Vapaus, May 19, 1956

              Sivv % lauaaUina^ tuakok. 3» P — Saturday, May 19,1556
I l i i i i i T O i
emo ftaeitb CinuUa». Es-am
mtaoA cbu» iMii br **»
OC0C» «B»llW« r t , OK»»». Pub-
JMMd tbriee weMyi TxmdAft.
Ifiunday» and Saturday» by Vspatis
F B U M i l o g COmpapy L U U at XOO-US
eixnet. W^ Baibury, OnU Caxizä».
EOttoxM OUice OS. 4 - 4 ^ . Manager
gddm»: Bo» ggtftory, Ontario-
AdfrerU]än«; r>te» iQxm appltpatfon,
Trandatkm free of «bsrge.
Caj>a*t*sa: J vk, 7 «> 6 kk. 375
3 kk. 2»
ybdysvaJIolÄsa: 11*. SJOO « kk. 4Ä»
Suometfa; f vk. 8A> 0 kk. CT»
Liittoliallituksen "gOjoI
^ '^^^^^^^^^ sfeuraavafcariadalaiset tietavat, liberaali­puolueen
njModostaraan liittohallituksen ministerit pitävät
tainaö tuosta puheita "demokraattisesta elämäntavasta",
pUfii^iai keskusteluirapaudesta^s^ asioista.
/ ; .Mutia käytäntö on ilmeisesti vallan eri asia.
r ;A <^>Kohdj^^ canadalazsten nousevan suuttumuksen siitä
kuth kaasuputkilinjan rakentaminen Albertasta Itä-Canadaah
aiotaan antaa yhdysvaltalaisille rahamiehille sittenkin, vaikka
ky^isai ralcennussuunnitelman toteuttamiseen käytettäisiin
pääa^ia^
oti j9-aikaisemmin uhkaillut, että se tulee jyrkästi rajoitta­maan
alahuonen jäsenten puhevapautta tässä asiassa.
^Pitäen keppihevosenaan sitä, että kaasuputkilinjan raken-tamlhän
on siksi kiireellinen asia, ettei .parlamentin jäsenille
vofjSa muka antaa mahdollisuutta keskustella hallituksen te­kemästä
ehdotuksesta, mik^^
imftksajain varoilla rakennettaisiin suuria voittoja tuottava
laitos amerikkalaisille rahamiehille, Washingtonin matkoilla
haotnaantunut kauppaministeri Howe esitti tiistaina alahuo-neeli
istunnolle ehdotuksen, jonka mukaan kansanedustajilta,
kielletään miltei kokonaan puheoikeus asiasta^ Ministeri
rajoitetaan' 20 ininuuttiin (tavallisen 40 minuutin asemesta)
ja lÄkä pafiinta, hallituksen ehdotus on hyväksyttävä ensim­mäisiä
-lukemisessa kello yhteen mennessä keskiviikkona.
Tämän lisä ministerit ovat antaneet ymr
märtää, että toisessa ja kolmannessa lukemisessa käytetään
samaa menetelmää, mikä tarkoittaa sitä, että hallituksen
'ehdotus jyrätäänojiberaalipuolu^n äänten enemmistöllä läpi
aot^niatta edes alahuoneen jäsenille mahdollisuutta esittää
mielipiteitään Ja toivomuksiaan asiasta!
^ Tämä sellaisenaan on avoin tunnustus liittohallitukselta,
0tlä se pelkää avointa keskustelua kaasuputkilinjakysymyk-
^en käsittelyssä. Kauppaministeri Howen "giljotiini"-ehdo-ttis
kuvastaa suurista eleistä huolimatta liittohallituksen ase-nian
heikkoutta tässä tärkeässä kysymyksessä.
i, Vaadittakoon päättävästi sitä, että alahuoneessa on käy­ttävä
kysymyksestä perusteellinen keskustelu — ja pantakoon
Aiertfille se miten kunkin alueen edustajat tässä asiassa lo-piilta
äänestävät.'
Quebecin maakuntavaaleista
i4Ensimmäinen kerta monen pitkän;vuoden aikana kohtaa
lehtemnte Vapaus ja'Torontossa ilmestyvä Vapaa Sana toi-,
sensa, jos ei ^ aivan kokonaan, niin kuitenkin tärkeämmältä
osalta, tärkeässä poliittisessa kysymyksessä. Vaikka ajatus-temme
kulku onldn eri reitillä, niin sUiähuolim
yjcsiniiellsiä siitä, että pääministeri Duplessis henkilökohtai­sesti,
ja, hänen johtamansa Union Nationale puolue ovat ai- |
h^uttai^eet vahinkoa niin Quebecin maakunnalle kuin liitto­valtiollekin,
ja että sitä parempi on mitä pikemmin hänestä /
päästään.
hivottavaa vain onj että Quebecin maakunnassa asuvat ;
ieheriime yhdistäisivät rivinsä ja osallistuisivat aktiivi-
^{^aalitaisteluun Duplessisin pahamaineisen valtakauden
rtäfmiseksL
„i',.vkuten on lehtemme uutistiedoissa kerrottu, Quebecin
^iitkuntavaalit pidetään kesäkuun 20 päivänä. Ja kuten To-tMtdn'Vapaa
Sana lausui
^ i i t , "näihin tuleviin Quebecin maakuntavaaleihin onkin
^^tä kiinnittää huomiota toisissa maakunnissa enemmän
IxJlAxi tavallista . .
;^P^Viitaten Duplessisin vouhotteluun, Vapaa Sana leimaa
l l i l l ^ "kansalliseksi puolueeksi'' ja jopa vallan
l'!Ö^ikokansaniseksikin'^': Vapaa Sana sanoo Duplessisin joh- f' ^ ^ puoluettaan "Quebecin ranskalaisen väestön kansalli-itc^
asenaarpänadaa vastaan', ja puolueena, jolla hän katsoo
O^^ui tehtävänä edustaa kansallisia päämääriä . . . "
IlJV Tällaiselta tilanne todella näyttää pinnallisesti katsoen.
Mjjfitajpg^Taapaistaair vähän* pintaa, silloin havaitaan, että
ijl^pftq^isin hallitus k^^^
(paitaan ja väitteitään amerikkalaisten rahamiesten hyväksi
||in koko Canadaa kuin Quebeciakin vastaan.
;J*';Ottakaamme vaikka Quebecin maakunnan suuret ja kor-i^
tuaattoman arvokkaat rautamalmialueet^Dupk
lilibiantoi suorastaan pilkkahinnasta Ungavan rautamalmi-t^
iijssit American Iron Ore Companylle. Eikä siinä.kai
i^^ilisäksi^ että tämä arvokas rautamalmi annettiin ulkomaa-llpsen
suurpääoman käytettäväksi, Duplessis suoritti tämän
Iwj6ituksensa niin, että tämä tärkeä luonnonresurssimme i
viedään raaka-aineena maan rajojen ulkopuolelle. Seuraus
siliä^on se, että suuresta rautamalinivarastostaan huolimatta
C^ltebecissa ei ole toivoakaan siitä, että Ungavaan saataisiin
omat "rautatehtaat, mistä saisivat Canadan; ranskalaiset ja
muui>canadalaiset työtä ja mistä Canada saisi rautaa ja
tir^tä.
•:^^i:ÄAn ehdoilla yh­dysvaltalaisille
rahamiehille, pääministeri Duplessis toimi
kaikesta "kansalliskähkoilustaan" huolimatta yhtä paljon
Quebecinrväestön' kuin koko Ganadankin kansan etuja vas-taan.
c , > "
V Duplessis jäisi edelleen'
hallituspukille, hän tulisi suunnittelemiensa ja lupaustensa ^
mukaisesti antamaan Shelter Bayn arvokkaan rautamalmin
United States Steel Corporationille — myös niin, ettei Shelter
Baynkään rautamalmia jalostettaisi sen paremmin Quebecissa
kuin muuallakaan Canadassa, vaan vietäisiin raaka-aineena
rajan eteläpuolelle, mistä sitten saisimme "luvan" ostaa monin
kerroin kalliimmalla hinnalla oman rautamalmimme teräk-
^ksi ja raudaksi valmistettuna!
• • •
^ On tarpeellista korostaa Duplessisin hallituksen "kansalli-suusniielisyyden"
onttoutta ja valheellisuutta nimenomaan
siksif eUä vältettäisiin ajautun^sta ojasta allikkoon. Mainit­takoon,
että vaikka Toronton Vapaa Sana asettuu näissä vaa­leissa
Duplessisin komentoa vastaan, se antaa ymmärtää ja
tilni^lta^ mainitsematta suosittelee Union Nationale-puolueen
tilalle ^liberaalipuolueen hallitusta, joka on Ottawasta näin
harjoittanut ;perusoIemukseltaan aivan samanlaista kansal­lista
itsemurhapolitiikkaa yhdysvaU
S Y N T Y M Ä ­PÄIVIÄ
Sfiina Sntraäatn, Waien 7own-fihipjfta,
täyttää sunnuntaina, tou­kokuun
20 väivSa^ VI ruotta.
YMysxuae sukulaisten ja tutta­vien
onnlttelotm:.
Numerojen kertomaa kahden eri
järjestelmän välisestä kilvasta
Mitä muut sanovat
BiSfVMSV T I E T E N K I N 8IIT«
K E N E N iXaaUi O N O J A S SA
tMtooe^ kun
kenraali Seror saapui kaupunkiin v a l ­mistellakseen
turvalUsuusfoimenpitei-tä
pääministeii Bulsaninin j a puoloe-
»mteM HrushtshevinTlerailua s i l ­mällä
pitäen. Nyt ei kuitenkaan ble
telity minkäänlaista : nomeroa k un
ScotUaia Tardin^^ t ^
päälliklcö Leonard' Brut on saapunut
Tukftolmaan valmistelemaan turvalli­suustoimenpiteitä
brittiläisen •. mo-narkkiparin
Ruotsin vlerailim mer­keissä.
Sanottiin, että koko Scotland
Yard oli Ziontoossa varpaillaan, koska
"pelättiin pahinta'? neuvostovieraita
kohtaan >. tunnetun "vihamteUsyyden"
vuoksi. Entä nyt? — Uutiskuvan teks­ti,
H;gin Vapaa Sana,
Tovnetta tMiasia «h «tta wu»'
fMtmme im iikatOaaut laäKUea
«oisUlcea nsUUaheen Ieirii0 —
Erma UbeSa» «n Jatkarasti
disteiur, etu tällaineD OfotOa
Johtaa tuert3snätt» sotUo ja ettei
näldeä leSrlen kesken voisi Budu
olla minkäänlaista bedelmällisti
ybteistyStä — el ^des talondelli-sellalcaan
alalkt Kenvostoliitön
läheis neUlcyiiunenvaotinfett~' ole^
massaolo komoaa lniit«akiii täi'
laiset väitteet Vieläpi sodaaUs
rasftafssa olosobfcissa edMykcel-lisenunat
kapftalisftset maat oli"
vat Kint/iissäjA menestyks«|U-sess3(
ybtelsfyossä. Viime aikoini
on sosialistisen leirin (aholfa.v<d-mafckaasti:
korostetta niatuui^
omaisen rinnakkalsolon meryl^sr
tä ja välttämättömyyttä. Monia
merkittäviä taloksia jännityksen-lieventämiseksi
'Ja suhteitten pa­rantamiseksi
onkin Jo saavotetto.
Sosialistisen leirin tahfdta on
pitallsfen leiri tavallaan haaste^
ta kilpailnnn yhteiskonnallis-ia-
ALASKAN ETELÄINEN OSA ON
MERELLE PÄÄSEMISEN M L Ä
Maamme länsirannikolla on bcr
rätetty kysymys siltä, että koska
Yhdysvaltain r iimistamon Alaskan
alue ulottuu pitkälle etelään British
Columbian länsirajaa myöten vsulr
klen noin puolet maakunnan aluees»
ta meren rannasta, n i i n olisi suota­vaa,
että Alaskan alueelta, myönnet-^^
täisiin käytäviä Canadan pohjoisten
alueiden käytettäviksi.
Asiasta klrjoitt,aa länsirannikol­la
painetun Pacific Tribun6 lehden
kommentoja Hai G r i f f l n seuraavaa:
Ulkoasiainministeri Lester B.
Pearson on julkisesti lausunut
Canadan parlamentin alahuo­neessa
sen totuuden, että British
Columbian nopea sodanjälkeinen
kebityä pakoittaa päiväjärjestyk­seen
Canadan Ja Yhdy/nraltaia vä­liset
suhteet. Hän sanoi äskettäin
alahuoneen ulkoasiain valiokun­nalle,
että Alaskan "panhändlen"
(Alaskasta Canadan' j a Tyynen-'-
meren välille' ulottuva osa) ^'olisi
alkujaankin ollut. Icuuluttava; Ca-nadalle".
Tämä lausunto on rsamanipukai-nen
Canadan Venäjän rlähettUäs, s ir
Charles- Btigotin'puolitoista vuosisa­taa
sitten esittämästsrkun hän U-tnoitti
kreivi Nesselrodelle, että
''vaatimuksemme ovat^: uskoakseni,
aina ulottuneet 59. leveysasteelle
(Lynn-kanaalin päähän), mutta et­tä
37. V leveysasteeseen: (Frederick.
Soundiin) asetettu demarkaatiolin­j
a on kokonaan tyydyttävä . .
Aivan samaa mieltä olivat kaksi
canadalaista kansainvälisen tribu­naalin
jäsentä v. 1903, s i r Louis A .
Jette j a A l l e n E. Aylesworth. jotka
kieltäytyivät allekirjoittamasta ny­kyisiä
rajoja määrittelevää sopimus-:
t a sillä he "eivät pitäneet tribunaa­l
i n johtopäätöksiä saariin, Portlan-d
i n kanaalin suuhun eikä vuoristo-sarjaan
nähden. täysin jurlidisena".
Canadan omistusoikeudesta"pan-handleen"
puhuvat voimakkaasti
ne seikat, että alue on suurelta osal­ta
canadalaisten tutkimusretkelli-jäin
ensi kertaa tutkima ja että se
on ollut canadalaisten miehittämä-näkin.
Vuosien 1792 j a 1797 välillä
kapteeni George Vancouver k a r t o it
ti länsirannikon aina Straits of
Juan de.Fucasta Cook Inletiin asti.
Ja vuosien 1839—58 välisenä aika­na
Hudsons Bay-yhtiö vuokrasi
aluetta Venäjältä.
Mutta kaikkein tehokkaijn väite
perustuu maantieteelliseen logiik­kaan.
Tuo samanen "panhandle", (pan-nunvarsi'*),
tuo kapea>kaistale ran­nikkoaluetta
joka ulottuu Portlan-fooAcnisen
Jä>^sfelnuH»i parem-iBOTrtffsta,
Setfraavass» fnlfcaisem'
ine JDinitamia nsmeivtietoja Ja
iosiasloifa. Jotka «soittavat, miksi
erait omapiirit pelkäävät täi-,
laista faohanemaista kilpailua.
S O S I A L I S T K ^ E K X E I B IN
L A A J E N E M I N E N
Toisen maailmansodan alkuun
saakka sosialistiseen järjestelmään
kuului v a i n ' 9 pros. maapallon koko
väestöstä, mutta j o vuonna.1955 35
pros.' Nieavostolliton j a känsaiuie-mokraatUsten
maiden yhteinen pin­ta-
ala on n y k y i s in y l i 25 pros. maa­pallon
koko alueesta. Tällä alueella
tuotetaan noin 30: pros. maailman
teolli^ufifden tuotteista. -
K u n ' * sosialistisen järjestelmän
maissa ^tuotannon suunnan ja. laa­dun
määrää työtätekevän kansan
etu, ovat' työläiset j a muut työtä­tekevät
kiinnostuneet tuotannon no­peasta
.^kohottamisesta;/ Tämä ilme­nee
mm..siinä, että; työntempo on
näissä^, n ^ kor­keampi
k o i n kapitalistisissa maissa.
tuotanto toli V. 1 9% 170 niiljazdia
k i l o v a t t l t u n t i a . Vastaavana aikana
kohosi teräksen tuotanto 2J^1fettsA'
seksi e l i 45 vuiy tonniin. Samanai­kaisesti
kolmen johtavan länsi-Eu-roopan
teollisuusmaan yhteinos hii-lientuotanto
o l i vuonna 1955 414
mUj. tonnia (ei mainittavaa nousua-vuoteen
1937 verraten), sähkötuo-tantö
o l i 200 miljardia kaowattitMfl-tia
j a teräksen tuotanto 54 mllj.^ ton­nia."
Luvut Osoittavat, että Neuvos­toliitto
mainituilla^aloilla on j o saa­vuttamassa
näiden maiden yhteisen
tuotannon, vaikka se vielä äodan
«Uaiäjöli^iiä^
kertaisestL \ ,
; Epttäin^^s^
na k e U t t y n^
j a kbnei::^^^
mivöimän käy^
hanonuisiin^^^i^
byati h u b m a t t f t y^
pä näiden alojen i tuotanto kohosi
vuo^feste/lifio
kei^isel^.f;^^^^
väestön elintaso.*^ Realipalkat - ko^
Tämä-onkin yksi tae siitä, että sosiar hosivat viidennen 5-vuotlssuunnitel-listinen
järjestelmä pystyy menes-iman aikana 39 %:11a j a yhteistilalT
kebHys Foobssa
SITA
JA TÄI
PuoJassa !isäänt/y Jatkunut» sai» O U P A VEKtAMJB
xaalOTdCT, k i i n i k o i t o i , p o l i k l i n i^
d e n ja pxofylaktisteo Jaltosteo ^«a-moin
talin myös päteviä läakinta-j ^ ^
työntekijöitä valmistavien opistojen^ ^ t^VtJ^S^^S^. l
ja korkeakoulujen Inkumäaru:
Sairasajojen InkumäärS tulee
knusjyuot^upnnitplman aikana ^ -
sSäntymään v. 1949 verrattuna m i i
t e i SOjPros. ja-sp^anedelliseen kau­teen
verrattuna enemmän koin
kaksinkertaisestL' Kauptmkeifain on
tänä aikana rakennettu kolmisen­kymmentä-
n u t t a suurta: sairaalaa.
din k»iaalista Lynnin kanaaliin,
sulkee pohjoisen osan B r i t i s h Co­lumbian
maakunnasta pois luonnol­lisesta
merenrannastaan. Samoin se
estää Yukonin alueelta eteläisen
pääsymahdollisuuden Lynnin ka­naalille,
Tyynellemerelle, r
Se on ehdottomasti tämän maa­kunnan
poliittista pirstoamistai jo­ka
aluksi toimeenpantiin 'Venäläi;;-
amerikkalaisen yhtiön suojelemisek
s i Hudsons Bay-yhtiön länteen päin
laajenemiselta j a k i l p a i l u l l a J a j o ka
vihdoin määrättiin Canadalle Y h
dysvaltbjen toimesta pakon uhalla
— v. 1903 tapahtuneiden erimieli­syyksien,
aikana presidentti Theo­dore
Roosevelt määräsi sotilaita lä
hetettäväksi Alaskan eteläosaan
" n i i n huomiota herättämättä j a rau­hallisesti
kuin mahdollista."
Jokaisessa kehitysvaiheen hyöky-
Kohdassa maantieteelliset tosiseikat
j a poliittiset rajat ovat joutuneet
vastakkain.
Ensimmäisen< kerran tapahtui
näin kun v. 1872 löydettiin,kultaa
Stikinen joella. Seuraavan kerran
tapahtui samoin kun kehittyi K l on
dyken kultakuume v. 1898^ j o l l om
liittohallitus yritti tuloksetta
saada satamaa Lynnin kan'iäli|i
päähän.
Nyt kun j o on suunnittelun alai­sena
suuria teollisuuslaitoksia Bri­tish
Columbian, maakunnan; pohjoi­seen
osaan, n i i n emme voi kieltää
maantieteellisiä totuuksia. r
-Kysymys on vain siitä, että
sallinuneko sellaisen kehityksen^:
vaikeuttamisen tai tuleeko Can4^^
dan hallitna rohkeasti esittämääh
maamme oikeudet' tähän aluee;
seen j a . tuleeko' se ryhtymään toi^
menpiteislin tämän ongelman
rauhalliseksi ratkaisemiseksi. '
Huolimatta siitä, mihin toimen­piteisiin
Canadan hallitus ryhtyy:^:
j a mihin päätökseen se pääsee lä­hestyessään
Yhdysvaltojen halli­tusta
luiytävien saamiseksi tämän
alueen läpi, n i i n ei tnle hetkeksi­kään
luopua Canadan oikeuksis­ta
näissä asioissa.
tyksellisesti kilpailemaan kapitalis­tisten
maiden kanssa. . .
T E O L L I S U U S T U O T A N N ON
K A S V U
Vuodesta 1937. vuoteen 1956 ko­hosi
sosialististen maiden teollisuus­tuotanto
lähes 4-kertaisesti,. mutta
kapitalistisissa maissa o l i vastaa­vana
aikana nousu vain vajaa 2-ker-tainen.
Tämä siitä huolimatta, että
Neuvostoliitto j a kansandemokra­tian
m a a t kärsivät sodassa paljon
suurempia taloudellisia menetyksiä
kuin kapitalistiset maat mm.
U S A : n alueelle ei sota ulottunut
lainkaan.
Jos vertailu; ulotetaan vieläkin
pitempää ajanjaksoja käsittäväksi^
on sosialistisen järjestelmän parem-^
muus yhä ilmeisempi. Niinpä Neu­vostoliiton
teollinen tuotanto koho­si
26 vuoden aikana (1930—1955)
y l i 20-kertiaisesti. Teollisuustuotan­to
kasvoi tänä kautena keskimäärin
vuodessa Neuvostoliitossa 12.3,
USA:ssa 3.3, Englannissa 2.4 ja
Ranskassa vain 0.9 prosenttia.
listen tulot 50 % : I l a .
Vuonna;1960 Neuvostoliitto tuot­taa
593 m i l j . tonnia hiiltä. 135 m i l j .
tonnia 'naftaa, 68,3 n u l j . tonnia te­rästän
ja 420 miljardia kilowattitun-t
i a sähköä. Tämä merkitsee sitä, et­tä
Neuvostoliitto tulee tällöin ole­maan
Euroopan johtavin maa ver­rattaessa
tärkeimpien tuotteitten
tuotantoa asukaslukuun j a lähesty­mään
huomattavasti U S A i n vastaa­vaa
tuotantoa. Mainittakoon, että
Neuvostoliitto tulee sanottuna aika­na
tuottamaan atomivoimalla kehi­tettyä
sähkövoimaa 2 — 2,5 m i l j . k i -
lowattia ja soveltamaan atomivoi­maa
mm. liikenteen palvelukseen.
I H M I S T E N M E R K I T YN
R A T K A I S E V A
Tässä kahden järjestelmän väli­sessä
rauhanomaisessa kilpailussa
10 uutta k l i n i k k a a lääketieteellisten
akatenuoiden yhteyteen seka uusia
osastoja entisiin sairaaloibin. Kau­pungeissa
e n nykyisin n.:3,000 tehr
taan poliklinikkaa; j a . maaseu^ull^^'
on avattu lähes 1,300 poliklinikkaa
j a 1,600 sairastujaa. Maassa toi-j
mii '10 lä^cetieieellista ^.akatCTiiaa
j a toistasataa lääketieteellistä opis­toa.
Lääketieteellisissä korkeakou­luissa
opiskelee nyt v i i s i kertaa
enemmän oppilaita k u i n sodan edel­lä.
on ihmisillä. erittäin tärkeä merki­tys.
Nykyaikainen suurtuotanto
vaatii kansantalouden k a i k i l l e aloil­l
e Jatkuvasti uusia j a uusia spesia­listeja.
Tiedenuesten, insinöörien,
teknikoiden jne. kouluttamisessa
Neuvostoliitto on ylivoimaisesti
edellä kaiklaa muita maita. : Neur
vostoliiton korkeakouluissa opiske­lee
ylioppilaita 10 kertaa enemmän
k u i n Englannin-: vastaavissa ^ laitok­sissa.
Vuoteen 1960 mennessä tulee
tämä keski- j a korkeamman koulu­tuksen''
saaneiden spesialistien mää­rä
huomattavasti kohoamaan :—
vuosittain valmistuvien l u k u kohoaa
1,5-kertaisesti, j a rakennus-,: ras-kaanteollisuuden;
liikenteen sekä
maatalouden spesialistien koulutus
tulee kohoamaan 2-kertaiseksi.
T E O L L I S U U D E N K A S VU
K A N S A N D E M O K R A T I O I S SA
Rinta rinnan kulkee taloudellinen;
kehitys muissakin sosialismin l e i r in
maissa. Niinpä Puolassa teollisuu-
Eräs n s o r i laklnue^ « l i p a i
ajamaan «rääDfaniiariDäst^
maili
aUe. LaklniesalDkas iialusi i
taa asian vakavnotta valamiehij
2Gteu hän sanoi: ''Kaksil^-nus
neljä sikaa, i i y v a t l i m a t ! 8
kymmentäneljä ^ kaksi h
- n i i n monta k u i n valamiesten ali
sessa!
den tuotanto o n vuoteen 1955
nessä kohonnut sodan edelli
tasosta y l i 4-kertaiseksi, Bulgar
y l i 54certaiseksi, Tlshekkoslova
;Sa yli 2-keFtaiseksi; Unkanssa
kertaiseksi;: Romaniassa lähe
kiertälsek£L^ Saksan deniokraati
sa tasavallassa y l i 2-kertäisek!
Albaniassa- peräti . 11-kertais
Myös K i i n a n kansantasavallass
teollisuuden kehitys ollut eri
laajaa j a , nopeaa.. Vaikka t
maa on s i i r t y n y t sosialismin le
vasta v. 1949, on se kohottanii
teoUisuustuotantosian sodan e(
sestä tasosta y l i 2-kertaiseksi ja
desta.1949 y l i 4-kertaiseksi.
Tuotantolaltostensa nopeassa
kentamisessa ovat kansand*
kraattiset maat' saaneet J a sa
huomattavaa apua Neuvostoliit
Niinpä tällä hetkellä Neuvostol
auttaa . mainittuja^ maita rakc
maan lähes 400 suurta J a 90 piei
pää tuotantolaitosta. ^ Samoin s(
myöntänyt näille maille halpa
k o i s i a : j a : pitkäaikalsTa; lainojai
den yhteissumma nousee 21 mii
diin ruplaan. Erittäin suuri me
tys o n myös kansandemokraatti
maiden läheisellä vkeskinäi;
avulla j a yhteistyöllä; Niiden
samoin kuin koko sosialistisen
r i n k i n r kansantaloudet tukeva
täydentävät toinen toistaan. T
yhteistyöllä o l i ratkaiseva vaita
jotenkin siUoin kun kapitalisi
maat U S A : n johdolla Ja 'painos
sella pitivät yllä erittäin laajaa
loudellista saartoa ns. "strategi:
tavarain vientikieltolneen."
Ydinfyysikoita koolla
Moskovassa
Hampuri. — Tk. 14 p. avattiin
Moskovassa ydinfyysikkokongressi,
johon osallistuu n. 60 ulkolaista
tiedemiestä. Länsi-Saksalla on en­simmäistä
kertaa edustaja tämän
kaltaisessa kongressissa . Neuvosto­liitossa.
Muista osallistuvista mais­ta
mainittakoon Ruotsi, Iso-Britan
nia, Yhdysvallat, Ranska, Sveitsif
Hollanti ja Norja.
vaksi, mitä on Duplessis harjoittanut Quebecissa. Eroa on >
vain siinä, että liberaalien muodostamalla liittohallituksella
on ollut mahdolUsuus tehdä tätä syntiä vieläkin laajemmassa
määrässä.
Yhtyessämme Vapaa Sanaan siinä, että Duplessisin halli­tus
olisi saatettava tappioon kesäkuun 20 pnä pidettävissä
vaaleissa, me esitänune harkittuna ntuelipiteenämme, että
tilanne ei parane rahtuakaan äänestämällä liberaaleja. Näistä
vanhojen puolueiden suhteista on sanottava, että "pata katti­laa
soimaa, musta kylki kummallakin".
Vaalitaistelu ei ole liioin mitään "arvauskilpailua" siitä
mikä puolue ttdee voittamaan. Jos Voittäjapuolueellä on maa­kunnalle
ja maalle turmiollinen ohjelma, niin sille annettu
ääni on haaskattu ääni sittenkin, vaikka se voittaisi vaaleissa^
Jos taas. jollakin puolueella on. maakuntaa ja koko maata 3
hyödyttävä ohjelma, niin sille annettu ääni on sittenkin hyö­dyllinen
vaikka puolue jäisi vielä tällä kertaa valitsematta.
Tällaisen, todella demokraattisen j a vastuuntuntoiset
katsantokannan perusteella me suosittelenmie Quebecissa
oleville maanmiehillemme: Toimikaa käsi kädessä ja olka
Olassa niiden tjröväenehdokkaiden valitsemiseksi, jotka teidän
harkittm kantanne mukaan parhaiten edustavat toivomuk-sianne
omalla alueellanne.. Ei yhtään ääntä kummallekaan
vanhaUe puolueelle! Yhdistettäköön työläisten ja farmarien
voimat kussakin vaalipiirissä yhteisesti sovitun työväenedus-tajan
tueksi, huolimatta siitä, kumpaa työväen poliittista puo­luetta
kukin näistä ehdokkaista edustaa.
Vain täten menetellen voidaan lopettaa se petospolitiikka,
mitä Duplessisin hallitus on toteuttanut valheellisen "kan-salliskiihkoilun"
varjossa.
S U U N N I T E L M A T A L O U D E N
M E R K I T Y S
Tuotantovälineitten yhteiskunnal:
lisen omistuksen J a suunnitelmata­louden
ansiosta sosialistiset maat
kehittyvät pulista vapaina. Ne > ovat
pystyneet poistamaan myös työttö-
.inyy4<?n,v.ioka; kuuluu. ::olennaisena
osana kapitalistiseeh Järjestelmään:
Kapitalistisissa maissa. Joissa on
vallalla tuotantovälineitten yksi­tyisomistus,
on tuotanto suunnitel-matonta,
mikä johtaa n e alati uusiu­tuviin
: taloudellisim : pulakausiin.
Tämän tosiasian totesi hiljattain
mm. USA:n finanssipiirien äänen­kannattaja
lausuessaan: ''20 vuoden
räikana me (USA) luisuimme taak
sepäin .seitsemän kei'taa. j a perään­tymisemme
o l i usein sangen huO':>
mattava, mutta tänä aikana ctvät
venäläiset perääntyneet kertaa­kaan".
- .
Muutamat numerotiedot valaise­vat
sitä tilannetta, josta Neuvosto­liiton
o l i aloitettava. Tsaarinaikai­nen
Venäjä «oli teollisessa tuotan-^
nossa 5-tilalla maailmassa j a 4-tilal-la
Euroopassa^ Sähkön tuotannos­sa
sillä oli ISrpaikka tnaailmassa ja
7-paikka Euroopassa. Jo toisen;
maailmansodan alkuun mennessä
o l i Neuvostoliitto kohonnut teolli­suusmaana
toiselle tilalle maailmas-:
sa j a ensimmäiselle Euroopassa. So­dan
jälkeisellä kaudella, on Neuvos­toliitto
huomattavasti ohittanut län-si-
Euroopan maat teollisuustuotan­nossa
j a saavuttanut, vakuuttavasti
USA:ta monien tuotantoalojen koh­dalla.
V A L T A V A NOUSU ^
NEUVOSTOLDTOSSA
Vuonna 1955 Neuvostoliitto tuotti
hiiltä 3 9 1 n u l j ; tonnia; mikä on y l i
kolmekertaa enemmän k u i n vastaa­va
luku vuonna 1937. Sähkövoiman
Francon Espanja uusien
tapahtumien
''Espanjan\ virallisten piirien :
nykyinen hsrmostanelsans on fl-mlö,-
Jota maassa e l o l e esiintynyt :
' ' moniin':pltkfteTiiosllnVUrJoUtaa
^ " L a Tribnne des Nationsine"
lehden Madridin-kirjeenvaihtaja
tk. 4 päivän numerossa Ja jatkaa:
' " O n totta, että lakkojen jatkn-
.mlnen. Pohjois-Espanjassa, f i ­nanssien
sekasorto, Artajon dlplo- ,.
maatunen epäonnlstnmlnen T h -
dysvalloissa Ja tietty knohnnta
armeijan kaadereissa ovat rilttS- -
v H syitä tämän kliholttnnelran-dentllan
sellttämlseksL -Francon
puhetulva Andalusian kiertomat­kalla
on Johtanut lehdlstokom-mentaarelhln.
Joissa naita paheita ;
pidetään sopimattomina.
Niinpä' maltillisemmat espanjalaiset
lehdet ovat varsin kärkevästi arvos­telleet,
niitä Francon puheiden kohtia;
Joissa tämä.vaUttelee. ettei voida teh­dä
mitään- alhaisia palkkoja vas­taan;
sekä uhkailee' sisäisen' levot­tomuuden
tukahduttamiseksi uudella
kansalaissodalla, jopa kolmannella
maailmansodallakin. : Vieläpä : E s ­panjassakin
nämä puheet ovat herät­täneet
tiettyä tyrmistymistä. Puheita
pidetään ajastaan vjälkeen ^äänehiä.
Eräs lehti lausui: ''Tuntee-kasvoillaan
kylmän sodan kaipuun- viimeisiä hen­gähdyksiä."
Juuri Francon sotaUihfco on
herättänyt mitä nurjimpia tuntei­ta
Espanjan kalkissa yhtelsknnta-plirelssä.
Yhdessä asiassa e ^ a n - .
Jalaiset ovat nimittäin vihdoinkin
saavuttaneet > yksimielisyyden: ei t
enää sotia, ei slräisiä dkä nlko-malsla^
ei enää : sotien tahe|a.
Laajat porvarilliset: piirit ovat; v i i - }
me aikoihIn,saakka atataneet.:ken-raall
Francolle .tukensa, nimen-'.
.omaan siksi, että ne ovat petän-
) neet nutta kansalaissotaa. ; T m - .
märtää siis' .helposti 'että: nämä >
' pUrit säpsähtivät kenraali Fran­coon
uhatessa heittää' sinipaita- Ja
mu s t a lakkidivlsloonaiisa nndel-^
-leen kansalaissodan taisteluken­tille.
Näissä Espanjaa hallitsevissa levot-tomuudentunnelmissa
on erikoista
ihailua herättänyt- ja julkiseen mieli­piteeseen
.vaikuttanut .se tyyni -rau­hallisuus,
Jolla on Johdettu Navarran
Ja baskilaisalueiden suuria lakko}iik-keitä:
Kaikkialla Espanjassa kerro­taan
Pampelunan tehtailla sattunees­ta
välikohtauksesta. : Poliisivoimat
olivat ympäröineet lakossa olevat teh­taat:
Lakkolaiset lähtivät mielen­osoitukselle
kaduille rukouksia lukien,
lakonjohtajansa kulkueen ; kärjessä.
Käskyistä huoUmatta ei poliisi liikah­tanutkaan
mielenosoituskulkueen h a -
joittamiseksf,, työläiset palasivat mie­lenosoituksen
päätyttyä koteihinsa ja
lakko jatkui. Varshi merkilliseltä
tuntui myös, että Espanjan lehdet Jul­kaisivat
tasavallan aikaisen: ministe­r
i n . : G i l Roblesin puolustuspuheen
erään poliittisesta toiminnasta syyte­tyn
poliitikon puolesta, sitäkin mer-killisemmältä,
kun tämä puolustuspu­he'
oli melkein periaatejulistus. F r a n ­con
valtion väkivaltaa j a poikkexisla-keja
vastaan. Jotakin poikkeuksel­lista
on kypsjmiässä Espanjassa j a a i ­nakin
yhdessä suhteessa on saavutet­tu
yksimielisyys:- oUvatpa muutokset
minkälaisia tahansa maan on säästyt-:
tävä uudelta kansalaissodalta j a var­sinkin;
ulkomaiselta sekaantumiselta
(amerikkalaiset ,sbtUästukikohdat;
panjassa!). J. - L ,
Omituisinta nykyisessä' -tilantee
on. että haUituksen sanoja elyät s
rää': teot. v TeöUisalialUtW p o ^ ^
päivä päivältä.; Vapun vietossa
hallitus antoi myöten 18 vuoden tai
Jälkeen,: Joskin; päivää virallisesti 1
tettiin "Pyhän Josef Käsityöläisi
nimissä.: Syynä tähän' naamioitu
vapuii viettoon o l i Kallltufcsen pe]
että kokoi maassa puhkeaa ^ vappi
yleislakko. Espanjan hallitus pel)
yhä. Julkisemmaksi/Ja volmakkatC.
maksi kasvavaa Esp'anJan työväen!
kettä -T- se on i S i a n j a n poUittii
kehityksen tärkeimpiä vlimeaikai
tuloja.
Myös Espanjan oikeusistuimien i
liittiset: tuomiot ovat käyneet lievei
miksi^ Bilbaon tehtaat on lakon
tymlsenjällteen avattu ja työlät
otettu työhön llmaq ehtoja, kun t;
Iäiset "kieltäytyivät yksUölllsestl";
moittautumasta tölliin. Mones
muussakin suhteessa: o n ' haval(
Francon hallituksen otteen heikken
mistä sekä Espanjassa, että Majp
kossa.
lämä Francon: synkän : kaudi
päättymistä ennustava tapahtumb
kasautuminen selvittää, miksi Espaii
Jan viralliset-piirit ovat niin henno
tuneita j a miksi niiden puheet ja ta
ovat n i i n sekavi^. Ei ole lllolteltat
puheita, mutta ei myöskään tekoj
jotka ;<)vat puheiden lähtökohtaa
Riittää, kun todetaan, 'että £ s p ^
elää : uuden dynaamisen^ tilantS
kynnyksellä, Jossa viime vuosien <
pahtumlen hidas rytmi on lopuBl
sesti sivuutettu." -
PÄIVÄN PÄKINÄ
Mm voima on suuri
N i i n paljon kuin meissä " k a k s ir
pulttusissa" sanomisen aihetta lie^.
neekin, niin totisena totena voi­daan
kuitenkin pitää sitä, että suh­teellisen
vähän joukossamme. \on
sentään Kihniön kirkkoherani, ta­paisia
karjuja, jotka opettavat r i p -
pikoulutytöille"mä tähti olen sun
tarhassas" virttä pappUassa; mutta
silmän välttäessä no; puhumatta pa­ras.
Kun lantaa pöyhii, se haisee.
Mutta miehissä yleensä — taas
joitakin "kovaksi keitettyjä" l u ­kuunottamatta
— on: k u i t e n k i n 'sel­lainen^
yleisvika, että he ovat "nai­s
i i n ' meneviä" — eikä siinä suh­teessa
ole mitään valittamista kuu­lunut
naistenkaan^puolelta.
E i tarvitse miehen alun o l l a p a l ­j
o n muuta ktiin polven korkuisen
kun j o havaitaan vissiä silmien v i l -
kettä, sekä halua j a kykyä ensim­mäisten
"rakkauskirjeitten''' kirjoit­tamiseen
— takapihan lankkuaitaan
tai pihakoivuun; j a samankokoisten
tyttöjen . eleet osoittavat, että he
ovat leildssä inukana, vaikka oppi­vatkin
hämmästi^vän helposti sa­nomaan;
"vie sinä minä vikisen"!
: Tätä. ihmisten luonnollista suh-detta>^
eikä kysymys ole suinkaan
yksinomaan vainvnuorista - ^ k ä y ­tetään
valitettavasti myös kaupalli­seen
tarkoitukseen: : Mitä kauneim­man
tytön j a komeimman salonki­leijonan
saavat esimerkilKi: -Holly-woodin
elokuvatehtailijat ^käsiinsä,
sitä enemmän he' kahmivat kokoon
r i i h i k u i v i a dollareita.
Eikä kukaan pitänyt l i i o i n ihmee­nä
t a i ; ininään kiin Reuterin uutis-tiedossa
kerrottiin toukokuun 14
pnä seuraavaa:
" L o w e r G o m a l . Englanti •—'Tä­män
Keski-Englannin: pienen teol-lisuiiskauppalan
anglikaanien arvo-henkilöt
ovat päättäneet, että M a ­rilyn
Monroe on tyttö jonka avulla
saadaan ehkä parhaiten rahaa S t .
James'm' k i r k o l l e ."
"Niinpä he kirjoittivat hänelle
eilen i l l a l l a pyytäen häntä avaa-nfaan
kirk^
kesäkttUssal Apxilaispappi Rev. Ro^
bert Timms l a u s i i i : 'Me ajattelim­me,:
että; tämä nuori nainen voi
osoittautua suureksitvetonumeroksi;
siOä hain on h y v i n tunnettu j a - p i ­detty'.'
, .
"Tama näytteUjätär tulee pian
BritanniaaAHvaIinistamaan> eloku­vaa."
-''^ ' 1 '
Joka nyt luulee, että allekirjoit­taneella
on halua pistelyyn; piikit­telyyn
tai ilveilyyn tämän uutistie-don
johdosta^ hän pettyy täydelli­s
e s t i - - " - ' ^ ' •
laisia menettelytapoja tyrkyttämät­tä
sen paremmin meidän Lutheri-laiselle
kirkollemme k u i n m u i l l e ­kaan;
-meistä tuntuu; maallikkona,
että apulaispappi Timmsilla on sekä
rohkeutta. jpoikeata luuduttavasta
kaavamaisuudesta että mielikuvitus­ta
uusien toimintamuotojen haddn-nassa.
'Tänä emme lainkaan halua puo­lustaa
ajatusta että "tarkoitus py­hittää
keinot",-mutta emme l i l o in
voi onjaksua sellaista kaavamaista
iso-isärainajan nskontoakaauf että
kauneiu; "yfaräiOsM naisellinen kau­neus,
on muka "syntiä".
käy mielestämme täydestä iiii»
tähtenä, me voimme henkemme,69
mäUä nähdä,^että hänestä ttdei
todella Pyhän Jaimesin kirkon pin
tarhäjuJUan-suun vetomimero. r
Tieto siitä, että l l a r i l y r i vllkults
k i r k o n V puutarhajuhlassa:' kamiliti
silmiään j a Ueruitaa taiteellisen vk
hättavästi anatominsa': vissejä pä>
sekä ^lausahtaa - sievästä suustaf
joitakin herttaisia:. sanoja, saa
hon koko miespuolisen kannatt4]>
joukon ^liikkeelle, mikä tarkoitta!
luultavasti, sitä, että heidän 10»
vansa tulevat mukana hnolehtimasi
Päinvastom, j a lamkaan saman-psiitä^i^ä^^ tämä kirkon puutatte
j u h l a - johdata heidän hyviä ^
hiääii ajatuksissakaan In^tton>iI«
poluille. Ja rahaa tulee kmn rt*
kaaJ
'S Uskollansa kukini autuaaJcä ,^
l e e ' tavataan sanoi ja
joittaSiit i u k e i ^ ^
^ i ö e t e s^
aiihiiaaksi kuin nekin^ jotka ^
Kihniön kirkkoherraan iisiu>en J p
täneei kulkea sitä "kapeata p ö l ^
mij&ttyaäi^
i e t ; t a y b l l l s ^ tarpovat