Vapaus, August 18, 1928

              i^naniaina, elokmm 18 p;nä—Sat, Aognst 18 ^177--J928i
VAPAUS «TM. Oourio. k&i^kira. pailu «caB^su-. i< niZrSUTiaS frthyiiitlli
A. VAARA.
T O I M I T T A J A T t
B. A- TEXHUMN. H. SCLA. E- PEHCOKEX.
XatuMnd <t tk« P«t Offic* Dcpotmsx. Ottswa. M Mcosd CUM osttcr.
VAPAIA (Ul«rtT>
iLUQrrCSHIXNAT VAFACSESSA:
KauDaOaotskMi flJ» kerta. t SM kaks kotaa. — AnoliittooiuacBcaaMtakact SOc »al«t«fra.i»« —
IQaHsSBBnoiimotakaet SOe. kcRa. 1 kertaa. — SrsirBiUsMscakact tl-00 karta. IZJOO S kertaa. —
AtiaaraOaocakm kerta. SUw kakaj kotaa. — XUtoaaaotak*» tlM kerta. — K B o l f a n»et«k-
M KJK kerta. SOe. Iiii ma ken kiitcMlaaaacJia tai m^aunjanni. — HiIfT»iari«»W j* raotriigir^akait
Me. kerta. tUM kelaa kaitaa. — Tilaf«;n1»omiien ia Uaotuatasttoarica oa, T i i i f T t n a a i , Iibacacsä*ä
•taacailsista ctakätaea. — Ttiaakaia. Jeia «i a m a laka. ai caUa mettiräia. paiM rtimfia^m. joilla
uksen" alainen henkilö tekee min­kä
• hyvään teon^ mistä tehUulijat
eität pidä, tulee poliisi pidättä*
mään hänet ja 1,000 dollaria tulee
automaattisesti menetetyksL
5iinä ovat yleiskelvolliset kasi-raudat
työväen järjestäjille!
TILAUSHI-VNAT:
i Tk. s u * , e kk. Srsa. s kk. «I.TS ja 1 kk. tl.00. - Tk<i7»ahoilua >a
I «k. S6.fle « kk. tuo. 3 kk. tlM ja 1 kk. f l ^
•eki anaaOr
Lakteca alorsi iloviBkKt p i t i i olla kosstohua -kciip t ip. U a e « T a c i p Z i T i a c^elllKni a r k i ^ i ä s ä.
Vapcadas i»imitw: Ubartr BaOiBac SS Lorsa Stract. PakaEa SSSV.
Va»«sdca kaattorii LOctr Baildiac SS Lorsa S(. Pabelia 103*. PaatioaDU: Box 69. S a A v y . Oat.
adrcrtiaiaf catca 7te. per eoL iacb. Miaimaa cbarta fw aiaela litmtia» TSc Tka Vapasa
* Cka baat ad*crt{iSoc w»a£mm aautcf tka Fiaaiah Paapla ia Caaa^
fea acta ttOkia takaaaa aaa raataaau eea:su>«cca kinaaaaesaa. kirjottakaa aaditla— tiTVVfanhrtuja»
etu aiaelU: i. V. KANTiASTO. titkkaanbeitaia-
Saccon ja Vanzettin telotuksen
vuosipäivänä
Kuluv-an kuun 22 päivänä tulee
kuluneeksi vuosi tvöväenluokan kah­den
marttyyrin, Nicola Saccon ja
Bartolomeo Vanzettin telotuksesta,
mikä tapahtui sähkötuolissa. .\iin,
kaksitoista kuukautta on kulunut sii­tä,
kun proletaarisen suuttumuksen
ja kauhun aalto sähköisti työläis­joukkoja
kautta maailman. Vuosi
on kulunut siitä, kun New Yorkin
poliisit panssaroitujen moottoripyö­räin
kera ajoivat läpi itkevän ja lau
lavan ihmismeren, mikä oli kokoon­tunut
Union-torille, kun '.iedostus-toimistot
olivat ilmottaneet toverei
densa Saccon ja Vanzettin kuolemas­ta.
Tasan vuosi on kulunut siitä, kun
Massachusettsin valtio., mikä toimi
Amerikan kapitalistiluokan . aseen­kantajana,
heitti Saccon ja Vantet-
Iin ruumiit työväenluokan odotta­vaan,
avonaiseen syliin ikäänkuin va­rotuksena
siitä, että tästä alkaen saa­vat
kaikki työläisten puolesta tai!>-
telijat odottaa samanlaista kohta­loa.
V •
^ Nopeasti on vuosi iJlerähtanyi.
Sen kuluessa ovat työläis^ Ameri­kassa
'(ja myös muissa maissa) saa­neet
kokea monia katkeria totuuk*
sii palkkain alennuksia, työ­väenjärjestöihin
kohdistettuja tuhoa-misryntayksiä
niiden tehtaili jäin jär­jestöjen
alotteesta, jotka araativat
kapinallisen suutarin ja kalakauppi­aan
henkeä. Saccon ja Vanzettin
kuolema ei ollut muuta kuin alku­soittoa
sille helvetilliselle joukko-murhain
ja sorron sjTnfonialle, mi­tä
Oli harjotettu Coloradossa,
Pennsylvaniassa ja Ohiossa ja nyt
parhaillaan New Bedfordissa.
Niin, vuosi on vierähtänvl- Se on
ollut katkera luokkataisteluiden vuo­si,
joiden kuumeis^sa melskeessä
saatetaan helposti unhottaa edes­menneet
suuremmat ja pienemmät
tapahtumat Mutta ettei Saccon ja
Vanzettin telotus tulisi unhottumaan
työväenluokan jäseniltä, niin sen ta­ida
on Canadan työväen puolustus­liitto
osottanut maan kaikille työ­väenjärjestöille
kehotuksen, missä
korostetaan Saccbn ja Vanzettin
muiston kunnioittamista ja elokmm
19 ja 26 päivän välisen ajan pyhit-tämbtä
erikoiseksi työväen puolus-tusviikoksi.
Tätä puolustusviikkoa ei tule kui­tenkaan
viettää sairaanloisen tun­teellisuuden
merkeissä, vaan meidän
on ryhdyttävä taisteluun, vaatimaan
kapitalististen maiden tyrmissä viru-vain
luokkataistelijain vapauttamis­ta.
Ja vielä pelkkä vaatiminenkan
ei riita, Etta tämä vaatiminen sabi
konkreettisen, käytännöllisen muo­don,
täytyy itsekussakin maassa oUa
tehoisass«k toimintakunnossa oleva
työväen puolustusliitto. Siksipä, kun
täällä Canada^akih vietetään Sacr
con ja Vanzettin muistojuhlia, se­lostettakoon
niissä näiden martt3ry-riemme
elämäntyön ohella Canadan
työväen puolustusliiton osastojen
järjestämisen ja toimintakuntoon
saattamisen välttämättömyyttä. Si­ten
voimme parhaiten kunnioittaa
Saccon ja Vanzettin, työväenluo­kan
esifaistelijain elämäntyötä.
toon, koska tuhannet dollarit eivät lista keksintöä. Niinikään on koko
ole niin helposti otettavissa ja työ- työväenluokan velvollisunteaia ryh-läisten
kä\tettävbsä- Tällä uudel-jtyä heti ja entistä tehoisammin a-la
laitteella tahdotaan ehkäbtä työ-! vustamaan näidai alueiden tekstiili-
Iäiset järjestäjtymästä, asettaa ka-j työläbiä, sillä jos heidän käsiinsä
pula heidän suuhunsa niin hyvin i as^etaan käsiraudat, tullaan sama
lakkojen aikana kuin muulloinkin temppu uudbtamaan kaikkiin niihin
Kun mainitunlainen menetelmä ja yleensä ehkäistä meidän luok-i lobtenkin alain työläisiin nähden,
on käytännössä, saatetaan minkä karame turvaamasta itseään työnan-! jotka pyrkivät rakentamaan ts
hv-vään työlakon kaikki johtajat pi-|tajain hyökkäyksiä vastaan tai pai- väenliik^tä.
dättää ja asettaa "varmuustakauk- rantamasta olosuhteitaan,
sen" alabeksif sekä sen jälkeen uu-luville
osuustoimmiian lannattajiUe.
ja vaadittava heti päätös siitä, kuin-osuustoiminnalliset
liikkeet aikovat
käydä taistelua hintojen alentamiseksi
delleen pidättää millä h)-vään teko­syyllä,
aiheuttaen täten suurten ra-hasumraain
menetyksen. Näin ol­len
on tämän **keksinn5n" päämää­ränä
ilmeisesti ehkäbtä työläbet
aktiivisesti osallistumasta lakon joh-
Taistelunsa voittamiseksi tarvitse­vat
Fall Kiverin ja New Bedfordin
Fall Kiverin ja New Bedfordin; tekstiilityöläiset rahaa yhtä hpin
tekstiilityöläisten velvollisuus koko
työväenluokkaa kohtaan vaatii heil­tä,
että he pontevasti ja viimeiseen
saakka vastustavat tuota tekstiilipa-roonien
pikku tuomarien saatanal-perheidensä
ylläpitoon kuin myös
taistellakseen yllämainitunlaisia pi­rullisia
keksinnöitä vastaan- Autta­kaa
heitä, työläbtoverit, lausuu D(fi-
Iv tTorAer lopuksi.
Muistonne elää!
Kirj. MAGmS HiEUS.
Sacco ja Vanzetti,
muistonne elää!
Sitä ei työläisten mielistä viedä,
unhola sille ei vaippaansa siedä,
vaikk' yöhön on sammunut elonne liekki.
Sacco ja Vanzetti,
muistinne elää!
Teitä ei horjuta vuosien piina,
ei tuonut kammoa kuolemanlinna,
ei, teloitus, mV eteenne entää.
Sacco ja Vanzetti,
muistonne elää!
Polvesta polvehen ker,tomus kulkee,
kuinka oV *'oikeus" verinen, julkee,
tuhosi elonne, sähköllä poltti.
Sacco ja Vanzetti,
muistonne elää!
Tuomarit teloitusmerkin kun antaa,
saavat myös murhasta vastuun nyt kantaa,
siks" kerran kun oikeus herää.
Sacco ja Vanzetti,
muistonne elää!
Kohtalo katkeran tuntehen nostaa,
kerran sen kuolonne raatajat kostaa,
ja pyövelit, riistäjät loppunsa tietää.
Sacco ja Vanzetti,
muistonne elää!
Kunniaa teidän ei paineta' lokaan,
syytön on kuolonne, iski se okaan
luokkanne syömmeen, vääryys kun voitti.
taistelua veroja ja tulleja vastaan,
ja taistelua työväenliikkeen vaatimus­ten
puolesta.
Osuustoimintaliikkeen kehittyessä
niissä maissa, joissa työväenliike on
suuresti laajentunut, ovat osuustoimin­ta-
ja työväenliikkeet lähentyneet toi­siansa.
I^mä lähestyminen on useis­sa
tapauksissa johtanut alemmissa
elimissä hyvinkin läheiseen yhteistyö­hön,
joka on ilmennyt aineellisena
avustuksena ja muina solidaarisuuden
ilmaisuina osuustoimintaliikkeen ta­holta
työväenluokan lakko- ja poliifc
tisten taisteluiden aikana. On selvää,
että osuustoimintaliike on tärkeä työ­väenluokalle
ainoastaan silloin, kun
se avustaa' työläisiä jokapäiväisissä
taisteluissa, ja heidän toiminnassaan
«rusteja vastaan, jotka pyrkivät kes­kittymään
yhä tehokkaammin. Eri^
toten työväenluokan osuxistoiminnallis-ten
liikkeiden täytyy, käsikädessä
ammatillisten järjestöjen kanssa, käy­dä
taistelua työläisten vaatimusten
toteuttamiseksi. Viimeisen imperialis­tisen
sodan ja Venäjän vallankumo­uksen
kokemukset ovat osottaneet. et­tä
imperialistinpa sota on mahdollista
vain silloin, jos sosialidemokraatit saa­vat
työväenluokan petettyä jutuilla
sodan laadusta, ja että sosialidemo-'
Sacco ja Vanzetti, -
muistonne elää!
Luokkamme marttyyriseppele teille^
on annettu aatteemme sankareille,
muistonne veljien mielessä helää.
\
E^nme ole unhottaneet teitä, Sacco ja
Vanzetti!
Eläköön Sacco ja Vanzetti! Ku­ka
sanoi, että nämä kaksi työ­väenluokan
esitaistelijaa ovat kuol­leina?
Yhdysvaltain rahavallan hol­hoojat
tosin julbtivat, että nöyrän
suutarin ja -vaatimattoman kalakau-pustelijan
rutuniit olivat tulleet
sääntöperäisesti poltetuiksi sähkötuo­lissa
Yhdysvaltain lain ja /or/ei/vA-sen
ylläpitämbdcsi, mutta kun mil­joonat
yhtenä kuorona huutavat
Sacco ja VanzeUL, niin että nämä ni­met
kaikuvat maailman yhdestä lai­dasta
toiseen, niin kuinka saatetaan
silloin sanoa, että Sacco ja Vanzetti
ovat kuolleet?
Eläköön Sacco ja Vanzetti! Nä­mä
kaksi vaatimatonta italialabta
siirtolaista tulivat .\merikaan, toi­voen
sieltä löytävänsä oikeutta, va­pautta
ja yhdenvertaisuutta — noita
por\-arien ylistämiä, mutta viekkaan
kaihtavia määreitä — löytäen n:i-den
asemasta kuitenkin vain katalan
ja hävyttömän riiston, kohdistettuna
heikkoihin ja omistamattomiin ih-nbiin.
Mutta kun Sacco ja Vanzetti
olivat luonteeltaan kapinallbia, niin
he rohkeasti uhmasivat tuota tyran-niutta.
Sen takia kohdistui raha­vallan
viha ja kostonhimo heihin.
ja taistelu sodan
vaaraa vastaan
teljeten heidät seitsemäksi vuodek­si
kurislushuoneeseeri, mistä heidät
sitten kuljetettiin sähkötuoliin tei­lattavaksi.
Eläköön Sacco ja Vanzetti! Tei­dän
urhoollinen elämänne ja työ­läisten
asian suurenmoinen puolusta­minen
on sytyttänyt kaikkien mai­den
työläisten sydämissä taistelu-*
hengen^ mikä kannustaa heitä ku-kbtamaan
rahavallan t>Tanniuden
ja hallinnan maailman kaikista mais­ta.
Kuolemanne^ takia tulette te ikui­sesti
elämään maailman työläbten
muistissa.
Puolustaessanne työjläisten asiaa,
olette te kohdaltanne opettaneet
työläisille, miteti heidän on turvat­tava
ja suojeltava itseään.
Eläköön Sacco jä Vanzetti! Te
elätte kaikkien kapinallisten työläis­ten
sydämissä! ,
Canadian Labor Defence.
Yfei%dvoIliset käsiraudat lakon-johtajille
Massachusettsin valtion tekstiiliku-ninkaiden
juridiset käskyläiset ovat
muutamain viime päivien kuluessa
lisänneet erään voimaperäisen kei­non
lakkojen murskaamb^i ja
työväenliikkeen tukahuttamiseksi,
Idrjottaa Daily Worker,
Lakonjohtaja Peter He^elias oli
erään fallriverilaben tuomarin» Ha-nifyn
mcaellään, kuulusteltavana;
ja tämä lakonjohtaja tietysti huo­mattiin
syylliseksi ja tuomittiin sen
takia, kun tehtaiden omistajat, jot­ka
hallitsevat Fall Kiverin kaupun­kia
ja omistavat mainitun tuomarin.
Mutta asettamansa iakaus ei riit­tänyt
vetoomukseensa nähden.
N>t ilmaantui estedcsi uusi laite,
laite millä aiotaan asettaa käsirau­dat
H^eliaksen tai kenen h\-vään
muun läkonjohtajan käsiin, joihin
sitä tahdotaan kohdistaa, ehkäbtäk-seen
sen a\-ulla heidät toimimasta
lakossa olevain työläbten puolesta.
Tätä uutta laitetta nimitetään
"varmuustakauks^i". Mitä sillä
ymmärretään? Yllämainittu orga-niseeraaja
pakotettiin asettamaan
1,000 dollarin takauksen ''varmuu­deksi"'
— mikä simuna ei lainkaan
International Press Cknresponden-cessa
kirjottaa G. P. seuraavaa:
Eljrsymys taistelusta imperialistista
sotaa vastaan on probleemi. Joka tällä
h&avaa. omaa etusijan työvAenlllk-keessä.
Osuustoiminnallisten liikkeit­ten
tehtävä on lAääritellä selvästi
kantan-sa tähän ksrsymykseen, ja et­siä
keinoja käytännölliseen taistelmm
ryhtymiseksi imperialistista sotaa vas<
taan.
Vuosien 1914—1918 imperialistinen
sota ei sovittanut kapitalististen mai­den
välisiä ristiriitaisuuksia. Tunne­tut
Versaillesin, Trianonin, yjn., "rau­hansopimukset"
eivät ole mitenkään
hävittäneet kapitalististen maiden vä­lisiä
erimielisyyksiä. Niin kutsuttujen
voittajamaiden sotilaallinen ylivoima
kykeni/' ajan' ollen, pakottamaan jou­kon
valtioita alistumaan h«^c^ a l ­leen,
silti poistamatta yhtään näiden
maiden välillä olevista taloudellisista
ristiriitaisTnikslsta. Sen jälkeen voit>
tajavaltojen - väliset erimieliS3rydet ei­vät
ole vähent3n3eet. puhumattakaan
että ne olisivat loppimeet. Päinvas­toin,
nämä erimielisyydet ovat kärjis-t3meet
ja omaksuneet erinäisiä sangen
avoimia muotoja. Nykyhetkellä, kapi­talististen
maiden väliset erimielisyy­det
—. Ameiika ja Englanti. Ranska
ja Saksa, Italia Ja Balkanin maat —
omaavat ensi tilan kansainvälisessä
pontikassa. 'Jos seurauksena onkin
aukkoja kapitalistisessa yhteisrinta­massa
Neuvostoliittoa vastaan, mutta
vaikkapa kaikki vallat eivät ole vielä
päässeet jrksimieliseen gii»TnTitt>iTti«»<iii
tämän yhteisrintaman muodostamises­sa.
nUn siitä hnoHmntta on selvää,
että Englanti työskentelee .sellaisen
bltridn muodostamiseksi, ja ett| koko
k^talistisen maailman talstän Neu­vostoliittoa
vastaan kärjistyy päivä
päivältä.
Tritämme tarkistaa Kansainvillsen
osuustcdmintaliiton yleistä sulitaantu>
mistä taisteluun imperialistisia sotia
kanssa, vaikkakin sillä on taipumusta
yhteistoimintaan Amsterdamin kan­sainväliseen
nähden. Niinikään käy
Kansainvälinen osuustoimintaliitto kii­vasta
taistelua Neuvosto-VenäJän o-suustoiminnnllisifl
Järjestöjä vastaan.
GheöGn kongressissa ehkäistiin Neu­vostoliiton
osuustoiminnallisten liik­keiden
edustajan puhe. Jossa hän alis­ti
tarkistelun alaiseksi Kansainvälisen
ösuustoimintaliiton kansainvälisen po­litiikan
Ja suhtautumisen taisteluun
imperialistista sotaa vastaan. Muita
samanlaisia seikkoja voitaisiin toistaa
loppumattomiin, mutta se mikä on
sanottu, riittää osottamaan Kansain­välisen
ösuustoimintaliiton suuntaa
tässä kysymyksessä sitten Baselin
kongressin vuonna 1921. ^
Baselin kongressissa Kansainvälisen
ösuustoimintaliiton ottama reformisti­nen
kanta sotaan suhtautumiseen
nähden näjrtti liisrkin "vallankumo­ukselliselta
"Genevessä. Yleissihteeri
näet Geneves^ selosti raportissaan,
miten olisi fcäsitettÄvä tästä kysymyk­sestä
Baselissa-hsrväksytty päätödau-selma.
Hän lausui:
En usko halventavan! liittoamme
sanoessaid, että kaikki kansojen a-seistariistnnii>
yritykset eivät ole täl­lä
kertaa ainoastaan ulkopuolella
man. joka paljasti Kiinan vallanku­mouksellista
liikettä vastaan käydyn
sodan imperialistisen luonteen, kehot-vastaan.
Kansainvälisen ösuustoimin­taliiton
11 Ja 12 kongressin. Jotka pi­dettiin
Ghentissä Ja Tokbohnassa. vi-rallisei
läätökset ovat kyllin selvfi
tässä suhteessa.
Kansainvälisen tvqm.<:totmtntn«iMr«»««w
tahtoivat että hänet tuomitaan. He-[sisälly vetoomuksen yhteydessä ase-gelias
vetosi tuomion ja asetti ta- tetlavaan, tavalliseen takaukseen.
kuurahat vapaalla jalalla oleske-luaaiu
X'arten siihen saakka, kunnes
hänen vetoomuksensa ratkabtaan.
Sitä seuraava askel oli seuraavan­lainen:
Jos 1,000 dollarin "varmuustaka-liiton
mahdollisuuksien, vaan että
ne eivät suoranaisesti kuulu sen
tehtäviin. Liiton velvollisuus ei
ole vaatia ]p»T^g^v^intj^Tn aseistarii­sumista,
vaan vaatia kansanjouk­kojen
aseistariisumista siveellisessä,
InteH^ttiaali-sessa, Ja hgngeHfeessä
3rmm8rryk.vessä. että kaxisajoukot
eivät enää vaatisi aseistautumista.
Joka on niin kauan ollnt ihmis-
V^iT^TTfln ft^i^ettoin u u tff^^^n Ijdittom^
me bntäälisesti Jatkaa tätä tehtä­väänsä.
Ja me Qlemme vakuutetut,
että ohjelmamme Ja päämä&räamie
Johtavat todelliseen aseistariisumi-s
e a i . . ."
Ylläolevasta näyttäisi, että Kansain-vfilisen
osnnstoimlntaliitifm asema olisi
taen ryhtymään todelliseen taisteluim
tätä sotaa vastaan. Samalla se vaa­ti
puolustustoimintaa Neuvostoliittoa
vastaan tähdättyjä sotavarusteluja, se­kä
fiiianssi- että taloudellista saartoa
vastaan.; "ramä päätöslauselma ei
rajottunut jdnoastaan yleisiin kaavoi­hin,
mutta esitti menetelmiä. Jotka o-yat
välttämättömiä imperialististen
valtojen sotavarusteluja vastaan, ja
vaati, sodan sattuessa. Jokaisen liik­keen
kannatusta, joka voi avustaa
työväenliikkeen päämäärien nopeinta
saavuttamista.
Tämä läätöslausiBlma sai hyvin heik­koa
vastakaäua kongressin edustajilta.
Neuvostoliiton osuusliikkeitä vastaan
kä3rtävässä taistelussa ensi viulua soit­tavien
saksalaisten osuusliikkeiden e-dustaja
vastasi Neuvostoliiton osuus­liikkeiden
ehdotelmiin. Saksalaisen
edustajan puhe oli seuraavanlainen:
Tällä kongressilla ei ole oikeutta seu­rata
venäläistä edustajistoa sen esi­tyksissä
ja menetteljftavoissa; jos eri
maiden edustajat hyväksyisivät Neu­vostoliiton
osuusliikeiden esitykset,
olisivat he ristiridassa omien maitten-sa
lakien kanssa, eikä meillä ole^ oi­keutta
edelleen lisätä eri maissa koh­dattavia
ja voitettavia vaikeuksia pää­töslauselmilla,
joita täällä hsrväksym-me.
Kansainvälisellä osuustoimintaliitolla
ei niin ollen ole oikeutta konkreetti­sesti
keskustella menetelmistä impe­rialistisien
sotien ehkäisemseksi eikä
taistella semmoisten sotien varustau­tumista
vastaan, lämmöistä suuntaa
on Kansainvälinen osuustoiminta! seu­rannut
BaseUsta Tukholmaan, l^män
seikan selvittäminen osuuäiikkeiden
kratia tukee kaikin keinoin imperia­listisia
hallituksia, ja täten hävittää
työtätekevän luokan yhteisen rinta­man.
Sosialidemokratia, sodan vaarojen
saiaamispolitlikkaa seuraten, johtaa
työtätekevän luokan heikentämiseen
ja aselstarlisimiiseen, eikä valmista
työväenluokkaak käytännölliseen tais­teluim
imperialistisia hallituksia vas-ta£
ua.
kommunistinen nuoriso) sekä t^.,^, •
järjestöjen keskuudessa ( p u ^ i
rintamataistelijaiu liitto. entL^w^
tilaiden liitto).
TäJDä. työ on ensin summattava «
maiden hallitusten impenaii^*^
luonteen paljastamiseksi, ja"
nömsen taistelun Järjestämisekö S
vastaan. Horjumaton y k s i a i e l i s^
tunne Venäjän vallankumoukseen
kasvatettava vastineeksi ka-" -
hallitusten taistelulle N e u v o S S^
ja siirtomaa- ja nuoIi-siirrrT,^J!?^
Työläisten osuusliikkeiden on siis
ennen kaikkea oikein arvioitava uu­sien
imperialistisien sotien vaaran,
ja tätä tarkotusta varten ylläpidettä­vä
kiihkeää taistelua sosialidemokra­tiaa
vastaan. Joka p<ditiikallaan hei­kentää
työväenluokan asemaa Ja pet­tää
proletaariaatin. THtä työtä on
tehtävä kaikkien ammatillisten ja po­liittisten
Järjestöjen (vallankumouksel­liset
ammattiliitot, kommunistipuolue.
j a öiucuuiaa- ja PUoIi-siirtoin2afc,7
sojen vallankumouksellista l i i k e hS
tä vastaan. ,mikä solidaarisuus ^ a ^
Ihnetä vain- käytännöllisessä
lussa omaa kapitalistista haiut^
vastaan. "«-usa
•rasta lähtien on niin oUen cäät*»
tävä keinoista, joilla voidaan S E
tä imperialististen valtojen so*avW
teluL Näihin keinoihin sisäHj-v- ^
otto todelliseen yhteisrintaitlaart
sen kannattaminen taistelussa
periaUsteja vastaan muodostamS
yhteisiä toiminnan komiteoita
laajan propagandatyön ylläpitämlDS
osuustoimintalehdlstössä ja kaiSa
osuustoiminnallisissa kokouksissa^
saaottamalla kaikkeen toimintaan, ^ .
la on päämääränään kapitalistista i
maiden sotavarustelujen ehkäiseminen-taistelu
määrärahojen kieltämlsekä
varustelu- ja sotilastarkotuksiin, i»
osanotto kaikkiin äthän tarkotuksera
järjestettyihin ryntäyksiin; kaikkien
sotaa ehkäisevien Joukkoliikehönil.
sien kannattaminen Ja niihin osanoU
to: osanotto yleislakon valmistelemi-seen.
ja sen täj?täntöönpanoon sodan
syttyessä; kannatuksen kieltäminen
sellaisilta taloudellisilta ja finanssi.
tolmenplteUtä. Joilla on yhteyttä so­dan
tai siihen osanoton kanssa; ta­seita
puolen tulee osallistua kaikkiin
yrityksin. Joilla voidaan vaikeuttaa
sodankäyntL
Ainoastaan osanotolla kaikkeen työ-väenluokan
toimintaan, voivat kom­munistit
saada kuluttajain osuusliik.
keet Ja työläiset käytännölliseen, joka­päiväiseen
taisteluun sotaa vastaan,
vahvistaa osuusliikkeitä itseään, ja
siten tehdä selväksi kaikille työläisine
osuusliikkeiden suuret etuisuudet työ-väenllikkeen
yleisten päämäärien saa-vuttami^
eksL
Mntiogiii arYOsteln Saomen poliismilasta
Tnnin bovioMessa
Sen Jälkeen, mitä oikeusjutussa on
esiintynyt, täytyy mimm Johdannoksi
tunnustaa, että' on vaitssta uskoa
puolustusasianajajien esittämiin aja­tuksiin.
Ja että syytetyt niiden Joh­dosta
saisivat humaanisemman Ja oi­keudenmukaisemman
tuomion. Puo­lustuksen
ja tuomioistuimen kesken ei
valitettavasti ole itse asian käsltte-
Ijrssä, eikä määritellessä nimettyjen
lakimääräysten soveltuvaisiiutta, syn-t3m5i;
sellaista luottamuksellista yh­teistyötä,
joka normaalioloissa on puo­lustusasianajajien
tjrön edelljrtyksenä.
Täytyy myöskin pelätä, että puolus­tusasianajajien
muistutuksia, nyt kuu­lustelujen
loputtua, ei tulla mainitta-vimmin
huomioonottamaan, enempää
kuin niitakftfiTi lausumia, joita tähän
saakka on esitetty, niistähän ei ainoa­kaan
ole saanut osakseen tuomioistui­men
hsrväksymistä.
Minä en voi tässä yhteydessä koko­naan
sivuuttaa sitä hovioikeuden; hyl­käämää
vaatimusta, että asianajajille
olisi ainakin kuulustelujen alussa an­nettu
tilaisuus saada täydellinen tieto
kuulustelupöytäkirjojen sisällöstä. Pait­si
että puolustusmahdollisuudet asia­kirjain
salaamisen vuoksi vähentyisit,
niin että
nyt voidaan pelätä tuomion annetta­van
salaisten neovottelojen
perusteella.
Kuitenkin haluan minä tässä mer-kityksellisessä
oikeusjutussa Ininnioit-tavimmln
saada esittää muutamia oi­keudellisia
Ja yleisiä näkökohtia:
Syyttäjä ön yleiseksi perusteeksi
maininnut kanteessaian Korkeimman
oikeuden päätöksen 16 p:vä maalisL
1925, joka koskee eräitä Suomen työ­väenpuolueen
jäseniä. Tässä päätök­sessään
on korkein oikeus johdannoksi
seUttänyt, että työväenpuolueella öH
tiettävästi kauhuaherättävä tarkoitus
"kukistaa voimassa oleva hallitus-,
muoto ja yhteiskuntajärjestys ja sen
sijalle asettaa proletariaatin diktatuu­riin
nojautuva neuvostojärjestelmä."
Mutta Korkein oikeus el katsonut yk­sinomaan
tätä työväenpuolueen po^
Uitosta tarkoitusta, vaan näki hy­väksi
myöskin ilmoittaa millä tavoin
puolue olisi ryhtynyt valmistuksiin
tämän väitetyn valtiopetoksen toteut­tamiseksi.
Ja tässä on Juuri ydinkohta. Minä
en halua puolestani toistaa sitä laa­jaa
oikeudellista perustelua, joka täs­sä
"valtlopet<&sen valmistelua" kos­kevassa
oikeusjutussa on esitetty, sen
saamatta kuitenkaan suomalaisten oi­keuslaitoksen
huomiota, ja joka kos­ketteli
rankaisemattoman poliittisen
mielipiteen ja rangaistavan konkreet­tisen
valmistustoiminnan välistä eroa.
Tahdon vain korostaa, että suurelta
osalta syytettyjä koskee asia samaa
seikkaa oikeudelliselta näkökannalta
katsoen. Kys3mays on siis:
näyttää hovioikeuden päätöksellä o l ­leen
toinenkin sisältö: Minä en voi
puolestani tulkita tätä erittäin omi­tuista
päätöstä muuksi, kuin että se
on tuomioistuimen epäluulo juriidista
puolustusta kohtaan.
Sittemmin on, kuten tmmettua, sa­nomalehti
"Vaasa" saanut kuitenkin
tilaisuuden julkaista kuulustelupöylä-j taikka ovatko he vain omanneet ja
ovatko kommnnistisen puolueen jäse­net
ryhtyneet laillisesti rangais­tavaan
valmistelutoimintaan.
kirjat tai osan niistä. Puolustukselle • levittäneet määrättyjä katsantokantc-työläisjäsehten
JoUkoiDe on vallanku-tnoukseliisten
osuustoiminnan kannat­tajien
erodmäisiä velvollisuuksia.
Kansainvälisen osuustoimintaliikkeen
yleisen suhtautumisen koko työväen­liikkeeseen
nähdrai tä3rtyy saada tär­keimmän
sijan toiminnassamme. Tä­mä
on keskeisin kysymys. Ajatus o-snustoimlntalilkkpiden
««n kutitusta
.'^puolueettomuudesta''. Jcmka päämää­ränä
on syventää nsiii «tniTnint^my-keen
Ja työväenjärjestöjen välfOä val­litsevaa
juopaa, ja irn>^i«'ht1a osiras-frrimtnt^^
tff^,. pQrvarilliseen haUitusJär-
Jobtannt aseistariisumiseni, mutta pro­letaariaatin
aseistariisamiseQa imperia­lististen
hallitusten edessä, elleivät Imm-munistit
asiaan sekaantumisellaan nU-si
häirinneet osuustcäminnallisen lilk-
Ireen Johtajien smmnitelmia.
Ghentin kongressi jo «ikniOTnmin
yhdistäminen kapitalistiseen Järjestel­mään
on edistynyt pitkälle. Kansain­välinen
osuustoimintaliitto vaatii oi­keutta
osallistua Kansainliittm työ­hön,
se^ virallista ediKtusta sen.eli­missä
ja tärkeimmissä jaostoissa. Sa- sotaa viastaan; Tukholman kongressL
esitti ^ paljoa sävonmin "keinoja Ja
meneteZmiä" Kansainvälisen ösuustoi­mintaliiton
taistelussa imperialisti-ta
maila kertaa Kansainvälinen osuustoi-mintaliitto
kuitenkin kieltääntyy rnuor
dcstamasta yhteistä toiminnan komi­teaa
kansainvälisten ammatillisten
järjestöjen kanssa, koska se ei mil­lään
muotoa halua oHa yhteydesä
Punaisen ammntiHisen kansaiirvälisen
minkä aikana imperialistinen sota
vallankumouksellista Kiinaa vastaan
oli jo parhaillaan käynnisä, selvästi
määritteli liiton suhtaantumisen söta-fcysymykseen.
Neuvosto-Venäjän edustajisto esitti
Tukholman kongressille päätöslausö-
Jestehnään yhtognVttCTt^ttAT^flTla sen
kapitalistisen Järjestelmän kanssa —
tämä ajatus pncdueettonxuudesta on
tuBut keskeiseksi kysymyksekd koko
csuustPi^^tQ^^^yiiT''??^, kysymykseksi.
j(Äa cm selvitettävä hihnana millä hy­vänsä.
Kuitenkin ei^*^ vääxin aset­taa
kysymystä" siihen muotoon, että
kuka kannattaa Ja kuka vastustaa
poQlueettamuutta. Ensiksi on selos­tettava
osuu&toimintalllkkpen ymmär­rys
"puölueettomuus''-terniistä, osot-famaTla
että se cm yhteistyöskentelyssä
on tämä julkaiseminen sellaisenaan ar­voton;
itsestään selvää on, ettei sel­laisiin
sanomalehtitletoihin voi luot­taa
varmastL Mutta sitä tosiasiaa
voi korostaa, että pucdustusasianaja-jUta
on salattu osa ja ehkä kaikkein
tärkein osa, oikeudenkäyntiaineistosi
ta, samalla kuin toiset henkilöt. Jotka
ovat kolomaan tilkopuolella Juriidisen
maailman ja oikeudenkäynninpiirin.
nauttivat suurempaa luottamusta Ja
heille ilmoitetaan perusteemaa tiedol-tuksia.
Itsestään selvää on. että asian­ajajat
ovat tarkkaavaisesti seuran­neet
asiakirjoja, dinä määrin kuin
niitä on oikeudessa: luettu Julki; täl­löin
on vcdtu todeta, että ä^tävätkö
pöytäkirjat Jotain mikä (disi perus-
Xeeoa, niiden salaamiselle, tai eivätkö
ne ole kokonaan esitetty.
Itse vangitsemiset. Jättäen syrjään
kansanedustajain koskemattranuuden.
kotitariatstukset Ja kuulustelut .kldu-tukäneen
Ja laittomine muotoineen.
kaikki nämä Väitetyt säkät, kuten
käy esille osasta esitetyistä vastaus-kirjämistä.
ovat useissa vastaajissa
aiheuttaneet sen. käsityksen, että
tässä asiassa ovat nddhralta Ja voima
määzäävinä, (dkä mikään
laflBnen <Bkeiis.
prarvarien kanssa kaikigsa kapitalisti- Minä asetan yhteen tässä ilmnn se-sien
hallitusten elimissä «Hanskan ta-|litykaä mitä täten on esiintynyt oä-lotidellisessa
neuvostossa. Englannin Ikeudenkäynnissä jutun aikana ja olen
teollisen rauhan neuvostossa, Kan-|tällöin läkoitettu vakuuttamaan to-sainffitossa
yjn.), voidaksemme pai--dennäköiseksi, että koko tässä cäkeu-ja.
Korkein oikeus selitti työväenpuo­lueen
toiminnasta ensiksi, että tämä
"oli niin järjestetty, että sanottu tar­koitus
saavutettaiäin puolueeseen liit­tyneiden
joukkojen väkivaltaisten toi­menpiteiden
avulla". Toiseksi esitti
Korkein oikeus kysymyksen ollessa pe­lätyn
valtiopetoksen toimeenpanon
ajankohdasta, että tosin.mitään mää­rättyä
ajankohtaa ei oltu ilmoitettu,
mutta että tjröväenpucdue oli ollut kui­tenkin
valmiina, suotuisissa o l o i^
läheisessä tulevaisuudessa ryhtymään
tfdmeen. Kcdmatmekä esitettiin, että
työväenpuohieäla oli ollut apuna "sa­lainen
toimintajärjesto^, joka ratkaise­vana
hetkellä olisi oDut apunv puo­lueelle
vallankumouksen toimeenpane­misessa.
Neljänneksi tahdottiin lo­puksi
uskotella, että maas3.x toimi sa­laisia
Järjestöjä. Jotka olivat muodol­lisesta
erossa työväenpUcäneesta, mutta
kuitenkin ty&^eiqnx<dneen toimitsijaa
tiesivät niiden ol^bassaolon ja xoinu-vat
n e Mtmnjiga tarkoituks^sa kiun
työväenpuoluekin.
Kaiken tiutnän katfem siis Kort«^
oOcr^is Siirit mtärin vajEistelutoimin-naksi.
että rangaistava raja oli saa-jastaa
tämän puolueetttHnuuden ta-jdenkäynnissä on tarkoituksena antaa
kana piilevän lucfeka-yhteistoimin- puclustusasiMajajille aivan arvotto­mia
ja nöyryyttäviä todennäköisyys-ilmoituksia.
nan laadun. Tämä kysymys on sel­västi
estettävä työväenluokkaan kuu-yutettu;
ne henkilöt, jotka, i^etoiserta
työväenpuolueen tarkoituksesta, olivat
ottaneet (»aa sen toimiTitaau, sellai­sena
kuin se edellä on iriainlttu. kat­sottiin
tehneen itsenä syyiliskä val­tiopetoksen
valmisteluun
Minä otaksun, että ktin nyt on
symyksessä Suomen koiarnnnistinen
puolue, hovimkeus ei katso sen tar­koitusta
vähräunän yhteiskuntaa hor­juttavaksi
kuin "tySväeiqraoIueenkaaB.