Vapaus, January 24, 1973

              Sivu 2 Keskiviiikko, tammik. 24 p: — Wod., Jan. >24, 1973
VAPAUS INDEPENDENV L A B Ö R ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(UIBERTY) Establisshed Nov. 6, 1917
Edltor: W. EKLUND Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and E^torial 674-4264
Fublished once ^vveekly: Wednesdays by Vapaus Publishing Co, Limited,
102 Elm St. West. Sudbury. Ontario, Canada.
\. " . V Mailing address: Box 69.
Advertisjng, rates^upon_application, translation frce of cliarge.
Second Class Mail rcgistration Number 1076
Member of fhe CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n: 1 vk. Sll.OO, G kk. S.5.75
3 kk. $3.00 suomeen: 1 vk. ?11.50. 6 kk. $6.25
Painostettakoon USAta rauhaan
Torstai-iltana tiedoitettiin samanaikaisesti Washingtonista ja
Hanoista, että presidentti Nixonin neuvonantajana Pohjois-Viet-namin
erikoisneuvonantaja sekä ministeri Xuan Thuy kokoontuvat
Pariisissa tammikuun 23 pnä (eilen) tarkoituksella viimeiEtcllä
(complete) sopimuksen teksti.
Tämä yhteinen lausunto viittasi siihen, että kummallakni o.sa-puoleila
vallitse.e toivoa sopimuksen "tekstin" viimeistelystä. Toi­saalta
se vihjaa kuitenkin siihen, että rauhansopimuksen varsi­nainen
allekirjoittaminen on vielä tekemättä.
Tosiasia onkin, että vaikka Yhdysvallat suostui joulun pyhinä
kärsimiensä omien suurmenetystensä sekä kansainvälisen ennen­kuulumattoman
voimakkaan painostuksen johdosta Pohjois-Viet-namin
pommituksen lopettamiseen rauhanneuvottelujen uudelleen
"Itäynnistämisen^hyväksi,":niin~USA:n^pommituskoneet kylvävät
vieläkin joukkomitassa tuhoa ja kuolemaa Etelä-Vietnamissa, Lao­sissa
ja Kambodzhassa. ,
Saadut kokemukset osoittavat myös, että Yhdysvaltain lu­pauksiin
ei voida luottaa. Presidentti Nixon julisti presidenttivaa­lin
aattopäivinä, että "rauha on käden ulottuvilla'', mutta se ei
estänyt häntä aloittamasta ilmasotahistorian raainta kansantuho-pommitusta
Pohjois-Vietnamin suuria siviilikeskuksia vastaan.
Muistaa myös tulee, että Saigonin nukkepresidenttiNguyen
Van Thieu, joka puhuu tietysti siten kuin yhdysvaltalaiset haukajt
häntä puhuttavat, mikä antaa hänen uhkailuilleen kantavuutta
juuri siksi, kun niiden takana on USAn imperialismin sotaisin osa,
sanoi vielä niin hiljan kuin tammikuun 14 pnä, että jos nykyinen
"rauhanhyökkäys epäonnistuu, Yhdysvaltain tulisi tehostaa kaikki
käsittävää sotatoimitltaa, sisältyen siihen invaasio (maahanhyök-käys)
Pohjois-Vietnamiin.
Sodan uudelleen laajenemisen vaara voidaan torjua vain siten
että pakotetaan Yhdysvallat lopultakin suostumaan rauhaan ja
jättämään Indokiinan kansat "isänniksi omaan taloonsa".
Kuinka tärkeää osaa tämä sotavastainen yleisen mielipiteen
painostus rajan eteläpuolella vie, se näkyy mm. arvovaltaisen
New York.Timesin äskettäisestä toimituskirjoituksesta, missä to­detaan,
että "Yhdysvaltain kuva maailman silmissä ei ole nyt
mieltä ylentävä", että äskettäinen pommitus aiheutti "yleismaail­mallista
tyrmistymistä ja tuomitsemista Tukholmasta Sydneyyn
ja Turtle Baysta Tokioon". Huomioiden,- että myös Canadan ala-,
huone hyväksyi päätöslauselman .Yhdysvaltain: pommituksen - tuo-,
mitsemiseksii New York Times totesi toimituspalstalk -edelleen':
^'Arvovaltainen ranskalaislehti Le Monde sanoi pommituöta
inhoittavaksi ja vertasi sitä natsien Guernican pommitukseen. Ja­panin
laajimmin leviävä päivälehti, joka on normaalises!;i myötä­mielinen
Yhdysvaltoja kohtaan, kuvasi maatamme "sokeaksi jät­tiläiseksi"
lisäten, että mikään ei ole sen "irvokkaampaa" kuin
:Washingtonin väitös, että pommituksen tavoitteena oli rauha.
Buenos Airesissa pommitusta sanottiin "kansantuhoksi".
Kun lisäksi vielä muistetaan, että "pisaroista meret syntyvät",
niin silloin ei voida tulla muuhun lopputulokseen kuin siihen,.että
kaikkien ihmisyyteen pyrkivien voimien, olkoon ne pieniä ja heik- .
koja tai suuria ja voimakkaita, on nyt vaadittava entistä kuulu-vammin
Yhdysvaltoja lopettamaan hyökkäyssotansa Indokiinassa,
vetämään kaikki- asevoimansa pois sieltä ja suostuttava v. 1954
Geneven sopimuksen hengen mukaiseen rauhaan.
Puhelin . romanssista arkeen
"Sellainen on puhelin, puhuu, kuulee, muttei näe . . . " lauloi
Alfred Tanner aikoinaan puhelimen "romanttisuudesta".
Mutta kun vanhuudeneläkeläisille, sokeille ja vammaiislle,
köyhyyden kanssa kamppaileville farmareille ja yleensä pieni­palkkaisille
työläisille j a muille pikkuihmisille sanotaan, kuten nyt
menettelee Bell Canada, että puhelinmaksujakin korotetaan kautta
linjan, niin silloin havaitaan, että puhelinkin on "romanttisuuten-i
'sa" menettänyt. Tosiasiassa, mitä enemmän tutkitaan Bell-puhelin-
• yhtiön hinnankorotusvaatimuksia, sitä selvemmäksi tulee, että
,tässä on vain arkinen kysymys ennätysvoitoista. Vakavin puoli
,asiassa on se, että Bell-puhehnyhtiö tulee saamaan "oikeuden"
; -taksojensa korottamiseen, ellei yleinen mielipide, nouse lähipäivien
:3a -viikkojen aikana aktiivisesti vaatimaan maantierosvousta lä-v
; fhentelevän vaatimuksen kieltämistä.
V .Perehtykäämme asiaan hieman yksityiskohtaisemmin. Bell
Canada' on esittänyt Canadan transporttikomissionille vaatimuk-
€^ annetaan oikeus taksojensa korottamiseksi vuosina .
' :1973J j a 1974. Bellin vaatimuksen. perusteena on yhtiön "varatto-
• Hm^ttV^rS^ edessä, että voitot ovat
. -j^^^ mutta väittää, että vieläkin suurempia voit-fd::^
iÖ2&h"tArvii^ jos mielitään saada pääopiasijoittajien suosio.
,, Suurmonopolien, kuten Bellin vaatimukset ylittävät suuresti
'jjkMisan kuvaukset""papinpohjattomastaj säkistä". To.rontolainen
'^^l^ulehii. julkaisi finanssiosastossaan viime ^keskiviikkona uutis-
NDP VIENYT TÄHÄN
ASTI HYVIN ROOLINSA '
'NDP on yleisesti puhuen vienyt
hyvin roolinsa Canadan 29. parla­mentin
alahuoneen istunnossa.vini-kä
alkoi tammikuun 4 päivänä. .
: Liberaalien vähemmistöhallitus
on siinä asemassa että siltä voi­daan
vaatia tarvittavia korjauksia
vanhuudeneläkkeisiin, .sekä toimen­piteitä
työttömyyden lieventämi-leksi
j a hintojen kurissapitämisek­si..
Vaa'an kiellellä On tässä NDPn
ryhmä, mikä voi nyt joko päästää
tai pidättää.
Tyydytyksellä on pantava mer­kille,
että NDP.:n ryhmä.on tähän
mennessä vienyt osansa rakenta-;
valla ja vastuunalaisella tavalla,
niin, että parlamentti toimisi to­della
kansan suuren enemmistön
eikä ensisijaisesti rahavallan hy­väksi.
Samalla kun konservatiivien eh-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Paavo Seppänen, Toronto, Ont.
täyttää torstaina, tammikuun 25
pnä 81 vuotta.
Aini Grundsten, Whitefish,
Ont. (Little. Penage) täyttää tors­taina,
helmikuun 1 pnä 72 vuotta.
Kalle Siljander, Silver Moun­tain,
Ont. täyttää lauantaina, hel­mikuun
3 pnä 70 vuotta.
Hilma Kckki, Toronto, Ont.
täyttää sunnuntaina, helmikuun
4 pnä 71 vuotta.
Heikki Kulmala, Sault Ste.
•Marie, Ont. täytti keskiviikkona,
tammikuun 17 pnä 81 vuotta.
Tyyne Ahvenus, Toronto, Ont.
täytti perjantaina, tammikuun 19
pnä 72 vuotta. _
Ida Lehtinen, Toronto, Ont.
täytti tiistaina, tammikuun 23
pnä 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
(kansallistetut) puhelinyhtiöt
Saskatchewanissa ja Manitobassa
velottavat samanlaisen puhelimen
paikalleen asettamisesta vain $2
ja $3.
Keskinkertaiset puhelinmaksut
Ontariossa ja Quebecissa ovat
$6.10 kuukaudessa mutta B. G:n
asukkaat maksavat samanlaisesta
palvelusta $5.55^ l«iukaudes"sä7
Albertassa $3.35—$4.25, Saskat-chewanissa
$4.15 ja Manitobassa
$3.90 kuukaudessa.
Mielenkiintoista on myös tode­ta,
että menneinä aikoina Bell
Canada on anonut ja saanut tak­sojensa
korotuksia suhteellisten
pitkien väliaikojen jälkeen seu­raavasti:
1927, 1949 ja 1958.
Vuonna .1966 alennettiin vissejä
pitkien matkojen puhelintaksoja
mutta. 1969 todettiin, että 99 pro­senttia
Ontarion ja Quebecin ko­deista
on hankkinut itselleen pu-heUmen.
Sen jälkeen — liiketoi­minnan
laajenemisen normaalisen
vähentymisen perusteella — Bell
on anonut taksojensa korotuksia
vuosittain: 1969, 1970 ja 1971
sekä nyt 1973 ja 1974. ;
Huolimatta valtiovallan ulko­kultaisista
puheista inflaation
vastustamisesta, kaikki merkit
viittaavat siihen, että Bell Cana­da
saa nytkin ajetuksi tahtonsa
korottami-pikkuihmiset,
pikkukaiip-ryhdy
mahdollisimman laajan yhteistoi''
minnan hengessä vaatimaan, että
Bellin puhelintaksoja ei saa ko­rottaa.
On sanottava, kuten sanoi ND-P:
n edustajana alahuoneen jäser
äf »3»vat nyt voitoksi $4.15 .'osaketta kohti, verrattuna $3.76
''^|!(il^]d£i5*i)t^..v,| 1971. .Tällainen V!yarattonj.uus" pakottaa kaiketi cana-
|j5ä|iöiBet kolehdin käräämiseen Bellin omistajaraukkojen hyväksi!
varalta, jos joku sattuu olettamaan, että Bell Canada sai
^gijudnna takaisin "aikaisempia menetyksiä",: lienee paikal-
' lauttaa mieleemme, että viimeksikuluneen 10 vuoden ai-länpuhelinyhtiöh
voitot rJisääntyivät 12d.6-prosenttisesti, neksi viime lokakuussa yälitun
ien; ne yhteenlaskien tälitltieteellisen summan, $1,021,- , John Rodriguezin johdolla Nickel
|00.i^Mui8taa myös sopii, että'BeUCa on saanut liitto- Beltin alueella pidetty kansalais-'
iiseltk "verolyltckäyksiä" $2^3.0. miljoonaa, joit^ seia ei i l - kokous, että Bellin tulee luopua
'ikä^n br^tee.koakaa^ mq]kfla^a^^ vaatimuksestaan,
unJfe^'Vait(^,korotiniiil4ua'to^ Xai jos se ei siihen suostu, koko
J^nhe'^tjeii^ on syjrtä pitää mie- tämä yhtiö, on kansallistettava ja
Etyk-valmistelut jatkuvat:
Läfineltä ^$ialistapap?r|;
NL esitti kolmivaiheista
simmäisenä-ja ainoana tavoitteena
on liberaalien; vähemmistöhallituk'
sen kaataminen, jos ei muuten niin
jalkakammen avulla, NDP on myö­tävaikuttanut
siihen, että alahuo­neen
istunnossa hyväksyttiin pää­töslauselma
Yhdysvaltain terrori-pommitusta
vastaan. NDP:n. jat­kuvan
painostuksen avulla on saa­tu
alustavia, tosin vielä riittämäjt-tömiär
lupauksia toimenpiteistä
työttömyyttä, vastaan ja hintojen^
kurissapitämiseksi sekä eläkkeiden
korottamiseksi. ' •
Hyvin tehty tähän mennessä. P i ­täköön
NDP mielessä ,että mitä
enemmän, se saa nyt käytetyksi ti­laisuutta
hyväkseen vähempiosais-1
ten ihmisten elämän parantam^sek-1
si, sitä suurempaa kannatusta se
tulee vastaisuudessa saamaan. "Sil­loin
on taottava kun rauta on kuu­ma"
ja NDP:lla on yhdessä työ­väenliikkeen
muiden voimien myö­tävaikutuksella
tilaisuus .saada-ajetuksi
läpi eräitä arvokkaita re­formeja,
joilla ei tietenkään ole
mitään tekemistä sosialismin kans­sa,
kuten joskus cdesvastuuttomas-ti
väitetään..-r-Sudburylainen.
y Helsinki ~Euroopan turval­lisuus-
ja yhteistyökokouksen mo
-ninkeskeisiä^-valmisteluja jatketr—
tiin Espoon Dipolinsa kuukauden
tauon jälkeen maanantaina,
tammik. 15 pnä. Valmistelujen
NDP:n VALLASTA YM.
Nyt on NDP puolueella suurem-'
pi valta kuin mitä sillä on koskaan I
ennen ollut ja vannaan suurin mitä
se voi saadakaan kapitalistisen
luokkavallan aikana noin pienellä
edustajamäärällä. . .
«Kysymys onkin siitä että osaa­vatko
he oikein käyttää tuota val­taansa.
Porvaripuolueet riitelevät
virkapaikoistaan, taloudellisista lii
kevoitoistaan ja omakohtaisesta
kunniastaan. ..Mutta jos NDP ei
ymmärrä valtansa, määrää niin
voivat he' men ettää tuon valtarase-:
mansa, josta taasen on seurauk­sena
uudet vaalit jossa jompi kum­pi
porvaripuolue voi saada niin
Euuren enemmistön että N!DP:n
valta loppuu. Ja jos porvari puolu­eet
huomaavat menettävän valtan-sa
niin silloin ne yhdistyvät.
Historian kokemus osoittaa että
äänestyksellä valta ei ole muuttu­nut
vielä missään maassa mutta
parannuksia voidaan saada aikaan
jos osataan käyttää voimia oikeal­la
tavalla. Taloudellinen asema Ca­nadassa
on tällä kertaa korkeam­malla
tasolla kuin muissa maissa
mutta luonnonrikkaudet, teollisuus
ja. kaupalliset liikkeetkin on suu­relta-
osalta ulkomaidenomistuk^-
sessa ja ne voivat halvaannuttaa
koko taloudellisen elämän jos ha­luavat.
•
Hyvänä esimerkkinä on Englan­ti.
Siellä .saivat ityöläiset enemmis­tön
hallitukseen mutta eivät.pysr
tyneetkään hallitsemaan toivomus­ten
mukaan, ja niinpä he. sitten
heti seuraavissa vaaleissa. hävisi­vät.
Ja Canadan tilanne on vielä­kin
huonommalla tolallai Kun ul­komaisilla
yhtiöillä on n=in suuri
omistusoikeus Canadan, taloudelli­seen
elämään, ne voivat jopa sota^
aseillakin puolustaa tuota omai­suuttaan
jos noita sovittuja "oi­keuksia"
loukataan, että ei pitäisi
lentää korkeammalle kuin siivet
kantaa.
I.S., Thunder Bay.
Mitä muut sanovat
VAKKA KANTENSA LÖYTÄÄ
New York.; — Oikeus on sokeudessaan valinnut Vincent (The
Gat) Sicilianon, väitetyn roiston, valamieheksi Queens Countyn oi­keudessa.
"Ensimmäinen sisääntulcva heppu on .syytön", sanoi Siciliano
leikkiä laskien cdessäolevasta valamiestehtavaatään. .> :
Siciliano on ollut 14 vuotta vankilassa syytettynä uhkapelistä,
aseiden hallussapidosta ja aseellisesta ryöstöstä. Queens Countyn
piirisyyttäjä Thomas Maskell kuvaa Sicilianoa "järjestyneen rikos­maailman
hyvin tunnetuksi henkilöksi" . . . Siciliano sanoo t ä t ä ku­vausta
paikkansapitämättömäksi. •.
— Reuterin uutistieto, tammik. 15 pnä.
"KOHTUULLINEN NOUSU" — 30 PROSENTTIA
Työläisten paIkko.)en ollessa vielä suurimmalta osalta jäädy-tett.
vnä . (USArssa), General Motorsin neljännesvuotuinen voitto
$1.6.5 osaketta kohti antaa palkkatyöläisille mielenkiintoiS'a ajatel­tavaa.
Tämä nostaa GM:n vuotuisen voitto-osingon osakkeelta 4.45
dollariin — ollen nousu 30 prosenttia vuodessa.
•—Mesa Educator, jouluk. 1972.
...Tttn,,
toisen vaiheen alkajaisiksi Nato- ^
ja EEC-maat esittivät maanan-
^taina^hieman^yllättäen-yksityisr^-
kohtaisen ehdotuksen varsinai­sen
turvallisuus- ja yhteistyöko­kouksen
asialistaksi. •• •:
Neuvostoliiton edustaja suurr
lähettiläs Viktor Maltsev puoles­taan
uudisti maanantaina Neu­vostoliiton
esityksen kolmivai­heisesta
ETYK :stä.
Maltsev ei tiettävästi käsitellyt
suunnitellun konferenssin asialis­taan
liittyviä kysymyksiä yksityis­kohtaisesti^
vaan viittasi pääsihtee.
rt Leonid Brezhnevin Neuvostolii­ton
50-vuotisjuhlassa pitämään pu­heeseen.
EEC-maiden ehdotuksen esitti
Dipoliin kokoontuneille 34 maan
valtuuskunnille Belgia. Ehdotuk­sen
ovat hyväksyneet kaikki laa­jentuneen
EEC: n yhdeksän jäsen­maata
ja sillä on myös Naton tuki.
Ehdotuksen yksityiskohtia esitte-iivät-
Dipolin-suuressa-salissa-maa-nantaina
Italia, Belgia ja EEC:n
uusin jäsenmaa Tanska. -
Länsimaitten ehdotuksessa on
kolme pääkohtaa: 1) turvallisuus­kysymykset,
2) yhteistyö talouden
ja ympäristönsuojelun alalla ja 3)
ihmisten välisten kontaktien kehit­täminen,
vaihdon lisääminen kult­tuurin
ja kasvatuksen aloilla_ sekä
tiedonvälityksen' laajentaminen.
Lännen paperiin sisältyy ehdotuk­set
kunkin kysymysryhmän koh­dalla
tarpeellisten komissioiden ja
alakomissioiden perustamiseksi.
Nämä esitykset koskevat siis suun­nitellun
varsinaisen konferenssin
toista vaihetta.
SOTILAALLISET TOIMET
: Turvallisuuskysymysten yhtey­dessä
länsi puhuu mm. valtioiden
välisten su'hteiden periaatteista vii­taten
esimerkiksi YK:n peruskir­jaan
ja kansainväliseen oikeuteen.
Sotilaallisen yhteenoton vaaran
välttämiseksi' E E C ja Nato ehdoV
tavät toimia "mukaan lukien tietyt
sotilaalliset toimet' 'luottamuksen
vahvistamiseksi j a stabiliteetin ed'8
tämiseksj^ Euroopassa. "Sotilaalli­sena
toinina" mainitaan mm. huo­mioi
jleiv'^vaihto sotilasharjoitusten
yhteydessä. '
Varsovan liiton maat ovat kat­soneet,
että' sotilaalliset kysymyk­set
kuuluvat muualle kuin ETTYK:,
iin. Niiden edustajat ovat katso­neet
tällaiset ehdotuköet' mm. tar
hallisiksi valmistelujen jarruttäini-seksi.
TALOUDELLINEN
YHTEISTYÖ
Taloudellisia yhteistyökysymyk-siä
löytyy läntisen ehdotuksen mu­kaan
kaupan .teollisuuden, raaka-aineiden
ja energialähteiden hy­väksikäytön,
matkailun ja kulje­tuksen
aloilla. Taloudellisesta yh­teistyöstä
käytti puheenvuoron E
EC:n komission kotivaltio Belgia.
EBC:n uusin jäsenmaa Tanska
esitteli yhdeksikön käsityksiä inhi­millisten
kontaktien lisäämisestä.
Tämä puheenvuoro jaettiin myös
lehdistölle.
ETYK.-n tulisi Tanskan ja siis
EEC :n ja Naton n\ielestä perus^
taa liomissio pohtimaan erityisesti
ihmisten, välisten kontaktien ja
kulttuurivaihdon lisäämistä sekä
informaation "laajemman virran"
aikaan saamista: Tanska varoitti
kuitenkin ,ettei konferenssi saa
vaikuttaa osanottajamaiden "ole-r
massaolon; perusperiaatteisiin".
Viimeksi , mainittu katsottiin
myönteiseksi eleeksi sosialististen
maiden suuntaan, jotka ovat tuke­neet
ajatusta aatteiden ja. ihmis­ten
.vapaammasta virrasta "attaen
huomioon kunkin maan lait ja ta­vat".
Lännen monisivuisesta ehdotuk-
.sesta informoitiin tiettävästi etu­käteen
Neuvostoliittoa sekä eräitä
muitakin maita. Silti diplomaatti-lähtset
uskoivat, että sosialistiset
ja riippumattomat maat ovat ken­ties
vasta myöhemmin valmiita
esittämään omat reaktionsa EEC
—Nato paperiin.
KIIHKEÄ
- LEIPÄVARRAS KOHOAA
Samaan aikaan kun alahuoneen
istunnossa puhutaan kaikista par­lamenttiryhmistä
muodostettavasta
komiteasta, jonka tehtävänä on
suorittaa lisää tutkimuksia ruoka-tijvarain
hintojen noususta, tulee
eri puolUta maata tietoja yhä kiih­tyvästä
hintojen kcroiusvyöryn ke­hittymisestä.
IMPERIAL OIL LTD. Uedoitti
äskettäin Torontosta että. se on
julistanut ^öljytuotteiden tuntuvan
hinnankorotuksen voimaan rannas­ta
rantaan koko Canadassa. Hin­nankorotus
astui voimaan heti.
. Ontario3S3, Quebecissa ja itäran-alkon
maakunnissa korotettiin kai^
kenlaisten bensiinien . tukkuhintaa
sentillä gallona sekä dieselmootio^
rien ja lentckoreiden polttoaineiden-hintaa
2 sentillä.
Koliin kuljeteltavan lämmitysöljyn
hinta korotettiin 2 sentillä gallona.
Korotuksen syynä ei ole suinkaan
suurten öljy-yhiöiden voittojen pie-
Jatkuu sivulla 5.
PÄIVÄN PAKINA
VIETNAM-SOPIMUKSBN ONGELMISTA
Vaikka näitä rivejä naputelta­essa
(torstaina) tuntuu siltä, et­tä
toisinaan on tilanteita, missä
"suuriakin sonneja) kuohitaan",
nUn surkea tosiasia on kuitenkin,
että presidentti Richard Nixon
jatkaa vieläkin Etelä-Vietnamin,
sekä Kambodzhan ja Laosin pom­mitusta,
ja että jo lokakuun lo­pussa
USA: n lupaamaa rauhan­sopimusta
ei ole. vieläkään alle­kirjoitettu
.',
. •' E i ole ihme, vaikka maailman
kansat J5iJ;kavat terästynein .voi­min
protestiwi.iifiintaa Yhdysvalr
tain sotapolitiikkaa vastaan ja
Vietnamin rauhansopimuksen al­lekirjoittamisen
hyväksi."
Tämän lirotfestitoiminnanpe-ruötana
on äe tosiasia kun presi­dentti
Nixonin neuvonantaja Hen­ry
Kissinger antoi Pariisista läh­tönsä
edellä tammHcuuii^lS pnä
ymmärtää, että rauhansopimusta
ei ole todellakaan vielä hyväk­sytty.
Käytäntö on sen myös todista­nut.
Nixonin hallitus ei jatka vain
Etelä-Vietnamin pommitusta
vaan myös Pohjois-Vietnamin
koskemattomuuden loukkaamista
lähettämänä tiedustelukoneensa
luvattomille ;|a suoraan sanoen r i ­kollisille
lennoille sinne.
Tilanteen tässä vaiheessa as­karruttaa
joidenkin ihmisten mie­liä
epätieÖiäli^ siitä, minkälai­sia
"mahdottomia vaätimiiksia','
kuten vietnämilalseiätistajat ovali,
selittäneet, Yhdysvaltain toimes­ta
on Pariisin rauhanneuvotte­luissa
esitetty.
Kun amerikkalaiset olivat.kiel­täytyneet
lokakuussa neuvotellun
sopimuksen allekirjoittamisesta,
niin Kissinger väitti tämän jäl­keen,
että jälellä oli vain '"yksi­tyiskohtia"
ja että "rauha on
ovella".
Mutta kun presidentinvaalit
ol'ivat ohi, silloin tuli uäistä "yk­sityiskohdista"
"suuria ongel­mia".
Ensin vedottiin jopa Saigonin
nukkepresidentin Ngfuye Van
" Thieun vastarintaan, ikään kuin
häntä heiluttaisi koiraa, mutta
sitten myönnettiin asiallisesti pu'
huen, että USA:n tavoitteena ali
' edelleenkin "voiton" saavuttami­nen.
Lokakuun sopimuksen ensim­mäisessä
kohdassa sanotaan, että
Yhdysvallat kunnioittaa Vietna­min
riippumattomuutta, suveree­niutta,
yhtenäisyyttä ja alueellis­ta
koskemattomuutta, kuten on
määrätty vuoden 1954 Geneven
sopimuksessa.
Vietnamin tunnustaminen yh­deksi
,yhtenäiseksi maaksi Kuoli-
• matta 17. leveyspiirin demarkaa­tiolinjasta,
on kaikkein oleelli­sempia
sopimuksen kohtia ja sen
^.ehdoton perusta, kuten Poihjois-
Vietnam ja Etelä-Vietnamin väll-aiikaisen
vallankumousAiaHltuksen
edustajat ovat selittäneet.
Amerikkalaisetj jotka olivat tä­hän
suostuneet ,asettivat Vietna­min
yhtenäisyyden ja riippumat-
: tomuuden kyseenalaiseksi. Mr
Kissinger taustamiehineen rupesi
jäll sen puhumaan "Etelä-Vietna­min'
'itsenäisyydestä, jonka tar­koituksena
on ollut ja on se, että
E-Vietnamista saataisiin Yhdys­valtain
imperialismin sillanpää-:
asema Indokiinaan.
Touien sopimuspykälä koskee
tulitauon voimaan .saattamista ja
USA :n joukkojen vetäytymistä.
Siinä kielletään myös molempia
osapuolia päästämästä maahan
• sotrlasneuvonantajia, joukkoja,
aseita ja muuta sotamateriaalia.
Yhdysvallat romutti tämän so­pimuskohdan
jo ennakolta kuljet-tamallal
suunnattoman määrän
aseita ja sotamateriaalia Etelä-
Vietnamiin: vastaisen varalle. Se
kiersi "neuvonantajia" koskevan
kohdan aloittamalla sotilaallisten
neuvonantajien naamioinnin "si-viilineuvonantajiksi",
Nixon väär­t
i pohjoisvietnamilaisia vetäyty­mään
pois Etelä-Vietnamista. Täi
laista kohtaa ei ollut'lainkaan
lokakuun sopimuksessa. USA:n
asenteen hyväksyminen olisi tar­koittanut
koko Etelä-Vietnamin
alistanilstöf USA :n. vasallivaltlok-ai.
•
' Sopimuksessa määriteltiin, että
vangitut henkilöt vapautetaan eri <
puolilla yhtä aikaa amerlkka:lais-r
joukkojen vetäytyessä: Kyseesää
on noin 300(000 poliittisen van­gin
elämä Etelä-Vietnamissa. Kis
Singer pyrki kuitenkin siihen, et­tei
näiden vankien vapauttamisel­le
asetettaisi mitään aikarajaa. ,
Lokakuun sopimus määri ttelee
miten toteutetaan etelävietnami-
Haisten itsemääräämisoikeus. Yh­dysvaltoihin
palattuaan KissingÄ
ei halunnut tunnustaa ns. kolman­nen
voiman eli neutraalien ole­massaoloa.
Kolmannen, voiman
piti sopimuksen mukaan olla vä­liaikaisen
. vallankumoushallitul^-
sen ja Saigonin hallinnon ohel]|i
edustettuna kansallisen. sovinnOTi
neuvostossa. USA vaati myös tä^-
le neuvostolle aiottujen' valtuult-sien.
supistamista pelkästään y a^
lien järjestämiseen. -
Kissinger teki suuren numeron
siitä etteivät pohjoisvietnamilai-
-set ole muka suö»tuneet kuin 2
kv. valvojan;•ottamiseen:neljä
•osapuolen sotUaäkomissioon. UL^
A väitti Hanoin aiemmin hjrväk
syneen- sen vaatimuksen- 5,00)
valvojasta. ' " *.. • . .
Pohjois-Vietnamin .jieuvötteli--
jat ovat torjuneet';Us6ita/ tuhs^n^•
sia käsittävän, aseistötun iilkoraai
laisen osaston, koska siitä saat­taisi
muodostua uusi miehitysar^
meija. Tämän arvellaan johtuvan
mm. siitä, että amerikkalaiset
ovat kaavailleet indöneaialaisli
tämän osaston päävoimaksi. ;
Ylläoleva on tosin "vanhaäf
historiaa — joulunaikaisen verir
löylyn, tausta-asioista. Ne kanf
nattaa kuitenkin pitää mielessä
tänään hetken tapahtumia puhtaj-roitaessa.
'" i
_-j .~ KtinsäkQurft..,.;