Vapaus, February 16, 1972

              .. Siyu 2
T r A n A T T O iriDEPeNDENT L A B O l ^ ORGAr;i
V A r A U l5 ®^ F l t ) l^4ISK C A N A D I A N S
TMnduuM: Offiee and £iHtoriaI ff)r4-42M
'Second Cbu» Wdl
k r
- r o H h = CANADIAN UNfiUAGE-PRESS CLUB
Vika on yksincmaaii
Toront<ä5nen~aamulehtl julkafai vfirte tbrstälMi kolto slvuti
life) .^id^t^:^S3Qma^Ca&ä(lftii bei|d!^l9fWoktiiin''tälviolym)»ieaai»
Äiadännuorisossa yleensä iaPä¥hiilevÄB8Ä nuorlBOfisa eriköl-
^e9U'"'el ole'mitato "heip<Ät eläiiilUl"''ÄJ)]teutl)yÄfi?U|öoi«ita. Äte-v&
atdiii"tiMefö8Ä*it« Gtiiadan n^-kSmndiifÄt-^oi Ifllpallla Aenestyk-
^iHsestf^lirde&maMeii-^taörtenkanssa^.l^ joa heifle
VäralaM^i&taäa|«öMt'i6kHao1&^
^'i^iMS6ri"^Mdöteft/'toWortBiÄl'Johtoa,vatsinklnurheUu;
tbiminflaatä^^stuiQ^ olevaa jolioaliä^aidäiSräSti.teMsteltav^ Ca<
iia^äh heikostatteneätykä«Btal»|y!Di^lia6i^^ ^
''^^ieläIi(dti!iS8a't31ohö'^d^'l^^ eanadalaianuorieoa
syvfiati rolikkaavaÄÄ'**kftteauk««$sa*^'«6detfi<Ä Mvan dkdn, että
<;kiiäda^f ^ i o ^ d i a e a t ! aaiäi'itiöistä « ^ p l R b i B i a t ä ihnnta kuin
Itänn Ma^ödonKa' hopeamitalin^ja Auoren 'timmlnnJHIirtytan piste-
^ijoittuttlseft' (Lattri6'Kreiii6^ neljSa aijä' jitUlftispujbtteluasa)
tja^feimt^dlät!; ; ' ^ / ' • • - s ' - • ' / - ' / ' '
' ' Tddolliatittdessa on syytä huomioida, että, olotiuhteet'huomioi*
,den og ihme Ja kttinnia kun
vin. Sitäpaitsionpidöttävä onaen lirh^jdittanmersuurena,^ar-
\ioiimi^ena' esim;< sitä kun^^^^^j^ aamlilehti tH: stmdts6 edes mai­nita
sitä/tosiasiaa, että Sharon'^irthilalnttkistft^
oninuutiii jälessä kaikkien aikojen olympialftidten. naiat^nr/tfiiden
^opetrin .hiihdossa, miasä kohole enriinwh8httg tufi 'mUtfei rinta^
rinnan maaliin. Se oU vasta vähän kilpaihtkokemi^ta aaaneeltä
nuorelta eskhnotyt6Itämme kunnioitettava sijdt^ohiihen. ' ' ; ''
' Jf'da'urhet!ua8föis&'^^^ d&vat vimmoäiiai^eit ja nUtä t u ­kevat
suuren rahan lehtimiehät' haluavat et^-todeUiatä- syytä
/faeil&oon olympiamenc^kge^nmie, hetdin" siötäSr kilta^^
,meen. Sidt% fiälkyvät tpdelliJwt'*irntipuki^^ \- '
. Amatööriuxheiluon v i e l ä ^ Canadiial»^,)aötäi h6i}^i88ä.:^Qtutila
annetaan aina ja^ kaikkialla antifaitttfttthe^iiHti.; Aniat6dri:nrheilu«
. ."siedetään", nyt iosi^ ^thän paräunifr ^n^^rfi^uttft efto|«}>
/kikd.ixdyiolympialaisten* aikan^ t$levi$io-4 :^adiö-''>j^*lehtikatsD>
^muksi^xmnftlftj^vetu joa<>|it& iiVh«iluk9i
. liifL|ut»sn'^ ja c^ympialai^e ^Taata^fHteii Jos tilaa tai -aikaa
sattui jääfJiiään. Täs^ on yksi peraafl^y.- , ; , '
, Edustu^hklunuq^ lieii^i^^^
urheilun suppeudesta»' Ja vaikka^ «aimerkiksi h i ^ ^ i l u s s a ipitäiai
kehittää jonkkorojt^sqa' axn^todriSääk^oilua, niin'nrfa6i|apfnqöt
v^föyt^vät pois kansain^^lisiats k i i ^ ^ Ä ' a i k a i , kimM.ei^^
^aaneef miehittää edustusjoukto^tamn
,0|i4i;e^^^ amatsitrijltäki^oilttnyperustaiivj^
mai^ todellista lähdettä. ^
' "Vähänkin läheiaempi asiaan tutustuminen'osoittaa, ettäur-hpilijamme
"heippa elämää" ja "kehnoutta"; valittavat yiakaaUt
^sjÄvat mennä päijauksineen suolle, '^^ka <i ole Qanadan nuorissa
; c i l ^ ainakaan urheilevissa ^ n vaan nykyisessä. urh^ilupoli-tii^
sä^mikä i ^ i i anöÄ^
\iskaalinmie jotka eivät y m n i ^ ^ eivätkä>peräst& kaUöa^jOukkö-jjen/
kuntoalkohottavsuata ja- edustua-in^
heilijoita ^ehltkväs^ amatoSriurheiluata s Vhtään^
,pää kuin sika tuulimyllystä".
Pysyttäköön ^
Vaikka onkin .jonkin aikaa saatu merkkejä siitä, että Yh*
idysvallat haluaa saada Canadan vedetyksi Amerikan valtioiden
•järjestön (OAS) jäsenyyteen, eiiin mielkoisena i^tyksenä tuU kui-vtetfkin
tieto, että Ottawa aikoo tehdä tässä suhteeaaa syvän ku­marruksen
Washingtonille.
Kun Canadaa ei vildttelystä ja painostuksesta hUoUmatta saatu
liittymään tämän amerikkalaisjohtoisen järjestön jäsenyyteen, niin
OAS alensi tahtäb^tä 4<i taijosi Canadalle vaMtuiata tarkkailijan
paikkaa'rivei8sääii.'I^ on tilkominiäteriö^iiiÄoittaJkut, että'se lä-^
hettää snurlähettiläsyiatuukailla tällaisen tarkkaUijan Washih9*
toniin.
^ ^ i t ^ enemmistö on vaatnstlUiut OÄS :n mfttymistä
nimenomaan siksi^ Jnm.se on U^AinaaneluyaJlan^^^^^ olavt^ j l ^ -
jestö, joka toteikttaa' Yhdyavaltafai uÄopptttMÖtaalbmaJla alallaan.
Yleisenä käsityksen^-oh'oÄ j a oiirM 1 ^ ^
senyyteen, Canada voi jo^t^a "jäsao^iiaan^", kannatfiamaat^ Y h -
dys^tain sellaisia edesottamisia.lci)in 9U,jö]än
kipmtuminenrDominikaiuUs^
nyt Vashirigtonin aotaiaeata ohjeh^äisfä Kirohaa;vaätain,ia-vU-dylU^
i käuppäsnhte^
t^aii^- kiil^räkai on xnui|ste^va että OA^ln jäseninäiat
' o ^ t viimeaikoina tuUeet entistät niskofteleva^^
mää^'änä ö^iintsrvää Yhdysvaltoja ^ohtaan. .;^nkö vuoksi Q i -
nadan,jpitäiai niennäitekaoyeata 9^A^:i/n, että se voisi toimi^ siellä
Yhdysvaltain sivustatukijana tilanteissa, mihin ei haluta aiioraän
j^Uds^vun etuosasta --^ jäseneksi iiittjraiiseu muodossa mennä?
^ ; M liittjrä niihin'canadalaispiirelhin, jotka katso­vat,
että pmien kansalUsietu^n sekä L a t i n a a Amerikan maiden
yleisetuj^n ja rauhanasian vuoksi C^adan p(täisi: edelleen pysyä
' kokonaan örosaa OAS rata. Vanh4 sanonta^ että "jos annat pikku­sormen
paholaiselle, se vie IppJi^ta Jcok9 kät^i"/'pätee täydelU-sesti'
tässä asiassa. Tarkkailija4'i^etyiihinen OAS:iin 'ei auta
'ttdtääilmuuta kuin Yhdysvaltaiii imperialismin hyökkäävää uiko-
•pbUtiikkaa. ' ' • '
DEltRYN " V i
< |ft?""l5i- r-' Tammen Huutomerkkisarjan viimei8imii>itn kuu­tio
Joha^i von Bonsdorffin, «i^in kirja PoKjois-Irlanti ihnestyi
vkin muutamia p ä l ^ e^hiien DerTyn verilöylyä. Bemadette Devlin-iti
|aui#makerf^Uis«|i teoiraen Sieluni hinta lisäksi Bonsdorffin
idri» on aitlpa si»omen|d0lftien esItysPohjois^Irlannin tilanteesta ja
«ykyiät^ ^pähtnmleiiii sytstä., Bonsdorff in kirjan asema on, näin
olt^ir-^hyvi^meirlkUt&vä etsittäe^ taustatekijöitä Ulsterin kehi-jolloin:
enshimiäisek^;suynnaj^^^
Öäi^l^^lääniri/I^
Mutta >j
teistyöhön: Irlannin tasavallan
kanssa täytyi PoMois-IrJannin
katolisten oloja edes jossakin.mää
rih korjata..
i » , ."Mutta kun tämän kehi­tyksen
edesauttamiseksi haluttiin
hieman kaunista^^
nin, unionistien hirmuhallintoa,
tuU kova takaisku. V^uösik^^
ten vfdheet ja epäoikeudenmukai­suudet
aiheuttivat rea^
paJiasti: sotki suunniteimat."^
HUONO omt
' Kuultua: "Aloin ajaa töihta tä-nä
aanvnna. mutta vaimoni, ker*
bolla- oli lopptCTitkoMa inyyntitl-tui
imim^ HÄy-
Pohjois-flrlanmn; tapahtumien
ymmärtS^en |ähtö^iitana tulee
p;tä^ ,«i)gl^^|^i^ imperialismin
mslcanismin ymmärämistsL Poh-jöis-
irlannissa vaikuttavat; juuri,
j»^ sam^t t ^ ä t , joita britit^ ovat
m9nestyksellise9ti käyttäneet lär
hi-idässä; Intian niemimaalla ja
^ed^aspa.
j;nflantiiaistpn hajoita ja hal­litse
politiikka perustuu siihen,
etjtll he nostattavat toissijaisia il--
miöitäjohtfivaa^ asemaan tu»^s^-
ten: täten Imstavan luokkayhtds^^
^ön ja riiston jatkumisen. Eng-antilaiset
ovat luoneet teennäisiä
ristiriitoja; uskonnolUsten ja rpt
duUisten erojen perusteella jo
vuosisatojen ajan. Bonsdorffin
kirjaa arvioitaessa tulisikin kiinr
nittää huomiota sekä sen anta­maan
kuvaan Pohjois-Irlannista
että yleensä.; Englannin imperia-lisznista.
' ' . '
USKONSODAN MYYTTI
JATQDELUSUyS
. Uskontoa on aina käytetty sor­ron
välikappaleena Pohjois-Irlan-iil{
«a.'KatoIistett j a protestanttis-
^ii.'työläiden ' välille on luotu
iafio,'joka oh hiahdolUstanut eng-lätttiMa
pääomapiirejä hyödyt-tävSÄ^
^ luoKkayhteistyön. Bons-dÖilfd
lähteäkin'ensin murtamaan
tlltl£-tiskoniB6i^n myyttiä, joka
suomalaisessakin lehdistössä on
saanut -Värtiin 'vahvan vaseman.
Historiallisen 'taustamateriaalin
vlÖTattain' suuri' t ^ u s onkin hy-vhi'puolustettavissa;
mikäli to­della
halutaan paljastaa katolis-t
^ ^ j a 'jprotestahttisten välisen
USkonsod w välheellisnus.
Seivifsllessään Ulsterin tapah­tumien
sosiaali- j a taloushisto?
riallisia syitä JvB on pystynyt
vaifglitseink^h kqikq ongehnan
olj^iumiset bsasetj' erittäin taita­vasti
l»l^&n'analyyiän muotoon.
Pohjoi&i^Xtlanti ja seä nykyinen
tilanne t ä y ^ nähdä heijastuma­na
lotpitalismin epätasaisesta ke­hityksestä.
Näin myös Pohjois-
Irianniu ja Irlannin tasavallan
välinen' raja on ainoastaan raja,
joka <m turvannut englantilaisten
pääonmpiirien edut Ulsterissa:
JVB Esittää asian seuraavasti^
'•näin ollen rajaj jota perusteltiin
uskonnollisilla ja eettisillä seikoil­la,
Oli itse asiassa taloudellinen
välttämättöi\yys, joka pohjautui
Iriannin eri osien epätasaiseen
talouddlie^en kehittymiseen". .
Pohjois-Irlannin tapahtumat
ovat saaneet vauhtia vasta siinä
vaiheessa, kun sinne luotu pro­testanttista
yläluokkaa palveleva
järjestelmä alkoi käydä liian kan-k
e { ^ yhdentymishakuiselle kapi­talismille.
Tarvittiin tiettyjä uu­distuksia,
joita ihnan kapitalis-mhi
kehitys olisi vaarassa. Mutta
UNIONISMIN ROOLI
Englantilaisten vallan välikap­pale
Pohjois-Irlannissa on ollut
jo viiden vuosikymmenen ajan
unionistipuolue. Ulsterin t»oliitti-sen
todellisuuden ymmärtäminen
vaatii unionismin ymmärtämistä.
"Unionismia ei voida sanoa ideo­logiaksi.
Se ei ole joukko peri­aatteita
ja toimintalinjoja, joiden
tavoitteena on yhteiskunnan muut
taminen. Unionismin ainoa peri­aate
on tämä: Pohjois-Irlannin
kiinteä liittosuhde Englantiin on
säilytettävä, hintaan mihin hyvän­sä
. . .
Unionistinen liike on todennä­köisesti
eräs maailman parhaita
esimerkkejä onnistuneesta luok-kayhteistyöstä.'
Unionisteja ovat
olleet suurmaanomistajat ja pien­viljelijät,
teollisuuden omistajat,
johtajat ja ^öläiset, virkamiehet
ja vapaan ammatin harjoittajat"
Näin kuvailee Bonsdorff Poh-,
jois-Iriannin nykyistä poUittista
valtarakfennetta: Bonsdorffin
esitys^bnliin kenties kaikkein pe^
rusteellisinta juiirt haieh tarkas­tellessaan
englähtiläisteh' käyttä-Ä
valtarakenteita ja sorron vä-J
«kappaleita.' ' ' •
Unionistien vkllaa varmistavat
vielä vuodesta 1922 lähtien voi­massa
olleet erikoislalt (Special
Powers Act). Näiden lakien, joita
esimerkiksi MiisSöUöi ja Etelä-
Afrikan Vorster ' ovat syvästi
ihailleet,'nojalla unionistit ovat
harjoittaneet hirmuhallintoäan
Ulsterissa. Näiden lakien perus­teella:
--voidaan suorittaa pidätyksiä
ilman asianomaista määräystä.
— todistajiksi haluttuja henki­löitä
voidaan pidättää jä pitää pi­dätettyinä
sekä pakottaa vastaa­maan
kysymyksiin, jotka saatta­vat
vahingoittaa heitä'Itseään.
— henkilö, joka syyllistyy te­koon,
"jonka tarkoituksena on
vaikeuttaa rauhan ja järjestyk­sen
ylläpitämistä Pohjois-lrläh-nissa
j a jota ei tarkoin mainita
säännöksissä" voidaan pidättää.
POLLHSIN ROOLI
Näiden lakien käytäntöönpa-nosta
vasteavat sekä Pohjois-Ir­lannin
varsinaiset poliisivoimat
(Royal Ulster Constabulary,
RUC) että täysin protestenteista
koostuva erikoispoliisi järjestö ns.
B-Specials, joka virallisesti lak­kautettiin
vuonna 19dS[. Mutta nä­mä
kiihkomieliset puoluepoliisit
ovat sittemmin jatkaneet toimin­taansa
myöhemmin perustetussa
Ulster Defecen Regiment-järjes-tössä.
Tämä selittää hyvin ka^
, Mitä muut sanovat .
AM. SUOMALAISTEN LEHTIEN TULEVAISUUDESTA
New; Yorkin r Uutisten tammikuun 28 pn numerossa oli toimit-
. ta ja. Matti|.La|t;|sen. rpääldrjoitus): jossa nrätetaan kyisTmys ameri­kansuomalaisten;
sanomalehtien tulevaisuudesta. Julkaisemme' sen
hieman lyhennettynä tiedoittaaksemme minkälaista keskustelua täs­tä
yritetään i^jan eteläpuolella herättää. '
: 'Vaikka amerikansuomalaisten sanomalehtien tulevaisuudesta
ollaan huolestuneita, tätä ongelmaa koskevat pohdiskelut ovat jää­neet
lähinnä pöytäpuheeksi ilman se nsuurempaa kantavuutta. Jot­ta
saataisi selville yhtä hyvin vielä jäljellä olevien lehtien toimit­tajien
kuin luki joittenkin mielipiteet siirtolaislehdistön tulevaisuu­desta,
anhamme asiaa'koskeville kirjoituksOle palstatilaa New Yor­kin
Uutisissa: Toivomme vilkasta keskustelua mahdollisimman mo­nista
näkökulmista katsottuna.
Vastausta odottavia kysymyksiä on paljon. Suurin ongelma tu­levaisuudessa
on yhä pienenevä lukijamäärä ja samalla vähenevät
tulot. Olisiko ratkaisuna lehtien yhdistäminen ja toiminnan keskit­täminen?
Kuinka Suomen valtiovalta voisi tukea siirtolaislehdis-töä,
kuten se tekee Suomessakin ilmestyviäv sanomalehtiä? Kuinka
kauan lehtien tulisi pysyä pelkästään suomenkielisinä? Häämöt­tääkö
tulevaisuudessa kokonaan englannmkielnen lehdistö? Mitä
lehtien pitäisi sisältää? Onko poliittisella lehdistöllä tulevaisuutta?
Onko voimien yhdistäminen mahdollista vai lopetetaanko mieluum­min
koko toiminta? Olisiko tulevaisuuden ratkaisu yleisskandinaa-vinen
englanninkielinen lehti paikallispainoksineen? Säilyykö suo­malaisuus
ja kiuuiostus siihen? . . .
. . . Varmistaaksemme kaikkien Yhdysvalloissa ilmestyvien
siirtolaissanomalehtien mielipiteitten esille tulon, olemme lähettä­neet
toimituksiin kirjeet, joissa pyydämme kannanottoa. Kaikille
lukijoillemme emme voi lähettää henkilökohtaista kirjettä, joten
riittäköön tämä kirjoitus pyynnöksi. Kertokaa asiasta niillekin
tttttaviUenne, jotka eivät lue New Yorkin Uutisia."
itotif j^ssa p|^pi#Wt kovin hai.'
'ÄJSö.tHinlfceet väkivaltaaäv
^ ^ Ä c t f f ^ Ä l l y t t ä n ^ f t ?^
jaansa jotaÄi^^hyii^n- mielenldiii-toisia
haastätibeluja, jotka jrh(l^'s-sä
vankan asiatiedon kanssa ^ te­kevät
kirjasta hyvin käyttökel-ipoisen
teoksen haluttaessa tutus­tua,
iimperialisminr jokapäiväisiin
kasvoihin. Seuraava lainaus an-:
taa'kuvan siitä väkivallasta, jon­ka
kohteeksi Pohjois-Irlannin sor­rettu
,yähemmistö on, päivittäin
joutunut: , ^
, "-^ Kuinka monta poliisia to­della
tunkeutui taloon?
~ Kahdeksan. Sanoisin, että
olohuoileessa xjli kahdeksan-,
keittiön' puolella on tajrtynyt olla
kaksi; ^koSka ikkuna on rikottu
ja se on'' poliisin tekemää, ne
lähti ajamaan takaa niitä, jotka
pakeni sitä kautta. Ja he käytti­vät
vastenmielistä kieltä.
Freddie Budd oli niin suuttu­nut,
että hän itki, hän tiesi, että
poliisit halusivat päästä käsiksi
lapsiin. Ja niin ne välittömästi
ottivatkin lapset.
Osuivatko he lapsiin?
—-Kyllä, molemmat saivat is­kuja
päähän.
-r- Pystyisivätkö tunnistemaan
heitä?
Niin, en halua sanoa mitään
juuri nyt Mitä se hyödjrttäisi
vaikka pystyisinkin j a ilmoittai­sin.
Radion ulkomaantoimittajana
ja Tricont-lehden päätoimittajana
tunnettu Bonsdorff pystyy hyvin
yhdistämään selkeän analyysin ja
dokumentaatiotekniikan parhaat
puolet, jolloin tuloksena on selkeä
kirja brittiläisen imperialismin
toimintatavoista Pohjois-Irlannis-sa.
Bonsdorffin kirjoitustyyli on
hyvin sujuvaa, enkä lainkaan
hämmästyisi, v£dkka kirja ilmes­tyisi
myös käännettynä. Pohjois-
Irlanti yltää kansainväliselle ta­solle.
Miten ^ sitten suomalainen
kustantaja? Bonsdorff eipelkas
tään rajoitu kylmästi tarkastele­maan
valliteevaa tilannetta, vaan
hänellä on myös selvä näkemys,
kuinka tilanne tulee laukeamaan.
gebn^asettoiusta, joI(a «m^JÄttS»
r^vei-uskönnollisen ;k(ä£m^
puolueen täysin p^b^idonLf huo­mattavasti
pai^mznin |ifb|iitf|d^
muut(^st:en aikaänsaamfseentovat
vaikuttaneet erilälget''lttuäsalais-oikeusliikkeet
ja' erityisesti< jo
1900-luvun alussa ^syntynyt tasa­valtalainen
liike, jonka''i^riheija,
IRA, on saavuttanut pet<)t|avan
terroristijärjestön maine^^n-^nsi-maisessa
lehdistössä. Mutta juuri
IRA:n toiminta on nostattanut
väestön vaatimaan ^poliittisia soi­keuksia.
' . ; /;
Bonsdorff on varsinbifieassa
todetessaan, että "ainofi^pff|iitti-nen
joukkoUike, jolla oW'tässä
suhteessa onnistumisen inahd<illi-suuksia
on sosialistiseen työväen-»;
tasavaltaan tähtäävä tas^Valta-
(Jaiiikuu siyuEa ^)
Tässä osastossa julkaistaviin
kirjoitusten ei tarvitse Välitä-mättä
eduktaa lehtemnD^fiJp^sk-sumaa
kantaa käsiteltävättä
olevasta asiasta. FUrjeentähttt-täjät
voivat käyttää -harkin­tansa
mukaan joko omaa^ ni­meään
tai nimimerkkiäiti.
mettömiä kirjeitä ei jtOki
POLIITTISET LIIKKEET
Maassa, jossa kaikki yhteiskun­nalliset
ristiriidat on pyritty ver­hoamaan
uskonnon kaapuun on
hyvin vaikeaa organisoida poliit­tista
liikettä, joka pyrkii yhdistä­mään
kummatkin uskontokunnat
Kommunistinen puolue ei ole kos-r
kaan saavuttanut erityisen mer­kittävää
asemaa Irlannissa. "Voi­makkaasti
katolisessa Irlannissa
kommunistisella puolueella ei ole
koskaan ollut sanottavaa merki­tystä
. ; . Työväenliike on kauan
ollut heikko Pohjois-Irlannissa,
Olosuhteet saattavat pian kään­tyä
sen hyväksi, mutta todennä­köistä
ön, että vanhat puolueet
eivät silloin ole johdossa, vaan
mahdollisesti tasavaltalaisliike,
jonka kanssa K P :llä on jo tiettyä
yhteistyötä."
Pohjois-Irlannissa kommunistit
eivät todellakaan ole koskaan
näytelleet kovin merlrittävää osaa
johtuen lähinnä virheellisestä on-
EI OPPI OJAAN KAADA ^
Kerronpa teille pienen tarinan.
Oli kerran pikkuipoilka, nojn. 10-
vuotiaa. Isä* tavallinen^ ,.ty(i^äis-mies.
Isä halusi opettaa perkaa
maailman tavoille, antaa; hänelle
valistusta yfhteiskunnallisesta; elä­mästä.
Hän vei poikaa mukanaan
ammattiliittonsa 1cokouksii|i, :vaa-likokouksiin,
kirikkoon ja ; omSn
kansallisuutensa haalille.,
Eräänä päivänä isä pä8l^,,että
pitää myöskin tutustua Onttoon
iainlaatijakunnan. istuntoon,..niin-pä
nähtiin isä ja poika seuraa­massa
parinakin päivänä kspsan-edustajien
työkokousta. ;^ ^fj^
mieleen on jäänyt toiselta päiväl­tä
puhe, jota piti MPP Pohjois-,
Ontariosta, koskien joita^n^.työf
maavalituksia. No niin. jjj.^Q pu­heen
sisältö kai tässä yhteydessä
ollut niin täiflceä, koskia sitä d
kukaan kuunnellut. Toiset-rlpun-laatijat
keslkustelivat; k^enään,
jotkut lähettelivätläihetin,muka­na
viestejä toisilleen^ istuntosalis­ta
poistui useita ja kaksi teki
paperista ''lentokoneita", jpita
viskelivät niinkuin pikkupojad
"Kun tulimme kotiin", h^n jter-toi
minulle, "sitten vasta valieni
mitä olin nähnyt. Se iski minuun
niinkuin kivi. Aina muistan 1 tä­män.
Kysyin isältä, näu&ö kan­sanedustajat
aina esiintyvät." Isä
selosti, että eihän nyt aina," se
riippuu siitä, mistä on kysymys. :
Riippuu myöskin siitä, mink^ai-nen
enemmistö istuu hallitukses­sa."
:
Tirniä on tosi tapaus. Kertoja
on nyt oman ammattiliittönsaj or-ganiseeraaja
ja hyvin aktiivinen
monessa yhteiskunnallisessa teh­tävässä
j a erittäin etevä miep.
ht
jutiri nämä uudistukset järkytti­vät
v^nUmeita valtarakenteita.
TaioudelUnen yhdentyminen pa­kotti
Pohjois-Irlannin kapitaliste­ja
laajentamaan markkhioitaan.
SYNTYÄ^-
PÄIVIÄ
'Nestori Paavola, Thunder Bay,
P, O n t täyttää' torstaina, helmi­kuun
24 pnä 77 vuotta:
Urho Piilo, Thunder Bay, Ont
tilyttää perjantaina,'hehnikuhn 25
pnä 81 vuotta. " <
HUda Ketola, Sudbury, Ont
täyttää lauantaina, helmikuun 26
pnä 72 vuotta.
Einari Kokko, Thunder Bay,
P, Qnt täyttää maanantaina, helr
mikuun 28 pnä 86 vuotta.
Kalle Palo, Whitefish, Ont
täytti'perjan^iina, tammikuun 28
pnä (eikä * r pnä) 82 vuotta.
Jack Isohangas, Thunder Bay
P, Ont^tfiytti tiistaina, hehnikuun
« p n ä 7 0 vuotta.
Yhdymme ""sukulaisten ja ^Utta-^
Vien^nnentoivotiiksUn. , ,
PÄIVÄN PAKINA
OLYMPIALAISTEN JÄLKIKAIKUJA
Sapporon olympialaiset ovat
menneet _ . eläköön keskustelu
talvikisoista.
Eräitten puhelinsoittojen pe-rusteeUa
meidän lehtemme Va­paus
syyllistyi täl^isojen alku-käsittelyssä
seuraavaan:
ei tullut kuitenkaan kerrotuksi.
Meitä uiheilukärpäsen pure­man
saaneita ilahdutti täällä
Canadassa erikoisesti vancou veri
laistytön, Karen Magnusonin
hieno taitoluisteluesitys mistä
hän sai ansaitusti hopeamitalin,
"Monet liikkeet antoivat työ­läisilleen
vapaa-aikaa vosaJlistu-alkseen
juhlintaan. Eräät liik­keet
vuokrasivat linja-autojakin'
viedäkseen työläisiään lentoken­tälle
. .
"Schranzin tulojen suuruutta
ei tunneta, mutta eräs lehti a r -
välineitä 40,000 paria vuodessa.
Eivätkä ne ole mitään mur­tomaasuksia.
Siinä yhteydtesrö
on puhe suurista rahasummis­ta
. . .
Myönnämme ' kernaasti, että
olisi niitä muitakin mainostyö-hön
osallistuneita voitu isiiet-tää
pois olympialaisista^ ;
Mutta kukaan, eivät edes'itä­valtalaiset
liikkeet, jotka työläi­siään;
niin anteliaasti Schranzin
1. Sapporon kisoille varattiin ja myös, nuoren timminsiläisen vastaanottotilaisuuteen. k u l j ^ i -
aivan liian paljon lehden tilaa neitosen Lai^rieKreinerin kun- vioi ne $50,000; vuodessa. Köy- vat, ole yrittäneetkään J väittää,
jä työkunnan "energiaa;' niakas n^jäs tila naista jätti- - hän rautatietyöläisen perheestä etteikö Tämä "feansalliaaank^ri'!
2. Olympialaisista, varsinkm , läispujotteluflsa. syntyneellä Schranzilla on nyt ole hankkinut rikkauksiaan Vää-hiihtolajien
kilpailujen kulusta,, Suomessa ,oli suurta riemua hotelli Tyrolissa ja hän ajaa . rillä papereilla esiintyen.^ ^ •
olisi pitänjrt kertoa enemmän j ^ mitalien jfi pisteiden voittajista. Jaguar-autoa." • Mahdollisesti meille sanotaan,
ylköityisk<yhtaisemmin. ' Mutta Itävallassa juhl|ttiljj , , "Yllämainittu , amerikkalainen että annettakoon miebeuiFJlnnk-
Miellyttävänä tosiseikkana "vissien piirien johdolla Olympia- uutistoimisto ei oTe tietenkään kia miljonäärin aaemMv, mitä
voidaan kuitenldn, kertoa, että ^aisv£^ljaa karkeasti rilrkoneen «innn «vviiTrv+tniä. J Ä itävftltft- .«snnnA •ininaitiiin+ *«i«iiiv+tawa+.
lukijoilta tiili sittenkin kukkia rahamiehen "sankaruutta",
enemmän kuin risuja, UPI:n Wienin jorinassa ker-
Ja Ikun olympialaisia on vain rottiin. 9 pnä asiasta noin ni-kerran
neljässä vuodessa, niin meensä:
uskomme lehden lukijain yleen­sä
suovan tällaisissa, tapauksis­sa
yltäkylläisyyttä kaikille ur-heilukärpäsen
pureman saaneil­le,
joita on keskuudessamme eh­kä
enemmän kuin mitään mui-
^-Hiihtäijä, joka ei hiihtänyt.
Kari Schranz, sai olympialaisis­ta
kotiin tullessaan sankarin
vastaanoton . . ,
"Schranz on erilainen sanka­ri
. . .Kansainvälinen olympia-ainoa
nyyhkyttäjä. Ja itävalta­laisia
"kansallissankarin" pai-,
velijoita ilahduttaa varmaan tie­to,
että myös canadalais^ehdet
osallistuivat heidän suureen su­ruunsa.
Ja kaikkein kiusallisinta taisi
jutussa olla se, että Schranz pa­loi
kahvimainoksista, eikä jos­takin
paljon tuottoisammasta
afääristä.
Yleisesti tiedetään että tämä
$50,000 vuositulot edellyttävät \
Mutta minkälaisessa asemassa
ovat tähän "sankariin" Vertaten
kymmenet ja sadat ^ e i l i s et
olympialaisuriieilijat, joilla ei
ole Kneisselin suksitehtaan, mai-nosmiehen
paikkaa eikä $50,000
vuosituloja.; Kaikella on sen­tään
rajansa! '
Parempi tietenkin olisi ollut,
että hänet olisi ajettu olympia­.
ta "yhteön alaan" kiintyneitä. - / komitean ...^.diSkyalifiöima sil- laisista virallisestikin puhuen
Ja huolimatta siitä, oliko v i i - ' lä perusteella, että hän on i hank-- ., Itävallpui "kansallissankari" on pois näiden suksijuttujen vuoksi
me viikolla plympialaikietoja ' kinutk^töörihiih^oBta,mainos- suksitehteilija Kneisselin palve- sen sijaan kun "Schranz hukkui
liian paljon tai -vfijän', tosiasia t^^i aywlla'liiau paljon rahaa.^.." lukseasa ja että yksinomaan Ja- suhteellisen viattomaan^* kahvi­on,
ottäliiiikkia "hyviä ijufiujä" Jasitt^, • , , " paniitt viedään tämän laitoksen annokseen, —Känsäkourat*