Vapaus, January 24, 1973

              jj-MESTYY KESKIVIIKKOISIN
* PERUSTETTU 1917
Secood cl:i> mail retlitratlon No, 107«— VAPAUS.'lOr-Enr-SlTeet- W « t , Sudbury, Ontario
CANADAN SUOMALAISTEN
TYÖVAENLEHTI
Sudbury, Ont. Kesk. v i.kko, taTtunik. 24 p. — Wed:, Jan." 24, 1973
Ihmisyyden voitta barbarismista
Vietnamin rauhansopimus allekirjoitetaan lauantaina
^ USA vetää asevoimansa poii ja sotavangit vapaaksi
' Tiistai-iltana'julkaistiin samanaikaisesti Wash-ingtonissa
j a Hanoissa Pariisissa laadittu Yhdys­valtain
ja POj^jois-Vietnamin neuvotteli jäin yhtei­nen
tiedote, missä ilraoitettiiftK että presidentti
Richard Nixonin neuvonantaja Henry Kissinger
ja Pohjois-Vietnamin erikoisneuvottelija Le Duc
Tho ovat tiisLaisen neuvottelutilaisuuden päät-
' teeksi liittäneet nimikirjaimensa sopimukseen,
mikä lopettaa Vietnamin sodan lauantaina, tam­mikuun
27 päivänä.
Nyt julkaistun tiedotteen mukaan^ minkä presi­dentti
Nixon luki kansallisen televisioverkoston
välityksellä amerikkalaisille j a myös öanadalai-sille,
neljän osnpuolen, Yhdysvaltain, Vietnamin
demokraattisen tasavallan, Sajgonin hallituksen,_
•ja—Etelä-Vietnamin "Väliaikaisen vallankumous-hallituksen
edustajat allekirjoittavat Pariisissa
virallisesti nyt lopullisesti hyväksytyn rauhanso­pimuksen
tjinä lauantaina j a silloin päättyy Viet­namin
sota.
Yksityiskohtaisemmat tiedot rauhansopimuk­sen
j a muiden asiakirjoien teksteistä julkaistaan
myöhemmin päivällä tänään, keskiviikkona 24.
tammikuuta.
Mutta neuvottelijain yhteisessä tiedotteessa i l ­moitettiin
kuitenkin, että Yhdysvallat on suostu-^
nut vetämään kaikki asevoimansa pois Etelä-
Vietnamista 60 päivän kuluessa j a että vietnami­laiset
tulevat vapauttamaan kaikki amerikkalai­set
sotavangit myös 60 päivän kuluessa.
Televisiopulipensa yhtevdessä presidentti Nix­on
myönsi, että Yhdysvallat tulee edelleen tuke­maan'
Saigonin äärioikeistolaista hallitusta. Sa­malla;
hän soUtti, että lauantaina allekirjoitetta­van
sopimuksen mukaan etelävietnamilaisille
myönnetään itsemääräämisoikeus asioittensa jär­jestämiseksi
ilman ulkopuolasta painostusta. Näh­täväksi
nyt iää. vapautuvatko etelävietnamilaiset
nykyisestä diktatuurikomennosta j a saavatko he
kansanvaltaiset vapaudet omien asioittensa jär­jestämiseksi
itsemääräämisoikeuden pohjalla, vai
jatkaako Saigonin juntta nykyistä £errorikomen-toaan
jonka perusteella on vangittu kymmeniä­tuhansia
isän maanpuolustäjia.ljtelletty demo­kraattiset
oikeudet niin tyysten,-'9t,tei, sanomaleh­tiä
SMda julkaista, ei mielenoaoto j|lr1estfi^
eikä edes imettää nuoria oppilcouruihin,^] on
suljettu.'
Myöhemmin päivällä saatavista tiedoista saa­daan
presidentti Nixonin lupauksen mukaan lisää
valoa sopimuksen yksitviskohtiin. Pääasia kui­tenkin
useiriDien^*<T-kkailiiain mielestä on se, et­tä
Yhdysvaltain l'kaineri sota pientä Vietnamin
kansaa vastaan tulee lauantaina päättymään. '
Rauhansopimus tulee lieventämään kansainvä­listä:
jännitystä Kaakkois-Aaaiassa sanoi rau­hansopimuksesta
Kiinan ulkoministeriö,
Pohjois-Vietnamin ulkoministeri on lähtenyt
P a r i i s i in allekirjoittamaan rauhansopimuksen, i l ­moitti
Neuvostoliiton unfstoimisto TASS.
Vaikka yksityiskohdista ei olekaan vielä tie­toja,
niin Canadan hallitus valmistuu osallistu­maan
neljän vallan (Indonesia, Puola. Unkari ja
Canada) valvontaelimen työhön välirauhasopi-musehtojen
ylläpitRmlseksi. selitti Canadan ulko­ministeri
Mitchell; Sharp tiistai-iltana.
— N i i n paljon verenvuodatusta, niin paljon kär;
simystä, niin paljon tuhoa — minkä vuoksi?
Maailman suurin valta on nyt tekemässä sopi­musta
yhden pienimmän maan kanssa j a Ameri­kan
sota Vietnamissa on loppumassa. Yhdysval­loille
sieltä ei tule sen paremmin voittoa kuin
häviötäkään; Pahjois-Vietnamille ei tule ratkai­sua
peruskysymyksistä joiden vuoksi sotaa käyr
t l i n . Vietnamin taistelu maan yhdistämiseksi on
suurin piirtein siinä missä'se oli v. 1954, kom­mentoi
tänä aamuna Toronton aamulehti Globe
and Mail rauhansopimuksen mahdollisuutta ja
toteaa: • •
"Itse nimittämällään roolilla Yhdysvallat edis-tyi
•(täysimittaista sotaa kohti-j=„VJ-.EtelärViet;-
namin rahallisesta ja poliittisesta kannatuksesta
varustepalvelun j a aseistuksen antamiseen j a lo­pulta
y l i puolen miljoonan amerikkalaissotilaan
lähettämiseen toivottomaan ja raakaan taiste­luun.
Kaikissa vaiheissa Yhdysvaltain ainoana
vastauksena edessäoleviin ongelmiin tuntui ole­van
yhä suuremman voimamäärän käyttö. Viet­namin
sota nosti 'eskalaatio-'sanan hyvin tunne­tuksi
sotilaalliseksi määritelmäksi . . ."
T U L I V U O R E N P U R K A U S U H K A SI
S A A R I K A U P P A L A N A S U K K A I TA
Reykjavik, Islanti, — Joukko kalastusveneitä
j a lentokoneita evakuoi tiistaiaamuna noin 5,000
ihmistä Islannin kaakkoisrannikolla olevalta pik­kusaarelta
kun siellä oleva tulivuori purkautui
ensimmäisen kerran historiansa aikana. •
Aamunkoittoon mennessä oli tulivuoresta nous­sutta
laavaa tullut Vestmannaeyjar-nimisen kaup­palan
rajalle asti. Tämä on ainoa kauppala H e i -
maye-saarella; Mu^ta vain 300 kauppalan 5.300
asukkaasta oli enää evakuoitavana eli vaaran
alaisena.
Evakuoinnnin päätyttyä laavaa ei ollut vielä
tullut asukkaiden rakennuksiin asti^ mainitussa
kauppalassa mutta useita taloja oli kuitenkin
syttynyt kuumuudesta palamaan.
Asukkaat- olivat ajaneet karjansa j a muut
eläimensä satama-alueelle toivossa, että ne saa­daan
sieltä pelastetuksi. Evakuoinnin yhteydessä
leioTlut pamikSiaerkfi tiettävästi myöskään tapa­turman
uhreja.
Naiset, lapset j a sairaalapotilaat kuljetettiin
^ n s i n pois lentokoneilla vaikka lentokentälle tuli
jatkuvasti kuumaa laavaa. Osa asukkaista pois­tui
veneillä. Viranomaiset pelkäsivät evakuoinnin
aikana mm. sitä. että laava voi tukkia Vestman-naeyiarin
sataman, mutta tämä onnettomuus ei
tapahtunut.
Vestmannaeyiar on vain 150' jaardin päässä
Helgaellista mikä ei ole purkanut kuumaa laa­vaansa
sen jälkeen kun v i i k i n g i t löysivät tämän
saaren v. 864 j k . Purkautumista edelsi pieni maan
järistys maanantaina.
Tiistaina lausuttiin arveluja, että tällä pikku­saarella
voi tapahtua tulivuoren purkautumisen
johdosta räjähdys, mikä voi murskata koko saa-^
ren. Myöhemmin i l l a l la kerrottiin, että tulivuoren
purkaus repäisi saaren läpi ulottuvan railon pinta
kerrostumaan.
NIXON LUPASI USAn
'PUUTTUMATTOMUUTTA'
Sanoi USAn "pisimmän ja vaikeimman" sodan
olevan vihdoinkin päättymisvaiheessa
Wa8hington. — Presidentti R i ­chard
Nixon teki lauantaina toi­sen
virkakautensa valan tavan­mukaisten
juhlallisuuksien puit­teissa,
sisältyen siihen soittokun­nat,
tykkien kunnialaukaukset ja
tiukka turvallisuusvalvonta. V i r ­kavalan
tekemisseremoniaa sä­vytti
rauhanpuolustajain mielen­osoitukset,
missä vaadittiin Viet­namin
sodan hetikohtaista lopet­tamista
ja arvosteltlln^terävästl
presidentti Nixonin sotaohjelmaa
Puheensa yhteydessä mr Nixon
sanoi USAn olevan nyt "uuden
rauhanajan kynnyksellä" j a se­losti:
"Amerikan pisimmän ja
vaikeimman sodan ollessa päätty­mässä
meidän tulee oppia jälleen
väittelemään erimielisyyksistäm-me
sivistyneellä tavalla".
Hän lupasi, että Yhdysvaltain
hallitus tulee työskentelemään
ydinaseistuksen rajoittamiseksi
välttääkseen suurvaltq/jen mah­dollisen
konfrontaation j a toivoo,
että' toiset maat menettelevät sa­malla
tavalla.
"On sivuutettu aika jolloin
Amerikka ottaa kaikkien njviiden
maiden yhteenotot (conflicta)
omikseen, tai ottaa kalkkien mai­den
tulevaisuudet omikseen, t ai
painostaa kaikkien muiden mai>
den kansoja siihen, rtitennnden
tulisi omia asioitaan hoitaa**, aa-liol
presidentti Nixon j a lisäsi: ,
"Me olemme kantaneet liian
';auan seuraamuksia siitä kun
olemme yrittäneet kerätä kaiken
voiman. ja vastuunalaisuuden
Washingtoniin. Kotona ja ulko­mailla
on tullut aika luopua pe-räksiannosta
isällisyyttä ja
'Washington tietää parhaiten' aja
tusta kohti."
Presidentti Nixonin virkaan
< hkiäisseremonian aikana oli
Washingtoni8sa tuhansia rauhan­puolustajia
osoittamassa miel­tään
hallituksen sotaohjelmaa
vastaan.
Kolmen sotavastaisen mielen­osoituksen
lisäksi oli myös rau­hanpuolustajain
paraati Capito­lista
Valkoiseen taloon. Paraatis­sa
kannetuissa julisteissa sanot*
tiin mm: ..Keisarilla ei ole vaat­teita"
j a "Pudottakaa Nixon H a ­noihin".
Pariisissa oli rauhanpuolusta-i
a in j a poliisien välillä yhteenot­to
lauantaina. Ziirichissä oli noin
2.000 rauhanpuolustajaa mielen-csoitJlkseasaJLISAn
sotapolitiik-
'caa vastaan.
Dortmundissa oli 15,000 rau­hanpuolustajaa
mielenosoitukses­sa
huudellen sellaisia iskulauseita
Jatkuu sivulla 6/
Eduskunta hyväksyi varhain
torslaiaamuna ns. U K K - l a i n , jol­la
jatketaan prea/dentti Urho-
Kekkosen toimikautta neljällä:
vuodella maaliskuun 1; päivään
1978. Kiireelliseksi julistaminen
läpäisi äänin 170—28 j a yksi tyh­jää.
Tämän jälkeen hyväksyttiin
itse laki samoin numeroin. Ennen
kuin äänestykseen... päästiin oli
eduskunta käyttänyt pienen ääri­oikeistolaisen
jarrumiesryhmän
vasarinta-operaation johdosta
l a in käsittelyyn kaikkiaan 50 tun-t
ia. Keskustelu jatkui kiihkeänä
loppuun asti j a puhemies joutui
useita kertoja varoittamaan jar-rumiehiä
sopimattomasta kielen­käytöstä;
(Nyt vallitsevan rajoi­tetun
tilan vuoksi palaamme
asiaan ensi viikolla.)
Toiveet Vietnamin välirauhasta
ovat viimepäivinä listäotyneet
Henry Kissinger ja Le Duc Tho neuvonantajineen aloittivat
Pariisissa tiistaina neuvottelut sopimuks 3n" viimeistelystä"
' Pariisi. — USAn presidentti,
Richard Nixonin^ neuvonantaja
Henry Kissinger saapui Pariisiin
maanantaina aloittaakseen "vii­meiset
rauhanneuvottelut", kuten
selitettiin. Vietnamin demokraat­tisen
tasavallan (Pohjois-rVietna­min
)erikoisneuvottelijan Le Duc
Thon kanssa.
Yhdysvaltain puolustusministe­r
i Melvin Laird, joka jättää lähi­päivinä
toimensa vähemmän so­taisena
tunnetulle seuraajalleen,
53-vuotiaalle Elliot Richardsonil­le,
antoi Washingtonissa antaman
sa lausunnon yhteydessä ymmär­tää,
että välirauhasopimukseen
-voidaan liittää neuvottelijain ni­mikirjaimet
ehkä jo tänään.
V a s t u k s e n a sanomalehtimies­ten
kysymykseen siitä, että koska
voidaan odottaa Vietnamissa ole­vien
amerikkalaisten sotavankien
vapaöttamisen alkamista, mr
L a i r d sanoi: "Me olemme sano­neet
teille kaiken, minkä voimme
keskiviikkoon asti sanoa".
Läntiset tarkkailijat pitävät
tätä m r L a i r d i n lausuntoa vih­jeenä
siitä, että vielä tänään voi-
SAIGON SUUNNITTELEE
Thieun kaavailuun kuuluu poliittisten
ihmisten joukkopidätykset "rikollisina"
Saigon. — Presidentti Ngu-yen
Van Thieu on antanut pro-vinsipäälliköilleen
laajat val­tuudet
suorittaa poliittisia van­gitsemisia
tulossaolevan väli-rauhasopimuksen
jälkeen. Hän
on myös antanut näille provins-sipäälliköille
valtuudet "am­pua
vaikeuksien aiheuttajat".
paikalla, kerrottiin Etelä-Viet­namin
' luotettavista lähteistä
viime keskiviikkona. .
Missä suinkin mahdollista, se
littivät nämä amerikkalaisläh-teet,
pidätettyjä vastaan nos­tetaan
poliittisten syiden ase-mes
a rikossyytteitä siksi k un
LYNDON JOHNSON KUOLI
VIIME MAANANTAINA
San Antonio, Tex. — Yhdysval­tain
entinen presidentti Lyndon
Baines Johnson kuoli sydänhal-vauksen
uhrina viime maanantai­na
omalla karjafarmillaan. Vv.
1963—^8 presidenttinä ollut mr.
Johnson vietiih sydänkohtauksen
jälkeen mahdollisimman. nopeasti
/ksityisellä lentokoneella Brooks
Medical Centreen, mutta sairaa­lassa
todettiin hänen kuolleen.
Mr. Johnson oli 64 vuoden ikäi­nen.
Häneltä jäi. vaimo, joka oli
sattumalta kuolemantapauksen
aikana pois kotoa, sekä kaksi ty­tärtä
Lynda j a L u c i perheineen.
i-^Mr. Johnsonin kuoleman jäl­keen
Yhdysvalloissa ei ole nyt
elossa yhtään entistä president­tiä.
Mr. Johnson osallistui poliitti­seen
toimintaan vuodesta 1937 a l ­kaen
jolloin hänet v a l i t t i in edus­tajahuoneen
jäseeneksi kongres­siin.
Vuonna 1941 hän y r i t t i epä­onnistuneesti
päästä senaatin jä­seneksi.
Vuonna 1948 hän onnis­tui
j a senaattoriksi valinnan jäl­keen
hänen vaikutusvaltansa kas­voi
nopeasti.
Ensimmäinen katkerampi vas-oinkäyminen
Johnsonilla oli v.
1963 jolloin hän yhdessä John F .
Kennedyn kanssa tavoitteli demo-
'craattipuolueen presidenttlehdok
kuutta. Kennedy voitti kilpailun,
mutta Johnson nimitettiin vara­presidentin
ehdokkaaksi. Kenne­dyn
katalan salamurhan jälkeen
varapresidentti Johnson tuli Y h -
iysvaltain 36. presidentiksi.
Edeltäjänsä aloitteita seuraten
presidentti Johnsonin hallitus
laati alkuaikana useita edistyk­sellisiä
lakeja kansalaisvapauk-.
"sien laajentamiseksi, sosiaalihuol
lon tehostamiseksi j a rotusyrjin-län
vähentäniiseksi U S A : n kou-luls!:
a.
Hänen poliittiseksi VVaterlook-seen
muodostui kuitenkin Viet­namin
sotaan sekaantuminen^
Vuoden 1964 vaalikampanjan yh­teydessä
mr Johnson lupasi py­hästi,
että republikaanien presi­denttiehdokkaan
Barry Goldwa-terin
sotaista ohjelmaa Vietnamin
kansaa vastaan ei ryhdytä toteut­tamaan.
Mutta' toisin kuitenkin kävi.
Askel askeleelta hän ryhtyi to­teuttamaan
Goldwaterin sotaista
ohjelmaa kunnes Johnson oli vas­tuussa
Vietnamin massapommi-
Miksesta sekä puoli miljoonaa
miestä käsittävän maa-armeijan
lähettämisestä Vietnamiin.
Tämä aiheutti ammottavan
"luottamuskiiilun" hänen puheit­tensa
j a tekojensa välille j a nos­tatti
joukkomittaisen vastarin­nan
Yhdysvaltain sotaohjelmaa
vastaan kotona j a u l k o m a i l l a .,
Tässä tilanteessa mr Johnson
"Imoitti maaliskuussa 1968 että
Jatkuu sivulla 6.
tunnustetaan, että vankeja on
helpompi käsitellä sillä tavalla
Väliaikainen vallankumoushal-litus
on vaatinut kaikkien poliit­tisten
vankien vapauttamista. Sen
sanotaan vaikeuttaneen Pariisin
rauhanneuvotteluja ja Saigonin
tarkoituksena on, kerrotaan näis­tä
lähteistä, pitää nämä tilastot
(poliittisista vangeista) mahdol-
1 simman pieninä—paperilla.
Thieun "kovan linjan" takana
sanotaan olevan vakaumus että
ampumisen lopettamisen jälkeen
Saigonin hallitus tulee olemaan
kommunisteja vastaan sodassa
kaikella muulla tavalla mutta ei
suurten yksikköjen tulitusvoi-malla.
. Oikeuttaakseen suunnitelman­sa
Saigonin virkailijat tietävät
etukäteen .kertoa; -että '''kOteunn^r
nistit tulevat rikkomaan" tulituk
sen lopettamissopimusta terroris­milla,
ja salamurhilla.
•Thieun suunnitelmaan kuuluu
ilmeisesti tunnettujen ja oletet­tujen
"kommunistien jahtaus. ja:
peloittelu" selitti sanomalehtikir-jeenvaihtaja
Peter Osnos tätä
asiaa sanoen: Syyttämällä heitä
(kommunisteja ja kommunisteik­si
epäiltyjä — V) tavallisista r i ­koksista,
viranomaiset voivat p i ­tää
heitä vangittuina aina kuu­teen
kuukauteen asti.
mm
daan saada tietoja rauhaiineuvot-^|
telujen edistymisestä. " ' ^ "
^ r . Kissinger ei antanut mt* r '.
tään lausuntoa P a r i i s i i n , tultua.,A
Hänen tiedettiin kuiten|dii:^,kes-;" ,
kustelleen heti Saigonin liallituk- •
sen ulkoministerin T r a n Van^JjÄ»
min kanssa. ?•'
Kissingerin j a Thon sekä-hei-^' '
dän lähempien neuvonanta^eiuäÄ/ \
ensimmäinen kokous tässä vpir
heessa oli tiistaiaamuna Arc de'
Triomphen lähettyvillä oley88ia< '
Kansainvälisessä konferenssiketru-/'s
kuksessa. • ''''"'".^''-'^f
Saigonin hallituksen puheittie-Nj '
het ovat olleet merkityksellisestlft
vaiteliaita rauhansopimuksen i:.va»r.~
tustaipisen tiimoilta. M u t ^ ;:Sai?:
gonin radio on edelleen j u l k a i s s u t'
pettymys- ja toivottomuusfaenki-siä
lausuntoja. ^ '
Saigonin radio tiedoitti tiistai-:
na, että rauhansopimus, .minkä
se uskoo olevan lähellä, "ei ehkä
tuo meille todellista j a kestävää
rauhaa". Samalla radio myöntää
kuitenkin, että rauhansopimus on
presidentti Nguyen Van Thieun
vastarinnasta välittämättä eittä­mätön.
A P : n tiistaisen uutistiedon
mukaan Saigonin hallitus puhuu,
vieläkin "pohjoisvietnamilaisik-äi"
sanomiensa vapautusjöukko-jen
poistumisesta Etelä-Vietna­mista,
mihin Yhdysvaltain '•ja
Saigonin asevoimat eivät ole s o t i ­laallisesti
pystyneet. .
Edellämainitun uutistiedon mu­kaan
nyt on kuitenkin t u l l u t "sel­väksi,
ettei Yhdysvallat halua
va?.tia Pohjois-Vietnamilta viral-!
lisesti sotilaittensa pois vetämistä
Etelä-Vietnamista . . . " •'
'PAKKOTYÖHÖN' MUUTOSEHDOTUKSIA
Hotellipalossa
kuoli 5 ihmistä
Acton Vale, Que. — V i i s i van-hanpuoleista
henkilöä o l i kateissa
sunnuntaisen tulipalon johdosta,
m'kä tuhosi tämän paikkakunnan*
vanhimman hotellin. Acton Vale
on 45 mailia Montrealista itään.
Kadoksissa olevien ihmisten pe­lätään
tuhoutuneen palossa. Sata
vuotta sitten rakennetun hotellin
palovahingot ovat arviolta $150-
000.
Helleaalto tappoi
ainakin 25
australialaista
Melbourne. — Helleaalto tap-.
pol sunnuntaina ainakin 25 i h ­mistä
Victoriassa, missä mitat­t
i in y l i 100 asteen (F) lämpö­t
i l a.
Suurin osa kuoleman uh­reiksi
Joutuneista oli vanhem-p
'a ihmisiä, vaikka nuoremmat
k i n jouluivat kuumuuden vuok
si turvautumaan sairaalahoi­toon.
Melbournessa oli 106 as­teen
lämpö Lila minkä johdosta;
ambulanssit saivat helleuhreil-le
520 kutsua.
Moottorilumi-kelkkailija
hukkui
Kingston. — F r e d B u r c h i l l , To­rontosta,
hukkui lauantaina k un
hänen moottorilumikelkkansa me­ni
jään läpi B i g Rideau järvellä.
Toinen kelkassa olleista miehistä
pelastui.
VIIME TIEDOT
Toronto. — Canadan postihallinnon j a sen työläisten pitkä­aikainen
työkiista voi päättyä ehkä tänään (keskiviikkona) alle­kirjoitettavaan
sopimusmemorandumiin. Neuvotteluissa tapah­tui
tiistaina edistystä kun hallituksen rahalautakunnan edus­tajat
hyväksyivät kiistaa käsitelleen sovittelulautakunnan pu­heenjohtaja
Owen Shimen selostuksen, työpaikka-luokittelua
koskevien kiistakysymysten käsittelystä, mikä oli vielä pää-asiallisempana
kompastuskivenä.
Sen sijaan, että ryhdyttäisiin
laajakantoisiin toimenpiteisiin
kansakunnan elin j u u r i a syövyt­tävän
joukkotyöttömyyden pois­tamiseksi,
liittohallituksen uusi
miesvoima- ja siirtolalsaslaln
ministeri Robert Andras esitti
viime keskiviikkona alahuoneen
käsiteltäväksi työttömyysvakuu-tuslaln
muutosehdotuksia, joi­den
perusteella työttömyysva­kuutus
kiellettäisiin kaikilta ca-nadalalsllta,
jotka eroavat työs­tä
ilman "oikeutettua syytä",
mitä tahansa sillä tarkoltetaan-klUi
j a myös niiltä, jotka erote­taan
työstU "huonon käyttäyty­misen"
(miBconduct)^ok8i.
Muutosehdotuksissa ci 'selite­tä
mitä tarkoitetaan "oikeute­tulla
syyllä" eikä l i i o in sitä, m i ­tä
tarkoitetaan "huonolla käj^t-täytymisellä".
N y t esitetyt muutosehdotuk­set,
joiden odotetaan kohtaavan
Canadan työväenliikkeen kovan
vastarinnan/sisältyvät kahteen
lakiluonnokseen, jotka miesvoi­ma-
j a Biirtolaismlnisterl Andras
esitti alahuoneen, hyväksyttä­viksi.
Yhdessä, finanssiasioita käsit­televässä
teknillisessä lakiluon­noksessa
ehdotetaan polstfetta-vaksl
kattoraja siltä summalta,
minkä ' h a l l i t u s voi väliaikaisei^ti
myöntää työttömyysvakuutus-lain
alaisuudessa käytettäväksi.
Toisessa lakiluonnoksessa kiel
letään työttömyysvakuutus-etui
suudet keneltä tahansa canada-laiselta
joka:
— Erotetaan työstä huonon
käyttäytymisensä; (misconduct)
vuoksi;
— Joka "ilman hyvää syytä"
(without göod cause) kieltäytyy
anomasta sopivaa työtä, jonka
tiedetään olevan saatavana tai
jättää sellaisen anomuksen teke­mättä
ennen, työttömyysvakuu-tusetuisuuksien
aiiomi8l;a;
— Joka "ilman hyvää syytä"
kieltäytyy hyväksymästä tarjot­tua
sopivaa työtä ennen työttö-myysvakuutusetuisuuksien
ano­mista;
— Joka vapaaehtoisesti ja i l ­man
oikeutettua syytä (just
cause) eroaa työpaikastaan.
Kaikissa yllämainitunlaisissa
tapauksissa henkilöltä kiellettäi­siin
näiden muutosehdotusten
perusteella työttömyysvakuutus
etuisuudet kunnes hän menee
ainakin .8 viikoksi vakuutuksen-alaiseen
työpaikkaan j a jää siitä
pois yllämainittuja vaatimuksia
rikkomatta. '
Mr Andras arvioi, että yllä­mainittujen
rajoitusten alaisiksi
tulisi noin 10 prosenttia vuonna
1972 työttömyysvakuutuksella
olleita.
MA.
S a i g o n . ^ Saigonin 'hallitus vetosi tiistaina Yhdysvaltoihin,
ett^i se järjestäisi mahdollisimman voimakkaita ilmapommituk­sia
vapautusjoukkojen kontrollissa olevia Etelä-Vietiuunin alu­eita
vastaan. Yhdysvaltain sodan johto tiedoitti puiduistaan,
etfiT sen iintleivoimat suorittivat tiistaina sodan kdvimuitni ilma­pommituksen
etelävietnamilaisia kohteita vastaan. Amerikka­laisten
suorittaessa kaikkiaan 374 pommittislentoa,' r^^^^^^^^^;^^^^^^^^^
Ottawa. — Canadan suurin ammattiyJlidi8tyskeBk«w,jCLC, i l ­maisi
tiistaina Ij^äsityskantansa siitä, että iniesvöimaäiiiiilsteri
Robert Andrasin työttömyysvakuutuslaldinesittäJtolciaft muu­tosehdotuksissa
on enemmän kielteisiä k u i n ms^äntei8iä''pu6lia.
Näiden muutosehdotusten mukaan työttömjrySvÄktotttttita ei
myönnettäisi kenellekään joka eroaa " i l m a n olkenteU^: syytä"
työstä, eikä myös niiUe,~jotka erotetaan ^'haoiii(H)L'kftyttft
sen" johdosta. Tuntuu siltä kuin hallitus yritt|Ubi^tdMi f%ynti-pukkeja
työttömistä" sen silaan, että se yritU|<si'tlMrltaa työt­tömyyskysymyksen
todellisiin ongelmiin, sdittt. CLC.*^-rT^
Ottawa. — Helmikuun 15 päivänä a l o i t e t a a B i l ^ l ^ i i ^ t e i ^ kes­kustelut
Canadan j a Saksan demokraattiaaii.iitaai^^iiv;*;://!
Saksan) diplomaattisuhteiden järjestär * ^ ' ^ « i - ^ *^
nct»<o*>»n".'''»h*fl^?an noncasti siihen, pittä ^ ^
net maat jo tätä ennen, tunnustaa I t ä - S a k i » ^ ^'