Vapaus, December 13, 1966

              HYVÄÄ JOULUA
Ja
onnea uudelle vuodelle
toivotan kalkille tovereilleni
Ja ystävilleni!
BILL-MAI INN
MAILIS
Solntula British Columbia
RIISTÄMMEKÖ KEHITYSMAISTA
Ainoastaan täten toivotamme
teille, sukulaiset Ja ystävät
HAUSKAA JOULUA
— ja -
onnellista uutta vuotta!
Ada ja Walter Raxrnia
Web3ters Comers, B. C.
HYVÄÄ JOULUA
ja
onnellista uutta vuotta
toivotamme
CtaikiUe tuttavillemme!
Aili ja Lauri Kauppinen
Web£ters Cfcmers, B. C.
Ainoastaan täten toivotamme
teille, sukulaiset ja ystävät
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA!
John Haikala
2227a-20th Röad Haney. B. C.
Ainoastaan täten toivotan
teille, sukulaiset ja ystävät
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELUSTA
UUTTA VUOTTA!
Armas Virta
21224 River; Rd. Haney. B. C.
Joulu rauhan, ilon suokoon,
uusi vuosi onnen tuokoon!
Tätä .toivotamme kaikille
sukulaisillemme ja ystävillemme!
Eva ja Henry Numminen
'' ja lapset
11527-3th Ave. S. Haney. B. C.
Ainoastaan täten toivotamme: •
teille, sukulaiset ja ystävät
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA!
JpEvelina ja Eljas Puoliväli
Notch HiU British Ctolumbia
(Ottakaa tämä Joulukorttina)
HAUSKAA JOULUA,
ja
onnellista uutta vuotta
toivotamme
kaiklUe ystävillemme!
EM ja Hj. Tainio
640 Hamilton Ave., Nanalmo, B. C.
.AL.
HYVÄÄ JOULUA
ja onnea
uudelle vuodelle
toivotamme kaikille
tovereillemme ja
•.•..ystävillemme!
Hilja Ketola
Sulo Hissa
R. R l Peachland, B. G.
HYVÄÄ JOULUA
ja onnea
uudelle vuodelle
toivotamme kaikiäle "
tovereillemme ja
ystävillemme! _
Ef f ie ja Art Siven
3691 East Greorgia st.
Vanopuver, British Columbia
Ainoastaan täten toivotan
teille, ystävät ja tuttavat
Hauskaa Joulua
ja onnellista
uuttavuotta
MATTI VARILA
CSJ: n Vancouverin osaston
sanomalehtikomitean jäsen
Vapauden Ja Liekin asiamies
Puhelin 255-1415
26il3 niYiumph Street
Vancouver 6 British C!olumbia
Ruotsalaista rep!liikiiivaihtoa uuskolonialismista
Yhä taajemmin ja yhä useam­malta
taholta maailmaa varoite­taan
lähestyvästä kriisistä ^ke­hitysmaiden
ja kehittyneiden
maiden välisistä yhä ammottaa
. vammaksi käyvästä kuilusta. Tai
sanotaan, katen Sven Lindqvist
Dagens Nyheterissä^ että maail­ma
jo nyt on pysyvässä kriisiti­lassa,:
jossa nykytilanne — status
quo —^on väkivaltaa.
Ruotsissa on jo vuosien_ajan
käyty melko perusteellistakin
keskustelua suhtautumisesta ke­hitysmaakysymyksiin.
Villakoi­ran
ytimeen iskee se keskustelu,
joka on tapahtunut yllä mainitus­sa
lehdessä — Dagens Nyheteris­sä
— tämän syksyn aikana ja
jossa on väitelty uuskolonialis­mista
ja riistosta.
Keskusteluun osallistuneita on
Ulf Brandell edustanut käsitystä,
jonka mukaan kehitystä, jonka mu­kaan
kehitysmaiden jatkuva tah­dista
jääminen ei johdu vaihtosuh­teen
(terms of trade) teollisuusmai­den
sanelemasta ja kehitysmaille
epäedullisesta kehityksestä vaan 1)
. teollisuusmaiden . vähentyneestä
raaka-aineiden korvautumisesta
synteettisillä tuotteilla.
SYNTETIIKAN ALUEVALTAUS
Brandell ottaa esimerkiksi kuidut,
kumin Ja vaniljan ja väittää, että
ensiksi^mainlttujen maailmanmark­kinahintojen
huomattava lasku (v.
1950—52 100:sta 1959—61 63 pis­teeseen)
on johtunut keinokuitujen
tunkeutumisesta pumpulin, juutin,
hampun ym. luonnonkuitujen ti­lalle.
Intialaiset juuttisäkit on esi­merkiksi
korvattu voimapaperista
valmistetuilla muovivahvisteisilla
säkeillä ja pumpulin ovat korvan­neet
nylon ja muut vastaavat tuot­teet.
Vielä selvempi esimerkki on
kumi.
Luonnonkumin tuotannossa ei
tarvita paljon pääomia, mutta sitä
enemmän työvoimaa.. Synteettinen
kumi vaatii taas päinvastoin pal­jon
pääomaa, mutta käyttää vähän
HAUSKAA. JOULUA "
ja
onnellista uutta vuotta
•kai'tille yii'äviJleni ja *
tuttavilleni!
Olga Klemola
Ladysmlth British Columbia
HAUSKAA JOULUA
ja
onnellista uutta vuotta .
toivotamme
kaiikille tuttavillemme!
Minnie ja Matti Huhtala
Oibsons British Columbia
ILOISTA JOULUA
ja
ONNELLISTA RAUHAN
VTJOTTA 1967
toivottavat
K. Perä ja perhe
Dewdney Trunk Road,
Whonock British Columbia
HYVÄÄ JOULUA
ja onnea
uudelle vuodelle
. toivotamme kaiki'Ue
tovereillemme ja
ystävillemme!
Emma ja Henry
Pesonen
lOäl Delphin Street
White Rock, B. C.
Hyvää Joulua
ja onnea
uudelle vuodelle
toivotamme kaikille
tovereillemme ja,
ystävillemme!.
Joyce, James ja
Matti Mäkelä
2605 East Pender St.
Vano>uver 6, B. C.
työvoimaa.: Jos • luonnonkumi- on
halpaa, ei. synteettisen kumin tuo­tanto
kannata. Jos taas kumityöläis-ten
(Vietnam j a muu Indokiina!)
palkat nousevat, menettää luonnon­kumi
mahdollisuutensa. Toisin sa­noen
Brandell korostaa kysynnän
ja tarjonnan vapaata liikettä, joka
säästää-^raaka-aineiden ja teolli­suustuotteiden
hintoja siten, että
raaka-aineiden hinnat: jatkuvasti
laskevat,ja jalosteiden hinnat nou­sevat.
Brandellin perusteluissa jätkään
kuitenkin huomiotta varsinaisen
raaka-aineiden rinnalla toinen huo­mionarvoinen
ja tyypillinen kehi­tysmaiden
tuoteryhmä: elintarvik­keet.
Kahvia, teetä, sokeria, kaa­kaota
ja viljatuotteita ei ole kor­vattu
keinotekoisilla aineilla eikä
niitä — eräitä 'viljalajeja lukuun
ottamatta — pystytä tuottamaan te­ollisuuden
omilla alueilla. Kuiten­kin
ovat myös niiden maailman­markkinahinnat,
laskeneet.
LASKEVAT RAAKAAINE-HINNAT
Brandellla vastaan väittelevät
Gunnar Persson ja Lennart Bernt-son
katsovat, että kansainvälinen
vaihtosuhde on tyypillisintä uusko-lonialismia,
teollisuusmaiden har­joittamaa
kehitysmaiden riistoa. He
esittävät perustaksi kehitysmaiden
tuotteiden hintakehityksen vuosista
1950—1952 vuosiin 19.59—1961.
Kun ensiksi mainittujen vuosieri
indeksiluvuksi merkitään sata, oli
eräiden tyypillisten kehitysmaa­tuotteiden
hinta laskenut vuosiin
1959—1961 mennessä seuraavasti:
Hedelmät . - - - . . . - - . b i . 95,
Kaakao, kahvi, t e e 7 9
Ruokaöljyt 87
Kuidut 63
Luonnonsynt. kumi . . . . 82
Polttoöljyt 103
Ei-rautapit. malmit 94
Kehitysmaiden tuotteista on val­taosa
eli 90% raaka-aineita tai elin­tarvikkeita.
Niistä myydään suurin
osa (72'/e) lännen teollisuusmaille:
Vaikka kehitysmailla on itsellään
jalostussuhteellisuuksiensa tarvitse­mat
raakaaineet. on niiden omien
teollisten 'luolti-idon osuu.s vienni.s-säkapitalistisim
maihin nousemi­sen
sijasta ]a.skenut. Raaka-aineet
kehitysmaista ostettuina, väittävät
nämä kirjoittajat, ovat hinnoiltaan
alhaisempia kuin samojen raaka-aineiden
hinnat silloin kun niitä
tuotetaan teollisuusmaissa. Saman­aikaisesti
on työmenekki kehitys­maissa
(esim. malmin louhinnassa)
alhaisemman teknisen asteen ta­kia
kuitenkin huomattavasti suu­rempi
kuin teollisuusmaissa. Tä­mä
ei johdu vapaasta hinnanmuo­dostuksesta,
vaan siitä, että mark­kinoita
hallitsee ja hinnat määrää
"enemmän tai vähemmän kansain­välisen
oligopoli" — kourallinen
finanssiruhtinaita. Tämä oligopoli,
Persson ja Berntson sanovat, mää­rää
niin vienti-kuin tuontitavaroi­denkin
hinnat.
— Teollisuustuotteiden hinnat ovat
jatkuvasti nousseet.
GHANA JA KAAKAO
ESIMERKKINÄ
Ghanan talouselämä saa puolin
ja toisin valaisua. Ulf Brandell .syyt­tää
Nkrumahia kurjasta talouspoli­tiikasta,
joka saattoi maan rappion
partaalle, Tähän vastaavat Persson
ja Berntson toteamalla, että_Gha­nan,
päätuotteena (n. 65 % ) kaaka­on
maailmanmarkkinahinta laski
vuosien 1957—1958 352 punnan
tonnihinnasta viime vuoteen men­nessä
noin 100 puntaa tonnilta.
MonokuUtuuri -r- yhden lajin vilje­ly
puolestaan oli perintöä Ghanan
englantilaisajalta. Nkrumahin kUr
luvan vuosikymmenen alussa laa­tima
talousohjelma, joka tähtäsi
maan elinkeinoelämän monipuolis­tamiseen,
joutui ensin vastakkain
USA:n lainapolitiikan ja sittemmin
kaakaon hintojen romahtamisen
kanäsa.. Länsivaltojen hallinnassa
oleva YK-eiin maailmanpankki
(IBRD) ja kansainvälinen valtuus-torahasto
(IMF) hylkäsivät Ghanan
lainapyynnöt, samoin amerikkalai­nen
AlD-järjestö. Nkrumahin ku-:
kistamisen ^ jiilkeen IMF ja muut
lainanantajat olivat tarjoama.ssa
lainoja kenraali Ankrahille — ja
kaakaon hinnat nousivat.
Nkrumah sai lännen vihat ylleen
vaatiessaan, että ulkomaisten sijoit­tajien
Ghanassa saamista voitoista
60 % olisi sijoitettava Ghanaan,
sanovat Persson ja Berntson,: jotka
edelleen väittävät, oltä USA:n yri­tykset
vetivät v. 1959 latinalaisesta
Amerikasta 775 miljoonaa dollaria
voittoina, josta vain 26 % inves­toitiin
voittojen, lähdomaihin, pää­osa
palautui US.A:han.
SIJOITUSTOIMINTA MÄÄRÄÄ
KEHITYSSUUNNAN
Latinalaisen. Amerikan sinkki-,
lyijy-, rauta-, kupari-, kahvi- ja
kaakaotuotannosta on 60—70 %
amerikkalaisten yhtiöiden hallin­nassa.
USA suorittaa sijoitusmai­den
ja alojen valinta : suosien
"varmoja" kohteita, sanovat Pers­son
ja Berntson edelleen, 60 % lati­nalais
Amerikkaan kohdistuneista
ulkomaisista sijoiluksLsta oli .50-
luvun' puolivälissä raaka-ainetuotan­toon
. kiinnitettyjä Ja vain 19 r;.
jalostusteollisuuksiin. USA:n ko-kokonaissijoituksista
kehitysmaihin
kohdistui (1958—1901) viisi kuu-de.
so.saa mineraali-ja muuhun raa­ka-
ainetuotantoon. Tec\'isuU3mai-den
kchitysmaainvestointien . yh-teissuunta.
on kaikkialla sama ja on
omiaan pitämään yllä kehitysmai­den
raakaainotuottajan asemaa,
Persson ja Berntson toteavat.
Keskustelun kohteena ovat myös
kansainväliset raaka-aine.sopimuk-set,
jotka koskevat mm. kahvin Ja
tinan hintoja. Brandell pitää niitä
ilmaisuna raaka-aineiden hintojen
vakauttamispyrkimyksistä vasta­väittäjien
vetäe.ssä esille sen tosia­sian,
että esim. kaakaon hinnat oli­vat
pohjalukemissa onnen Nkruma­hin
kukistumista Ja nousivat no­peasti
. Ankrahin siepattua vallan.
— Tässä yhteydessä sopii esimer-kiksisi
myös Nigeria, toinen suuri
kaakaotuottajamaa, jonka viime
lammikui.seen vallansiirtoon kaaka-
Sambia tuomitsi WilsoniTi
Rhodesiä-suuinnitelman
(Jatkoa sivulta 1)
ria ja Uganda — kun Rhodesian
kyijymyksen keskustelu ailoitetaan
uudelleen maanantaina.
Ulkoministeri Brown J<ulutti
perjantai iltapäivän neuvotteluun
kansojenyhteisön edustajiston kans
sa mahdollisista muutoksista tors­taina
esitettyyn Britannian ehdo­tukseen.
Sellaiset muutokset tie­tenkin
tulisivat koskem_aanöljylä-hetyksiä
Rhodesiaan,. kuten ulko­ministeri
toisti vastauspuhee.ssaan
mr. Kapwepwelle, halustaan har­kita
"sopivia ja hyväksyttävästi
muotoiltuja lisäyksiä öljyn suh.
teen.''.
Mutta Britannia ei pidä sopivana
eikä hyväksyttävänä Sambian ulko­ministerin
täydellistä öljyn saarto
vaatimusta sen kaiki.sta lähteistä
-r tarkoittaen, Etelä-Afrikkaa, Mo-zambikkia
sekä merten takaista
öljyntuontia, ...
Mr. Brown teki selväksi torstai
iltana, ettei Britannialla ole aiko-nni.
sta toteuttaa sellaista pakoiteoh-jelmaa
joka saattaisi meidät talou­delliseen
tai sotilaalliseen konfro­taatioon
Etelä-Afrikan kanssa.
Tiistaina'jouluk. 13 p. — Tuesc|ay, Dee. 13, 1966 Sivu 5
Kveekarien Tääkeapua menee
Vietnamiin
Toronto. — Kveekarien apujär­jestöt
Canadassa ja Yhdysvalloissa
ovat keränneet arviolta $100,000
lääketarvikkeita, jotka lähetetään
tämän kuun aikana lentoteitse
Montrealista Pohjois- ja Etelä-
Vietnamiin.
Canadan Ystävien toimintakomi-tean
taholta sanottiin, että osapuil­leen
360,000 kappaletta antibiotiit-tistä
ja malariakuumevastaisia tab­letteja
sisältyen lähetykseen myös­kin
kirurgisia käyttövälineitä.
Samanarvoiset osat on osoitettu
jaettavaksi Etelä-Vietnamin Pu­naiselle
ristille. Kansan vapautus­armeijalle
ja Pohjois-Vietnamin
Punaiselle ristille.
Eiäs Torontossa sijaitsevan ryh-tt^'
in puhemies sanoi, että tarvik­keet
kuljettaa neuvostoliittolainen
lentolinja, Aeroflot Pohjqis-Vipt-namiin
ja Air Canada EtelärViet-namiin.
Tämän lääkeawn on la^*
joittanut rauhaa puolustavat ryh­mät
Yhdysvalloissa ja' cJanaclässa.
ILOISTA JOULUA' '
JA ÖNNELLjt^^-jplA "
RAUHAN VUOT,TA,1967
. toivottavat; i ' I "
Matilda ja Öscajr!; v,
Revoniemi
Box 776 Lac du BomietiMan.
MITEN CTTEMILLOIISIKAAM^
SAA KOHDELLA AUTOANNE
Alkaa ontato moot­torin
liiaksrkuumeta
auton s e i s t e s s ä p a i ­koillaan.
Se on p a ­noksi
moottorin sisä­osalle.
On pal)on p a ­rempi
ajoa ensim­m
ä i s e t kilomeUit
nitaasti. •
Jos käytätte usein
" r y y p p y ä : on sepaha
moottorille. Sulkekaa
"ryyppy" mandolli-simmanpian
jakbyt-tokob
sitominvohon
kuin mahdollista
Ajaa kovaa vauhtia
kurvissa' ^ ^
S e e i ole ainoostaon
vaarQ!listä,m'Jtta . ;
aijlorme kumitkih
i<uluvQt siten kaksi
kertoa nopeommin.
Ajoa Jalkakäytävän
reunan yli!
AinoaHtaan täten toivotamme
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELUSTA
UUTTA VUOTTA
. kaikille yitäviUemme!
Minnie ja Heiidu
Möttönen
Itiorhild . Alberta
HAUSKAA JOULUA-JA
ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
•toivotamme
•kailcille tuttavillemme 1
MariJrn, Kalevi ja
Eric Juvonen
37 PembrokB Road
St. 9onlface Manitoba
HAUSKAA JOULUA
ja
ONNELLISTA RAUHAN
VUOTTA 1967
toivotamme
kaikille tuttavillemme!
Lydia ja Enock Sorsa
Box 173 Canmore, Alta
HYVÄÄ JOULUA
ja onnea
uudelle vuodelle
toivotan kaikille '
tovereilleni ja
ystävilleni!
Arvo Blom
Pointe du Bois Manitoba
Jalkakäytävän reunan
ylt aiamtnen voikuttu*
viattomalle,mutta
jonkin ajan kuluttua
se voi merkitä vuota­via
toi mauten.'., ,
nuoröja kumejo!
on maailmanmarkkinaliinnoilla.. oli
varmaan oma vaikutuksensa.' .
Ulf Brandell, joka keskustelu.ssa
edusl.-ia kon.servaUivisempaa näke-kemystä,
viittaa erää.seen Gunnar
Myrdalin artikkeliin, jossa todetaan
teollistumisen kehitysmaiden nou­sun
edellytykseksi, mutta samalla
kiinnitetään' huomiota kehityspor-taisiin,
välttämättömyyteen luoda
paljon työtä tarjoavaa teollisuutta,
jolla on kerrannaisvaikutuksia, ja
kehittää maa- ja metsätaloutta.
Hrandell kiistää väitteet siitä, että
vaihtosuhde, voittojen niaastavien-:
ti ym. olisivat "riistoa". Tästä huo.
limalla Brantlellkin katsoo, että ke­hitysmaiden
'•noidankehä" on rikot­tava
siten, että teollisuusmaat siv
joittavat pääomiaan kehitysmaihin
epaediilli-sillakin ehdoilla.
11. A.
HYVÄÄ JOULUA JA ONNEA
VUODELLE 1967!
• Vancouver, B. C.
Kaisa Gestrin
Jeniina ja Henry Niska.
Otto Johanson
Minnie ja Karl Vainio
Maire ja John Jokela
Bertha ja Matti Pärssinen
Arvi Seppänen
Ivy ja Elmer Kaila
Manda ja Antti Ranta
Martta ja Mikko Terävä Ja
perhe
Sandra ja Riku Honka
Knut Valkama
Ulla ja Antti Karjala
Jalmar; Lemmetty
Aino ja Väinö Janson,
1723 Grant St.
Vancouver 6, B.C.
Vieno ja Erkki Torniainen,
1727 Grant St,
Vancouver 6, B.C.
» Richmond, B C.
Hilda HUI
Aini ja Kaarlo Huovinen
Aune ja Jack Jacobson
Toivo Boren
Henry Koskela
• Haney, B. C.
Helvi, Eino ja Ronnie Sironen
John Hakala
Salmi' ja Pekka Korhonen ja
lapset
Ltöla ja Alex Hytiäinen
• Chase, B. C.
Irja jä Lauri Ala , l jjJk
Annie Saari
»North'Surrey, B. C.
Annie Tapio ja perhe
• Solntula, B. C.
Aili ja Matt Anderson
Anton Impola
Arvo Tynjälä
AIU ja Wesley Niemi
Lempi lViitala
Annie ja Urho Tynjälä
Eino. Ahola
Elna Meunier
Selma ja Matt Korte
Väinö Wirkki
Amanda Pakkala
Amanda Tanner
Katri Riksnian
Liisa ja Matti Syrjälä ja pojat
John Fredrickson.^- .
Ilmi ja Olavi Anderson
Helen ja Lauri Wilman
Mabel ja Harold Malm Ja
Joluiny
Ethel ja Army Cadorin
Aini ja John Ylinen
Anselm Huhtala
Minnie ja Victor Bloom
•Hammond, B. Cr
Maria ja George Korhoiito
C. Whitehead
» Prince Rupert, C.
Marie ja Arne Ilautari^,
' ;>7n.oth Avf V.
• Blairmore,_Alta
Siiri Mackie
VäinoHoss
• Sylvan Lake, ATta
Hannah Lund ja Walter
WaUer Järvie
» Thorhild, Alta
Jennie, Fanny ja Niilo
Hurskainen
Emil Järvie ja Vieno
Rauha Ja Neil Stenberg ja
perhe
Saattajat mukana: Poliisit saattamassa erästä miestä, jonlca he tunnistivat 27-v. George Pa-lakianiksi
Patersonista N. J., Washingtonissa olevasta USAn Capitol-rakennuksesta sen jälkeen
kun neljää rakennuksessa ollutta öljymaalausta oli viiletty saksilla.
• Websters Gomers, B.C.
Armi Skytte
Bertha ja Uno Söderholm
Violet ja Wm. ojaniemin. _^
Onni Jokela
• Dinsmore, Sask.
Oscar Hauta
Jlilda ja Ander Anderson
Jolm Särkilahti ,