Vapaus, April 9, 1963

              Tiistaina, hdhtik. 9 p. — Tuesday, April^9, .1963
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
(LIBERTY)
Ednor:W. Eklund
OF FINNISH CANAOIANS
Esiabiished Nov. 6 1917
L- iManager: E. Suksi
" Telephoncs: Office OS 4-4264 Editorlal OS 4-4265
Publlshed thrlce weekly^'TufesdÄys;:.Tl»ursclays and öUiiiiuajs; oy Vapaus
Publishing Co. Ltd;. 100-102 Elm St: ''West. Sudbury, Ontario, Canada.
j ' ] Mailing address: Box 69
~ / Advertlslng rates upon Applleätioh. translatlons free of charge.
Authorife^ assecond. c^ass raäU by the Post Office Oepkrtmeiit. Oltäwa,
- and. for payjS^oH of pöätttge In caäh.
> , TtLAtJSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk..$425 USÄ:ssa:
3 kk. 150 Suomessa :
1 vk.. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 6.25
'••'•-"^ • CÄNAD!ANilIANnUAGEi;R:RESSi
• 11 CSJn kymmenes näytelmä juhla
r ^ v " v i i k o n lopulla, perjantaina, lauantaina j a sunnuntaina' vietetään
täällä Sudburyssa, F i n n i s h - h a a l i l l a , C S J : n kymmenettä vuotuista näy-telniäjulilaa,
missä saadaan nähdä eri paikk^^kuntien näytteiijavoi­mien
.esittämänä, peräti seitsemän yksinäytöksistä näytelmää. Vain
kultiuui-iperinteidemme vaalimiseen todella syventynyt voimakas jär
jestö. voi tällaisen häytelmäjuhlan vuosittain järjestää, ja kansalai
semiAe voivatkin olla ylpeitä ;^iitä; että meillä on tällainen elinvoimai­nen
k.ulttuurijärjestö.
^Tosiasia nimittäin on, ettripSytelmätalde vie erittäin suurta osaa
kansallisessa kulttuurieläfnässänime.' Näytelmien esitys avaa - myös
Taajoja mahdollisuuksia s i i h ^ v k i i n t y n e i l ^ miehille ja naisille luon­taisten
lahjojensa kehittämiseksi j a kasvattamiseksi. Täten voidaan
todeta, että näiUäi^iytelnuljub^^^ on tavattoman suuri merkitys kult-
, tuuritoiminnan kannalta katsoen.
' Me/^udburyJ^^ että saam­me
taas tilaisuuden seurata eri paikkakuntien näyttämövoimien suo
ritutaijä.ja-esityksiä. K u ^ 7 erilaista näytelmää — ja
nuden.jöuiäissa kaksi t&sä maassa syntyneeseen j a kasvaneeseen su­kupolveen
lukeutuvan kansalaisemme kirjoittamaa näytelmää — m in
se takaa meille todella, arvokkaita tilaisuuksia. Niiden ar\'o on sitäkin
suurempi sen vuoksi; että näytelmäjuhlaan satojen mailien päästä
tulevat näyttelijät pyrkivät luonnollisesti antamaan parastaan.
: Näytelraäjahialla on kuitenkin toinenkin, erikoisesti näyttelijä-voimiamme
kiinnostava merkitys. Näissä näytelmä juhlissa he saavat
tutustua "vieraspaikkakuntalaisten" suorituksiin ja esitystensä tehos-tuskeinoihin,
mikä auttaa luonnollisesti näyttämötaiteen kehitystä seu-ranäyttämöilläinme
yleensä. Toiseksi eri paikkakuntien näyttelijät
pääsevät henkilökohtaiseen kosketukseen toistensa kanssa, mikäAsel-lalsenaan
lujittaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja tehostaa siten
näytelmätoimintaa.
Tärkeätä on vielä se, että näyttelijöillä on näiden juhlien yhtey­dessä
tilaisuus pitää oraa, kokouksensa ja vaihtaa mielipiteitä viralli-sessakio
muodossa siitä, miten voidaan parhaalla mahdollisella tavalla
tätä kulttuuritoiminnan alaa edistää. Tässä mielessä jaetaan myös "os-k
a r i t " kulloinkin parhaiten opnistuville . n i in nais- k u i n miespääosien
esittäjilleni pikkuosien esittäjille jne. Tällaiset palkinnot j a huomaa
' vaisuudenosoitukset kuuluisivat luonnollisesti kaikille niille näyttc-
•^lUoUie']a'ohJäa}iUe;ioikä f^liaishn suuritöisiin näytelmä j u h l i i n osal­listuvat,
mutta KiHi ''kaikkia ansioituneita" ei voida koskaan palkita,
: n i i n nämä "Oskarit" jaetaan tuomarien parhaan käsityksen j a ym­märryksen
mukaan parhaiten esityksissään onnistuville, jotka tulevat
symboolisesti puhiien saamaan '"Oskarinsa"! kaikkien seuranäyttämö-töimintaamme
osallistnvlen :kunniaksi.
' 7assä,m^^ me ten'ehdimme mitä lämpimämmin viikon lo
pulla pidettäviä CSJ:nnäyteimäiuhlia j a toivomme n i i l l e hyvää me­nestystä
jsekä väkirikasta yleisökannatusta.
iPääsiäismietteitä
Tämäirviikon lopulla vietetään täällä Canadassa. kuten moniissa
muissakin maissa, kristillisen kirkon yhtä suurinta j a ilmeisesti van­hinta
juhlaa, Jeesuksen ylösnousemisen muistoksi.
Pääsiäinen on, kuten sanottu, vanhin kaikista kristillisistä juh­lista,
sillä-sitä on vietetty ajanlaskumme ehkä ensimmäiseltä tai var­masti
jo toiselta vuosisadalta alkaen.
Pääsiäinen on: n;s. " l i i k k u v a " kirkonpyhä, jonka mukaan mm.
.laskiainen, helatorstai ja helluntai liikkuvaat. Tämä liikkuvuus joh­tuu
siitä. etta. k i r k on piireissä' syntyi toisen vuosisatamme keskivai
heillä ankara r i i t a pääsiäisen ajasta, vaikka tämä j u h l a onkin kristil­l
i s en kirkoii vanhin juhlapäivä. Itämainen kirkko vietti pääsiäistä
juutalaisten hisankuun 14 päivänä, j o l l o in oli ikivanha juutalaisten
pääsiäinen. Länsimanen kirkko vietti sen sijaan pääsiäistään viikkoa
myöhemmin e l i seuraavana sunnuntaina. ,
' ' R u t a ratkaistiin Nikean kirkolliskokouksessa v. 325 siten, että
itanojainen käsitys hyljättiin, omaksumatta kuitenkaan mitään varmaa
e l i pysyväistä päivää Jeesuksen ylösnousemuksen muistojuhlaksi. Sen
sijaan sovittiin, että pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasausta seuraa­van
täysikuun jälkeisenä sunnuntaina. Tämän Salomonin ratkaisuun
verrattavan päätöksen ansiosta vaihtelee pääsiäisen aika niin, että
se voi o l la aikaisintaan maaliskuun 22 pnä ja viimeistään huhtikuun
26 pnä: Tämänkertainen pääsiäisemme on siis myöhäisellä puolella,
vaikka ei myöhäisimmillään.
Kuten edelläsanotusta jo ilmenee, juutalaiset ovat viettäneet pää­siäistä
vieläkin kauemmin k i l i n kristillinen kirkko. Pääsiäinen (Pas-sah)
oli juutalaisten suurjuhla Israelin kahsan Egyptistä lähtemisen
m^uistok^i.' Itämaisten paimentolaisten tiedetaän^iettäneen pääsiäistä
jo vuosituhansia: He viettivät, sitä keskikeväisen täydenkuun aikana,
mutta EUrdoppaan j a eritoten >, Pqhjoiä-Euroopah maihin sekä Ame­rikkaan
on pääsiäinenvtiillut kristinuskon mukana. Nimi pääsiäinen
johtuu sanasta "jiäSstS" j a tarkoitetaan sillä p^^^^
Vanhanaikaisten suomalaisten käsitteiden mukaan pääsiäinen o li
— pitkäperjantaineen ja lankalauantaineen — vuoden pahinta aikaa.
Koko ilma oli s i l l o in täyniiä taikuutta. Sen käsityskannan mukaan
uskottiin -~: ja uskotaan ehkä vieläkin — että jos pääsiäisen aikana
pannaan mcrkiile esimerkiksi tuulen suunta, s i l l o in tiedetään aivan
varmasti sääasiat tulevan seitsemän viikon ajaksi. Siitä (pääsiäisen
l u u l e n suunnasta) tiedetään, myös minkälainen on marjavuosi, tu­leeko
hyviä mustikoita, mansikoita j a muita marjoja (mikäli ei Cop-per
C l i f f i n "krääsä" pääse kortteja sek^ttamaan). Pääsiäistuulen
suunasta tiedetään myös miten kukat ensi kesänä kasvavat.
Päälsiäisen aikana voidaan navetasta yllättää joitakin pahansuo-paisia
ihmisiä -r- naapurin naisia tietysti — . j o t k a leikkelevät viilu­j
a karvatukkoja sekä nahanpalojakin elukoista oman karjansa paran­tamiseksi
ja terveenä pitämiseksi. Varsinkin Pohjanmaalla, Suomessa,
liikkuiyat kaikenlaiset trullit, karjaa noituqnassa: Sitäpaitsi tiedetään,
että jos on "pirttipääsiäinen on myös paitahelluntai". Jos tuuli pu-haltaa.
paäsiaisenä pohjoisesta, silloin riittää kylmiä seitsemän viik-vk9ai;
«li^ helluntaihin astir Siksi on helluntainakin oltava paksu paita
p88113.}Emius^^ kuitenkin pääsiäisaamun auiinko:
jMatiril^ selkeältä taivaalta, on tulo.ssa poutainen
Claes Thunberg
70-vuoiias
HuhUkuuh 5. päivänä täytti 70
vuotia Suomen luislelukuningas ja
.vaiKkicn aikojen luistelumestari.i
viisinkertainen olympiavoittaja ja
yhtä "monia kertaa maailmanmesta-uustittelin
vallannut Claes Thun-oerg.
Nasser-mielen­osoitusta
tuliteta
liin Syyriassa
Damaskos. — Syyrian, Yhdisty­neen
Arabitasavallan ja Irakin: vä­l
i l l e muodostettavasta liittovaltios­sa
käytäviä neuvotteluja ei voida
jatkaa ennen kuin ilmapiiri on puh­distunut
ja yhtenäisyys palautunut
liiton puolella olevien välille Syy­riassa,
sanoi maan tiedotusministeri
Jamal Atassi viime viikolla Damas­koksessa.
Neuvottelujen päämäärään —
huhtikuun 6:ntcen - - ei ole vielä
kuitenkaan tehty muutosta, kertoi
tiedotusministeri Syyrian viran­omaisten
ja vierailevan algerialai­sen-
valtuuskunnan pitämän kokouk­sen
jälkeen
Kahdeksantoista tuntia kestävä
ulkonaliikkumiskielto julistettiin
maanantaina Damaskoksessa Alge­rian
valtuuskunnan saapumista seu­ranneiden
mielenosoitusten johdos­ta.
Ilmoittaessaan kiellosta sanoi s i ­säministeri
ja uusi apulaiskenraali-kuvcrnööri
Amin el Hafez sen ole­van
voimansa siihen saakka, kunnes
uusi määräys annetaan. Samalla
kiellettim-myös mielenosoitukset ja
viittä useamman ihmisen kokoontu­minen.
Keski-Idän uutistoimisto kertoi
tiistaina, että' tuhansia ylioppilas-mielenosoittajia.-
tulitettiin maanan­taina
heidän kokoonnuttuaan Da­maskoksessa
olevan armeijanesikun-nan
eteen osoittamaan mieltään vä­littömän
liiton puolesta.
Syyrian pääkaupungista tulleissa
uutisissaan uutistoimisto sanoi myös
viranomaisten päättäneen keskeyt­tää
Damaskoksen yliopiston toimin­nan
toistaiseksi.
fiiiiiiiiiii
"USAn imperialismi
on vastuussa
Pholsenan murhasta
Vientiane. — Laosin edesmen-neene
u 1 k o ministerin Quinim
Pholsenan perustama progressii­vinen
puolue sanoi radiolähetyk­sessään,
että amerikkalaiset im­perialistit
olivat vastuussa ulkomi­nisterin
murhasta.
Lähetys välitettiin Laosin Neo
Lao Haksat-liikkeen radioaseman
kautta Sam Neuasta; Laosin luoteis-os.-
ista. Syytökset esitti Tshampao
Vantanavong, Pholsenan puolueen
varapuheenjohtaja;
Hän kehoitti kaikkia puolueen jä­seniä
"taistelemaan amerikkalaista
imperialismia vastaan puolueen pää
määrien — puolueettomuuden ja
rauhan — varmistamiseksi'".
T U N N E L M A JÄNNITTYNYT
Viikko sitten maanantaina sala­murhan
uhriksi joutuneen Laosin
ulkoministerin Quinim Pholsenan
vaimo, joka myös haavoittui hyök­käyksessä,
oli keskiviikkona puoli­sonsa
ruumiin vieressä vuoteessa ar-vohenkilöiden
ja diplomaattikun­nan
jäsenten kulkiessa ohi.
Rva Pholsena haavoittui jalkoi:
hin henkivartijan ampuessa hänen
mieherisä.
Suuri ihmisjoukko kulki ruumiin
ohi jättäessään ulkoministerille vii­meiset
jäähyväiset.
19-vuotias salamurhaaja, joka on
Laosin^ puolueettomien armeijan
sotilas, on sotilasviranomaisten hal-lu.
ssa j a hän on tunnustanut lekom.
sa. Jännittynyt tunnelma vallitsee
Laosin pääkaupungissa murhateon
johdosta.
j a lämmin kesä ja ainakin kir­kas
ja aurinkoinen pääsiäispäivä,
että rouvat ja^-herrat, neitoset ja
.perheenäiditkin pääsevät "pääsiäis-paraatiin"
uusia hattujaan näyttä;
mään ja niitä toisiin sellaiäiin ver­tailemaan.
N i i n , nykyajan pääsiäiskuvaan
kuuluvatkin saumattomasti uudet
kesäpuvut kenkineen ja hattui-neen
sekä "muotiparaatit", mikäli
ei ilmojen, herra sekota kortteja
tältä kohdalta. '
Ja mikäli pääsiäisen nimelle ha­lutaan
antaa modernia merkitystä,
s i l l o in tulee ennen muuta mieleen
koko ihmiskunnan toivomus sodan
vaarasta pääsemiseksi..
Toivomme siis rauHanomaista ja
•tahtoista sekä aurinkoista ja muo-tiparaatille
otollista pääsiäistä sekä
koululaijsille virkistävää pääsiäislo­maa
ja kaikille tämän lehden lu­kijoille
ja kansalaisillemme yleen­sä.
Muistakaamme vielä kevätva-rusteita
ostaessamme niitä liikkei­tä,
jotka ilmoittavat lehdessämme
ja siten osoittavat käytännössä, et­tä
he todella arvostavat liiketutta-vuuttammc.
' T a l j o i i on kä-sltly vilua jä^nilkää
Balkanin vuo: l i l a taistellessa . . ."
on laulu, jonka voi sanoa kalkki­en
tuntevan. PalJQir harvemmat
tietävät, mistä sodasta oli kysy­mys
suomalaistenkin taistellessa
"toisella puolella Tonavan". Itse'
asiassa tämä Turkin tai Balkanin
sota merkitsi Bulgarian vapautu­mista
SOOvuotiscsta Turkin val­lasta.
Tästä sodasta on kulunut 85
vuotta j a bulgarialaiset laskevat
valtionsa_sa9«een uudelleen itse-,
näisyytcnsä täsmälleen maalis'
kuun 3. päivänä 1878 -eli 85 vuot­ta
sitten.
S U O M A L A I S T E N PANOS tässä
sodassa oli Suomen Kaartin osäTT
listuminen siihen Venäjän armei­j
an joukko-osastona. Venäjän tsa-r
i s n i i l l a o l i oma^ laskelmansa ryh':;;
tyessään taisteluun Turkin valtaa'
vastaan, se e i rientänyt bulgaria­laisten
avuksi rakkaudesta slaavi-'
l a i s ia veljeskansaa kohtaan, vaan
ensi kädessä se pyrki omien ase­miensa
lujittamiseen Balkanilla.
TÄSTÄ HUOLIMATTA vuosien
1877—78 venäläis-turkkilainen so­ta
oli Bulgarian kansan kehityk­sen
kannalta syvästi edistykselli­nen.
Sen tuloksena bulgarialaiset
saivat vapauden, joka auttoi ai­kansa
eläneen, taantumuksellisen
feodaalijärjestelmän ' hävittämi­sessä
Balkanin niemimaalla.
T U R K K I L A I S V A L L A N A L KU
Kun osmanit eli turkkilaiset ai­koinaan
. lähtivät valloitusretkille
Balkanille, jaksoivat bulgaarit vas­tustaa
heitä yli kymmenen vuoden
ajan. Monista ankarista taisteluis­ta
huolimatta' koko Bulgaria joutui
vuonna 1396 Turkin alistamaksi.
Orjuus koitui katastrofiksi Bulga­rian
kansalle.
Bulgaarien valtio joutui jo synty­vaiheistaan
lähtien (vi 680) soti­maan
bysanttilaisia vastaan, jotka
eivät halunneet sopeutua siihen to­siasiaan,
että Rooman valtakuntaan
aikoinaan kuuluneeseen Balkanin
niemimaan osaan oli muodostunut
uusi valtio — Bulgaria. -7
Bysnattilaisten ohella myös tataa­rit,
kumaanit, normannit, jopa län­sieurooppalaiset
' ristiretkeläiset
.hyökkäilivat Bulgarian kimppuufl..
Silti bulgarialaisten onnistui raken­taa
henkinen j a aineellinen kulttuu­rinsa
huomattavan rikkaaksi. Jo
vuonna 855 laadittiin omintakeinen'
slaavilais-bulgarialainen "kirjainfts-lo,
ns. l y y r i l l i n en kirjoitus. Jo tuol­loin
syntyi merkittävän runsaasti:
bulgariankielistä kirjallisuutta.
Turkkilaisten valloitus keskeytti
Bulgarian kehityksen. Joutuminen
Turkin orjuuteen on kaikista B u l :
Sarian kansan kokemista iskuista
raskain. Maan taloudellinen ja si:
vistyksellmen kehitys jäi vuosisa­doiksi
pysähdyksiin.
Bulgarian kansa eli orjuudessa
melkein täydet viisisataa vuotta.
Tänä aikana, vapaiden kansojen
voidessa kehittyä ja pyrkiä eteen­päin,
Bulgarian kansa joutui elä­mään
äärimmäisen vaikeissa olois­sa.
Osmanit. olivat henkisen kehi­tyksen,
kulttuurin ja taloudellisen­kin
toimeliaisuuden kannalta jäl­jessä
Bulgarian kansan tasosta. Kui­tenkin
bulgarialaisilta riistettiin oi­keus
omaan kulttuuriin. Se ei saa­nut
pitää omaa vanhaa kirkkoaan
eikä harjoittaa kansanopetusta.
Turkkilaiset yrittivät pakottaa bul-
'^arialaiset kääntymään islamin usr
koon ja eräällä alueella, Rhodopen
maakunnassa heidän onnistuikin
saada pysyvä muutos aikaan. Tänä­kin
päivänä runsaat puoli miljoonaa
rhodopelaista, jotka puhuvat vain
bulgariaa eivätkä ymmärrä sanaa­kaan
«turkkia, tunnustaa islamin us­koa
j a pitää itseään ei-bulgarialaisc-na
väestönosana. Vasta toisen maa­ilmansodan
jälkeen rhodopelaisct
ovat tulleet mukaan Bulgarian yh­teiseen
elämään.
röOO-luvulle asti turkkilaiset kan­toivat
"veriveroa" ns. "bolgarum"-
vcroa, johon vedoten he ottivat vä­kipakolla
4—5 vuoden ikäisiä poika­lapsia
koulutettaviksi raakuudes­taan
kuuluisiin janitsarijoukkoihin.
VASTARINTALIIKETTÄ
Bulgarialaiset eivät kuitenkaan a-listuneet
ilman muuta. E r i puolilla
maata syttyi yhtenään .kapinoita
laajimmat niistä tapahtuivat vuosi­na
1403, 1598, 1686, 1688, 1737.
Haidukki-liike, joka alkoi kehit­tyä
välittömästi jo turkkilaisten val­lattua
maan, oli eräs vastarinnan
muodoista. Haidukit muodostivat
ryhmiä ja valitsivat päällikkönsä
äänestämällä. Huhtikuun lopusta,
j o l l o in puiden vahva lehvistö antoi
varman näkösuojan, aina syyskuun
puolivaiheille asti haidukit asuivat
vuorilla ja tekivät sieltä kostoret-kiään.
Talveksi he kätkivät aseen­s
a ' j a piiloittelivat kylissä, missä
heillä oli kaikkialla avustajia ja yh-dysmiehiä.
On syytä korostaa, että
haidukkiosastoissa oli paljon naisia,
eräät jopa päällikköinä. Osastoissa
vallitsi tiukka k u r i . Haidukit eivät
antautunet , koskaan turkkilaisille
elävinä.
Myös sivistysr^ntamalla bulgaria­laiset
tekivät voimakkaasti vastarin­taa.
Turkkilaiset- surmasivat maan
valloittaessaan Bulgarian vanhan
feodririaristokratinn viimeiseen mie­heen^
siksi hulgarialaisen kuittdu-l
i n säilyttäminen jäi rahvaan tehtä-
/bKäi: Iällä kulttuurilla on selvä
cansallinen ominaisleima, se shun-autui
turkkilaisia vastaan j a tähtä­si
kansallisen itsetunnon säilyttämi­seen
bulgarialaisissa. Osmanit hä­vittivät
kaupunkipaikkojen ja, maa­laiskylien
bulgarialaiset kirkot ja
koulut, mutta vuorten kätköissä ol­leet
kirkot j a luostarit f säilyivät: j a
ne muodostuivat orjuudenajan kult-
Uiurikeskuksiksi. Mm. nyttemmin
:a nsallismuseoksi järjestetty; joita­kin
vuosia sitten^lOOO-vuqtisjuhlaan-sa
viettänyt Riian luostari suoritti
hyvin merkittävän työn bulgaria­laisten
kansallisen itsetunnon yllä­pitäjänä.
Luostareissa opetettiin salaa turk­kilaisilta
luku- ja kirjoitustaitoa
bulgarialaisille, joskin opetuksesta
pääsivät osallisiksi vain suhteellisen
harvat. Luostareissa myös kirjoi­tettiin
uusia, etupää^Rsä uskonnollis­aiheisia
kirjoja, joita levitettiin kä­sikirjoituksina
kansan, keskuuteen.
18. vuosisadan lopussa ja 19. vuo­sisadan
alussa T u r k i n valtakunta al­koi
heikentyä, uusien markkina- ja
finanssisuhteiden painostuksesta
turkkilainen feodalismialkoi rakoil­la,
Sen ansiosta bulgarialaisten ta­loudellinen
asema pääsi vähitellen
kohoamaan. Monet bulgarialaiset
käsityöläiset ja kauppiaat vauras­tuivat.
Maahan ilmaantui,varakkai­ta
kaupunkeja j a kyliä". -
B U L G A R I A N K A N S A L L I S EN
E L P Y M I S E N AIKA
Vuonna 1763 bulgarialainen
munkki Paisi kirjoitti j a monisti
käsikirjoituksina pienen kirjasen
j o l le hän antoi nimeksi "Bnlga-rialais-
slaavilainen historia". Se
oli kiihkeä kehotus bulgarialaisil­le
muistaa kunniakasta mennei-.
syyttään, oivaltaa, arvokkuutensa
kansakuntana j a taistella oikeuk­siensa
puolesta, pyrkiä vapau­teen.
Tästä kirjasesta alkoi Bul­garian
kansan elämässä kansalli­sen
elpymisen kansi — bulgaria-laisuuden
renessanssi;
Bulgarialaisundcn elpyminen
tapahtui useilla eri aloilla.
; Ensimmäisenä on mainittava Bul­garian
kulttuurin elpyminen. Vuon­na
1870 T u r k i n sulttaani julkaisi
asetuksen, jolla pei-ustettiin itsenäi­nen.
Kreikan patriarkasta . riippu­maton
bulgarialainen kirkko. Tällä
oli ' s u u r i merkityt vapaustaistelun
vastaiselle kehitykselle. Bulgarian
ortodoksinen kirkko on nimittäin
esittänyt edistyksellistä osaa bul­garialaisten
kansallisen itsetunnon
säilyttäjänä j a myöhemmässä vai­heessa
kansan vapaustaistelun tuki­jana.
Bulgarialaiset munkit olivat
kaikkein aktiivisimpia bulgarialai-suudeii
renessanssin eteenpäinviejiä.
Munkit kirjoittivat kirjoja, opetti­vat
kansalle luku- ja kirjoitustaitoa
monet lähtivät ase kädessä taistele-
'maan..: • ,•, •
Bulgarialaisuuden elpymisen toi­nen
suunta vaikutti talouselämän
kehittymiseen. Bulgarialaiset saat­toivat
käyttää omaksi edukseen
Turkin markkinoiden laajuutta. Bul­garian
kauppa alkoi kehittyä. Bul­garialaisten
aineellisen kulttuurin
kehitys kääntyi nousuun, vaikkakin
äärimmäisen hitaaseen.
K A N S A N N O U S UN
V A L M I S T E L UA
Bulgarialaisuuden rcncnssanssin
kolmannen ja tärkeimmän alan
mupdosti kansan aseellisen taiste­lun
kypsyminen turkkilaisia vas­taan.
Vähän kerrallaan laajentu­neen
aseellisen vastarinnan vaiheet
olivat pitkät ja raskaat, mutta se
kasvatti pystyviä kansanjohtajia.
Pitkän tauon jälkeen alkoivat taas
kapinat leimahdella;
Maan rajojen ulkopuolella muo­dostetut
taisteluosastot tulivat uu­deksi
lisäksi kansan aseelliseen tais-
.i:.^auii. Osastoja muodostettiin ja
koulutettiin etupäässä naapurimaas-i
sa Romaniääsa^ joka oli vapaa val­tio
ja antoi monenlaista apua bulga­rialaisille
vallankumouksellisille.
Kokemus osoitti näille vapaustsusf;
teli j o i l l e että heidän kuvitelmansa
olivat vailla todellisuuspohjaa. Nähi^.
t i i n , että vain hyvin vahnisteltu
kansannousu voi tuoda Bulgarialle
vapauden. -
Seuraavassa vaiheessa vapaustais­telijat
ryhtyivätkin valmistelemaan
laajaa kansannousua. Bukarestissa
perustettiin Bulgarian Vallankumo­uksen
Keskuskomitea johtamaan
kansannousun valmistelua. Kansan­nousua
valmisteltiin tarmokkaasti
Miehiä värvättiin ja heitä harjaan­nutettiin
salaa aseiden käyttöön. A-seiden
saanti osoittautui äärimmäi­sen
vaikeaksi lähinnä varojen puut­teen
vuoksi, j a nekin vähäiset va­rat
o l i saatu vapaaehtoisella keräyk­sellä
kansan keskuudesta.
Kapina, Bulgarian kansallisen val­lankumouksen
suurin tapahtuma al­koi
huhtikuussa 1876, mistä syystä
Bulgarian historia nimittää sitä
Huhtikuun kapinaksi. Kansannousu
käsitti miltei koko maan. Kansa
taisteli rohkeasti j a sisukkaasti,
mutta jo välittömästi kapinan leh
mahdettua lieklciin havaittiin voi-
'mat epäsuhtaisiksi. Turkkilaisilla
o l i valtava ylivoima.
Kansannousu kesti noin kaksi
viikkoa^ mutta se tukahdutettiin:
Turkkilaiset panivat toimeen ennen­kuulumattoman
terrorin. Bulgaria­laisten
ja ulkomaalaisten tutkijoi­den
aivion mukaan osmanit surma^
sivat tuoii huhtikuun aikana j a sen
jälkeen y l i 30.000 ihmistä ei ainoas­taan
miehiä, vaan myös naisia, lap­sia
ja vanhuksia: Y l i 12.000 bulga­rialaista
joutui vankilaan. Turkki­laiset
polttivat 80 kylää ja kaupun­kia,
200 kylää ja kaupunkia he ryös­tivät
tyhjiksi.
. Turkkilaisten mielivalta ja raa­kuudet
järkyttivät Euroopan omaa­tuntoa.
Lukemattomat ajan merkki­henkilöt,
mm. kirjailijat Tolstoi,
Dostojevski ja Turgenev Venäjällä,
k i r j a i l i ja ;Victor Hugo Ranskassa,
vapaustaistelija Garibaldi Italiassa
nousivat puolustamaan Bulgarian
kansaa. Englannin työväenpuolueen
johtaja Gladstone kirjoitti Bulga­rian
puolesta kirjasen.
Vuosisatojen vieriessä Bulgarian
kansa o l i saanut monenlaista apua
Venäjältä. Huhtikuun kapinan jäl­keen
jäi Venäjän apu ainoaksi toi­voksi.
Huhtikuun 24 päivänä 1877
Venäjä julistikin sodan Turkille.
Siitä tuli Bulgarian vapaussota.
B U L G A R I A N VAPAUSSOTA
Sota jatkui melkein kokonaisen
vuoden. Taisteluihin osallistui y l i
7000 bulgarialaista sotilasta,- pää­osaltaan
entisiä maanpakolaisia, jot­ka
olivat muodostaneet oman jouk-k(
H>sastonsa Venäjän armeijan yh-teyteen^
.
Sodan vaiheissa syntyi suuria ja
raskaita taisteluja, merkittäyimmät
niistä olivat Plevnan linnoituksen
piiritys j a taistelu Shipkan sodan
omistamisesta Balkan-vuorilla.
Plevna eli bulgarialaisittain Piev-en
on Bulgarian pohjoisosan kes­kus.
Turkkilaisten sotapäälliköllä
Osman Passalla oli linnoituksessa
lähes 15.000 miehen armeija. Kau­pungin
piiritys ja taistelut kestivät
melkein kaksi kuukautta. Venäläis­ten
menetykset Plevnan edustalla
nousivat y l i 20.000 miehen. Suomen
Kaartin pataljoona osallistui taiste­l
u i h i n Gomi Dubnjakin kylän lä­hettyvillä.
Plevnan valloituksen jälkeen Ve­näjän
joukkojen oli kuljettava 2000
metrin korkuisten Balkanvuorten
y l i . Venäläiset olivat jo aikaisem­min
saaneet haltuunsa Shipkan so­dan
— ainoan tien jota voitiin käyt-i
i i i i i i '
jiil06tt Vi
Tuskin mikään täinan vuosisa­dan
oikeadenkäynti, Nyrnbirgin
sotarikollisten pltkäveteisti asi-ainkasittelyä
Inkuanottäniatta^ on
herättänyt yhti paljon Iraomlota
ja asiallisia kommentteja knin Jii-ius
ja Ethel Rosenbergfal'vastaan
nostetta vakollbkanne Yhdysval­loissa
iSSli lVinin jaiuki ; ayain-.^
kohta sattui liojitikttiin 6. piiviUle
1953J Jolloin kaikki armonano-muspyynnöt
,o^ lopaUisesU hyl^t-ja
teloitus.~,l&InnS_M|$i^
todisteiden pohjalta ^tapahtui
«Uikotnolissa ttol^^l^
den osalta kesäkään 19 päivänä
1953.
OIKEUSMURHA VAI EI?
New Yorkissa toimiva asianajaja,
liberaaleihin lukeutuva Frank J .
Stone, joka ei edusta mitään poliit­tista
kantaa tai i-yhmittymää, ryhtyi
viime helmikuussa penkomaan Ro­senbergin
jutun asiakirjoja j a on
nyt tullut siihen tulokseen, ettei s i ­tovia
näytteitä puolisoiden ^ Syylli­syydestä
esitetty koko oikeuden­käynnin
aikafia. Jutun tuomarina
toiminut Gerhard F. Kaufman, joka
coko oikeudenkäynnin' ajan. o l i po-liisivartioston
suojelemana, on ny­kyisin
murtunut mies. Hänen taak­kansa
on raskas: kantaa, koska hän
mahdollisesti painostuksen alaisena
toimi vastoin lain ja oikeuden ylei­siä
periaatteita. Hän ei.kuitenkaan
ole koskaan myöntänyt' tehneensä
ainoatakaan juriidista virhettä. Tuo­mari
Stone puolestaan huomauttaa
täysin objektiivisena tarkkailijana
että ainoana todistajana - jutussa
ssiintyi David Greenglass, Ethel Ro­senbergin
veli, joka sinänsä oli jää^
v i . Sangen epäilyttävältä tuntuu
myös se että David Greenglass joka
oli koko väitetyn vakoilutoiminnan
avain ja alkuunpanija, pääsi jutusta
suhteellisen vähäisellä vankeusran­gaistuksella,
kun sen sijaan Julius
j a Ethel Rosenberg joutuivat teloi­tettaviksi.
Stone väittää edelleen,
&ttä David Greenglass volisi saanut
huomattavia rahasummia tuntemat­tomilta
lähettäjiltä heti todistusai­neistonsa
julkituomisen -jälkeen.
Lähes kolme kuukautta kestävis-.
sä kuulusteluissa Julius j a ' Ethel
Rosenberg kiistivät kaikki syytök­set,
eikä heiltä koskaan tavattu mi­tään
kompromettoivaa aineistoa.
Vain se, että he'tnnnustivat. olevan­sa
sekä juutalaisia että mielipitei­tään
kommunistisia, riitti sen ajan
kiihkeässä ilmapiirissä viemään hei­dät
sähkötuoliin. David Greenglass
in lisäksi jutussa mukana ollut toi­nen
avainhenkilö pucrtoricoloinen
Morton Sobell sai pitkän vankeus­tuomion,
mutta armahdettiin myö­hemmin.
Rosenbcrgien saamaa kuoleman­tuomiota
puntaroidessaan 'ovat 60-
luvun oikeusoppineet miltei sata-
' " - V
I M I ) y
pioscnltisesli asettuneet sille kan­nalle,
että kysym.vK5>t!>aa 0.1 •'r' ,
valimen tai edeltäkäsin järjestetty'
oikeusmurha. Vertauskohtina m'äi- ,
nittakoon, että maailman kuuluisin '
atomivakoilija Klaus Fuchs sai välA'
14 vuoden vankeustuomion ja tOi-saältac
taas Neuvostoliiton alueelta
ala^ amtputtu ilmavakoilija Pow^r^
vapautettiin vain lyhyen v^nkeds-kauden
jälkeen. RauhänaikaiiiäH'
ns. teollisuusvakoilu, kohdistukoph-se*
vaikkapa~atomi- ja sotatarvikete-.
oUisuuteenkin, ei'. missään idän' täi'
lännen maassa ~ole toisen maail­mansodan
jälkeen johtanut kuole^'
mantuomioon -— Rosenbcrgien tiä-'
pausta lukuunottamatta, ""
NAISTEN JA LASTEN
TtlAGEDIA . i z
i 4 s
tää Balkanin vuorten ylittämiseen.
Kun turkkilainen sodanjohto lähetti
Plevnassa piiritettynä olevan armei­jansa
avuksi 30.000 miehen suurui­sen
armeijan, joutuivat Shipkaa
puolustaneet 5500 miestä, joukossa
myös 5 bulgarialaista Venäjän ar­meijaan
kuulunutta yksikköä,' käyr
mään ankaria torjuntataisteluja.
Lähes 4000 miestä sodan 5500 puo­lustajasta
kaatui tai haavoittui mutr
ta Turkin armeija lyötiin takaisin.
Shipkalla j u h l i t t i in voittoa, sillä tä­mä
taistelu ratkaisi ^sodan lopputu­loksen.
Shipkan taistelujen jäl­keen
myös Plevnan linnoituksen
turkkilaiset joutuivat antautumaan.
Seuraavassa vaiheessa Venäjän
joukot saavuttivat useita voittoja,
armeija marssi kohti Turkin pää­kaupunkia
Konstantinopolia. Turk­ki
pyysi rauhaa. Aselepo solmittiin
tammikuussa 1878.
Bulgariasta tuli vapaa maa/
Rosenbcrgien arvoitus, johon n y
kyinen tutkimus yrittää p a r h a ^ i^
mukaan luoda lopullista ratkaisua;
muodostui kymmenen vuotta sitt$n^
suuralta osaltaan kolmen naisen * ^
kahden viattoman lapsen murhenäy­telmäksi.
Y l i kaksi vuotta kestä-_ (
necn fyysisesti'ja henkisesti kidut--
lavan prosessin aikana Rosenbi^i*-^'
gien koko suku sai kouriin tuntu­vasti
kokea, mikä on epätietoisuu­den
piina. Pieniä lapsia s y r j i t t i i i i'
kaikkialla ja nuorempi heistä s a i '
vaikean hei moshokin jouduttuääh'
toverien pahoinpitelyn kohteeksi''
vakoilijakonnien" jälkeläisenä.'
Rosenbcrgien epätietoisuus koh­talostaan
haihtui kuitenkin huhti­kuun
alussa, j o l l o in mitään pääsyä'
sähkötuolista ci enää ollut odotetta- .
vissa, mutta tuomion täytäntööripa-''
no viivästyi sittenkin vielä viidellä'- '
viikolla. Ethel Rosenberg asteli:
Äuolemantuoliin pystypäisenä • jä"
huulillaan halveksiva hymy, jonka'
kohteesta jokainen sai tehdä omaiV
jbhtopäätelmänsä. Julius oli kalpea
j a vakava, mutta ' henkisesti täysin'
murtumaton. - • •
Ethelin veljen — ilmiantaja
Greenglassin — vaimo Ruth Grfeeh-glass,
joka lopuksikaan ei saanut .
minkäänlaista rangaistusta, luhistui' ;
henkisesti heti tuomion tultua Hov
puUisesti vahvistetuksi. Hänen her-'
monsa*^ säröilivät ja ennen pitkää .
hän vaipui alkoholin ja huumausai­neitten
orjuuteen, josta e i enää ol-
'ut nousua; Hän ei • enää elänyt
kauan Rosenbergicn kuoleman jäl­keen.
EHielin äiti o l i sitävastoin ra­kennettu
lujemmista aineksista j a
hän ryhtyi hoitamaan lapsia aina
vuoteen 1959 saakka^ saaden vuosien
varrella vastaanottaa melkoisia a-vustuksia
sellaisilta tahoilta, jotka
olivat-vakuuttuneita törkeästä oi­keusmurhasta.
Hänen oli kuiten­k
i n muutettava sekä nimeä että a-suinpaikkaa,
koska sekä hänen että
lapsien elämä olisi muuten suuresti
vaikeutunut. Vanhempien teloitus
jätti herkkiin lapsensieluihin lähte- ,
mättömät jälkensä, sillä sekä M i ­chael
että Robert olivat jo niin suu­ria,
että he hyvin käsittivät, mitä o l i
tapahtunut.
Ethel Rosenbergin äiti samoin
kuin IMichael j a Robert elävät yhä
Yhdysvalloissa tuntemattomina ja
Michael on ollut tuomari Stonelle /
suureksi avuksi vaikeassa kampan­jassa,'
jonka tarkoituksena on van­hempien
j a oikeusmurhan varjon
hälventäminen.— E. S.
M A A L L A
Taloon oli tullut sulhanen puhe-ihtehen
kera. Emäntä pistäytyy tu­paan
kahvia keittämään ja kehoit-taa
tytärtään pitämään vieraille seu­raa
sillä aikaa.
Tytär: "Näittekö te tullessanne
siinä pellon kulmalla sitä suurta
tunkiota?"
Vieraat: "Kyllä myö näimme."
Tytär: ' M i c oon tehnä sen."
PÄIVÄN PAKINA
Katsoo - mutta ei näe
Niin, mitä "Look" kertoo Cana-dasta?
—
^_Kirjoituksessa on monta värivalo­kuvaa,
ja heti kirjoituksen^alussa,
on lippumme taas .mäntymetsässä.
Minulla ei ole mitään niäntymetsiä
vastaan, mutta .tosissaan en ole kos­kaan
nähnyt lippuamme mäntymet­sässä.
Uskonutta toimittaja y r i t ti
antaa sellaisen kuvan lukijoille,
käyttäen hyväkseen valokuvataidet­ta,
että maamme ei ole paljoakaan
muuta kuin suuri metsäalue. Jos
minä yrHtäisin lausua rehellisen
mielipiteeni siitä taiteesta, varmas­ti
alkaisin kiroamaan.
Voi olla niin että valokuvaaja,
Douglas Kirkland, on nuori mies
— sanotaan 4 tai 5-vuotias. Jos
asia on niin, silloin voin antaa an­teeksi
häne|le sen kun hän yritti
ottaa kuvan meidän parlamenttita-^
lastamme mutta sai- kameraansa
vain auton takalamput, ja sen että
Toronton Yonge Streetin kuvassa
näimme vain ihmisten päitä ja osan
raitiovaunusta jne. Jos nämä valo­kuvat
ovat "taidetta", se on l i i an
hienoa taidetta minun käsitettäväk­seni,
ehkäpä yhtä hienoa kuin libe-raalfpuolueen
vaalltemput.
- Yksi puoli näistä valokuvista' on
sel\ii! Ne eivät missään mielessä
anna todenmukaista kuvaa maas­tamme.
>
Mutta mitä kirjoituksessa on sar
nottavana Canadasta? No, se alkaa
kauniisti näin — "Canada ön epä-loogillinen
maantieteen kannalta,
historiallisesti epävarma, taloudelli­sesti
heikko j a kansa on hajotettu".
A r t i k k e l i on erään Ira Mothnerin
kirjoittama ja hän on tehnyt tehtä­vänsä
samassa hengessä kuin Lau­ra
Borgquistkin. Hän ihmettelee
kun Canadassa on Amerikan' vastai­sia
ilmiöitä vaikka hän itse koskee
useihin,niihin yksityiskohtiin jotka
ovat päätekijöitä asiassa, m.m. ame­rikkalaisten
kontrolli maamme ta­loudessa,
Amerikan hallituksen se­kaantuminen
Canadan sisäisiin asi­oihin,
Amerikan suhtautuminen
Kuubaan ja amerikalaisten painos-us
Cänadaa vastaan kauppa-asiois-iv^
Mutta kirjoittajan mielestä nä-mä
ilmiöt eivät ole olcisllisia asian
käsittelyssä. Meidän on vain kuu­lema
ymmärrettävä toinen toistam-:
mc paremmin ja jokaisen Canada-laisen
päätoivomiis ön öllä hyvän­tekijänä
amerikalaisille. Meidän on
muistettava myöskin .^että "voi olla
raiva^tuttaVaa . ''amerikkalaisille
kuulla "puhetta, että^.Canädan".pi-,
jtäisi vallata takaisin omat teollisuu­tensa".
Mistä on puhe poliittisessa
mielessä, se tulee esille vähän myö­hemmin
kirjoituksessa sanoilla
"valtio-omistus teollisuusalalla ei
ole likainen sana politikoille".
Mothner sanoo myöskin, että. Ca-nadalla
ei ole yhtään ainoata kan­sallissankaria
tai mitään suurtapah­tumia
historiassaan mikä auttaisi
maatamme kehittämään oman kan-sallishenkensä!,
Hän Jätti tarkoituk­senmukaisesti
mainitsematta ken^
raali Brock ja hänen kansalliskaar­tinsa
joka antoi amerikalaisille va-kiti|
isen armeijan isommille jou­k
o i l l e selkään Queenston Height-s
i l l a , j a myöskin valloitti Detroitin
Intiaaniliittolaistensa kanssa. Voim­me
löytää n i in monta lifsäesimerkkiä
maamme historiassa 6tta luulen
MQthner tutkineen väärää historiaa,
siis - U S A ui historiaa, ^etsiessään: ca-nadalaista
sankaria. '
Uusi haju^tulee nenään kirjoituk­sen
loppusanoista. - Vhteenvedossa,
sanoo kirjoittaja että Canada pn pa­ha
poika, koska se ei ole ottanut
vastaan ydinaseita Amerikalta. Hän
muistuttaa meitä, että se on maam-nje
velvollisuus NATO ja NORAD-söpiinuksiea
mukaan. J a sitten hän
puhuu maamme poliittisesta tilan­teesta
ja vihjaa, että kaikkein par-bajn,
ratkaisu maamme ongelmiin
olisi..,, jos liberaalipuolue tulisi val-taäin.
Jaha!!
''j.Siis^ samassa amerikkalaisessa ai­kakauslehdessä
on kirjoituksia kah­desta
USA:n naapurista. Kirjoituk­sissa
ilmenee se että molemmissa
maissa o n olemassa Amerikka-vas­taisia
ilmiöitä, koska toinen maa on
sosialistinen (Kuuba) ja toinen ka­pitalistinen
(Canada), on kysyttävä
miksi asia on näin? Syy ei voi ol­la
näissä Amerikan naapurimaissa.
Se on Yhdysvalloissa, ja tarkemmin
vielä, Wall Sti-eetillä tai missä ta­hansa
suurmonopolien hallinnot
ovat niskan päällä. Ja aikakausleh­det,
kuten " L O O K " ovat vain näi­den,
monopolipiirien 'hienopaperi-itSltenkannattajia".
Jos julkaisu haluaisi rehellisesti
tutkia ja kirjoittaa näistä asioista,
sen pitäisi katsoa ensiksi itseään.
Mutta, en usko että se koskaan ta­pahtuu.
Julkaisut kuten "LOiCgSI^
katsovat vain, ja jos totuus, e i miel-^
l^tä niitä, ne eivät näe mitään.
m