1954-03-11-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, maalisk. 11 p, — Thursday, March 11, 1954 l i i i ttfXUfllied 1707, 6^ 1911. Autfaorized . M ceeond ciasa mail by ttte Posl^ Office Departspent, Ott^sra.- Pub- Utfied thriee - ^vit^y:TvutO&jn Tbuisdays snd Satotday» br Vfipaos Fobllshin? Campanjr X>td., at 1 0 0 -^ E lm 8fc. W., Sudbiuy. Ont, Canada. Telephones: SuBtneai Office «loti mtorl&l Office 4-4265.'tttpaKer £L Suktt Eöiio/Vr, Sk^tndMiinrtHr ' 8 i l d r e w : Box 09. BvOtiaxft CataxUf* AOvextMxig xate» upon appUeatton. TYanaletion iree of chatKe, ^ , T I L A y f i H I N N A t : . . CasadaMa: ^ . l fk. 1JW € iät, i.75 YtiäymSioiaui 1 vk. 8JOO 6 kk, 4 JO Suomeesa 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75 Mies se ön. i l •/yiime sunnuntaina Tukholmassa maailmanmestaruudesta suoritettu' ' jääkiefckopeli. .niissä ylii^imaisen voiton/on aijjeuttanut Canadassa suurta,melua. ILehtien tirheilysrvuilla on kirjoitettu palitakaupalla tästä merkkitapauksesta ja icaikki kirjoitlajat ovat yksimielisiä seuraavista asioista: 'Xeuvcsto-liiton joukkue oli parempi,' että se pelasi paremmin, käytti mailaa paremmin ja luisteli nofjeammin kuin canadalainen joukkue. Toisaalta on ^esitetty kaikenlaisia jalkineuvoja siitä, että seuraavalla kerralla on (maailmanmestaruuskilpailuihin Canadasta lähetettävä •'parempi joukkue" kuin nyt — sillä pois ei voida olla kärsityn tappion jälkeen. Urheiluasiain kirjeenvaihtajat ja ''asiantuntijat" ovat esittäneet tämän häviön johdosta melko toivottomia katsantokantoja. <Heidan mielestään — kun jääkiekkoilua kansalhsena urheilunaan pitävä Canada hävisi niin perusteellisesti — Tukholmas.sa ^saatiin Canadalle "musta 5ilmä''; siellä tapahtui^ "kalastroofi". "kansallinen onnetto-muus^ Jä kaiken lisäksi saatiin yielä "'isku vasten kasvoja". y-Odc'pyydämme'olla asiassa vähän eri mieltä. On ensinnäkin mi^rstettava, että toisen tilan voittaminen jnaailmanmestaruuskilpai-luissa, ei ole mikään pikkuseikka. Toiseksi, tämä tapaus avdsi niiden silmät, joilla on .silmät, mutta eivät halua nähdä. 'Kolmanneksi, siitä yot koitua hyötyä amatoöriurheilulle Canadassa, 'jos asiasta tehdään' oikeat johtopäätökset.^ - ^' '^uten muistettaneen, 'Vapaus lausui — toivottaessaan Canadaa edustaneelle 'Lyndhurst-joukkueelle onnea ja »menestystä maailman- «nestaruuskisoissa — että IXeuvostolliton joukkuetta on vaikea voittaa, Xyt jalestäpäin on meille kerrottu, että Canadan jaakiekko-jä ja Kygymy»'. Onko työläinen oikeut e t t u saamaan iydtt<»myy«vakuutusta muuta k u J n v l i O T e i s t e n i v l l d e n ^ . r ^^ maJcäuJen perusteella. M i n u l l a on k a i k k i a a n i l vuoden maksut ^uori l e t t u n a ^ tydttömcf-yfivaimituskirjoissan i ? ' O l l a a j a . ' ' • ^ Vagtaus::: Äinoastaian viimeisten v i i den- vuoden maksujen penisteella.,, J o k a i s t a maksamaanne l a i t t i päivää kohden clette otteutettu saamaan työttömänä-Ollessanne yhden päivän vakuutuksen. Ericon urin Yi>aino$ maineen 'Muutama pälyä s i t t en julkaisimme Iin ästamis liitolle tuli samanlaisia viestijjä Ruotsista, Britanniasta ja muista 'Ei|roopan maista Neuvostoliiton jääkiekkojoukkueen suhteen. Alutta sen sijaan että olisi tojmittu tilanteen vaatimusten mukaisesti,' Canadan jääkielckoliitto suhtautui h3'\in ylimielisesti asiaan kersTcuen, - etfä ainoastaan canadalaiset^osaavat pelata jääkiekkoa ja että voitto on''^ilman muuta canadalaisille kuuluva. ' <,. ' Ylläolevalla emme tarkoita sanoa sitä, että*Lyndhurst-joukkue olisi huono jääkiekkojoukkue, kuten jälkiviisaat ovat nyt selittäneet. •Päinvastoin tiedetään, että se on .melko hyvä jääkiekkojoukkue, jonka tueksi lähetettiin vielä neljä tahtipeluria, kajoamatta nyt lainkaan ammattilalsuuskysymykseen. 'Naiden tahtipelurien avulla voi-l i i i i lyödä kaikki muut vastustajat, mutta joukkueena oli Lyndhurs-joukkue aivaa avuton joutuessaan järjestelmällisesti jä tieteellisesti „ hatjoitettua Pynamon joukkuetta vastaan, ' • j - ' » On myös ^ turhaa tuulenpieksemistä^ nyt - jalestäpäin väheksyä > ' Tukholmassa kohdattua tappiota, sillä tosiasiassa tämä 'tappio olisi • ^ vcunut olla vieläkin^ suurempi, jos Dynamon'joukkde olisi sitä pelirt • ,^" _ loppuvaiheessa^ halunnut, kyten vastuunalaiset urheililkirjeenvaih-tajat ovat 'selittäneet. Tuomittavaa^'/älkiviisaiitta'^ on ,taas'puheei ' siitä, että'maailmanmestaruuskilpailuun olisi pitänyt "lähettää p a - ' rempi joukkue", sillä siihen on meillä kansakuntana täydet oikeudet. Kokonaan ala-arvoisia ovat ne rutkutulcset, että koska emme* nyt mestaruutta voittaneet, niin Canadan on muka paras jäädä pois koko JÄRVELLE P A A S y K y s y m y s : Onko huviloiden j a k a - lastuskamppien omistajilla oikeus kieltää järvelle pääsy: j a k a l a s t a m i nen s e l l a i s i l t a henkilöiltä, j o i l l a e i : ole kalästuskämppää sen j a r v e n r r a n n a l l a . Onko l a i l l i s t a l a i t t a a s i t a -varten t i e n p o i k k i l u k i t t u p o r t t i t i e l l e , . j o n ka on teettänyt maakunnan Hydro, eikä h u v i l a i n j a kämppien omistajat ,:ole uhranneet yhtään senttiä tiehen; K a i ken lisäksi .hallitus omistaa % järven ranta-alueLsta, Emme 4 i m e perusteellisesti järven r a n t o j a koskevaa l a k i a. — Sunnuntaikalastaja. Vastaus: — Kämppien omistajat ovat saattaneet ostaa « y d r o l t a (me emme sitä tiedä) kysymyksessä olevan " y k s i t y i s en t i e n " t a i ovat saaneet sen muunlaisen sopimxiksen perusteella yksinomaiseen käyttöönsä. Siinä t a pauksessa heillä o n l a i l l i n e n oikeuj r a j o i t t a a tien käyttö edellämainitulla t a v a l l a Ja r a j o i t t a a n i i n tnuodoin y - leistä , kalastusoikeutta. ' M u t t a te voitte käyttää kalastusoikeutta y k s i n kertaisesti siten, että yksinkertaisesti kierrätte p o r t i n , jossa tapauksessa a u t o o n jätettävä p o r t i n läheisyyteen jr. mentävä j a l k a i s i n järvelle. Mitä muut sanovat ,nsainvälisistä turnajaislsta; Ilahduttavaa on sensijaan Lyndhurst-joukkueenipelaajain;omäk-uma rehti urheilukanta — -Me teimme parhaamme, mutta hävisimme' rehdissä kilpailussa — kyten he ovat selittäneet ilman mitään ve-riiikkeita etsimättä. Olisipa/Lyndhurstin mainos- ja propagandamie-het suhtautuneet-tällä tavalla kysymyksiin heti alusta pitäen, jä jät-Äneet itsekehut ja kerskumiset pois: niin Lyndhurstin jääkiekkojoukkue ei olisi saanut osalleen sitä suuren yleisön antipatiaa, mistä on niin paljon puhuttu. : (Mutta, mitään '"kansallista onnettomuutta'' ei Tukholmassa tapahtunut. - Päinvastoin siellä saatiin ten.'eellinen kosketus Neuvosto-liiton ja Canadan — kahden naapurimaan — jääkiekkoilijain välillä^ j a jos rehdissä kilpailussa saatuun häviöön suhtaudutaan «todellisessa urheilumieless4, ni^n siita IvOituu^nieillc pelkkaa hyötyä — jääkiekkoilun renesanssi. ' ' ^'Asiantuntijat" ovat käydyn keskustelun yhteydessä korostaneet K sitä, «ttä ensiluokkaisen jää niestaruuskllpailuihin on niin kallista hommaa, ettei sitä'voidalehdä.^ Tämä on tietysti liioittelua silloin kun valtion varoja haaskataan mil-jaardeja dollareita varusteluun. Tama ra'hapuolesta. I 'Mutta jääkiekkoilumme heikkona kohtana onkin juuri se, että se on kehitetty ."liiketoiminnalisi'", missä rahan hankkiminen klubin omistajalle on pääasia ja urheilun kehittäminen vain välttämätön sivuseikka. Tulos tästä on äe. että kehitetaan joitain hyväpalkkaisia ammattilaisjoukkueita, joiden ulkolaille lähettäminen on todella-, km vaikeata rahallisten seikkojen vuoksi ja myös siksi, ettei' niitä voida hyväksyä amatöörikilpailuihin. 'Mutta pahin puoli on tässä kuitenkin se, että tällaisen ohjelman perusteella keTiitetään jaTvuUi-voidaaa pääasiassa' ''penkkiurheilijoita", jotka puhuvat innokkaiasti urheilusta, tietävät tarkasti, miten qn' jaäkiekkokilpailussa tapahtunut ennen ja mitä on menossa tänä vuonna — sekä maksavat enem-. män tai vähemmän säännöllisesti -'penkkiurheilijan" veroa jäSkiekko- .klubien omistajille, .jotka, kuten sanottu, suhtautuvat jääkiekko- V A I I A N O N MATÄX T A N S K A N M A A S A Kopenhamina. — T a n s k a n uusin pollittineri ryhmä; K a n s a l l i n e n nuo-, risopublue, o s a l l i s t u i e i l e h ; ensimmäisen k e r r a n p a i k a l l ' s i i n vaaleihin.*" ' "Sen ohjelmana ön: " S e l l a i s e t ' t u t kimukset m i t a M c C a r t h y suorittaa Yhdysvalloissa " ; ' S e n saama ääriimäärätioko m a a s s a: iv-j,.. — A P ; n uutistieto, maalisk. '3 phä. ' • '•PATA K A T T I L A A gOIMAA,^' M U S T A K Y L K I K U M M A L L A K I N ' ? , Lontoo. — Moskovan* radio' sanoi tänään; että McCJarthsf* toimii>Yhdys-valloissa Republikaanlpuolueen Ja sen: j o h t a j a n , presidentti .E;senhowe-: t l n .täydellisesti tukjen häntä. - . " '•-Puolue: (Republifcaanipiiolue) pitää '^ätä;WisconsIn!n republikaanista se-: n a a t t o r i a ' " k a l k k e i n arvokkaimpana^ pääomanaan" sanoi komentaattori' V a l e n t i n Z o r l n . . . ^ • •-^ R e u t e r i n uutistieto, maalisk. 8 p . •tr A t l a n t i n «älläkin p u o l e l l a maanrohag temme keskuudessa''suurta^^uomiotä: herättäneen uutistiedon, että s u c m en Sosialidemokraattisen puolueen joh;.' i a j a V . lÄskinen olJ maäriimyt soslar lidemokraattiseit nuorjsolehden " V I - hurin^v^polttörovIoUa i h^ S K D L : n äänenkannattaja Vapaa Sana e n ' slttemmin\; kuvajäljennöksin! todistanut; että soslalidemokraattlsett nuorlsolehden:polttötuomlon a i h e u t ti sanomalehtimagiiaatti 1 arvostelu • " J u l k a i s e m m e oheellisena m a i n i t u n poltt&tuomion aiheuttaneen a r t i k k e l i n , jonka otsikkona o l i " V l ^ hurissa"-''Isänmaana :Taha,.-.^:SUomai l a i n e n ; s a n o m a l e h t i m a g n a a t t i ; E l j as E r k k o . " Muutamana keväisenä i l t a n a , k un suomaan p i n t a huokui lampoa j a kasr v i t ; : k i l p a a puhkoivat roudasta -vapaur.: t u v a a . m a a n p i n t a a , p u n i a s i kprsulli-" n e n nuoria t e h t a a n työmiehiä tunk» k a i s t a k c h t a l o a a n . ' S o t a a : o l i kestänyt; l i i a n kauan. K o e t e t t i i n määntellä isänmaalhsuutta Ja: isänmaata;; N u o r t e n miesten a s u i n s i j o i l l a o h näet käy-| n y t - n i i x i ; että kiivaat suojeluskunta-r; m i e h e t ; j o t k a olivat kulkeeet,>nyrkit •taskussa j a kivääri o l a l l a vuosia, o l i vat sodan syttyessä saaneetvkotohal-, meilto n i i n tärkeitä toimia, ettei k u k a a n heistä j o u t u n u t pyssyn peräSn. N u o t / . h a l v e k s i t u t •: i s a n m a a n p e t t u r l t , p u n i k i t J a punakaartilaiste n k a k a r at saivat lähteä j a h e k e l p a s i v a t . I d e n : herrojen isänmaasta t e h t i i n p i l k k aa s i l l o i n Itä-Kaxjalan eräässä •vihehäfr • ^essa korsussa;: j o k a omasta puolesr: t a a n t u r v a s i . k o t i s e u d u n r a u h a a , m u t t a j o n k a asujat eivät haluneet o i k a i s t a koiplansa " K o d i n , uskonnon ja isänmaan puolesta". V S e u r a a v a n a aamuna h a v a i t t i i n , että j o k u oli sysännyt katseluputken: p a i - ; k o i l l e e n y l i • k o l m e n - m e t n n : k o r k u i s en taisteluhaudan , r e u n a n y l i . - VE r ä s . i lr lansuun keskustelijoista kävi s e n nou-: tamassa • v a i k k a : i t i e i i a i n a k i n puolen t u s i n a n , verran t a r k k a - a m p u j i a häneen tähtäävän. E i edes^ puhuriut teostansa, ei v a a t m u t kunnlamerkker •jä.; Se o l i sen l a j l n isänmaallisuutta.j S i t t e m m i n o n j o k u todennutjCtta tai-: vis titä se o s o i t t i k i n - k e t k ä t o d e l l i s ia isänmaan ystäviä tässav maassa ovat. a n n e t t i i n s t i p e n d i etelään ja^kuukau-; den ylimäaniinen Hioaa. a i u t t a b ä^ nen mditpy^ lähetettiin k o t i i n i l moitus: j o h t o k u n t a o n e r o t t a n u t T e ir dät. Tilalle t u l i (Eljas E r k o n täysi- Ikaiseksl päässyt p o i k a . Päätoimittaj a Nro 3 oji a n s a i n n u t R a h a l l e k a k si ^Tiotta/hänkinv fahaa.; • Sdftona^Itaf l i - * ^ ä ( E r a s ' E l j a s , E r k o n t a p a h a n k k i a - r a haa siirtomaitansa v a r t e n on ndtee-rata — ' m a a l a t a " — itse sekä H e l singin/ että llltasaiionilenvkn-joitukset. Joitakin^vuosia t a k a p e r i n k u r j a t ^ k i fr joittajat; s e n t t a n t ; ; saivat : odojtaa va Sitka kuukausia; jcs • E l j a s E r k ko sattui kiertämaanmaita.Jarje^^telma; muovautui s i t t e m m m . sellaiseksi,,:etta muuan 'Olkea käsi" maäraakirjOKUs-palkkiot, eivät s m n k a a n l e h t i e n päät o i m i t t a j a t ; j a s i l l o i n i i o t e e r a t a a n u r h e i l u k i l p a i l u n tulosluettelo:: jaf s u un sensatiouutinen o samaksi.v -vam löOO markaksi, jos asianomainen ei h u c - raaa enempää v a a t i a . T u r h a p i l k a ta j u u t a l a i s i a . E l j a s E r k k o o n liikemies j o k a s u h teessa. H a n u s k a l t a a .sillomkm;^ k u n toiset vapisevat/' Sodan a i k a n a l i a n en paaraanenkaimattajansa; T u k h o l m an k i r j e e n v a i h t a j a s o i t t i l e h d e n toinutusr sihteerille ja sanoi saaneensa " s a a - I n n ' . • S l h t e e r i : m u i s t i . s o d a n a j a n a- ^txOuAt j a kielsi^ \elidottomasti u u t i sen^ käski k u i t e n k i n c t t a n i a aD yhteyden JErkkoon, - E r k k o ' S i i t y l fiSbteerili^: M u t t a seuraavana aamuna sihteeri manasi kuin mehiläisen pistoksen saanut. Xehdessa s i t t e n k i n o l i se k i r j e e n v a i h t a j a n uutinen. Tämä o li roirskata sarroillaan •pettunn;>mutta' laWem saadessqanfyastauksen; Erk? ko goitti vahant^lmCTfPai^amista^^^ - L käski pannärtehteen. ' l i ^ n n o t e e r a s i sen rahassa. 'Rahassa. ^ M u ut arvot saivat väistyä. T o t t a ' k a i , h an osaa tehdä R a h a a. ' E l j a s E r k k o e i cnneksi vaikuttanut; k u i n lyhyitä tolveja mimsterma. ' Kansanpuolueen ; : k o v a n kohtalon, ecta sen johtavaksi lehdeksi o n t u l l u t R a h a - n i m i s e n isaimiaan äänenkann a t t a j a . Symbooli: ei ole p a r a s mah-- dollmen. (Lukijat tassa kohden hok-- saavat huomauttaa,; e t t a t i e t y s t i l i i k e mies E l j a s E r k k o on laskenut, etta puolueettomana, 'emntaan :kansan-: puolueen äänenkannattajana;: o n t u -: l o k s e l l i s m t a saada • l u k i j o i t a , . , t i l a a j i a , r a h a a ; Rahaa.^:'i<isäasurtcmaita.. Yhä enemmän. l a s t i a m i l u n l a i v o . i i i n ; : j o t ka vievät Suomi-mmise;34i: «vai ; a k y n - nassa : a n s a i t t u j a : &m a; > I v a h a - mmiseen isänmaahan. V i i s a s näet a i n a \oittaa. Kuten y l l a x n . todistettu. — E m o Kasimir.^ SuonieD^lliiieii I h^inikuiiii 27 f liä Helsfnkf. — K u l k u l a i t o s t e n j a y l e i s -' t e n töiden ministeriön t i l a s t o n m u k a a n o U maassamme helmlk. 27 pnä työttömiä k a i k k i a a n 52,766,. J o i s t a 46.- 392 e l i 87.9 p r o s e n t t i a o l i s i j o i t e t t u v a - riraTym.tölh:n j a loput 6574.oli työtä v a i l l a . - ^ ^ - . . . . . j - ; ; -| ^i^nrydttömyyskört&tot oUvafravoinna €8 ^ U p i i n ^ a ' j a - . ^ u p p k l a s sa 259'maalaiskunnassa.' W / ' V a s t a a v a t työttömyysluvut- o l i v at v i i k k o a aiSafsemmin 51,936 44.712 861 pros. j a 7.224. Vuosi a i k a i s r a i - m i n oh tilanneÄvastaävien j i i k u j e n - va-?| ; l o s s a : s e u r a a v a n l a i n e n : 65,726 '—'.'54;- 882 — 83.4 prosTja 10,904. ' • V a r a t o i s s a Lmaksetaan>: työttömiksi joutuneilleyleensä t a v a l l i s t a p a l k k a tasoa: a l h a i s e m p i a p a i k k o j a ; ' niinpä :,lakäJa:nen; /J^ökansan Sanomat'^^^^ ; k e r t o n u t . varatoissa Y maksettavan n i m k i n a l h a i s i a p a l k k o j a k u i n 1 0 0^ 150 m a r k k a a paivassa. .:<; •Metsätöissä: o n tana: v u o n n a enemmän :tyovoimaa kum - v i i m e vuoden vastaavana aikana. H e l m i k u u n l o - .pussa o h tänä •vuonna metsäteissä n ; 150,000 miestä. Edellisen v i i k o n l o pussa oh mäara 10,000 pienempi. •Hakkuutöissa o l i tänä vuorma h e l m i k u u n lopussa 8 0 ^ 0 (V. 1953 75,000) j a metsaajoissa 57,000 (45,000). SITÄ W m Savolainen Aorsintijgu^^^ ^\ pappilaan, ja|mlbanen'eJtlttelee asian ?JÖiWM*iferi^^ i - i S e onsniä' laella,^että;;njyö oa^''! tuota noin solomiitu^^tilnn.Mantana kanssa, semmoenn ystävyys-^Ja yb-teestyo- ja keskinäeiien avunantosopimus, ja riytmyöpyyvettäis kirk'-,, mä I : ' Uusi tekniikka asuntotuotannossa ;ä^5tittUänne mni^yttäyjt^y^^ lakkaamitta: Se on tuin sanomarehtim1esten'asian|3S»f;f.^^Vt'Vahdblfesi 'rakeniustek- '•läruiiskilpailuihinyftvaikka ne eh'ät pääsekään ienä '^syistä, olympialaiskisoihin. Selvää myös on, etta, kuuluisa ammatti-;- ^ Naisjoukkue, kuten esim. Torontqn Maple Leaf-joukkue, ^voittaa -mil-j*^ flc(inrtahansa,a.yndhurst-joukkueen. 'Mutta turvautumalla ammatti- , laisjoukkueiden voittoihin, ei ^.vallitsevaa tilannetta paranneta."'On,' »iähdettävä leventämään jääkiekkoilun pohjaa — kehitettävä joukkio^ ^ntltai^ todelliseen amatbdnurlieiluun perustm.'aa jaakiekkokisailua. 1^'^; "^vÄ1iy)^aan ' tästä'Jlöytyy Canadan jääkiekkoilijamaineen pelastus, y^^C/vStllä^jos,voidaan^ satoja jatkuvasti valtiovelan tuella^toi- /'% it^va^jääkiekkojoiikkueita, jotka QtteleVat maakunnittain jä kansal-y C , Jipessa^ifnittakaavassa mestaruuksista, voidaan kehittää'joitain sellai-siä, eturivin joukkueita, jotka pärjäävät kansainvälisissä kilpailuissa, jf/f ' aCukäan' ei ^"^vastusta ^ esim. Maple ^ Leäf-joukkueen lähettämistä J|V,^)juyostol^^^ sitä 'tewhditään ivarmaän , hyvin. lidutta me,<spomme/'ettäk^ l^qp^^hsiym^^ <eb'ti)Tlä ^Hyt jä* tule\'aisuudessa on "?e,Mettä' T0iaäi^,enS»rt^ hiibnifota.aniatÖörien jääkiekkoiluim||läa|e^^^ Koetilausten aikaa on jatkettu ; Vapauden koetllaustenmerkintä on saanut odotettua suuremman k a n n a tuksen. ; K o e t i l a u k s i a ' : o n saapunut e h p u o l i l t a maata j a saapuu edelleenk i n . v: S a m a l l a k e r t a a o n - s a a t u v a l i t u k s ia lehtemme asiamiehiltä Ja - n a i s i l t a, e t t a -koetilausten a i k a o l i ' l i i a n l y h y t; j a e t t a s e j a r j e s t e t t i i n l i i a n pikaisesti, i? Tiistai-riitana pidetyssä r Vapauden j o h t o k u n n a n : kokouksessa keskustelt i i n , tästä kysymyksestä j a ; t o d e t t i i n ; e t t a asiemiesten valitukset ovat: o i keutettuja. ; K o e t i l a u s t e n h a n k l n t a - EUunmtelmastapäätettUn todella n i in myohaan, ettei: asiamiehillä j a l e h t e m m e / l u k i j o i l l a yleensä roUut riittävästi aikaa i käyttääkseen; sitä ; enai s u n n u n t a i n a alkavan levityskampan-: j a n a i k a n a Vapauden tutmetuksiteke^ mlsen hyväksi. Tässä mielessä johtokunta päätti, etta.. koetilausten alkaarpldennetään maaliskuun 23:een päivään asti. Maanmlehillämme on s i i s /. t i l a i s u us liittyä kymmeniin m u i h i n ; j o t k a ovat käyttäneet iätä koetllausta hyväkseen; hankkimalla itselleen V a p a u - ,xien?ilmaisen ^ a i ^ n kahden v i i k on ajaksi.^ Täyttäkää loisessa paikkaa lehieänimej'julkaistava''koetilauskaa-yake ^ a tutustukaa' s i t e n henkUökoh- ^taiseitl' lehtemme' tUaamisen puolesta t a i sitä. vastaan., KoeUlaus ei ^ d o ketään - ^ i l t a a t t i i a v a l l a slUä s e n ' t a r - ' koituksena o h pelkkä " e s i t t e l y " i k n an 'mitääi^ s i t ^ i u ^ u U a . , ' 14,000 muusia'Sioux Lookoutin riista-alueeUa ; Sionx Lookont; O u t . Maakunnan m a i d e n : j a ; m e t s i en ministeriön ; r i i s - ' tavlranomalset ilmoittavat;, että t ä män metsänhoiUviirIn n o i n 129.000 nellömailin l a a j u i s e l l a alueella on laskettu olevan nöln 14,000 muusia. Muusien lukumäärän arvellaan 11- s ä ä n ^ e e n n o i n 13 p r o s e n t i l l a edell i s e en vuoteen verrattuna. Tiedot perustuvat monista eri lähteistä s a a t u i h i n Uetolhtai f V i i m e v u ^ t i k a u d s n ailcana t a p e t t i i n .yhteensä 3|3 muusia. ] I p t i a a f i l e n a r v e l l a a n s en 'llsSll^<ti«pdVan 1400 1.200 m u u . V S o d a n aikana n i m i t e t t i i n mmiste-;: r i k s i muuan i i k a s mies, jonka kuva usem komeilee lehdessä s i l l o i n , kun jökUjUlkomaalainen;{sanpmalehtimi.es k u i n j a n a 'Ja symboolina. Suuri yleisqjluuf^ lee.r että vhäh todella , o n ^aellainen| Häh on n s . l e h t i j j o r h o . Hänen n i mensä m a i n i t a a n sanomalehtimiesten lepokotisäätion j^teydessa. (Mutta v a i n ;har.vat huomaavat, wetta;.;,hane9 l e h t i p a i n o n s a painaa '.tuon a s i a n ;hjrr vaksi tehtävän lehden. Se -on kallis l e h t i , sen. p a i n o k u s t a n n u k s e t ' ovat suuret. Tama mies Qn o l l u t m i n i s t e r i Suomessa, vaikka ihanen.visanmaansa n i m i o n R a h a . S a l k u t o n Ja a p u l . s i säministeri .pulavuosina, vulkominis-, t e r i V. 1939. ' H a n o n l i i k e m i e s k i i r e e s tä kantapäähän, mies, j o k a osaa tehdä rahaa; j o k a osaa .pitaä -.työssään työntekijöitä maksaen heille m a h - dolhsunman pientä palkkaa, joka maksaa lehtensä avustajille s u h t e e l l i s e s t i katsoen: m a a n alhaisimmat palk-^; k l o t . S i l i a ; h a n e i f isänmaansa o n rar h a : j a hänen i n t o h i m c n s a on laajentaa .isänmaatansa k u t e n teki A d o l f ^ aikoi-, naan. S i l l o i n eivat turhat hienotunteisuudet tule kysymykseen, iHänen nimensä o n E l j a s E r k k o Eras hänen :hyvä '^ystävänsä'? k u v a s i E r k k o a j a s a n o i ; etta vähiten hari: s u r i s i t a t a . m a a t a , jossa h a n o n o i kealle isänmaalleen R a h a l l e , perus-itan h a n k k i n u t . Jos t a a l l a o l e t t u l i s i vat t u k a l i k s i ; n h n h a n vaisi hävitä t a a l t a :;'snrtomai.hinsa",, jossa hänen :.valuuttansa on j o ajat s i t t e n luonut: rehevän: maaperän. Jos tänne p a ri k i r j a p a i n o a -Ja : m u u t a m i a k i v i t a l o ja jäisi, vahat niistä, o v a t h a n ne luoneet hänen siirtomaansa. ,; {] K u i n k a Raha-nimisen isänmaan mies halLtsee? Meidän tekcmme kertovat: .parhaiten;! meidän t o i s t a n i - me.: ' N i i n E l j a s . E r k o n k i n ; : j o k a kaif k e n : k u k k u r a k s i o n : l a k i t i e t e e n k a n d if daattL : K u n E r k o n k u n n i a n h i m o ei voinut sietää; etä hänen Vilkkotsano-mat- lehtensä elää k i t u u t t i vähäpätöisenä rääpäleenä; v a i k k a O t a v a n j a Söderströmin Y h t y n e e t Kuvalehdet ^ V a l l o l e h d e t : ( v e r o j e n \ vähentämiseksi tehdäan-näin) lehdet menestyivät j a : toivat r a h a a , hänpääbti tehdä V i i k k o sanomista suuren, f;; O l i h a n " hänellä nriljconat j a n i i d e n tuoja, »Helsingin' Sanomat. : 'Päätoimittaja 'N :o a r a a t oi yön päivän kanssa. ' ' i M u t t a eräänä päivänä E l j a s £ r k k o totesi, ettei mies o l l i j t pystynyt tekemään hänen l e h destään k y l l h i laajalevikkistä. T o i m en •peri; t o i m i t u s s i h t e e r i . : -Mies h o i t i pää-' : t o i m i t t a j a n : tehtäviä - Tt :nä saaden a - p u t o i m l t t a j a n palkkaa. M e n i s i t t en tiedustelemaan, maksetaanko eldcä, hänelle päätoimittajan p a l k k a , k u n toimeen ' o t e t t u sukulaistyttökin s a a ' huomattavasti >.: suurempaa'^' palkkaa^~ P a i k k a j u l i s t e t t i i n avoimeksi j a päät o i m i t t a j a ' N i o - S otettäin, NäytU s i l tä, että hän o n se mies. Hän n o s t i kahdessa ^vuodessa lehden, le\-ikin kaksinkertaiseksi. S i t t e n hän eräällä työmatkalla sai sydänkohtauksen J a ' oU, k a k s i päivää poissa töistä. Häntä Kirj. P. Zhdanov (insindöri> R i n n a n "kansantalouden nopean ka3vun::kanssaiNeuvostoliItossa: k a s vaa herkeämästä myöskin k a u p u n k i - vaesto.i Vuoden 1926 'vaenlaskun m u kaan se o l i 26 miljoonaa, vuonna 1940 s e o l i 6 l - m i l j o o n a a j a t a l l a ; h e tr keila — 80 miljoonaa. Väkiluvun kasvun kanssa k a u p u n geissa o n saanut suuren laajuuden asu n t a l o j e n seka ' k u l t t u u n - : j a k u n - : n a l l i s l a i t o s t sn :,rakentaminen j a k a u punkien kunnostaminen. * ;>Yksistäan vuosina 1946-^1952 pan-: tiin k u n t o p n : j a ' r a k e n n e t - t l l n k a u p u n geissa 'vfa\-tydla!sasi|ti^slssa: asunto-/ : alaa- 154 :"imljoonaa'^'' neliömetria j:?ts' y l i - 3,5 - miljoonaa:, i k o l m e h u o n e f t ta asuntoa. Sltäjiaitsi nSaaseiiduUä oh pantu kuntoon j a r a k e n n e t t u •3,400,'-' 000 t a l o a : " \ > ' ^ ' •|Asuntotuotannon 'i v a u h t i k i i h t y y 'käynyt fjiiikan korkean kehitystason*. J a ;teol-' l l s t en -työtapojen . käytantoonottami-sen ansiosta. Teollisten' työtapojen kaytantoonottamisen -tärkeänä .edelr lytyksena o n o l l u t tyyppitolojen l a a -: j a :. rakentaminen; : K a u p u n k i r a k e n - nusten perustyyppinä Neuvostoliitossa ovat ^monikerroksiset talot; joissa y h t a psi-hetta > varten• ;on t a r k o i t e t tu k a k s i , kolme j a neljä huonetta. Neuvostoliittolaiset arkkitehdit suunnittelevat asumtaloja,' j o i s s a on e r i l a i n e n ; kerros-; j a rhuonelstoluku; m u t t a k a i k i l l e n i i l l e : o n k u i t e n k i n y h teistä tyyppirakenteet j a teolliset: r a kennustavat. K a i k k i tama o n s a l l i nut s i l r t a a rakennusosien v a l m i s t u k s e n v a r s i n a i s i i n ; r a k e n n i i s o s a t e h t a i - s i i n . :Rakennustoidsn~suunattomat mittasuhteet :Neuvostohitossa';- Vaativat-m a h t a v a a teknillistä perustaa r a k e n nusaineiden, rakennusosien j a < m u i d e n rakenteiden tuotantoa varten. Täll a i s e n v t e k n i l l i s e n V p e r u s t a n l u o m i n en on teollisen rakennustavan- t o t e u t t a m i s e n ja; rakennustöiden; kehittämisen ,tärkein^ehto, s : l l a se: jouduttaa p a l j o n rakennustöitä" j a ; a l e n t a a r a kennuskustannuksia. : s K u n : vuonna .1948; 7—8-kerroksisen talon r a k e n t a miseen t a r v i t t i i n a i k a a 16—20 k u u k a u t t a , m i n nykyään tällainen talo rakennetaan tehdasvalmisteisista r a kennusosista; 7 - ^ kuukaudessa.-Mutt a sekaan e i ole vielä mikään äärim- ^^•?S^::Sifi)*:Vj;i^^ - t a ma; n . t t a k o o n Moskovan lähelle ra-5 kennetut " K u t s h i n o n ' ja K u d i n o v on j a t t i l a i s t e h t a a t seka rekonstruoitu L o b n j a n , tehdas. Näiltä t u o t a n t o l a i t o k s i l t a rakennustyömaat saavat bnt-; tokeramiikasta -valmistettuja seinäosia, ; ; v u o r a u s l a a t t o j a ; : : r a k ^ n n u s t a i - , teellisiä .valanteita, lattialaattoja, k e r a m i k k a p i i t k i a j a : m u i t a tarpeita. - V u o r a u s - ; j a rakennustaiteelliset valanteet kiinnitetään seinärakenteihin JO rakennustöiden a i k a n a j a n e muo-- dcstavat s e i n i e n kanssa yhden kokona isuuden. : (Rakennusten ulkose:nien muuraam i n e n f i s a m a i i a i k a i s e n -vuorauksen -karssä s a l l i i ' t e h t i a t a l o j en julk'isivi2/t ka.vamenstelmin. :; K u i v a n - k i p s i r a p p a u k s e n ; käyttämi-; nen: t a l o j e n : sisustustö:ssa:iSallii suo-, rittaa/sisämaalaulcsen.jo seuraavana -bäivana., ^ , :JLämmityslaittset,:vesijohtOr; kaasu-, ; j a sviemaripiitket-sekä,; Sähkö j o h d o t laitetaantaloJ i i n jo, samaan a i k a an ma n e n r a j a. - i : L u k k u v a t ; t o r n i n o s t u r i t j a monenlaiset muut koneet, joita käytetään l a a j a l t i rakennustöissä, ovat m u u t t a - nset V kokonaan rakennustyömaan muodon Ne ovat muuttaneet sen omalaatuiseksi koontaosastoksi. .Tor-nino^ itunen nostovoima ; o n kohonnut 1,5 t o n n i s t a 5 t o n mm j a korkeus, r o j a 10—14 kerrokseen. : Törnmostu-: n e n ulokkt on t a välisesti 30. metriä; j o t en Silla voidaan nostaa rakennusosat m i h i n p a i k k a a n tahansa. -: Neuvostoliitossa rakennetaan par-: h a i l l a a n s u u r i a : : t e h t a i t a rakennusosien : v a l m i s t am s t a v a r t e n ; . : T a l l a i - - sissa t e h t a i s s a koneistetaanv ja', autor matisoidaan :• k a i k k i työprosessit raak a - a i n e e n .purltamlsesta a l k a e n s u u r - i t s n i ; rakennusosien valmistamiseen afeti. ::KonveijerijärjestelmäJ.'5 t u r y ^ tjron korkean tuottavuuderi. i— n o in 120,000 kuutiometr.a v a l m i i t a ; r a k e n nusosia vuodes5a|. j ; ' " * t i :l; Näiden t e h t a i d e n konveijereilia t u l - laanHvalmistamaan ctalojen !rautaber: -se namiiurauksenja> välikattojen Jait-, t T u o m a r i : —,<pQiko t o s i a a n unohdus syynä siihen, että h e i t i t t e rouvanne ulos ikkunasta i-,*^ -4- N i i n , ' a s u i m m e kymmenen vuot-t a e^immä^essä kerroluessa enkä miiistähiut,: että olunme niuuttärieet' kohnanteen kerrokseen. , * * • ' A P U A X U V A S SA — M m a ^ k a r s i n n i m tavattomasti t o h t o r i .. , — A l k a a olko' huolissanne. , M i na kyllä-teen p i a n l o p u n karsimykslstäri-:: n t . V , • « * A L K O I "TYHJÄSTÄ" — Aloittaessani ei>^minullakaan oll u t m u u t a k u i n tyhjät kädet, tarmoa j a ahkeruutta j a . v a i m o , "jonka isa o m i s t i tämän l i i k k e e n. Metsätyöläisten palkat i^ainuivat syväile monttuun H e l s i n k i . — K a n s a n e d u s t a j a Eino T a i n i o o h s u o r i t t a n u t laskelmia siita, m i t e n paljon erilaisia tarvikkeita metsatyölaisen päiväpalkalla;: saatiin^^ V. 1948 j a s a a d a a n n y t . Lähtökohtana*'/] ovat seuraavat p a i k k a n o r m i t Vuonna^ 1948 m a k s e t t lm Pohjo^-Suomessa 2- >| metrisen paperipuun k e o s t a p U o l i p u h - ^ - ' taaksi 23—26 m k k p l , nyt 16—20 mk.* L a s k e l m a edellyttää, etta metsätyö-""" Iäinen tekee päivässä 60 k p l . Näiden 60 kappaleen tekopaikalla?%'! metsatyölainen :sai vuona 1948 mei-^ii^l : ; Banner heä LyndhurstsJ to the gamc Dynamo's fi : Russlans:ar deserved thii mora l a t hi : :are top row; defcnce; Ddi to r i g h l : V i winger; Boli :. plioto as a n Canadian 'g< I Y R I T Y S I S 1 Kritv j e r i v o i t a 39—4,4 k i l o a . JNyt hän sa-, «I " J* --,-««.1 \ o n s i a os.a j a - r a k e n t e i t a : vahkatto-l a a t t o j a j a - lämpimiä ulkoseima, por-rasaskeleita j a ilepotasanteita. Täll a i s t en ' r a k e n n u s o s i e n k o r k em .paino tulee:;olemaan ;5 tonnia.!.- Välikattoja t u l l a a n valmistamaan.23:neliömetrin kokoisia, ;mika;:'Sallii tehdä huoneen : v a i - k a t o n yhtenäisestä rautabetonisssr t a ;välikattolaatasta.-!;. Tällaisen:kat-; tolaatän :aiapuodis tehdään-:: v a l m i i k s i maalausta v a r t e n ; joten: se ei t a r v i t se r a p p a u s t a . . M o n i k e r r o k s i s t e n ;;talojen ulkoseinät .-vuorataan: j o tehtaassa v a l m i i k s i . k e r a m i i k k a l a a t o i U a t a i k ka v a r i r a p p a u k s e l l a . ; Seinäosien sisäpuoli tehdään - v a l m i i k s i maalaamista varten. L j u b e r t s j n j a M o s k o v a n rakennus-osatehtaat tulevat v u o s i t t a i n , ' v a l m i s tamaan .120,000 kuutiometriä, v a l m i i ta rakennusosia k u m p i k m . - L j u b e r t - •synrakennusosatehdas o n JO -valmis j a sen k o n v e i j e r l l t a o n j o lähtenyt v a l m i i t a tuotteita. ';- Moskovassa :rakenteilla. olevalta rautabetonisia; rakennusosia' valmist a v a l t a :te}itaalta pääkaupungin ra-> kennustyomaat tulevat saamaan par-; vekelaattoja, p i l a r e i t a ; k a p i t e l e j ; p i l a s - tereita,vcvi-;nja ikkunapienojaj. k a r - n i i s e j a , : k o h o k u v i a j : ; : i k k u n a l a u t o j a ; pcrrasaskeleiden ;;vuorauslaattoja: ja. m u i t a rautabetonisia rakennusosia - ja" rakennustaiteellis.a valmisteita. :- N e u v o s t o l i i t o n m o n u n p i i r e i h i n o n rakennettu k e r a m l i k k a t e h t a i t a ; J o i s - ;tamisen kanssa. :;vUuden; r a k e n n u s t e k n i i k a n k e h i t t y misen- kanssa f o n ; Jkiinteassa dessä k a u p u n k i e n ; raker^tamisen: :tär-k e i n ; tehtävä ..-rixakenhustiodenkes--; k i t t a m i n e n ; kokopalsim. p i i r e i h i n , val-{^^ takatujen^ ,ja .tonen ' v a r s i l l e , mikä vuorostaan ..taas. s a l l i i k a y t t a a taydel-^: lises,;. uuden v t e k n j k a n : : k a i k k i p a r e m - 'muudet j a etuisuudet. Työttömyysvakuutus-lain rikkomisesta 1,420 tuomiota , : T o r o n t o ^ - - - V i i m e maalisk; l o p p u un päättyneen tilivuoden aikana r a t k a i s t i i n Canadan - o i k e u s l a i t o k s i s sa k a i k k i a a n 1,534 •: työttömyysvakuutus-l a i n - r i k k o m u k s i s t a : : a i h e u t u n u t t a o i keusjuttua, j o i s t a ; 1,420 a n n e t t i i n t u o - miot. N a s t a j u t u ' s t a aiheutui 266 s i i t a syystä, että työnantajat eivat olleet permeet työläisten palkasta työttömyysvakuuusmalBUja,; 892 :;kä-. s i t t i ; ; s e l l a i s e t ' t a p a u k s e t ; ? joissa olivat saaneet vakuutusrahaa - v a a r i e n . t i e t o j e n perusteella, 181 j o h t u i siitä, että .työnantajat; e i v a t olleet, p a l a u t taneet vakuutuskirjoja . : v a k u u u s t o i - m i s t o i h i n ; 44 a i h e u t u i s i i t a ; e t t ä työna n t a j a t eivät olleet pitänee riittävää k i r j a n p i t o a : työttömyysvakuutusmaks u i s t a , 13 siltä k u n työnantajat olivat kieltäytyneet luovuttamasa vakuutusk i r j a a : fisiahomaiselle. työläiselle j ä ' man 60 kappaleen t e k o p a i k a l l a saa 2,3 2.8 k i l o a . Näkkileipäähän s a i vuonna:; 1948 päiväpalkalla 44 k i l o a , nyt vain ' 13 k i l o a . Myös s i a n l i h a n h i n t a on '• noussut näiden vuosien a i k a i i a rinnan: ' p a l k a n ' alenemisen kanssa ' j a niinpä'''^ metsatyölaisen päiväpalkalla sai v . ' ' 1648 h i u k a n y l i v i i s i k i l c a sianlihaa, njrt k o l m e n Ja p u o l e n k i l o n vaiheilla. ' R u i s j a u h o j a e s a i metsatyölainen p a i - f * v a p a l k a l l a a n ; v . il94Ö-vastaavasti (kes-:; kimaärin) 100 k i l o a , n y t n o i n 24 kiloa.' Vuoden 1948 j a 1950 ivälilla o n m m . ' ; vehnäjauhojen .IdlohtotaVnoussu m a r k a s t a 53 marJiaan;,kidesokerin5a^-^^^ markasta' 74 m a r k k a a n , l a a r dm 155' m a r k a s t a 250 m a r k k a a n , näkkileivän , 33 m a r k a s t a 82 markkaan,,Tyomies-t u p a k a n 60 m a r k a s t a 70 m a r k k a a n j . n.e. S a m a n a i k a i s e s t i ovat työpalkat a- , lentimeet kautta l i n j a n . Halkojen teosta m a k s e t t l i n : : v ; l 9 4 8 400 mk mo-;;, - t i l t a ; j a . k u l u v a n ivucdenalkupaivmä::-. 320 m k . ratapölkyn vuolemisesta maks e t t lm V, 1948 kappaleelta 40 j a nyt 35 mk. ;:yiläolevassa laskelmassa perustuvat.: p a l k a t - v i r a l l i s i i n , metsätyöpalkkoihin j a «V. 1348 h i n n a t k o . : v u o d e n ns. k e s k i - . h i n t o i h i n . "Ylhäällä" 'Lapissa ovat h i n n a t korkeammat; koska n i i h i n l i - i s a t a a n 3 - ^ p r o s e n t t i a J a r a h t i k u s t a n - : mikset. Kiistämättömät numerot o-solttavat, että metsätyöläisten palkkataso t n . : s u o r a s t a a n ; katastrofaali- ; • sesti;. a l e n t u n u t s i t t e n - v u o d e n 1948/;; P a l k k o j e n : - l a s k u : o n - samanaikaisesti ; o l l u t sekä i markkamääräinen että re- . aJilinen. alar s e n johdosta, että työnantajat eivat olleet: ostaneet riittävästi; vakuutus-;. •merkkejä v a k u u t u s k i r j o i h i n kunmt-tämistä varten. ' PÄIVÄIN PAKINA HeJ^rojen kotkotuksia K u n t a v a l l m e n J u s s i j a M a t t i viedään . a r m e i j a a n ; hänsUe t a k k i k a i n a l o o n , kenkäharja j a l u s i k k a vasempaan kateen sekä reikä-r a u t a o i k e a a n ' k o u r a a n j a sanotaan •<nain'?rauhan: oloissa) Palveltuasi n i i n j a n i i n m o n t a h e rätystä, olet taas t a v a l l i n e n kuolevai-. nen. Jonka työllisyydestä j a syömisestä e i v a l t i o enää välitä t u o n t a i - vaallistaL. , '•• ' r ^ M u t t a herrojen k o h d a l t a o n a r m e l - t e n j o h t a j a A i ; a K h a n — j o t a pidetään: yhtenä v m a a i l m a n i - r i k k a l m p a na miehenä,:.jonka henkilökohtainen Or maisuus; o n Siina, il,000i00d.000 paikk e i l l a ; o s o i t t i ; '^perinteelllsessaT-pun- - . ^ i t u s s e r e m o n U s s i - ' s u u r t a ; , ^jalomielij syyt^ä;:attamaila::vastaah:ainoastaan: $1,400. ' v a i k k a o i k e u d e n ' ' j a kohtuuden^' mukaanhänelle olisi kuulunut a n t a a $230,000'arvosta,platinaa.' C'^! Tämä'7a-vnotias joh'£aja öU mää:| rännyt järjestettäväksi altenivett&yfcl sanoen, että heillä o n ^tärkeämpää siviillsissä.joteh \'altlo o n hyvä Ja i i a n k k i i toisen '^monnin t i s k h i taakse; jotaVei 5 j saäi vahingossakaan; työpöyr^ij däksi sanoa. * ' , i , jNopmaattololssa. i l u h i s t e n ^ painoa ; m i t a t a a n pmmuksiUä;kuten m i t a t a an lehihlä; l k m p a i t a ? ' ' j a ' p u u v l l l a a ; . m u t - Jassakin olo-toista maatat';v'jos-rsota"4*si unssi e i ;hkfe:-miellytä.;heittävätihe • äser t a k t l n s a ^ j a ! a r m e i j a n kynät-nurkkaan 'hänen; paiiioaähvettä:(iyoitUn^loppu-; summa' siJo:ttaaj.*"parempasin t a r k o i -' tukseen" k i i t e h hänen r i k a s ylhäisyytensä s e u t u : • - ' , , ^ i P a i k a l l e j O l i , l e h t i u u t i s t e n mukaan| keräänt^yt :rr«,000a uskovaista^slelua.; katsdemäan: k u n heidl^|rikkaan;^joh^ tajansa^; a r v o a ; p u n n i t t i i n ^ ' p ^ perusteena platinallxu , 1' 'Jos oltei menietelty* sääntöjen m u kaisesti, k u t e n oikeus j a ' k o h t u u s o l i si o l l u t ; 230 p a i m a a l o i n a T a n A g a K h a - ' noaan vastaa unssia p l a t i n a a . ' ^ t - U u t i s t i e t o j e n - m u k a a n tämä p u n n i - tustilalsuus t a p a h t u i siten, että 25 J a l k a a - k c r k e a l l a korokkeena' olevaan suureen v a a k a a n s y t t y L v a l o : h e t i k un o l i ; lisätty hänen ylhäisyytensä m ö h ö - m a h a n : painoa:;;:vastaavasti vplatiiiaa. K f t p a s i sitä s e l l a i s t a näkyä k a t s e l l a j a h u r r a t a 50.00 nälkäisen m a h an kiihdyttämlllä slhnäpareilla' • • • • Vähää . ^ n h e n 'k|uin parlamenUn j ä s e n e t , äänestivät-: itsellee A ; 100 \ p r o - ; s e n t i n i ^ paUömkorottiksien;!. h e - pitivät sjrdäntäsäorkeviä' p u h e i t a siitä, että tuloverohuojennus^xei:-voida viniten-kään £ a n t a a % lääklntämenolstä.. paltsf' sUtä osasta mikä yUttää 3 p r o s e n t t ia veroninaksajan:;. t u l o i s t a . s e l i t t i eräs. vi]5ain'heistä, näitä "pie-; niä^T; ^veröaJeimusMomukda a n :i p a l j o n \^ j o s < tätä i:prosentt alennetaan. ,TanÄn kysymyksen yhteydessä : niinkemitea^^^^^ pöytäkix^Joissa.:;iö^ ocf-läic^a^lcmisan-»^ edustaiJä «CPired' Zapfftnejr, 'banphln) ^ U t i t i e t t ä ^ o k n m t e o ^^ mah^dptohtaC^ J o t t a ' d o l r a /utJenuOlp^^ lueenjäseh p u h u i s i n m i e n v a k a u m v^ /r(Kletieti;^a^ sOahuoneeää b n 168 lilieiaalÖfobliieett^^'eauatäjaa M.Ta^ kaan, ' e t t a he p u h u i s i v a t ^milloinkaan h a l l i t u s t a vastaan. K u n m i n i s t e r i e n parlamenttiavus-t a j l e n ' ( 1 3 ) odotetaari myös puhuvan : h a l l i t u k s e n puolesta; n i i n tästä. jää v a i n 135. Jokaista parlamenttiavus- ? t a j a a k o h t i o n k a k s i m u u t a jäsentä, •jotka toivoo: Jodcus "saavansa sen t o i - | men j a n i i t m i u o d o i n Jää jälelle 109. J Hän sanoi, että sexxaatissa o n 131' p a i k k a a a v o i n n a , ' J a nUtä silmäilee 26 jäsentä. ; T i m ä Jättäisi vielä 83 j a - t sentä J o t k a voisivat i l m a i s t a henkilö- , koh^taisla katsantokantoja.. ^ " ' M u t t a Jos"13^heistä odottaa tuo- i marinfmltystä, Jää>-Jälelle enää 70. ' ^ K u n äänestyksen a i k a n a o n ^Istun- : nosta' pois keskimäärin 57'Uberaali-puolueen , Jäsentä,' Jää JäleUe enää >13. Lisäksi ö n k^kimäärin 12 j ^ n - t ä , ' j o t k a ' e i v ä t äänestä.astolsta l a i n -" kaan. Tämä jättää 'jäleUe' vahi 1 jäsenen. ^ , . , . Tässä vaiheessa yarapiUiMnIca W. A ; R o b i i s o n " ' k u t s i k , i m : . ' zä järiestykMen^^seUttäcn.' että häh o n ' - p o i k e n n u t Ipois keskustelun alaisesta' l M r l Z a p l i t h e y m y 5 n s l ' a s i a n n i i n '' o l e v a n p a huomautti:,f^ ^ ; ' " T ä m ä yksi.* Joka'' voIsT'omaksua, pudlueettoöian, itsenäisen''ja rokean"^' •Toronto.— R i d lr Immung streakthe y ]looms;as the teaiii JTHL senior :.'chäni'p |rather:sIo\v s t a r t ; ; tl Ided out into a we: (jlayingteam: For the t h i r d : ibe club has ag play-offs. Tfais' meetlng stifferiVi : have improyei mediate class ef;t : llie senior di visio •^.Atourrecent hock lieallzed $165 pröfit} laany fans and supi jttis. money wentt< I nw,- sweaters and j jjonally.i wouldh't SS |teghtincoIour;but: jiilating staying awa3 l ^ o f sun..glasses;l Ime Old 3rD glasse Ipmcessof öbtainingi pr:all of our games, .^s a ruie we dö nc |iiiries,,unfortunately |4nesanacciaent cal •cleanesf.of gam jtt outstandlng cent Ifiactured his j aw i h hcaitgame. W i t h t teli'helmet .and a p i bnately for the tean ftocontume playing. |«*likesomethingfi bthuikof i t , I d id eaiside the arena. [HEETTHE B D Y S , , Here are a few c o i {.)*'be piayers:: • ted Rccre: G o a l le p sportsman w i n oc rI*o Tohmo, Rock Y*'^. Jim HaViB \ ^ BiU N a p a d y ; f oi [«»and-Rocky are t l i p the club. Lembei l ^ t t o b e t ^ e r ädva IJaki is slowly rega: l^ttehe T^asmarxied puh4m imV.^7;«»a'hioimolli^ <\ I*» also lacks' .dön 1^ shape for gblf:^ l^^defence as-h the d a y . i B ii I? lajter, always ih'^ •*« and Rocky as' * 13 Eoals more . • In games 'th tellovvs have-si IJSlsnot a l l i m ^ ft r«5e you njust i^^^ ' "^J» Gedne. Jlni' ' A m Lehto, k e •^hm. Henryi »ave Gedne left vrihg, p ' morevvoiild. Player. countii |Ett!e ff ??«led c]äsail|< «»»ho weÄiii£ Wd:«tricfc-hal \Piaa. -''"-^'-"i » 1 d j .-IM
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 11, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-03-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus540311 |
Description
Title | 1954-03-11-02 |
OCR text |
Torstaina, maalisk. 11 p, — Thursday, March 11, 1954
l i i i
ttfXUfllied 1707, 6^ 1911. Autfaorized
. M ceeond ciasa mail by ttte Posl^
Office Departspent, Ott^sra.- Pub-
Utfied thriee - ^vit^y:TvutO&jn
Tbuisdays snd Satotday» br Vfipaos
Fobllshin? Campanjr X>td., at 1 0 0 -^
E lm 8fc. W., Sudbiuy. Ont, Canada.
Telephones: SuBtneai Office «loti
mtorl&l Office 4-4265.'tttpaKer
£L Suktt Eöiio/Vr, Sk^tndMiinrtHr
' 8 i l d r e w : Box 09. BvOtiaxft CataxUf*
AOvextMxig xate» upon appUeatton.
TYanaletion iree of chatKe,
^ , T I L A y f i H I N N A t : . .
CasadaMa: ^ . l fk. 1JW € iät, i.75
YtiäymSioiaui 1 vk. 8JOO 6 kk, 4 JO
Suomeesa 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Mies se ön.
i l
•/yiime sunnuntaina Tukholmassa maailmanmestaruudesta suoritettu'
' jääkiefckopeli. .niissä
ylii^imaisen voiton/on aijjeuttanut Canadassa suurta,melua. ILehtien
tirheilysrvuilla on kirjoitettu palitakaupalla tästä merkkitapauksesta
ja icaikki kirjoitlajat ovat yksimielisiä seuraavista asioista: 'Xeuvcsto-liiton
joukkue oli parempi,' että se pelasi paremmin, käytti mailaa paremmin
ja luisteli nofjeammin kuin canadalainen joukkue. Toisaalta
on ^esitetty kaikenlaisia jalkineuvoja siitä, että seuraavalla kerralla
on (maailmanmestaruuskilpailuihin Canadasta lähetettävä •'parempi
joukkue" kuin nyt — sillä pois ei voida olla kärsityn tappion jälkeen.
Urheiluasiain kirjeenvaihtajat ja ''asiantuntijat" ovat esittäneet
tämän häviön johdosta melko toivottomia katsantokantoja. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-03-11-02