Vapaus, August 6, 1959

              Sivu 2 Torstaina, elok. 6 p. — Thureday, Aug. 6 1959
VAPAUS . (LIBERTY) — Independent Labor
Organ of ~ Finnish Canadians. Es-~
tablished Nov. 6, 1917; Authorlzed
MvsecondclassMnailby the Post
Office V; Department; ' O ttawa. Pub-
.llshed • thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by iVapaus
Publishing Ctompany Ltd., at 100-102
; Elm St. W., Sudbury,: Ont., Canada.
TelephonesrBus; Office OS. 4-4264;
Editorial'Office OS. 4-4265;Manager
1E;'Suksl;Editor/W. Eklund. Mailing
address: Box 69,: Sudbury, Ontario. Advertising : rates. upon application.
Translation free of charge.
' TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
\ 3 kk. 2 50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Tervetullut valtiovierailu
' • •• Kansairivälinen il^^^ seestyi tuntuvasti tiistaina kun
Washingtönista |a'M^ tiedoitettiin, että Neuyostp-liiton
pääminisWi Hrushtshev ja Yhdysvaltain. presidentti
..Eisenhower on kutsuttu vastavuoroisuuden perusteella vi-
Jralliselle vierailulle toinen toisensa Juo.
Tunnettu tosiasia on,^ että Neuvostoliiton hallitus on jo
pitemmän aikaa halunnut tällaista henkilökohtaista koske­tusta
maailman kahden voimakkaimman maan vastuunalais­ten
johtajain kesken. Nyt kiin myös Yhdysvaltain hallitus
tähän vierailuajätukseen suostui, tätä päätöstä tervehdittiin
ilmeisellä tyydytyksellä ja innostuksella sekä miljoonaisten
kansanjoukkojen että virallisten piirien keskuudessa kautta
maailman. Tämäiiutistieto julkaistiin suurin otsikoin kaik­kialla
maailmassa ja eri puolilta maailmaa tulleet uutistie-dot
osoittavat puolestaan, että tätä tärkeätä vierailua ter­vehditään
suurella myötätunnolla ja innostuksella.
Kukaan ei tietenkään odota sitä, että herrat Hrushtshev
ja Eisenhovver voivat jonkun ihmetempun avulla ratkaista
kaikki kiistakysymykset yhdellä kynän vedolla. Tosiasiassa
Washingtonissa on korostettu, että kun pääministeri Hrusht­shev
saapuu sj^j^skuussa Yhdysvaltoihin, niin siellä "ei käy­dä"
mitään virallisia neuvotteluja. Teknillisesti katsoen tä­mä
voi hyvinkin pitää paikkansa, mutta selvää kuitenkin on,
ettei pääministeri Hrushtshev lennä tuhansien mailien pää­hän
puhuakseen vain ilmoista tai kesälomista ja muista sel­laisista
asioista? Päinvastoin voidaan pitää varmana, että he
tulevat keskustelemaan juuri niistä asioista mistä alemmilla
heuvotteluportailla ei ole edistystä tapahtunut.
Mielenkiintoista on, kuten Canadan eräät päivälehdet-kin
ovat todenneet, että tämä vierailu edustaa poliittisesti
täydellistä vastakohtaa sille "sodan partaalla seikkailun"
suunnalle nytä edesmennyt valitosihteeri Dulles seurasi. Tä­män
vierailun järjestäminen edustaa vastakohtaa myös sil­le
"koulukunnalle",! joka on selittänyt, että Eisenhovver ei
muka voi eikä halua ^ neuvotella yksinään Hrushtshevin
kanssa.
, Yleisenä käsityksenä on, että pääministeri Hrushtshevin
Yhdysvaltain vierailun jälkeen presidentti Eisenho\ver neu­vottelee
läntisten liittoliastensa kanssa ennen kuin hän puo­lestaan-
lähtee vierailulle Neuvostoliittoon, missä ilmeisesti
on tarkoitus jatkaa niitä korkeimman portaan neuvotteluja,
:'mitkäWashingtonissa aloitetaan. Kuten sanottu, kukaan jär­kevä
ihminen ei voi odottaa sitä, että Hrushtshevin Washing-
' tönin vierailun avulla saadaan kaikki kiistakysymykset .rat­kaistuksi.
Päinvastoin ori ilmeistä, että suurvallat ovat aina-in
itaktillise?ti sopineet*siitä, että nykyisten suurten pulma-kysymysten
käsittely yäati kokonaiseri sarjan myös korkeim­man
portaan neuvotteluja — ja että tämä kahden voimak-
..käinurian maan valtiojohtajain vierailu vastavuoroisuuden
•perusteella on ensimmäinen käytännöllinen askel tällä tiellä.
...Me puolestamme tervehdimme lämpimästi tätä kehitystä
ja'liitymme tunnetun teollisuuspohatan, Cyrus Eatonin esit­tämään
toivomukseen, että pääministeri Hrushtshev kutsut­taisiin
viralliselle vierailulle ipyös Canadaari. —-
Sellainen vierailu antaisi Canadalle mainion tilaisuuden
suhteiden parantamiseksi suuren naapurimaamme, Neuvos­toliiton
kanssa ja sellaisenaan siitä ei voisi olla meille kansa­kuntana
muuta kuin hyötyä. Mutta sen lisäksi se auttaisi
. osaltaan, vaikkapa vain vähänkin, kansainvälisten kiistakysy­mysten
ratkaisua kun meidän hallituksemme esiintyisi itse­n
ä i s e s t i ^ itsenäisen maan virallisena edustajana, sen sijaan
että passiivisesti seuraisimme vain Washingtonin johtoa, ku­ten
on muussa tapauksessa mahdollista.
Tunnettu tosiasia nimittäin on, että länsivaltain keskuu­dessa
on riilivetoa siitä, pitäisikö pulmakysymyksiä ruveta
-ratkomaan neuvottelutietä, vai jatketaanko nykyistä kylmää
""sntaa, mikä aiheuttaa yhä lisääntyviä veroja ja uhkaa koko
ihmiskuntaa atomipommikuolemalla. Myös tiedetään, että
Britannian ja Canadankin hallitus on paremmin neuvottelu-kannalla
kuin Yhdysvaltain hallitus. Tässä tilantee.ssa olisi
.siis aivan välttämätöntä, että Canada saisi ja voisi esittää
välittömästi oman käsityskantansa keskustelunalaisinä ole-
' yista. asioista. Ja kuten sanottu, kutsumalla Hrushtshev vie-failulle
Canadaan, saataisiin muodostetuksi henkilökohtaiset
. yhteydet: näiden naapurimaiden johtajien välillä. Se auttaisi
•- epäilemättä kauppa ja muiden yhteyksien kehittämisessä —
'jaise koituisi hyödyksi kaikille canadalaisille.
rnnnnmnnnmnn^
: SYNTYMÄ- ^
: PÄIVIÄ,
Nestori Japila, Vai d'Or, Que.,
täyttää tänään; elokuun 6 pnä 60
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain.:
onnentoivotuksiin.:
Mitä muut sanovat
»TARPEETONTA
PRÖVOJtATIOTA"
Huolimatta lainkaan siitä kuka
suunnitteli "kahlittujen kansojen
viikon'' (Captive Nations Week)
vieton, kongressin gille antama hy­väksyminen
j» presidentin allekir­joitus
oli tämän sanomalehden mie­lestä
huono juttu. Tämän sanomme
vaikka meiltä ei puutukaan myötä­tuntoa
rautaverhon takaisia kanso­ja
kohtaan — tai niitä kansoja koh­taan
jotka elävät orjuuttavan hai-lituskomennon
alaisuudessa muu­alla
— jotka toivovat vapautusta.
Mutta nuo ryhmät eivät voi määri­tellä
Yhdysvaltain ohjelmaa. Yhdys­valloissa
järjestettävät seremoniat
eivät paljoakaan auta kahlittuja
kansoja, vaan voivat hyvinkin ai­heuttaa
lisärajoituksia.
Kaunistelematon totuus on se,
että sodan mahdollisuuden sivuut
taen. tämä maa (Yhdysvallat) el
voi muuttaa poliittista tilannetta
rautaverhon takana . . . Tämän
vuoksi tällaista kiihoitusta (ayita-tion)
Yhdysvalloissa voidaan hyvin­kin
pitää (sosialistisissa maissa —
V) tarrpeettomana provokationa,
merkkinä vihamielisistä ja vi
sotaisista hankkeista.
— Wasbington Post.
Häpeällinen oikeudenkäynti päättyi
Äskettäin päättyi Ateenassa hä
peällinen oikeudenkäynti. .Rehelli­set
patriootit, vapaustaistelijat ja
Kreikan kansan.' elinetujen puolta­jat
—^ Glezos, Vuitsas, Trikalinos,
SingelariSi Karkayanis, Reguzeri
dis ja Grigoriadu joutuivat pe­tollisen
oikeudenkäynnin uhreiksi
ja tuomittiin pitkäaikaisiin van-keusrangaistuksiini
Kreikan taantumuksellisten tar­koitus
oli suunnitellessaan provo-kgatttMjista
'oikeusjuttua Manolis
(Jlezd^a ja hänen tovereitaan vas­taan
saattaa Kreikan demokräatti-nsn
liike; ennenkaikkea kommunis­tipuolue,
huonoon huutoon ihmis­ten
silmissä. Kreikassa on komnni-nistipuplue
ollut laiton 12 vuotta.
Niinikään taantumuksen tarkoi­tuksena
oli luoda otollinen rnaaperä
demokraattisia laitoksia vastaan ja
vieläpä kumota v. 1952 voimaan saa­tettu
Kreikan perustuslaki. Kreik­kalaisia
yritettiin peloittaa ja siten
peittää taantumuksellisten kansan-vastainen
toiminta.
Manolis Glezos ja hänen toverin­sa
pantiin syytteeseen vakoilusta la­kipykälä
o. 375 perusteella, joka
hyväksyttiin 1936 fasistisen .Meta-xasin
hallituksen aikana. Se että
heidät pantiin syytökseen täipän la­kipykälän
nojaUa oli jo sellai.a'
naan julkeaa lain loukkausta.
Kreikassa saatettiin voimaan uu­si
rikoslaki v. 1952. jonka johdosta
vanha rikoslaki menetti voimansa.
Yleinen syyttäjä vaati .syytetyille
rangaistusta vakoilusta. Glezo.sia
syytettiin yksinomaan siitä, että
hän olisi muka kohdannut Kreikan
kommunistipuolueen johtaja Koli-yannisin
siskopuolensa, kotona.
. -. Oikeudessa v ei : kuitenkaan. voitu
todistaa - tätä. Poliisiasiamies Pa-paspiropulos
tunnusti, ettei hän;voi
oikeudessa todistaa .sitä onko Gle­zos
tavannut kommunistijohtajan.
Syytetyt E. Yutsas ja G. Trikali­nos
ovat tunnettuja kommunistijoh­tajia
ja »yleinen syyttäjä eversti
Skordas sanoi, että se yksi.stään riit­tää
koska he "kommunisteina ovat
valmiita tekemään mitä tahansa".
Väitteensä tueksi.hän esitti sen kun
kommunistit vastustivat Kreikan
hallituspiirien tarkoitusta riistää
Albanian tasavallan erästä aluetta.
Vutsas muirskasi syyttäjän yrityk­sen,
että kommunistipuolue olisi
vakoilujärjestö ja sanoi: "Minun
puolueeni, Kreikan kommunistipuo­lue
on Pfitriöottinen puolue, kansan
puolue, puolue joka taistelee kan­san
etujen puolesta . . . Olen Krei'
kan kommunistipuolueen jäsen ja
olen ylpeä siitä. Olen Kreikan kom^
munistipuolueen jäsen ja olen vai-
Verenpainetauti
paranee
Paul Robeson lauloi
festivaalin kunniaksi
Wien. — 17,000 eri rotuun, kan l tä . että maailman nuoriso nli voit-sallisuuteen
ja maailmankatsomuk- tanut witniläi.sten y.stävyyd^n.
seen luk"utuvaa nuorta marssi lau Kynimeneltuhannut kaupungin a
antai iltana ha'ki Wienin keskustan .sukkaat scprasivat kulkuetta Hei
i osoittaen mie'tään atomiasekokeilu- denphiftzille. mis.sä Paul Robeson
ja ja varustelua va.staan. rauhano l.iuloi nuori.son Vlln festivaalin ja
maisen rinnakkaiselon ja ystävälli- Pienin kimniak.si.
sen kanssakäymisen puolesta. Pit- Maailman nuorison VII festimaa-kin
Vring-katua ohi oopperan, par- !iin on saapunut n. 17,000 nuorta
lamenttitalon ja Burg-lcatlerin MO eri maasta, kerrotaan knnsain-marssineessa
kulkueessa oli 110 väli.scstä fcstivaalikomMeasta, - A-kansakunnan
liput, yhtä monen' vajaisjuhlallisuuksia seurasi kaik-maan
kansalliset piivut, laulut ja kiann 100.000 wionläistä ja kolmen
tanssit. seuraavan fcsti vaalipäivän ulkoil
Kadunvarsilla tuhansina ja taas malavoilla järjestettyjen kon.srtticn
tuhansina seisoneet wieniläiset va.s-' yleisömäärä oli lähes 1.50.000 hcn-tasivat
festivaalinuorison rauhan ja kcä festivaaliosanottajia iukuunot-ystävyyden
tervehdykseen raikuvin lamatta.
suosiono.soituksin. Ainoakaan festi-[ Festivaali tapahtumat ja ongelma
vaalivastaisten lentolehtisten levit-1 ovat t"mmanneel Wienin a.sukkaat
täjä ei ollut uskaltautunut tähän ti ! mukaansa siinä määrin, että mm 5
laisuuteen, joka oli osoituksena sii- virallista vvieniiäislehtcä on katso-
—— —— — : I nut parhaimmaksi tinkiä päätökses
jouk, ,k oien /ta, lousasema on aa-. t.ä ä,,n .o lla• selostamatta festivaalia,
juui>n.ujt I vy ^^^^^ ^^^^ j julkaistcn piGuia sclostuksia juhlau
päätapahtumista. Itävallan radio
on niinikään lähettänyt fcstivaalise-
Keralan tapaus
Uutistiedoissa kerrotaan, että Intian keskushallitus on
taipunut oikeistolaisten taantumusvoimien painostuksen
edessä ja erottanut sikäläisen osavaltion, Keralan laillisen
hallituksen, sekä pannut mainitun osavaltion välittöinästi ~
presidentin .edustajan hallintaan siihen mennessä kunnes jär­jestetään
ennenaikaiset vaalit. "
Tämä tapaus sellaisenaan osmttaa kerran uudelleen, mi­ten
"luokkakantaisuus" voi sokaista sellaistenkin ihmisten.
' silmät, joiden luulisi ymmärtävän mitä tällainen menettely
tarkoittaa jä merkitsee. Pääministeri Nehrun selvä velvolli­suus
olisi luonnollisesti ollut puolustaa maan perustuslakia,
nimittäin sitä, että lailli.sesti valittu'Keralari hallitus saa jat-,
kaa toimintaansa niin kauan kuin se nauttii sikäläisen lain-laatijäkunnan
luottamusta, tai muussa tapauksessa siihen
asti, kunnes on perustuslain mukaisesti järjestettävä uudet -
vaalit. •
Näin ei Intian hallitus kuitenkaan menetellyt!, Vaikka
Keralan hallitus ei. ollut saanut lainlaatijakunnan epäluotta-muslausuntoa
ja "vaikka sen läkivoimainen virkakausi olisi,
jatkunut vielä kaksi vuotta, niin Intian keskushallitus erot­ti
ulkoparlamentaarisen painostuksen johdosta tai avulla
Keralan hallituksen ja pani tämän osavaltion välittömästi
presidentin määräämän henkilön hallintaan siihen asti kun­nes
voidaan järjestää ennenaikaiset vaalit-
Kaiken tänriän johdosta tullaan pääministeri Nehrulta
•kysymään elämänsä loppuun asti, että missä olivat hänen
"periaatteelliset yakaumiiksensa" parJamenttaaristen peli­sääntöjen
tiimoilla Keralan tapauksessa? , \
""kylmä'tosiasia on tämä: Intian miljoonaisten känsän-rettörnän
huono — eikä kes-ku.
shallituksen ohjelma ilrinei-
.sestikään pysty, tilanneita pa­rantamaan.
Mutta Keralan osa-
\,valtio.ssa, missä vuoden 1957
vaaleissa valittiin kommunisti­hallitus,
on saavutettu jo sel­laisia
talousvoittojai kansan­joukkojen
aseman hyväksi, et­tä
Nehrun hallitus pelkäsi sen
mahdollisesti antamaa "esi­merkin
voimaa" muualla Inti­assa?
Samalla kun muualla In­tiassa
on vain puhuttu maare-f
o r m i n "tarpeellisuudesta ",
miljoonaisten- ma at t om ien
nääntyessä nälkään, Keralan
hallitus rupesi toteuttamaan
maareformia, mikä olisi anta­nut
maata ja elinmahdollisuuk­sia
miljoonille maattomille: Tä­mä
tietenkin nostatti suurtilal­listen
vastarinnan; Heidän johr
dollaan ja nimenomaan tätä
maatalousreforiniä ja ^koulu-uudistusta
vastaan nostatettiin
yhdistyneen .taantumusrinta-;
man ulkoparlamentaarmen-hu-linakampanja.
Keralaniliallitus-taivastaan.
Nehrun hallituksen
velvollisuus olisi tietenkin ol­lut
puolustaa Keralassakin par­lamentaarisia
^elLsääntöjä""—'
mutta porvariston ja oikeisto-rintaman
ilmemenvpelko Kera­lan
hallituksen reformiohjel-man
onnistumisesta johti sii­hen,
että luokkanäkökantojen
sokaisema - Ne h r un hali itu s as­tui
myös laittomiJiuden tielle
maan.: perustuslain: kirjaimes­ta
ja hengestä välittämättä.
Muun ohella, Keralan tapaus
on uusi esimerkki siitä, kuinka
vähän;arvoasuurporväristo an­taa.:
parlamentaarisille menet­telytavoille
.silloin kun . sen
luokkaedut vaativat' "suoran
käden" toimintaa harvainval­lan
etuoikeutetun asenfian säi-
1 y 11 ä-m i .seksi miljoonaisten
Moskovalainen fysiologi Alek­sandr
Obrosov on kehittänyt erikoi-
.sen hoitomenetelmän verenpaine­tautia
sairastaville potilaille.
Aivojen hermoprosessien häiriin­tyminen
tiedetään erääksi veren­painetaudin
pääsyistä. Mainittu tie
demies oli havainnut, että lievät
sähkömagneetti-impulssit vaikutta­vat
suotuisasti hermo.stoon, ja hän
päätti kokeilla tutkalaitteen periaa­tetta
kojeeseen, joka korkeintaan
viiden kilo\vatin tehoisena kehittäi­si
taajajaksoimpuKsseja. Palleaher-mon
alueelle sunnattuina nämä im­pulssit
normalisoivat keskusher­moston
toimintaa ja sitä kautta a-lentavat
verenpainetta. 10^12 hoi
tokerran jälkeen potilaiden vointi
on parantunut jyrkä.sti. Useita sa­toja
verenpainepotilaita ön jo hoi-dett-
u sähkömagneettivärähdyksel-lä.
ja näiden pari kolme vuotta kes­tänyt
tarkkai'u osoittaa hoidon vai­kuttavan
pysyvästi moniin potilai­siin.
Menetelmää kehitetään edelleen
ja tarkoituk.scna on soveltaa sitä
muihin keskushermoston häiriötilo­jen
aiheuttamiin sairauksiin.
mis. kuolemaan puolueeni puolesr
ta."
Manolis - Glezosin kansainvälisen
puolustuskomitean; puolesta nimi­tetty:
lakimiesten kansainvälinen
komissio esitti: jyrkän vastalauseen
laittoman syytteen johdosta ja ko-f
rosti, että jos sen periisteella anne­taan
tuomiot on se jyrkästi ristirii­dassa,
ihmisoikeuksien julistuksen
periaatteen kanssa, jonka Kreikan
hallitus on periaatteessa hyväksy­nyt.
Sotaoikeuden tuomari hyökkäsi
Kommunistipuoluetta ja Kreikan
Yhdistynyttä Vasemmistopuoluetta
vastaan ja hän iesti syytetyt ja hei^
dän lakimiehehsä puolustamasta
näitä puolueita. Kaikki tämä osoit­ti
selvästi, että syyte vakoilusta oli
vain tekosyy ja vasemmistopuoluei­den
huonoon huutoon saattaminen
oli päätarkoitus.
Tässä taantumuspiirit eivät on­nistuneet.
Syytteen nostaminen
Manolis Glezosia ja hänen toverei­taan
vastaan herätti kansainvälistä
huomiota ja juttu muistutti mones
sa suhteessa Reichstagin palojut-tua,
jonka natsit nostivat 26 vuotta
sitten. Ateenassa, samoinkuin
Leipzigissa, joutuivat syyttäjät syy­tetyiksi.
Kaikkialla maailmassa
seurattiin tarkasti oikeudenkäyntiä.
Tunnettu kreikkalainen lakimies
Stephanokolos sanoi, että näitä mie­hiä
vastaan nostettu syytös "lapsel­lista
typeryyttä" ja vieläpä monar-kistipuolueen
johtaja Tsaldaris sa-
KODIN PHRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Perheenäiti ajattelijana
.kun kehutaan perhee^
hiitaan mein Äeiään ;ah^
taan iheidän^ u^^
heidän hubielhpidöstaah.
Mutta kuka on tullut huoman­neeksi,
että perheenäiti' joutuu a-jatteiemaan
enemmän kuin miiiut
ihmiset;
Joskushan seisoo lieden ääressä
pitkät hetket. Hänen työnsä pn sil­loin
usein koneellista: se oh pdotta-mista,
tottuneelle silmälle kuiten­kin
siksi helppoa, että hän ehtii sen
ohella ajatella monia ajatuksia.
Tai hän istuu ompelemassa ja
ommellessa on erityisen hyvä miet­tiä
asioita.
Tai hän valvoo lapsen sairasvuo­teen
ääressä. Silloinkin elämän
ongehnat ja kuvat ovat hänen edes­sään
selvemmin kuin touhun kes­kellä.
Ja juuri sellaisina hetkinä
hän ei ajattele kohtalonkysymyksiä
pintapuolisesti, vaan hän ymmär
tää, miten syvää ja arvoituksellista
elämä on. Lapsi, joka äsken leikki
niin tanakkana ja terveenä, että
luuli hänen kestävän ikuisesti, on
nyt tuossa hentona ja uhattuna
kuin kukka myrskyssä.
Sellaisina öinä kaikki turhuudet
karisevat pois mielestä, ja ajatuk­seen
tulee todellista suuruutta.
Perheenäiti joutuu olemaan pal­jon
vaiti. Mies on työssään, ja jos
no7"sänömäiehtim^ehiirer'eUä'"Gl^ äiti puheleekin pienten lastensa
zosia vastaan nostetussa syytöksessä ^afissa, on lapsi kuitenkm enim-ei
ole edes muruakaan totuutta.
Tuomio on annettu ja Kreikan
Kommunistipuolueen ja Kreikan
Yhdisyneen Vasemmistopuolueen
johtajat tuomittiin pitkiin vankeus
rangaistuksiin.. Mutta jos Kreikan
taantumusjohtajat luulevat, että tä­mä
tuomio tulee pysyväiseksi, niin
he pahasti erehtyvät. Ei ole epäil­lystäkään
etteikö Kreikan kansa ja
vapai-itta rakastava ihmiskunta
jatkaa taistelua laittomiein tuomioi­den
peruuttamiseksi ja vapautta­maan
syyttömästi tuomitut.
mäkseen kiinni leikeissään, eivät­kä
lapsen ja äidin silloin tällöin
kustelua'.
Merkillistä kyllä juuri vaitiolo on
perheenäidille; ominaista. Olkooon '
hän kuinka puhelias hyvänsä, kodin;
elämä pakottaa hänet olemaan- pu­humatta
,tuntimääriä joka päivä;"
Ja vaikeneminen kehittää ihmistä
filosofiksi.
Tunsin erään perheenäidin^ joka
oppi lukemaan kirjoja aivan erikoi­sella
ja ihailtavalla tayalla.Häil lui­ki
niitä ommellessaan > tai parsies-saan,
ja silloin hänen oli pakko lu­kea
niitä sillä tatvalla, että hän lu­ki
muutamia lauseita ja sitten miet-<
ti niitä työskennellessään. Mietit­tyään
mielestään tarpeeksi hän luki
taas pienen kappaleen.
Näin hän oppi pois tavallisesta
nykyaikaisesta pikalukemista,, joka
on me'kein väin kirjojen selailemis­ta.
Hänestä tuli hieno kirjojen
tuntija, hänellä oli omat ja omape­räiset
ajatuksensa siitä mitä hän
luki. Kannatti aina kuunnella hä-,
nen ärvostelujaan.
Niin kannattaisi yleesnsäkin
kuunnella perheenäitien ajatuiksia.
Vaikka luulisi, että perheenäiti, jos
kuka, aina on hölinän ja häärinän
ympäröimä, on häh tosiasiallisesti
hyvin f)aljon yksin. Hän itse tietää
olevansa "yksinäinen ajattelija".
Ja hän tietää näkevänsä ja huomaa­vansa
paljon, jota muut eivät ehdi
nähdä ja huomata.
Hänen ajatuksensa ovat hitaasti
hiljaisuudessa syntyneitä niin kuin
kaikki arvokkaat ajatukset. (Koti-vaihtamat
sanat ole varsinaista kes- liedestä.)
Tunnetteko lihaa?
Hiroshiman uhreja
jo6Ö,t75
Tokio. — Historian ensimmäinen
atomipommi vuodelta 194.5 koette
leo edelleen Miroshiinaa ja vaatfi pyritty'käyttämään tätä mahtavaa
voimaa ihrhisten hyväksi ja suun
Vuorovesi on
inahtava voima
Eräs luonno.ssa toimiva mahtava
voima on vuorovesi, joka syntyy
maan, kuun ja auringon keskeisen
vetovoiman vaikutuksesta. Muodos-.
tuu mahtava hyökyaalto, joka päi-i
vittäin määrätyllä hetkellä siirtyy'
valtamerestä siihen virta£|Vaan . jo­keen
vastavirtaan. Pian aalto taas
palautuu mereen ja jokeen muo­dostuu
normaali virta. Ahtaissa pai-kois.
sa tällainen hyökyaalto voi olla
jopa 5-kerrok.sisen talon korkuinen.
Neuvostoliitossa on viimeaikoina
lostukson ja mm. liittokansleri
Raab on ollut useissa festivaalitilai-suuksissa
Itävallan hallituksen e
dustajana.
joka vuosi suuren joukon kuolonuh­reja.
Kaupungin viranomaiset il­moittavat,
että 119 henkilöä on
kuollut säteilyvammoihin nyt päät­tyneen
yksivuotiskauden aikana.
Siton on kuolonuhrien kokonais­luku
nou-ssut 60.17,5:een, ja vielä
monien u.skotaan kuolevan Hiroshi­man
pommin välittömiin sieurauk-siin.
Elokuun 8 pnä on kulunut tasan
14 vuotta pommin räjähtämisestä,
ja silloin vietetään kaupungissa sen
uhrien muistoa.
WIENrSSÄ ONNISTUNUT
SUOMALAISTEN OHJELMA
\Vicn. — Koiton nuorisokuoron
esittämät Itävallan hymni ja MafiiiV'
melaulu aloittivat Musikvereinin
Bi:ahms-.sali.ssa perjantaina jäirjes-:
tetyn suomalaisen ohJGlmatilai.suii-den.
Kansallislaulut ja illan kuu­luttajana
esiintyneen Tyyne TJipio-vaaran
lausumat alkusanat olivat
tervetuliaistoivotus iltaan saapu­neelle
runsaalle yleisölle, joka seu­rasi
saneen J\iinnostuneena suoma­laisten
tanhu- ja lauluryhmien se­ka
monien yk.sityisesiintyjäin-kaksi­tuntista
ohjelmaa antaen monille
ohjelmanumeroille raikuvat suo­sionosoitukset.
Oopperalaulajatar Anneli Aaiika
sai käydä useaan .otteeseen kiittä-mä.
s.sä juhlayleisöäjtaukoamattomis-
,ta . rsuosionosoituksista: esitetlyään
suomalaiset, .kansanlauhi^t "Taiva_s
on siniiien-ja valkoinen", "Talonlyt-lö"
jji^ "Sinun silmät". Suomalaisen
k;insaniauluohjelman esittivät niin­ikään
kanteleensoittajä Ismo .STT
panen ja oopperalaulajat lnkT'ri ja
Sven V L u n d o 11; u o ri so n o h j e 1 lua-ryhmiä
edustivaliilassa Koilon iiiio-risokuoron
.lisäksiv Ilaunistulan ja
Malmin tans.siiyhmät, Kivistön ja
Ykspihlajan ki.^ällipojat sekä Koi­ton
tyttöjen kisällitärryhmä. Salon-kitanssipari!
Mikko ja Vilma llart-
\vig, taitovoimistelijat Valcn—Hir­vimäki,
viihdeorkesteri ja laulaja
Paavo Tiainen suorittivat illan yhä
kevcämpiin tunnelmiin nou.sseen
loppuohjelman. Kaunisäänisestä
Paavo Tiaisesta tuli illa.-s.sa' olleen
festivaalinuorison kertakaikkinen
suosikki, raunislulalaisten nicri=
miestanssi, kansallispukuiset tan-huujat
ja Ykspihlajan poikien "Pcs-tivaalivalsisi"
puhuivat erikoisen
.selvä.sli .sitä kieltä, jota illan yleisö
ymmärsi. Itävallan sak.saa, japania,
saalleen nuosten Wienin VII nuori-
.sofestivaalin ensimmäisen Suomi-illan
finaaliin laulaen kukin omilla
kielillään maailman nuorison mars­sin
esiintymislavalle tulleiden kaik­kien,
suomalaisten ohjelmansuorit-tajicn
kanssa.
hiteltu voima-asemien rakentamista
jokien suille.
Kivikauden ajan
löytöjä N-liitossa
Moskova. — Neuvostoliittolaiset
arkeo'ogit ovat löytäneet kivikau­den
ihmisen asuinsijoja Kazaksta­nin
eteläosis.sa. Kaivauksissa on
saatu esille huomattava määrä eri­laisia
kivikirveitä, veitsiä, kaapimia
ja muita kivestä valmistettuja esi­neitä.
Esineet ovat hyvin säilynei
tä ja niissä näkyvät selvästi muok­kauksen
jäljet.
Löytö on tieteellisessä mielessä
tavattoman mielenkiintoinen rat­kaistaessa
kiistakysymyksiä ihmi­sen
syntysijoista, jonka oletetaan
olleen Aasian keskiosissa. Näihin
alueisiin on luettava myös Kazaks­tan,
jossa suoritetut arkeologiset
löydöt todistavat ihmisten asuneen
näillä seuduin 700,000—300,000
vuotta ennen ajanlaskumme alkua.
Tietenkin jokainen haluaa saada
mahdollisimman tuoretta lihaa. Li­han
pinta kielii sen tuoreudesta.
Jos lihassa havaitaan mädätysbak-teerien
aiheuttamaa valkuaisianei-den
hajaantumista, se on ruoaksi
kelpaamatonta. Liha on tällöin tah­meata,
limaista ja pahanhajuista.
Tuore liha ei kuitenkaan merkit­se
samaa kuin vastateurastetun
eläimen liha. Tarpeeksi "kypsyäk
seen" liha tarvitsee 2—3 viikon säi­lyttämisen
niin kylmässä huonees­sa,
että ^finä eivät mädätysbaktee-rit
viihdy, RIIPPUNUT LIHA on
varsinkin paistettaviin liharuokiin
ehdottomasti parempaa kuin äsken
teurastettu. Se pehmenee nopeam­min,,
ei vaadi yhtä. suurta kuumuut­ta
jä on maukkaampaa, mureampaa
ja helpommin sulavaa. Ön Viisain­ta
aina varmuuden vuoksi tiedustel­la
kauppiaalta miten kauan liha bn
riippunut, jotta ei jälkeenpäin sai
si harmitella lihan sitkeyttä.
NAUDANLIHAN värin voimak­kuus
riippuu eläimen iästä. Nuo
kista lihalajeista. Ostettaessa on
varminta katsoa, että silavakerros
on kauttaaltaan tasapaksua, val­koista
ja kiinteätä ja silavan alla o-leva
liha kauniin vaaleanpunaista.
KEITETTÄVIIN LIHARUOKIIN,
kuten lihamuhennos. tilliliha ja pi-parjuuriliha
käytetään vanhahkoQ
eläimen lihaa, joka antaa ruualle
voimakkaan maun. Myös varsinai­seen
lihaliemeen valitaan mieluum­min
vanhempaa eläintä. Lihaliemen
valmistukseen sopii mainiosti myös
äsken teurastetun eläimen liha.
Muuhun keitettyyn lihaan käyte­tään
riippunutta lihaa. j
ÄKKIÄ PAISTETTAVIIN LIHA-RUOKIIN,
kuten kyljykset, pihvit
ja paahtopaisti on aina valittava
nuoren eläimen lihaa ja siitäkin ru­hon
mureimmat osat.- Lihan on .ol­tava
hyvin riippunutta. '
HAUDETTAVIIN LIHARUO­KIIN,
kuten patapaisti, lihakääry-feet
ja vatkuli on otettava myös
hyvin riippunutta lihaa. Sen tulee
olla nuorta eläintä ja siihen tarkoi­ren
naudan liha on heleänpunaistä tukseen sopivat ruhon mureimmat
ja hiehosyistä, vanhemman tum- osat mutta esiin, ulkopaisti, lapa
mahpunaista ja karkcasyistä. Pa­rasta
on 1—2 vuotiaan, hyvin ruoki­tun
mullikan liha. Sen tuntee mar-moroidUsta
viillospinnasta, joka
johtuu lihassyiden väliin kertynees­tä
rasvasta.
JUOTTOVASIKAN LIHA on
taas harmaan punaista, kiinteää ja
hienosyistä. PIKKUVASIKALLA
tarkoitetaan juottamatonta, heti
syntymän jälkeen teurastettua va­sikkaa.
Sen liha on pehmeän ve­telää
ja väriltään vaaleanpunaista
ja lihassyitä on vaikea eroittaa.
LAMPAANLIHAN eroittaa siitä,
että rasva ei keräänny lihassyiden
väliin, vaan nahan alle ja lihasten
ja munuaisten ympärille. Parasta
lampaan lihaa saa 2—4 vuotiaasta,
syksyllä teurastetusta eläimestä.
SIANLIHAN tuntee varmaan jo­kainen.
Se on kaloriapitoisin kai-ja
yleensä muutkin lihaiset kohdat
kelpaavat. (Kotiliedestä).
TEKÖTUKKÄ KAIKILLE?,
Parhaiten puetut tyttäret Wiml)-
ledonissa Englannissa käyttävät pe­ruukkia
tänä vuonna. Tämä viimei­sin
muotivirtaus on keskeisenä
Wimbledonin tenniksen pelaajien
keskuudessa, joilla nähdään ennes­tään
kullalla reunustetut shortsit
kullalle kimalteleva tukka, sekä
pallomaiset tennisliivit.
Miksi he käyttävät peruukkia?
Kuuman takia on vastaus. Kuumuus
hävittää tukan ja peruukki pitää
sen paikoillaan järjestyksessä.' Tä­män
• vuoden tennisperuukki mak-;
saa seitsemäänkymmeneen viiteen
taalaan asti ja sen voi värjätä mie­luisensa
väriseksi. — (Englantilai-f
sesta lähteestä suomennettu.) :
Torontolaisilla ''täysosuma''
kansa^joukkojeri kurjuudenkin englantia, ranskaa'ja'arabi-kiell^i
hinnalla!;;' .„-y;j^ . K / , . . : ' - ' , ' , • puhuvat illassa-olijat"yiiTyivät soi-liiiiiliiiii^
Terveisiä tältäkin -nurkalta To­ronton
suurjuhlasta, mikä oli ohjel-miston.
sa,: o.sanottonsa ja yleisökan-natuk.
sen kannalta -juuri sellainen
miksi-sitä oli etukäteen suunnitel­tukin.
.Luonnollista on, että tällaisista
monipäiväisistä suurjuhlista löytyy
joitakin puutteellisuuksia ja ehkä
vikojakin; jo.s niitä •tikulla hakien
etsitään. Mutta yhtä selvää on
kuitenkin sekin, että aivan ''virheet­tömiä"
ovat vain ne, jotka eivät
mitään tee — jotavastoin tyiiväen
kulttuurijuhlicn järjestäjät uskal­tavat
ottaa opiksi erheistäkin, ja
korjata ne seuraavalla kerralla, r
Paljon oli työtä tehty eri puolil­la
laajaa maatamme näiden suur­juhlien
onnistumisen hyväksi. Tu­hansia
"työtunteja" on uurastettu
ohjelmiston harjoittamisen ja hio­misen
sckäi tarvittavien matkavaro-jen
keräämisen hyväksi. Kukaan ei
halua<aliarvioida ; vieraspaikka
talaistcnvantamaa. panosta Vnäiden
j uh lion; onn istu misen hyväksi; Päin­vastoin
on asia. , •
Mutta siitJikin huolimatta on a-voimesti
tunnustettava, että jätti­läisen
osuus tustä työstä lankesi tä'
\
nä vuonna torontolaisten suoritetta­vaksi
ja he. suorittivat sen ker­rassaan
esimerkillisellä'tavalla.^^0n
avoimesti myönnettävä, (että toron-tolaiset
saivat ''täysosuman" näiden
juhlien valmistamisessa^, järjestämi­sessä
'-ja holhoamisessa. Tämä .pi­tää
paikkansa sittenkin^ vaikka ti-j
kulia hakien joitakin, heikkouksia
löytyisikin.
Erikoisen ilahduttavaa oli rtähdä
se, että nuori väki antoi ensimmäi-;
sen -kerran kerrassaan .ratkaisevan
panoksen juhlien valmistamisen; hy-r
vaksi. Tuntui oikein mukavalta sy;
dänalassa kun, vanhat järjestövete-raanit
kertoivat miten nuori: kaarti
oli tehnyt työtä ja taas työtä, urhei­lukentän
ja juhlapaikan kunnosta-^
miseksiy juhlien mainostamiseksi ja
kymmenillä hiuilla aloilla. Siellä oli
nuoret neitoset ja pojat sekä nuoret
isät 1'ja äiditv kantamassa kortensa
yhteiseen - kulttuurikekoon; saaden
luonnollisesti: vanhemmilta i"
reiltä* 'aktiivista apua ja tukea. Ei­kä
suinkaan suotta. Pankaamme
mieleemme väin tämä: ;Tässä maas­sa
kasvaneella nuorisollamme ^ on
suurelta; ösaUa:jovomat perheensä
ja oma^ lapsensa. Heidän edessään
on kysymys: Miten voin pitää lapse­ni
vapaahetkinä pois kadulta ja
jossakin kehittävässä harrastukses-sa.
Heidän edessään on kysymys,
miten voidaan pikkuvaroilla hank­kia
• parasta mahdollista, lapsille. Ja
tässä tulee heille eteen käytännöl­linen
kysymys siitä, että itseapu ori
sittenkin parasta .apua. Mitkään
moraalisaarnat eivät ^ vastaa lähes,
tulkoonkaan sitä,-jo5-varataan kas­vaville
pojille, ja tytöille mahdolli-simmail''
suuri; tilaisuus urheilu- ja
voimistelutoimintaan sekä musikaa­liseen
tai muuhun kulttuuriharras-.
tukseen. ' >
Tämä, yhdistettynä omiin tietoi^
hin : ja: kokemuksiin; kannustaa
nuorta polveamme sille tielle; mis­sä
heidän vanhempansakin ovat
kulttuuritoiminnan -parissa^ vt
neet joskin nuoren kaartimme:
toiminta heijastaa .uuden •• sukupol­ven
ja historian .kehityksen uusia
muotoja; mitä meidän vanhempien
täytyy ymmärtää ja hyväksyä yhä
kasvavassa määrässäni Hyvin tehty.
Toronton nuoret. vSekelpaaesimcrr-kiksi
muillekin. "Toivottavasti nuor­ten
toimintatarmo jatkuu ja: toi­vottavasti
heidän toiminnallisuuten­sa
suhteen ei harrasteta "riistovil-jclyä"
— sillä liikakuormitus voi la­maannuttaa.
Mutta sanottuamme tämän veim­me
ja> meidän tulee nostaa hattu­reuhkaamme
myös Toronton van­hemmalle
väelle. Oli kerrassaan
vihailtavaai^nfih^äimiten vanhemmat
järjestöveteraanit uurastivat mon-::
ta päivää aamusta iltaan-asti. Siellä,
oli kovasta työstä.hieman kyyrynis-.
kaisiksi tulleita miehiä lapioimassa^^
kärräämässä ja, kantamassa.; •: Siellä :
oli miehiä "työvuorolla? saunassav;
ravintolassa ja monissa muissa pai.;;
koissa. Siellä oli miehiä palkinto-tuomareina
ja muina toimitsijoina.
Sielläoljiyksiipariskunta jatkuvasti
miltei pyöreitä päiviä kassanhoitar;
jina. Kymmenet naiset häärivät hir:
ki ^ hatussa keittiössä • ja tarjoilupö'y7::
tien ääressä. Eräskin ' vanhempi
emäntä oli allekirjoittaneen tietä-.
män mukaan miltei jatkuvasti peru- ^
noita kuorimassa. ,
Kaikessa tässä ^ ja tässä on mai-:
nittu: vain .muutamia'esimerkkejä
—' nähtiin valtaosalta vanhempaa
kaartia — ja ilman heidän uhrautu­vaa
ja taitavaa työtään ei • tällaisia ;
suurjuhlia olisi voitu kunnialla lä­päistä.
Siis torontolaisille, niin nuorem- -
millevkuin hieman vanhemmillekin,.
suurkiitos hyvin suoritetusta työ* •.
tä!
Ja että mitäkö lomalta kuluu?
Kiitos kysymästä, pelkkää hyvää.
Luontoemokin on meidän:työtäteke«:;
vien puolella, koskapa .allekirjoitta-; •
nutkin sai niin ihanat lomapäivät,
ettei paremmasta apua. Ja niitä
"syvyyksien hirmujakin" tuli —
mutta:yhtään kolmea jalkaa reilusti,
ylittävää-, vonkaletta ei vielä :t^^
— joten ensi vuonna on yritettävä
uudelleen. — Känsäkoura,,,, ,