Vapaus, September 6, 1951

              mm
.mm
Sivu 2 Torstaina, syyskuun 6 p. — Thursday, Sept. 0,1051
i i i i i i i i i i i i i
II
teli
S t * 8 i » ä l i i
I i i i
» » »
m
O l g a n of F i i m i s h Canadians. E s -
t a b l i s b e d Nov. « . S9U, Autborized
as s e c o s d elass m a i l bjr i b e P o st
O U f c e Deitartment, Ottawa. Pub»
l l a b e d fibrlce «eekly: TUesdays,
Ttanxsdaytf a n d Saturday» b y Vapaus
P u b l i s h i n g Comiiansr L t d . , at'100«102
E l m 8t. W . , S u d b u i y , Ont,. C a n a d a .
Telephone: Sn^ne» 0<ZI6^ «-«^H»
Editortat ottkv>4^^fy $taxm
E. soket Edltor W/J|a«iiid3ttW
addre» so» «9. 8adbMr. 'Ontirfa»
Adreitislng rate» upon; ^n^iteaiiön.
Translation free of jChagge.
TXI^AUSHDINATS
Canadassa: l .vk. 7JM 6 kk. 1.45
YbdysvaUoissa: 1 vk.'iAl'6 kk.'4J0
Suomessa: X T ^ . 6 ^ 4.75
Kuinka paljon me tfedänvrni^?
Otsikossa esitettyyn kysymykseen voi^isfjn antaajUseita I|pf^M
r o l a i t a vastauksia; i Yleisesti m e ihmiset, oletnmte iietäyiii^ir^ vä}iä]^|
enemmän kuin ''joku toinen" ja loukkaannummekin, |9S '4^(oi|imj^7
pannaan kyseenalaisiksi. Mutta kun tulee tosipaikka.je|[fen, itiin me,
myönnämme «entään, että lääkäri tietää tauddsta mmm^n kjiin
maallikot, ja nitn antaudumme luottamuksella l^eidän^. tietojensa y3r ;
raan. Lentokoneista tiedännne yleisesti puhuen sen.Vipnran, että Jäb­iämme
niiden ohjaamisen "parenmiin niitä tuntevilleV^^^^A "
tullessamme emme juuri ilmansuunnista tietäneet/emmekä niiltä; pe*
Tustaneetkaan, sillä laivassa oli henkilöitä, Jotka; tiesivä
ta enemmän kuin me. Kun tulee eteen oikeusju^u,-niin jäilloi^
dumme lakimiehiin j . n. e. . . ' > •
'Kaiken ylläolevan perusteella voidaan siis todeta, eitä.meidän
"suuret" yksilölliset tietomme ovat sittenkin melko rajpit^ituja. Loh­duttavana
seikkana on kuitenkin se, että kansakuntana meillä on kai­kenlaisia
"ammattilaisia", aina kadunlakaisijoista täbtitieteilijöibin
asti, jotka tietojen suhteen täyttävät toihen' toistemme tietämättö-myysaukot.
Näinmuodom me pidämme itseämme, ,eikä .suinkaan a i ­van
suotta, hyvin valistuneena ja tietoiseria kansakuntana; ' - /,
Mutta tähän asti me olemme saaneet otsikossa esiteltyyn kysy:
mykseen vasta osittaisen vastauksen. ^Tosiasia on, että, vaikka/me ^
' , tunnemme uudenaikaisia työmenetelmiä, osallistumme tavallaan ator
mivoimankin^kehittämiseen, puhumme miljoonien valovuosien päässä
i ojev^ta taivaankappaleista j.n.e., meidän tietomme kansakuntana oyat
periti rajoitetut ja puutteelliset siitä maailmasta, jossa me nyt elämme.
Yleisesti käsitehän, että maailma on jakaantunut kahteen osaaii —
!^;% että niiäen väUllä bn käynnjs- '
sä kiivas taistelu, ihmiskunnan sieiusta. Mutt^ mitä tapahtuu sosia­listisessa
tai sosialismin tiellä olevassa maailmanosassa, siitä me emme
•kansakuntana tiedä muuta kuin sen, mitä vallanpitäjät ovat suvain­neet
meidän antaa tietää/ja se ei totta totisesti ole paljon.
Esimerkkinä mainittakoon pari seikkaa tietojemme' puutteelji-s
- stiudesta ja sen seuraamuksista. Viime syksynä pauhasivat julkisuus-välineemme,
suuret päivälehtemme, että Kiinan «miljoonia r uhkasi
silloin, kuten tavallista on ollut, suuri nälkiintyminen ja jotdckomit-tainen
nälkään kuoleminen. Mutta juuri siihen aikaan jo]k>in Kiinan '
'^nälänhädän" ennustettiin olevan korkeimmillaan, lähetettiin K i i -
^•^ nasta suuria määriä riisiä Intian näränhädäntorjumiseksi>ja samalla
päivälehtemme joutuivat vastenmielisesti muristen myöntämään, >että
"ihme on tapahtunut", sillä Kijnassa on yltäkyllin, riisiä kaikille 1 .Toi-nen
klassillinen esimerkki on tämä: Kun Hitler hyökkäsi Neuvosto­liittoon,
niin koko porvarillinen maailma, koreasti oppineine tied<e-
, inieiiineen Ja '.'asiantuntijoineen" oli sitä mieltä, ettei Neuvostoliitto
kestä kolme^ kuukautta kauempaa — mutta siitä Huolimatta Hitler
kohtasi Moskovassa ja Stalingradissa Water'.oogsa! ' Hider jaj^kunip-panit
joutuivat ilmeisesti muun ohella .myös l^ryjeän its^toksep" äh-riksi,
aloittaessaan hyökkäyksen "heikoksi" luuluta .Neuvostoliltt9a
vastaan. ' "S /
Samanlaista "itsepetosta" ja itsetyhmennystä op ^ njjt havait^-
- vissa Icautta linjan. Kansakuntana meiltä >saIataan';tärkeitäv:tietoJa>
' jotta voitaisiin paremmin lietsoa vihaa ja sotahenkeä p^häa-aavista-^ \
' mattoman kansan keskuudessa. Ottakaamme jdlt^kih es!mWk]|ejä:'.'
Jos keneltä tahansa "keskinkertaiselta" canad^4i^Tu ^tiL^sytaan,
V että missä maassa on tehokkaammaksi kehittyjiyt vehiiäkvi*8di^^
S; vastaukseksi saadaan "Yhdysvallat^'; Tosiasia on 'kuitenkin'tarua
kummempi, mikäli voidaan luottaa Rooman KansaiiiväIj9^jB^i(Maata-;
V ^ lousinstituutin tilastoihin. Sen tilastojen mukaa)fCa^d^i^^^inebi\f>
vainiot ovat tehokkaamin hoidettuja kuin Yhdysvaltain, .mqtta Cs*
' nadakin tuntuu jäävän Neuvostoliitosta jälkeen. \lainittuje^. tieto­lähteiden
-mukaan Canadassa saadaan keskimäärin vehiiää) 12.2.Sj?ht-neriä
(100 kg.) hehtaarilta, Ranskassa 12 sentneriä; Yhdysvaltois^
f; 9.9 sentneriä, Espanjassa ^.1 sentneriä, Algeriassa 4^ .sentneriä jne.
y^^^ meidän käytettävissämme ei ole tätä kirjoittaessa koko
' N e u v o s t o l i i t t o a kasit
rallisiä tilastoja, joista näkyy, että Neuvostoliitossa on useita sellaisia
• - alueita, missä vehnäsato on keskimäärin 25 sentneriä —^|a£^ell^isja
kastelulaitteilla vanistettujavehnänviljelj^alueita, missä saadaan veijr
nästä keskimäärin yJi 40 sentneriä hehtaarinalalta. ' - '
. Miljoonat Pohjois-Amerikan asukkaat eivät tiedä miinan siitä,
; eitä Neuvostoliitossa on nytvkäynnissä ihmiskunnan historian suuriol^
mat sähkövoimalaitosten, kanavien, vesivarastojen j a ' kast£lulaittei-
« dentakennustyötj joiden yhtenä v"sivuluotteena'?. on se ^ttä-.iämän Sr
; vuotiskauden aika
: asuitiattomqan erämaahan, niin paljon kastelulaitteita, että iältä alueel­ta
saadaan enemmän vehnää mitä tuottaa koko Canadal o ; -
' Muut tätä rakennussuunnitelmaa^koskevat tiedot, jotka on cana-.
: dalaisiita ehdoin tahdon kielletty, ovat yhtä hämmästyttävän laaja­kantoisia.
Ottakaamme sähkövoima, mikä muodostaa nykyaikaisen
V teollisutismaan perustan. Tsaarinvallan viimeisinä "normaalivuosina''
"^'(1913) Venäjän kaikki sähkövoimalaitokset kykenivät tuottamaan
vain' 1 j600 miljoonaa kilovattituntia vuodessa. Sbdan j'a sisällissodan
aiheuttamien tuhojen vuoksi sähkövoiman tuotanto v. 1920 oli vain
500 milj. kilovattituntia vuodessa. Sitten tuli Leninin maallmankuir-lu
sähköistämissuunniteima, mitä pidettiin porvarimaissa mielettömä­nä
haaveena: Leninin tavoitteena oli silloin 8,800 mlljoonaa;.kilQ-vattituntia
vuodessa. Tämä tavoite sivuutettiin v. 1932; Ja nyt.tuo-tetaan
Neuvostoliitossa 15' kertaa enemmän sähköä kuin silloin! T o i ­sin
sanoen — oltuaan viidennellätoista tilalla ^kötuotannöh suKte^,
Neuvostoliitto ori nyt toisella tilalla (Yhdysvaltain jälkeen) ja kauka­na
ensitilalla mikäli on puhe uuden sähkövoiman kehitiämisn^ä^tät
Nyt rakenteella olevien sähkövo^malaitosten tultua käyntiin viiden
vuoden kuluttua, Neuvostoliitto saa lisää sähkövoimaa noiar22,0Q0
miljoonaa kilovattituntia, eli yhtä paijon kuin Tanskan, Suor^er,tIol-lanninj
Belgian ja Espanjan yhteenlaskettu sähkövolmatuotantol ; • •
Kun Volgan-y.m. sähkövoimalaitokset valmistuvat niin Jjieuvosto-liitto
saa näistä uusista laitoksista enemmän sähkövoimaa mitä tuotta.-/
vat Britannian kaikki sähkövoimalaitokset yhteensä. * -
.Mitä tämä merkitsee maan ekonomialle sen käsittävät maallikot- 4^
il^tliftVaniUin/^BsgrÄaua'0'pnä 74
:yinu^XDnie vomalsteb: J » t y t t a v a in
€ A W A » ^ » A , : , '
^ Kf^Mi YolsitJeJw y a s ^ t a ^ ^ y ^ -
1 ) ^ tdh^fsiA ö n ' j S r J e s t ^ - k u i n ­ka
Jpr»»en}t6näara;jtyöv$€^^^
ko ji^tttef^aäp'yeTO^ — T i e ­t
o a ' J^Ju^yS"- * , ' ,
' ir«w|»ttJir Cff^iadassa ei ole v a r s in
^ ^ ^ ' o j a t l e l a s l o j a iäsia stäiteessa.
pariadan-TÖasiollisen t o i m i s t o n tife-tojen:
mukaanoI4njaa^ viime m a a -
UsK. 3 pa& palklcaa n a u t t i v i a y l i 14
vdoden :ikttiBi&: "työläisiä" SkaikJciaan
3;5S«f^; hiiridlöä' Ja maa^lcnidessa
tiäA iäjtÖO^^ näi-hiii'
Ittitulhin sisältyy myöskin kair
J c ^ a ^ t u i s e t . p a l k a l l a olevat berrat,
J^btajat, professorit, bisinafjrit, opet­t
a j a t yms. Sen- Johdosta oli a s i a l l i -
s j ^ p a a ottaa työläisten lukumäärän
olevien työläisien lukumäärä, Joka o l i
v i i m e b e b n i k u u n lopulla 2,917,000
mli^ta- J a n a i s t a .
Xskettäbi . i b n o i t e t t i i n ' Ottawasta.
6ttä' viiDie vuoden lopulla oU C a n a ­dassa
eari-untpldenr^nyydessä k a i k ­k
i a a n 1.029,000 työläistä, « t a e n näi­tä
l u k u j a vextauskobteina;' voidaan
sen perusteella todeta, että a i n a k in
35 prosenUia tämän m a a n työläisistä
on.Järjestyneitä. J o t e n Järjestymät-tömiäolisi
OS prosenttia e l i läbimain
k a k s i , kolmesta työläisestä.
Kuivuus vaivana länsirannikolla
T)roxnaita„ ojjiit seisomafsa; f^^mmr^il^
h^t$t9|E&äe ktdiittajat hmjyii^lihaa
Samanaiki^Uesti k u n l t | r i C a n a d a y a
o n ollut sadetto y l i nonnäaiil^''Ja kes­kilännellä
Y l u i y s v a l l o i s s a tizboisia t u l ­v
i a , o n C a n a d a n länslrannlkoHa/jplf
l u t y k s i k u l v i l i p i a kesiä mitä-sen 1 ^
toriassa tunnetaan. ISmän^l^^
o i k u n aiheuttamat vahingot >met9ä^
teollisuudessa' Ja.> maataloudeasa^^ias-'
ketaan useissa miljoonissa d o l l a t e l u a.
' Metsäpalovaaran ollessa t a x ^ t o n i an
sonran, ovat :iratonIkon/taUakitBpät
öilectsoljetttiiiu parisen kookai^tta J a
y l i k i n . Vain Joltakin kämppiä: p o b -
Joisella a l u e e l l a o n oUnt o s l t f a i n l i ^ y n^
nlasä. A r v i o l t a 15 l a b a t t a metsä, j i i
•ahatyoläbtä o n Jöntnnot t y ö t l o n W -
ieen. Varokeinoista buoUmäfia.' öii
B C : n maakunnassa tämän Jces3«j:<ai-fcana
ollut kontisennataa metsäpala.
Ne ovat' tnbonneet strarent määrän
metsää, sek» maahan k a a d c t t o ^ ^ Ja
k a t k o t t u j a p o l t a Ja vieläpä rakenok-l
l a k i n . Useita sahoja o n oUnt selsah-duksis>:
a t a i työskennellyt v a i n o s a .
a j a l l a tnkkivarastojen k ä y d e s ^ r i i t.
iMmättömHui. Tokkien puute uhkaa
i a i i a t c o n i s n u t t a vlel» k a u a n sen Jäi-k
e e n ; k a n kämpät o n s a a t u uudelleen
käyntiin.
• • •
' A n k a r i m m a n v a u r i o n ovat kärsineet
rannikkoalueen farmarit. Yksistään
C h i l l i v a c k välleyssa. Joka o n C a n a ­d
a n yksi hedelmällisin f a r m i a l n e ; Ja
F r a s e r . l a a k s o n k a r j a t o o t a n n o n sydän,
nousevat vahingot s a t o i h i n t a h a n s i ln
d o l l a r e i h i n . Viikkokausia kestänyt
helle, lämpötilaa noustessa asein 90
asteeseen (F.) o n p o l t t a n u t pellot. Ja
laidunmaat k u i v i k s i . .Farmarit |oa-i
u v a t syöttämään k a r j a l l e heinää Ja
säilör^na. J o t a tavallisesti varataan
tolveksi. Maatalonsvirkallija Georce
GhaUenfer äskettäin U n s u i , ettäifku-v
a o n synkkä, mitään l a i d u n t a e i t u le
olemaan kahteen k a n k a n t e t n " . - B ä n
Iflita/. minit ianövat
i l «>tE V A A t i H A T T O M I J U D E L L A V
P I L A T T V .
; •^paretomUle metsästysmaille" äs­kettäin
• s i i r t y n e e n yhdysvaltalaisen
s a n o m a i e b t i k i m i n k a a i i W m . H e a r s t in
k e r r o t a a n ( S T T - R e u t e r l n selostus)
Jättäneen seuraavanlaisen testamen-,
t t a :
i ' " i N i i n kauan<.kuta A m e r i k k a säUyy,
säilyy'niinun yritykseid.r' N i b i kauan
k u i n . A m e r t k a n v a l t a kasvaa, kasvaa
m?nnnk(n l i i k k e e n i . ^ Viimeisenä , p ä l -
yänä,;Jo]ioln; tämä^taiväankappale on
Uemssäj^^at imätmitoimlttajtu^
tippaikailaan''piäeu>uneiria - tulenkes-
V f t v l i n k V M t t e l a j i n ^ J a < t uW ^aineiston
maailinan''.viimeiseen f s u u r e e n ' r a p o r -
täashlib."" ' - • ^-
^lC/,'SCy^3*tyis e l o l e v ^ n sUtH, keneö^
tt^i-mal£fl^''4iuurm ve->i
roilte;VJ?JÖibflymys'oiv « l i k Ä l i a t a i;
ui^äat-^veröjaf r - ^^
i ^ ^ a s i k n ^ . t i d f i J U i i - ^ l v e i ^ ^ >if}ksl
^aisljTOr^jsiautiiia: '»otaapi? Miksi ^ e i
mkalanitoe/pättuteta ^ taa(ais'in\ räu^
l}j|naJph'tolp,Ut^ n^ok kansan-'
J o u k k p ^ j V e r o j a «väbeniietä balU.
tukseq.^JBh»^Öojft k^jrte^ä-kapsan hy^
vftkjäl? ^'jrtJxnlep-Eteenpäln.
teibävarras varsin .
: 'r^tmi^fJiJ^yi''^:YhäysValtalamen
C l e v e l a n d . P r e s s i n ' . t o i m i t t a j a ' ^ T h e o -
do«^: Andri*ä; ^<Äa Jän v i e ^ l U u t ^ K r e l -
lc|(ssa^ uvatieeJ^aan olosuhteita, s e u -
r b a v ^ ^ t i ; tärkeimmät ruokatarvikkeet
oyat i ^ b c ^ - t y ö l ^ t e n Vaavuttamatr
i o m i s ^ i Ateenan kealmstori'^^^' t ä p ö -
'täy;mä'miaa, leipää, vihanneksia Ja
Juustoa • samanfdkaisesti k u i n . enem-niistb-
Ate^ab yhdestä Ja neljännes-mlUoonasts
asukkaasta' o n näUcäise-i
Vaatetavaran b b m a t ovat; U l a n k o r -
keat I C r e i t o n tyÖlälsiUe. ;san()q j A n d r i -
M i e l i e n . paijta maksaa "kuudesta-doliärJsta
ylöspäin, balvat sukat yh-
4en d o l f i i r i n p a r i . h a l p a tpesiisaippua
thaksaä 60 senttiä J n e / r S a m a n a i k a i ­sesti
maata^>ustyjäväestÖn suuren osan
ansiot ovat. vato Ö7 senttiä päivässä!
: j;Andricafkjnrtqor " O l e n ''varma, että
Ateei^u^a .on e^emoaän poliiseja n e - ;
l|ö4alk«& k o h d e n k u i n missään m u u ­a
l l a maäumassa.'
Tiirkismi^tsästöiä .
Ö^tteeäeen ^ujrhasta
r ^ V n u i e . I U v e r . ^ r i * ^ ^ i l m o i t e t t i in
t o r s t a i n ^ . ' että l U v u d t l a s ' t u i k i s m e t -
tSstäJk ^B'arry.^^^byänick. q n asetettu
syytteeseen A m o l d •• CroOkerin «nur-hasta.
^ .
(Erilisien a n t a m a n ilMlön; mukäain
OTockei: p i i räckonuV k a t o n ; s en b u o -
neiäi <:köbdäita: .> Jossa'' i ^ y m i o k o li
asUiaut heidän y l j t ä s t e t l jonistamassa
k&mpässS Tarponiätdlägissa.! Tämä
o l i äih^uttaiiiit' rud^'joka J o b i t m u r -
haan.' . _ , . . ^
sanoi ettei hän m o i s t a s e l l a i s t a vuot­t
a , että heiniä o l i s i t a r v h i n u t m a n a l ­t
a tuoda ChllUwackin alueeUe kesä-r
u o k i n t a a varten, k u t e n n y t o n tehtä.
vk.
Mansikkasato, Joka tavallisesti v a ­rustaa
ison osan monen f a r m a r i n t u ­loista,
o n milteipä merihyttä.; V a a r a i -
met, Jotka näyttivät olevan elpymässä
v. 1948 t u l v i e n Jäleltä. ovat kuivimeet
v a r s i i n s a . Herneet kypsyiv.ät l i i an
äkkiä J a 4solta osalta v a r i s i v a t ennen­k
u i n ne s a a t i i n säilömislaitoksiUe. H e -
debnäaato o n myöskin, kärsbiyt.
T i l a n n e o n s u u r i n p i i r t e i n s i m a se«
kä m a i m e r m a a n p u o l e l l a että V a n c o u ­v
e r i n s a a r e l l a missä karjaf^rmausta
sekä_mär/a- J a b c ^ l m ä v i l j e l y s t ä h a r ­j
o i t e t a a n . ' ' •
K u i v u u s t i l a n n e tideevaaeacvksti p a ­hentamaan
eimtarvikekysymystä - J o*
k a Jo. ennestään o n s a a t e t tu bälyyttä-välle
sasteeUe välikäsien b a f j o i t t a m an
tunnottoman: h i n t a k i s k o n n a n k i v u l l a.
Rannikkoalueen: m a i t o t a l o u t t a 11b-kaa
suoranainen k a t a s t r o o f i . S e u r a u k ­sena'
siitä k u n : b a l l i t u s o n kieltänyt
säännöstelemästä e l i n t a r p e i d e n h i n t o ­j
a , tuotantoa j a myyntiä, ettei " v a .
paayritteliäisyys" kärsisi, <m "sään­nöstely".
Jäänyt : monopollstlkeinotte-
UJam huostaan: Tämän p o l i t i i k a n y b -
tenä saavutuksena o n ; e t t ä n a u d a n l i ­h
a n h i n t a o n noussut " p i l v i e n tasolle".
R u o ^ n a , Jota libanvälittäjät beUut-,
tavat canadalaisen väestön yllä; on
Y h d y s v a l t a i n n ^
saavat suuremman h i n n a n k u i n mitä
C a n a d a n kuluttajarabvas kykenee
maksamaan." N y t k u n Ubäkarja a l k aa
vähentyä, sibtyvätkeinottelUat J a t -
k a m a a n : ammattiaan - : m a i t o k a r j a n
kustannukseUa. ' ' B r i t l s b : . Co^
k u i v u u s a l u e i l l a beiUe tarjoutuu tässä
o i v a l l i n e n tilaisuus.-: R a n n i k o l l a m y y -
dään. n y t arvokasta m a i t o k a r j a a t e u -
raselukoiksi h y v i n laajassa mitassa.
Jyrkkä nousu jm
noissa t i b k a a t u h a n s i a i BC : n kiilutta-^
Ji». m a i t o l ä b t ^ e n tyrehtyessä p e l o i t -
ta'yassa tempossa. «
T r a i l a n d iMstrit M U k f^roducers'
Assoplatlon antoi Julistuksen, että se
t ^ i e t t a a toimintansa, ellei vUpymät-t
ä i a a d a . 2 6 ' p r o s e n t in koroitusta fain-lurissa.
D I s t r i i j t : " E " Farmers* I n s t i ­tute,
edustaen y l i 3,000 Jäsentä F r a s er
V a l l e y - Ja^ IjOwer M a i n l a n d alueella,
v a a t i i 39 p r o s e n t i n k o r o i t u s t a h i n n o i s ­sa.
Vancouverin saarella vaaditaan
lisäystär m a i d o n h i n t a a n 4 senttiä v a r ­t
i l l e . : H o p e - S q u a m i s b : . p i i r i s ^ toimiva
Farmers' I i ^ t u t e v a a t i i 3 % s e n t b i k o ­r
o i t u s t a v a r t t i l l e . v l ^ m ä nostaisi m a i ­d
o n b i m i a n ^Vancouverissa 19 sentistä
vähintäbi 22—23 s e n t t i i n v a r t tL
"Lähes 5jp p r o s e n t t i a p i i r i n k a i U s ta
lehmistä on^' :'myyty :^ tenrasrJnkotksi?,
lansnl Tffmff'»*""'^*''4i*n'' i n s t i t u u t in
presidentti T e d K u h n korostaessaan
m a i c ^ n p u u t t e e n v a k a v u n t t a tänä t a l ­vena;
:enei> lehmäkarjojen hävitystä
lopefjeta. ^ i
Syyskarjäiiteujastu\ j a v i e n t i : y h -
d y s v ^ t a l n Ubamärkkinoille: tapahtuu
a i k a n a Jolloin,: tuhaxmet perheet V a n ­couverissa
J a : ympäristöllä eivät v o i
varustaa lapsilleen riittävästi m a i t o a .
Ja syövät >voin a s e m e s t a m a r g a r i i n i a.
T i l a n t e e n Iroonisuuttakin kuvastaa s e ;
että : m o n e n työläisperheen padoissa
porisee :'YhdysvalIoista; t u b t u h e v o s en
l i h a . ' V a n c o u v e r i i n t u o t i i n äskettäin
M o n t a n a t a 10 ^ : t o n n i a hevosenlihaa
k a s t a . LenShemrood, Jokapitfiä l i b a '
k a i i p p a a East Bastingillä, J a ' t u o t t aa
hevosenlihaa YbdysvaUoisfia;.. s a n o i
avaavansa neljä uutta hevosenliha-kauppaa
Vancouverissa.
(Hevosenlihaa myydään 28 sentistä
43 s e n t t im p a u n a , k u n taas n a u d a n i i -
h a n h i n t a o n k o r k e i m m i l l a a n s e n b i s -
t o r i a s s a — 65 sentistä ("hamburger";
a i n a $2.50 a s t i p a u n a . -L
HintoJe% koroitus k u l u t t a j i l l e e l p e .
l a s i a r a n n i k o n m ^ t o t a l o u t t a . Se v a i n
pienentää a n n o k s i a t y ö l ä i s t ä pöydll.
l ä : J a . v a i h t a a 'niitä n u s i i n I t o r v i k k e i -
a l l n . Hamtnksen v ä l ^
r a t k a i s u on maksettava apurahoja
f annäreilIe,"hintafcontroIlit Ja asetus­ten:
' p a l a u t t a m i n e n . J o i l l a r a j o i t e t a an
m i a n v l e n t l r a j a n y U s d ^ välittäjämo».
nopooUen.: ennätysmäisten : v o i t t o j en
Jyrkkä verottaminen.'
: Sodan aikaiuUttohallitus^^^^^^
apurahaa :maldon: tuottajille, vaan
nämä matitsut l a k k a u t e t t i i n . Kolme
i h m i s r a v i n n o k s i . T o i s i a lähetyksiä o n
t u l l u t S w i f t C u r r e n t i s t a , Sask., missä
o n hallituksen • v a l t u u k s i l l a ( t o i m i va
•^evosenllhan pakkauslaitos. Hevosen­l
i h a n : myyjät Vancouverissa- myöntä­vät,
että heillä o n j o y l i 10.000 a s i a -
v u o t t a s i t t e n b a l l i t u s p o i s t i sulut. J o t ­k
a estivät l i h a n v i e n n i n Y h d y s v a l t o i -
i i i n . Tällä toimenpiteellä se a n t o i : v a ­p
a a t kädet k e i n o t t e l i j o i l l e . Sen Jäl-^
keen ovat lihanvälittajäin voitot kas­vaneet
i h i l j o o n i l l a , mutta Canadan
väestön ruokaläbteet k u i v u v a t .:
^Hallituspiireissä e i ole vielä tehty
mitään (kuivuudesta kärsivän väestön
auttamiseksi ^Tannikolla. Siellä on
e t u t i l a l l a : sellaiset kysymykset kuin
I T h d y s v a l t a i n : i m p e r i a l i s t i e n 'sodan-'
käynnin avustaminen Koreassa ja
lansi^Euroopan ' t a a n t u m u k s e l l i s t en
h a l l i t u s t e n avustaminen uusimmilla
a s e i l l a j a a r m e i j o i l l a . — K . P .
-SITA
sTÄTÄ.
H E L P O T U K S E N HCOKACS
(Metsästäjä: (Kämpän omlstahiu.
k a i k k i meidän känkiimmeC
luvat palaxmeet Jo metsästä?"
^ Kämpän omistaja: "On." te olett,
vibnetoen." . ™
Metsästäjä: "Hyvä. sitten minä ol«n
varmaankto ampunut peuran
• • » '
O L I N Y K Y I N EN
»ouva on yllättänyt kotiapmaisau.
Ja hänen miespuolisen -vieraansa jon.
ka polvella tyttö istuu. Talon ema:
tä haluaa sanoa jotakui. mutta J
k e k s i m u u t a kuin kysyy:
; ^ - r : O n k o ' h i ^ Annan tuleva?
— F,', vastaa Anna, el h an ole. Hin
on m i n u n nykyiseni
' • • .
O L U E N J U O J IA
• S a k s a n panimoliiton julkaisemien
tietojen mukaan juodaan Belgiassa
o l u t t a kaikkein emten. mmittam 135
l i t r a a henkilöä kohti — naiset ja
Japset: mukaanluettuina — vuodessa.
Englannissa on luku 92 litriui. Yh.
dysvalloissa 80 j a Canadassa 61 lit­raa.
Ei siten, jänkkiherra
Raakalaisiiutta
•••••«
siirtokunnassa
B r i t a n n i a n . - p a r l a m e n t i n ylähuo­neessa
k u u l t i i n äskettäin selostuksia.
Jotka palauttivat m i e l i i n menneisyy­dessä
rankaisusiirtoloissa vallinneen
j u l m a n J a r a a k a l a i s m a i s e n r i k o l l i s t en
kohtelun. - Selostukset koskivat B r i ­t
a n n i a n k r u u n u n s i i r t o k i m t a a H o n g ­kongissa,
joka sijaitsee etelä-Kiinan
r a n n i k o l l a .
' Työväenpuolueen edustaja^ loordi
P a r r l n g t o n selosti, että ruoskimiset
rankaisukeinona ovat lisääntyneet
k a k s i n k e r r o i n - H o n g k o n g i s s a v. 1950
vuoteen 1949 verrattuna.
Buoskimlsmenetelmaa nousi Julke­asti
puolustamaan loordl Ogmore. .
L o o r d i F a r r i n g t o n sanoi, etta noin
400 nuort a ihmistä o n r u o s k i t t u H o n g ­kongissa
viime vuoden aikana. Hän
sanoi että itseasiassa tämä r a n k a i s u -,
muoto on Hongkongissa suurempaa
k u i n missään m u u s s a siirtokunnassa
N i g e r i a a lukuunottamatta. Hän l u ki
otteita Hongkongissa: ilmestyneestä
lehdestä, jossa k u v a t t i i n , m i t e n ruok­k
i m i n e n tapahtuu. :
L e h t i k e r t o i , että "brittUäisiä v i r a n ­omaisia
harjoitetaan. viikkokausia
käyttämällä ruoskimisen kohteena ih'^
mlsenmuotolsia kangasnukkeja. J o ­kaiseen
ruoskimiseen osallistuu k a k si
viranomaista, iskien vuoroon, sillä
ruoskimmen on raskasta työtä, var­s
i n k i n : k u u m a l l a ilmalla. Ruoskijat
v a l i t a a n sopivaisuutensa j a voiman-perusteella."
L e h t i kertoo, että a i k o i n a a n tavat­t
i i n u h r i n iho peittää m ä r ä l l ä vaat­teella
ettei iho m e n i s i r i k k i , mutta
sellaisesta llevennyiesestä on Jo a i k o ­j
a luovuttu. " U h r i e n t i l a ruoskimi­sen
jälkeen ei ole sellainen näky,
j o t a tässä voitaisiin k u v a t a " , sanoo
lehtL
' . L o r d Ogmore. j o k a ruoskimista puo­l
u s t i , e i yrittänytkään kumota tosi­seikkoja.
Hän edelleen paljasti, että
rikokset. Joista nuoria ihmisiä ruo%>
icitaan Hongkongissa ovat sellaisia:
k u i n tavarain myyminen k a d u i l l a i l ­man
l u p f i k i r j a a . K o k e i l u j a varten t ä ­mä
rankaisukeino sellaisista rlkok-;
slsta ön toistaiseksi lopetettu, sanoi
hän. M u t t a m u i h i n r i k o k s i i n , s e l l a i ­s
i i n kuin 'vaklvaltalsuuksim, omai­s
u u t t a : vastaan tehtyihiti rikoksim,:
y m . ' nähden se o n edelleen voimassa.
Kirj. George Harris
Sähkötyöläisten n n i o n sihteeri
C a n a d a n Y l e i s t e n A s i am I n s t i t u u ­t
i n ; kokouksessa Geneva Puistossa,
CouchiclUng järvellä ' pidetyssä ' k o ­kouksessa
kerrotaan nis. ' Y h d y s v a l ­t
a i n u l k o p o l i t i i k a n " e k s p e r t i n ' ^ säilö­neen,
että " C a n a d a ei ole Y h d y s v a l ­loille
n i i n tärkeä k u i n Y h d y s v a l l a t on
C a n a d a l l e " . ' . ^
•Sen jälkeen tämä jänkkieksperttt
sanoi, etta "Canada.oni ^ o s a l l i s t u n ut
h i t a a s t i K o r e a n sotaan''. Sitten i t s e -
rakk,aalla koppavuudella,' Joka k u v a s ­t
a a . W a s h i n g t o n l n asioista-määrääviä
suurbisndcsen sotavoittoilijoita,. h än
l l m a l ; ^ seuraavan kukan p i l a a n t u -
»^f?£^a^tte»usta: „ ,
V ' el ole k i r t i t u n -
t o i ^ se,; että / i e - Jiriia : m a k s a a
v i o l u t i ' määrää mqrös t a h d i n , i- M i ­n
u n '• .mielestäni''tulee , k u i t e n k in
h a r k i t a , m t a U u t ^ d l n yleisö h y ­väksyy."
, ' ,
J o s - ; m e . ' e n u n e ' : ^ ole menettäneet
s u u r t a >osaa > k a n s a l l i s e s t a ylpeydes­tämme,
• > nämä • ^^'maalbnaa^hallitse-v
i e n " a m e r i k k a l a i s t e n : ' suurperhojen
edustajan lausunnot;- nostattavat v a r -
m a a r i p r o t e s t i m y r s k y n ' k a u t t a maan.
- M e tarkoitamme kansanjoukkojen
protesteja. ' (Me:'emme voi odottaa
p ^ J o a muuta k u i n vikinää p t t a w a s t a.
C a n a d a n k a n s a l l i s t a ylpeyttä e i v o i da
m i t a t a h a l l i t u k s e l l a , Jonka m i l t ei
k a i k k i edesottamiset' yrittävät ^'sitoa
meitä A m e r i k a n l e i j a a n " .
J U M A L A S U O J E L K O O N M E I TX
«YSTÄVISTÄ-
O n Jo a i k a h u o m i o i d a Joitakin s e i k ­k
o j a j a e n n e n muuta se; että C a n a d a ,
huomioonottaen ' C a n a d a n , Icansan
edut, ei hyödy O t t a w a n -ohjelmasta)
m l k a o n asiallisesti^'Jänkkien.suurbis­neksen
palvelemista. Me menetämme
p a l j o n olemalla osana ^'yleisöstä"; J o l ­le
Y h d y s v a l t a i n soittajat^ ^määräävät
t a h d i n " .
Tosiasia on. että nykyisessä t i l a n ­teessa
C a n a d a tarvitsee Yhdysvaltoja
s a m a l l a tavalla- k u i n lapsi tarvitsee
Isoarokkoa.
Tämä o n tosiasia j o n k a tunnustavat
monet m u u t k i n k u i n työväenliikkeen
Jäsenet. - Erään canadalaisen ekono­m
i s t i n kerrotaan Montrealissa pitä­mässään
puheessa lausuneen:
C a n a d a n V i e n 11yhdistyksen
M o n t r e a l i n osastolle sanottiin e i ­l
e n ^ että tämä maa v a i h t a a tule-v
a i s o u t t a jm "pemnamuhennok-
: . >seen^ -'lalieVianiallä - r a j a t t o m a s ti
• r a a k a - a i n e i t a n i k o m a i l l e . : : : :/
M o n t r e a l i l a i n e n ekonomisti, e-verstiluutnänttl
G . R . Stevens v a ­r
o i t t i , että suuri k a u p p a v a i h o - Y h ­d
y s v a l t a i n Ja C a n a d a n välillä on
v a h i n g o l l i n e n C a n a d a n ekonomian
':. J a teollisäuden < tulevaisuudelle.
Hän sanoi C a n a d a l l a olevan v a i h -
; toehtona. Joko' s u u r m a a k s i ; tulo
. ' t a i jäämisen pelliäksi Y h d y s v a l t a in
s i i r t o m a a k s i .
Hän suositteli suurta - t e o l l i s u u ­den
kehittämistä. Jotta voidaan,
v a l m l s t a a C a n a d a s t a löytyvä^raa-k
a - a i n e e t . . Stevens lisäsi; että a r -
vokltaiden. m i n e r a a l i e n lähettämi­n
e n r a j a b ' y l i etelään tarkoittaa
' sitä. Jotta tämä m a a s a a p l e n e m -
män prosentin'näiden mineraalien
todellisesta-anfosta. -
Stevens kehoitti C a n a d a n l i i k e ­miehiä
-käymään, kauppaa koko
m a a i l m a n : kanssa, eikä' kesklttä-ntään'
kanpankäyntiään Y h d y s v a l ­t
o i h i n . :Hän' sanoi 'Yhdysvaltain
t a l o u t t a ' " t u h l a a v a m m a k s i eko-nomlalcsi
mitä maailmassa o n k o s ­k
a a n o l i o t ".
Shäkötyolaisten u n i o n jäsenet t i e ­tävät,
etta meidän imiomme on k a u ­a
n suositellut kaupankäyntiä koko
m a a i l m a n kanssa. M e olemme esit­täneet
k i r j a l l i s i a anomuksia l i i t t o h a l ­l
i t u k s e l l e Ja varoittaneet j u u r i n l l s ta
selkoista mlsta tämä montrealilainen
ekonomisti nyt p u h u u . M e olemme
yrittäneet saada C C L : n j a muiden
uniölden'' kannatuksen katsantokan­nallemme.
\ * l i l d e n vastauksena o n o l ­l
u t irvistely, " p u n a i n e n " "kommunis­t
i " .
S A N A N E N " E K S P E R T I L L E"
Jänkkieksperttien. j a muiden. Jotka
l u u l e v a t v pievansa . "<|imialanvimaall-malle
antamia l a h j o j a " , pitäisi saada
tietää m i t a C a n a d a n kansalaiset a j a t ­televat,
i
•Jos näin.kävisi, s i l l o i n h e h a v a i t s i ­sivat
olevan lisääntyvässä määrässä
ihmisiä j o t k a panevat kyseenalaiseksi
s e n ; olisiko C a n a d a n pitänyt l a i n k a an
sekaantua K o r e a a n . : . ' Jotka eivät
u s k o . ettei Canadan turvallisuutta
tueta l a i n k a a n a u t t a m a l l a a m e r i k k a ­l
a i s i a K o r e a n kansan tuhoamisessa
"sivistyneellä", t a v a l l a , hyytelöimals-t
e n gasollinlpommlen^avulla. :
He panevat kyseenalaiseksi amerik­k
a l a i s t e n demokratian . j a > vapauden
Koreassa, t a i oikeastaan m u u a l l a k i n.
M i e l u l m m i n km he uskovt Y h d y s v a l ­t
a i n surblsneksen " U , S . News a nd
W o r l d Report" Julkaisussa h u h t i k u un
21 p n a 1850, k a k s i kuukautta ennen
K o r e a n sodan alkamista j u l k a i s t u un
laiKuntoon jossa s a n o t t i i n:
" K a i k e s s a tapauluessa Y h d y s v a l ­l
a t el tule luopumaan puolen b i l ­j
o o n a n d o l l a r i n s i j o i t u k s i s t a a n K o ­reassa
ilman taistelua; Kuinka
Paperipuufarmi
Labradoriin suoma­laisen
johdolla
Newfoundlandista: Ilmoitetaan, etti
maakuntahallitus on myöntänyt liu.
delle sveitsUälselle yhtiölle, Labradof
Timber fUtilizzatlon Companylle hak­kuuoikeudet
1,405 neliömallin laajul^
seen alueeseen Cabradorin rannikolla.
Yhtiön tarkoituksena on teettää vuo.'
s i t t a i n 200.000 koortia paperipuita ja
noudattaa siinä nykyaikaisen metsän
" f a r m a u k s e n " periaatteita, ^btiöon
sitoutunut maksamaan maaiunhalli.
tukselle viiden dollarin kantorahan
k o o r t i a kohden, perustamaan kaksia,
sutuskeskusta. hedelmälliselle
M e l v i l l e n alueelle läpi vuoden työs­kentelevää
työvoimaansa varten ]a
paperitehtaan rakennuttamista Var­ten;
;: Alueelle on jo saapunut kuusi
metsäherraa eraan suomalaisen met­sänhoitajan
johdolla tekemään suun.
n i t e l m i a alustavien töiden aloittami^
t a varten. ;
-Yhtiö o n luvannut myös kehittää sa-tamalaitteet
Lake Melvllleen. avustaa'
työmiesten kotien rakentamisessa,'
t u o t t a a pohjois-Suomesta kestävä
k a r j a a J a siementä nykyaikaisten far-mieri^
perustamiseksi alueelle. Suun-nltelmUn
sisältyy myöskin metsälmu.'
l u n perustaminen nuorten maakunnan
j i s u k k a l d e n opettamiseksi metsänhoi­don
alalle. Yhtiön päämiehenä on
saksalainen miljoneeri Arthur Seig-helm.
L a b r a d o r i n alueella arvellaan nj-kyäan
asustavan ainoastaan 4.S0O val­koista
Ja n o i n tuhatkunta mtiaania Ja
eskimoa. ,
Kuparin puutteen
takia 8,000 työläistä
päiväksi työttömäksi
Oshawa. — Kupariosien puuttea
t a k i a täällä Joutuu 8.000 General Mo-t
o r s i n työläistä päiväksi pois työstä,
i l m o i t e t t i i n torstaina.
Autotyölalsten union virkailijat
täällä uskovat sen voivan johtuvan,
siltä k u n 'Yhdysvalloissa on kaivos-
Ja sulattimotyölaisten lakko.
k a n a n tämä taistelu tulee jatki-maan,
sitä on valkea kenenkiia
•arvata." , " •:
PÄIVÄN PAKINA
"Urhojen koti ja vapaa maa"
yetypommista puhuttaessa on t i e ­demiespiireissä
aprikoitu^ että se v o i
a l o i t t a a räjähdysten s a r j a n . Joka a i - ;
b e u t t a a yhä u u s i a räjähdyksiä, k u n ­nes
Jälellä e i ole enää sen p a r e m m in
a i k a k a u s k i r j o j a kuin tätä matoista
maailmaakaan, jossa: Icaikesta h u o l i ­m
a t t a o n n i i n ; h a u s k a elää. etteivät
pskovaiset sen p a r e m m i n k u i n - p a k a -
nä^jcym A a l u a kuolemaansa nopeis-t
u t t a a . - ^ ,
S a m a n l a i s e n , "räjälidysten"; s t f j an
a i h e u t t i ulkominlsteTi P e a r s o n i n p U -
p i ^ s ^ ' että Y h d y s v a l l o i s s a C a n a d an
s u b t e ä i ' t«bty häväistys pidetään
päättyneenä ; j u t t u n a . . - . 1 ^ ^
e r l l a n r canadalaisen diplomaatin - ni-'
mei^ t^veaniisestfi Y h d y s v a l t a i n s e -
kin. Sähkö on halpaa voimaa. Se edistää teoiltsuutta/liikenhelaitos* ^«ttä:'nutä-b^^ tosiasioilta. Kun tähän lisätään'
ta ja maanviljelystä. Sanalla sanoen, nämä ]ättiIäisinäiäi>V sähkovoi- . e 3 i p l . H ^ ^ saamat opetukset ja muut seikat, niin ei-malaitosten
rakennustyöt tekevät Neuvostoliitosta nykyaikaisen p^rä* • 5 kä.^le kan^unnäii jäyattiqn etujen, kannalta vaadittava tämä luon-tiisin,
missä "unelmat toteutuvat" — missä ruvetaan^ yhä enemmän
valmistamaan tehtaita j ^ laitoksia, mitkä käyvät automaattisesti,' U-.
kaikkea
yltäkyllin sekä
liltU;-
Kysykää "hyvin informoiduilta" keskinkertMsiljta a i ^ d a l a i ^ l U ,
mitä he näistä tosiasioista tietävät? Pysähtykää
n a a t i n fi£ä-amerikknlaisen k o m l t ^ '
istunnos»!. , ' '
; I l m e i s e s t i . O t t a w a n - h e i k o s t a p i i p i ­tyksestä
lisää j u l k e i i t t a v sBÖmtl y t ir
dysvaltalaiset sotalEJEipitall£Ut läbetu^
vät e n s i n kcinsaUiseeniiäarttelyyn ( T o -
rontoon)r- y i b d y s v a l t a i n s o t a s i b t eM
4 k e n r a a l i George O. «Marsbamn.'Joka
m n inhimillistä uurastusta; missä kaikilla nipeaa ol^niän
kä häipyy raja henkisen ja ruumiillisen tyorttejujäin.vk-nolon,
tiuti^imeiinys l ( ^ e t t a ! V a k s i.
Mutta.tietaen,,ettS-v^ etuja,' suurrähan
könfii)lk)itnat leKdet eivät näitä tfeloja välitä, niin kaikkien oikeamie^
jlfsteh ihmisien, l a t u t i en C^änadan kansan etuja arvostavien henkilöi-^:'
y^ii^X\(Ml^^ sellaisiaTdemokraattisia sa-^
.nomalehtii kW<^i^^^^ tuo vähän, tosin aiv^n lilan vä^;
72-iIkäVuodestaan • h u o l i m a t t a ; k u v a t ­t
i i n ^ tarmokkaalcsi'' jä ruskettuneeksi
ndehekfeL K e n r a a U IMiärsbaU' e i k u l -
tenkaan^soisi'^ m e i l l e eanadalalsille; 72
.ikävuotta, v a a n h a l u a i s i hävittää m e i -
!d&t mielettömissä sodassa >VVtaU S t r e e ­t
i n ^ r a h a m i e s t e n maailoianvaltiuden
"hJrväkaL" • ' • '
•< - O l i s i l u u U u t , että k e n r a a l i M a r s h a l l
jinisotabien~pttbe'riittäisi y h d e n K a n - ,
;BaUlaen näyttelyn .osalle., aSutti^ * ^ U -^
pUt eivät ole aiimepäinkaan'V. !i
. N y t v i i m e : V i i k o l l a s i n n e r a a h a t t i in
76-vuotias W i l l i a m G r e e n , joka sor­m
e l l a a n osoittaen, kätensä ylös kohot­taen
j a v o i m a k k a j i s t i 'nyrkeillään pöy­tää
takoen (kuten' torontolaisessa u u -
tistledossa^ k e r r o t t i i n ) keholtti cana-dalaisla.
työläisiä u n h o i t t a n i a a n p a l ­kankorotusvaatimukset,
m a k s u lllset
kesälomat, s a m a p a l k k a samasta työs­t
ä n a i s i l l e k u i i r m i e h i l l e k i n . J a muut
sellaiset "kommunistiset" - vaatimukset
J a lähtemääii soitellen sotahan, k u ­t
e n - k e n r a a l i iMarähall o l i aikaisemmin
'ifiäärännyt;
' "ITnhoittakaa' l u o k k a t a i s t e l u , y h d i s ­tykää
punaista v i h o l l i s t a v a s t a a n . . ."
sanoi suurena "työväen. ystävänä"
tuxmettu T o r o n t o n G l o b e a n d M a i l o t ­sikossaan.
Jonka a l l a ' k e r r o t t i h i r i e ­m
u i t e n A ^ : n Jcihtajan nu*; G r e e n in
puheesta. l a i n a t k a a m m e vähän G i o -
besta. Joka kertoo m r . G r e e n b i selit-i
l b i e e n , että^. C a n a d a Ja Y h d y s v a l l at
muodostavat n y t "vapaayrittelläisyy-den
l i n n a k k e e n J a Järjestyneelle työ­väelle
viimeisen ' t o i v o n pelastaa se
Järjestelmä,' Joka Jintaa bisnekselle
sen l a i l l i s e t oikeudet s a m a l l a k u n se
säilyttää työväen v a p a u d e t . . . " Hän
p u o l u s t a m l s e i k s l ' , , ( M e rakastamme Postin kaksi raportteria kirjoitu ni-k
e h o l t t i työväkeä^ J a yhteiskunnan
k a i l c k i a m u i t a l u o k k i a , ^inhoittamaan
erimielisyytensä ^Ja h ä n p y y s i työläi­siä
Icäsittämään. ettei enää ole t a i s ­t
e l u a ' J o u k k o j a J a l u o k k i e n välillä,
pääoman > J a työväeni välillä. . . . I M ei
dän' k a i k k i e n VelvoUl5uus.tauoUmatta
ybteiflkimnallLsesta asemastamme, on
Uittya yhteen tämän Järjestelmän
järjestelmää. Joka a n t a a vapauden Ja
demokratian Ja siitä Järjestelmästä o n
noussut vapaa l i i k e , j o l l a o n l a i l l i s et
oikeudet pääoman sijoitukseen j a k e s -
kusteluvapaus J a oikeus tehdä k o l l e k ­t
i i v i s i a työehtosopimuks^ neuvottelu­pöydän
ä ä r e s s ä . . . " '
» f c . G r e e n l n " f i l o s o ( i a n " mukaan
vapauden m i t t a n a o n se, että voidaan
tehdä k o l l e k t i i v i s i a työehtosopbnuk-s
i a — että j j n r i k k a i t a Ja iköyhiä, työ­läisiä
Ja: työnantajia, riistettyjä Ja
riistäjiä, Hänell| e i t u l e mieleenkään
s e l l a i n e n , etta k a l k k i olisivat saman­a
r v o i s i a n i i n puheissa k u h i teoissakin
— että kansa omistaisi k a i k k i tuo­tantolaitokset
Ja luonnonresunssit. Ja
käyttäisi ketään yksityisiä r i k a s t u t t a ­m
a t t a yhteisesti valndstiamansa t a v a ­r
a t .
' M u t t a vle?ä hullunkiurlsemmalta
näyttävät mr. G r e e n i n puheet, j o s n i i ­tä
v e r r a t a a n yleisesti t u i m e t t u l h i n t o ­s
i a s i o i h i n .
P o r v a r i t eivät ole "luokka-ase­maansa"
unhoittaneet. YhdysvaUols-s
a ö n ollut voimassa " h i n t o j e n Ja
p a l k k o j e n Jäädytys" sillä seurauksella,
että h i n n a t ovat Jatkuvasti nousseet,
s a m a l l a Inm. työläisten palkat ovat
pysyneet ennallaan. P o r v a r i t näyttä­vät
siellä muistavan luokka-aseman­s
a .
j (Mitä taas tulee puhevapauteen, n i in
r a j a n eteläpuolella e i enää k o h t a ole
k u n n i a l l i s t e n "Käiuälaisteh kirjoissa,
ellei ole F B I : n muistioissa "punais­t
e n " l i s t a l l a.
• N i i n suureksi on siellä. kehitetty
hysteerinen mielipiteiden vaino, e t t e i ­vät
Yhdysvaltalaiset enää u s k a l l a a n ­t
a a nimeään h i s t o r i a l l i s e n itsenäisyys-
Julistuksensa Ja'OUceuksien l a i n a l -
l e i ' Tässä o n k a k s i esimerkkiä: '
EokeiUakseen yallanpitäjähi p e l o i t -
telukampanjan ' ' Y o r k
mlenkeräysllstaan otteita Yhdysval-
- t a i n itsenäisyysjulistuksesta ja Oi­keuksien
l a i s t a . Näin varustettuna ie
lähtivät kadulle j a pyysivät 161 ohi­k
u l k i j a a allekirjoittamaan nämä asi*;
k b j a t . He saisivat vain 19 aUektrJol"
tusta.
Samobi teki aikaisemmin Madlsa»,
C a p i t o l - T i m e s i n kirjeenvaihtajat. B
esittävät nämä historialliset asiate-j
a t 112 henkUön allekirjoItettav»W
Ja saivat kokonaista yhden nimibrJii'
tuksen!
"Vapauden" puolesta soU-armoj>? j
propagoiva mr. G r e e n varmaan tittÖ,
että k.o. henkilöt kieltäytyivät 7m\
V U O K S I allekfarjoltustaan antamasö.
Tässä o n J o l t a k b i tyypOlislä vasta*
s i a seUaisena kuta nämä raportt8?|
ovat ne esittäneet:
N a t i o n a l C i t y Bankin edustallsa'
l u t p o l i i s i vilkaisi "pllkallisestr_ö-;
m l e n kerääjiin j a sanoi sitten
r a p o r t t e r J i l l e . "Menkää tij<«tf-
Kylläpä teillä c n julkeutta. NytjUJv]
dätte Jo p o l i i s i l t a k b i ."
Chase NaUqnal Bankin rappo»
alas t u l l u t W a l l StreetUi W r J " r i f ^
•Ettehän yritä minua tUanteesf»
missä menetän työni..." ^
Pappi l u k i huoleUa esitetyn aöu»'
J a n - J a sanoi: "Minä p e M i i n »ndff-'
j o i t t a a mitään".
P u i s t o n penkillä oUut ^\
huonolla englanninkielellä: JJ^
hyvä. älkää pakottako «>^ff^\
j o i t t a m a a n . Btoä olen oUut u*J
v a s t a kuusi kuukautta, e n » «»"^
mitään valkeuksia."
"Neero soitti viulua kun »«»"t^
l o i " . Nito myös "työväenjobt8j«_
G r e e n h a l u a a miekalla Ja » « » ^ e
mema levittää " v a p a u t u"
s i l l o i n k u b i oman maansa
hävitetään joukkomltas»! - » * ^ l
ä h t y k ä ä s i t t e n miettimääii, hän, v ä W a t i U i ä j d ^ y l ^ ^ ^ pat d v a t o l e abmepätokaftn , mttya y h t e e n t ämä n , Järjestebnän[telukampanjan v a i k u t u s t a New Y o r k kkootunraa..