Vapaus, September 30, 1961

              Puolan Palinski
önsi m-emiätyksen
ja vei mesfaruuden
VVien. •— Painnonnoston maail­manmestaruuskilpailujen
jatkuessa
suhnuntaina voitti puolalainen Pa-
Ud&ki kovyen raskaansarjan maail­manmestaruuden.
Hän paransi
työnnössä omissa nimissään ollutta
macilmanetinätystä 186,5 kilosta
190 kiloon.
Pali.n; k i n yhteistulos oli 475 kg.
Tois^eksi sijoittui Englannin Martin
(462,5) j a «kolmanneksi Neuvostolii­ton
Vorobjev (457,5). Suomen Veli
Karhu oli 11' tuloksella 400 kg.
: Lauantai-iltana voitti raskaan
keskisar an Neuvostoliiton Plutk^
felder tuloksella 450 kg: Unkarin
Toth-nosti yhteensä 432,5 kg j a sai
hopeaa. Pronssille selviytyi USA:n
Kono tidoksella 430. Suomen Kaila-ärvi
nosti saman määrän rautaa,
mitta hävi:i Konolle vaa'alla.
Saksan Rolf Hering
Ikethästi 82.48
Köln. — Viime viikon perjanlai-liltana
saavutti Rolf Hering uuden
ISaksan ennätyksen keihäänheitös-isa.
Ennätys kirjoitetaan nyt 82.48.
I Entinen ennätys 80.22 oli viisi
Ivuötta vanha ja omisti sen Heiner
|WiU.
KLAUS U. SUOMELA:
Neuvostoliitossa ei tunneta
sala-ammattilaisuutta
Aikriseaimin kerroin miten
sm t :örikysymys juontaa juuren­sa
vanhasta orjayhteiskunnasta,
keskisikaicesta feodaalijärjectel-niästä
ja aina' nykyaikaan saakka,
ulottuvasta lännen "gentleman*
r i " ; l a kapitaUstijärjestelmästä.
Tosin Eiiglatinih yleisurheiliililt-
I to oli viime vuosisadan lopuMa
licV^ttävfnään, tnahdottomäksi
käyneitä rajoltufc la, mutta tulok­set
tuskin vastasivat tilanteen
'vaatimuksia. V. 1866 laadittiin uu-d^
t amatöorl:ääniiöt, joiden mu-
,,kaan amm.attilaiselcsi kätsöttljn,
henkird. joka oli 'kilpaillut am-mattilalseta
kanssa millaisesta
palkinnosta hyvänsä tai joka o l i
valmentanut, opettanut tai vain
avustanutkin urheilijain haitjoi-tuksia
j a tästä saanut rahallista
korvausta taikka joka palkkaa
nauttivana ' toimi mekaanikkona,
käsityöläisenä tahi ruumiillisen
työn tekijänä."
1890-luvulla sanontatapaa hieman
tiivistettiin, mutta asiallisesti sään­tö
jätettiin kutakuinkin ennalleen:
'Amatööri on sellainen henkilö, jo­ka
ei milloinkaan ole kilpaillut ra­hapalkinnosta
tai vedosta ja
j,oka e i myöskään oUuj^ opettanut,
valmentanut tai avustanut urhei-luharjoituksis
a saadakseen siten
elatuksensa."
Mainittakoon, että kansainvälisiä
amstöörisääntöjä seuraten Tukhol­man
olympiakisoissa 1912 oltiin vä­hältä
sulkea tie nuorilta suomalai­silta
voimistelunopettajilta, joihin
tämänkin kirjoittaja Suomen ho-peamitalijoukkueessa
kuului. Vain
se, että kukaajti riieistä ei ollut vie­lä
ehtinyt toimia opettajanvirassa,
pelasti tilanteen. Nythän tässä suh­teessa
ei läheskään olla niin pikku­maisia,
:"a monet olympiakjsoissa
kunnostautuneet voimistelunopetta­jamme
ovat jo vuosikaiisia ennen
k i s o a olleet kiinteissä viroissa.
Mutta'sittenkin amatööriongelma
muodostaa nykyisessä porvarillises­sa
urheilussa ammottavan mätä-haavan.
,
N L I I T O S S A E I O L E S A L A -
A M M A T T I L A I S U U T TA
Neuvostoliitossa ei ole tarvinnut
siirtyä sala-ammattilaisuuteen. Sii­hen
on vaikDttanut maan yleinen
koulu- ja liikuntakoulu järjestelmä,
joka kautta linjan on sen r u l l i in
joutuvalle maksuton, vieläpä apu­rahoin
tuettua. Itse "keskikoulu''
(vastaa jakseenkin meikäläistä op­pikoulua)
.'oka valmistaa oppilaan­sa
erilaisiin opistoihin j a korkea­kouluihin,
ei liikuntakasvatustehol-taan
ole sinänsä mikään ihanne.
Pari kolme viikkotuntia liikunta­kasvatusta
ei voi tehdä ihmeitä
enempää siellä kuin täälläkään.
Mutta valmennusjärjestelmä ei r a -
joitukaah ''keskikouluun". Katso­taanpa
tarkemmin.
Voimaperäinen liikuntavalmen-nus
aloitetaan jo lastentarhoissa,
joissa liikuntaleikeillä j a -peleillä
on vallitseva asema. Urheilun e r i -
koiskouluituksessa toimii "keskikou­l
u n ' rinnalla ja sen kanssa yhteis-työs-
« sekä osittain tämän" valvon­nankin
alaisina muutama muukin-urheilun
kannalta tehokas elin.
Näitä ovat pioneeri- : a nuorisojär­jestöt
(komsomolit)j joissa erilai­set
liikuntalajit muodostavat kas­vatuksen
ytimen.
URHEILUKOULUT KYKYJEN
ESIINVETAJINA
Tehokkaimpana koulunuorison
huippujen valmentajana toimii
kuitenkin ns. urheilukoulu, joka
työskentelee tavallisen "keskikou­l
u n " rinnalla. Professori G. L . K u -
kushkinin johdolla laaditussa Neu­vostoliiton
liikuntakasvatuksen teo­riassa
esitetään tällaiset urheflu-
;)^koulut pääpiirteissään seuraavasti:
Teoksen ilmestymisvuonna (1953)
niitä oli etupäässä suurissta kaur
pungeissa.
"Näiden koulujen perustehtä­vänä
on nuorten urheilijain mes-
•taruuskykyjen edistäminen sekä
heidän kasvattamisensa neuvosto-isänmaallisuuden
hengessä".
Jo tämä merkitsee kaiken kei-notteluhengen
(länsimaisen urhei­lun
kirouksen) poisjuurittamisen.
"Koulujen työskentely järjeste­tään
siten »etteivät ne irtaudu
varsinaisesta yleissivistävästä
koulusta ja. ettei nuorison urhei­luvalmennus
lainkaan jarruta
sen opintoedistystä".
IHAASTERYNTÄYSTULQS ON NYT $5,368.39
Tähän katsaukseen saapui noin 50 lahjoitusta ja niiden katteeksi $208.00
Liekin ja Vapauden ilmestymisen takeeksi saapui jälleen viitlsen-ikymltientä
lahjoitusta ja niiden katteeksi sievä rahasumma, $208, sekä
snttrlmäirfi uusia haasteita muille sanavapauden ystäville ja kannattajil-jle.
KUtos!
fe[alken fcalkkiaah-on Liekin ja Vapauden ilmestymisen takeeksi kerty-
Imyt käynnlssäolevan haasteryntäyksen aikana $5,368.39, sillä aikaisem-jmlnon
jo ilmoitettu Vapaudessa $4,770.89 ja Liekissä $389.50.
Kun tavoitteena on vähintäin $7,000 suuruisen rahasumman han-
I kinta, mitä ilman joutuisivat lehtemme hyvin vaikei:iin talousvaikeuk­siin,
niin siitä johtuu, että haasteryntäys jatkuu edelleen, sillä yleisesti
katsotaan, että työväenlehdet ovat nykyaikana tärkeimpiä, kuin milloin­kaan
ennen: *'01koon vaikeuksia vaikka kuinka pal>n, ja niitä on mi­nullakin",
.sanoi eräs: tämänpäiväisistä lahjoittajilta, joka on ollut seka
'sairaana että työttömänä, "mutta lehtiemme jatkuva ilmestyminen ju
toimintamahdollisuus on taattava". Sulin kiitos, toveri!
Lahjoituksia ja uusia haasteita saapui nyt seuraavasti:
VERNER SAINIO, Wanup,6nt., vastaa $2.00 Adolf Ifelloti haastee­seen
ja -haastaa, seuraavat.tuttavat tekemään samoin:. Siiri Lehti, M
^^aahkonen, Hennan Rinta, Eino Riskula, Walter Koivisto, Sam Mäkynen,
yille Koponen, Leo Wiita, Oiva Kaukolin, Jenny Jylhä ja Aärö Alatalo,
kaikki IVanupista, Ont. sekä Tyyne Grönlund, CPR;n telegrafityökuu
nasta. . '
LEO LAINE, Tofont,o, Ont., lahjoittaa $1.00 Vapauden ja Liekin Ivy
vaksi ja haastaa seuraavat henkilöt: Antti Jaavanainen,Vä:rö Helminen.
-Salo Mäki, Bruno Mäkl^ Paavo. Seppänen, Tyyne Toivari, Kosti Kuuton :n
ja Emppu Ristonen, k a i l ^ Torontosta. '
SAM RAJALA, Toronto, Ont., vastaa $5.00 A. Nummen ja Toivo Rin-takäen
haasteeseen ja haastaa Väinö Laineen, Torontosta, Ont. Kiitos
pi^at haasteesta. ^
' P. HURME, Hamilton, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden ja Liekin ta-lohsaseman
tukemiseksi.
HILKKA HORMAVIRTA, Tor^onto, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden
jai Liekhl hyväksi.
MIRIAM KAUPPINEN, Sudbury, Ont., lahjoittaa $2.00 Vapauden
ja Liekin hyväksi.
VILHO PASSI, Sudbury, Ont., vastaa $5.00 Yrjö Järvelän haasteeseen
haastaa Vili Vicfcmanin, CreightonMinelta, Ont.
YRJÖ AIRILA,:Wanup, Ont., vastaa $3.00 Uuno Korven haasteeseen.
N. KALLIO, Toronto, Ont., vastaa $5.00 H. Lämpsän haasteeseen ja
kehoittaa Väinö Laarin ja O. Oravan, Tor,ontosta, Ont., tekemään samoin
täi paremmin.
SELMA JA ERNEST MAKI, Hearst, Ont., vastaavat $5.00 Heikki
Vehkalahden haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväksi.
VAlNöLINDQUIST, Hearst, Ont, lahjoittaa $3.00 Vapauden ja Lie-
:'kio/hyväksi."
OTTO PAASILA, Beaver Lake, Ont., vastaa $2.00 Arvi Salon haas-taseen
ja haastaa Eino Raappanan, jossakin lännellä, jatkamaan ha-as-tetta
eteenpäin.
TOIVO SALO, Beaver Lake, Ont., vastaa $2.00 N. Piispasen haastee­seen
ja tioivoo, että kaikki haasteen saaneet vastaavat haasteensa.
EMMA JA ILMARI ANTILA, Vancouver, B. C.,- lahjoittavat $2.0u
Vapauden ja Liekin hyväksi.
OLGA JA HELMER MAKI, Vancouver, B. G., vastaavat $1.00 E . Ke­tolan
sekä Aino ja Onni Koskisen haasteisiin.
LAURA CARLSON, Toront.ö, Ont., lahjoittaa $2.00 Vapauden ja
Liekin talousaseman tukemiseksi.
2__L. MÄKELÄ, Toronto, Ont., lahjoittaa $10.00 Vapauden ja Liekin:
hyväksi, että niiden ilmestyminen oliäi turvattu ja toivoo, että kaikki
Vapauden_ja Liekin ystävät lahjoittaisivat vointinsa mukaan.
BETTY JA JALMAR SALONEN, Kirkland Lake, Ont., vastaavat
$5.00 saamiinsa haasteisiin ja toivovat,, että kaikki täyttävät velvoUisuu-
. tedsa tämän hyvän asian puolesta.
JUSSI MAKI, Kirkland Lake, Ont., vastaa $5.00 Aino ja Heikki Pit­käsen
haasteeseen ja haastaa puolestaan seuraavat: Iivari Ihaksi,Jär\
Aho ja Niilo |Cahgas, kaikki Kirkland Lakelta, Ont.
E. JA W. SAILA, Scarborough, Ont, lahjoittavat $10.00 Vapauden
ja Liekin hyväksi ja toivovat, että kalkki Vapauden ja Liekin tilaajat
tekevät parhaansa lehtiemme hyväksi.
MARTHA JA K A L L E KUJANPÄÄ, Toronto, Ont, vastaavat $5.00
saamiinsa haasteisiin ja haastavat puolestaan seuraavat: Carl Whltehead,
Hammond, B. C , John Mielonen, W. Säilä, W; Grönlund, S. Vickman, E .
Hoffren ja E . Aittola, kaikki Torontosta. Älkää antako vyöryn katketa,
vaan haastakaa tovereltanne tekemään samoin.
EMMA JA N. FLINK, Toronto, Ont., lahjoittavat $3.00 Vapauden
ja Liekin hyväksi ja haastavat Enock Löppösen, Torontosta, Ont., vie­mään
haastetta eteenpäin^
MARTTI PELTOLA, 0>nnaught Station, Ont., vastaa $2.00 Jostia
Korven haasteeseen ja kehoittaa, että kaikki haastetut vastaisivat haa.;-
..'telensä. . : •
MILJA JA JOHN VATAJA, Toronto, Ont., vastaavat $3.00 Tauno
Niirasen haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväksi.
BILL KORHONEN, South Porcupine, Ont., vastaa $2.00 Paul Män­nistön
haasteeseen.
KUSTI RINTANEN, Vancouver, B. C , vastaa $1.00 Matti Mäen haas­teeseen
ja haastaa kaikki korolla elävät härmäläiset.
E. MUSTONEN, Vancouver, B. C , vastaa $2.00 Jemina ja Henry
Niskan haasteeseen ja haastaa Jussi Niemen, Vancouv«>''..»a, B. C.
HENRY HENRICKSON, Vancouver, B . C v .aa $1.00 Aune Rinta­sen
haasteeseen ja haastaa seuraavat: Emi* .^tUton ja Yrjö Matson, Syl-van
Lake, Alta sekä Arthur StenluP'' '^«.Kville, Alta.
K. KETOLA, Vancouver, B; C , vastaa $2.00 saamaansa haasteeseen
ja toivoo, että kaikki haasteen saaneet vastaavat haasteensa.
LAINA JA URHO PURRA, Sudbury, Ont., vastaavat $5.00 Sanni ja
VVilliam Murron haasteeseen ja haastavat seuraavat: Vilho Luoma, Sauli
Ste. Marie, Ont., Kusti Aho, Wawa, Ont., Helmi Ja Pekka Jylhä sekä Hei
mi ja Otto Isomä.ki, Port Arthur, Ont., jatkamaan haastetta.
ERKKI NIEMISTÖ, Sudbury, Ont., vastaa $5.00 saamaansa haastee­seen
Vapauden ja Liekin-hyväksi.
TORONTON TOIMEN NAISET, TorontO, Ont., lahjoittaa $10.00 Va­pauden
ja Liekin hyväksi. •
ESTHER LESKINEN, Toronto, Ont., vastaa $5.00 Tyyne Latvan
liaasteesecn ja hraötaa kaikki LESKET jatkamaan haastetta.
KARL KÄMÄRÄINEN, Toronto, Ont., lahj^oittaa $5.00 Vapauden ja
I.ickiu talausacieman tukemiseksi ja haastaa seuraavat jatkamaan haas­tetta:
mr. ja mrs. E . Kekki sekä mr. ja mrs. A . Nakkila, Toronto, Ont.
INKERI JA BILL POOLE, Toronto, Ottt., vastaavat $5.00 Tyyne
Latvan haasteeseen ja haastavat .puolestaan seuraavat tekemään . su­mein:
Toini Heikkilä, Vera ja Väinö Salo sekä Hilma ja Niilo Lehto,
kaikki Torontosta, Ont.
O. LATVALA, Tor,onto, Ont., vastaa $5.00 R. Taipaluksen ja Eino
\Villiamin haasteisiin ja haastaa seuraavat: Martti Välimaa, Azilda, Ont.,
Antti Pitkänen, Port Arthur, Qnt., Hugo Elimen, Meri ja Steve Smrck,
Onni Tervo, Jorma Latvala, Siiri Hill, Helga Gronquist ja Paula Woodley,
Torontosta, Ont sekä Paula ja Crawford Katson, Alliston, Ont.
TYYNE JA vicK LAHTI, Toronto, Ont., lahjoittavat $5.00 Vapau­den
ja Liekin ilmestymisen turvaamiseksi ja haastavat Mary Lehdon, To­rontosta,
Ont.
HULDA JA AATU IKONEN, Toronto, Ont, vastaavat $5.00 Uuno
Harjun haasteeseen ja kehoittavat toisia haasteen saaneita tekemään sa­moin
Vapauden ja Liekin hyväksi.
SYLVIA JA GUNNAR ÖHMAN, Toronto, Ont., vastaavat $5.00 Ensio
Vuoren haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväksi.
VALTION ELÄKEVAARI ERKKI RANDALL, Toronto, Ont., vastaa
$5.00 Otto Lyytikäisen, Sandra Korven ja Eläkevaarin haasteisiin ja
haastaa seuraavat avustamaan vointinsa mukaan: Henry IVäisänen, Wil-lowdale,
Ont., ja Lennard Seppälä, Toronto, Ont
GRETA JA EINO HAKALA, Willowdale, Ont, vastaavat $5.00
Albert Jalosen ja August Meren haasteisiin.
SAIMI JA MATTI KOKKO, Willowdale, Ont., vastaavat August
Meren haasteeseen $3.00. . . ö;
ESTHER JA LAURI LAHTINEN, Hearst, Ont, vastaavat $5.00 saa­maansa
haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväksi.
EDITH JA EMIL KOHVAKKO, Regan, Ont, vastaavat $5.00 Hilma
ja Heikki Kulmalan haasteeseen ja kehoittavat kaikkia haasteen saaneita
tekemään samoin.
SIIRI JA K A L L E SILLANPÄÄ, Sudbury, Ont, vastaavat $10.00
Alina ja \Vm. Eklundin haasteeseen ja haastavat seuraavat: Anton Lin-,
na, Sudbury, Ont, Henry Lahti, St Charlesy^Lake, sekä Anni ^a Wm. Holt,
Toronto, Ont • •—.
LYDIA KESKI, Sault Ste. Marie, Ont, lahjoittaa^2.00 Vapauden j j
Liekin hyväksi. ^
L I N O PERKIÖ, Sault Ste. Marie, Ont, lahjoittaa $5.00 Vapauden ja
Liekin hyväksi ja toivoo, että kaikki lehtiemme tilaajat lahjoittaisivat
voinlinsa mukaan.
ESTHER JA T. HEINO, Sault Ste. Marie, Ont, vastaavat $5.00 saa­miinsa
haasteisiin ja kehoittavat kaikkia haastettuja vastaamaan. Anta
kaahaastevyöryn luistaa!
ARVI TUUMANEN, Sault Ste. Marie, Ont, lahjoittoa $5.00 Vapau­den
ja Liekin hyväksi ja haastaa seuraavat: Onni Niskanen ja Kaarlo
Harju, Sault Ste. Marie, Ont. sekä Jules Päiviö, Toronto, Ont
HILDA HEINO, Sault Ste. Marie, Ont., vastaa $2.00 J . Konkan haas
tecseen ja haastaa seuraavat:. Alma Aho, R. R. 2, Sault Ste. Marie, Ont.,
Eino Moisio, Hearst, Ont., ja Karvolan kyläläiset.
Tässä katsaukses-a __-_-_____.__-_____.$ 208.00
Ennen Vapaudcrsa'julkaistuja 4,770.89'
Urheilukouluihin, otetaan keski­koululaiset
vain vanhempien suos­tumuksella
ke:kikoulun rehtorin
suosituksesta ja urheilulääkärin
tarkastuksen n o j a l l a - -
Kerrallinen osallistuminen urhei­lukoulun
toimintaan rajoittuu n. 3
—4 viikkoon lukuvuodessa, mutta
lisäksi tulevat koululaisten kesälei­rit,
joilla urheiluvalmennusta jat­ketaan
kesäurheiluissa.
Urheilukoulut pvat kolmiluok-kaisia,
ensimmäinen luokka 14—
15-, toinen 15—17-vuotiaiDe j a vii-
^meinen 18-vuotiaille. Sitäpaitsi on
valmentava luokka. 13-vuotiaita
varten ja kaunoluistelussa jo
12:kin vuoden ikäisille. Luokalta
seuraavalle siirryttäessä suorite­taan
aina kokeet j a tarkastetaan
myös, ettei oppilas jää muista jäl­keen
varsinaisenkaan koulunsa
oppiaineissa.
OPISKELU MAKSUTONTA
18. ikävuotensa jälkeen oppilas
yleensä jouituu joko yliopistoon t ai
muuhun korkeakouluun. Tuskin
tarvitsee mainitakaan, että kaikis­sa
korkeakouluissa: liikuntakasva­tus
on toisaalta pakollista, toisaalta
vapaaehtoista, eikä harjoittelu a i ­heuta
sen enempää henkilökohtai­sia
kustannuksia kuin itse opiske­lukaan,
päinvastoin runsaat stipen­dit
juoksevat kuukausittain, siis
myöskin kilpailumatko'en aikana.
Mitä itse valmentajiin tulee, hei­dät
koulutetaan liikuntakorkeakou-luissa,
joita Neuvostoliitossa on
runsaasti toistakymmentä. Perus-koulutuiksensa
jälkeen heidän lo­pullinen
valmennuksensa tapahtuu
korkeakoulun erikoistiedekunnan
("oppituolin") piirissä, ja nimen­omaan
Moskovassa on tämän oppi­tuolin
haltijana jo Antverpenin
työväenolympialaisista (1937) tun­nettu
seiväshyppääjä N . Osolin.
Näissä pääpiirteissä riittänee to­distusta
sille tosiasialle, että Neu­vostoliitossa,
^jonka kaikki koulut
j a opinnot sekä tässä tapauksessa
myös kilpailumatkat keskeytymät-tömine
perusstipendeineen ovat ur­heilijalle
ilmaisia; ei voi olla min­käänlaista
sala-ammattilaisuiutta
opintoaan jatkavien urheilijain
piirissä. Tietysti saattaa rikkomuk­siakin
tapahtua, mutta ne tekee pe­rin
harvinaisiksi tarkka kontrolli ja
valtakunnan keinottelulain Damok-leen
miekka.
Teuvo Meskanen
Suur-Helsingin
maratonmestari
Helsinki. ^ Sunnuntaina T U L :n
10-otteIumestaruuskilpailjen yhtey­dessä
suoritettiin Suur-Helsingin
piirin maratonilla (25,000 m) soolo-juoksu.
Meskanen johti juoksua
alusta loppuuin j a s a i ajan 1.24.13,
joka on piirin nennätys.
Meskanen taittoi ensimmäisen 10
km ajassa 3237,8 j a tunnissa hän
juoksi 18,087 metriä, mikä myös on
uusi piiriennätys.
Kymmenottelun tuloksiin vaikut­ti
huonontavasti kolea sää.
4.978.89
Liekissä julkaistut lahjoitukset ___________ 389.50
Yhteensä —-___.__.$5,368.39
Tshekki kukisti
Olavi Salosen
Dresden. — Sunnuntaina suori­tetuissa
Rudolf Harbingin muisto-kisoissa
voitti 800 metrin juoksun
tshekki Jilek SuomenO. Salonen
tarjosi lujan vastuksen ja maali­kamera
tarvittiin voittajan määrää­misessä.
Aika 1.50,3.
Finlandia-kuoron
konserttLon
lokak. 15 pnä ^
^ Toronto: -.^ Nyt tuli ääretön k i i re
Finlandia-kuorolle kun konsertti OU:
o sunnuntaina, lokakuun 15 pnä, al­kaen
kello 4 ip. Samoin on kiire
nuorilla tytöillä tanssien *arjoitta-miäessa
ja mikä tietää mitä kaikkea
he löytävät, mutta kyllä ohjelma
tulee olemaan läpeensä hyvää.
Martti Vuori tietysti taas antaa sel­laista
ohjelmaa, että saa nauraa
katketakseen.
Uusi soittoyhtyeemme on jo tul­lut
kuuluksi' hyvyydestään, että
kyllä ohjelmaa piisaa. Kannattaa
tulla kauempaakin kun on ilma vii­lennyt
ettei tarvitse kuumuuden
kanssa tapella. — N .
— Nykyään tunnetaan 700,000 —
800,000 hyönteislajia ja niiden to­delliseksi
lukumääräksi,on arvioitu
lähes 2 miljoonaksi. Suomessa yk­sistään
tunnetaan y l i •10,000 lajia.
ilija Efmer
Diktonius kuollut
Helsinki. — K i r j a i l i j a ; Elmer
Diktonius kuoli viime lauantaina
65 vuoden ikäisenä.
Elmer Diktonius o l i Suomen r u ­nouden
suurimpia hahmoja. Hänen
voimakkaan persoonalliset, prole­taariset
j a kapinalliset kokoelman­sa
johtivat modernin lyriikan lä­pimurtoon
ruotsinkielisessä kirjal­lisuudessamme
jo 20-luvun alussa.
Hänen vaikutuksensa tuntui jo
varhain myös suomenkielisessä kir­jallisuudessamme.
Meidän päi­viemme
nuoret lyyrikot marssivat
hänen lippunsa alla.
Diktonius julkaisi 20-, 30- ja 40-
luvui'la toistakymmentä runoko­koelmaa,
kertomusta, satiiria ja
tarinaa. Hän kirjoitti ruotsinkie­lellä,
jota hän rikastutti suomen­kielen
soinnuilla ja värisävyillä.
Hän käänsi ruotsinkielelle useita
suomalaisen kirjallisuuden suuria
teoksia. Näistä mainittakoon ennen
muita Seitsemän veljeksen loista­va
ruotsinnos. Diktonius oU sana-taituri
j a muodonuudistaja; prole­taari
ja vallankumouksellinen,
maan ja luonnon läheinen voima­kas
runonluoja, jonka säkeet • ja
runokuvat jäävät lähtemättömästi
maamme kirjallisuuteen..
Työväenliike, jolle hän o l i n i in
läheinen, tulee suremaan häntä
kuin rakkainta poikaansa.
Lauantaina, syysk. 30 p. — Saturday, Sept. 30, 1961 Sivu 3,
— Sanomalehti on määräajoin
ilmestyvä painotuote, jonka tar­koituksena
on uutisten julkai­seminen
ja erinäisten tapahtu­mien
arvosteleva käsittelemi­nen.
Sen takia se on välttämä­tön
kaikille ihmisille.
Tilatkaa Vapaus!
Tunnettujen canadalaisten ja yhdysvaltalaisten nais­ten
johdolla perustettu "Voice of Women"-^järjestön
lähimpänä päämääränä on v. 1962 muodostaminen
rauhan vuodeksi. Tämän järjestön edustajisto vieraili
kuluvan viikon maanantaina Ottawassa esittäen Ca­nadan
hallitukselle, että se tekisi YKlle esityksen
vuoden 1962 omaksumisesta rauhan vuodeksi. Pää­ministeri
Diefenbaker vakuutti olevansa myötämie­linen
ajatukselle, mutta ei lupautunut tekemään pyy-r
dettyä esitystä keskustelematta ensin muiden maiden
johtomiesten kanäfea. Yllä "Voice of Women" järjes­tön
johtavia jäseniä vasemmalta lähtien. Miss Judy
LaMarsh, MP Niagara Falls, Miss Janet McDougall,
Winnipeg ja Mrs. Roy Menninger, Topeka, Kansas.'
Tämän järjestön ohjelmaan kuuluu myöskin opiske­lijain
vaihdon laajentaminen ja kansainvälisten pal-kintorahaston
perustaminen.
todella työskennellyt
aseistariisunnan puolesta?
Ehdottaissaan yleistä ja täydellis.
tä aseistariisuntaa. Neuvostoliitto
ei ole koskaan vastustanut kaikki-käsittävää
kontrollia.
Tosiasiassa se on esittänyt kes­kustelua
sellaisesta kontrollista. Se
on useimmin kuin kerran muutta­nut
ehdotustaan aseistariisumises­ta
länsivaltain toivomaan suun­taan.
/
Mutta länsivallat, huolimatta
kontrollista puhumisesta, eivät ole
esittäneet miten. "kontroHi" toteu­tettaisiin.
Kun aseistariisumisesta on kes­kusteltu
10 vuotta länsivallat ovat
kaksi kertaa peruuttaneet ehdotuk­sensa
siksi kun Neuvostoliitto on
hyväksynyt niiden ehdotuksen.
Neuvostoliiton asenne on koko
ajan ollut horjumaton: valmis hy-väksynfSän
millaisen kontrollin hy-^
vänsä jos länsivallat hyväksyvät
yleisen ja täydellisen aseistariisun­nan.
..
Viimeisimmässä lausunnossaan
syyskuun alussa Neuvostoliiton
pääministeri Hrushtshov: sanoi I n ­tian
pääministeri Nehrun kun­niaksi
järjestetyssä Neuvostoliiton-
ETELÄ-VIETNAM
Seitsemän vuotta kestäneen ko­van
taistelun jälkeen RansCan hal­litsemasta
IndOrKiinasta muodostet­tiin
V. 1954 Geneven konferenssissa
kolme maata: Cambodian kuningas­kunta
sekä Pohjois- j a Etelä-Viet­nam.
Pohjois-Vietnam on sosialis­mia
rakentava kansantasavalta,
Etelä-Vietnam kiihkeästi komraur
nismivastainen porvarillinen maa.
Viimeaikoina on kehittynyt Etelä-
Vietnamissa laajakantoista sissi
taistelua Ngo D i n h Diemin hallitus­ta
vastaan.
SIJAINTI
P I N T A - A L A 66,000 neliömailia
(noin viidennes British Columbian
pinta-alasta).
MAAPERÄ suurin osa maaperäs­tä
on meren "lahteen kasaantunutta
mutaa: Jotkut osat ovat suoaluei­ta.
Rannikkoalue on tasaista ja mu­taista.
Suurin osa väestöstä asuu
rannikkotasangoilla;
I L M A N A L A Troopillinen. Saigo­nissa
sataa keskimäärin 58 tuuman
vahvuudelta vuodessa.
PÄÄASIALLISIN TUOTE
ja kumi.
R i i s i
VÄESTÖ
VÄKILUKU — 12,500,000 (Neliö-mailia
kohti 199 — Canadassa 5.)
ROTU — Annamialaisia (sekaan­tunutta
m o n ^ i a l a i s t a alkuperää)
kiinalaisia (701000) Cambodialai-sia
ja Loasilaisia (300,300), euroop­palaisia
10,700) j a 10,000 pakolaista
Pohjois-Vietnamista.
K O U L U L A I S I A 5 prosenttia vä­estöstä
— Canadassa 22 prosenttia.
USKONTO, Buddhalaisia ja vä­hän
roomalaiskatolisia.
Terveys, Malaria ja punatauti re-hoittavat
yhä.
HALLITUSMUOTO, Tasavalta.
Hallitusta johtaa semi-yksinvalti-aasti
presidentti.
SISSISOTA. Arviolta noin 800
ihmistä kuolee kuukausittain sis­sisodassa,
varsinkin maan pohjoi­sessa.
ITSENÄISTYI Ranskasta v. 1954.
Canada avustaa Etelä-Vietnamia
Colombo-suunnitelman puitteissa.
PÄÄKAUPUNKI Saigon (väkilu­ku
1,779,499).
ETEL.Ä-VIETNAM on maatalou-dellisesti
rikas, mutta siellä ei ole
paljo muita luonnom-esursseja.
Etelä-Vietnam on saanut Yhdys­valloista
SliOOO 000,000 \Tiodesta
1954 lähtien. (New Y o r k Times
Service tiedoitti Washingtonista
syysk. 18 pnä, että Yhdysvaltain . i -
sevoimat osallistuvat eteliä-vietnii-milaisten
kouluuttamiseen sissiso­dan
käyntiä varten. "Useita sato a
vietnamilaisia upseereita on har­joittelemassa
sissivastaista taktiik­kaa
erikoisjoukko-koulussa Fort
Braggissa N. C. ja muilla paikka-
Kunnilla" sanotaan mainitussa uu-tistiedossa
ja jatketaan. "Noin 800
yhdysvaltalaista upseeria j a asevel­vollista
työskentelee vietnamilais­ten
sotilaiden kanssa Vientnamissa.
Osa heistä toimii pataljoona- ja
komppaniaportaalla. Noin 150 ame­rikkalaista
ase- ja tiedonantoeks-perttiä
meni Vietnamiin kesäkuus­sa
. . ."
Intian ystävyyskokouksessa:
"Sanokoot länsivallat: Me hy­väksymme
Neuvostoliiton ehdo-tuksen
yleisestä j a täydellisestä
aseistariisuipissesta jos se hjrväk-syy
meidän ehdotuksemme kaik­ki-
käsittävän kansainvälistä kont­rollisysteemistä
ilman veto-oi­keutta
ja pääsyn kaikkiin eri
paikkoihin maailmassa. . . . . A n ­taa
niiden tehdä tämä ehdotus
— me hyväksymme sen."
Neuvostoliiton asenne merkitsee
loogillista ehdotusta, että jos aio­taan
mennä johonkin, silloin on
päätettävä ensiksi minne. Silloin
voi, tai pitäisi voida, päättää mikä
tie on paras sinne pääsemiseksL
Muussa tapauksessa. matkaanne
tulee lukemattomia sivuteitä j a on
hyvin suuri mahdollisuus ettei kos­kaan
pääse päämäärään.
Aseistariisunnan ehdoissa, joka
ehdotetaan sen toimittamista kol­messa
eri vaiheessa neljän vuoden
aikana: Neuvostoliitto haluaa vält­tyä
näiltä sivuteiltä.
Toiselta puolelta länsivallat vaa­tivat
aseistariisunnan. toteuttami­seen
mahdollisimman näöhta sivu­teitä.
Tämä voi vain jahtaa seu-raayiin
tuloksiin: sekoittaa koko
aseistariisunnan toteuttamisen ja
tässä tapauksessa "kontrollin" n i ­missä
peittää neuvostovastaisen
vakoilun.
Yleisen j a ; täydellisen aseista­riisunnan
täytyy toteuttaa käsi kä­dessä
mitä laajemmalle ulottuvan
kontrollin kanssa.; sanoo Neuvosto­liitto.
Mutta se väittää, että käy­täntö
vaatii sopimaan aseistariisun­nasta
ensiksi.
Kuka todella on rehellinen aseis
täriisuntakysymyksessä? Tarkista
kaamme menneisyyttä tämän joh­dosta;
1. Vuonna 1952 Yhdysvallat eh­dotti
viidelle 'periaatteelle perus­tavaa
täydellistä aseistariisuntaa
Y K : n aseistariisumiskomissioUe,
jota seurasi kolmen suurvallan ase-;
voimien vähentäminen.
2. Vuonna 1954 esitettiin Anglo-
Ranskan taholta samalle Y K : n eli­melle
ehdotuksen "ydinaseiden j ä -
muiden joukkotuhoaseiden valmis­tamisen
ja käyttämisen täydellises-
Tä kiellosta.
Toukokuun 19 päiyänä 1955
YK:ssa oleva Neuvostoliiton edus­taja
ilmoitti hyväksyvänsä länsival­tain,-
ensimmäisen vaiheen aseista­riisunnasta
yhtähyvin kuin Yhdys­valtain
viisi periaatettakin.
Neuvostoliitto selvitti yksityis­kohtaisesti
kansainvälisen kontrol-lielimen
tarkastussysteemin jolla
tulisi olla "vapaa oikeus kaikkiin
asiapapereihin" ja vafiaa pääsy
kaikkiin kontrollikohteisiin. Se
myöskin ehdotti, että järjestettäi­siin
kansainvälisiä kontroUiposte-j
a suuriin satamiin, rautateiden yh-r
dyskohtiin, lentokentille j a , valta­teille:'
'
Yhdysvaltain edustaja o l i k i i t o l l i ­nen
"kui\ esitetyt ehdotukset olivat
suurin piirtein ja toisissa kohdissa
täydellisesti hyväksytty Neuvosto­liiton
taholta".
Britannian edustaja myös sanoi,
(Jatkuu «tllä sivulla)