1952-01-08-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siva2 tnistaina, tammikuun 8 p. — Tuesday» Jan. 8,1952 Oxgän of' SIxubidt Canadtan^ Es- 4aSdIfi3i8d Koir. 6» 1917. ilnttiärized MOhiseeooA-idus nxas bsr' tlio Bost QSQeo Oeipartznenti, ottava. Pub- Usdjtea^tlttlce «eäclF: Tttesda:^, ^Sbu^O&ysoiitL SattmlayB b!7 Vapaus Bfi. Wi» Sttöbnzy. Oxä;« Caqada. Telephones: Business dfOce; 4«43e4. Edltorial Office 4-4285. Manager E. SukfJ. Editor W. Eklund. MaOing Bddttas-Sox 69; • Sndbnry.Ottterio. Adverttelng ratto opoa aftpUcattca Translatlon frec of cIiaiB& . TOAUSQIMIfAT: Canadassa: i vk. 0 kk. 3.7S 3 felc 2iö TUdymranolasa: 1 vk. 8iH> 0 kk. 4i;30 Suomessa: 1 vk. 8;S0 6 kk. 4.75 Kyspyksiä ja vastauksia ^ • * J S i pI . ;3wmei!i--N-liitQn kauppasopimus; ' I Kutea on lehtemme uutisosastolla -kerrottu, «Moskovassa käyty- I ' ijei|?|ttinwttd p. joulukuuu 'St^|»mai j a Neuvostoliiton S-viiotiseen kauppasopimukseen liitt3rvä ^''•!t0?Sajaän'<kauppasopimuksen mukaan Suomi tulee.isreuvostoliitosta y|J ' saamaan nun. huomattavia määriä leipäviljaa, sokeria, väkirehuja, ; ' | | v a i a ^ sekä teollisuuden polttoöljyä ym. naftatuotteita, jotka ^11^ ;l lisSkki Wt eliotärkei^Suomen talouselämälle. ^i>\ \i^uomesta taas viedään Neuvostoliittoon puutaloja^ puutavaraa^ r|\.y^ö$tä puunjalostustuotteita sekä metalli-, kone- ja laivanrakennus- ^ ' i ^ teqllisuuden tuotteita, jotka antavat työtä tuhansille suomalaisisille -|;;. lygiäisiBe. ^Tj :. •* {NTiinpä Suomen ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston johtaja ||g^,»,^^.,... .... ..-,-........-,.„ ......... mä tm m täma^lcauppasopimus on eräitä parhaista joululahjoista, joita Suomen Icansa voi saada. Hän huomioi tämän sopimuksen kaksi erittäin (ly täitotä merkitystä selittämällä: Se turvaa useiden Suomelle tärkei-de^ Jtorvikkeiden tuonnin ja toiseksi se antaa työtä puu- ja metalliteol- J|/.lis^^ldeUe. ^ '«U-Öf ^T^i^ 4 yllämainittujen seikkojen lisäksi muistetaan se, että Suomen * ' 'vifSiti Neuvostoliittoon on vähän suurempi kuin tuonti sieltä — ja j^iveiifretaan-sitä esimerkiksi Canadan ja Yhdysvaltain väliseen kaupan- ) i m f i s m i . M ' •• SIJOIIEN FEBINNOT Kysymym Voiko Canadassa a£uva, BtumestA KUntelmJstfiä perinnölleen e a a j » taenkild. Suomessa olevan a s i a miehensä k a u t t a J a a v u l l a saada s e l l a i s e n omaisuuden binxiän vaihdetuks i C a n a d a n dollareiksi J a Canadaan t o i m i t e t u k s i . J a Jos, n i i n k u i n k a o l i si p a r a s menetellä. — A . <P.~ Vastaus: (Koska meidän tiedossam-me e i o l e S u o n i e n nykyisen v a l u u t t a säännöstelyn yksityiskohdat, pyydämme teitä kääntymään'suomen C a n a d a n lähetystön puoleen. K i r j o i t t a k aa a s i a s t a osoitteella: Legation of F i n l a n d , 140 v r e l l i n g t o n St.; O t t a w a , O n t . muut sanovat m im Mi S A S I - JM I Pm m W tr' . mm.. •i mMui l i Hallit i • -m *3 ^' „ ^avDtiin missä vientitappiomme on hirvittävän suuri sen lisäksi et- ^fäjC^iiada joutuu myymään pääasiassa raaka-aineita ja ostaa kalliita I'' jtvafrnisteita — I " ^{mista' on Suomen kannalta katsoen kaupankäynti Neuvostoliiton isoissa.; Samalla se osoittaa; kuinka naiveja j a poliiitisessti sokeita pvj^tvne oite jotka esimerlciksi täkäläisille maanmiehillem- •>il —-»gyat selittäneet, että "jahka sotakorvausten maksu loppuu^ niin lopettaa kaupankäynnin Neuvostoliiton kanssa". l;*v^oiselta puolen -r- johtuen se porvarien luokkakäsitteisiin pe-nisttrvästa oman maan ja kansan etuj — on tämän- ^ kauppasopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä havaittavissa se,5 että Suomen nykyisten valtapiirien enemmistö pyrkii vieläkin *^'inpkla edenämäksi kalaan", vaikka se olisi maan kokonaisetujen kannalta^ katsoen kuinka epäedullista. : Niinpä havaitaan, että vaikka Siiamen Neuvostoliiton kauppa onkin nyt allekirjoitetun sopimuksen |»OiisteeIla vähän edellisen vuoden kauppamäärää suurempi, niin pro-sebtuaaliäesti Suomen ulkomaakauppa kohdistuu nyt entistä enem- } , man lännen kriisimarkkinoille. Tämä ''läntinen suuntaus' - on ke-i liittynyt niin pitkälle, että länsi-Saksa --- kaikkien maiden joukosta! I sivuutti Neuvostoliiton toiselta tilalta Suomen ulkomaisessa kau-i pankäynnissä. \ ' Meille selitetään, kuten menettelee "puolueeton" Helsingin Sa- I jDomat periaatteettomuudessaan, että mitään suunnanmuutosta ei ole tap^tuut|: sillä: ''Jos suuremmalle vaihdolle on löytynyt enemmän l cddlytyäi lännestä kuin idä$tä> ei tämän suinkaan tarvitise^ m ' 'suunnanmuutosta' millekään erikoiselle t a h o l l e . ' ' N i i n myös •veljesmurhan tehneen <Kainin kerrotaan tekopyhästi herralleen vas-tannee^ tCttä "olenko minä veljeni vartija?" ^ Tosiasia, jonka; lapsetkin jo tietävät, on luonnollisesti se, ettei minkään maan ulkopoliittista suuntausta voida eroittaa sien kauppa-poUtiikästa; f Parhain esimerkkki on Yhdysvallat, joka nykyisissä : maailmanvalloitussuunnitelmissaan on kieltäytynyt kaupan- Mjmnistä kaikkien niiden valtojen k a n ^ , joita vastaan se atomi-pommejaan heristelee ja kieltänyt vielä muutkin määräysvaltansa allaolevat maat kaupankäynnistä niiden kanssa!, Helsingin Sanomain mukaan Suomen kauppa Länsi-Saksan kanssa ylittää noin 3 miljardilla markalla Suomen j a Neuvostoliiton vä-lillE nyt allekirjoitetun hoin 25 miij'ardin markan arvoisen tavaravaihdon^ iMitä tämä merkitsee, se näkyy dikä parhaiten siitä jos palautamme mieleemme-Rytin, Tannerin Ja marski-^rainajan liitonTHitlerih Saksan kanssa ja sen tosiasian^ että entj^t natsiherrat ovat Länsi- Saksassa taas sekä poliittisen että talous- ja f inanssielämänhuipuUa. Sanotaan, että "vanha suola janottaa", mutta siltikin olisi lUul-lut^ ettei edes Suomen porvareilla ole erikoisempaa kiirettä Saksan mo-noiN} lipääoman syliin. Yksi kieltämätön tosiasiain rinnastus lienee täs^ yhteydessä sallittua. Suomi oli kahteen otteeseen, y l i kolme vucMtta sodassa Neuvostoliittoa vastaan, joka lopuksi selvisi voittaja-jDa,! eI vain marskista vaan myös "maailman voimakkaimmasta" Hitleriä^ Saksan armeijasta. Siitä huolimatta Neuvostoliitto ei tuhonnut yh^^iin' suomalaista kaupunkia tai kylää rintaman takana. Sodan lop^Uj;>uolella Suomi oli muutaman viikon ajan sodassa myös eilistä liittolaistaan, Hitlerin Saksaa vastaan, joka hävitti ilman mitään sotilaallistakaan oikeutusta (Rovaniemen maan tasalle ja teki kauheata joiMotuhoa kaikkialla Pohjois-Suomessa. 'Sivumennen sanoen voidaan vielä todeta, että Pohjois-Suomen iä^ttäjä kenraaliluutnantti Lothar iRehdulic, joka panttivankien iai4>^tami%n ja muiden sotarikostensa vuoksi tuomittiin kabdeksi-k y i ^ e n e k s i vuodeksi vankilaan, on yhdessä 45:n muun natsiupseerin kai&sa vapautettu Landsbergin vankilasta niin, että ''he voivat viettää ijoufiiri omaistensa luona", kuten uutistiedoissa hellästi kerrot-tiini /iSöpii sitä Suomen porvarien kehitellä kauppasuhteitaan iLänsi- Sakxan kan£^ pääsevät jälleen kosketuksiin ja kattelemaan n i i - ta^^läaomapiirejä, joiden asialla esimerkiksi natsipyöyeli Rendulic oli "AMATOOBIUBHEILU P E K A N I H A N T O L A S SA Wien. — Itävallan t a l v i k i s o i h i n v a l i t u t hiihtäijät harjoittelevat p a r h a i l l a a n T y r o l i n alpeilla. Tämän v u c r i - malseman päälcaupungista, I n n s b r u c k i s t a , o n mucdostunut todellinen alppihiihtäjien p a r a t i i s i , sUlä siellä Oli Itävaltalaisten llsäJcsi p a l k a l l a myösk i n I t a l i a n J a S v e i t s i n tekijöitä. J o t ka a i k o v a t valmistua kuntoon e i m e n O s l o n * k i s o j e n alkamista. P a r h a i l l a an s u u n n i t t e l e v a t myöskin ranskalaiset saapumista Asipeniln. missä i m n . aust r a l i a l a i s e t ovat Jo h a r j o i t e l l e e t. K a l k k i e n katseet -ovat kohdistuneet erikoisesti a u s t r a l i a l a i s i i n hiihtäjiin, Jotka ovatkin tämän seudun «värik-kätotä nähtävää: HeUlä o n r a h a a J a he kylvävät sitä menemään h y v in u u t t e r a l l a kädellä, m u t t a b n s a n o t t a. va, että he onyöskln harjoittelevat. Niinpä heidän Johtajansa Georg^ C h r i s vältti, että hänen Joukkueensa käyttää h a r j o i t t e l u u n k u u t i s e n t u n t ia päivässä j a viettää tasaisen r a u h a l l i s t a elämää. K u n Icysyln häneltä, m i t e n 'tällainen vuoristonsa matkustelu J a rahantuhlaus «voi o l l a sopusoinnuss a amatööriyden käsitteen kaaissa, hän s a n o i : " M i k s i me takertuisimme m u o d o l l i s u u k s i i n , eiväthän muutkaan sitä tee. K a t s o k a a r a n s k a l a i s i a , c a - n a d a l a i s i a J a i t a l i a l a i s i a ! n£:kotteko, että esimerkiksi Zebo C o l o tekee päivääkään töitä vuodessa?" Sitä minä e n s u i n k a a n usko, sillä häi»; o n v a r m a s t i tämän seudun eräs r i k k a i m m i s t a hUhtäJlstä loistoautofneen Ja t u r kiksien puettuine nalsscuralaislneen . V . " — S . D., V a p a a Sana, H e l s i n k i, Jouluk. 29 p . 1951. VALTAKUNNALLINEN >. " - VRHEILULnTTO S U O M E S SA E i o l e epäilystäkään siitä, etteikö kysymys valtakunnallisesta u r h e i l u l i i t o s t a astiUsi päiväjärjestykseen (Välittömästi ol3Tmpialaisten " l i n n a r a u h a n " päätyttyä. J a s a m a l l a o n e h - d i t t o m a n varmaa, että uudesta kesk u s l i i t o s t a , t u l i s i nykyisenä ajankoht a n a porvarljohtolnen. ; TyöläisurheUullikkeen ihanteet Ja periaatteet heitettäisiin s i v u u n , j a s i j a a n t u l i s i p o r v a r i l l i s e n m a a i l m a n k a t somuksen syövyttäminen myös u r h e i l e v an työläisnuorison keskuuteen. T ä mä o n p o r v a r l l i s en lu-heilutahon päämäärä j a p y r k i m y s j a ilmeisesti myös T U L : n nykyisen oikeistojohdon. Joka ei tähän mennessä o l e h a l u n n u t määritellä kantaansa a s i a a n muuten k u in organisatoorisessa ja urheilullisessa mielessä . . . Tämä merkitsge. että a l k a v a ivuosi tulee o l e m a ^ työläis-urheiluväelle a n k a r a a t a i s t e l u n vucsl. Kysymyksessä o n : T U L : n itsenäisyys. työläisurheUuliifckeen aatteiden puhtaudesta, koko työväenliikkeen eduist a . Siis asioista Joiden puolesta k a n _ n a t t a a j a täytyy taisteUa . . . — Arne. V a p a a Sana, H e l s i n k i. Kirj. M. Sbarov P e n t a g o n i n strateegit eivät o l e suot-4 t a verhonneet S a k s a n sotakoneen Jälleenrakentamista Plevenin nimellä. He perustivat laskelmansa s i i h e n , että sellaisen m a a n pääministerin nimi, •Joka maa o n viimeksi kuhmeen 80 vuoden a i k a n a Icärsinsrt k o l m e kertaa S a k s a n i m p e r i a l i s m i n agressiosta, on Länsl-Euroopan maiden mielestä tämän suutmitelman tarkoituksentnu-kaisuuden Ja "turvallisuushengen" luotettava tae. R a n s k a n " a l o i t e t t a" p e r u s t e l t i i n Lännen " p u o l u s t a m i s e l l a" Idästä uhkaavalta agression vaaralta. Imperialistiselle <politiikaUe a i m e t t i ih sillä t a v a l l a r a u h a n p o l i t i i k a n leima. Sokaista'<seen vielä enemmän Län- 5i-£urccpan maiden kansojen :silmät P l e v e n i n suunnitelman alkuperäisen luonnoksen laatijat koettivat k a i k in k e i n o i n k a r t t a a siinä: S a k s a n armel-; J a n m a i n i t s e m i s t a s i l l o i n , - j k u i n s en valeLe:{ijä e s i t t i sen R a n s k a n k a n s a l - llEkokoukselle vuoden 1950 l o k a k u u s sa. Pääpaino tässä suimnltelmassa p a n t i i n siihen, että n i i d e n iBuroopan maiden. Jotka yhdistävät aseelliset 'voimansa, o n l u o v u t t a v a kansallisesta itsenäisyydestään Ja k a n s a l l i s e s t a a r meijastaan Jonkinlaisen kansallisen "Fiuroopan" a r m e i j a n hyväiksi, M i i t ta Jo s i l l o i n P l e v e n i n suunnitelman k a t a l a tarkoitus t u l i ilmi siinä,' että " E u r o o p a n armeijan" perustamisen varjossa se e d e l l y t t i muodostettavaks i " a l k u a j a k s i " 160-tuhantisen Saks a n armeijan. 4—6 t u h a n n e n mieh e n vahvuisina Joukkomuodostelml- Kiilta-alueella voimistelu- ja nuorisolcurssit Suo}iiea j a Balkanin niaita raisskaamassa. iKelpaa sitä Helsingin Sa-noii| äifi j a ihuiiden tekopyhien porvarien nostaa viattomuutta näytellen Icät^D^ pystyyn ja sanoa, ettei kysymys ole muka mistään "suuntautumisesta", sen kun'yritetään kehitellä yhteyksiä Ja yhteistoimintaa samojen u^kpmaisten piirien kanssa, jotka ajoivat Si^bmen edesvas-tuu& oDUt hallitsijat kahteen onnettoniaan sotaan! ||SKDL: n lehdet ovat ehdottomasti oikeassa korostaessaan, että Suojien tulisi, nimenomaan Suomen valtion j a kansan etujen pakoit-tam^ upa, suunnata entistä suuremmah prosenttimäärän ulkomaakau-päs^ um Neuvostoliittoon ja muihin kriisebtä vapautuneisiin sosia-listtjiiin maihin^ £i ote vain kysymys virallisen ulkopolitiikan henkeä j a karjainta vastaavasta kauppapolitiikasta, vaan nimenomaan, kuten S K D L i n pää-äähenkannattaja Vapaa Sana lausuu, "taloufdellisista syis{ä'V koska on mahdollista järjestää kaupankäynti kriisivapaan I ^maavhnanosan kanssa siten, että se vakauttaisi ja elävöittäisi Suo- "•menjtalouselämää. i , ^utta;huolimatta siitä, mitä henkilökohtaisesti ajattelemme Suo-meQ< ulkomaakaupän kehitysmahdollisuuksista ja -tarpeista, me voun-me poliittisista j a muista mahdollisista erimielisyyksistämme välittämät^' yhtyä Suomen ulkoministeriön kauppapoliittisen johtajan Artturi ^t^tisenlatisuntoon, että tämä Suomen ja Neuvostoliiton välillä: uytalleHrjoitcttukau^^ on "eräitä parBaista joululahjoista,; joita Suomen kanssa voi saada". Sellaisenaan sei edustaa suur- Peura jäi trokin alle Duimvillessa DunnvUle. — r Uudenvuoden aatto i l t a n a siinä k e l l o kahdeksan tienoissa lähti V. Mäkivlrta vleraUulle Eino H a s u n farmUle St. A n n a a n , seitserhän m a i l i a DunnviUesta . W c l l a n d i i n päin No. 3 m a a n t i e n v a r r e l l a . T i e n vierestä typpäsl äkkiä t r o k i n eteen 6 peuraa sillä seurauksella, että yksi peuroista Jäi t r o k i n alle. Toiset peurat J u o k s i, vat pois Ilmeisesti vahingoittumatta. T r o k i U e ei l i i o i n t u l l u t mitään a-ahin-koa, •[ ' • T r c k h i alle Jääneeltä peuralta meni p o i k k i molemmat' takajalat. Siitä h u o l i m a t t a se y r i t t i päästä pois. V. Mäkivlrta lähti takaa-ajamaan peur a a Ja^ t a p p o i sen. Mäkivlrta nosti peuran trokllnsa Ja vei sen r i i s t a n v a r t i j a V . B e a i h i n k i U e , Joka t o i m i t t i sen D u n n v i U e n vanhaiur k o t i U i . N i i n salvat v a n h u k s e t k i n p e u - r a p a l s t i a , mikä epäUemättä maistui hyvältä. Tällä ympäriltöllä o n nykyään p a l j o n peuroja. Useampikin autonajurl o n sanonut olleensa vähällä ajaa pcu^ r o j en päälle. . H a l d l m a n i n - k a u n t l s s a el anneta metsästyslupaa j o k a vuosi k u t e n o n t a p a n a pohjoisessa. Tietämäni mukaan viimeksikulxmcen 12 vuoden a i k a n a o n väin kolmena vuonna saanut metsästää peuroja. Tänä syksynä kyllä a n n e t t i i n metsästysluvat, m u t t a ne p e r u u t e t t i i n j u u r i e n n e n metsästyskauden a l k a m i s t a . — V . So. Forcnpine. — Seuramme (Viesr t i n ) toiminta on o l l u t alkutalvesta h y v i n lamassa. E n n e n Joulua ei seur a l l a ollut muuta k u i n J o i t a i n v o i - m i s t e l u h a r j o i t u s i l t o j a . Nyt h e t i , näin uuden vuoden alkajaisiksi, on k ya läämme järjestetty nuorUle tilaisUuS^^ ruveta käymään voimistelu J a - n u o r ia sokursseilla. Nämä kurssit ovat täällä pohjoisen p e r u k o i l l a tammik. a i k a -' n a So. P o r c u p i n e s s a j a Timminslssä vuorolltoina. Ne a l k a v a t (Eteläpäässä tJc. 8 p . i l t a n a , -Voimisteluohjel-masta tulevat h u o l e h t i m a a n "tekljä-m i e h e t " , (Viestin J u n n i l a - J a - c o n r e t s in V o u t i l a i n e n , Luennoista h u o l e h t i i J p ; ennestään Canadan suomalaisiile n u o r i l l e t u n n e t t u j a m u u t e n k i n (heidän keskuudessa pidetty nuorimies K a l e r v o K e t o l a . Hänen luentojaan t i e t y s t i menemme kuulemaan -van^ h e m p i k i n väki. K u t e n useana muunakin talvena n i i n myös taas tänäkin t a l v e n a tUlee osaston h a a l i olemaan tämän taminl'* Ja tulevan h e l m i k u u n a j a n seuramme käytettävänä. Sinä a i k a n a k u n seura o n isäntänä h a a l i l l a t u l l a a n p i tämään tansseja Joka l a u a n t a i - i l t a. V a n h e m p a a k i n väkeä on muistettu sillä päätettiin pitää sutmuntai-UIoin pingopelit, mikäli se o n m a h d o l l i s t a, koska vanhempi väki kuulemma pitää, tuosta "kämpläylcsestä". (Menemme s i i s s u n n u n t a l - l l l o l n h a a l i l l e pingoä pelaamaan. Näin talven tullen urheilusseurat Järjestävät h i i h t o k i l p a i l u j a , ' Seural-: lamme on myöskin h i i h t o j a n y t j o k i i karissa, l u m e n vähyydestä huolimatta. Sitäkin ehkä saadaan a i v a n riittäm i i n asti s i i h e n mennessä k u n nuo h i i h d o t t u l l a a n pitämään.^ E n s i m mäinen lylynlykkääjien voimankoe-tus pidetään tämän tammik. viimei-nä sunnuntaina, 27 pnä. S i l l o i n t u l e vat pohjoisen seurat nykäsemään s i l tä k u k a saa h a l t u u n s a pohJols-Onta-r l o n a l u e j u h l i l n a s t i s e n k o m e a n kleir-t o p a l k i n n o n mikä n y t komeilee Viest i n palkintokokoelmassa. Ne toiset h i i h d o t ovat l i i t o n murtomaamesta-ruushiihdot. S i l l o i n meillä o n taasen tilaisuus nähdä C a n a d a n parhaimpia lylynlykkääjiä l a d u i l l a . Nämä hliih-dot pidetään h e l m i k u u n 16 J a 17 päivinä. Niistä lähempänä, k i l p a i l u ja Usää. ' (Viem vähän niistä jo alkaneista voUnlstelukursselsta. (Näillä kiurssellla, mikäli voimistelu on kysymyksessa, t u l l a a n kiinnittämään huomio siihen volmlsteliiohjelmaan, mikä suoritet a a n enslskesän liittojuhlassa Port Arthiu-issa. Ne, J o i l l a o n aikomus o-s a l l l s t u a tämän volmisteluohjelman esittämiseen liittojuhlassa, tekisivät h y v i n jos rupeaisivat nyt h e t i käymään käsiksi h a r j o i t u k s i i n , sillä e n s i kesän l i i t t o j u h l a t tulevat olemaan loistavimmat n i i n ohjelmiston, l u h e l - lukuntolsuuden k u i n myöskin yleisömenestyksen suhteen. Joten jokaisen k a n n a t t a a nyt j o ruveta panemaan parastaan. Meidän kursseilla opitut volmlsteluUlkkeet tUUaan esittämään myös näiden kiursslen lopettajaisti-laisuudessa, Osallistukaanune suur e l l a joukolla näihin nyt a l k a n e i s i in voimistelu- j a nuorisokursseihin, -> N i c k . n a saksalaisten sotajoukkojen piti k u u l u a " y l e i s e u r o o p p a l a i s i i n " d i v i s l - o o n e l h i n t a s a - a r v o t d n a j[ouk2co-osas-; t o h i a . Hitleriläisiä k e n r a a l e j a e l tOr s i n vielä päästetty k o r k e i m p i i n k d - m e n t a j a v h ^ o i h i n . K o k o a r m e i j a n Johto a n n e t t i i n J o n k i n •^yleiseurooppalais e n " puolustusministerin käsiin. R a u h o i t t a a k s e e n Euroopan a n n e l - J a n ;luomissutumitemlasta ••. h u o l e s t u n u t t a yleistä mieUpidettä I^änsl-Eu-roopan taantumuksellinen lehdistö J a n k u t t i yhtämittaa, ettei v o i o U a p u h e t t a k a a n S a k s a n a r m e i j a n Jälleeur rakentamisesta, että länsi-Saksan v a i n s a l l i t a a n o s a l l i s t u a "lännen puolustukseen". Ranskalaiset p o l i t i k o i t - s i j a t koettivat viisastella k a l k e U a t a v a l l a : " S a k s a l a i s i a s o t i l a i t a tulee olemaan', m u t t a e i t u l e olemaan S a k s an a r m e i j a a " — h o k i - R O b e r t Sohuman. " E i ole Saiksan armeijaa, vaan E u roopan a r m e i j a " — t o i s t i Ramadier. M u t t a P l e v e nm suunnltehnan e n simmäinen luonnos ei elänyt kauan, sillä Yhdysvaltojen sotilaspiirit Jo a l u s t a lähtien ajoivat takaa sellaisten s a k s a l a i s t en sotajoukkojen muodost a m i s t a , Jotka eivät toiminnassaan o l i s i riippuvaiset Länsi-Euroopari m a i d e n aseellisten voimien esikun- 'nista. Sen vuoksi- viime syksynä P i e n e n i n suunnitelmaan ; t e h t i i n sell a i s i a muutoksia, ettei alkuperäisestä s u u n n i t e l m a s t a jäänyt muuta kuin n i m i Jälelle. Tämän uuden luonnoksen mukaan osanottajamaiden aseelliset voimat tulevat kuultunaan Euroopan armeij a a n kansaUisina Joukko-osastoina — divisiooneina, omine esikimtineen; 11- mavoimineen Ja hyökkäysvaunujouk-kolneen^ I/änsi-Saksan . sotajoukot muodostetaan aivan saman periaatteen m u k a a n k u i n k a i k k i e n muidenk i n Länsi-Euroopan m a i d e n sotajoukot — 12—15 t u h a t t a miestä divisioon a a n . U u d e n a l k a i s i m m i l l a a m e r i k k a l a i s i l l a a s e i l l a varustettuina ne muodostavat E u r o o p a n a r m e i j a n perusvoiman, vähintään.^0 t u h a n n e n miehen vahvuisen armeijan, j o n k a v a h v u u t ta v o i d a a n tarpeen vaatiessa lisätä 500 tuhanteen mieheen. Ransikalalsten l e h t i t i e t o j en mukaan Länsi-Saksalla s a a o l l a sotalaivastoa J a i l m a v o i m i a. J o l l i a saa o l l a 2,000 reaktiivilentoko-n e t t a . R a n s k a n vallanpitäjät ovat luopuneet entisistä vastaväitteistään, ettei hitleriläisia kenraaleja Ja upseereita saa p a n n a r,'jroopan armeijan joht o o n , : . "Venäläisiä vastaaUr .käydyn t a i s t e l u n erikoistuntijoina!':. hitleriläJL-siäi. k e n r a a l e j a ' t u l l a a n , nimittämään E u r o o p a n a r m e i j a n j o h t a v i i n v i r k o i h i n ; Vaikutusvaltainen r a n s k a l a i n en r M o n d e " lehti väittää, että h i t l e r i -, Iäisellä k e n r a a l i l l a G u d e r i a n i l l a " t u lee nähtävästi olemaan tärCceä virka, t u l e v a n Euroopan ari^eijän esikunn a s s a , " _' P l e v e n i n suunnltetaia o n yhteiseen t a i s t e l u u n : Saiksan fasismia vastaan osallistuneiden maiden välillä, s o l m i t t u j e n kansainvälisten sopimusten m i tä . törkeintä r i k k o m i s t a / , E s i m e r k i k s i P o t s d a m i n sopimuksen mukaan, j o n ka ovat Y h d y s v a l l a t . E n g l a n t i . R a n s k a j a Neuvostoliitto allekirjoittaneet, o n t o teutettava " S a k s a n täydellinen aseist a r i i s u m i n e n j a demUitarisolminen". " K a l k k i : S a k s a n m m - , m e r i - j a i l m a voimat'*, sanotaan tässä sopimuksessa, " k a i k k i n e järjestöineen, e s i k u n t i n e e n Ja l a i t o k s m e e n , . s i i h e n lukien S a k s a n a r m e i j a n yleisesikxmnan.; u p - seerikunnani : reservistit, sotakoulut. sotaveteraanien järjestöt Ja k a i k ki muut s o t i l a a i l i s e t - j a p u o l i s o t i l a a l l i s et Järjestöt k l u b e i d e e n J a l i i t t o i n e e n . Jotk a palvelevat v^S^ksan sotilaallisen hengen ylläpitämistä, tulevat täydell i s e s t i J a loptOlIsesti l i k v i d o i t u i k s l . J o t t a esitettäisiin:'ikiajoiksi S a k s a n - m i l i t a r i s m i n t a i ' n a t s ^ m i n henkiinherättäminen t a i uudestijärjestämmen," l i e v e n i n suunnitelma polkee häl-käileinättämsuCtu^ tämän isopimukr seQ JoöKiisen roiälän. Se e i s a l l i v a in Länsi-Saksan armeijan, laivaston j a Ilmavoimien -4^11 e e n r a k e n t a m i s t a , v a a n vieläpä s e i t a a hitlerilälsllle k e n r a a l e i l l e oUceuden ^ p e r u s t a a oman yleisesikuntansäkin Ja värvätä säk-s a l a i s im sotaJoukkoihhi S a k s a n a r m e i j a n J a - S ^ j o u k k o j e n entisiä virk a i l i j o i t a . ' ; Amerikkalaisfetr; . i m p e r i a l i s t i t eivät s a l a a aikomustaan antaa johtavaa osaa Länsi-SaksaA^sotUaskoplalle E u r o o p a n armeljass.ai. ''Josta ;tulee P o h - j o l s - A t l a n tm ^agregslivlsen l i i t o n i s k u voima. S u u n n i t e l m a n ' l a a t i j a t ovat luopuneet-;aJatuksesta a n t a a Eiuroopan a r m e i j a ^'yleiseurooppalaisen puolust u s m i n i s t e r i n " : v a l t a a n Ja " k u x m l o i - tuksesta a m e r l k l t a l a i s i a (kohtaan" ovat suostuneet a n t a m a a n sen välittömästi k e n r a a l i E i s e n h o w e r i n käsiin. Toisessa m a a U m a n s o d ^ a karsimastaan tappiosta tulistiunut kostonhimoinen hitlerUälnen s o t i j a s i S ^ l a ei 'toivo pääsevänsä vain: f P o h j o i s - A t l a n t i n l i i t toon, v a a n vieläpä -toivoo pääsevänsä j o h t a v a l l e p a i k a l l e k i n siinä. Tämän kostoi^moisen;,,;j5aiksalaisen sotilas- Peruuttis lasten tilaisuudesta TcHnmto. Albalsemmfn Omol-tetto lasten csUntymlsnäytas^Jon- Ita piti oPa snminntaln»> lannnl- — - lomn 13 pnä,: on päätetfr iOztaä myöhempään kevääseen. Lapsia ja lasten vanbempia pyydetään ottamaan tämä bnomloon toivomuksella, että lapset Jatkaiävat har- Joittrioa. Jotta aäytq» saataisiin k o p l a n toivon lausui h U J a t t a i n k y y - n i l l i s e s t i . ' J u l k i i;nlinsanottdx Em-oopan k o n s u l t a t i l v i s e n yleisikokoUksen Istunnossa B o n n i n : ' - (hallituksen edustaja Schmidt, Joka. s a n o i : " S a k s a l a i s t e n o n päästävä PohJois«AtlantIn l i i t o n Joht a v i i n e l i m i i n ," EVoroopan a r m e i j a n muodostaminen o n , eduksi (Rulirln^ h i i l i - Ja teräskiir ninkalMe, He a i k o v a t muuttaa R u h - rin. jättiläisanääeksi asepajaksi Ja k a a p a t a - a m e r i k k a l a i s t e n isäntiensä nimessä käsiinsä r ^ o k o Länsl-Euroo-p a n talouden Jöhiion, P l e v e n i n suunnitelma antaa- iäkun Länsl-Euroopan ~~malden kansojen selkään, Sit^,^B|staavasti amerikkalaiset imperfcöiÄMherättävät Länsi- E|ufoopassa h e n k i i n S a k s a n m i l i t a r i s m i a Ja aseisC|v4#|rolmaperäisestf I t a - " l i a a . j a . i P r a n c o A M a s i s t i k o p l a a. Tämän s u u n n i ^ ^ a n m u k a a n Län-s l rEuroopan m ^ i u & i aseelliset voimat/ s i i r t o m a i s s a "olevia sotajoukkoja l u - l(u'imottiinä^^/on' äjönettavk äm&f J k - k a l a i s t e n käsiin, JonSa; Johdosta v n e muuttuvat ipalkka-armeijaksl. Jos P l e v e n i n suuniilti^läian o n s a l l i t t u t o teutua käytämiöäs^; n i m ranskalaiset, belgialaiset, 'hollantilaiset y m . Joutuvat palvelemahan fiässä armeijassa s a m a n l a i s i l l a oikäulcsiUa e i l i s t en h i t l e - riläisteh pyöveli^h^ kanssa j a vieläpä olemaan heiääii ivallassaankm. S i tä .paitsi P l e v e n l n ^ s u u m i l t e l m a n m u k a a n s a k s a l a i s i a ^ ^ t a j o u k k o j a majoitetaan Ranäka2ui°'''Ja m u i h i n Länsl- Euroopan m"aihln: •-' ' P l e v e n i n suunnitelma panee L a n s i - E u r o o p a n ' maiden^työväen kammett a v a k s i kilpa^a^etstuiksen Ja k u r j u u den t a a k a n ; sie t u d t u l l e s s a an S i v i i l i - teollisuuden : s u p i s t u m i s e n j a yleisen militarisoimisen,'.t. Tämän s u u n n i t e l m a n toteuttamisen tarkoituksessa amerikkalaiset - m i l i t a r i s t i t vaativat, että Länsi-iEufoopan maiden h a l l i tusten o n ensi kesään mennessä muodostettava 40 d i v i s l o n a a j a lisättävä täydellisesti onnistamaan. . Pieniä fiavaintoja Edmontonista Edmonton; Olen o l l u t täällä E d montonissa : y h d e n kuukauden,; m u t t a e n ole vielä havainnut täällä m i p - käänlalsia suomalaisten y h t e i s p y r i n - nöitä. Täällä on k u i t e n k i n useita suomalaisia perheitä. Joista J o i t a k in tuxmenUn. (En k u l t e n k a / a tiedä n U n - kä aatesuunnan ihmisiä h e lienevät. Täällä . o n kuulema useita hUJan Suomesta saapuneita'perheitä. Niistä e n k u i t e n k a a n ole t a v a n n u t k u m y h^ den emännän. H a l u a i s i n kyllä t u t u s t u a h e i h i n , mutta tällaisessa suiur-kaupungissa o n v a i k e a päästä tietämään missä k u k i n a s u u j a yleensä U i miset asuvat l a a j a l l a a l a l l a. m m a t ovat o l l e e t . h y v in sekavia. T ä l lä k e r r a l l a o n h y v i n k a u n i s t a Ja l e u toa, m u t t a o n o l l u t j o a i k a p a k k a s l a - km. L a u s u n p a r h a a t uuden 'vuoden terveiset k a i k i l l e V a p a u d e n l u k i j o i l l e sekä V a p a u d e n Ja L i e U n henkilökunn a l l e . P a r h a i n t a taistelutarmoa maai l m a n r a u h a n p u o l e s t a ! — E l i s a S a l o nen. J O S K U S S Y X T & O X A ^ S I JA gaotemn asukaa. oslenä IhddkaUnu p u n isännälle j a s a n o i tuoneensa ne pt&elintytöiUe. • E l k e i n , o i k e i n p a l j o n kUtoksia-, s a n o i o i n l s t a j a k u m a x ^ "usköl että h e o v a t ansainneet tämän k u n ; n i a n . * ' ««Vat k u n n i a n ! ^ Hutta*minä luulla^ että h e o v a t k a i k k i kuolleet." LIKUNTO EI AUTTANIJT (Lääkäri: i B i o l e initSäh mttufa keiilf noa^ lUkaräsvan m^nirttämiseett^khiiF^! a l i t u i n e n r u i i m i m i u i m n t o ; ^ '<^^ a t t e päästä eroon r a i s v a s t a n n e o n t e i| dän s a a t a v a riittävästi U i k n n t d a . (Potilas: S e o n hö^nttpöly^ slUä m l ^ , n U n v a l m o l l am o n kaksinkertainen^ l e u k a v a i k k a hänen l e u k a n s a s a a a l i - t u i s e s t i l i i k u n t o a , e l l e i (hän syä niin^ s i t t e n hän p u h u u . Leivän ja maidon hinnat kohoavat taas Suomessa Helsfaiki. (VS) — V a k a u t t a m i s d h - j e l m a n seurauksena poisti valtioneuvosto t u k i p a l k k i o t erinäisiltä m a a t a l o u s t u o t t e i l t a j a o n n y t määrännyt uudet enimmäishinnat erinäisille tuotteUle, • K u l u t u s m a i d o n h i n t a tulee nousem a a n 2 m a r k k a a l i t r a l t a , e n s i l u o k k a i sen emmentaljuuston 85 m a r k k a a k i l o l t a , . K e r m a n h i n t a jää entiselleen. Myöskhi v i l j a n h i i m a t nousevat seur a a v a s t i : Ranskanleipä S m k kappale, tuore ruisleipä 3 m k . 400 g r ,n leipä, näkkileipä 8—9 m a r k k a a kilo. M u u t leipälajit samassa suhteessa. aseistuksen tuotantoa 25 p r o s e n t i l l a. Vieläpä t a a n t u m a n seurauksia k a t a s - t r o f i s i k s L . : L u o n n e h t i e n (Länsl-Euroop a n maiden, nykyistä taloudellista t i l a n n e t t a " C r i s t l a n Science M o n i t o r" l e h t i päättyi ( h i l j a t t a in SUhen. että k U - .pa-aseistuksen J a t k u m i n e n Länsl-Eur o o p a n maissa saattaa " E n g l a n n i n j a R a n s k a n talouden v a r a r i k k o o n ". LänsiMEuroopart maiden demok r a a t t i s e t p i i r i t p a l j a s t i v a t Plevenin s u u n n i t e l m a n agressUvlsen olemiiksen Jo s l l l o m , k u i n se Ilmestyi päivänval o o n . Länsi-Euroopan maissa kohosi k a n s a n suuttumuksen aalto. K a n s a n lilklkeeseen Länsi-Saksan aseist a m i s t a v a s t a a n y h t y i p o l i i t t i s i l t a näkökannoiltaan a i v a n e r i l a i s i a ihmisiä. Yksistään Ranskassa äänesti (Länsi- S a k s a n aseistamista v a s t a a n y l i 7 m i l j o o n a a henkeä. Tämän l i i k k e e n , k a s v a v a voima osoittaa sitä, että vapaut-tarakastavat kansat, j o t k a ovat itse kolceneet viime sodan j a n a t s l l a l s t en r a a k a l a i s t e n sorron k a u h u t , eivät s a l li slbä, että P l e v e nm suunnitelma m u u t t u i s i Uudeksi M u n c h e n l k s i sodanUet-sojUle, Metsätyöläisten union ensimmäinen vuosiltokous P o r t A r t h u r . Canadan Metsätyö^' Iäisten U n i o n (Canadian «umon. of Woodworkers — C U W ) _ T h u n d e r B a yn osaston <No, 1 ensimmäinen vuosiko.' - kous p i d e t t i i n täällä Joulukuun 22 pnä. E d u s t a j i a o l i 16 e r i ytotiön käm;' pUtä;. S e n lisäksi o s a l l i s t u i kokouk-seen' yksityisiä u n i o n Jäseniä J a osast o n t o i m i t s i j a t. •Kokouksessa hyväksyttita uusi palkkasopimusehdotus. Jossa m. m. katkaisuboonus o n l U t e t t y varshiai.^ seen katkaisumaksuun. Myöskin • s i i nä esitetään k a t k a i s u - , ' a j o - y,m'. p a l k k o j e n k o r o t t a m i s t a J a korjausten tekemistä mittaukseen. : Alimmaksi päiväpalkaksi ehdotetaan $10.00. Työläisten oikeuksia käsittelevässä vuosikokouksen lausunnossa a r v o s t e l -. l a a n a n k a r a s t i nykyisiä toimenpiteitä, j o i l l a yritetään työläiset pakoittaa. liittymään yhtiöiden k o n t r o l l o i m a a ni u n i o o n j a sitä että työläisiä musta-l i s t a t a a n k u n n e v a s t u s t a v a t tällals-' t a epäoikeutettua menettelyä yas-v t a a n . K o k o u s myöskin t u o m i t s i O n t a r i o n ' työsuhdelautakuiman menettelyn Woollings yhtiön työläisten edustusoikeus kysymyksessä, k u n s? kieltäytyi ' a n t a m a s t a O U W : l l e edustusoikeutta^. v a i k k a s i l l e t o d e t t im u n i o n edustavan ^ y l i 70 p r o s . m a i n i t tm yhtiön työläisis-- tä. s o p i m u s yhtiöiden j a C o o p e r i n ' u n i o n välillä tulee J u l i s t a a mitättömäksi J a . C U W v a a t i i ettei.mitään chek-off menettelyä sen hyväksi saa käyttää. K o k o u s myösktokehOitti k a l k k ia J a t k u v a s t i tukemaan v i i d e n suurvall a n rauhansopimusvaatlmtista Ja y s tävällisten kauppasulhteiden rakenta-; m i s v a a t l m t i s t a . Myöskin v a a d i t t i h i J u l k i s t a kuulus-i telua, e l i n k u s t a n n u s i n d e k s i n suhteen.; Il 1 Latviassa pitkästi autobussillnjoja . V i i m e k s i annettujen tietojen m u k a a n o n L a t v i a s s a autObussilinJoja yhteensä 8.000 k m . ' V i i d e s t S k y m m c - nestäkuudesta piiristä o n s u o r a yhteys R i i k a a n . 'Viisi vuotta sitten Latv i a s s a olioväin k a k s i t o i s t a bussilinjaa Joiden y h t e i n e n pituus o l i t u s k i n t u h a t t a kilometriä. . PÄIVÄN PÄkim Raulian vailto vilian olympialaiset? aikana enemmistö meistä on Suomesta lähtenyt. Samalla kertaa tämä korostaa täkäläisille maanmiehillemme täällä nyt vietettävän C a nadan ja Neuvostoliiton ystävyyskuukauden tärkeyttä ja merkitystä •7- sillä Canada voisi myös c<lulHsesti käydä kauppaa Neuvostoliiton kanssa. O l y m p i a k i s o j e n vuosi o n käsillä ja n o i n y l i m a l k a i s e s t i a s i a n ottaen v o i . d a a n sanoa, että k a i k k i a l l a m a a i l m a s sa valmistaudutaan osallistumaan H e l s h i g i n o l y m p i a l a i s i i n/ , K u t e n tiedetään, pitäisi olympial a i s t e n perusolemitksena olla (kansoj e n veljeyden j a ystä-vyyden l u j i t t a - m i n e h Ja j u u r i sitä myöskin m a a l i -, m a n ihmiset niistä odottavat. K u i n k a s i t t e n käy se nähdään itse kisoissa Ja huomattavassa määrässä j o -vähän ennenkin. Tähänastiset " t a i v a a n m e t k i t " eivät k a l k k i ole s u i n k a a n t o i v o r i k k a u t t a herättäviä. J o s k in o n huomattavasti s e l l a l s i a U n merk-kejä. Jotka saavat r a u h a a rakastavien Dimisteri mielet lämpenemään. - 'Huonoja Ja o l y m p i a t a i v a s t a synkis- .täviä'merkkejä ovat sellaiset toimenpiteet, että olympiakisojen järjestelyistä huolehtivasta komiteasta on k a r k o l t e t t u sellaiset rehdit u r h e i l u, miehet, kansainvälisen r a u h a n J a v e l - Jej-den puolustajat, k u i n Y r j ö EiSne y . m, K o k o kisojen Järjestely, myöskin Suomen T U L : n osallisturoisen puol e s t a o n jäänyt L e s k i s e n y m . enemmän tai vähemmän Aatu-vainajaa i h a n n o i v i e n , " k i s a t e n t r a a l i l e n " — k u t en Suomessa sanotaan .— h a l t u u n , Joiden sydämet nykyään pomppoUevat läntisen "isäntämaan" sormen määräämässä tahdissa. . k u t e n tiedetään, o n "isäntämaan" s u u r t e n sotamiljoonerien kaikkien ponnistusten pohjana Ja perustana varustautuminen sotaan, v i h a n k y l väminen J a s o t a h y s t e r i an lietsominen. Jotta k a n s a t -saataisiin v a s t a a n p o t k l - m a t t a l u o v u t t a m a a n yhä u u s i a Ja u u - s i a m l l j o o m a murha-aseiden v a l m i s - tukseen., ,.>i.rv ':\ K a i k k i i h m l s k i i n h a n v i h o l l i s e t , r a u h a n Ja v e l j e y d ^ - k a n u h o k s u j a t , Jotka toivovat saavansa l i k a i s e n työnsä p a l k a k s i m i i r u j a - J o t k a tippxnrat isoisten pöydiltä, rientävät puolestaan tekemään k a i k e n estääkseen olympialaiset muodostumasta; Jauhan Ja veljeyden a s i a a v o i m a k k a a s t i edistäviksi m a a i l m a n n u o r i s o n rklsoiksl. ' K u t e n Agapetuksen " S y n t i p u k i s s a" s y y t e t t i i n K o i k k a l a i s t a , syytetään tässäkin k u t e n kaikessa mUussakm N e u vostoliittoa, syytetään v a i k k a e i syyttämistä o l i s i k a a n . -. Otetaanpas myt. v a i k k a Toronton sotainen V a p a a S a i m. (Ensin se p a l o i t t e l i j a uhkaUI, k u i n ka "ryssä" m u k a saattaa t u l l a Ja p a n na h u l i n a k s i k o k o olymplatouhun, v a l kr k a se ixyHin tiesi-ettei "ryssä" ole p a n nut h u l i n a k s i . ' m u u a l l a k a a n , v a a n e t tä ne h u l i i i s k s l ^ p a n l j a t ovat kokon a a n toiselta' p u o l e l t a maailmaa. Ja että "ryssä" o n useampaan kertaan esittänyt k a i k e n l a i s t e n tappovälineiden v a h n l s t a m l s e n J o p e t t a m i s t a Ja e n t i s t e n k i n torrakoiden romuttamista o i k e i n Joukkomitassa, K u n sitten saapui Ihnoltus, että Neuostolllton,olympiakomitea on t e h nyt myönteisen päätöksen o l y m p i a k i s o i h i n o ^ n o t o s s t a — Joka m a a i l m an urheilupiireissä Ja rauhan ystävien keskuudessa nostatti suuresti Innostusta: — i n n o s t u i , se entistä k i i v a a m m i n p a r j a a m a a n iNeuYOStoillttoa. K a t e e l l i s e n a siitä, että neuvostohall i t u s varaa koko maan nuorisolle melkeinpä r a j a t t o m a t mahdollisuudet r u u m i i l l i s e n k u l t t u u r i n h a r j o i t t a m i seen J a pahansuopana sekä ilkeämielisenä s i k s i , että nuevostomaan nuor i s o n osanotto o l y m p i a l a i s i i n lisäisi suuresti n i i d e n arvoa Ja merkitystä r a u h a n v o i m i e n hyväksi, se nimittää j o u l u k u tm 29 päivän Pekka-vuodatuk-sessaan neuvostourhellljolta v a l t l o u r - h e i l l j o l k s i j a a m m a t t i l a i s i k s i^ Todellisuudessa siinäkin o n t u r k k i käännetty n u r i n , siliä Juuri Vapaa S a n a n Uiannoinuissa "isäntämaassa u r h e i l u k u t e n k a i k k i m u u k i n . o n p a n tu palvelemaan r a h a n t e k o t a r k o l t u k s i a j a "tähdet" ovat järjestään palkattuja suuruuksia, Neiivostoniaan nuorisoll a ei o l e t a r v i s sellaisseen turhellun häpäisemiseen, ( k a i k e n lisäksi P e k lm el ole saanut h i l l i t y l c s i pahaa sappeaan edes n U n p a l j o n , että o l i s i a n t a n u t Jäädä n a t s i - petojen kanssa käydyn Ja V k u r j a s t i hyökkääjiUe päättyneen sekä. S u o men k a n s a l l e s u u r i a kärsimyksUl t u o t t a n e e n "Venäjän v a l l o i t u s s o d a n " a i kaiset asiat pöyhimättä, . Se heittää, o l y m p i a l a i s t e n b h t i ^ t u - m i s t a häiritäkseen, l i k a i s e n valheen suustaan sanoen: " . . , S t a l i n y r i t t i J o p a p o m m i t t a a (Helsingin olympiastad i o n k i n möyhyksi". P e k k a m i n k u i n k a i k k i ' m u u t k i n t i e tävät, että Jos S t a l i n olisl"yrlttänyt" p o m m i t t a a s t a d i o n i n j a v a i k k a koko Suomen möyhyksi, i^lln sitä e l _ o l i si mikään m a h t i m a a i l m a s s a vöhiut s i i tä estää, sillä tosiasiassa S u o m i h a n o l i käytännöllisesti katsoen kahteen e r i otteeseen — molempien sotien lopuss-sa — .'ryssän kämmenellä"." E t t e i stadionia'enempää k u i n m u u t a k a a n s u o m e a p a n t u möyhyksi, J o h t u i kokonaan neuvostokansan Ja s en J o h t a j i en Inhinllllsyydestä J a ystävyydestä k a l k k i a kansoja kohtaan, h u o U - m a t t a siitä k u i n k a kelvottomien joht a j i e n määräysvallan a l l a n e elävätk i n . S a m a vihankylvö J a y r i t y k s e t estää M y m p i a l a l s t e n onnistvuninen niiden p e r u s t a r k o i t u k s e n mukaisesti o n s i t t e n j a t k u n u t edelleen .Vapaa Sanasi sa, v a i k k a sääskeh ääni el taivaaJseen k u u l u k a a n . T a m m i k u u n 3 pnä se J u l k a i s i etu-s i v i U l a i>aksun valheen otsikolla '^Ryssät .kieltävät olympiasoihdun". J u t u s s a , minkä alkuperässtä e l m a i n i t a , k o s k a v a l h e i d e n alkuperästä el yleensä käy puöiumhien, se tietää kert o a k u i n k a Venäjä " a n t o i k i e l l o n , ett e i olymplasolhtua saa k u l j e t t a a Ve-liäjän taikka sen nukkevaltioiden k a u t t a . . . " T o s i on, ettei tällaista kieltoa ole a i m e t t u eikä l u p a a ole pyydetti?kään. Päinvastoin o n a s i a . lElaUhanystävät ovat esittäneet, että olymplasoihtu t u o t a i s i i n i H e i s l n k a n e r i maiden'läpi, kansandemokratioiden J a Neuvostoliit o n k a u t t a — t a i s i t t e n Jkahta tietä, edellämainittua Ja LänsirEuroopan k a u t t a , molempien viesliett^s^^ s i t t e n y h t a i k a a s t a d i o n i l l e . ' ., K u n sie e i o l l u t "isäntämaan" tark o i t u k s i i n soveltuva toimenpidet Ja k u n " k i s a k e n r a a l i t " tahtoivat kansoj e n vaatimusten edessä peittää p i meät tarkoituksenssa, määräsivät he s o i h d u n tuotavaksi lentoteitse R u o t s i i n , Josta se s i t t e n vasta kuljetetaan m a a t a myöden Suomeen ja stadionill e , ' - ' [ .;;.-'-^ • ••. y . (Mutta -vjiäryyttähän v o i d a a n edistää vato v a l h e i l l a J a s i k s i JuUri Pekka ei v o i k a a n hetkeksikään luopua v a l heiden viljelemisestä. K a i k e s t a huolimatta, maailman jpunsojen v o i m a k k a a n painostuksen Ja p o i m l s t e l u n a v u l l i r — sodanlletsojaln k a u h u k s i — H e l s i n g i n olympialaisista; tulee muodostumaan rauhanolympia-l a l s c t . — k u l k u r i . .
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 8, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-01-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520108 |
Description
Title | 1952-01-08-02 |
OCR text |
Siva2 tnistaina, tammikuun 8 p. — Tuesday» Jan. 8,1952
Oxgän of' SIxubidt Canadtan^ Es-
4aSdIfi3i8d Koir. 6» 1917. ilnttiärized
MOhiseeooA-idus nxas bsr' tlio Bost
QSQeo Oeipartznenti, ottava. Pub-
Usdjtea^tlttlce «eäclF: Tttesda:^,
^Sbu^O&ysoiitL SattmlayB b!7 Vapaus
Bfi. Wi» Sttöbnzy. Oxä;« Caqada.
Telephones: Business dfOce; 4«43e4.
Edltorial Office 4-4285. Manager
E. SukfJ. Editor W. Eklund. MaOing
Bddttas-Sox 69; • Sndbnry.Ottterio.
Adverttelng ratto opoa aftpUcattca
Translatlon frec of cIiaiB& .
TOAUSQIMIfAT:
Canadassa: i vk. 0 kk. 3.7S
3 felc 2iö
TUdymranolasa: 1 vk. 8iH> 0 kk. 4i;30
Suomessa: 1 vk. 8;S0 6 kk. 4.75
Kyspyksiä ja
vastauksia ^ • *
J S
i pI
. ;3wmei!i--N-liitQn kauppasopimus;
' I Kutea on lehtemme uutisosastolla -kerrottu, «Moskovassa käyty-
I ' ijei|?|ttinwttd p. joulukuuu
'St^|»mai j a Neuvostoliiton S-viiotiseen kauppasopimukseen liitt3rvä
^''•!t0?Sajaän' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-01-08-02