Vapaus, July 14, 1955

              ^mmmi
im
m
mmi
l i *
SJyu2 Torstaina,Ijeinäk. Hp.—Thursäay, July 14, J955
VAPAUS
Otgan «f FbiaiBb Canadiana. läk
taUttsbed Nor. iwt. Autbbrized
M «eoond d a » mail Iqr tbe Post
QUlce DQiartment, Ottawa; P i ^ '
liabed Itotoe veekJy: Tuesdsys,
m m d a j n and Saturdajns bjr Vapaus
PUblisblns Cotspany Ltd., at lOCklOZ
Eba St. Sudbunr. Ont., Canada.
Telepbones: Sua. Ofilee 06.
Editortal Office OS. 4 ^ 5 . SCanager
£ . Suksi. Edjtor W. £kIuAd, t«ajib)g
address: Box Sudbuxy, Ontario. Advertislng rates tqxm :^9Ucatfon.
Translatlon free of cbax^e.
TttAUSHXNNAT;
Canadaöa: 1 vk. 7X»6](k. 3,75
3 kk. 2^
YhdysvalldssaM vk. 8JOO« kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
mmm
is?
^,,....3 . . . . . . »'f^^ >
Tiedemiesten vetoomus .
SjE»iraten välittömästi Helsingissä pidettyä su uria rauhankokous­ta/'
ja edeltäen ensi maanantaina Genevessä kokoontuvaa Neljän Suu­ren
korkeimman portaan kokousta, maailman etevimmät atomitiede-miebet
kapitalistisesta ja sosialistisesta maailmanosasta julkaisivat
'vnrne lauantaina yhteisen vetoomuksen, missä varoitetaan, että suur
reiiq;>i määrä vetypommeja voisi tuhota koko ihmiskunnan ja kehoite-taan
maailman johtavien maiden hallituksia suostumaan sotien lopet-;
täitliseen^ sekä suositellaan, että koko maailman tiedemiehet kokoon­tuisivat
keskustelemaan atomisodan vaarasta, mikä nyt uhkaa koko
ihmiskuntaa.
Viitaten tähän lausuntoon, Torontossa ilmestyvä Clobe and Mail-lebti
'sanoi loimituskirjoituksessaan, että se on "'ilmeisesti asiakirja,
leluin tavallisten kansalaisten, kuten poliitikkojenkin, pitäisi kiin­nittää
asianmukaista huomiota."
* Maamme ulkoministeri Pearson sanoi alahuoneen «stuniiossa,
että tämä liedemisten lausunto, jonka allekirjoittajinaan yhdeksän
joibtavaa tiedemiestä, mukaanlukien edesmennyt professori Albert Ein-slein
sekä brittiläinen, \iäkäs ja tunnettii tiedemies Bertrand Russell,
0% asiakirja, johon Canadan hallitus kiinnittää vakavaa huomiota.
.<l'. Kaikkialla maailmassa on sanomalehtien ja vastuunalaisten polii-tik1u>
jenkin piirissä tunnustettu,'että kun nämä yhdeksän tunnettiia
tiedemiestä, joiden joukossa on 7 Nobel-palkinnon saanutta henkilöä,
varoittavat ihmiskuntaa, niin asiallisesti puhuen he toimivat koko
ajattlevan maailman omanatuntona.
Me voimme jättää varauksia heidän lausuntonsa siihen kohtaan,
iQissä pidetään itsestään selvänä asiana, että tulevassa suursodassa,
jös se pääsee sytt)mnään,. käytetään varmasti atomi- ja vetyaseita.
Me voimme pahoitella sitä, kun nämä tiedemiehet ovat käytännöllis
assä esityksissään niin epämääräisiä ja suo.sittelevat ihanteellista so­tien
lopettamista — mitä tietysti kannatetaan lämpimästi — ja suh­tautuvat
vähän viileästi vaatimukseen,^että atomi- ja yetyasect kieU
lettäisiin, mikä on selvästikin helpommin saavutettava päämäärä, kuin
sotien kertakaikkinen lopettaminen.
f -'-Mutta kuten sanottu, nämä tiedemiehet tietävät atomi- ja vety-aseista
enemmän kuin mikään muu vastaavankokoinen ryhmä — ja
inerkillepantavaa on, että he ovat enemmän huolissaan näiden aseiden
tubovoimasta kuin ne, jotka vähemmän tuntevat niitä! On syytä pa­lauttaa
mieleen, että nämä lahjakkaat ja tunnetut tiedemiehet va^
roittavat ihmiskuntaa sanomalla: v
: "Vetypommeja käytettävässä sodassa voidaan epäilemättä hä­vittää
suuria kaupunkeja. Mutta tämä on yksi pienin onnettomuus,
fflikä olisi edessämme. Jos New Yorkissa, Lontoossa ja Moskovassa
hävitettäisiin kaikki, niin maailmalla menisi muutama sata vuotta sel­viytyäkseen
tästä iskusta,"
I Kuten näkyy, nämä tiedemiehet ovat sitä mieltä, että maailman
stiurkaupunkien hävittämisestä ja niiden asukkaiden kertakaikkisesta
tappamisesta voisi maailma vielä jotenkin selviytyä. Mutta sitten he
iljuomiörvat, että vetypommien käytöh jälkeen myrkyttyy ilma ja tuu­lien
vaikutuksesta voi sataa radioaktiivista tomuay mikä saattaa ai­heuttaa
paljon hirvittävämpiä seuraamuksia, kuin '•'vain" suurkau-.
jnkien tuhoamisen. He kirjoittavat:
''Kukaan ei tiedä kuinka laajalle nämä tappavat radioaktiiviset
Bneet'kulkeutuvat, mutta'parhaat äs^ ovat yksimielisiä sa-ijjiiessaan,
että vetypommeilla käyUHyä sota voi^^^h^^
ituniskunnah. Pelätään, että jos vetypommeja käytetään sodassa, se
^^^^^ ; a^^ vähemniistölle, mutta
enemmistölle hitaasti tautien ja hajoamisen kidutuksen;''
^^-TiiiTulevaisuuden mähi^^ jos ih-,
; lÄist^unta ei^s^ uusia ja suuria keksintöjä kontrolliih. Toisaalta
i^mä tiedemiehet osoittavat^että jos atomikeksintöjä ryhdytään kayt-tlnlään
yksinomaan rauhanomaisiin tar
: tau ihmiskunnalle tpddliseh paratiisin portit täällä maan päällä.
: » Liittyessämme niihin miljooniin hyvää tarkoittaviin ihmisiin, jot-ikaterve>
htivät suurella läinmöllä tätä johtavien tiedemiesten varoir
1^^^ joka pakostakin vaikuttaa selventävästi ihmiskunnan mieliin,
; ineistä it^ kan^
päättäVämmin. Helsingin .
' suuren rauhankokouksen päätösten ja isuuhnitelmien toteuttamiseksi
sillä atomi- ja vetypommien käyttöyäara voidaan torjua kaikkein
: telk>kkaammin s i ^
i^etta^^^ keinoin sellaiset suuret kiista-
; l^s)rmykse^ yhdistämisasia, ja etiä ryhdytään
' I?|uheiden asemesta tosimielessä kaikkien maiden asevoimien ;pienentä-
^^^^ m sekä käytännöllisiin tpimenpiteisiin atomi- ja vetyaseiden
•'••'ikieltämiseksi.-^-y'''-.
M
Artiiiirm
r Kaujjungin työläisten asema ei ole kaikkein kadehdittavin. Hei­dän
jpalkkansa on tavallisesti syvässä kuopassa, työ ön usein yksi­toikkoista
ja "ylennyksiä" ön tiedossa koyrn vähän. Kaiken lisäksi
tuntuu siltä, että kaupungintyöläisten •'luontaisiin'' palkkaetuihin
kuuluu alituinen "mitä kuuluu" ja kuka käskee" morkkailu, missä suh­teessa
he ovat nousseet miltei sanomalehtien toimittajain tasolle,
; Mutia.kaikesta huolimatta kuuluu Port Arthurista kummia.
Eräässä äskeisessä CI*:n uutistiedossa kerrotaan, että kaupungin val­tuuston
työsiihdelautakunnan ehdotuksen perusteella' on kaupuiigin
töissä ollut Salvaiore Giiarasci-niminen henkilö erotettu työstä stn
johdosta kun hän ei ole hankkinut itselleen kansalaispapereita, kuten
kaupunginvaltuuston ja union välinen sopimus edellyttää. •
I Port Arthurin kaupungintöissä tai paremminkin työpaikan pidon
ehtona on siis se, että onko työläisellä kansalaispaperit, eikä se, kuinka
hyvä työmies hän on! Kun tätä verrataan siihen, että nykyinen kaup-paministerimme
Ho\vc oli muistaaksemme jo liittohallituksen jäsenenä,
ennenkuin hän ''huomasi" kansalaispapereita hakea, niin tätä Port
Arthurin.tapausta voidaan pitää eräänlaisena ennätyksenä alallaan! "
Me lubnnpllisesti toivomme^ että kaikki siirtolabinä tähän maa-,
han tulleet ihmiset hakisivat itselleen kansalaispaperit.
Mutta sanottuamme tämän, meidän täytyy huomioida se
kieltämätön tosiasia^ että piilokin hyvUlä työmichillä ja -naisilta
on miltei ylipääscmättömiä^^v^^ kansalaispaperien saan­nissa.
Joillakin heistä on kielivaikeuksia, joiden takia eivät ole
uskaltaneet kansalaispapereita hakea tai ne on heiltä toistaiseksi
kielletty.
.' Monelta hyvältä työläisellä bn kielletty kansalaispaperit vain
sen vuoksi, että heillä on, tai mikä pahinta, luullaan olevan "vää-
\ riä-djatt4ksia'\- s/
Ja kun tällaisia vaikeuksia on alemassa, hiin voidaanko sit­ten
syyttää joitakin "arempia" ihmisiä, jos he eivät uskalla
Mitä muut «aoavat|"fe0Biiiaaiiiine 011060 kolmikivi"
BX!aV-VUiJMIK.S
\ Kirjoittaen stoteemiidco A . I. Vir­tasen
Helsingissi, nuorisoseuran juh­lassa
pitämässä, yleistä pabennuata
aiheuttaneesta puheesta. Maakansa
laasul mm:
"Puhe oli eräillä osiltaan tarkoi­tettu,
niinkuin piihuja itsekin antoi
ymmärtää, vastalauseeksi äskeisen
pääkaupungissa pidetyn rauhankon­ferenssin
mielialoille, mutta se sisälsi
samalla paljon sellaista, minkä ei olisi
tarvinnut tulla julkisuuteen Suomen
nuorisoseuraväen suurjuhlassa. K a n -
zainvälisen politiikan tulenarat päl-vänkysymjtoet
eivät näet kuulu puo­lueettomuuden
lipun alla kulkevan
nuorisoseuraväen pohdittaviin, Ja
tietynsuuntaiset viittaukset sisäpoli­tiikkaan
vaikuttavat xiekin pikemmin
repivästl kuin rakentavasti. Puhe
osoitti ennenkaikkea sen, kuinka r a ­joittunut
etovankin tiedemiehen asi­antuntemus
mattaa olla, kun hän
siirtyy oman alansa ulkopuolelle.
Olemme myös sitä mieltä, että nuo­risoseuraväki
luottaa maamme val­tioelinten
kykyyn ja haluun tehdä
kalkki se mitä Isänmaan etu j a kan­sakunnan
paras kulloinkin vaatii,"
Maailman suurin
l(ansanjuhla
alltanuf Praliassa
Praha. — Ensimmäiset kansalliset
urheilujuhlat pidetään täällä kesä­kuun
23 ja heinäkuun 5 päivän väli-ö3nä
aikana. Näihin juhliin tulee
osallistumaan noin 300i)00 voimisteli­jaa
ja urheilijaa kalkklaltajTshekkos-lovakiasta.
Nämä urheiluspartaklaadit aloite­taan
kesäkuun 23 pnä kolmenpäivää
kestävillä nuorten juhlilla ja jatku­vat
heinäkuun 2 — 5 pnä varttu­neemman
väestön juhlilla. Juhlien
ohjelmaan kuuluu satoja urheilukil­pailuja,
mutta pääpaino annettaan
mahtaville massavolmlateluesltyksille
joihin tulee osallistumaan lähes 300,-
000'Voimistelijaa.
Volmlsteluohjelmaa on harjoiteltu
kaikkialla Tshekkoslovakiassa jo k a h ­den
vuoden ajan. Ohjaajia on ollut
opastamassa niin maaseudulla kuin
kaupungelsakln Ja lisäksi on apukei­noina
käytetty radiota ja televisiota.
Todellisuudessa koko Tshekkoslova­kian
kansa ollut mukana näiden juh­lien
ohjelman vahnlatamisessa.
• •Myöskään kulttuuriohjelmaa cl ^ole
unohdettu. KjTnmenlä konsertteja,
teatteriesityksiä ja muita tilaisuuksia
'Järjestetään ^Prahan teattereissa, t i l -
koilmanäyttämöillä ja stadioneilla.
Erikoisen lukunsa tulevat muodoata-maan
kahsahtaid^-esitykset, joille
kulttuurlphjelmassa on annettu, pää­paino.
Kansan tansseihin osallistu j alri
joukko laiaketaan tuhansissa.
Tätä Tshekkoslovakian kansan rie­mukasta
voiton juhlaa seuraamaan ja
siihen osallistumaan on kutsuttu vie­raita
eri puolilta maailmaa, mm.
Suomcata; Juhla päättyy, halki Pra­hian
tapahtuvaan marssiin heinäkuun pnä. --..^ •::
Autojen tuD>tannoss2i
ja myynnissä saatu
iiusia ennätyksiä
Canadan autoteollisuudessa on saa­vutettu
uiisla myynti- ja tuotanto-ennätyksiä
kerrotaan hallitvJcsen t l -
lastotolmlstpn julkaisemissa tiedoiasa.
Uusien autojen myynnissä saavutet­tiin
toukokuussa uiisl' ennätys Ja k u -
iuvan vuoden enaimmäiseh kuuden
kuukauden aikana tuotettiin eriem-män
autoja kulh koskaan emien.
Autojen myynnit alkoivat nousta
huhtikuuissa jä toukokuun aikana
inyyntiin kaikkiaan 61,049 autoa ja
trokla, Joitten myyntiarvo oli $159,-
987i000 Edellinen ennätys ssxavutet-tiin
huhtikuussa iv. 1953 Jolloin myy­tiin
56,261 eli 4,788 vähemmän kuin
viime toukokuussa.
Tehtaat ovat myöskin olleet ahke­rasti
käynnisai. Kesäkuussa tuotet­tiin
44.173 autoa ija trokla Ja tuotanto
ori noussut jatkuvasti viimeisen nel­jän
kuukauden aikana. Viirrie vuo­den
kesäkuussa tuotettiin .vairi 24,349.
F*ord yhtiön tuotanto ei kuitenkaan
ole osoittanut saimaa nousua viime
vuoteen verrattuna, sillä laken joh-do5
»'a tehdas oii suljettu taramlkiius-
5a. Fordin tuotanto viime vuoden en­simmäisen
kuudeii kuukauden aikana
oli 96.462 autoa kun sen sijaan, tämän
vuoden tuotanto oli vain 87,185.
Hauptmannih "Rotat"
voitti ensipalkinnon
Berliinin juhlilla
BerHini. Heinäkuun 7, pnä i l ­moitettiin,
että. täällä pidetyillä f i l ­mijuhlilla
sai ensimmäisen palkinnon
saksalaisen Haptmannin näytelmän
mukaan filmattu elokuva "Die Kät­ten"...
•
Tämä eloicuva oli saanut yleisön
äänestyksessä 3.696 pistettä. Toisen
palkinnon., sai espanjalainen filmi
"Marcelino Pan V Vino" jä kolman­nen
amerikkalainen 'Carmen Jones".
«tttm TiUMJpäiiräo ifaböou : Bno-inen
J» ffeuirovfollltoD svtävyyA»!
kehitntä, kirjoitu fOmiincrf^
M, B. Hdsteflsrä IlmertytätaÄ
Työkansan Saoomat-febdenä
tältä aJankobtaisesU, yhtä byrfi»
Cana^ile k«in Somnenekln O r -
fceäsfä asiasta «euraavaa:
Maamme itsenäfsyyden eiuim«
mäisteD vuosikymmenien vahln-
KoIIIsiinplln JImföUifn kaolo) Afca«
teemisen Karjala-Senran Ja ntdr
den äärinoiälsolkelstolaisten JStf
jestdjen levUtäinä ajatustapa:
"Rytssistä voidaan poboa vain
hammasta pDrren!" Kokoonnu-puolue,
lapuanlUke Ja suojelns-knnnat
pyikivät Jourrattamaan
käsitystä, että todellisen fain-maalUsnoden
ensimmäisenä ton-nusmerfcklnä
olisi viba Ja aapelln-kallstela
NeovostolUltoa fcobtaaa
sekä että sen sijaan pyrkimys
rauhanomaisiin Ja ystävällisttn
suhteisiin Neovostirfllton kanssa
osolttoisi "valtio- ja maanpetok­sellisia
tarfcolttupertä", knten Val­tiollisen
PoUIsln Ja sen määtäyk-siä
noudattavien tuomiolstninteD ;
vakiintunut määrittely kanloL
Tällaisen vahingollisen Ja onnetto­man
, ajatustavan ja propagandan
loistokausiin kuului ns. talvisodan ai­ka
vuosina 1939rl940.
Mutta samaan aikaan voimistui toi­saalla
tuon virheellisen ja vahingol­lisen
ajattelutavan vastavaikutus.
Yhä useammat ihmiset kysyivät It­seltään:
Eikö tähänastinen suhde
Suomen Ja Neuvostoliiton välillä ole
luonnoton Ja maamme tärkeimpien
etujen vastainen?. Eikö olisi paljon
luonnollisempaa, että Suomen Ja Neu­vostoliiton
kansat oiq}isivat tunte­maan
toistensa olosuhteita, ymmärtä­mään
toisiaan Ja elämään ystävinä?
Eikö todellisen isänmaallisuuden en-shnmälsenä
tunnusmerkkinä tulisikin
olla juuri ystävyyden ja luottamuksen
rakentaminen Suomen j a Neuvosto­liiton
kansojen välillä?
Tällainen yleisen mielipiteen selkiy­tyminen
sai Järjestöllisen Ilmauksensa
nykyisen •. Suomi-Neuvostoliitto-Seu­ran
edeltäjässä, Suomen-Neuvostolii­ton
rauhan Ja ystävyyden seurassa,
joka perustettiin tästä päivästä v^l5
vuotta sitten, toukokuun 22 pnä 1940.
Sen ensimmäinen johtokunta, joka
piti itseään vain väliaikaisena Ja Jon­ka
tarkoituksena oli mahdollisimman
pian luovuttaa. paikkansa kaikkia
mahdollisia mielipidesuuntia ja kan­salaispiirejä
edustavalle, laajempaan
pohjaan nojaavalle johtokunnal|e,
.vetosi välittömästi Seuran perustaml;;..
sen Jälkeen: kalkkiin rauhaa kannat­taviin
kansalaispllreihln Julkilausu­malla,
jossa sanottiin: '
Siinä vakaumaksessai että epä­ystävällinen,
suhde' Suomen ja
Neuvostoliitoni välillä^ saattaa joh-taa
Itansamme vain aasiin onnet-
' tomuuksiin jä kärsimyksiin
sekä että kansaÄiiine voi n3i
sestä taloudellisesta ahdinkoti-lanteesta
selviytyä vain parantaa
maila taloadellisla Ja samalla po-.
liittisia ja slvistyiisellisiä sobtei-taan
Neavostoliiton kanssa,
olemme perustaneet Suomen-
Neuvostoliiton rauhan ja ystävyy-
- :den^seuran.;
jonka tarkoitnkseha ön sääntö­jensä
makaan työskentely Sao-men
ja Neavostoliiton välistien
. rauhallisten ja ystävällisten suh­teiden
lujittamiseksi sekä niiden
välisen taloadeiilsen ja sivistyk­sellisen
vuoroyaikutuksen edistä-
••• mlseksl."
SN-SEUBAN TOIMINTAA
15 VUOTTA SITEEN
Seuran välialkäihert johtokunta
pyrki alusta alkaen määrätietoisesti
yhdistämään kaikkia kansalaispiirejä
yhteistyöhön Suomen ja. Neuvostolii­ton
ystävyyden edistäiniseksl. Tämä
nähdään esim. niistä kirjelmistä, jotka
seuran virallinen kokous Helsingissä
31; 5. 40 päätti lähettää ed'iskunta-i-
j-hmiiie ja hallltusyaUan edustajiUe,
JEJdudcuntaryhmille osoitetussa *cir-jelmduESäfianottiin
nmi.: siitä > esim. JulkUausumassa, jonka acura
j vakaumtttsesta, että «päyjstävällinen
' suhde StKKnen Ja Neuvostoliiton välil­lä
saattaa Johtaa kaasaxmne vain u u -
' siln onnettomuuksiin Ja käxsimykslifl,
I seuramme pyrkii työekenteJanään
! keskinäiseen vihamielisyyteen Jobta-
I vien hankausalhelden poistamiseksi
1 näiden kahden naapurimaan välisistä
1 suhteista Ja myönteisen vuorovaiku-ituksen
edistämiseksi kestävän rau­hantilan
pohjalla."
Silloiselle kauppa- ja teollisuusmi­nisteri
KotilalseUe lähetetyssä klrjelr
mässä sanottiin: "AlläurJolttanut
seura . . .kääntyy täten kunnioittaen
Teidän puoleenne. Herra Ministeri,
tpi^pen' Teidän t ^ v ä n hallituksen
jäsenenä voitavanne Suomen Ja Neu­vostoliiton
välisten taloudellisten suh­teiden
elvyttämiseksi . Siinä laa­jassa
myötätunnossa, jota seuramme
lyhyenä toimintakautenaan on Jo eh­tinyt
saada rauhaa kannattavien k a n -
I salalspllrlen, erittäinkin työväestön
keskuudessa eri puolilla maatamme,
rohkenemme nähdä lupauksen, voi­makkaasta
tuesta maan hallitukselle
näiden pyikimysten toteuttamisessa."
Ja pyytäessään silloista opetns-mfaiisteri
Antti Kokkosta käyttä­mään
liaHltnkscssa arvovaltaansa
sivlstjicsenisen k a n s sakäymisen
hyväksi Suomen Ja Neavostoliiton
välillä Seura Iaasai:'^äniän pää-määiäk
toteuttamisessa maallem­me
myös avantau sanrl hlstorial-
Uneniiehtävä kahden erilaisen.ta-lons^
rjestelmän Ja kahden erilai­sen
maailmankatsomaksen ketait-tämincät
kalttaorisaavatasten be-delniäliisessä
yhdistämisessä. Fie-
. netkansat eivät voi sotatantereel­la
Juoda tnlevaisnattaan^ mutta
knlttnorityön alalla niillä on
mabdollisaas saavuttaa: sijansa
maallmanbistorlassa. .-. Searamme
pyrkimyksenä on yhdistää kaikkia
raahaa kannattavia kansalaispii­rejä
edellämainittuja kulttauri-tehtäviä
toteuttamaan Ja antaa
tukensa kalkille samaan suuntaan
tähtääville pyrkimyksille. Senta­kia
seura rohkenee tarjota apa- ' ]
aan, TeUle, Herra Ministeri, k a i ­kissa
käytännöllisissä toimenpi­teissä
Suomen ja Neavostoliiton
välisen sivistyksellisen vuorovai­kutuksen
edistämiseksi."
/-Heinäkuun 2 pnä 1940, siis vain vä­hän
toista kuukautta perustamisensa
Jälkeen, Seura kääntyi toistamiseen
silloisen kauppaministeri Kotilaisen
puoleen ilmaisten tyytyväisyytensä
Suomen ja Neuvostoliiton välisen
kaupfiasopimuksen - solmimisen joh­dosta'-
Jä'-tar joutuen Järjestämään m i ­nisteri;
Kotilaiselle esitelmätilaisuu­den
sopimuksen sisällön selvittämi­seksi
suurelle yleisöUe. Samalla seu­ra
tarjosi hallitukselle tiikeaan mah­dollisimman
suuren yksimielisyyden
aika ansaamiseksl kaikkien kansalaiEr
piirien keskeri niiden valkeuksien
^ratkaisemisessa, joita hallituksella s i l ­loin
oli edessään. :'-•--"';:'';••••
•Ja sama yhteisyinmärryksen pyrklr
mys ilmeni epäämättömästi edelleen
betogtaiuia 12 pm ma osoitti «imen-
'cmaan eivistynelstöUe:'.
"Pjrrldmyksemme on ilmaista Suo­men
kansan keäcuudessa elävää voi-makaista
halua hälventää Suomen Ja
Neuvostoliiton välillä vallinnutta k a r - j kusta jaansa
fcobne Uunista
fori Credit. — Lakevievn ja Mun.-
den Fzriilxi aiueiUa oli lauantaina 2
tuntia. kestan>-t £ahkdbiiri& tam eräs
auto syöksyi pois Queen EUzsbeth-tieltä
Ja kaatoi säJjköpylvään. *
Auton ajuri. jBemard Floto. Colum-buslsta,
Ohiosta, Ja hänen kaksi mat-olivat
puolisen tuntia
sautta. saada niiden suhteet rakentu­maan
molemminpuolisen luottamuk­sen
Ja ystävyyden pohjalle Ja tutus­tuttaa
niitä toinen toistensa kulttuu-risaavutuksiia
.. .> Tässä työssä me
kaipaamme Suomen sivistyneistön
myötävaikutusta ; . . Vaikka eri k a n ­sankerroksilla
onkin erilaisia mielipi­teitä
yhteiskunnallisista kysymjicsiBtä.
on niiden kyettävä yhtymään kysy­myksissä.
Joista riippuu koko kansan
tulevaisuus: Työskennelkäämme siis.
yhdeioä: tehdäksemme Suomen Ja
Neuvostoliiton suhteet luottamukseUi-siksi
j a ystävällisiksi."
LYHTTNÄKOISIX VALLAN­PITÄJIN.
T r i Ci O. Prietsch toteaa sodan jälr
keen julkaisemassaan teoksessa "Suo­men
kohtalonvuodet", arvioidessaan
hallitusvallan suhtautumista SN-Seu-ran
.pyrkhnyksiin v. 1940: " . . , tuntui,
että hallitus oli niin herkkä seura­tessaan
silloista mielialaa laajojen,Ja
mitään oppimattomien piirien kes­kuudessa,
että se tapahtumien kehi-t}'
stä odottamatta katkaisi nopeasti
sellaisen yhdistyksen elämänlangan.
Joka maamme Johtomiesten osoittaes­sa
suurempaa kaukonäköisyyttä olisi
voinut koitua Suomelle, siunaukseksi.
Jo silloin!"
Tunnettua on, että kärkimlehenä
oikdistopiirlen kamppailussa nuorta
SN-Seuraa vastaan oli alusta alkaen
silloinen kansanhuoltoministeri Väinö
Tanner. Tannerin asennoltiuninen oli
epäilemättä yhdenmukainen sen aja­tuksen
kanssa. Jonka hän esitti jo
9. 3. -40. hallituksen pohtiessa sodan
lopettamista ja rauhansophnuksen
solmimista: "Luulen, . että Jokainen
ajattelee, että Jos tulee otollinen hetki,
valloitetaan menetetty alue. takaisin."
Myöhemmin nta-Sanomat paljasti
pääkirjoituksessaan, että useat todel-llsuustajuiset
porvarilliset Johtohenki­löt
olisivat halunneet omaksua myön­teisen
asenteen SN-Seuraan, mutta
Tanner sai tämän, estetyksi.
Ilmeisesti myös sittemmin johtava­na
sotasyyllisenä tuomittu silloinen
pääministeri Risto Ryti osallistui hen­kilökohtaisesti
valtiovallan järjestä­mään
kamppailuun Seuraa vastaan.
Tähän viittaa mm. se, että Rjrti kes­kustellessaan
Seuran puheenjohtajan
kanssa kesäkuun 29 pnä 1940 antoi
ymmärtää, että Valtiollinen Poliisi
vaati '^puhdistusten" suorittamista
seuran jäsenistön keskuudessa. ' • ^\ = -
Heinäkuun loppupuolella 1940 val­tioneuvosto
päätti ryhtyä Seuran ko­kousten
hajoittamiseen poliisivoimin.
Tiettävästi ainoastaan mhiisteri Mau­no
Pekkala pani vastalauseensa pro-vokätoorista
päätöstä'vastaan. '
' Tau.stana ; JBilioisen iiallitusval-lan'
yhä jyrlckehevälle asenteelle
SN-Seuraa vastaan pii Umeisesti.
kansainvälisen tilanteen kelUtti>«
salpautuneina autossaan. : kunnes
Hydron työläiset saivat katkaistuksi
virran Ja irroitetuksi langat autosta.
minen. Kesällä 1940 Hitlerin Sak­sa
miehitti Hanskan ja katsoes­saan
täUöIn läntisen rintamansa
tnnratoksl ryhtyi koomebestf val­mistelemaan
hyökkäystä Nenvos-toliittoa
vastaan. Hitler piti Suo­mea
liittolaisenaan ; tnlevassa
hyöfckäj^sessä ja vaati maamme ;
haUltusvaltaa lakkauttamaan SN-Seuran.
jonka katsottiin häiritse­vän
Suomen osallistamista byök-käyk^
eeiu
Valtiovallan toimenpiteet Seuraa
vastaan saavuttivat Jo heinäkuussa
1940 tavattoman räikeyden. Nämä
toimenpiteet noudattivat samaa koe­teltua
kaavaa Jasamoja likaisia me­nettelytapoja,
jotka Valtiollhien Po­liisi,
siuiillisen kuuluisa Riekin ohra-nalaltos,
oli kehittänyt pitkäUe erit­täinkin
jo lapuanliikkeen aikoina.
Käytettiin mitä erilaisimpia provo­kaation
muotoja. Ratakadulla som­miteltuja
"todistajalausuntoja" Ja
vieläpä tuhopolttoakin Rovaniemen ja
Berliinui tuhopolttojen tyyliin. Seu­ran
johtohenkilöitä Ja Jäseniä ryhdyt­tiin
heinä-elokuun vaihteessa 1940 p i ­dättämään
ja vangitsemaan. Vangit­tuina
oleville Seuran johtohenkilöille
tosin Juvattiin vapautta — eräällä eh­dolla:
Seuran jäJ»jnyydestä olisi ero-;
tettava henkUöt, jotka eivät nautti­neet
ohranalaltoksen suosiota, erit­täinkin
sellaiset. Jotka joskus olivat
saaneet tuomion ns. "valtiopetoksen
valmistelusta"! Esittäessään tämän
ehdon silloinen sisäministeri, "horju­maton
oikeustaistelija" Ernst von
Born tunnusti itsekin, että tällainen
dlskrlmlnatoorinen vaatimus, ei saanut
minkäänlaista tukea Suomen lain­säädännöstä.
Seuran johtohenkilöt
eivät alistuneet lainvastaiseen vaati-mukeen,
— ja hallitusvalta Jatkoi vä-kival.
tatoimenplteitään Seuraa: vas­taan.
. ' . •
Harjoittaessaan maamme etujen
vastaista politiikkaansa silloiset val­lanpitäjät
omaksuivat fasistisen aja­tuksen,
että todellinen isänmaallisuus
muka edellyttäisi vihaa j a sapelinka-listelua
Neuvostoliittoa vastaan, mut­ta
että sensijaan pyrkimys rauhan­omaisiin
Ja ystävällisiin suhteisiin
suuren naapurimaan kanssa merkitsisi
" v a l t i o - J a maanpetosta".
. Tämä Irvokas ajatuksenjuoksu i l ­meni
sitten, täydessä loistossaan ns.
oikeudenkäynnin yhteydessä sodan
kynnyksellä kesäkuussa 1941, varsin­k
i n Turun hbvlolkeiiden syyttäessä
seuran Johtohenkilöitä "valtiopetok­sen
valmistelusta" — van
Jen. kaayojeh mukaisesti. SN-Seura,
jonka päämääränä oli Suomen Ja
l^JeuYOstoliiton ystävyys, pyrki muka
SITÄ
Themistokles, kuuluisa j
sotapäällikkö, sanoi kerr
pojalleen: ;
— Sinä olet mahtavin
suus koko maassa.
—: Kuinka niin? kysyi p
— Koska armeija valvo
minä komennan-armeijaa,
tyrannisoi minua j a sinä
tiäsi.
m
Hänen täytyy kt^elUa sitä myös Gienevessa.
Suomen riippumattomuud
miseen! Syytekirjelmissä
alkeellisintakaan pyrkimy
suuteen tai rehellisyyteen,
kyi etenkin pyrkimys saa
palvelemaan Hitler-Saksa:
politiikkaa. Mutta niin
olivat tuomioistuimet sllloi
sen Poliisin ta paremmin s
san Gestapon komennuksi
että tolkuttomimmatkm sy
nivat täydestä. SN-Seura
lafckautetiiksl, sen johtol
suuri Joukko Jäseniä tuomi
aikaisiin kurltushuonerai
tai teljettiin keskltysleireil
HISTORIAN HYVITYS
Kun maamme sjfksyllä
tautunut Hitler-Saksasta j
Suomi—Neuvost.oliitto-Seu
nut toimintansa, niin "Suoi
lonvuosien" kirjoittajalla
todeta teoksessaan: ^ . . j
toinfinta vuonna 1940 ei yi
,soen ollut rikollista eikä yh
vastaista tai sitten nykyim
tämä valtava yhteenliittj
johtoa hoitavat eräät Suoi
tuimmat ja luotettavimma
set ^ on - peräti rikolline:
Todellakin täyt3'y turvai
rohkeaan ja eriskimimallisi
nettuun määrittelyyn, jotti
näyttää toteen, kuinka kek;
rikollisuus, josta SNS:ää
sen ensimmäisenä toimi
. . . K y s y m y s on tapauks
kehitys on pian osoittani
riennot, jotka >vlelä aivan
tuomittiin yksipuolisen ja
tan vastaisen virtauksen r
' Tämä toteamus nojasi
ssen, jonka: Suomi—Neu
Seura syksyllä 1944 osoitti
kalkille kansalaisille Ja jok:
nykyisen presidenttimme, i
kunniapuheenjohtaja J . K.
henkilökohtaisella myöt
sella: :• • . • •
"Siitä alkaen, kun Si
Venäjän vallankumoukse
tettua. tsaarivallan saanu
Ilsen itsenäisyyden, on k:
kaukonäköisin osa tajuni
ystävällisten ja luottamul
suhteiden- luominen Suc
Neavostoliiton välille on
lemme sekä historiallinen
saiis että välttämätön
- Varsinkin sen jälkeen, ku
oli käyhyt onnettoman tai
alkoi kansamme keskund
. Jittöa vakaumus, että epä
linen suhde Neuvostoliitto
taa vain johtaa kansanun
tömiiuksiin ja kärsimyks
että Suomen kansa voi sei
dinkotilahteestaan ainoasi
rantamalla suhteitaan ma
naapurimaahan,"
"Turvatkoon vilpitön j
vä ystävyys Saomen ja N
; liiton välillä myös Suöm
san onnellisen tulevaisuui
Nämä ajatirkset on sitten
h i n tavoin vahvistettu maan
lisen suuntauksen eroittani
osaksi. Yritykset herättä|
AKS-läistä yaleisänmaaliisu
tuomitut epäormifi^.umaan.
todellinen isänmaanystävä
tunnustaa nykyään, että lu
pitön ystävyys Neuvostoliitt
on Suomen Itsenäisyyden, r
tomuuden ja rauhan, isäi
onnen kulmakivi. '
toronto, — Kesäkuun 22—29 pn
välisenä aikana pidettiin Helsingissä
kokous mikä saattaa muuttaa Maail­ma
historian kehityksen suuntaa.
Lähes 2,000 ihmistä^ edustaen kaikkia
aatesuuntia ja 68 maata, kokoontui
tässä tUaiajudessa. "
Perjantaina, hehiäkuun 15 pnä. k e l ­lo
8.30, kuullaan King Edward hotel­lissa
raportti tästä tilaisuudessa.Ko­kous
pidetään hotellin toisessa ker­roksessa
ja raportit esittää Rev. I. G ,
Perklna, Joka osallistui kokoukseeh
seuraajana ja Canadan Rauhankon-gressln
Julkisuustyön Johtaja Bruce
Miokleburgh. :
Kaikki ovat: tervetulleita ja kaikki
jotka ovat kiintyneitä maailman rau­han
säilymiseen sekä tulevaan neljän
Suuren kokoukseen, rientävät kuule­maan
näitä raportteja.
Näniä ovat tosiasioita, joita ei vbida kieltää ja tällaisten olo-suhteiden
vallitessa on kerrassaan tuomittavaa, ellei suorastaan rikol­lista
diskriminointia, jos työläinen erotetaan kaupungin töistä tai
muista toimista sen vuoksi, ettei hänellä ole vielä kansalaispapereita.
Joillakin ihmisillä on tapana pu­hua
ensin Ja vasta slAen ajatella —
jos ajattiBlevat mitään muuta kilin
kaikklvaltalsta juinalaansa, dollaria.
Kuten muistetaan, k}'imän sodan
aloittamisessa huomattarväa osuutta
vieheellä Harry Trumänllla, silloisel­la
Yhdysvaltain presidentillä oli t a ­pana
pitää tämän tuosta suuria pu­heita,
joita sitten valtiosihteeri, jMre-sldehthi
neuvonantajat ja mitkä k u l -
loihkln "oikaisivat", "selittivät" tai
sllöittivat.'/;' .•.>'
(Mutta ennätys "tällä "soutajan ja
huopaajiah" alalla on sentään Y h ­dysvaltain
ulkoministerillä eli valtio­sihteeri
Dullesillä.
Viimeisin eshnerkkl sUtä mitä ta­pahtuu,
kim .'valtiomies" latelee Jär­jettömyyksiä
suustaan Ja vasta sen
jälkeen rupeaa ajattelemaan, saatiin
taas pälränä muutamana. Ja lukija
arvs^ oikein, nimenomaan Dullesllta,
Vaikka Dulles el ole sitä koskaan
Jiflkisesti tunnustanut, n i i n . hän on
Ihneisesti sitä mieltä, että sosiallsU-nen
Järjestelmä on kapitalistista Jär­jestelmää
siksi paljon parempi, ettei
kapitalismia; pelasta enää mikään
muu kuin atdmi- Ja "yetyporiimit —
Jotka maailman etumaisten tiede­miesten
arviointien mukaan antaisi­vat
sodanlietsojille sen ilon, että' voi­sivat
murhata koko ihmiskunnan. Jos
kapitalismi el voi kilpailla sosialismin
kanssa, järkeilee llrtielsestl mr. Dultes,
*nlin slUoIn on hävitettävä myös so­sialismi
—, Ja- kaikki ihmiset samassa
rytäkässä.
J a että Ihmiset saataisiin suostu­maan
uusiin sotaseikkailulhln, Dul­les
puhuu Aatu-vainajan lailla Neu-yostolilton
heikkoudesta!
Viimeksi, kesäkuun 10 päivänä,
Dulles esiintyi Yhdysvaltain kongres­sin
erään valiokunnan tilaisuudessa
j a sanoi, että Neuvostoliitto on "ro­mahduksen
partaalla".
K u n Yhdysvaltain hallituksen pää­mies,
presidentti Eisenhower vastasi
Neuvostoliiton kommunistipuolueen
pääsihteerille tätä kysymystä koske­vasta
asiasta, n i i n hän (Eisenhower)
sanoi heinäkuun alussa, ettei hänen
tietämänsä • mukaan kukaan 'U8A:n
hallituksen edustaja ole inllk>lidcaan
vihjannut, eftä Neuvostoliitto olisi
heikossa asemassa Genevessä. Tämä
luonnbllisesti oli täydellinen vasta­kohta
mr. Dullesin esittämälle aja-tukseUe.
että Neuvostoliitto "on ro­mahduksen
partaalla".
Tämän ristiriidan selvittämiseksi
tai paremminkin silittämiseksi, jul­kaistiin
Washlngtonissa heinäkuun 9
pnä lausunto, jonka mukaan "selitet­tiin",
ettei valtiosihteeri Dulles tar­koittanut
sitä, että Neuvostoliiton
edessä on "hetikphtainen kriisi",
vaikka hän sanoikin, että "Venäjä on
romahduksen partaalla".
. J a vaikka Dulles antoi moisen lau­sunnon,
niin presidentin lehtlaaiain
sihteeri JamesG.Hagerty sanoi "se-iltyslausiirmossaan"
ettei presidenthi
j a valtiosihteerin välillä ole mitään
mielipidereroavaisuutta! -
K a i k k i : tämä on tietenkin vanhaa
laulua. An'.a voitaisiin sivuuttaa sää­liväisellä
hymyllä, ellei kysymys olisi
vakavista asioista.
Kuten muistetaan, toisen maail­mansodan
edellä "selitettiin", että
Neuvostoliiton hallitus haluaa kollek-tiivLV-
a turvallisuutta faslstlhyökkäys-tä
vastaan sen vuoksi kmi Neunrosto-llltto
on "heikko" Ja "pelkuri". Hit­lerin
Aatu ja muut fasistit rakastivat
siUoiri puhua "savljalkaisesta jättiläi­sestä"
. Joka kaatuu enaimmälsestä
mlekaniskusta jne. .
Me tiedämme nyt kuitenkin, että
NeuvcstölUtto ei ollutkaar
vaan siksi voimakas, että si
tavaa osuutta.Euroopan kar
pauttamisesaa. fasismin c
vielä senkin jälkeen kun
saanut käytettäväkseen koi
pan voimavarat.
Näin on ihneisesti asia
Kaikki luotettavat tiedot c
että Neuvostoliitto ja koko
nen maallmanoai on nyt
kaampl kuin milloinkaan eni
vastikään Neuvostoliiton raul
set j a sovittelevat tarjoukse
tykset eivät ole heikkouden. •
man ja Itsevarmuuden mer
• Meillä on ; tästä todistaja
vostolutossa' juuri vieraillee
neen ja kouliintuneen politi:
tian pääminiateri Nehrun va
että Neuvostoliiton soivttelu
sia ei ole tehty heikkouden
NeuvöstoUlton Ja sosialistia
ilmansodan "heikkoudesta"
Aatu-vainajan tavoin vain i
vastoin parempia tietojaan
vat ayöstä ihmiskunnan uut<
leikkiin.
Tämän vuoksi on parasta
h im Dullesin kuin hänen hei
molaistensaikin tarkoiiukielll
heet neuvostoliiton "helkfa
sillä nUllä el auteta mitääi
kuin fiodanUetsoJatn ja aaeteh
asiaa — Ja petetään itseämm
maamme Ja koko ihmiskuiuu
menoksi, — Känsäkoura.