Vapaus, October 21, 1971

              Siv<i2' Torstai; lckslk.'21 p. Thursday, Oct. 21, 1Ö71
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
^ OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY)" Establlshed Nov. 6, 1917
Editori W. EKLVND Manarer: V. KENTALA
PubUshed twice weeStly: Taesdi!iya>juid Thmrsd^ys hx Vapaus PabUdiiiiff
Co. Limited, 100 Elm St West, Svdbury, Ontario, Canada
, , ' MlalUnff addtess: B O X « ».
aJkSmn^l^B rates upon aptdicatloii, tranalation iree of chargre.
i;jn1}Udjrii(> Second Ciass Mail registration Nnmber 1076
Tiii^ns ilo V...-
iCOUBl
TILÄIJSHINNAT:
CaÄädÄ: ti^Vli. ?1P,0«^ 6 kk. ssizs USA:n: ' 1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
•••••:^A Hoi,i.>! 3 Ick. $3.00 Suomeen: 1 vk. $11^», 6 kk. $B.25
•••^<' ^ • :
iFddiflä häpeää aiheuttanut teko
Yhdymlne pääministeri Pierre Trudeäun lausuntoon, että Neu­vostoliiton
pääministeri Aleksei Kosyginia vastaan Ottawassa
viime maanantaina- tehty katala hyökkäys oli Canadan hallitusta
ja kansaa häpäisevä teko ja myös hänen toivomukseensa, että tämä
säre-ei nostattaisi mitään diplomaattisia vaikeuksia Canadan ja
Neuvostoliiton välisten suhteiden kehittymisessä parempaan suun-
•.taan. •
Rohkenemme myös olettaa, että arvovaltainen vieras hyväksyy
pääministeri Trudeaun anteeksipyynnön osoituksena siitä, että
Canadan hallitus ei ole välillisesti eikä välittömästi tämän surkean
teon takana vaikka hän todennäköisesti katsoo kenenkään sitä sa>
nömatta, että establishmentimme oikeisto ei ehkä ole yhtä viaton.
Uskomme pääministeri Trudeaun olevan rehellisen puhuessaan
siitä, että hänen hallituksenpa pyrkii ystävällisten naapurisuhtei­den
kehittämiseen Neuvostoliiton kanssa. Siksi voimme ymmärtää
ja sympatisoida hänen pettymystään Ottawan tapahtumasta.
Toisaalta on kuitenkin syytä todeta, että pääministeri Tru­deaun
myönteisestä asenteesta huolimatta, valtiovalta eli establish-ment
kantaa suuren vastuun tästäkin tapahtumasta. Sanotaan, että
"kaakun laatu todetaan syödessä". Samoin tunnetaan politiikan
laatu tuloksista. Ja Canadan establishmentin politiikkana bn ollut
etnisten oikeistopiirien suosiminen ja vasemmiston syrjiminen.
Oman ohjelmansa mukaan establishment on antanut ymmärtää,
että "kuiinpn cainadalaisen" kirjoihin pääsemisen ehtona on se, että
henkilö tai järjestö lukeutuu ohjelmansa perusteella äärioikeistoon.
Esim: natsienapulaisina toisen, maailmansodan aikana olleilla siir­tolaisilla
ei ole ollut mitään vaikeuksia kansalaisoikeuksien saan­tiin
täällä — mutta riuhteettpmasti ja hyvin kansalaisvelvollisuu­tensa
täyttäneiltä vasemmistolaisilta tai sellaisiksi sanotuilta on
evätty kansalaisoikeudet vain sillä perusteella, ettäjheillä epäillään
olevan "vääriä poliittisia" aatteita tai yhteyksiä. Valtiovallan toi­mesta
onrahallisesti tuettu vain oikeistolaisiin lukeutuvia sanoma­lehtiä,
julkaisuja ja ryhmiä eikä lainkaan poliittiseen oppositioon
kuuluvia lehtiä ja julkaisuja, joiden ohjelmasta establishment ei
erikoisemmin pidä.
Tällaisen poliittisen ohjelman perusteella ei voida muuta odot­taa
kuin sitä mitä olemme Öttawasta saaneet viimepäivinä nähdä
ja kuulla. Poliittisen kasvatuksen tuloksia ei noin vaan nappulasta
painaen voida poistaa, kuten pääministeri Trudeäu varmaan tietää.
Tässä inielessä myös nykyisen hallituksen täytyy kantaa osavastuu
siitä, kun "omat koirat purevat".
JJian vahan ja myohaan
Kaikki se, mikä lisää kansakunnan ostovoimaa, elvyttää maan
talouselämää ja helpottaa vastaavasti äärettömän pahaksi kehitty­nyttä
työttömyystilannetta. Palkkojen korotukset, farmairien tulo­jen
parantaminen, eläkkeiden korotukset, työttömyysvakuutuksien
parantaminen jne. ovat sellaisia toimenpiteitä, jotka lisäävät kansa­kunnan
ostovoimaa ja elyyttävät siis talouselämää. Samaan luok­kaan
kuuluvat myös hallituksen finanssiohjelmat, joiden tavoittee­na
on verotaakan huöjentamiseh avulla korottaa väestön ostovoi­maa.
Nykyinen työttömyys ei nimittäin johdii siitä, että meillä
olisi kaikkia yltä kyllin vaan siitä, että väestön suurella osalla ei
ole rahaa ostoksia varten.
Tämän tosiasian tunnustaminen sisältyy finanssiministeri
Edgar Bensonin noin viikko sitten esittämään tämän vuoden kc^
manteen eli minibudjettiin, minkä perusteella sanotaan pyrittävän
väestön ostovoiman lisäämisen kautta työttömyystilanteen huojen-tamisieen'.
.• • j ,
Ilmoitettu tarkoitus on tervehdittävä, mutta minibudjetin iä-heisempi
tutkimus osoittaa, kuten mm. NDPrn kansallinen johtaja
David Lewis sanoi alahuoneen istunnossa, että se antaa lisää osto­voimaa
"liian vähän ja liian myöhään". Liian myöhään siksi, että
parhaassakaan tapauksessa budjetin vaikutus tuntuu vasta puoli-talven
jälkeen tilanteessa jolloin työttömyys on jo noussut hälyttä­vän
korkeaan tasoon. Liian vähän siitäkin huolimatta, vaikka
minibudjetti aiheuttaa hallitukselle miljardin dollarin taloustappion
Viimeksimainittu seikka johtuu siitä, että minibudjetista saa­vat
talousetuja pääasiassa upporikkaat piirit, jotka eivät mitään
avustusta tarvitse ja perin vähän köyhät ihmiset, joiden ostovoima
on todella liian alhainen.
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, mr Bensonin minibudjetissa
myönnetään 3-prosehttinen tuloveron alennus yksityisille olkoot,
he sitten pienituloisia työtätekeviä tai suurtuloisiä porhoja ja 7-
proscnttinen tuloveron alennus niin upporikkaille monopoliläitok-sille
kuin pikkuliikkeillekin.
Jos nämä verohuojennukset olisi annettu ihmisten tarpeitten
mukaan, jiiin siten saaduilla verosäästöillä olisi vaikutettu melkoi­sessa
määrässä kansanjoukkojen ostovoiman kasyuun. —
Mutta kun keskinkertaisen vuositulon ($5,200) omaava kak-siliBiiklueu
perhe saa Bensonin minibudjetin mukaan 3 prosen­tin
niloVCToalennuksen, niin se hyötyy siitä yain 36 senttiä viikossa
tai''$I$f8I vuodessa. Samanlainen perhe, jonka vuositulot ovat
$7,800 ^li $150 viikossa, saa nyt veroalennusta 75 senttiä viikolta
eli'$39:p0 Vuodessa.
Miatta mitä suuremmat ovat tulot sitä tuntuvammaksi tulevat
yksilöiiieir-veroalennukset: $25,000 verotettavasta vuositulosta tu­lee
3 pBosentin alennuksen perusteella $750 säästö vuodessa, $50,-
000 tulosta $1,500 säästö ja $500 000 vuositulosta $15,000 vuosl-s
ä ä s t ö ' ';
Kuten huomataan, leijonan osa mr Bensonin myöntämistä
verphuQJennuksista mene© niille, jotka eivät ostovoimansa nosta­misen
kannalta katsoen mitään verohuojennuksia tarvitse.
Tilanne on vielä nurinkurisempi suuryhtiöiden kannalta kat-soeUi
jotka ovat viimevuosina rohmunneet jatkuvasti ennätyssuuria
voittoja. Jos yhtiöille olisi myönnetty 3 prosentin veroalennus ja
varattomille yksityisille 7 prosentin veroalennus, niin asia olisi
melko paljon paremmalla tolalla. Mutta kun suuryhtiölle annetaan
muka työttömyyden torjumiseksi 7-pro8enttinen tuloveron alennuo,
Minun mielessäni on jonkin ai­kaa
ollut ajatus kirjoittaa artik­keli
hiistä" ikymmenlöttt ihmisistä
jotlka ovat järjestömme 60. vuo­tiskautena
kulkeneet "toisen ko­timme"
eli Järjestömme ijvista.
EDWIN suksi,
TERVE IA NÄKEMIIN
Me vanhempaan ikäluokkaan
kuuluvat tervehdimme Sinua kes
kiludesäamme. Olemme iloisia sii­tä
että pääsit eläikeikään asti.
Liian monet ystävämme, ja toi
verimme ovat sortuneet tällä pit­källä
elämän tiellä, jonka varrelr
lä on sydänsurua, vaikeuksia ja
pulmia, joita me kaikin koh­taamme
ja jpista väin muutamat
selviytyvät. v X
Ja jäähyväiset työlle, aikakel=
lolle ja huolille mitä taakse jää­nyt
, työpaikka aiheutti.
Ja niin me kaikki vanhaan
kaartiin lukeutuvat olemme iloi­sia
saadessamme sinut joukikoom-me.
Minä toivon löytäväsi elä­mästä
kaikkea mitä olet iialun-nut.
Myös sitä, että Sinä ja vai­mosi
voisitte nauttia edessäple-vista
merkitsevistä vuosista täy­sin
siemauksin, jä että tervejHtesi
säilyisi pitkän aikaa.
WILHO SÄILÄ JA MU VT
Miksi minusta tuntuu alku niin
vaikealta. Ja kuitenkin pitäisi ol­la
helppoa kirjoittaa ihmisistä,,
joiden elämää olen seurannut
vuosia Canadan Suomalaisessa
Järjestössä sekä erinäisissä muis­sa
ryhmissä ja toimissa. Monet
heistä ovat menneet sinne mistä
ei paluuta ole. Monta kertaa oleri
aikonut kirjoittaa heistä jo hei­dän
elinaikanaan jotta he tietäi­sivät
,että me kunnioitamme ja
arvostamme heidän työtään, sekä
niitä työväenluokan taistelupe-rinteitä
mitä he ovat meille jät­täneet.
Heitä on ollut paljon, alkaen
vaikka Sanna Kalliosta (Kah-nasto).
Hän oli meille tykätty
henkilö ja monet meistä muiste­lemme
.häntä kuin siskoa. Kun
hän tuli puhe- ja luentomatkalle,
hänen luentonsa kestivät tavalli­sesti
viikon.
Me muistelemme häntä usein.
Hän tuli tavallisesti yier-ailulle
talven aikana, pukeutuneena suu­reen
turkkiin, kasa)kkamallisine
hattuineen. Hän oli kuin pieni
karhu.
Liientbjensa yhteydessä hän
kertoi mm. suomalaisista uudis-iasukkaista
aavikkoinaakunnissa,
pienissä turvemajöissa asuvista
pioneereista, jotka käyttivät läm
Jussi Pärssinen, Sudbury, Ont.
täyttää sunriuntaina, lokakuun 24
pnä 71 vuotta.
John Terho, St. Gäthärines, Ont.
täyttää tiistaina, lokakuun 26 pnä
70 vuotta.
_Kalle_„Hendrlck.soh, ToröntOj_
Ont. täyttää keskiviikkona, loka­kuun
27 pnä 82 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
niin se tarkoittaa, että sanokaam­me
$200,000,000 vuosivoitolla toi­miva
laitos saa peräti $7,000 000
verohuojennuksen vuodessa ja se
summa menee upporikkaitten
osakkeenomistajien raha-arkkui­hin
eikä kulutuksen lisäämiseen
ja sitä tietä talouselämän vilkas­tumiseen.
Bensonin minibudjetin mukaan
"lahjoitetaan ja lainataan varoja
työllisyystarkoituksia varten.
Mutta kun muistetaan, että halli­tus
tarjoaa nyt $160 miljoonan
suuruista rahamäärää maakun­nille
työllisyyden parantamiseksi,
niin sillä summalla voidaan kehit­tää
yain vähän toistakymmentä­tuhatta
työpaikkaa, kuten aiem­mat
samantapaiset suunnitelmat
osoittavat.
-Parempia ja perusteellisempia
toimenpiteitä tarvitaan työllisyy­den
parantamiseksi mitä mr Ben-sonin
minibudjettiin sisältyy. Ja
tällaisia^mahdollisuuksia on ko-solta.
Meillä on kautta maan kova
asuntopula jä asuntojen rakenta­minen
ahtaisi joukkomitassa työ­tä
työttömille. Canadassa on pal­jon
ammattitaitoista työvoimaa
ja loppumattomasti resursseja
asuntojen rakentamista varten.
Valtiovalta voisi, jos se haluai­si,
saada kotien rakennustyöt
käyntiin joukkomitassa. Ja sen
sijaan, että lahjoitetaan kansa­kunnan
verorahoja upporikkaille
yksilöille ja yhtiöille, hallituksen
finanssipolitiikan pitäisi pyrkiä
parantamaan vähävaraisen kan­sanosan
tuloja korottamalla palk­koja
omaa peltoaan viljelevien
farmarien tuloja ja myöntämällä
tuntuvia parannuksia riittämättö­män
eläkkeen varassa joten kuten
eläville vanhemmille kansalaisil­lemme.
mitjTsaineena kuivaa lehmän lan­taa.
Sitä polttoainetta kuivattiin
käännellen ympäri' kuin lättyjä
(räiskäleitä) pinottiin ikuin- pui­ta.
Hän oli hieno persoonallisuus
josta me lapset erikoisesti pidim-
. m e . , •
Kokouksissa hän oli jotakin
muuta^ kaikessa asiallinen. Hän
voi pitää puoliaan väittelyssä,
keskustellen johdonmukaisesti ja
loogJsestI päivän kysymyksistä.
Hän tunsi myös Marxi^ ja Engel­sin
teorioita ja voi keskustella
niistä laajasti.
Ihailtava ja erinomainen nai­nen
ja ystävä, jota en,ikäväkse­ni
tavannut noin kolmeenkymme­neen
vuoteen ennen kuolemaan­sa.
•V.;;.-;-
Karl Lehto o\i Torontossa mei­dän
naapurinamme ja hän olikin
erinomaisen, hyvä ja pidetty naa­puri.
Hän kulutti lukemattomia
vuosia häalilla. Lehto oli mesta-ri-
mekanikkp ja improvisoitsija,
oikea arkkitehti sillä allalla. .
Hän oli lukemattomia tunteja
työssä näyttämön asettajana, ke­hittäen
tekniikkaa kulissien
muuttamiseksi, näköalojen vaih­tamiseksi,
valojen kehittämiseksi.
Minä seurasin suurella mielen
kiinnolla monta kertaa tämän
hyvän ammattimiehen toimintaa.
Hän oli väsymätön urheiluryh­män
jäsen jä toimitsija. 011 to­della
miellyttävää saada tutustua
häneen.
Kuten monista muistakin, ha­luaisin
nyt kirjoittaa jotakin
myös Wilho Säilästä -r- lapsuus-kauteni
viimeisestä elossaolevas-ta
miehestä.
Kaikkein läheisimmäksi Säilä
tuli meille silloin kun hän ryhtyi
sunnuntaikoulussa opettamaan
meille Suomen kieltä; lukemaan
ja kirjoittamaan. Hän tutustutti
meitä runouteen ja erikoisesti ru­nojen
lausuntaan.
Hänen runonsa vaikuttivat
suuresti meihin lapsiinkin. Toisi*
naan hänen runonsa olivat meilld
kuin pelonsekaista kunnioitusta
vaativia ja sitten miisiJkin taus­taa
vasten melodraamoja. Hänel­lä
Oli äärettömän hyvä ja selvä
ääni sekä eririomainen lausunto-tapa.
Ja jotakin hankaantui siitä
meihinkin.
Minun nuorin.siskoni Salli tuli
häntä ihailevaksi oppilaaksi ja
hänestä kehittyikin hyvä suomen­kielisten
runojen esittäjä. Me kai-kin
olimme ylpeitä hänestä pa­rin
runonlausunnan jälkeen.
Säilä sopeutui hyvin yhteen
lasten kans.sa. Muistan myös sen
siihen aikaan hiljan Suomesta
tulleen tytön, jonka kanssa Säilä
avioitui.
' Hän teki paljon työtä näyttä-möalalla,
vieden johtavia rooleja
rakkauskohtauksissa. En tiedä
kuinka nioneeh näytelmään hän
osallistui.
Säilä o.sal 11 istui j n y ö s kuoro­toimintaan.
Hän opetti nuorille
suomalaisille kansantanhuja ja
niin pääsimme osallisiksi näytel­mätoimintaan
opittuamme suo­men
kieltä jne. Vähitellen minä­kin
kehityin siinä määrin että
psaHlistuin kuorolauluihin, kuten
monet muutkin hänen lapsioppi-laansa.
Yllämainitun lisäksi hän oli
myös aktiivinen poliittisessa toi­minnassa,
osoittautuen siinä hy­vä-
ja seiväpäiseksi mieheksi,
mainioksi keskustelijaksi jä väit­telijäksi.
Hän oli hyvin kyvykäs
ja täsmällinen väittelyssä mutta
voi myös kiihtyä kovasti "kuu­mista
asioista" väiteltäessä. var­sinkin
silloin kun plfpuhe CSJ:n
eduista mitkä olivat hänelle hy­vin
rakkaita.
Helsinki. — Saksan demokraattisen tasavallan hallitus on yk­sityiskohtaisesti
ottanut huomioon Suomen aloitteen suhteiden ko­konaisjärjestelystä
ja esittänyt virallisessa vastauksessaan Suomel­le
oman ehdotuksensa neuvottelujen ajankohdasta, paikasta ja ta­sosta,
totesi DDR :n kaupallisen edustuston päällikkö ministeri
Heinz Oelzner viime viikolla Helsingissä7~DDR7n~22-vuotispäivän
kynnyksellä pitämässään lehdistötilaisuudessa Oelzner huomautti,
että DDR:n tietämän mukaan neuvotteluja ei ole torjuttu. DDR:n
vastaus Suomelle ei myöskään ole mitenkään alustava, sen neuvot­telukumppani
on Suomi eikä DDR:n tarvitse kysyä lupaa enuvotte-liijen
aloittamiseen Länsi-Saksalta. Kukaan ei sanele DDR :n ulko­poliittisia
päätöksiä,' hän lisäsi.
Ratkaisu asian eteenpäin vie­misessä
on siten Suomen hallituk­sen
käsissä, koska DDR:n tiedos­sa
ei ole että esim. Bonnin ulko-m
in isteri Walter Scheel määräi­si
siitä, milloin Suomi saa neuvo­tella
kolmannen osapuolen kans­sa.
Ministeri Oelzner totesi;DDR;n
suhtautuvan optimistisesti poliit-tiseen
kehitykseen Euroopassa,
realiteetit tunnustetaan nyt jo
lähes joka taholla. DDR:n tun­nustamisen
kohdalla pohditaan
nyt enää vain ajankohtaa takti­sena
kysymyksenä. Vielä muuta­ma
vuosi sitten ei uskallettu
edes kuvitella näin nopeaa kehi­tystä.
DDR: n asema on vahvis­tunut
suuresti ,se voisi ylpeillä
esim. Länsi-Berliinin' sopimuksen
yhteydessä saavutetuilla voitoil­la,
mutta tärkeintä on todeta se,
että jän n ityksen laukalsem iseen
tähtäävät pyrkimykset ovat rat­kaisevasti
edistjmeet.
SAKSOJEN YK-JÄSENYYS
Länsi-Saksan ulkoministerin
Scheelin esittämä arvio siitä, että
molemmat Saksat' vasta 1973 tai
myöhemmin tulisivat YK:n jäse^
niksi on ministeri Oelznerin mie­lestä,
paikkansa pitämätön eikä
ole sopusoinnussa Länsi-Saksan
sitoumusten kanssa, jotka sisäl­tyvät
mm. Mosikovan sopimuk­seen
ja tiedonantoon liittokansle­ri
Willy Brandtin viime vierailus­ta
NL:ssa. DDR on puolestaan
viiden kohdan rauhansuunnitel­massaan
Ilmoittanut olevansa val­mis
tulemaan YK:n jäseneksi,
mikä, vastaisi raiäailmanjärjestön
universaalisuusperiaatetta ja hyö-dyttäisl
Euroopassa alkanutta ke
hitystä ja YK:n työtä.
LIIKENNENEUVÖTTELUT
Länsi-Saksan ja Länsi Berlii­nin
kanssa käytävistä neuvotte­luista
Oelzner totesi; että DDR on
valmis solmimaan asianmukaiset
sopimukset ja esitti jo 6. syys­kuuta
niitä koskevat luonnoksen­sa
vastapuolelle. — Jokainen to­ki
ymmärtää, että kaikkien osa­puolten
tulee tässä asiassa osoit­taa
todellisuudentajua, • fiy^
tahtoEv^ ja jjousliavuujkta,. tfanoi o&i-nlsteri'Oelzner.
' . '
iJÄNk-SAKSAN OPPOSITIO
Ministeri Oelzner kommentoi
Rainer Barzelin, valintaa Länsi-
Saksan suurimman oppositiopuo­lueen
kristillisdemoknuittien pu­heen
jcriitajaksi toteamalla, eitä
se suuntaus jota CDU edustaa on
ristiriidassa nykyisen myöntels^
kehityksen kanssa ja turmiolilnen(
pyricimyksille lujittaa turvalli­suutta
ja laukaista jännitystä
Euroopassa-. Tämän vuPksi on
tuettava Willy Brandtin politii­kan
niitä puolia, jotka edistävät
tätä myönteistä kehitystä ja läh­tevät
tosiasioiden pohjalta.
DDR:n sisäpolitiikan seuraava
suuri tapahtuma kesäkuisen'"'^,
puoluekokouksen jälkeen on ensi
marra^uussa pidettävät käii8ä.ii-kamarin
vaalit, joiden yhteydessä
puoluekokouksen asettamat kehi­tystavoitteet
ja tehtävät tulevat
laajan ke^ustelun alaiseksi. Mi­nisteri
Oelzner totesi vielä DDRn
ja Suomen suhteiden kehitykses­tä,
että kauppavaihdon kasvussa
on päästy pitkäaikaisen sopimuk­sen
ansiosta yli 10 pros. vuosit­taiseen
nousuun ja että myös
muunlainen taloudellinen yhteis­työ
mm. kemian ja laivanraken"
nusteolllsuuden aloilla on kehit­tymässä.
Säilän huollettavana oli luon­nollisesti
perhe lapsineen, mutta
se ei estänyt häntä osallistumas­ta
osaston toimintaan. Ja nyt kun
hän on saavuttanut täyden mie­hen
iän. Säilä voi mielihyvin kat­soa
taakseen hyvin suoritettua
työtä. , ••
On useita muita joista haluai­sin
kirjoittaa, mutta minun täy­tyy
esittää heille anteeksipyyn­tö
siitä kun en ole tilaisuudessa
sitä tekemään. Yksi heistä pn
m rs Aino Kauppinen jota haluan
muistella rakkaudella ja todelli­sena
naisena meidän asiamme
puolesta kaikella tavalla.
Nyt minusta tuntuu jo parem­malta,
sillä ehkä näiden muuta­mien
sanojen jälkeen muutamat
muut ihmiset saavat todellisen
kuvan erinomaisista ihmisistä
jotka ovat toimineet ja vaikutta­neet
CSJ:n riveissä ja sen väli­tyksellä
Canadan suomalaisten
hyväksi.
Järjestön 60-vuotispäivänä muu
tamia näistä vanhoista pionee-'
rei.sta on vielä elossa. Me kunni­oitamme
heitä. Heitä ei ollut
toiminnassaan auttamassa mi­kään
muu kuin heidän oma voi­mansa,
tahtonsa ja vakaumus
siitä, että CSJ:n toiminnan avul­la
voidaan saada hyvää toimeksi.
Sellaisia jäseniä kuin Wilho
Säilä—ja meillä on paljon hyviä
miehiä ja naisia — me kunnioi­tamme
Järjestön 60-vuotisjuhlan
yhteydessä.
- _ A.H.A.
Santiago. — Chile ilmoitti
viime Viikolla, ettei viime hei­näkuussa
kansallistetuilla ame­rikkalaisilla
kuparikaiyosyhti-öillä
ole oikeutta korvaukseen,
vaan ne päinvastoin ovat vel­kaa
Chilelle yli 388 miljoonaa
dollaria.
Santiagos.sa julkaistussa vi­rallisessa
lau.sunnossa sanottiin
kuitenkin että kahdelle yhtiöl­le,
Anäcondalle ja Cerrolle
maksetaan yhteensä 28 miljoo­naa
dollaria. Kolmas kiistas.sa
mukana oleva yhtiö Kenhecott
ei sen .sijaan saa korvausta.
Tarkkailijat Santiagossa sano­vat
Chilen päätöksen aiheuttavan
todennäköisesti vihaisia reaktioi­ta
Yhdysvaltain hallituksen ja
kongressin taholta.
Hallituksen virkailijat sanoivat
Washingtbnissa, että chileläisen
tarkistuslautakunnan on vielä
Delhi. — Sadattuhannet itäpa-kistänilaiset
pakolaislapset saat­tavat
kuolla aliravitsemukseen ^jä
siitä johtuviin tg,uteihin lähikuu­kausien
aikana, sanoi Unicefin
johtaja. Henry Labouisse viime
viikolla Delhissä.
Labouissea pyydettiin kpmmen
toimaan englantilaisen lääkärin
John Seämanin lausuntoa, jonka
mukaan puoli miljoonaa lasta
kuolee aliravitsemukseen tammi­kuuhun
mennessä. Hän sanoi, et­tä
on mahdotonta antaa mitään
lukuja., mutta ravintotilanne on
erittäin heikko ja aliravitsemus
lisääntyy jatkuvasti .Monet, liian
monet, kuolevat jo nyt, hän sa­noi.
': : ,
Genevessä YK:n päkolaiskomis
saari Sadruddin Aga Khan jul­kaisi
keskiviikkona yleismaailmal
lisen vetoomuksen itäpakistani-laisten
pakolaisten auttamisekaii.
harkittava korvauspäätöstä.
He sanoivat Yhdysvaltain tun-»
nustavan Chilen hallituksen oi­keuden
kansallistaa amerikkalais­ten
pääoma, mutta tämän edellyt­tävän,
että kansallistamisesta
maksetaan heti korvauksia ja ne
ovat riittävät ja oikeudenmukai-set.
Asianomaiset yhtiöt eivät ole
kommentoineist päätöstä. Aiem­min
kolme yhtymää ovat arvioi­neet
omaisuutensa arvon Chilessä
yhteensä 800 miljoonaksi dolla­riksi.
, ,
Presidentti Salvado Allenden
vasemmistolainen hallitus kansal­listi
Chilen viisi suurta kaivosyh­tiötä
aiemmin tänä vuonna. Kon­gressi
hjrväksyi kansallistamisen
yksimielisesti. Korvaukset ulko­maisille
yhtiöille päätettiin mak­saa
30 vuoden aikana^ ja korvaus­summa
asetettiin harkittavaksi.
Aikaisemmin presidentti Allen­de
ilmoitti, että korvaussummaa
supistetaan 774 miljoonalla dolla­rilla
yhtiöiden vuosina 1955—^
1970 saamien "liiallisten voitto­jen"
vuoksi.
Viime viikolla ilmoitettiin, että
kun liialliset voitot on otettu huo­mioon,
on tultu seuraavaan tulok­seen':
•.
Anaconda on velkaa Chilelle 78
miljoonaa dollaria, mutta tulee
saamaan 10 miljoonaa dollaria
korvauksena Exotiean kaivokses- :
taan. Kennecott on velkaa Chilel­le
hiukan yli 310 miljoonaa dol­laria
eikä saa korvauksia. Cerro
saa korvauksena noin 18 miljoo­naa
dollaria.
NaisiUekinlko
tuo "oikeus"?
Yhdysvaltain kongressin-edusta
jainhuone on hyväksynyt ylivoi­maisella
ääntenenemmistöllä pe­rustuslain
muutoksen, joka takaa
naisille samanlaiset oikeudet kuin
miehillekin ^ myös oikeuden
asepalvelukseen. Perustuslaii»
muutosehdotus hyväksyttiin ää­nin
354—23, ja sen on saatava
vielä senaatin hyväksyminen tul­lakseen
lopullisesti voimaan.
PÄIVÄN PAKINA
Kiim,
YK:n Ylei^ökouksen istun­nossa
aloitettiin maanantaina
keskustelu Kiinan jäsenkysy-myksestä.
Toisin kuiii menneinä vuosi-'
na, Wa3hington ei enää pysty
sotaliput liehuen suorittamaan
avointa hyökkäystä Kiinan jä-senoilkeuksien
palauttamista
vastaan.-
Päinvastoin, Yhdysvallatkin
kannattaa nyt Kiinan Kansan­tasavallan
jäsenyyttä YK :s3a,
tosin sillä varauksella että For--
mosan edustaja saa jäädä edel­leen
YK:hon.
Ylei3e.sti tiedetäärt kuitenkin^
että Peking ei tällaista "kahden
•Kiinan" ohjelmaa hyväksy.
YK:n jäsenyys kuuluu Kiinalle
eikä Yhdy.svaltain miehittämäl-le
Formosalle, sanoo Peking.
Toisaalta Yhdysvallat pitää
Chiang Kai-shekin hallitusta
"liittolaisenaan", jolle se on lu­vannut
näihin päiviin asti ikuis­ta
uskollisuutta, kuten ainakin
rakkaimmalleen.
Jossakin välissä otaksuttiin
tarkkailijapiireissä, että USA
kannattaa "kahden Kiinan" oh­jelmaa
vilpillisessä mielessä
niin, että jos Formoöa tulee
karkoltctukfli yK:8ta, Waffhlng-ton
voi kuitenkin väittää, että
kaikista ponnisteluista huoli­matta
USA ei saanut tahtoaart
läpi.
Nyt näyttää kuitenkin siltä,
että Yhdysvallat tekee sittenkin
kaiken voitavansa Formosan
"jäsenyyden" pelastamiseksi, mi
kä käytännössä tarkoittaa tie­tenkin
sitä, että Kiina ei saa
vieläkään takaisin YK:n. jäse^
nyyksiäi Varniaa se tosin ei ole,
eikä nykyaikana ole enää mi­kään
muu varmaa kuin imperia­lismin
ja yleensä vanhusten kuo
lema, mutta USA tulee epäile­mättä
kiristämään, painosta­maan
ja uhkailemaankin "ystä­viään"
ennemmin tai myöhem­min
varmasti tappioon joutuvan
Kiina-ohjelmansa tueksi.
Ilmeistä on, että Canada ei
tule enää tässä Yleiskokouksen
istunnossa tukemaan USA: n
Kiina-vastaista ohjelmaa.
Mutta Canadan viranomaisil­la
on täysin tiedossa ne kovan
käden menettelytavat, joita Yh­dysvallat
tulee epäilemättä käyt
tämään vielä muita "ystäviään"
kohtaan.
Tunnettu canadalainen' dip­lomaatti,
Canadan edustajana
Kiinassa ollut Chester Ronning
raöitti viime lauantaina hieman
esirippua näyttääkseen .minkä­laisia
"suostutusmenetelmiä" on
USAn toimesta aikaisemmin
käytetty Cahadaa kohtaan.
Hän sanoi Winnipegissa, että
Canada olisi tunnustanut Kii­nan
jo 1950-luvulla, mutta luo­pui
siitä, kun Yhdysvaltain hal­litus
uhkasi erota YK:sta, jos
Canada tunnustaa Pekingin.
Ronning oli Nankinissa Ca­nadan
suurlähetystön johtavana
^toimenhaltijana (eharge d'affal-res)
vuonna 1949, jolloin Kii­nan
Kansantasavalta perustet­tiin.
Hän sanoi nyt, että USA:n ,
silloinen presidentti Dwight E i ­senhower
oli raivoissaan siitä
kun Canadan viranomaiset kes­kustelivat
1950-luvun' puolivälin
paikkeilla Wa3hingtonin edusta­jain
kanssa Ottawan suunnitel­masta
Kiinan Kansantasavallan
tunnustamiseksi.
Presidentti Eisenhower uhka­si,
että Yhdysvallat eroaa YK:
sta, jos Canada tunnustaa Kii­nan,
sanoi mr Ronning Winni-pegin
yliopistolla järjestetyssä
tilaisuudessa.
Hän sanoi Canadan olleen ke­säkuussa
1950 valmiina Kiinan
tunnustamiseen sen jälkeen kun
Intia ja Britannia olivat tunnus­taneet
Kiinan kansantasavallan.
Suunnitelmasta luovuttiin kul
tenkin Korean sodan syttymi­sen
jälkeen ja kuten tiedetään,
Yhdysyallat aloitti ja kävi tä­män
sodan, vaikka sille yrltet-tiinkin
antaa jonkinlainen YK:n
lipun suojaverho.
Omana mielipiteenään mrIJ,on
ning sanoi nyt, että Canadan
olisi silloin pitärijrt tunnustaa
Kiinan Kansantasavalta. "Us­kon
meidän myöhästyneen sil­loin
veneestä" hän totesi. , j
Kun tällaista tapahtuu tuo­reessa
puussa, niin mitä sitten
voikaan tapahtua kuivassa sel­laisessa,
tunnettua määritelmää
lainataksemme?
Canada oli silloin ja on ollut
Washingtpnin yksi läheisin liit­tolaismaa.
Canadan hallitukset
ovat yksi toisensa perään seu­ranneet
Washingtonin sanele­maa
mannermaista ohjelmaa eli
Canadan ja Yhdysvaltain eko-nomiain
yhdentämistä suuren
veljen hyväksi ja eduksi.
Mutta kenraali Elsenhow;er
löi kuitenkin' silloin nyrkkiä
pöytään ja esti siten Canadan
omien kansallisetujensa vastai­sesti
tunnustamasta Kiinan. ,
Samanlaisia menetelmiä käy­tetään
Yhdysvaltain toimesta
melko varmasti nyt sen multa
"ystävällisiä hallituksia" ja
kansoja vastaan.
Mutta siitäkään huolimatta e(
ole aivan varmaa, voidaanko^
vanhoilla lahjomis-, kirlätji^ 'ja
uhkausmcnetelmillä enää pitää
USA :n imperialismin äänestys-karjaa
koossa. Perästä kuuluu.
Känsäkoura.