Vapaus, March 5, 1953

              Sivu 2 Torstaina, maalisk. 5 p. ~ Thursday, March 5,1953
( M B E l l T Y ) — lodependent L a b or
Orgai: ot Fixmlsh CanaOisxtia. B s -
tablished Kov. 6, J9J7. AVthorlzed
as second class m a i l by I h e Post
Office ^Department, Ottawa. P u b -
lis.bcd tbrice • weeätly; Tuecdays
Thursdaya a i i d Saturdays b y Vapaus
PubJIsiun? C o m p a n y X t d . . s t 100'102
E l m StwW., Sudbury, O n t . , C a n a d a ,
Telcphoncs: Eusisess OfUce 4*426i
E d i t o r i s i Office 4*4265. Manager
£/6uJssI, E d i t o r W . E & i u n t t M a U i ng
address: Box 69. S u d b u r y , Ontario.
Advertising ratcs upon eppjicatioix.
T r a a s l a t i o n free of cbatge.
TILAUSHXNmT:
Canadajssa: 1 vk. 7X10 6 fck, 3.75
3 kk. 2.25
Y h d y s v a l l o l s i a : 1 vk. BJOO 6 kk. 4.30
suomessa 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
S|e "suu" ja "sorkkatauti"
Canada vapautui jo useita kuukausia sitten siitä pelätystä suu*
ja sorkkataudista mitä ilmeni Saskatchewänin maakunnassa vähän
aikaa vuosi sitten beJmikuu.ssa, j
Kuten tiedetään, Yhdysvaltain hallitus käytti silloin 'tilaisuutta
i hyväkseen ' ' j a kielsi kaikenlaisen teuraskarjan ja 1 ihan kuljetuksen
Canadasta Yhdysvaltoihin.; Monet kanadalaiset yksilöt j a laitokset,
: mukaanlukien tämä meidän pikkulehtemme Vapaus, epäilivät heti
silloin, että k.o. pannan takana on jotakin muutakin, kuin ''suu- ja
sorkkataudin" levenemisen pelko.
Xyt on osoittautunut täysin selvästi, että asia oliliin niin. Pa­lauttakaamme
mieleemme seuraavia tosiasioita: *
Suu- ja sorkkataudin puhjettua meille selitettiin, että Canadan
kansallistulot saivat ankaran kolauksen siitä kun Yhdysvalht lak-kasi
ostamasta canadalaista teuraskarjaa. Myös tiedetään, että lihan
hinnatilaskivat jossakin määrintämänpannapäätöksen johdosta.
• tilanteen huojentamiseksi erään-lihatuotteita
Yhdysvaltoihin ja Canadasta vastaava määrä lihaa Eng­lantiin^
joka sai punnilla maksaa ostoksensa. Mutta kaiken aikaa tä­käläisiä
farmareita lohdutettiin, että jahka Yhdysvaltain rajat ava-j;;
taan uudelleen, Canadan teuraskarjalle j a lihatuotteille saadaan taas
hyvät markkinat Yhdysvalloista.
Nyt on tämäkin päivä koittanut. Yhdysvaltain panna lopetet
i t i i n maaliskuun plussa.. Mutta samalla kuuHiin hyvin merkitykselli­nen
^'selitys": Pannan poistaminen ei tarkoittanutkaan teuraskarjan
:hintojen kohoamista Ganadassa, vaan niiden edelleen laskemtstaj kos­ka
Yhdysvaltain hinnat ovat kuulemma alhaisemmat kuin täällä val­litsevat
hinnat. Jos canadalaiset farmarit haluavat myydä teuras-li^
rjaansa l^hdysvaHoihin, hefdän täytyy tyytyä huonompiin hiu;^
^ folhiii^lselitettiin nyt meille. Yhdysvaltain ostokiellon johdosta alen­t
u i teuraskarjan hinta Canadassa..Mutt% kun tämä ostopanna peruu
; fetliinj ?piin' »sa ei aiheuttanutkaan' odotettua hintojen kohoamista^
/vaan^uuden hintdjen alennukserir
^ Eikä tässä kaikki. Heti ostopannan poistamisen jälkeen tiedoi-r
vtettiin, että JEisenhowerin hallitus ryhtyy toteuttamaan *'kuotajärjes-rtelmää'^
Canadan teu^^ tuontiin nähden sikäli, että vissin
'määrän ylitettyään, teuraskarjan tullimaksut kohoavat puolestatois­ta
sentistä kahteen ja puoleen senttiin paunalta.
Meille kerrottiin edelleen, että Ottawan hallitus on hyväksynyt
tämän toista maailmansotaa edeltäneen kuotajärjestelmän, koskapa
Ottawan herrat' eivät odota, että Canadasta vietäisiin suuremmassa
määrässä teuraskarjaa Yhdysvaltoihin.
. . kun 'Eisenhowerin yllämainitun tulli-ukaa­sin
sanotaan johtuneen siitä, että Yhdysvalloissa on nyt runsaasti
teuraskarjaa.-^'^ • - * • ' • • . M . >^,4
/ Canadan teuraskarjalla,oli suurta kysyntää Yhdysvalloissa sil­loin
kun se voitiip valmistaa siellä ja myydä kalliilla hinnalla maail-
: man;markkinoilla. Kun Jtämämark^ supistuivat; Yhdysvaltain
; ! hallitus käytti suu- ja sorkkatautikysymystä keppihevosena, jonka
avulla Canadan teuraskarja estettiin pääsemästä Yhdysvaltoihin. Ja
vaikka tämä panna on nyt poistettu, asiallisesti katsoen on totta,* että
; canadalaiset teuraskarjan kasvattajat jäivät pitämään tyhjän säkin
suuta.
Tämä kysymys voimistuttaa edelleen Canadassa kasvavaa käsi-
; ty.skantaa, että Canada teki suuren virheen luopuessaan hyvistä me-
;; rentakaisista.kauppatuttavistaan toisen* maailmansodan jälkeen aika-
; na, jolloin maatalous- ja teollisuustuotteiden kysyntä oli suurimmil­laan,
ja turvautui kokonaisuudessaan Yhdysvaltain epävarmoihin ja
suuresti heilahteleviin markkinoihin: Jäädessämme kansakuntana
;r«IK)is^maäilmanmarkkuioilt^ me asiallisesti puhuen etsimme sellaista
I tilannetta »missä tulemme muusta maailmasta eristetyksi. Näin-on
j^tapahtunut jo erinäisten meijerituotteiden, kannutetun kalan, eri­näisten
hedelmätuotteiden ja nyt viimeksi lihatuotteiden suhteen.
Näin tulee tapahtumaan kautta linjan, mikäli nykyistä yksipuolista
1; ja kanisjantaloudelle vaarallista kauppapolitiikkaa jatketaan;
Olkoon meistä kaukana sellainen ajatus, että Canadan ei pitäisi
-lainkaan käydä kauppaa Yhdysvaltain kanssa. Sellainen '•ohjelma"
veisi toiseen äärimmäisyyteen j a sitä tietä anarkiaan, sillä Canadan ja
Yhdysvaltaio välillä — vaikka niiden taloudet eivät olekaan suiirem-masjla-
määrässä toinen* toistaan täydentäviä — voidaan läheisen
maantieteellisen asemansa vuoksi käydä hyödyllistä kauppaa. Mutta
koko ulkomaakauppamme perustana ja horjumattomana kulntmkivenä
pitäisi olla Canadan omien etujen, Canadan kansan jä valtion etujen
valvominen ja edistäminen. Jos asiaan suhtaudutaan Canadan omien
etujen kannalta katsoen, silloin on selvää, että kauppayhteyksiä p i ­täisi
järjestää kaikkien maiden ja erikoisesti Britannian Common-
. -vvealthin maiden kanssa. Mitä laajenimalle ulkomaakauppamme
^ulottuu, sitä vähemmän vaikuttaa esim. se, jos Yhdysvalloissa tulee
'uusi talouskriisi j a sen "ratkaisemiseksi" otetaan käytäntöön osto-kieltoja,
'''kuotajärjestelmiä", korotettuja tuUiniuureja jne.
On suorastaan kansallisten resurssien haaskaamista se, että C a ­nadasta
viedään Yhdysvaltoihin polkuhinnasta ensiluokkaisen tärkei­tä
raaka-aineita, jotka sitten joudumme ostamaan korkealla hinnalla
takaisin tehdastuotteiden muodossa: Tällainen tiläiineval^^^^^ liha­tuotteiden
valmistamisessa. Silloin kuri lihatavaran kysyntä oli
maailman markkmoillä suuri, myytiin Canadasta feuräskärjaa Y h ­dysvaltoihin.
Siellä se kannutettiin ja valmistettiin'muuten ulko­maille
vietäväksi ja välittäjät hankkivat itselleen suuret voitot cana-dalaisten'tuotteiden
kustannuksella. Samanlainen tilanne vallitsee
nyt esimerkiksi rautamalmin ja raakaöljyn tuotannossa. Samalla kun
Canadassa on tuhansia työttömiä työläisiä, nämä ensiluokkaisen ar­vokkaat
raaka-aineet lähetetään polkuhinnasta Yhdysvaltoihin. Siellä
ne A-almistetaan raudaksi, teräkseksi, gasoliiniksi jne, ja me ostamme
kansakuntana ne takaisin kalliilla hinnalla.
Tämä sellaisenaan on niin mieletöntä "kauppapolitiikkaa" ettei
'sitävoida selittää miksikään muuksi kuin Canadan kansallisetujen
pollceiniseksi. Mutta vielä pahempi puoli on tässä asiassa se tosiasia,
^että jos, j a kun. Yhdysvaltain teollisuus lakkaa tarvitsemasta näitä
tuotteita, meillä ei ole markkinoita muualla maailmassa, vaikka njs.
takapajuisissa maissa tarvittaisiin loppumaton jono traktoreita, tro-
Iceja j a kaikenlaisia koneita mitä Canada voisi valmistaa mineraali-rikkauksistaan.
"Suu- j a sorkkatauti" tai paremminkin sen yhteydessä ja jäi-i
x e n saadut kokemukset ovat vakavana varoituksena siitä, että mei­dän
pitäisi, kansakuntana pyrkiä kaupankäynnin laajentamiseen kaik­kien
maiden kanssa j a vapautumaan Yhd3rsvaltain rahamiesten liian
C a r l Saarela, B c a v s r Lake. Ont„
näyttää SO v u o t t a maaliskuun 8 pnä;
Mmml Jokinen, Sudburyscta. t ^ y t -
:ää huomenna 71 vuotta.
M a n d i E a I o , B e a v e r Lake, täyttää
M, 71 v u o t t a ensi s u n n u n t a i n a.
Yhdymme sukulaisten Ja tut»av-en
o n n i t t e l u i h i n ! .
KIRJEITÄ
l^ssä osastossa Julkaistaan yleisön
kirjeitä Ja ne sils,edustavat Urjoltta-
Jaln mielipiteitä. Kirjeet pitäisi r a -
Joittaa; Ja« mabdoIUsfa, 200 sanaan.
I^bän osastoon lähetetty^ kirjeitä
ei palauteta.
lOL^INGEBIN ONNETTO-VIUI5DE3TA
VIELÄ VÄHÄN
K i r j o i t i n 25 v u o t t a s i t t e n t a p a h t u ­neesta
H o l l i n g e r i n onnetfcomudcsta
ijcettain j a Jos Vapaus s a l l i i n i in
,atJ£an vielä vänän.
Kaivostyöläisenä Joudun ajattele­maan
elämässäni esiintyviä asoita.
A J a t t c r n paikkaa, mistä annetaan
apua ympäristön k a i v o k s i l l e , m i l l o i n^
ittä f j o s s a k i n t a r v i t a a n . O l e n k u l k e -
.lUt ajatuksissani j a todexmut nyky­aikana
pidettävän h a r j o i t u k s i a L u i k ­k
i e n mahdollisten ;tapausten v a r a l l e ..
Oakoa tuon H o l l i n g e r i n o n n e t t o m u u -'
; Ien Johtaneen .huomion varovalsuu-
•een, -Joka o n ä i k ä pelastanut monen
leikäläisen elämän.
T u o s t a asiasta o n k i r j o i t e t t u vä-iiän.
O l i k i n h y v i n m i e l e n k i i n t o i s t a l u -
:3a Vapaudesta k i r j o i t u s sen a j an
asioista. L u k i j o i l l a e i ole m u i s t i i n p a ­noja
mitä' e n Vapaudella. K u n l u in
tuon 25 vuotta sitten tapahtunutta
asiaa koskevan k i r j o i t u k s e n , n i i n t u li
tuo ailfj. mieleenf k u i n n y t sitä eläl^
un.
^Nimimerkki A i n o n huomautus k i r ­joitukseni
johdosta oli p a i k a l l a a n.
M o n i ei: tiedä t u o n komean mxiisto-m
e r k i n syntyä J a h e l p o s t i saatetaan
I l e l m l k u n n 14 pnä niarssl 3,000 mielenosoittajaa Washingtonissa
Valkoisen t a l o n edostaila, vaatien presidentti Eisenbowetia oudeUeen
tarkistamaan ideltäytymisensä armahtamasta Bosenber^reiä J a myön­tämään
armabdoksen. : M i l j o o n a t Ihmiset kautta maailman ovat
korottaneet äänensä Bosenberfr-pariskunnan puolesta j a -nun. C a n a - '
d a n pääministeriä St. L a u r e n t i a o n v a a d i t t u '*miIJoonlencanadalals-t
en nimessä" kääntymään presidentti Eisenhowerin.pnoJeen.amiah-dusesitykseliä.
muuan asianajaja, joia
Buntaskuissa a l o . t t i:
— Hyvät naiset j a benat, J
tä t u n n u yllkttävältä. ett| •
h u m o r i s t i voi esiintyä '.
J a Juhlallisena k u i n i?eU
S i l l o i n köomiiko kaUoi>
keskeyttää:
' — Hyvät naiset j a ierj^fc'^
tä t u n n u vähmtaäa yhtä f
nähdä asianajaja, joka •
lään o m a taskujaan?
Rauhanpuolustajat saivat
ystävällisen vastaanoton
B. C:n lainlaätijäkunnan jäsenet suhtautuivat
myönteisesti valtuuskunnan mielipiteisiin
l u u l l a sen olevan S J : n T i m m i n s i n
;csaston -. toimes^ta l a i t e t u n ^ i i i n k u in
minäkin virheellisesti kirjoitukses­sani
m a i n i t s i n . O s a s t o s i l l o i n auttoi
v a i n a j i e n omaisia hautajaisten 'Jär­jestämisessä
J a myös haudan l a i t t a ­misessa.
Se kuxiluu i h m i s t e n h u o l i i n'
osaaottavan tehtäviin.
J o i a vuosi n l i n s a n o t u l l a " h a u t a u s ­maan
v i i k o l l a " käyvät ihmiset h a u -
.tausmaalla, k a i k k i / J o i l l a on siellä
kunnostettavaa; S e o n yksilöiden kus­t
e n myöskin järjestöjen tehtävä.
— M a l n a r i.
Kysymyksiä ja
vastauksia
• • •
C A N D A N T U L L I JÄ S U O M E S TA
S A A P U V A T L . A H J A P A K E T IT
Kysymys: Peritäänkö Suomesta
Canadaan lähetettävistä paketeista
Canadassa t u l l i m a k s u t . T a r k o i t a n s e l ­l
a i s i a paketteja, jotka lähetetään l a h ­j
a k s i Ja sisältäv|lt muistoesineitä y.
m.s. K u i n k a painava sellainen p a ­k
e t t i saa olla? — Stevens.
: Vastaus: Canadan . t u l l i l a i t o s p e r ii
k a i k i s t a ulkomailta C a n a d a a n saa­p
u v i s t a paketeista asetusten m u k a i ­set
tuillmaksut,: mikäli paketelsteaole-vat
tavarat ovat t u l l i m a k s u j e n ala'set.
Tulilasetuksiet eivät tunne mitään
lahjapaketteja, e l pienempiä eikä s u u ­rempia.
Käytännössä o h a s i a k u i t e n ­k
i n siften, että tullimieihet eivät, avaa
eikä tarkasta lukUisla pieniä pakette­j
a jps heillä on syytä arvella, että
niissä e l ole mitään arvokosta t u l l a t ­t
a v a a ,— sellaista. Josta v o i t a i s i i n p e ­riä
tullimaksut.
T u l l i s s a sanotaan, että a r v o k k a i ­den
lahjojen tullivapaus saattaisi
Johtaa huomattavaan tullimaksujen
kiitämiseen k u n " l a h j o i n a saatuja"
tavaroita joutuisi k a u p p a m a r k k l n o i l -
le, kuten tapahtui esimerkiksi Suo­messa
täältä aikoinaan lähetettyjen
kahvipakettien suhteen."
iNoIn 40 miestä, n a i s t a , nuorukais­t
a Ja neitosta esitti h e l m i k u u n v i i ­meisellä
viikolla B r i t i s h Columbian
lainlaätijäkunnan jäsenille vaatimuk­sen,
että ampuminen pitäisi h e i t i k o h -
taisesti lopettaa K o r e a s s a j a maail­man
rauha sallittaa.-
Tämän rauhanlähetystön järjestä^
jä, B . C : n Rauhanneuvoston sihtee­r
i R a y G a r d n e r sanoi lausunnossaan,
että yllämainitut vaatimukset "esite^
tään n y t m i l t e i k a i k l u e n maiden par­lamenteille
j a n i i d e n Jäsenille, j a m i ­nä
uskon, että p a l j o n hyvää saavu­t
e t t i i n sillä k u n edustajistomme vie­r
a i l i täkäläisessä ; l a i n l a a t i j a k u n n a s -
s a . " '
M a a k u n n a n pääministeri IBennet-tille
Ja lainlaätijäkunnan jäsenille
aimetussa lausunnossa e s i t e t t i in seu­raavat
chdotuksst:
1. Hetikohtainen ampumisen lo­pettaminen
Koreai3sa sillä perusteella,
että i h m i s t e n tappaminen o n l a k k a u ­tettava,'
j o t t a voidaan neuvotella vielä
k i i s t a n a l a i s i s t a kysymyksis'tä.
' 2. M a a i l m a n l a a j u i n e n m a r k k i n a in
t u t k i m i n e n canadalaisIUe tuotteille.
. 3 ; KansainväLsen k o n t r o l l i n a l a i ­nen
k a l k k i e n joukkotuhoaseiden kiel­to.
- J
4. V i i d e n s u u r v a l l a n päämiesten ko-:
kous raizhansopimuksen ' l a a t i m i s ta
varten. ^ ^ - •
5. Neuvottelujen hetikohtainen a-l
o l t t a m l n e n sellais3äta a s e i s t a r i i s u m i ­sesta,
joka olisi oikeudenmukainen
k a i k i l l e .
' M r . Gardner sanoi, että rauhane-dustajisto
sai ystäväihsen vastaano-ton>
" A i n o a s t a a n . y k s i Jäsari •• sanoi
vastustavansa K o r e a n sodan hetikoh-t
a i s t a l o p e t t a m i s t a ' . ' J o t k u i esittivät
varauksia myönteisiin lausuntoihin
( K o r e a n scdan lopettamisehdotuksen
suhteen) mutta v a i n yksi hylkäsi tä­män
ehdotuksen."
Tämä rauhanedustajisto keskusteli
v i r a l l i s e l l a perusteella C C P : n Jäsen­t
e n muodostaman, oppositioryhmän
kanssa. ."Me saimme siltä ystävälli­sen
j a kchtuudenmukaisen 'Vastaan­oton,
josta olemme k i i t o l l i s i a ' sanoi
mr. Gardner. "Ryhmän puaeehjoh-t
a j a R a n d o l p h H a r d i n g sapoi meille,
että meidän ehdotuksistamme kes?
kustellaan C C F : n ryhmäkokouksessa.
Keskustelumme "päätyttyä C C F rn
muodostaman oppositioryhmän kaksi
Jäsentä onnitteli meitä siitä työstä
Jota teemme rauhan hyväksi."
Myöhemmin Leo Nimsick ( C C P -
Cranbrook) puhui lainlaätijäkunnan
istunnossa neuvotteluista, korean
-sodan lopettamisesta ja kansainväli­sen
kaiipankäynnln .laajentamisesta.
V a i k k a h a l l i t u s ei ottanut vastaan
rauhanedustajistoa, enemmistö m i ­nistereistä,
m u k a a n l u k i e n p r o k u r a a t ­t
o r i Robert Bonner, terveysmiuisterj
E r j c M a r t i n j a opetusministeri T i l l ie
R o i s t o n , keskusteli täydellisesti edus­t
a j i s t o n kanssa näistä asioista. L a i n ­laätijäkunnan.
puhemies Thomas I r ­w
i n keskusteli 40 m i n u u t t i a edusta­j
i s t o n kanssa j a myönsi saaneensa v a -
I . t s l j o i l t a an useita kirjeitä, joissa k e -
h o l t e t a a n kannattamaan rauhanpuo-
Idstajäin ehdotuksia.
K a u p p a m i n i s t e r i R. T. Ohetwynd
sanoi edustajistolle:
" M i n ä vastustan sellaista ajatusta,
että 'me emme voi o l l a v a r a k k a i t a i l ­m
a n sotaa. Minä olen Iloinen mies
sinä päivänä J o l l o i n k a n s a t elää v a u ­r
a a n a toinen toisiaan tappamatta.
" M i n ä olen rauhaa rakastava mies.
Minä en usko tappeluun enkä taiste­l
u j e n järjestämiseen."
Markklnakysymyksestä hän, s a n o i:
•jBritish Columblassa^ e i v o i o l l a täy­dellistä
v a r a l l i s u u t t a ellemme me saa
A a s i a n m a r k k i n o i t a . " Chetwynd k a t ­s
o i , ettei hän kykene puhumaan K o ­r
e a n asiasta, m u t t a lisäsi: •"Olsn k u i ­t
e n k i n sit4 mieltä, että on parempi
neuvotella k u i n t a i s t e l l a ' . •
T r i Lorenzo Giovando (kons.-Na-naimo
— T h e Islands) antoi täyden
kannatuksen K o r e a n sqdan lopetta-misehdotukselle,
Rev. Charles P a r k e r (Socred, Peace
R i v e r ) sanoi: " S o t i a j a sodanvaaroja
tulee aina olemaan". Tähän r a u ­hanpuolustajat
vastasivat, että sodat
ovat ihmisten . a i h e u t t a m i a , j a siis
myös i h m i s t e n lopetettavissa.
Leslie Morris puhuu
Fort Williamissa
P o r t .Arthur. — L P P r n täkäläi­n
e n järjestäjä, Bruce Magnoson
o n i l m o i t t a n u t , että L P P : n k a n ­s
a l l i s en vaalikampanjan Johtaja
LesUe M o r r i s , j o k a oU k u t s u y i e r a a -
n a Neuvostoliiton K o m m u n i s t i p u o ­lueen
19. kongressissa Moskovassa,
p u h u u F o r t W l l l l a m i n k a u p u n g i n ­t
a l o n audltorinmissa l a u a n t a i n a,
maaliskuun: 7 pnä, a l k a e n k e l l o 8
i l l a l l a .
Jen edut vaativat vaitavp;
sodanpfdon sammuttamiati jj
siDä s e u h k a a lyödä iiekfcj
h i n k i n m a l h h i , sjtatoimloi;^
Hollannin tulvissa
surmaantui kaikkiaan
1,485 ihmistä
Haag. — H o l l a n n i n P u n a i s e n R i s ­t
i n ilmoituksen mukaan äskeisten
t u l v i e n a i k a n a s a i H o l l a n n i s s a s u r ­mansa
kailckiaan 1,485 ihmistä. <En-nemmin
i l m o i t e t t i i n surmaantunei-den
määrätul 1.395. Punaisen R i s ­k
i n i l m o i t u k s e n m i i k a a n s a a t t a a s u r -
maantunelden luku nousta vieläkin
«uuremimaksi, k u n k a i k k i rauniot e h -
I dltään . t u t k i a ..
Mitä muut sanovat
Jos saatte Suomesta paketin, josta
4 ole p e r i t t y t u i l l a , Johtuu se siitä
että paketissa oleva tavara tin Joko
t u l l i v a p a a t a t a i t u l l i m i e h e t arvelevat
ien olevan'sellaista j a n i t o vähän, e t ­tä
avaarataen 'ja" t a r k a s t a m i n e n el
naksa, v a i v a a .
• ^ i ^ ^ tunnin a j an
^olssaöUeU ^ ä v a t ^anääadn tulles­saan
tuoda mukanaan enintään s a ­l
a n d o l l a r i n arvosta e r i l a a t u i s t a ' u l k o -
n a l l t a ostamaansa tavaraa. Jonka
pitää o l l a matkatavaroiden jouVjssa
a Joista pitää esittää luettelo rajaUa
t u l l h n l e h l l l e . -
S a n o j e n ' O l i t p a r c e l " l a h j a p a k e t in
-päälle k i r j o i t t a m i n e n saattaa useissa
tapauksissa johtaa sUhen,.että sitä e l
a v a t a j a t u l l a t a . Mutta, se saattaa
myöskin johtaa päinvastaiseen t u l o k -
'seen.'
Neuvostohallitus
hyväksyi Bohlenin
Moskova. — .Neuyostoliiton h a l l i t us
on hyväksynyt Charles B o h l e n i n U S A
: n suiu-lähettilääksl Moskovaan. B o h .
Ien astuu George F . K e n n a n l n t i ­l
a l l e , j o k a viime lokakuussa j u l i s t e t ­t
i i n persaana n o n g r a t a k s i sen Jäl­keen,
k i m hän iBerliinissä oU antanut
•valheellisen lausunnon Moskovan o-l
o l s t a . .
H A R V I N A I S T A M U T T A T O T TA
I n d i a n pääministeri Nehru ruoski
suuresta vaikutusvallasta.
presidentti E i s e n h o v e r i a t a v a l l a , J o t a
h a r v o i n kuullaan v a l t a k u n t i e n pää­miesten
\-äliilä, puheistaan Korean
sodan levittämiseksi. Nehru käytti
raniskalaista sananlaskua, että "sota
o n " l i i a n tärkeä kenraaleille Jätelrtä-väksl
— puhumattakaan nyb r a u h a s ­ta*.
— ' ' • n r e U k r a h i i a j i Cäriadiaö",'^o-rontp.
' •
SE ON MAHDOLLISTA
"Luonnolliset viholliset" rotta Ja
kissa ovat neljän kuukauden; a i k a na
oppineet vaivattomasti elämään y h -
dessä.. Ne h a v a i t s i v a t , että rauiha jä
olemassaolo ön mahdollista y h t e i s t o i ­m
i n n a n k a u t t a n i h i eläimUle fcttin i h ­m
i s i l l e k i n . -
Tämän k i s s a - j a r o t t a j u t u n t l e d o l t tl
Tulane yliopiston psykologian p r o f e s ­sori.
T r i T s a i , psykologisti, l a u s u u:
" J o s sellaiset luonnolliset vihainiehet
k u i n rotat j a kissat voidaan opettaa
elämään, syömään, työskentelemään
Ja leikkimään keskenään... n i i n s i l ­l
o i n täytyy ihmisen onnistua vieläkin
paremmin jokapäiväisssä Suhteissaan
toUien toistensa kanssa.' K u t e n hän
sanoo: **Jos eläimet pystyvät s i i h e n,
s i l l o i n kykenevät s i i h e n ihmisetkii»."
J o t t a ihm'set voisivat elää,: syödä,
työskennellä J a leJkkiä yhdessä, m e i ­dän
täytyy säilyttää maailman r a u ­h
a . — •'fJE New5." Toronto. -
Kirj. N; Pogodin
M a a i l m a s s a a l k a a o l l a yhä enem­män
sellaisia ihmisiä, j o t k a tulevat
Johtopäätökseen. ettei kenenkään
rehellisen ihmisen- elämä ole erotet­t
a v i s s a kokoi^.^kansan kohtalosi»,' s en
vaikeasta; jalosta Ja'suurennioiseata
taistelusta sen puolesta, ettei i h m i s ­k
u n t a a v o i t a i s i jälleen syöstä t u h o i ­s
a a n j a kauheaan . sotakatastrofiin.
Sitä kuvasti kirblcaasti W i e n i n r a u -
hanpuolU3tusko(ngre.ssi — i l i m i s k u n -
n a n historiassa v e r t a i s t a a n v a i l l a ole­va
hyväntahdon i h m i s t e n kansainvä­l
i n e n kokous.
. K o n g r e s s i n osanottajat kumosivat
kokonaan j a .(äydellisesti rauhan v i -
hpli^sten yritykset l e i m a t a .tämä k a n ­sojen
suuri demokraattinen liike
"kommunistiseksi vehkeiyljsi". T u s k i n
k u k a a n ryhtynee vakavasti todiste­lemaan,
että I r a n i n eräs korkein
h i e r a r k i , hänen pyhyytensä Haia
T u l a Camar; joka kongressin ensi
päivänä a l o i t t i pyhän paaston kong­ressin
työn menehtymiseksi, taikka
A r g e n t i i n a n presidentin P e r o n i n k a n ­n
a t t a j a j a läheinen ystävä J o h n K o ok
t a i k l u Saksan entinen valtakunnan
kansleri tohtori W i r t . taiiJkä Nehrun
puolueeseen kuuluvat i n t i a l a i s e t p o l i -
t i i k c t , 'taikka- vihdoin kaikkien i s -
Jamlmalden muhamettilaisen n a i s l i i ­t
o n j o h t a j a Hadja Zeinab A l l - h a -
s a a l l . että he k a l k k i j a p a l j o n heidän
k a l t a i s i a a n ihmisiä, jotka yksimie-lisesti
hyväksyivät l o n g r e s s h i päätök­set,
täyttävät "Neuvostojen tahtoa".
I n h o i t t a v a k s i yalheeksi sanoi taan-
:,tumuksemsen lehdistön';, .Yältteitä
kansojen kongressin osanottaja rans­k
a l a i n e n k i r j a i l i j a J e a n - P a u l S a r t re
puheessaan P a r i i s i n suuressa kokouk­sessa.
" J o s kongressin 'päätökset h e i ­jastavat
neuvostojen näkökantaa,
j o h o n minä us'ion mielelläni", sanoi
hän, " n i i n sitä parempi, sillä se osoit­t
a a sitä. että neuvostoihmiset todel­l
a haluavat r a u h a a . " ;
L a a j a vapaa mielipiteiden vaihto
:.'oko i h m i s k u n n a n a j a t u k s i a askar­r
u t t a v i s t a elintärkeistä kysymyksis­tä
ilmensi kansojen l u j a a t a h t o a teh­dä
loppu " v o i m a n p o l i t i i k a s t a " , joka
uhkaa syöstä ihmiskunnan uuteen
onnettomuuteen.
" K a n s a t tahtovat elää rauhas­s
a " , sanoi kongressi Julistukses­saan,
" r i i p p u m a t t a siitä, m i l l a i n en
yhteiskuntajärjestys on kussa-
Idn maassa j a m i l l a i n e n o n k u n ­k
i n Icahsan k o r k e i n ihanne. Sota
o n vastenmielistä Icaikille kansoU-le,
se heittää varjonsa k a i k k i en
k e h t o j e n ylle. K a n s a t voivat m u u t ­t
a a : t a p a h t u m a i n k u l u n , palauttaa
ihmisille varmuuden siihen, että
'huomispäivä on rauhallinen".
Kongressissa e s i t e t t i i n kuomoamat-tomia
todistuksia siltä, että n u r t o k u -
r i s t a o n p u h u a sellaisen m a a n t u r ­vallisuudesta,
joka on > menettänyt
vaikkapa osaa "riippumattomuudes­taan.
" T u r v a l l i s u u s edellyttää r i i p p u ­mattomuutta,
j a turvallisuus selaa
riippumattomuus ovat r a u h a n säily
tämisen välttämätön ehto. Nämä k o l ­me
käsitystä ovat eroittamattomat
toisistaan", sanoi I t a l i a n e n t i n e n m i ­n
i s t e r i Alberto Omka. " M a a , j o n ka
alueelle sen h a l l i t u k s e n suostumuk­sesta
m a j o i t t a u t u u ulkomaan a r m e i ­j
a n pääUystö j a kokonahien sotako­neisto,
j o k a el a l i s t u m a a n h a l l i t u k s en
valtaan. — s e l l a i n e n m a a asettaa v a a .
r a l l e a l t t i i k s i riippumattomuutensa
j a turvallisuutensa".
T u n t i e n tällaisen v a a r a n k a i k k i en
kansojen edustajat sanoivat j u l i s t u k ­sessaan
: " K a n s o j e n raiihanpuolustus-kongressl
j u l i s t a a , että k a i k i l l a k a n ­s
o i l l a o n oikeus määrätä kohtalostaan
j a valita elämäntajiänsa i l m a n m i ­tään
ulkoista puuttumista n i i d e n s i ­säisiin
a s i o i h i n puolusteltaisllnpa s i t ­ten
tätä puuttumista millä tahansa.
K a i i t k l e n m a i d e n kansallinen r l l p u -
m a t t ^ m u u s o n r a u h a n v a r m i n t a e " .
M a a p a l l o n k a i k k i e n i n a l d e h kahso-l
o p e t t a m i s t a , Vietnamissai.i
;Kamboges3a J a . M a l a j i U a ;^
hyväntahdon Ihmistsa
tunteet lausui j u l k i Intiani
puclustusneuvosbon pu
S a i f u t dm Klchlevvr. joka s ä i ij
kuudessamme.'kasvaa sen;
ymmärtämys, ettei ole vala i
vä syrjä$sä sodasta, sillä tulei|
n a i s u u t e n a on.levitä ja metsäg
e i mikään p u u v o i säilyä, jos i
p a r i l l a olevat puut palavat:
o n estettävä sota"
Nämä aatteet kuvastani jj
r e s s in Julistuksessa, jossa]
• sat jyrkästi vaativat:
v a kaupunkien j a maiden i
. tämlnenr lopetettava mn
den k a r t u t t a m i n e n , löp
h a n saarnaaminen ja
n e n sotaan! Jo on aika i
neuvottelujen tielle, jo n f
päästä sovintoon'.'
Jos herää kysymys rauhan s
misen välttämättömyydestä,
voi o l l a mitään erimielisyyttä:
kesken, j o t k a haluavat r^uhaj
m o i n a siitä kongressin
j u l i s t i v a t juhlallisesti, että
r a u h a n säilyttämisestä lanluaj]
den suurvallan hallitiäsiUe.
tuksessa Yhdysvaltojen. NeuK
ton. K i i n a n Kansantasavallan, j
B r i t a n n i a n j a R a n s k a n hallitt
kansat lausuvat varmuutenaaji,!
Sovinto viiden suurvallan
R a u h a n l i i t o n solmiaminen täaf
p i m kansainvälisen tilanteeni
nittyneisyydestä j a pelastaa
m a n s u u r e l t a onnettomuudelta,!
s a t ' v a a t i v a t sitä".'
K o k o rauhantahtoisen
n a n hyväksi kongressi vaatii
sodan, atomiaseen j ä kaikkieni
siviiliväestön joukkotuhoamis
p i k a i s t a kleltärndstä, neuvotteluja|
k a i s t a a l k a m i s t a oiLiudeninu
eikä yksipuolisesta aseL
sesta, sskä aineellisten ja
vojen vaihdon pikaista palau
t a e r i m a i d e n välillä. Kön^esäj
t i l myöskin K i i n a n Kansants
l a n päästämistä s i l l e kuuIuvaDef
kaUe YKrhöri.
W i e n i n • kongressin histo
a s i a k i r j a t h a j o i t t a v a t ."kylmän!
piemeän yön j a avaavat kaikille t|
le r a u h a n valoisat näköalat:
S a m a l l a n e ovat synnyttäneetij
m a t t u a vihaa rauhan viho
J o t k a eivät h a l u a luopua katalistil
komuksis t a a n . V i h a n vimmassaail
ressqrit vainoavat niitä, jotäa i
Ustulvat kansojen k o n g r e s si
lännissä laborpuolueen johtajat e
tavat ;puolueei5ta kongressiin
l i s t u n e l t a j a rauhan puoli
' J a t k u u 5. sir
"Psykolooginen sota^ k i i h t y y " o t s i ­koi
Toronton Vapaa Sana t i i s t a i na
erään Washingtonln tarinan missä
k e r r o t t i i n :
". . . N e kuvastavat Elsenhowerln
h a l l i t u k s e n kiihtyvää ryntäystä p s y -
kolooglsen sodan näyttämöllä .
K u t e n sUs havaitaan, "taatusti
kommunistivastainen" Vapaa- Sana
yhtyy nyt — tosin " m u t k a n kautta
suoraan — Vapauteen ja i m u i h in
'•kommunisteihin'' slhiä. että E i s e h -
howerin h a l l i t u s c i yritäkään Jopettaa
K o r e a n sotaa.' kuten hän vaälikam-pähjan
älfaiia' Y h d y s v a l t a i n kansalle
l u p a s i , vaan tehostaa psykolbbglsta
(propaganda) sotaa, mikä on a l k u ­valmistelua
varsinaisen v e r i l e i k i n a l ­kamista
varten.
M u t t a k u n Eisenhower "kUhdyttää
pskoloogista sotaansa", niin "me
myös" t u u m i i T o r o n t o n Vapaa Sana,
koskapa se a n t o i kohnen palstan o t s i ­k
o n P a i W a ] s h i n s u u r i l l e "kommu­n
i s t i v a s t a i s i l l e p a l j a s t u k s i l l e " J a kysyi
p a k i n a p a l s t a l l a a n , " j o t t a k u i n k a C a ­nadan
kommunistipuolueen pomot n y t
panevat sutmssi W a l s h l h paljastusten
jälkeen?" '
Canadan t u n n e t u i n kommunisti. L P
P : n kansalline n puheenjohtaja. T im
B u c k o n k u i t e n k i n Jo e h t i n y t panna
suunsa supukkaan j a seUttänyt; että'
C a n a d a n - kommimisitpuolueen enti­senä
"sihteerinä" esUntyvä P a t W a l sb
" e i . o l e k o s k a a n oiUut I i p P : n jäsen p u ­h
u m a t t a k a a n n y t siltä, että hän b i i si
o l l u t puolueen sihteerinä."
Tällainen veijari o l i s i i s se "uusi
valkoinen toivo". Joka r a a h a t t i i n V a -
p a a S a n a h k i n p a i s t o i l l e kommunistien
sisärenkaan salaisia t e r r o r i s u u n n i t e l -
m i a " p a l j a s t a m a a n " . Mtenkähän V a ­paa
Sanan t o i m i t t a j a t n y t tästä a s i ­asta
suunsa panevat, v a i tyytyvätkö
he siihen, että totuudella ei ole m i ­tään
väliä, k u n h a n v a i n edesautetaan
Eisenhowerln vaatimaa "psykoloogl»
seri sodan" kiihdyttämistä?' •
Mainittakoon vielä 'sivumennen s a ­noen,
että näitä " p a l j a s t u k s i a ' ' tehnyt
W a l s h ei ole v i e l ä ' ' t ^ n jifälvään'
mennessä voinut toälstaa.' esttk i i ä -
hellä pn L P P : h jäsenkorttia; v a i k ka
hän J o u t u i k i n a n t a m a a n oman " v a s ­tauksensa"
T h n B u c k l n lausuntoon.
Ilmeistä s i i s on. että W a l s h i n " t i e d o t"
konunuhistlpuolueen "sisärenkaan s a -
M i s u u k s i s t a " lepäävät p e r i n h o r j u v a l ­l
a perustalla.
M u t t a koska V a p a a S a n a kertoi o t ­sikossaan,
että P a t W a l s h " l u p a a t e h ­dä
vielä lisää" p a l j a s t u k s i a . n U n m e i ­dän
s a l l i t t a n e e n l a i n a t a C P : n u u t i -
Sföta, Joka o n m a a l i s k u u n 2 pnä l ä ­hetetty
Quebecin kaupungista Ja m i s ­sä
esitetään näin repäisevä " p a l j a s ­t
u s " : "Quebecllataen unlojärjestäjä
P a t W a l s h . . . sanoi tänään, että
L a b ö r - P r o g r e s s i v e (kommimlstl-)
P a r t y n j o h t a j a T i m B u c k ' o n v a i n p e ­l
i n a p p u l a (flgurehead)'.
••LPP:n 'todellisia' j o h t a j i a " , sanoi
W a l s h , "ovat Joseph P . Salsberg ja
Stanley B . R y e r s o n Torontosta sekä
Harvey M u r p h y Vancouverista . . ."
Eikö o l e k i n "lisäpaljastuksla" k e r ­r
a k s i !
• Meitä el tässä yhteydessä k i i n n o s ta
W a l s h h i " p a l j a s t u k s e t " j a hänen " p a l -
jastustensa paljastumiset" l a i n k a a n;
p a i t s i sikäli k U l n ne Ilmaisevat " p s y -
kolooglsen sldankäynnln" k u r j u u t t a.
Huono; p e r i n huono p n sellälhen a s la
Ja "aate", Jota täytyy s e l l a i s i l l a p a l ­j
a s t u k s i l l a pöngittää. mitä ovat W a l s -
h l n naurettavat "paljastukset".
"Psykoloogisen sodankäynnin k i i h ­dyttämisessä"
käytetään myös k a i k k i ­v
a l t i a s t a d o l l a r i a — j a d o l l a r e i l l a on
t a i v a a l l i n e n voima, k u t e n tiedetään.
Me emme n y t p u h u s U t ä s a d a n n ^ -
joonan d o l l a r l h salaisesta rahastosta,
j o k a o n Elsenho^verln h a l l i t u k s e n k ä y ­tettävissä
v a k o i l i j a i n j a tetbrristieh
p a l k k a a m i s t a vairten sosialistisia x n a i -
t a — j a h i u i d e h inäfäen tyÖväenJiiket-tä
vastaan. Se b l i i l l u k u ' e r i k s e e n.
I*äläuttakaamme Ttuiteiikln m i e -
leenurie, että "psykolöogista södän-käyfttiä'
kiihdyttävä" ' ElsenhowerIn
h a l l l t t i s sekaantui tavallisen "kylän
häijyn" tapaan myös Suomen sisäi­s
i i n asioihhi v a a t i m a l l a , että suoma­laiset
l a i v a t eivät s a a liikennöidä K i i ­n
a n k a n s a n asioissa, v a i k k a Suomella
j a E:iinälla o n diplomaattiset suhteet
— Ja v a i k k a s u o m a l a i s i l t a l a i v o i l t a o n
m u u a l l a liikennölmlsmahdollisuudet
suurelta osalta estetty:
M u i s t e t a a n , että' K e k k o s e n h a l l i t us
vastasi ensdn torjuvasti j a s a n o i , ettei
sillä ole mitään l a i l l i s i a v a l t u u k s i a ­k
a a n kieltää supmalaisten laiVoJen
rauhandtaaista l i i k e t o i m i n t a a . ,
M u t t a h i i t e e n l a i t j a oikeudet s i l ­l
o i n k u i n sutnl "namusetä'* antaa
isännän määräyksiä pienelle Suomel­le.
Niinpä sitten i l m o i t e t t i i n , että
Kekkosen hallituksen a i n e r l k k a l a i s -
mieliset ministerit olivat rientäneet
'namusedän" puoleUe Ja päättäneet,
että suomalaiset latvat eivät s a a l i i k e ­t
o i m i n t a a h a r j o i t t a a K U T I H H kanssa,
koska Eisenhowertn h a l l i t u s sitä vaa-m
Tässä tilanteessa o n "seikkaa
aiheuttanut suomalainen tai
" W l i m a " ollut kohtaloaan oii
massa Singaporen satamassa.
M u t t a k u n ; l i i k e t o i m i n t a a ei
l a i n Ja oikeuden puitteissa estäil
kuten Kekkosen hallitus myönsi|
n i i n s i l l o i n tulee näyttämölle
Joka o n , e l v a i n l a l h j a oikeuden,!
myös j u m a l a n k i n yläpuolella.
Nlii^jä saimmekin nyt Suon
r a h kirjeestä lidcea:
"Singapore. 26.2. (SST-Reuter) j
S t r a i t -nmes i h n o i t t l torstaina, f
Singaporen satamassa poltt
tissa K i i n a a n oleva suomalainen^
liöalus Wiima tullaan luu
inyymääh Singaporessa. Neuvo
asiasta on käyty WashingtoniB|
H e l s h i g h i välillä j a jos ne idb^
'tiilökseen, l a s t i 'siirretään
fciiSeen sälliöalukseeh Ja pa
Cpnstahzan öljysatamaan,
n l a a n . " ( U S ) .
K u k a vleia^sanoo, ettei "rahalh^
j a hevosella pääse'?!
K u r j a a Ja tuhannesti tuon
o n se, että Y h d y s v a l t a i n tap
m a h t l m a a sekaantuu n ä i n ' ,
t a v a l l a p i k k u m a i d e n sisäisiin >
k u t e n t a p a h t u i n y t Suomen osalöj
Nöyryyttävää o n pikkumaiden r
solUe se, k u n n i i d e n "suuret •
kot"' o v a t k u i n mitäkin sätkyäljia,^
t a W a s h i n g t o h i l n johtavista nu
v o i d a a n o h j a t a tekemään vaikkas
k a l a i s i a hyppyjä maan eduist» |
voimassa olevista lakipykälistä
tämättä.
M u t t a k u t e n T o r o n t o n Vapaa'
t u n n u s t i , Eisenhöwerin haUitos ^
dyttää psykolöogista sodänkäyn^
Ja sotavalmistelussa tarvitaan I
laisiav.tempalsuja, kuten nm
edesmenneen Hitlerin Aatun 1
SCAUL:n ja
vateilen (ke
ohjaajat, vai
Karl Ketola,
r j s » ja yle
manallakin,
sillä näillä k
firidstävää t
\'Pu
[»Club Newsin'
slttanut hyvin
[jankohtaisen Ii
i meidän y
bjuhlamme tai
Ittain, valolisik
parani
äinen laj
nyksestä j i
i viikko sitt4
toinen. \
|T%mä on lam]
!oite ja tämän
ntolaisen ystä
^kseen, että mt
sivat Joko
denkielellä mlel
kirkastuisi n
[Alleklrjolttanu
let "hätäpää
«n olisivat
lahingoUisia ja
»ttomastl pohc
I toiseltakm.
»btana juuri si
xkiksi tänään
englannix
(jonka m
istl unhoittani
litukselle). et
työväenlilkk
anadan suomal
^OKONAISEDC
"Vanhana ko
valheessa
Täitä "historlal
'vat nykyisen tl
joiden ymmärtä
Qtä. Tämä 1
yllä kun käsi
fvanhat konkar
• tosin 'hyvää 1
vakavia tvirl
sa tai kor,
aikkea n i
[rää ja ennakko
Qoa.
Kysyttäessä. «
|ja liittojuhliami
Quodossa. •vai ti
Itelyihin tehdä Jc
Imaistaan se käsi
avissamme
|0Dgelma.
Olisi kuitenkii
ohtimaan tätä
lialta, että nykyi
[johtanut jonktal
iavaisuus". mlhi
IvUtattu.
'Tosiasia on, ja
jraan, että me
•teimme Y H T I i iK
Ivuotta sitten eri
Ibiisujen yhtey<
fvirheitä. S u u r in
nen suhta;Utu
|suufikj'symykseeii
Itaa parhaamme
Imuiksi asukkallEi
Ibiumustemme I)
jsilloln, kuten nyi
lantaa^uurlmmai
Ile osalilstiunalla
|tydväenlUkkeen :
Tämä oli tietyt
jleenkin. M u t ta
lon päällystetty 1
Ikaten sanotaan.
IbinsallisuuSkyiQn
jbttsantokantaan
Ivallan siten sane
|aä käsityksenä öl
jmalaisten Järjesi
[kuolevaa" t o i m in
[sa syntyneellä n
[tään yhteykÄÄ Ji
jkulttuuriperinteli
[tä täkäläisten n
[täret ja p o j a t <n
läHä sUstL
Me k a i k i n , nl]
I nuoretkin, olemx
lettä t u o n l b U i s ti
fmus o l i iviarft.