähteeksi jotta voidaan
romut korjata pois jaloista.
' Euolustusmihisteri Pearkes joutui tässä asiassa lievästi-kin
sanoen äärettömän kiusalliseen asemaan. Perjantaiaa­muisissa
uutistiedoissa kerrottiin Yhdysvaltain hallituksen
puolustusministeriön ehdottavan, että bomarcm kehittämi­sestä
luovutaan asiallisesti puhuen kokonaan. Mutta kun op­position
^edustaja Paul Hellyer (L) tiedusteli asiaa alahuo­neen
istunnossa, niin puolustusministerimme sanoi, että "Ca­nadan-
kanssa neuvotellaan jatkuvasti" tällaisissa .asioissa,
vaan kun Washingtonissa ei ole vielä mitään päätöstä tehty,
niin hän on mieluimmin sanomatta mitään bomarcin kohta-losta.'
\
Mr. Hellyerin jatkaessa kyselyään, puolustusministeri
Pearkes sanoi uskovansa, että bdmarc "ei ole kuollut kyyh­kynen".
Ja kun opposition johtaja Lester B Pearson kysyi,
että vieläkö puolustusministeri luottaa bomarc-ohjukseen,
niin hän sai ehdottoman vastauksen "kyllä".
Kuten näkyy, mr. Pearkes antoi ymmärtää, että hän on
ollut jatkuvasta yhteydessä Washingtbniin tassa bomarc-kysymyksessä
ja että Wäshinglon ön jopa "jatkuvasti neuvo­tellut"
asiasta Ottawan kanssa.
Mutta kun samana perjantaina iltapäivällä julkaistiin
Washingtonissa ja Ottawassa asiasta "yhteinen lausunto" jos­sa
selitettiin, että romuksi meni sekin vekotin, paitsi Cana­dan
kohdalta (!) niin siinä sanottiin vain, että "Canada on
täysin informoitu" asiain kehityksestä. Mitään ei'enää pu­huttu
"neuvotteluista" Ottawan kanssa. '
Tämä sellaisenaan osoittaa, että Washington kohteli puo-
^ • lustusministerr -Pearkesiai-ikäänkuin^^'^ j^
että puolustusministeri Pearkes ei saanut mitään tietojakaan
• 'bomarcin •romuttamissuunnitelmista,. .puhumattakaano s
että hähen kanssaan olisi siita ''neuvoteltu", ja että hän yritti
opposition jäsenille alahuoneessa ''selittäa^^ asiaa mis
neliä itselläänkään ei ollut edes harmaata käsitystä.
•= -
Se oli todella musta perjantai puolustusministeri Pear-kesille'—
mutta mitään muutakaan hän ei voinut tästä ohjus-ohjelmasta
odottaa. Ihmetellä kuitenkm pitaa, vieläkö mr.
Pearkes voi jatkaa puolustusministerin tehtävien hoitamis­ta.
Eikö pääministeri Diefenbakenlla todellakaan ole sen ky-kenevämpää,
miestä .sille paikalle?
Jokatapauksessa bomarc-Qhjusten' tukipaikkojen raken­tamistyöt
pitäisi Canadassa lopettaa ilmari muuta ja siten
säästää niitä veronmaksajain varoja, jotka 'aiotaan siihen
pohjattomaan kuiluun heittää.
Ja tämä bomarc-ohjusten kohtalo osoittaa kerran uudel­leen,
että nykyaikana ei ole kerta kaikkiaan muuta tehokasta
maanpuolustusta kuin se, että ruvetaan koko valtiovallan
voimalla vaatimaan ydinasekokeiden ehdotonta kieltoa, ydin-ja
muiden joukkotuhoaseiden hävittämistä ja täydellistä
aseistariisumista nhn, että sotien vaara saadaan torjutuksi
ikuisiksi ajoiksi.
Sen sijaan että rakennettaisiin tänne amerikkalaisten
:vkenrValieh käytettävät
paikkoja, Canadan pitäisi tuottaa sotavoimansa pois Euroo-pasta,
sanoutua täydellisesti irti Yhdysvaltain sotilasluontoi-sista
liitoista ja -siteistä, sekä omaksua itsenäinen puolueet-tomuu.
sohjelma ulkopoliittiseksi linjakseen, mitä yhä lisään-
•.,tyvässä:.määrässäynyt. toivotaan tavaH
kuudessa.
Julmaa uusien tulokkaiden ryöstöä
-Torontosta viikon vaihteessa saapuneissa uutistiedoissa
kerrottiin eräästä rappausyhtiöstä, jonka palvelukse.ssa ole­vien
40 rapparin j i 25 apulaisen täytyi "lahjoittaa" yhtiölle •
:':viikkotilistään^^
dollarjin saakka! ' ^ —
•Mainitun uutistiedon mukaan parhaitten rapparien ti-lis'ä
perittiin takaisin $10 viikossa, kohtalaisilta rappareilta
$15.00 viikossa, ja aloittelevilta rappareilta $25 viikossa. Rap-par:
h viikkop^lkaksi mainittiin $116.00.-
/ ^Vaikka ko. yhtiön ninieä ei olekaan julkaistu, niin kaikki
merkit viittaayat siihen, että kysymys on jostakin italialais­ten
^perustamasta yhtiöstä, jotka "avustavat" tällä tavoin
toisfa italialaisia, nimenomaan hiljan Italiasta tuUejta kansa­laisiaan!
- f '
\ Samoista uutislähteistä saa myÖs sellaisen käsityksen,
että tämä palkkojen takaisin perimismenetelmä olisi voinut
jatkua'kauemminkin jos rapparien ammattiyhdistys ei olisi
puuttunut ^ siihen ja-jos toiset rappaustyötä tekevät yhtiöt
eivät-'6lisi päässeet selville näistä "nykyaikaisista" liikemfe-netelmistä,
joiden avulla po. yhtiö pystyi^antamaan alhqisem-
. i)ia urakkatarjouksia kuin-ne yhtipifjotka maksavat työläi-
,^^^siUeen amrnattiyhdistysteh, kanss^^ sovittujen taksojen niu-
^^^|||i^Jli||an!^g
'Warehousemens' Union _ (ILWU)
presidentti;Harry; ?Bridges'. kirjoitti
äskettäin^ unionsa lehdessä, Dispat-cherissa,
siitä 'petturiosasta mitä
A F L C I O : n korkeimmat johtajat
ovat esittäneet kansainvälisessä työr
väenliikkeessä; Julkaisemme oheel-lisena
koko kirjoituksen: •
Kylmän sodan kaikkina vuosina
I L W U on osoittanut 'kuinka A F L -
.C10n;lein>alla,.:enemmänv kuin p i l -
lään; muu-IIa von "autettu -Trumaniii;:
Achesonin ja Dullesin ulkopolitii­kan
kauppaamista^merentakaiselle.
työväestölle.- Ilman Meanyn ja
Reutherin hyväksymistä" koko ohj el
m a a l i s i pirstoutunut paljon aikai­semmin.
Meany ja Reutlier ovat ottaneet
tehtäväkseen määrätä mikä ulkomaa-taikka
hyljätään. . He' ovat luUeut
siihenstulokseen,Ä että;? V
Ammattijärjestöjen MaailmanliiSipcitctSiSn vain Amerikan toimintaa
Tnnj ö ö ö a ö ö Ö O Ö Ö Ö Ö Ö fl"Bö"öXff«
o
b
° ' D X I \ / I Ä i
> o
JUUL<LiULIULiLttJLOJL0-ft.0-g.0.g.0.g P >.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mr. David Lampinen, Sudbury,
Ont, ^täyttää ;lauantainai:huhtikuun
2 pnä 83 vuotta
Lempi llyyrylä, Nolalu, Ont.,
täyttää maanantaina, huhtikuun 4
pnä 70 vuotta. Nolalun jä ympäris­tön
naistenjärjestö-toivottaa onnea
merkkipäivän johdosta.
Helmi Palomäki, Beaver: Lake,
Ont.,: t ä y t t ä ä maanantaina huhti­kuun
4 pnä 60 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tiitta-vain
onnentoivotuksiin.
to (ICFTU) on tullut " l i i a n pehmu
äksi kommunismia kohtaan" aivan
samalla' tavalla kuin Pentagon ja
valtiodepartmentti :arvostelevat v N -
ATO-järjestöä. Toiselta puolen
niille unioillei; jotka ovat olleet vai;
miita nöyrtymään; on vuotanut ra­jattomasti;
varojavICFTU;n kautta
taikka ÄFLGIOrn Euroopassa, :Aa­siassa
ja Afrikassa kiertävien eduS';
tajien välityliselld
- . Ä i k e t t ä i n ICFTUin Brysselissä
pidetyssä 'kongressissa AFL-CIO:n
johtajat syyttivät brittiläisiä unioita"
ja :vieläpä.;lCFTU:n johtajia ^siitäyi
että ne eivät auta kyllin paljon Af­rikan
unioita Meanyn mielestä
brittiläiset ovat liian -"paterniiliste-jji":
koska: he asettavat ehtojil sille
avulle mitä annetaan Afrikan uni-oille.
; Mutta-on olemassa, hyviä syitä us­koa
ettei Meanyn takana ole ollut
solidarisuus' ja veljeys päämotiiv:-
na Afrikan tjölaisiä kohtaan. Ei­hän
han' ole .osoittanut sellaisia
huolta muilamaailnKin; osia ^oh^^
taan, niin miksi sitten Afrikkaa
kohtaan. Britannian parlamentin la-bourpuolueen
jäsen lan Mikardo äs­k
e t t ä i n ilmaisi mikä on Meanyn tar
kana syyttämh'llä:
: : ' . A m e r i k k ; i l a i s e t u n i o t toimivat
Vhdy.svallain ulkopolitiikan kei-häankarkenä
Afrikassa; .jota amc-i
rikkalaiset yrittävät kaapata Siimoil­la
keinoilla kuin mitä he käyttivät
Kaakkois-Aa.siassa:- Ä- iValtiodep
mentin. Afrikan poliitikkapcM-ustuu
kahtveit vaikuttcqsecn kommu-jmpcf^
ärBmini.vnsltistamiscenv jolla
Arriknssa brittiläistä kilpailua .vas­taan-**
• * ' .
Ei ole ollenkaikn ky.sccnalaista se,
ctleikö;Britanniän ja Skandinavian
kuin 1943. - Meille sanottiin silloin,
että; me: olemme punaisia, taikka et­tä
käyttäydymme sillä tavalla, kuin
me pyrkisimme saamaan elinku.*-
tannuksia vastaavia' palkkoja * ja
työnvälitystoimistoja; Meistä tuntuu:
e t t ä ; K u u b a n unioita tulee• arvostaa
siliät perusteella sminkälaista-ohjel-
Arvovaltaisia vieraita
SKPn ed. kokoukseen
Helsinki. — KU — Huhtikuun
puolivälissä alkavaan Suomen Kom­munistisen
Puolueen 12. edustaja­kokoukseen
:,saapuu :huomattav;i
määrä arvovaltaisia veljespuoluei-d
i n edustajia miltei kaikista Euroo :
pan maista^ Myös kaukaisesta K i i ­nasta
on odotettavissa valtuMskunta^
Jo tähänastisten tietojen mukaan
voidaan päätellä, että SKPn edustar
jakokousta. kunnioittaa. :läsnäoloin
laan erittäin arvovaltainen ja suun
ulkolaisten edustajisto,
Neuvostoliiton Kommunistisci
Puolueen edustajina saapuu SKPn
12. edustajakokoukseen valtUuskun-,
ta NKPn -puhemiehistön sihteeris­tön
jäsenen L \ i I . Brezhnevin joh.
dolla:^ V
ovat NKPn Leningradin kaupunki­komitean
. e n s i m m ä i n e n sihteeri G.
I; Pöpovvja NKPn keskuskomitean
apulaisosastopäällikkö • V ; P. Ter-jashkin.
j
Saksan Sosialistisen Yhtenäisyys-puolueen'
edustajina saapuvat; maa­hamme
puolueen; poliittisen toimi-k
i i n n a n j ä s e n Herman Matern sekä
keskuskomitean ja.sen Hans .Wiirn-ke
; j a ' kansainvälisen osaston työn;
tekijä Iliins Kl.ein Tshekkoslova­kian
komm puoluetta edustavat vj-rapaaministoiI
ja puolueen poliitti­sen
toinukiinnnan: jäsen Ludmil.i
.Jankovcova, keskuskomitean sihtee­r
i : Jan Pillor ja kansainvälisen osas­ton
vastaava siht.Jaroslavl.Ckopek;
Bulgariasta saapuvat BKPnkeskus-komitean
ja.sen Stanka Zekova ja
kansainvälisen osaston sihteeri :Lj«v
bpmrr Zeliaskov Rcin.skan kommu­nistista;
puoluettii edustaa kesku-Sko-.-
initean sihteeri Leo Figuies ja Itä­vallan
puoluetta sen. keskuskomitean-jasen
Fiimz West Ruotsista tule­vat
puolueen K K n jäsenet Rod.iv
Öhman ja E n k Kailsson ja Islannis­ta;
Sosialistisen: yhtenä isyyspuohi-;
een sihteci i Ingi Helgason Tans
:kan veljespuoluetta edustavat Jakob:
:Rasmu.ssen. poliittisen toimikunnan
jä.sen ja Tanskan Merimicsliiton
johdon jasen sekä konetehtaan pää-luottaniusniies
;ja /keskuskomitean
;jasen Tage Olsson. .Lisaa ; 11 mo11-
tautuinisia on tulossa.
Aseistariisunta vetoomus
Suomesta liuippukokoukselle
Helsinki. — Suomen Rauhan­puolustajat-
järjestö on ottanut
aloitteen aseistariisunnan t^oteut-tamista
koskevan Suomen kansan
vaatimuksen esittämiseksi touko­kuun
16 päivänä Pariisissa alka­valle
huipputason .konferenssille,-;
ckcrtoi toiminnanjohtaja Christina:;
. Porkkala.; J ä r j e s t ö on painattanut .
postikortteja, jonka vetoomuk­seen
järjestöt, J{,okoukset ja muut
tilaisuudet, perheet ja yksityiset
kansalaiset' voivat yhtyä.
Vetoomus on seuraava:
"IhmLji^en yhteisen edun ja elä­män;
turvaamisen nimessä toivomme
vieläkin. He tekeytyvät tietys­ti
uusien tulokkaiden suuriksi
ystäviksi ja "auttajiksi", mutta
kaiken -aikaa heillä on mielessä
oma etu ja vain-oman edun ta­voittelu.
—
Tosiasia-onkin, että kaikista
hyvin sokeroiduista puheista
huolimatta uusilla siirtolaisilla
ei ole muuta turvaa ja tukea
kuin^omat rehelliset sukulaiset
ja työväenjärjestöt. Työnanta­jat
eivät ole mitään hyvänteki­jöitä
työtä "antaessaan", sillä
ne pitävät työläisiä' vain siksi,
että saisivat työläisten kustan­nuksella
itselleen voittoa: Mitä
enemmän uudet siirtolaiset no­jaavat
työväenliikkeen tukeen,
sita vähemmän on mahdolli­suuksia,-
että he' joutuvat' sääli-mättön^
ieri''^ keinottelijain ja
erikoisriiston 'ja
.hrpiksi^
kiireellisesti ryhdyttävän •toimenpi­teisiin;
aseistuksen supistamiseksi
paäfnaaränä yleisen ja täydellisen
aseistariisunnan toteuttaminen.
Se merkitsi&i myös ydinasekokui
den ja - ydinaseiden ehdotonta kiel­toa,
Saksan ongelman sekä mui­den
kansainvälisten kiistakysymy;,
ten liiuhanomaista ratkaisua " .
Allekirjoitetut kortit palautetaan
Suomen Rauhanpuolustajain.toimis­toon,
jonka toimesta ne toimitetaan
p"erillehuipputa.son konferenssin a-,
lettua.
Tähän mennessä on palautettu
yhteeni?ä 826 korttia edustaen 79 -
489 : j ä r j e s t ö j en jäsentä, rkokousten
osanottajaa ja yksityistä kansalais­ta.;;
Suurimman, ryhmän; järjestöjen
joukosta muodostavat ammatilliset
järjestöt, jotka ovat palauttaneet
160^-korttia edustaen 47J84 amma
tiilisen liikkeen jäsentä. Rauhan­puolustajain'
omien elinten ja jä-
.senjärjestöjen lisäksi, ovat—myös
esim. muut rauhanjärjestöt' palaut­taneet
kortteja. _s
Huomattavan osan nii.stä 120 ti­laisuudesta,
joista toistaiseksi on
palautettu kortteja, muodostavat
juhlat ja kokoukset kansainvälisen
n a i s t e n p ä i v ä n - 5^
:ton:;merkeissä;?Muiden: tilaisuuksien:
joukossa on tupailtoja, opintokerho­ja,
eläkeläisten kokouksia, synty­mä,
ja nimipaiväjuhlia jne. Myös
jotkut työpaikat ja työryhmät ovat
palauttaneet kortteja, mutta tämä
toiminta on ilmeisesti vasta alussa.
Kamppailu korttien lähettämisck-si
päättyy toukokuun ,8 pnä, jolloin
Suoipen Rauhanpuolust;ijain' vuosi­kokouksessa
tehdään yhteenveto
tästä ttoimihnasta,' lausui loiminnnii
johtaja Porkkala lopu'ksi. '
sekä toiset lCETU:nunJot ovat Hu
lissaan sen johdosta;smiten AFLr
CIO:n taholta käytetään sen dolla­reita
pitääkseen niin monta unioa
kuin mahdollista kylmässä isijda-ssa-ja,
sen johdosta etteivät amerikka­laiset,
työväenjohtajat ole halukkai­ta
neuvottelemaan; ;i Tuloksena-täs-tä
kielteisestä suhtautumisesta neu­votteluihin
; entisten^ s
uniot yhä enemmän yrittävät pyr­kiä
perustamaan puolueettomia liit­toja,
jotka yhtyvät joko ICFTU-n
taikka ' Ammattiyhdistysteni^Kan-.
sainväliseen Liittoon. Nyt. on ole-,
massa : y i e i s a r a b i a l a i n e n ; Työväen-liitto
ja Afrikan Työvhenliitto se­kä^
uudelleen järjestetty Afro-Ara­bialainen
Llittojärjestö myöskin
Mutta puolueettomuus Meanyn sil­missä
merkitsee liittymistä viholli­sen
leiriin. Kerran- hän kieltäytyi
kohtaamasta Intian johtajaa .Neh-rua
sillä peiusteella, että Nehiun
puolueettomuus teki \häncstä: kom-;
munismin -liittolaisen ja Yhdysval­tain
vihollisen
Kuuban uniot ovat viimeiset, jot­ka
AFL-CIO maala.cj "pahoiksi".
A FL- GIO: n : mää r i le 1 m a n : ni u k a a n
Kuuban Työväenkongicssinvpaatos
erota Yhdysvaltain hallitsema.st.l
läntisen pallonpuoliskon liitosia
(ICFTU jaostosta) ja pyikiä lati­nalaisen
Amerikan /Lniolfittoon on
kommunistisuiiUa
Hyökkäys Kuuban uhioita vas­taan,-
-jotka' ovat' juuri.vapautiineet
dik'taatlon.Batistan nimittämistä u-nionjohtajistaj
ovat jyrkästi vastak-ka
isia a 1 kaisemm il le A FL^GIO :n ja'
Batistan . tybväönjohtajain - -ystäval:
lisille suhteille Kun nuirbaajien
va nh a • s a k k 1 jo h 11 n äy t f3s t b Ku u bas
sa ja imivät miljoonia ijölä.slci
taskuista-yk.sityisiinpiinkkeihin ul­komaille,
niin ,\FL-C10'n joilla
'jat eivät epailleot matkustaa Kuu­baan,
jossa heita kcstiltiin .viinillä
ja syömisellä,: n.s...; työväen konvcn-lioneissa
ja: .Batistan - l.vo vaon rinta:;
maa siunattiin Mutta nyt kii.i
Kiiuban työläiset ovat ottaneet
köntrolUn uniöissaän ja-"ruvennej;t
kay.ttämaän-.niitä cduk.sccn; niin .'V-;
FL-CIO n taholta on ne hyljhtly.
si tiikä sillä kannalta kuin mitä A-FL-
GIOWashingtonissp. on määrän­nyt,
i
Meanyn ja Retitherin mielestä
'vapaita unioita" ovat-vain sellaiset
uniot;-jotka-ovat valmiita ottamaan
vastaan AFL-C10:n määräyksiä.
K u i t e n k i n ' t ä m ä n ' t y r k y t t ä m i n e n tu­lee
yhä vaikeammaksi. ^Pit^än
päälle - e i : onnistuta -määräämään
mitkä merentakaiset uniot ovat
laillisia yhtään enempää: k u i n ; mitä
se on ollut täällä kotimaassa.
I L W U on sitä mieltä, että kan­sa
i nvälincn ;;: työväen solidaarisuus
tarkoittaa kaikkien sellaisten unioi-den
auttamista, jotka taistelevat
työläisten etujen puolesta.'.Me em
me halua, että ulkomaalaisten unioi-den;
pitäisi muodostaa meidän- uni-omme
mallin;:mukaan, että ne tarn
vilsevat ohjeita , ja johtoa meillä:
kuinka; toimia: parhaiten jäseniensä
eduksi; Kun me näemme unioiden
ta 1 slelevan.: jäseniensä: alkeellisim-.
man turvallisuuden ja etujen puo­lesta
me olemme valmiita autta­maan:
niilh tekemättä'^enempää ky
.symjksiii.
0
Oh
Ov
01
t
mmMm^m^^^^m » > ^ * :
li
T O I M I T T A N U T E E VA
Lankojen valinta
Ilammasproteesit
tarpeettomiksi?
Tuntuu silta, että koemme sama.i
Moni hampaittensa alituiseen
paikkauUamisoen tai .kalvavan pro
t e c s i n s a k a y l t ö ö n kyllästynyt on var-vaankin
haaveillut sellaisen liiman
keksimisestä, jolla tekohampaat: toi­nen
toisensa jälkeen kiinnitettäisiin
leukaluuhun. Nyt tällainen toive
najItääkin toteutuvan!
Eihässä USA-n sotilassairaalan
laboratoriossa on onnistuttu valmis­tamaan
"elävää liimaa", jonka aine­osat-
ovat samat kuin; ihmisen, luus­tossa
Liiman sopivaisuutta ja kes
tävyylta on. kokeiltu koiralla jonka
Iciikaiuuhun kiinnitettiin hammas.
Koii\a on kalunnut luila jo vuoden
paiväl uudella/ hampaallaan, joka on
Jiyvin; kestänyt tällaisen rasituksen.
Uulia menetelmää ci vielä ole ko­keiltu:
ihmisen, hampaiden kiinnit­tämiseen,
.multa tiedemiehet- ovat
marinoja, ctta se soveltuu ihmiselle
Sbja hyvin kuin koirallekin
BOMARC ON KUIN
SIIPIRIKKO VARIS
Maanantai-iltana kiiytiin Otta-
\vassa alahuoneen-istunnossa " k i i ­vasta
sanasotaa : amerikkalaisen
homarc-ohjukscii' tiimoilta. Kuten :
tiedetaan, amerikkalaiset oval-päättänect
lakata ;;haa.skaaniastu
rahojaan siihen enää muuten pait-;
-si säädyllisiin hautajaistarkoituk^
siin, mutta puoluslusininistcri
Pearkes on tarttunut: bomarc-oh­jukseen-
kuin .vhukkiiva oljen kor­teen".
Tällaisia lausuntoja annettiin
siitä vckottimiscstai jonka hyväk-;
si on tarkoitus Canadassa haas­kata
125 miljoonaa dollaria North
Bayn.lähctlyvillä ja toinen moko­ma
Pohjois-CJuebecissa.
Ilon. W. .L Pickersgill (I ib.
Bonavista-lViHingatc): "Bomar-cilla
on "kyseenalaiset csivan-hcnimat
ja vielä kyseenalaisempi
toimintakyky."
Ilon. Paul l l c l l y c r (Lib. To-ronlo-
Trinity): *'LS.>\:ssa kuollee­na
syntyneen, irvokkaan luomuk-;
sen ottolapsi."
Murdo Marlin (CCF, Timmins):
"Osapuilleen yhtä hyödyllinen
kuin (lasten) BB-pyssy."
Ila/en .'\rgue (CCF:n parla­menttiryhmän
johtaja): VKuolIut
ankka."
Lester B. Pearson (virallisen
oppositioryhmän L» johtaja): " S i ­tä
on kokeiltu 'seitsemän kertaa
ja^ seitsemästi: todettu sen puut- ;
tccllisuudct."
: P u o ; l u s t u s m i n i s t e r i Pearkes:
''l\Iinä en ;ole menettänyt .luotta­mustani
bomareiin."
: Neuletyötä-suunniteltaessa tulee
o l l a / e r i t t ä i n r tarkka; langan Valin­nan
suhteen;;'Jokaiselle on~varmaan
selvää,. ettei'paksusta langasta tai-f
dokkaammankaan neulojan käsissä
synny unelmanohutta: nuttua.; Lan­gan
valintaa, suoritettaessa^ on kui­tenkin
monta' niuuta huomionar­voista
seikkaa, joita ei aina tulla
ajatelleeksi.
Langan kierteisyys vaikuttaa suu­resti
sen. kestävyyteen j a vanumat-tomuuteen
Mitä kierteisempää
lanka on, sitä paremmin se kestää.
Mutta samalla ; siitä katoaa viehättär
vä pehmeys, joka juurilasten: vaat-
•teissaon tärkeää. Perheen pienem­pien
asuksi tulisi valita baby-lan-kaa-^
joka on nykyisin useimmiten
vahvistettu nylon i o r l o n - tai muilla
kestävillä kuiduilla. '
Urheiluasuksi tulisi valita melko
tiivistä ja kierrettyä lankaa. Peh­meä
neulepusero on tosin lämmin
sisällä, mutta tiivis, kierretty lanka
pystyy \ jopa vastustamaan ^tuulta.-
Sitäpaitsi tiiviistä langasta valmis­teltu;
neulevaate säilyttää paremmin
ryhtinsä.
;: Villajumppereihin, pujoliiveihin
ja muihin vastaaviin -asuihin valit­tavat
langat voivat: mallin vaatimus­ten
mukaan olla ohuita tai paksuh-koja,::
mutta näissäkin tapauksissa on;
hyvä tarkoinvharkita kierteisyyden
vaikutusta kestävyyteen. Sormik­kaat,
nilkkasukat ja; lasten: töppöset
joutuvat ahkeraan kulutukseen —
siis lanka sen mukaan.
Myös mattolankoja - valittaessa on
laatuun: kiinnitettävä erityistä huo
viota. :Nykyisin:;suurtä muotia ole­vat:
nukkamatot eivät kestä, jos nii­hin
.solmittu lanka on. ohutta tai
pehmoisen villavaa. Tanakka ja
vahvalanka; on ryijymatossa paikal­laan.
Se kestää-kulutusta eikä l i -
kaannukaan kovin helposti
• .Entä:sitten värit?.Muodikkuudes
la:onjokaihen nainen: kiinnostunut.;
Neulevaatteeksikin; valitaan 7= usein
muotivärinen materiaali, eikä aina
muisteta ottaa huomoon laatua
saati s i t t e n " v ä r i n "soveltuvuutta ö-miin
väreihin ja olemukseen; Toi­saalta
on. kuitenkin niin, että muo:
tivärin,vivahteita:,noudattelevia lan­koja
on saatavissa .suurempi laatir
valikoima kein muita värejä
Tärkeä ;seikka etenkin ; raoniväii-sen,
.neuletyön aineita vaiitlaessa; on
tietenkin : . l a n k o j e n ' v ä r i n p i t ä v y y s.
Usein tapaa, lankakerien ja -vyyhr
tien.nimilapuissa, merkinnän: koin-
;kestävyydestä ja vanumatlomuudes-ta;
mutta.tuskin:koskaan on mainin-'
laa ;värinpitävyydestäv : Asiantunte­va
myyjätär saattaa : kuitenkin o-pastaa
valinnassa.. :Yleensä olisi pa-.
rasta välttää kovin räikeitä ja vah-v
o j a ^ v ä r i y h d i s t e l m i ä - ^ varmuuden
vuoksi.
.Nykyisin on monia;lankoja saata:
vana myös valmiina kerinä. Tämä
tietenkin; jouduttaa t y ö t ä s i l l ä v y y h :;
tilanka on aina ensiksi kerittävä,
varsinkin: sellaisille, joilla ei ole
.vakituista vyyhdinpitäjää;kotonaan,
ovat valmiit kerät tervetulleita.
Lankaostoissa, kuten kaikissa
muissakin •: hankinnoissa, .;: painaa
vaa'assa valittaessa myös tuotteen
hinta.:, Varsinkin villalankojen::hin-noissa
saattaa tavata aivan yllättä­vän
suuria eroavasiuuksia Asian
tunteva.myyjä;voi tässä asiassa anr;
taa apuaan. Erityisesti suuria lan-kaosloksia
tehtäessä on - aina ' h y vä
turvautua asfantuntijan apuun. E r i ­koisliikkeiden
ja suurten tavarata­lojen
henkilökunta on yleensä saa­nut
koulutuksen, jonka' perusteella
he pystyvät. ohjaamaan asiakkaan
oikeaan valintaan. ~
k • •
Mar javanukas^
Lämpimät vanukkaat ovat oikeita,
keskitalven jälkiruokia, lämmittä­viä
ja yleensä melko halpoja. Pa­ras
ja kevyimmän tuntuinen va­nukas
.saadaan vesipaahteessa-kyp-:!
sentämällä:; Seuraavassa ; e s i t ä m m e;
vanukkaan johon sopii käyttää mar-Ä
jahyytelöitä mitä talossa sattuu ole­maan.
Noin kuuden hengen an­nosta
varten tarvitaan Vz kkp. voita
tai marg. 1 kkp. sokeria % tl. va-niljasokeria
2: munaa 3 kkp. vehnä)..-;
1 tl. leivinj. 3 r k l . marjahyytelöä.>
Voi ja sokeri vatkataan ja joukkoon
lisäätän hyvin sekoittaen vatkatut
munat. Viimeksi seulotaan taiki­naan
jaukot ja leivinjauhe. Vuoka
tai lasikulho voidellaan hyvine :mar-a=
jahyytelö pannaan vuoan pohjalle
ja taikina sen päälle. Vuoasta' on
jäätävä kolmasosa tyhjäksi; sillä va­nukas
kohpaa kovasti 'kypsyessään.
Vuoka nostetaan kattilaan jossa on
k i e h u v a a v e t t ä vähintään vuoan
puolivälin korkeudelle. Veden on
kiehuttava koko kypsentämisen a-jan
j a sitä lisätään tarpeen mukaan;,:
Kattila peitetään tiiviillä kannella.,
Kypsentämisaika noin 1% tuntia.
Valmiina tarjotaan heti kerman
kanssa.
• • •
Lumikakku
Oletteko maistaneet lumikakkua?
En minäkään, mutta sanovat sen
maistuvan /.hyvältä, ainakin mrs.;
Mary Healey sanoo niin. Hän tuli
Canadaan Englannista ja nyt kun
hän vielä löysi kadoksissa olleen
lumikakkuohjeensai hän sanoi'ole*
vansa hyvin tyytyväinen sillä Cana- 'i
dan lumi sopii erikoisen hyvin: ka-kun
valmistukseen. Hän kertoi c-delleen
että kun sodan aikana mu­nat
olivat, yhtä; harvinaisia kuin oi-. '
keat h e l m e t / h ä n sanoi löytäneensä;
canadalaisesta keittokirjasta oh­jeen
jossa munien tilalla käytet­tiin
lunta. ;Hän: y r i t t i tehdä.kakkua;
mutta se epäonnistui. S'yyksi hän
sanoi huonon Englannin :lujnen ja
ohjekin hänellä katosi.
Mutta tultuaan Canadaan hän he­ti
huomioi kuinka täällä on lumi
kuohkeata ja kakku onnistui mair
niosti. Jos joku haluaa kokeilla
Iätä 50 vuotta sitte Canadan far­marien-
keittokirjassa ollutta lumi-kakkuohjetta
niin tässä se on.
1 kkp. sokeria % kkp. makeaa
maitoa, 2>tl, leivinj. 2 kkp. jauhoja
1 lumipallo, vähän isompi kuin mu-;
na.. Sekoitettava nopeasti ja pantaT :
va hyvin kuumaan uuniin ennen­kuin
lumi sulaa.
• • *
JUUSTOKASTIKE K E I T E T Y I L LE
V I H A N N E K S I L L E .
2 r k l . voita jä 3 r k l . vehnäjauho­ja
kiehautetaan. 3 kkp. maitoa tai
1 kkp. maitoa ja 2 kkp. lihalientä
kaadetaan joukkoon pienissä erissä
koko ajan hyvin sekoittaen. Saa
kiehua 5 min Sen jälkeen se maus­tetaan
5 i ' l k : l l a juustoraastetta.
Iäkäs kaniikki-pappi ja Hrushtshev
Neuvostoliiton nykyiscsla phatni-nisleristä,
Nikita Hyushtshcvi.sta
on'Viimeaikoina kirjoitettu äaicttö-
-mhn paljon.
—Miten ,hänestä kukiii_
se tietenkin riippuu siiuiella osalla
siitä, onko kirjoittaja sosialismin
kannattaja tai sen va.stustaja.
Multa tätä jakolinjaa ei ole kui­tenkaan
vedetty lähestulkoonkaan
näin suoraviivaisesti. Monet tun­netut
kapitalistit ja kapitalismin
puolustajat (monimiljonoon Cyrus
Eaton,.on yksi tunnetuin esimerkki
heistä) ovat antaneet varauksetto­mia
tunnustuksen sanoja Hrushl-shevin
toiminnasta kansainvälisen
jännityksen lieventämiseksi ja rau­han
vakiinnuttamiseksi.
Hrushtshev tunnetaan myös tiuk­kana
periaatteen miehenä' ja pe­räänantamattomana
sosialismin ja
kommunismin puolustajana, jonka-rauhanohjelman
kulmakivenä on
ajatus, että erilaiset yhteiskunta­muodot
voivat elää rauhassa tois­tensa
^rinnalla, ja rauhaifliscssa k i l |
pailussa^/osöitlaa, kumpi niistä voij
faa^aV Vauraamman ja täyleläiöcm^i
inän' elämiin "kan-Siilai-silleen. ' f
s .V^^^ on-kuiten­kin
-haiieii syvä: inhimillisyytensä.
Se on tosin nähty esim. hänen
lanuninhenkiscstä^^^^^^; : s
kiPjoittaart'taan:lapsiin;.yleensä ja erikoisesti
• hhneir.:;kaujy.isla: lausunnoista :;esi^^^
nierkiksi- omista; lasten: lapsistaan,
presidentti Eisenhowerin lastenlap­sista
jne.. Mutta erittäin kuvaava
on tässä suhteessa Reuterin Parii­sista,
maaliskuun 28:: pnä'; lähettämä
luitiälicto, iimissä . k e r r o t t i i n siitä,
miten "katolinen ; k i r k k o suvaitse'
matlomiiudessaan kielsi erään huo­matun
jäsenensä vastaanottamasta
Ranskassa juuri:• vierailevaa päämi­nisteri;;
Hrushtshevia,* j a f j m i t^
meksimainitlu: asiaan suhtautui.; Et­tei
meitä voitaisi syyttää '.'puolueel­lisuudesta",
julkaisemmei-.asiallises-ti
, kokonaan tämän porvarillisen
uutistoimiston s v uutistie­don
iapahtunfien kulusta:
". . . Neuvosoliiton pääministeri
ei osoittanut mitään , vihaa» hänen;
saapuessaan tänne (DijonvsRanskä)^
ja csaatuaan tietää,' ettäJl|i|onin'
pormestari,! katolinen kanjikkiäCjoh:
Javassa aseiniissa ,oleva^ aVvqv|l!tai|
ncn pappi.tuQinioherra).oli poistu-nut;
kaupungista - kirkkonsa: häntä
ylemmän johtajan määräyksestä,
ettei?;hän:'saa'-.v.as.taanottaa Kremlin
päämiestä.
•''Sen:sijaan(vihoittelemisen ase­mesta)
Hrushtshev kiitti tätä ka-niikkia;
joka. oli-aikaisemmin sano-;
nut toivovansa : kohtausta vieraile­van
pääministerin kanssa, ja sai
siltä: voimakkaita suosionosoituksia
kaupungintalolle kokoontuneelta
yleisöltä.,
" 'Olen kovin pahoillani siitä,
kun en saanutftavata sitäerinomais-:
ta miestä: ijoka on osoittanut niin
suurta patriotismia Ranskalle ja
rauhan asialle', lausui mr. Hrusht^
shev . t ä s t ä 84-vuotiaasta kaniikki
Felix Kir'istä:
- "Kaniikki Kir lähti Di Jonista
autolla vähää ennen kuin Hrusht­shev
tiili lentoteitse tänne Marseil-lesta,
vierailunsa kuudentena päi­vänä.
. •
"Kaniikki oli sanonut viikon vaih­teessa
sanomalehtimiehille, että sa­malla
kun hän oli saanut (kirkol­taan)
määräyksen, ettei hän saa
kohdata kaupungin pormestarina
mr. Hrushtshevia,' n i in Neuvosto­liiton
johtaja on kuitenkin' lämpi­mästi
tervetullut, jos -häh sattuu tu-,
lemaan.t hänen (pormestarin) ko­tiin.
, , ,
' ''Pääministeri Hrushtshev,.^ sanoi
kaupungintaloij' kokouksessa: 'Minä
voin ymmärtää sellaisen papin kuin
kaniikki KirMnaseman, joka on tais-'
tellut Dijonin puolustamiseksi —
Stalingradin puolustajana minä
olen myös kokenut vaikeuksia ja
vastoinkäymisiä.; taistellessani, koti­maani
ja aatteiden puolesta.'
" K a n i i k k i oli sanonut, että hän
haluaisi tavata pääministeri Hrusht-;
shevin siksi kun hän vastustaa kyl­mää
sotaa . . . Hän suostui ainoas­taan
kirkkonsa -vuoksi olla tapaa­matta
vierailevaa pääministeriä.
' K a n i i k k i K i r ' , jatkoi Hrusht­shev,
'lienee fyysillisesti täältä
pois, mutta hän on hengessä muka­na
ja minä syleilen häntä ja onnit­telen
häntä taistelusta rauhan ja
onnellisuuden puolesta*,"
- MainittakoonTTelä, että vierailija
j ä t t i henkilökohtaisena lahjana
kaniikki K i r ' i l l e maalauksen, j a että
tämä Hrushtshevin kiittämä kor- "
kea-arvoinen ja iäkäs pappi ei ole
kommunisti, e i k ä ' e d e s sosialidemo­kraatti,
vaan konservatiivipuolueen
kansanedustaja Ranskan kansallis­kokouksessa.
.
Mitä tähän lisätään, se on oikeas­taan
pahasta. Mutta tätä porvarilli- ^
sen uutistoimiston |Uutistietoa sopii
näyttää toisillekin ' kanssaihmisil-'
lemme silloin kun eräissä'piireissä
kerrotaan jälleen joitakin-tolkutta;
mia, mauttomia j a läpeensä vasten­mielisiä
t^rkykaskuja tästä'huoma-*
tusta ja yhä enemmän tunnustusta-saavasta
valtiomiehestä. ' t^o'* ^ '
' — K ä n s ä k o u n u ^ iB