Vapaus, March 11, 1954

              Torstaina, maalisk. 11 p, — Thursday, March 11, 1954
l i i i
ttfXUfllied 1707, 6^ 1911. Autfaorized
. M ceeond ciasa mail by ttte Posl^
Office Departspent, Ott^sra.- Pub-
Utfied thriee - ^vit^y:TvutO&jn
Tbuisdays snd Satotday» br Vfipaos
Fobllshin? Campanjr X>td., at 1 0 0 -^
E lm 8fc. W., Sudbiuy. Ont, Canada.
Telephones: SuBtneai Office «loti
mtorl&l Office 4-4265.'tttpaKer
£L Suktt Eöiio/Vr, Sk^tndMiinrtHr
' 8 i l d r e w : Box 09. BvOtiaxft CataxUf*
AOvextMxig xate» upon appUeatton.
TYanaletion iree of chatKe,
^ , T I L A y f i H I N N A t : . .
CasadaMa: ^ . l fk. 1JW € iät, i.75
YtiäymSioiaui 1 vk. 8JOO 6 kk, 4 JO
Suomeesa 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Mies se ön.
i l
•/yiime sunnuntaina Tukholmassa maailmanmestaruudesta suori­tettu'
' jääkiefckopeli. .niissä
ylii^imaisen voiton/on aijjeuttanut Canadassa suurta,melua. ILehtien
tirheilysrvuilla on kirjoitettu palitakaupalla tästä merkkitapauksesta
ja icaikki kirjoitlajat ovat yksimielisiä seuraavista asioista: 'Xeuvcsto-liiton
joukkue oli parempi,' että se pelasi paremmin, käytti mailaa pa­remmin
ja luisteli nofjeammin kuin canadalainen joukkue. Toisaalta
on ^esitetty kaikenlaisia jalkineuvoja siitä, että seuraavalla kerralla
on (maailmanmestaruuskilpailuihin Canadasta lähetettävä •'parempi
joukkue" kuin nyt — sillä pois ei voida olla kärsityn tappion jälkeen.
Urheiluasiain kirjeenvaihtajat ja ''asiantuntijat" ovat esittäneet
tämän häviön johdosta melko toivottomia katsantokantoja. <Heidan
mielestään — kun jääkiekkoilua kansalhsena urheilunaan pitävä Ca­nada
hävisi niin perusteellisesti — Tukholmas.sa ^saatiin Canadalle
"musta 5ilmä''; siellä tapahtui^ "kalastroofi". "kansallinen onnetto-muus^
Jä kaiken lisäksi saatiin yielä "'isku vasten kasvoja".
y-Odc'pyydämme'olla asiassa vähän eri mieltä. On ensinnäkin
mi^rstettava, että toisen tilan voittaminen jnaailmanmestaruuskilpai-luissa,
ei ole mikään pikkuseikka. Toiseksi, tämä tapaus avdsi niiden
silmät, joilla on .silmät, mutta eivät halua nähdä. 'Kolmanneksi, siitä
yot koitua hyötyä amatoöriurheilulle Canadassa, 'jos asiasta tehdään'
oikeat johtopäätökset.^ -
^' '^uten muistettaneen, 'Vapaus lausui — toivottaessaan Canadaa
edustaneelle 'Lyndhurst-joukkueelle onnea ja »menestystä maailman-
«nestaruuskisoissa — että IXeuvostolliton joukkuetta on vaikea voit­taa,
Xyt jalestäpäin on meille kerrottu, että Canadan jaakiekko-jä
ja
Kygymy»'. Onko työläinen oikeu­t
e t t u saamaan iydtt<»myy«vakuutusta
muuta k u J n v l i O T e i s t e n i v l l d e n ^ . r ^^
maJcäuJen perusteella. M i n u l l a on
k a i k k i a a n i l vuoden maksut ^uori
l e t t u n a ^ tydttömcf-yfivaimituskirjoissa­n
i ? ' O l l a a j a . ' ' • ^
Vagtaus::: Äinoastaian viimeisten v i i ­den-
vuoden maksujen penisteella.,, J o ­k
a i s t a maksamaanne l a i t t i päivää
kohden clette otteutettu saamaan
työttömänä-Ollessanne yhden päivän
vakuutuksen.
Ericon
urin Yi>aino$
maineen
'Muutama pälyä s i t t en julkaisimme
Iin
ästamis
liitolle tuli samanlaisia viestijjä Ruotsista, Britanniasta ja muista
'Ei|roopan maista Neuvostoliiton jääkiekkojoukkueen suhteen. Alutta
sen sijaan että olisi tojmittu tilanteen vaatimusten mukaisesti,' Ca­nadan
jääkielckoliitto suhtautui h3'\in ylimielisesti asiaan kersTcuen,
- etfä ainoastaan canadalaiset^osaavat pelata jääkiekkoa ja että voitto
on''^ilman muuta canadalaisille kuuluva. ' <,.
' Ylläolevalla emme tarkoita sanoa sitä, että*Lyndhurst-joukkue
olisi huono jääkiekkojoukkue, kuten jälkiviisaat ovat nyt selittäneet.
•Päinvastoin tiedetään, että se on .melko hyvä jääkiekkojoukkue,
jonka tueksi lähetettiin vielä neljä tahtipeluria, kajoamatta nyt lain­kaan
ammattilalsuuskysymykseen. 'Naiden tahtipelurien avulla voi-l
i i i i lyödä kaikki muut vastustajat, mutta joukkueena oli Lyndhurs-joukkue
aivaa avuton joutuessaan järjestelmällisesti jä tieteellisesti
„ hatjoitettua Pynamon joukkuetta vastaan, ' • j -
' » On myös ^ turhaa tuulenpieksemistä^ nyt - jalestäpäin väheksyä >
' Tukholmassa kohdattua tappiota, sillä tosiasiassa tämä 'tappio olisi •
^ vcunut olla vieläkin^ suurempi, jos Dynamon'joukkde olisi sitä pelirt •
,^" _ loppuvaiheessa^ halunnut, kyten vastuunalaiset urheililkirjeenvaih-tajat
ovat 'selittäneet. Tuomittavaa^'/älkiviisaiitta'^ on ,taas'puheei '
siitä, että'maailmanmestaruuskilpailuun olisi pitänyt "lähettää p a - '
rempi joukkue", sillä siihen on meillä kansakuntana täydet oikeudet.
Kokonaan ala-arvoisia ovat ne rutkutulcset, että koska emme* nyt
mestaruutta voittaneet, niin Canadan on muka paras jäädä pois koko
JÄRVELLE P A A S y
K y s y m y s : Onko huviloiden j a k a -
lastuskamppien omistajilla oikeus
kieltää järvelle pääsy: j a k a l a s t a m i ­nen
s e l l a i s i l t a henkilöiltä, j o i l l a e i : ole
kalästuskämppää sen j a r v e n r r a n n a l ­l
a . Onko l a i l l i s t a l a i t t a a s i t a -varten
t i e n p o i k k i l u k i t t u p o r t t i t i e l l e , . j o n ka
on teettänyt maakunnan Hydro, eikä
h u v i l a i n j a kämppien omistajat ,:ole
uhranneet yhtään senttiä tiehen; K a i ­ken
lisäksi .hallitus omistaa % järven
ranta-alueLsta, Emme 4 i m e perusteel­lisesti
järven r a n t o j a koskevaa l a k i a.
— Sunnuntaikalastaja.
Vastaus: — Kämppien omistajat
ovat saattaneet ostaa « y d r o l t a (me
emme sitä tiedä) kysymyksessä olevan
" y k s i t y i s en t i e n " t a i ovat saaneet sen
muunlaisen sopimxiksen perusteella
yksinomaiseen käyttöönsä. Siinä t a ­pauksessa
heillä o n l a i l l i n e n oikeuj
r a j o i t t a a tien käyttö edellämainitulla
t a v a l l a Ja r a j o i t t a a n i i n tnuodoin y -
leistä , kalastusoikeutta. ' M u t t a te
voitte käyttää kalastusoikeutta y k s i n ­kertaisesti
siten, että yksinkertaisesti
kierrätte p o r t i n , jossa tapauksessa a u ­t
o o n jätettävä p o r t i n läheisyyteen jr.
mentävä j a l k a i s i n järvelle.
Mitä muut sanovat
,nsainvälisistä turnajaislsta;
Ilahduttavaa on sensijaan Lyndhurst-joukkueenipelaajain;omäk-uma
rehti urheilukanta — -Me teimme parhaamme, mutta hävisimme'
rehdissä kilpailussa — kyten he ovat selittäneet ilman mitään ve-riiikkeita
etsimättä. Olisipa/Lyndhurstin mainos- ja propagandamie-het
suhtautuneet-tällä tavalla kysymyksiin heti alusta pitäen, jä jät-Äneet
itsekehut ja kerskumiset pois: niin Lyndhurstin jääkiekko­joukkue
ei olisi saanut osalleen sitä suuren yleisön antipatiaa, mistä
on niin paljon puhuttu.
: (Mutta, mitään '"kansallista onnettomuutta'' ei Tukholmassa ta­pahtunut.
- Päinvastoin siellä saatiin ten.'eellinen kosketus Neuvosto-liiton
ja Canadan — kahden naapurimaan — jääkiekkoilijain välil­lä^
j a jos rehdissä kilpailussa saatuun häviöön suhtaudutaan «todelli­sessa
urheilumieless4, ni^n siita IvOituu^nieillc pelkkaa hyötyä — jää­kiekkoilun
renesanssi.
' ' ^'Asiantuntijat" ovat käydyn keskustelun yhteydessä korostaneet
K sitä, «ttä ensiluokkaisen jää
niestaruuskllpailuihin on niin kallista hommaa, ettei sitä'voidalehdä.^
Tämä on tietysti liioittelua silloin kun valtion varoja haaskataan mil-jaardeja
dollareita varusteluun. Tama ra'hapuolesta.
I 'Mutta jääkiekkoilumme heikkona kohtana onkin juuri se, että
se on kehitetty ."liiketoiminnalisi'", missä rahan hankkiminen klubin
omistajalle on pääasia ja urheilun kehittäminen vain välttämätön
sivuseikka. Tulos tästä on äe. että kehitetaan joitain hyväpalkkai­sia
ammattilaisjoukkueita, joiden ulkolaille lähettäminen on todella-,
km vaikeata rahallisten seikkojen vuoksi ja myös siksi, ettei' niitä
voida hyväksyä amatöörikilpailuihin. 'Mutta pahin puoli on tässä
kuitenkin se, että tällaisen ohjelman perusteella keTiitetään jaTvuUi-voidaaa
pääasiassa' ''penkkiurheilijoita", jotka puhuvat innokkaiasti
urheilusta, tietävät tarkasti, miten qn' jaäkiekkokilpailussa tapah­tunut
ennen ja mitä on menossa tänä vuonna — sekä maksavat enem-.
män tai vähemmän säännöllisesti -'penkkiurheilijan" veroa jäSkiekko-
.klubien omistajille, .jotka, kuten sanottu, suhtautuvat jääkiekko-
V A I I A N O N MATÄX
T A N S K A N M A A S A
Kopenhamina. — T a n s k a n uusin
pollittineri ryhmä; K a n s a l l i n e n nuo-,
risopublue, o s a l l i s t u i e i l e h ; ensimmäi­sen
k e r r a n p a i k a l l ' s i i n vaaleihin.*"
' "Sen ohjelmana ön: " S e l l a i s e t ' t u t ­kimukset
m i t a M c C a r t h y suorittaa
Yhdysvalloissa "
; ' S e n saama ääriimäärätioko m a a s s a:
iv-j,.. — A P ; n uutistieto, maalisk.
'3 phä. ' •
'•PATA K A T T I L A A gOIMAA,^'
M U S T A K Y L K I K U M M A L L A K I N ' ? ,
Lontoo. — Moskovan* radio' sanoi
tänään; että McCJarthsf* toimii>Yhdys-valloissa
Republikaanlpuolueen Ja
sen: j o h t a j a n , presidentti .E;senhowe-:
t l n .täydellisesti tukjen häntä. - . "
'•-Puolue: (Republifcaanipiiolue) pitää
'^ätä;WisconsIn!n republikaanista se-:
n a a t t o r i a ' " k a l k k e i n arvokkaimpana^
pääomanaan" sanoi komentaattori'
V a l e n t i n Z o r l n . . . ^
• •-^ R e u t e r i n uutistieto, maalisk. 8 p .
•tr
A t l a n t i n «älläkin p u o l e l l a maanrohag
temme keskuudessa''suurta^^uomiotä:
herättäneen uutistiedon, että s u c m en
Sosialidemokraattisen puolueen joh;.'
i a j a V . lÄskinen olJ maäriimyt soslar
lidemokraattiseit nuorjsolehden " V I -
hurin^v^polttörovIoUa i h^
S K D L : n äänenkannattaja Vapaa
Sana e n ' slttemmin\; kuvajäljennöksin!
todistanut; että soslalidemokraattlsett
nuorlsolehden:polttötuomlon a i h e u t ti
sanomalehtimagiiaatti 1
arvostelu • " J u l k a i s e m m e oheellisena
m a i n i t u n poltt&tuomion aiheuttaneen
a r t i k k e l i n , jonka otsikkona o l i " V l ^
hurissa"-''Isänmaana :Taha,.-.^:SUomai
l a i n e n ; s a n o m a l e h t i m a g n a a t t i ; E l j as
E r k k o . "
Muutamana keväisenä i l t a n a , k un
suomaan p i n t a huokui lampoa j a kasr
v i t ; : k i l p a a puhkoivat roudasta -vapaur.:
t u v a a . m a a n p i n t a a , p u n i a s i kprsulli-"
n e n nuoria t e h t a a n työmiehiä tunk»
k a i s t a k c h t a l o a a n . ' S o t a a : o l i kestänyt;
l i i a n kauan. K o e t e t t i i n määntellä
isänmaalhsuutta Ja: isänmaata;; N u o r ­t
e n miesten a s u i n s i j o i l l a o h näet käy-|
n y t - n i i x i ; että kiivaat suojeluskunta-r;
m i e h e t ; j o t k a olivat kulkeeet,>nyrkit
•taskussa j a kivääri o l a l l a vuosia, o l i ­vat
sodan syttyessä saaneetvkotohal-,
meilto n i i n tärkeitä toimia, ettei k u ­k
a a n heistä j o u t u n u t pyssyn peräSn.
N u o t / . h a l v e k s i t u t •: i s a n m a a n p e t t u r l t ,
p u n i k i t J a punakaartilaiste n k a k a r at
saivat lähteä j a h e k e l p a s i v a t . I d e n :
herrojen isänmaasta t e h t i i n p i l k k aa
s i l l o i n Itä-Kaxjalan eräässä •vihehäfr •
^essa korsussa;: j o k a omasta puolesr:
t a a n t u r v a s i . k o t i s e u d u n r a u h a a , m u t ­t
a j o n k a asujat eivät haluneet o i k a i s ­t
a koiplansa " K o d i n , uskonnon ja
isänmaan puolesta".
V S e u r a a v a n a aamuna h a v a i t t i i n , että
j o k u oli sysännyt katseluputken: p a i - ;
k o i l l e e n y l i • k o l m e n - m e t n n : k o r k u i s en
taisteluhaudan , r e u n a n y l i . - VE r ä s . i lr
lansuun keskustelijoista kävi s e n nou-:
tamassa • v a i k k a : i t i e i i a i n a k i n puolen
t u s i n a n , verran t a r k k a - a m p u j i a hä­neen
tähtäävän. E i edes^ puhuriut
teostansa, ei v a a t m u t kunnlamerkker
•jä.; Se o l i sen l a j l n isänmaallisuutta.j
S i t t e m m i n o n j o k u todennutjCtta tai-:
vis titä se o s o i t t i k i n - k e t k ä t o d e l l i s ia
isänmaan ystäviä tässav maassa ovat.
a n n e t t i i n s t i p e n d i etelään ja^kuukau-;
den ylimäaniinen Hioaa. a i u t t a b ä^
nen mditpy^ lähetettiin k o t i i n i l ­moitus:
j o h t o k u n t a o n e r o t t a n u t T e ir
dät. Tilalle t u l i (Eljas E r k o n täysi-
Ikaiseksl päässyt p o i k a . Päätoimitta­j
a Nro 3 oji a n s a i n n u t R a h a l l e k a k si
^Tiotta/hänkinv fahaa.; • Sdftona^Itaf l i - *
^ ä (
E r a s ' E l j a s , E r k o n t a p a h a n k k i a - r a ­haa
siirtomaitansa v a r t e n on ndtee-rata
— ' m a a l a t a " — itse sekä H e l ­singin/
että llltasaiionilenvkn-joitukset.
Joitakin^vuosia t a k a p e r i n k u r j a t ^ k i fr
joittajat; s e n t t a n t ; ; saivat : odojtaa
va Sitka kuukausia; jcs • E l j a s E r k ko
sattui kiertämaanmaita.Jarje^^telma;
muovautui s i t t e m m m . sellaiseksi,,:etta
muuan 'Olkea käsi" maäraakirjOKUs-palkkiot,
eivät s m n k a a n l e h t i e n pää­t
o i m i t t a j a t ; j a s i l l o i n i i o t e e r a t a a n u r ­h
e i l u k i l p a i l u n tulosluettelo:: jaf s u un
sensatiouutinen o samaksi.v -vam löOO
markaksi, jos asianomainen ei h u c -
raaa enempää v a a t i a . T u r h a p i l k a ta
j u u t a l a i s i a .
E l j a s E r k k o o n liikemies j o k a s u h ­teessa.
H a n u s k a l t a a .sillomkm;^ k u n
toiset vapisevat/' Sodan a i k a n a l i a n en
paaraanenkaimattajansa; T u k h o l m an
k i r j e e n v a i h t a j a s o i t t i l e h d e n toinutusr
sihteerille ja sanoi saaneensa " s a a -
I n n ' . • S l h t e e r i : m u i s t i . s o d a n a j a n a-
^txOuAt j a kielsi^ \elidottomasti u u t i ­sen^
käski k u i t e n k i n c t t a n i a aD yhtey­den
JErkkoon, - E r k k o ' S i i t y l fiSbteerili^:
M u t t a seuraavana aamuna sihteeri
manasi kuin mehiläisen pistoksen
saanut. Xehdessa s i t t e n k i n o l i se k i r ­j
e e n v a i h t a j a n uutinen. Tämä o li
roirskata sarroillaan •pettunn;>mutta'
laWem saadessqanfyastauksen; Erk?
ko goitti vahant^lmCTfPai^amista^^^
- L käski pannärtehteen. ' l i ^ n n o t e e ­r
a s i sen rahassa. 'Rahassa. ^ M u ut
arvot saivat väistyä. T o t t a ' k a i , h an
osaa tehdä R a h a a.
' E l j a s E r k k o e i cnneksi vaikuttanut;
k u i n lyhyitä tolveja mimsterma. '
Kansanpuolueen ; : k o v a n kohtalon,
ecta sen johtavaksi lehdeksi o n t u l l u t
R a h a - n i m i s e n isaimiaan äänenkan­n
a t t a j a . Symbooli: ei ole p a r a s mah--
dollmen. (Lukijat tassa kohden hok--
saavat huomauttaa,; e t t a t i e t y s t i l i i k e ­mies
E l j a s E r k k o on laskenut, etta
puolueettomana, 'emntaan :kansan-:
puolueen äänenkannattajana;: o n t u -:
l o k s e l l i s m t a saada • l u k i j o i t a , . , t i l a a j i a ,
r a h a a ; Rahaa.^:'i<isäasurtcmaita.. Yhä
enemmän. l a s t i a m i l u n l a i v o . i i i n ; : j o t ­ka
vievät Suomi-mmise;34i: «vai ; a k y n -
nassa : a n s a i t t u j a : &m a; > I v a h a -
mmiseen isänmaahan.
V i i s a s näet a i n a \oittaa. Kuten
y l l a x n . todistettu. — E m o Kasimir.^
SuonieD^lliiieii I
h^inikuiiii 27 f liä
Helsfnkf. — K u l k u l a i t o s t e n j a y l e i s -'
t e n töiden ministeriön t i l a s t o n m u ­k
a a n o U maassamme helmlk. 27 pnä
työttömiä k a i k k i a a n 52,766,. J o i s t a 46.-
392 e l i 87.9 p r o s e n t t i a o l i s i j o i t e t t u v a -
riraTym.tölh:n j a loput 6574.oli työtä
v a i l l a . - ^ ^ - . . . . . j - ; ; -|
^i^nrydttömyyskört&tot oUvafravoinna
€8 ^ U p i i n ^ a ' j a - . ^ u p p k l a s sa
259'maalaiskunnassa.' W
/ ' V a s t a a v a t työttömyysluvut- o l i v at
v i i k k o a aiSafsemmin 51,936 44.712
861 pros. j a 7.224. Vuosi a i k a i s r a i -
m i n oh tilanneÄvastaävien j i i k u j e n - va-?|
; l o s s a : s e u r a a v a n l a i n e n : 65,726 '—'.'54;-
882 — 83.4 prosTja 10,904. '
• V a r a t o i s s a Lmaksetaan>: työttömiksi
joutuneilleyleensä t a v a l l i s t a p a l k k a ­tasoa:
a l h a i s e m p i a p a i k k o j a ; ' niinpä
:,lakäJa:nen; /J^ökansan Sanomat'^^^^
; k e r t o n u t . varatoissa Y maksettavan
n i m k i n a l h a i s i a p a l k k o j a k u i n 1 0 0^
150 m a r k k a a paivassa.
.:<; •Metsätöissä: o n tana: v u o n n a enem­män
:tyovoimaa kum - v i i m e vuoden
vastaavana aikana. H e l m i k u u n l o -
.pussa o h tänä •vuonna metsäteissä n ;
150,000 miestä. Edellisen v i i k o n l o ­pussa
oh mäara 10,000 pienempi.
•Hakkuutöissa o l i tänä vuorma h e l m i ­k
u u n lopussa 8 0 ^ 0 (V. 1953 75,000)
j a metsaajoissa 57,000 (45,000).
SITÄ W
m
Savolainen Aorsintijgu^^^ ^\
pappilaan, ja|mlbanen'eJtlttelee asian
?JÖiWM*iferi^^
i - i S e onsniä' laella,^että;;njyö oa^''!
tuota noin solomiitu^^tilnn.Mantana
kanssa, semmoenn ystävyys-^Ja yb-teestyo-
ja keskinäeiien avunanto­sopimus,
ja riytmyöpyyvettäis kirk'-,, mä
I : '
Uusi tekniikka asuntotuotannossa
;ä^5tittUänne mni^yttäyjt^y^^ lakkaamitta: Se on
tuin sanomarehtim1esten'asian|3S»f;f.^^Vt'Vahdblfesi 'rakeniustek-
'•läruiiskilpailuihinyftvaikka ne eh'ät pääsekään ienä
'^syistä, olympialaiskisoihin. Selvää myös on, etta, kuuluisa ammatti-;-
^ Naisjoukkue, kuten esim. Torontqn Maple Leaf-joukkue, ^voittaa -mil-j*^
flc(inrtahansa,a.yndhurst-joukkueen. 'Mutta turvautumalla ammatti- ,
laisjoukkueiden voittoihin, ei ^.vallitsevaa tilannetta paranneta."'On,'
»iähdettävä leventämään jääkiekkoilun pohjaa — kehitettävä joukkio^
^ntltai^ todelliseen amatbdnurlieiluun perustm.'aa jaakiekkokisailua.
1^'^; "^vÄ1iy)^aan ' tästä'Jlöytyy Canadan jääkiekkoilijamaineen pelastus,
y^^C/vStllä^jos,voidaan^ satoja jatkuvasti valtiovelan tuella^toi-
/'% it^va^jääkiekkojoiikkueita, jotka QtteleVat maakunnittain jä kansal-y
C , Jipessa^ifnittakaavassa mestaruuksista, voidaan kehittää'joitain sellai-siä,
eturivin joukkueita, jotka pärjäävät kansainvälisissä kilpailuissa,
jf/f ' aCukäan' ei ^"^vastusta ^ esim. Maple ^ Leäf-joukkueen lähettämistä
J|V,^)juyostol^^^ sitä 'tewhditään ivarmaän , hyvin.
lidutta me,<spomme/'ettäk^
l^qp^^hsiym^^ <eb'ti)Tlä ^Hyt jä* tule\'aisuudessa on "?e,Mettä'
T0iaäi^,enS»rt^ hiibnifota.aniatÖörien jääkiekkoiluim||läa|e^^^
Koetilausten aikaa
on jatkettu
; Vapauden koetllaustenmerkintä on
saanut odotettua suuremman k a n n a ­tuksen.
; K o e t i l a u k s i a ' : o n saapunut
e h p u o l i l t a maata j a saapuu edelleen­k
i n .
v: S a m a l l a k e r t a a o n - s a a t u v a l i t u k s ia
lehtemme asiamiehiltä Ja - n a i s i l t a,
e t t a -koetilausten a i k a o l i ' l i i a n l y h y t;
j a e t t a s e j a r j e s t e t t i i n l i i a n pikaisesti,
i? Tiistai-riitana pidetyssä r Vapauden
j o h t o k u n n a n : kokouksessa keskustel­t
i i n , tästä kysymyksestä j a ; t o d e t t i i n ;
e t t a asiemiesten valitukset ovat: o i ­keutettuja.
; K o e t i l a u s t e n h a n k l n t a -
EUunmtelmastapäätettUn todella n i in
myohaan, ettei: asiamiehillä j a l e h ­t
e m m e / l u k i j o i l l a yleensä roUut riittä­västi
aikaa i käyttääkseen; sitä ; enai
s u n n u n t a i n a alkavan levityskampan-:
j a n a i k a n a Vapauden tutmetuksiteke^
mlsen hyväksi.
Tässä mielessä johtokunta päätti,
etta.. koetilausten alkaarpldennetään
maaliskuun 23:een päivään asti.
Maanmlehillämme on s i i s /. t i l a i s u us
liittyä kymmeniin m u i h i n ; j o t k a ovat
käyttäneet iätä koetllausta hyväk­seen;
hankkimalla itselleen V a p a u -
,xien?ilmaisen ^ a i ^ n kahden v i i k on
ajaksi.^ Täyttäkää loisessa paikkaa
lehieänimej'julkaistava''koetilauskaa-yake
^ a tutustukaa' s i t e n henkUökoh-
^taiseitl' lehtemme' tUaamisen puolesta
t a i sitä. vastaan., KoeUlaus ei ^ d o
ketään - ^ i l t a a t t i i a v a l l a slUä s e n ' t a r - '
koituksena o h pelkkä " e s i t t e l y " i k n an
'mitääi^ s i t ^ i u ^ u U a . , '
14,000 muusia'Sioux
Lookoutin riista-alueeUa
; Sionx Lookont; O u t . Maakunnan
m a i d e n : j a ; m e t s i en ministeriön ; r i i s - '
tavlranomalset ilmoittavat;, että t ä ­män
metsänhoiUviirIn n o i n 129.000
nellömailin l a a j u i s e l l a alueella on
laskettu olevan nöln 14,000 muusia.
Muusien lukumäärän arvellaan 11-
s ä ä n ^ e e n n o i n 13 p r o s e n t i l l a edel­l
i s e en vuoteen verrattuna. Tiedot
perustuvat monista eri lähteistä s a a ­t
u i h i n Uetolhtai f V i i m e v u ^
t i k a u d s n ailcana t a p e t t i i n .yhteensä
3|3 muusia. ] I p t i a a f i l e n a r v e l l a a n s en
'llsSll^<ti«pdVan 1400 1.200 m u u
. V S o d a n aikana n i m i t e t t i i n mmiste-;:
r i k s i muuan i i k a s mies, jonka kuva
usem komeilee lehdessä s i l l o i n , kun
jökUjUlkomaalainen;{sanpmalehtimi.es
k u i n
j a n a 'Ja symboolina. Suuri yleisqjluuf^
lee.r että vhäh todella , o n ^aellainen|
Häh on n s . l e h t i j j o r h o . Hänen n i ­mensä
m a i n i t a a n sanomalehtimiesten
lepokotisäätion j^teydessa. (Mutta
v a i n ;har.vat huomaavat, wetta;.;,hane9
l e h t i p a i n o n s a painaa '.tuon a s i a n ;hjrr
vaksi tehtävän lehden. Se -on kallis
l e h t i , sen. p a i n o k u s t a n n u k s e t ' ovat
suuret. Tama mies Qn o l l u t m i n i s t e r i
Suomessa, vaikka ihanen.visanmaansa
n i m i o n R a h a . S a l k u t o n Ja a p u l . s i ­säministeri
.pulavuosina, vulkominis-,
t e r i V. 1939. ' H a n o n l i i k e m i e s k i i r e e s ­tä
kantapäähän, mies, j o k a osaa teh­dä
rahaa; j o k a osaa .pitaä -.työssään
työntekijöitä maksaen heille m a h -
dolhsunman pientä palkkaa, joka
maksaa lehtensä avustajille s u h t e e l l i ­s
e s t i katsoen: m a a n alhaisimmat palk-^;
k l o t . S i l i a ; h a n e i f isänmaansa o n rar
h a : j a hänen i n t o h i m c n s a on laajentaa
.isänmaatansa k u t e n teki A d o l f ^ aikoi-,
naan. S i l l o i n eivat turhat hienotun­teisuudet
tule kysymykseen,
iHänen nimensä o n E l j a s E r k k o
Eras hänen :hyvä '^ystävänsä'? k u v a ­s
i E r k k o a j a s a n o i ; etta vähiten hari:
s u r i s i t a t a . m a a t a , jossa h a n o n o i ­kealle
isänmaalleen R a h a l l e , perus-itan
h a n k k i n u t . Jos t a a l l a o l e t t u l i s i ­vat
t u k a l i k s i ; n h n h a n vaisi hävitä
t a a l t a :;'snrtomai.hinsa",, jossa hänen
:.valuuttansa on j o ajat s i t t e n luonut:
rehevän: maaperän. Jos tänne p a ri
k i r j a p a i n o a -Ja : m u u t a m i a k i v i t a l o ja
jäisi, vahat niistä, o v a t h a n ne luoneet
hänen siirtomaansa.
,; {] K u i n k a Raha-nimisen isänmaan
mies halLtsee? Meidän tekcmme
kertovat: .parhaiten;! meidän t o i s t a n i -
me.: ' N i i n E l j a s . E r k o n k i n ; : j o k a kaif
k e n : k u k k u r a k s i o n : l a k i t i e t e e n k a n d if
daattL : K u n E r k o n k u n n i a n h i m o ei
voinut sietää; etä hänen Vilkkotsano-mat-
lehtensä elää k i t u u t t i vähäpätöi­senä
rääpäleenä; v a i k k a O t a v a n j a
Söderströmin Y h t y n e e t Kuvalehdet ^
V a l l o l e h d e t : ( v e r o j e n \ vähentämiseksi
tehdäan-näin) lehdet menestyivät j a :
toivat r a h a a , hänpääbti tehdä V i i k k o ­sanomista
suuren, f;; O l i h a n " hänellä
nriljconat j a n i i d e n tuoja, »Helsingin'
Sanomat. : 'Päätoimittaja 'N :o a r a a t oi
yön päivän kanssa. ' ' i M u t t a eräänä
päivänä E l j a s £ r k k o totesi, ettei mies
o l l i j t pystynyt tekemään hänen l e h ­destään
k y l l h i laajalevikkistä. T o i m en
•peri; t o i m i t u s s i h t e e r i . : -Mies h o i t i pää-'
: t o i m i t t a j a n : tehtäviä - Tt :nä saaden a -
p u t o i m l t t a j a n palkkaa. M e n i s i t t en
tiedustelemaan, maksetaanko eldcä,
hänelle päätoimittajan p a l k k a , k u n
toimeen ' o t e t t u sukulaistyttökin s a a '
huomattavasti >.: suurempaa'^' palkkaa^~
P a i k k a j u l i s t e t t i i n avoimeksi j a pää­t
o i m i t t a j a ' N i o - S otettäin, NäytU s i l ­tä,
että hän o n se mies. Hän n o s t i
kahdessa ^vuodessa lehden, le\-ikin
kaksinkertaiseksi. S i t t e n hän eräällä
työmatkalla sai sydänkohtauksen J a '
oU, k a k s i päivää poissa töistä. Häntä
Kirj. P. Zhdanov
(insindöri>
R i n n a n "kansantalouden nopean
ka3vun::kanssaiNeuvostoliItossa: k a s ­vaa
herkeämästä myöskin k a u p u n k i -
vaesto.i Vuoden 1926 'vaenlaskun m u ­kaan
se o l i 26 miljoonaa, vuonna
1940 s e o l i 6 l - m i l j o o n a a j a t a l l a ; h e tr
keila — 80 miljoonaa.
Väkiluvun kasvun kanssa k a u p u n ­geissa
o n saanut suuren laajuuden
asu n t a l o j e n seka ' k u l t t u u n - : j a k u n - :
n a l l i s l a i t o s t sn :,rakentaminen j a k a u ­punkien
kunnostaminen. *
;>Yksistäan vuosina 1946-^1952 pan-:
tiin k u n t o p n : j a ' r a k e n n e t - t l l n k a u p u n ­geissa
'vfa\-tydla!sasi|ti^slssa: asunto-/
: alaa- 154 :"imljoonaa'^'' neliömetria j:?ts'
y l i - 3,5 - miljoonaa:, i k o l m e h u o n e f t ta
asuntoa. Sltäjiaitsi nSaaseiiduUä oh
pantu kuntoon j a r a k e n n e t t u •3,400,'-'
000 t a l o a : " \ > ' ^ '
•|Asuntotuotannon 'i v a u h t i k i i h t y y
'käynyt
fjiiikan korkean kehitystason*. J a ;teol-'
l l s t en -työtapojen . käytantoonottami-sen
ansiosta. Teollisten' työtapojen
kaytantoonottamisen -tärkeänä .edelr
lytyksena o n o l l u t tyyppitolojen l a a -:
j a :. rakentaminen; : K a u p u n k i r a k e n -
nusten perustyyppinä Neuvostoliitos­sa
ovat ^monikerroksiset talot; joissa
y h t a psi-hetta > varten• ;on t a r k o i t e t tu
k a k s i , kolme j a neljä huonetta.
Neuvostoliittolaiset arkkitehdit
suunnittelevat asumtaloja,' j o i s s a on
e r i l a i n e n ; kerros-; j a rhuonelstoluku;
m u t t a k a i k i l l e n i i l l e : o n k u i t e n k i n y h ­teistä
tyyppirakenteet j a teolliset: r a ­kennustavat.
K a i k k i tama o n s a l l i ­nut
s i l r t a a rakennusosien v a l m i s t u k ­s
e n v a r s i n a i s i i n ; r a k e n n i i s o s a t e h t a i -
s i i n .
:Rakennustoidsn~suunattomat mit­tasuhteet
:Neuvostohitossa';- Vaativat-m
a h t a v a a teknillistä perustaa r a k e n ­nusaineiden,
rakennusosien j a < m u i d e n
rakenteiden tuotantoa varten. Täl­l
a i s e n v t e k n i l l i s e n V p e r u s t a n l u o m i n en
on teollisen rakennustavan- t o t e u t t a ­m
i s e n ja; rakennustöiden; kehittämi­sen
,tärkein^ehto, s : l l a se: jouduttaa
p a l j o n rakennustöitä" j a ; a l e n t a a r a ­kennuskustannuksia.
: s K u n : vuonna
.1948; 7—8-kerroksisen talon r a k e n t a ­miseen
t a r v i t t i i n a i k a a 16—20 k u u ­k
a u t t a , m i n nykyään tällainen talo
rakennetaan tehdasvalmisteisista r a ­kennusosista;
7 - ^ kuukaudessa.-Mut­t
a sekaan e i ole vielä mikään äärim-
^^•?S^::Sifi)*:Vj;i^^
- t a ma; n . t t a k o o n Moskovan lähelle ra-5
kennetut " K u t s h i n o n ' ja K u d i n o v on
j a t t i l a i s t e h t a a t seka rekonstruoitu
L o b n j a n , tehdas. Näiltä t u o t a n t o l a i ­t
o k s i l t a rakennustyömaat saavat bnt-;
tokeramiikasta -valmistettuja seinä­osia,
; ; v u o r a u s l a a t t o j a ; : : r a k ^ n n u s t a i -
, teellisiä .valanteita, lattialaattoja,
k e r a m i k k a p i i t k i a j a : m u i t a tarpeita.
- V u o r a u s - ; j a rakennustaiteelliset va­lanteet
kiinnitetään seinärakenteihin
JO rakennustöiden a i k a n a j a n e muo--
dcstavat s e i n i e n kanssa yhden koko­na
isuuden.
: (Rakennusten ulkose:nien muuraa­m
i n e n f i s a m a i i a i k a i s e n -vuorauksen
-karssä s a l l i i ' t e h t i a t a l o j en julk'isivi2/t
ka.vamenstelmin.
:; K u i v a n - k i p s i r a p p a u k s e n ; käyttämi-;
nen: t a l o j e n : sisustustö:ssa:iSallii suo-,
rittaa/sisämaalaulcsen.jo seuraavana
-bäivana., ^ ,
:JLämmityslaittset,:vesijohtOr; kaasu-,
; j a sviemaripiitket-sekä,; Sähkö j o h d o t
laitetaantaloJ i i n jo, samaan a i k a an
ma n e n r a j a.
- i : L u k k u v a t ; t o r n i n o s t u r i t j a monen­laiset
muut koneet, joita käytetään
l a a j a l t i rakennustöissä, ovat m u u t t a -
nset V kokonaan rakennustyömaan
muodon Ne ovat muuttaneet sen
omalaatuiseksi koontaosastoksi. .Tor-nino^
itunen nostovoima ; o n kohon­nut
1,5 t o n n i s t a 5 t o n mm j a korkeus,
r o j a 10—14 kerrokseen. : Törnmostu-:
n e n ulokkt on t a välisesti 30. metriä;
j o t en Silla voidaan nostaa rakennus­osat
m i h i n p a i k k a a n tahansa.
-: Neuvostoliitossa rakennetaan par-:
h a i l l a a n s u u r i a : : t e h t a i t a rakennus­osien
: v a l m i s t am s t a v a r t e n ; . : T a l l a i - -
sissa t e h t a i s s a koneistetaanv ja', autor
matisoidaan :• k a i k k i työprosessit raa­k
a - a i n e e n .purltamlsesta a l k a e n s u u r -
i t s n i ; rakennusosien valmistamiseen
afeti. ::KonveijerijärjestelmäJ.'5 t u r y ^
tjron korkean tuottavuuderi. i— n o in
120,000 kuutiometr.a v a l m i i t a ; r a k e n ­nusosia
vuodes5a|. j ; ' " * t i
:l; Näiden t e h t a i d e n konveijereilia t u l -
laanHvalmistamaan ctalojen !rautaber: -se namiiurauksenja> välikattojen Jait-,
t T u o m a r i : —,<pQiko t o s i a a n unohdus
syynä siihen, että h e i t i t t e rouvanne
ulos ikkunasta i-,*^
-4- N i i n , ' a s u i m m e kymmenen vuot-t
a e^immä^essä kerroluessa enkä
miiistähiut,: että olunme niuuttärieet'
kohnanteen kerrokseen.
, * * • '
A P U A X U V A S SA
— M m a ^ k a r s i n n i m tavattomasti
t o h t o r i .. ,
— A l k a a olko' huolissanne. , M i na
kyllä-teen p i a n l o p u n karsimykslstäri-::
n t . V ,
• « *
A L K O I "TYHJÄSTÄ"
— Aloittaessani ei>^minullakaan ol­l
u t m u u t a k u i n tyhjät kädet, tarmoa
j a ahkeruutta j a . v a i m o , "jonka isa
o m i s t i tämän l i i k k e e n.
Metsätyöläisten
palkat i^ainuivat
syväile monttuun
H e l s i n k i . — K a n s a n e d u s t a j a Eino
T a i n i o o h s u o r i t t a n u t laskelmia siita,
m i t e n paljon erilaisia tarvikkeita
metsatyölaisen päiväpalkalla;: saatiin^^
V. 1948 j a s a a d a a n n y t . Lähtökohtana*'/]
ovat seuraavat p a i k k a n o r m i t Vuonna^
1948 m a k s e t t lm Pohjo^-Suomessa 2- >|
metrisen paperipuun k e o s t a p U o l i p u h - ^ - '
taaksi 23—26 m k k p l , nyt 16—20 mk.*
L a s k e l m a edellyttää, etta metsätyö-"""
Iäinen tekee päivässä 60 k p l .
Näiden 60 kappaleen tekopaikalla?%'!
metsatyölainen :sai vuona 1948 mei-^ii^l
: ; Banner heä
LyndhurstsJ
to the gamc
Dynamo's fi
: Russlans:ar
deserved thii
mora l a t hi
: :are top row;
defcnce; Ddi
to r i g h l : V i
winger; Boli
:. plioto as a n
Canadian 'g<
I Y R I T Y S I S 1
Kritv
j e r i v o i t a 39—4,4 k i l o a . JNyt hän sa-, «I " J* --,-««.1
\ o n s i a os.a j a - r a k e n t e i t a : vahkatto-l
a a t t o j a j a - lämpimiä ulkoseima, por-rasaskeleita
j a ilepotasanteita. Täl­l
a i s t en ' r a k e n n u s o s i e n k o r k em .paino
tulee:;olemaan ;5 tonnia.!.- Välikattoja
t u l l a a n valmistamaan.23:neliömetrin
kokoisia, ;mika;:'Sallii tehdä huoneen
: v a i - k a t o n yhtenäisestä rautabetonisssr
t a ;välikattolaatasta.-!;. Tällaisen:kat-;
tolaatän :aiapuodis tehdään-:: v a l m i i k s i
maalausta v a r t e n ; joten: se ei t a r v i t se
r a p p a u s t a . . M o n i k e r r o k s i s t e n ;;talojen
ulkoseinät .-vuorataan: j o tehtaassa
v a l m i i k s i . k e r a m i i k k a l a a t o i U a t a i k ka
v a r i r a p p a u k s e l l a . ; Seinäosien sisä­puoli
tehdään - v a l m i i k s i maalaamista
varten.
L j u b e r t s j n j a M o s k o v a n rakennus-osatehtaat
tulevat v u o s i t t a i n , ' v a l m i s ­tamaan
.120,000 kuutiometriä, v a l m i i ­ta
rakennusosia k u m p i k m . - L j u b e r t -
•synrakennusosatehdas o n JO -valmis
j a sen k o n v e i j e r l l t a o n j o lähtenyt
v a l m i i t a tuotteita.
';- Moskovassa :rakenteilla. olevalta
rautabetonisia; rakennusosia' valmis­t
a v a l t a :te}itaalta pääkaupungin ra->
kennustyomaat tulevat saamaan par-;
vekelaattoja, p i l a r e i t a ; k a p i t e l e j ; p i l a s -
tereita,vcvi-;nja ikkunapienojaj. k a r -
n i i s e j a , : k o h o k u v i a j : ; : i k k u n a l a u t o j a ;
pcrrasaskeleiden ;;vuorauslaattoja: ja.
m u i t a rautabetonisia rakennusosia - ja"
rakennustaiteellis.a valmisteita.
:- N e u v o s t o l i i t o n m o n u n p i i r e i h i n o n
rakennettu k e r a m l i k k a t e h t a i t a ; J o i s -
;tamisen kanssa.
:;vUuden; r a k e n n u s t e k n i i k a n k e h i t t y ­misen-
kanssa f o n ; Jkiinteassa
dessä k a u p u n k i e n ; raker^tamisen: :tär-k
e i n ; tehtävä ..-rixakenhustiodenkes--;
k i t t a m i n e n ; kokopalsim. p i i r e i h i n , val-{^^
takatujen^ ,ja .tonen ' v a r s i l l e , mikä
vuorostaan ..taas. s a l l i i k a y t t a a taydel-^:
lises,;. uuden v t e k n j k a n : : k a i k k i p a r e m -
'muudet j a etuisuudet.
Työttömyysvakuutus-lain
rikkomisesta
1,420 tuomiota
, : T o r o n t o ^ - - - V i i m e maalisk; l o p p u un
päättyneen tilivuoden aikana r a t ­k
a i s t i i n Canadan - o i k e u s l a i t o k s i s sa
k a i k k i a a n 1,534 •: työttömyysvakuutus-l
a i n - r i k k o m u k s i s t a : : a i h e u t u n u t t a o i ­keusjuttua,
j o i s t a ; 1,420 a n n e t t i i n t u o -
miot. N a s t a j u t u ' s t a aiheutui 266
s i i t a syystä, että työnantajat eivat
olleet permeet työläisten palkasta
työttömyysvakuuusmalBUja,; 892 :;kä-.
s i t t i ; ; s e l l a i s e t ' t a p a u k s e t ; ? joissa olivat
saaneet vakuutusrahaa - v a a r i e n . t i e ­t
o j e n perusteella, 181 j o h t u i siitä,
että .työnantajat; e i v a t olleet, p a l a u t ­taneet
vakuutuskirjoja . : v a k u u u s t o i -
m i s t o i h i n ; 44 a i h e u t u i s i i t a ; e t t ä työn­a
n t a j a t eivät olleet pitänee riittävää
k i r j a n p i t o a : työttömyysvakuutusmak­s
u i s t a , 13 siltä k u n työnantajat olivat
kieltäytyneet luovuttamasa vakuutus­k
i r j a a : fisiahomaiselle. työläiselle j ä '
man 60 kappaleen t e k o p a i k a l l a saa 2,3
2.8 k i l o a . Näkkileipäähän s a i vuonna:;
1948 päiväpalkalla 44 k i l o a , nyt vain '
13 k i l o a . Myös s i a n l i h a n h i n t a on '•
noussut näiden vuosien a i k a i i a rinnan: '
p a l k a n ' alenemisen kanssa ' j a niinpä'''^
metsatyölaisen päiväpalkalla sai v . ' '
1648 h i u k a n y l i v i i s i k i l c a sianlihaa,
njrt k o l m e n Ja p u o l e n k i l o n vaiheilla.
' R u i s j a u h o j a e s a i metsatyölainen p a i - f
* v a p a l k a l l a a n ; v . il94Ö-vastaavasti (kes-:;
kimaärin) 100 k i l o a , n y t n o i n 24 kiloa.'
Vuoden 1948 j a 1950 ivälilla o n m m . ' ;
vehnäjauhojen .IdlohtotaVnoussu
m a r k a s t a 53 marJiaan;,kidesokerin5a^-^^^
markasta' 74 m a r k k a a n , l a a r dm 155'
m a r k a s t a 250 m a r k k a a n , näkkileivän ,
33 m a r k a s t a 82 markkaan,,Tyomies-t
u p a k a n 60 m a r k a s t a 70 m a r k k a a n j .
n.e.
S a m a n a i k a i s e s t i ovat työpalkat a- ,
lentimeet kautta l i n j a n . Halkojen
teosta m a k s e t t l i n : : v ; l 9 4 8 400 mk mo-;;, -
t i l t a ; j a . k u l u v a n ivucdenalkupaivmä::-.
320 m k . ratapölkyn vuolemisesta mak­s
e t t lm V, 1948 kappaleelta 40 j a nyt
35 mk.
;:yiläolevassa laskelmassa perustuvat.:
p a l k a t - v i r a l l i s i i n , metsätyöpalkkoihin
j a «V. 1348 h i n n a t k o . : v u o d e n ns. k e s k i - .
h i n t o i h i n . "Ylhäällä" 'Lapissa ovat
h i n n a t korkeammat; koska n i i h i n l i - i
s a t a a n 3 - ^ p r o s e n t t i a J a r a h t i k u s t a n - :
mikset. Kiistämättömät numerot o-solttavat,
että metsätyöläisten palk­kataso
t n . : s u o r a s t a a n ; katastrofaali- ; •
sesti;. a l e n t u n u t s i t t e n - v u o d e n 1948/;;
P a l k k o j e n : - l a s k u : o n - samanaikaisesti ;
o l l u t sekä i markkamääräinen että re- .
aJilinen.
alar
s e n johdosta, että työnantajat eivat
olleet: ostaneet riittävästi; vakuutus-;.
•merkkejä v a k u u t u s k i r j o i h i n kunmt-tämistä
varten. '
PÄIVÄIN PAKINA
HeJ^rojen kotkotuksia
K u n t a v a l l m e n J u s s i j a M a t t i vie­dään
. a r m e i j a a n ; hänsUe
t a k k i k a i n a l o o n , kenkäharja j a l u ­s
i k k a vasempaan kateen sekä reikä-r
a u t a o i k e a a n ' k o u r a a n j a sanotaan
•<nain'?rauhan: oloissa)
Palveltuasi n i i n j a n i i n m o n t a h e ­rätystä,
olet taas t a v a l l i n e n kuolevai-.
nen. Jonka työllisyydestä j a syömi­sestä
e i v a l t i o enää välitä t u o n t a i -
vaallistaL. , '•• ' r ^
M u t t a herrojen k o h d a l t a o n a r m e l -
t e n j o h t a j a A i ; a K h a n — j o t a pide­tään:
yhtenä v m a a i l m a n i - r i k k a l m p a na
miehenä,:.jonka henkilökohtainen Or
maisuus; o n Siina, il,000i00d.000 paik­k
e i l l a ; o s o i t t i ; '^perinteelllsessaT-pun-
- . ^ i t u s s e r e m o n U s s i - ' s u u r t a ; , ^jalomielij
syyt^ä;:attamaila::vastaah:ainoastaan:
$1,400. ' v a i k k a o i k e u d e n ' ' j a kohtuu­den^'
mukaanhänelle olisi kuulunut
a n t a a $230,000'arvosta,platinaa.' C'^!
Tämä'7a-vnotias joh'£aja öU mää:|
rännyt järjestettäväksi altenivett&yfcl
sanoen, että heillä o n ^tärkeämpää
siviillsissä.joteh \'altlo o n hyvä Ja
i i a n k k i i toisen '^monnin t i s k h i taakse;
jotaVei 5 j saäi vahingossakaan; työpöyr^ij
däksi sanoa. * ' , i
, jNopmaattololssa. i l u h i s t e n ^ painoa
; m i t a t a a n pmmuksiUä;kuten m i t a t a an
lehihlä; l k m p a i t a ? ' ' j a ' p u u v l l l a a ; . m u t -
Jassakin olo-toista maatat';v'jos-rsota"4*si unssi
e i ;hkfe:-miellytä.;heittävätihe • äser
t a k t l n s a ^ j a ! a r m e i j a n kynät-nurkkaan
'hänen; paiiioaähvettä:(iyoitUn^loppu-;
summa' siJo:ttaaj.*"parempasin t a r k o i -'
tukseen" k i i t e h hänen r i k a s ylhäisyy­tensä
s e u t u : • - ' , , ^ i
P a i k a l l e j O l i , l e h t i u u t i s t e n mukaan|
keräänt^yt :rr«,000a uskovaista^slelua.;
katsdemäan: k u n heidl^|rikkaan;^joh^
tajansa^; a r v o a ; p u n n i t t i i n ^ ' p ^
perusteena platinallxu , 1'
'Jos oltei menietelty* sääntöjen m u ­kaisesti,
k u t e n oikeus j a ' k o h t u u s o l i si
o l l u t ; 230 p a i m a a l o i n a T a n A g a K h a - '
noaan vastaa unssia p l a t i n a a . ' ^ t
- U u t i s t i e t o j e n - m u k a a n tämä p u n n i -
tustilalsuus t a p a h t u i siten, että 25
J a l k a a - k c r k e a l l a korokkeena' olevaan
suureen v a a k a a n s y t t y L v a l o : h e t i k un
o l i ; lisätty hänen ylhäisyytensä m ö h ö -
m a h a n : painoa:;;:vastaavasti vplatiiiaa.
K f t p a s i sitä s e l l a i s t a näkyä k a t s e l ­l
a j a h u r r a t a 50.00 nälkäisen m a h an
kiihdyttämlllä slhnäpareilla'
• • • •
Vähää . ^ n h e n 'k|uin parlamenUn
j ä s e n e t , äänestivät-: itsellee A ; 100 \ p r o - ;
s e n t i n i ^ paUömkorottiksien;!. h e - pitivät
sjrdäntäsäorkeviä' p u h e i t a siitä, että
tuloverohuojennus^xei:-voida viniten-kään
£ a n t a a % lääklntämenolstä.. paltsf'
sUtä osasta mikä yUttää 3 p r o s e n t t ia
veroninaksajan:;. t u l o i s t a .
s e l i t t i eräs. vi]5ain'heistä, näitä "pie-;
niä^T; ^veröaJeimusMomukda
a n :i p a l j o n \^ j o s < tätä i:prosentt
alennetaan.
,TanÄn kysymyksen yhteydessä :
niinkemitea^^^^^
pöytäkix^Joissa.:;iö^ ocf-läic^a^lcmisan-»^
edustaiJä «CPired' Zapfftnejr, 'banphln)
^ U t i t i e t t ä ^ o k n m t e o ^^
mah^dptohtaC^ J o t t a ' d o l r a /utJenuOlp^^
lueenjäseh p u h u i s i n m i e n v a k a u m v^
/r(Kletieti;^a^ sOahuoneeää b n 168
lilieiaalÖfobliieett^^'eauatäjaa M.Ta^
kaan, ' e t t a he p u h u i s i v a t ^milloinkaan
h a l l i t u s t a vastaan.
K u n m i n i s t e r i e n parlamenttiavus-t
a j l e n ' ( 1 3 ) odotetaari myös puhuvan :
h a l l i t u k s e n puolesta; n i i n tästä. jää
v a i n 135. Jokaista parlamenttiavus- ?
t a j a a k o h t i o n k a k s i m u u t a jäsentä,
•jotka toivoo: Jodcus "saavansa sen t o i - |
men j a n i i t m i u o d o i n Jää jälelle 109. J
Hän sanoi, että sexxaatissa o n 131'
p a i k k a a a v o i n n a , ' J a nUtä silmäilee 26
jäsentä. ; T i m ä Jättäisi vielä 83 j a - t
sentä J o t k a voisivat i l m a i s t a henkilö- ,
koh^taisla katsantokantoja.. ^
" ' M u t t a Jos"13^heistä odottaa tuo- i
marinfmltystä, Jää>-Jälelle enää 70.
' ^ K u n äänestyksen a i k a n a o n ^Istun- :
nosta' pois keskimäärin 57'Uberaali-puolueen
, Jäsentä,' Jää JäleUe enää
>13. Lisäksi ö n k^kimäärin 12 j ^ n -
t ä , ' j o t k a ' e i v ä t äänestä.astolsta l a i n -"
kaan. Tämä jättää 'jäleUe' vahi 1
jäsenen. ^ , . ,
. Tässä vaiheessa yarapiUiMnIca W.
A ; R o b i i s o n " ' k u t s i k , i m : . ' zä
järiestykMen^^seUttäcn.' että häh o n ' -
p o i k e n n u t Ipois keskustelun alaisesta'
l M r l Z a p l i t h e y m y 5 n s l ' a s i a n n i i n ''
o l e v a n p a huomautti:,f^ ^
; ' " T ä m ä yksi.* Joka'' voIsT'omaksua,
pudlueettoöian, itsenäisen''ja rokean"^'
•Toronto.— R i d lr
Immung streakthe y
]looms;as the teaiii
JTHL senior :.'chäni'p
|rather:sIo\v s t a r t ; ; tl
Ided out into a we:
(jlayingteam:
For the t h i r d :
ibe club has ag
play-offs. Tfais'
meetlng stifferiVi
: have improyei
mediate class ef;t
: llie senior di visio
•^.Atourrecent hock
lieallzed $165 pröfit}
laany fans and supi
jttis. money wentt<
I nw,- sweaters and j
jjonally.i wouldh't SS
|teghtincoIour;but:
jiilating staying awa3
l ^ o f sun..glasses;l
Ime Old 3rD glasse
Ipmcessof öbtainingi
pr:all of our games,
.^s a ruie we dö nc
|iiiries,,unfortunately
|4nesanacciaent cal
•cleanesf.of gam
jtt outstandlng cent
Ifiactured his j aw i h
hcaitgame. W i t h t
teli'helmet .and a p i
bnately for the tean
ftocontume playing.
|«*likesomethingfi
bthuikof i t , I d id
eaiside the arena.
[HEETTHE B D Y S ,
, Here are a few c o i
{.)*'be piayers:: •
ted Rccre: G o a l le
p sportsman w i n oc
rI*o Tohmo, Rock
Y*'^. Jim HaViB
\ ^ BiU N a p a d y ; f oi
[«»and-Rocky are t l i
p the club. Lembei
l ^ t t o b e t ^ e r ädva
IJaki is slowly rega:
l^ttehe T^asmarxied
puh4m
imV.^7;«»a'hioimolli^ <\
I*» also lacks' .dön
1^ shape for gblf:^
l^^defence as-h
the d a y . i B ii
I? lajter, always ih'^
•*« and Rocky as'
* 13 Eoals more .
• In games 'th
tellovvs have-si
IJSlsnot a l l i m ^ ft
r«5e you njust i^^^
' "^J» Gedne. Jlni'
' A m Lehto, k e
•^hm. Henryi
»ave Gedne
left vrihg, p
' morevvoiild.
Player. countii
|Ett!e
ff
??«led c]äsail|<
«»»ho weÄiii£
Wd:«tricfc-hal
\Piaa. -''"-^'-"i
» 1
d j .-IM