Vapaus, January 8, 1952

              Siva2 tnistaina, tammikuun 8 p. — Tuesday» Jan. 8,1952
Oxgän of' SIxubidt Canadtan^ Es-
4aSdIfi3i8d Koir. 6» 1917. ilnttiärized
MOhiseeooA-idus nxas bsr' tlio Bost
QSQeo Oeipartznenti, ottava. Pub-
Usdjtea^tlttlce «eäclF: Tttesda:^,
^Sbu^O&ysoiitL SattmlayB b!7 Vapaus
Bfi. Wi» Sttöbnzy. Oxä;« Caqada.
Telephones: Business dfOce; 4«43e4.
Edltorial Office 4-4285. Manager
E. SukfJ. Editor W. Eklund. MaOing
Bddttas-Sox 69; • Sndbnry.Ottterio.
Adverttelng ratto opoa aftpUcattca
Translatlon frec of cIiaiB& .
TOAUSQIMIfAT:
Canadassa: i vk. 0 kk. 3.7S
3 felc 2iö
TUdymranolasa: 1 vk. 8iH> 0 kk. 4i;30
Suomessa: 1 vk. 8;S0 6 kk. 4.75
Kyspyksiä ja
vastauksia ^ • *
J S
i pI
. ;3wmei!i--N-liitQn kauppasopimus;
' I Kutea on lehtemme uutisosastolla -kerrottu, «Moskovassa käyty-
I ' ijei|?|ttinwttd p. joulukuuu
'St^|»mai j a Neuvostoliiton S-viiotiseen kauppasopimukseen liitt3rvä
^''•!t0?Sajaän'<kauppasopimuksen mukaan Suomi tulee.isreuvostoliitosta
y|J ' saamaan nun. huomattavia määriä leipäviljaa, sokeria, väkirehuja,
; ' | | v a i a ^ sekä teollisuuden polttoöljyä ym. naftatuotteita, jotka
^11^ ;l lisSkki Wt eliotärkei^Suomen talouselämälle.
^i>\ \i^uomesta taas viedään Neuvostoliittoon puutaloja^ puutavaraa^
r|\.y^ö$tä puunjalostustuotteita sekä metalli-, kone- ja laivanrakennus-
^ ' i ^ teqllisuuden tuotteita, jotka antavat työtä tuhansille suomalaisisille
-|;;. lygiäisiBe.
^Tj :. •* {NTiinpä Suomen ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston johtaja
||g^,»,^^.,... .... ..-,-........-,.„ .........
mä
tm
m täma^lcauppasopimus on eräitä parhaista joululahjoista, joita Suomen
Icansa voi saada. Hän huomioi tämän sopimuksen kaksi erittäin
(ly täitotä merkitystä selittämällä: Se turvaa useiden Suomelle tärkei-de^
Jtorvikkeiden tuonnin ja toiseksi se antaa työtä puu- ja metalliteol-
J|/.lis^^ldeUe. ^ '«U-Öf
^T^i^ 4 yllämainittujen seikkojen lisäksi muistetaan se, että Suomen
* ' 'vifSiti Neuvostoliittoon on vähän suurempi kuin tuonti sieltä — ja
j^iveiifretaan-sitä esimerkiksi Canadan ja Yhdysvaltain väliseen kaupan-
) i m f i s m i . M ' ••
SIJOIIEN FEBINNOT
Kysymym Voiko Canadassa a£uva,
BtumestA KUntelmJstfiä perinnölleen
e a a j » taenkild. Suomessa olevan a s i a ­miehensä
k a u t t a J a a v u l l a saada s e l ­l
a i s e n omaisuuden binxiän vaihdetuk­s
i C a n a d a n dollareiksi J a Canadaan
t o i m i t e t u k s i . J a Jos, n i i n k u i n k a o l i si
p a r a s menetellä. — A . <P.~
Vastaus: (Koska meidän tiedossam-me
e i o l e S u o n i e n nykyisen v a l u u t t a ­säännöstelyn
yksityiskohdat, pyydäm­me
teitä kääntymään'suomen C a n a ­d
a n lähetystön puoleen. K i r j o i t t a k aa
a s i a s t a osoitteella: Legation of F i n ­l
a n d , 140 v r e l l i n g t o n St.; O t t a w a , O n t .
muut sanovat
m im Mi
S A S I
- JM I
Pm
m
W
tr'
. mm..
•i mMui
l i
Hallit
i
•
-m
*3 ^'
„ ^avDtiin missä vientitappiomme on hirvittävän suuri sen lisäksi et-
^fäjC^iiada joutuu myymään pääasiassa raaka-aineita ja ostaa kalliita
I'' jtvafrnisteita —
I " ^{mista' on Suomen kannalta katsoen kaupankäynti Neuvostoliiton
isoissa.; Samalla se osoittaa; kuinka naiveja j a poliiitisessti sokeita
pvj^tvne oite jotka esimerlciksi täkäläisille maanmiehillem-
•>il —-»gyat selittäneet, että "jahka sotakorvausten maksu loppuu^ niin
lopettaa kaupankäynnin Neuvostoliiton kanssa".
l;*v^oiselta puolen -r- johtuen se porvarien luokkakäsitteisiin pe-nisttrvästa
oman maan ja kansan etuj — on tämän-
^ kauppasopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä havaittavissa
se,5 että Suomen nykyisten valtapiirien enemmistö pyrkii vieläkin
*^'inpkla edenämäksi kalaan", vaikka se olisi maan kokonaisetujen kan­nalta^
katsoen kuinka epäedullista. : Niinpä havaitaan, että vaikka
Siiamen Neuvostoliiton kauppa onkin nyt allekirjoitetun sopimuksen
|»OiisteeIla vähän edellisen vuoden kauppamäärää suurempi, niin pro-sebtuaaliäesti
Suomen ulkomaakauppa kohdistuu nyt entistä enem-
} , man lännen kriisimarkkinoille. Tämä ''läntinen suuntaus' - on ke-i
liittynyt niin pitkälle, että länsi-Saksa --- kaikkien maiden joukosta!
I sivuutti Neuvostoliiton toiselta tilalta Suomen ulkomaisessa kau-i
pankäynnissä.
\ ' Meille selitetään, kuten menettelee "puolueeton" Helsingin Sa-
I jDomat periaatteettomuudessaan, että mitään suunnanmuutosta ei ole
tap^tuut|: sillä: ''Jos suuremmalle vaihdolle on löytynyt enemmän
l cddlytyäi lännestä kuin idä$tä> ei tämän suinkaan tarvitise^ m '
'suunnanmuutosta' millekään erikoiselle t a h o l l e . ' ' N i i n myös
•veljesmurhan tehneen <Kainin kerrotaan tekopyhästi herralleen vas-tannee^
tCttä "olenko minä veljeni vartija?"
^ Tosiasia, jonka; lapsetkin jo tietävät, on luonnollisesti se, ettei
minkään maan ulkopoliittista suuntausta voida eroittaa sien kauppa-poUtiikästa;
f Parhain esimerkkki on Yhdysvallat, joka nykyi­sissä
: maailmanvalloitussuunnitelmissaan on kieltäytynyt kaupan-
Mjmnistä kaikkien niiden valtojen k a n ^ , joita vastaan se atomi-pommejaan
heristelee ja kieltänyt vielä muutkin määräysvaltansa al­laolevat
maat kaupankäynnistä niiden kanssa!,
Helsingin Sanomain mukaan Suomen kauppa Länsi-Saksan kans­sa
ylittää noin 3 miljardilla markalla Suomen j a Neuvostoliiton vä-lillE
nyt allekirjoitetun hoin 25 miij'ardin markan arvoisen tavaravaih­don^
iMitä tämä merkitsee, se näkyy dikä parhaiten siitä jos palau­tamme
mieleemme-Rytin, Tannerin Ja marski-^rainajan liitonTHitlerih
Saksan kanssa ja sen tosiasian^ että entj^t natsiherrat ovat Länsi-
Saksassa taas sekä poliittisen että talous- ja f inanssielämänhuipuUa.
Sanotaan, että "vanha suola janottaa", mutta siltikin olisi lUul-lut^
ettei edes Suomen porvareilla ole erikoisempaa kiirettä Saksan mo-noiN}
lipääoman syliin. Yksi kieltämätön tosiasiain rinnastus lienee
täs^ yhteydessä sallittua. Suomi oli kahteen otteeseen, y l i kolme
vucMtta sodassa Neuvostoliittoa vastaan, joka lopuksi selvisi voittaja-jDa,!
eI vain marskista vaan myös "maailman voimakkaimmasta" Hit­leriä^
Saksan armeijasta. Siitä huolimatta Neuvostoliitto ei tuhonnut
yh^^iin' suomalaista kaupunkia tai kylää rintaman takana. Sodan
lop^Uj;>uolella Suomi oli muutaman viikon ajan sodassa myös eilistä
liittolaistaan, Hitlerin Saksaa vastaan, joka hävitti ilman mitään so­tilaallistakaan
oikeutusta (Rovaniemen maan tasalle ja teki kauheata
joiMotuhoa kaikkialla Pohjois-Suomessa.
'Sivumennen sanoen voidaan vielä todeta, että Pohjois-Suomen
iä^ttäjä kenraaliluutnantti Lothar iRehdulic, joka panttivankien
iai4>^tami%n ja muiden sotarikostensa vuoksi tuomittiin kabdeksi-k
y i ^ e n e k s i vuodeksi vankilaan, on yhdessä 45:n muun natsiupseerin
kai&sa vapautettu Landsbergin vankilasta niin, että ''he voivat viet­tää
ijoufiiri omaistensa luona", kuten uutistiedoissa hellästi kerrot-tiini
/iSöpii sitä Suomen porvarien kehitellä kauppasuhteitaan iLänsi-
Sakxan kan£^ pääsevät jälleen kosketuksiin ja kattelemaan n i i -
ta^^läaomapiirejä, joiden asialla esimerkiksi natsipyöyeli Rendulic oli
"AMATOOBIUBHEILU
P E K A N I H A N T O L A S SA
Wien. — Itävallan t a l v i k i s o i h i n v a ­l
i t u t hiihtäijät harjoittelevat p a r h a i l ­l
a a n T y r o l i n alpeilla. Tämän v u c r i -
malseman päälcaupungista, I n n s b r u c ­k
i s t a , o n mucdostunut todellinen alp­pihiihtäjien
p a r a t i i s i , sUlä siellä Oli
Itävaltalaisten llsäJcsi p a l k a l l a myös­k
i n I t a l i a n J a S v e i t s i n tekijöitä. J o t ka
a i k o v a t valmistua kuntoon e i m e n O s ­l
o n * k i s o j e n alkamista. P a r h a i l l a an
s u u n n i t t e l e v a t myöskin ranskalaiset
saapumista Asipeniln. missä i m n . aus­t
r a l i a l a i s e t ovat Jo h a r j o i t e l l e e t.
K a l k k i e n katseet -ovat kohdistuneet
erikoisesti a u s t r a l i a l a i s i i n hiihtäjiin,
Jotka ovatkin tämän seudun «värik-kätotä
nähtävää: HeUlä o n r a h a a J a
he kylvävät sitä menemään h y v in
u u t t e r a l l a kädellä, m u t t a b n s a n o t t a.
va, että he onyöskln harjoittelevat.
Niinpä heidän Johtajansa Georg^
C h r i s vältti, että hänen Joukkueensa
käyttää h a r j o i t t e l u u n k u u t i s e n t u n t ia
päivässä j a viettää tasaisen r a u h a l l i s ­t
a elämää. K u n Icysyln häneltä, m i ­t
e n 'tällainen vuoristonsa matkustelu
J a rahantuhlaus «voi o l l a sopusoinnus­s
a amatööriyden käsitteen kaaissa,
hän s a n o i : " M i k s i me takertuisimme
m u o d o l l i s u u k s i i n , eiväthän muutkaan
sitä tee. K a t s o k a a r a n s k a l a i s i a , c a -
n a d a l a i s i a J a i t a l i a l a i s i a ! n£:kotteko,
että esimerkiksi Zebo C o l o tekee päi­vääkään
töitä vuodessa?" Sitä minä
e n s u i n k a a n usko, sillä häi»; o n v a r ­m
a s t i tämän seudun eräs r i k k a i m m i s ­t
a hUhtäJlstä loistoautofneen Ja t u r ­kiksien
puettuine nalsscuralaislneen
. V . " — S . D., V a p a a Sana, H e l s i n k i,
Jouluk. 29 p . 1951.
VALTAKUNNALLINEN >. " -
VRHEILULnTTO S U O M E S SA
E i o l e epäilystäkään siitä, etteikö
kysymys valtakunnallisesta u r h e i l u ­l
i i t o s t a astiUsi päiväjärjestykseen (Vä­littömästi
ol3Tmpialaisten " l i n n a r a u ­h
a n " päätyttyä. J a s a m a l l a o n e h -
d i t t o m a n varmaa, että uudesta kes­k
u s l i i t o s t a , t u l i s i nykyisenä ajankoh­t
a n a porvarljohtolnen. ;
TyöläisurheUullikkeen ihanteet Ja
periaatteet heitettäisiin s i v u u n , j a s i ­j
a a n t u l i s i p o r v a r i l l i s e n m a a i l m a n k a t ­somuksen
syövyttäminen myös u r h e i ­l
e v an työläisnuorison keskuuteen. T ä ­mä
o n p o r v a r l l i s en lu-heilutahon pää­määrä
j a p y r k i m y s j a ilmeisesti myös
T U L : n nykyisen oikeistojohdon. Joka
ei tähän mennessä o l e h a l u n n u t mää­ritellä
kantaansa a s i a a n muuten k u in
organisatoorisessa ja urheilullisessa
mielessä . . . Tämä merkitsge. että
a l k a v a ivuosi tulee o l e m a ^ työläis-urheiluväelle
a n k a r a a t a i s t e l u n vucsl.
Kysymyksessä o n : T U L : n itsenäisyys.
työläisurheUuliifckeen aatteiden puh­taudesta,
koko työväenliikkeen eduis­t
a . Siis asioista Joiden puolesta k a n _
n a t t a a j a täytyy taisteUa . . . — Arne.
V a p a a Sana, H e l s i n k i.
Kirj. M. Sbarov
P e n t a g o n i n strateegit eivät o l e suot-4
t a verhonneet S a k s a n sotakoneen Jäl­leenrakentamista
Plevenin nimellä.
He perustivat laskelmansa s i i h e n , että
sellaisen m a a n pääministerin nimi,
•Joka maa o n viimeksi kuhmeen 80
vuoden a i k a n a Icärsinsrt k o l m e kertaa
S a k s a n i m p e r i a l i s m i n agressiosta, on
Länsl-Euroopan maiden mielestä tä­män
suutmitelman tarkoituksentnu-kaisuuden
Ja "turvallisuushengen"
luotettava tae. R a n s k a n " a l o i t e t t a"
p e r u s t e l t i i n Lännen " p u o l u s t a m i s e l l a"
Idästä uhkaavalta agression vaaralta.
Imperialistiselle <politiikaUe a i m e t t i ih
sillä t a v a l l a r a u h a n p o l i t i i k a n leima.
Sokaista'<seen vielä enemmän Län-
5i-£urccpan maiden kansojen :silmät
P l e v e n i n suunnitelman alkuperäisen
luonnoksen laatijat koettivat k a i k in
k e i n o i n k a r t t a a siinä: S a k s a n armel-;
J a n m a i n i t s e m i s t a s i l l o i n , - j k u i n s en
valeLe:{ijä e s i t t i sen R a n s k a n k a n s a l -
llEkokoukselle vuoden 1950 l o k a k u u s ­sa.
Pääpaino tässä suimnltelmassa
p a n t i i n siihen, että n i i d e n iBuroopan
maiden. Jotka yhdistävät aseelliset
'voimansa, o n l u o v u t t a v a kansallisesta
itsenäisyydestään Ja k a n s a l l i s e s t a a r ­meijastaan
Jonkinlaisen kansallisen
"Fiuroopan" a r m e i j a n hyväiksi, M i i t ta
Jo s i l l o i n P l e v e n i n suunnitelman k a ­t
a l a tarkoitus t u l i ilmi siinä,' että
" E u r o o p a n armeijan" perustamisen
varjossa se e d e l l y t t i muodostettavak­s
i " a l k u a j a k s i " 160-tuhantisen Sak­s
a n armeijan. 4—6 t u h a n n e n mie­h
e n vahvuisina Joukkomuodostelml-
Kiilta-alueella
voimistelu- ja
nuorisolcurssit
Suo}iiea j a Balkanin niaita raisskaamassa. iKelpaa sitä Helsingin Sa-noii|
äifi j a ihuiiden tekopyhien porvarien nostaa viattomuutta näytellen
Icät^D^ pystyyn ja sanoa, ettei kysymys ole muka mistään "suuntau­tumisesta",
sen kun'yritetään kehitellä yhteyksiä Ja yhteistoimintaa
samojen u^kpmaisten piirien kanssa, jotka ajoivat Si^bmen edesvas-tuu&
oDUt hallitsijat kahteen onnettoniaan sotaan!
||SKDL: n lehdet ovat ehdottomasti oikeassa korostaessaan, että
Suojien tulisi, nimenomaan Suomen valtion j a kansan etujen pakoit-tam^
upa, suunnata entistä suuremmah prosenttimäärän ulkomaakau-päs^
um Neuvostoliittoon ja muihin kriisebtä vapautuneisiin sosia-listtjiiin
maihin^ £i ote vain kysymys virallisen ulkopolitiikan henkeä
j a karjainta vastaavasta kauppapolitiikasta, vaan nimenomaan, kuten
S K D L i n pää-äähenkannattaja Vapaa Sana lausuu, "taloufdellisista
syis{ä'V koska on mahdollista järjestää kaupankäynti kriisivapaan
I ^maavhnanosan kanssa siten, että se vakauttaisi ja elävöittäisi Suo-
"•menjtalouselämää.
i , ^utta;huolimatta siitä, mitä henkilökohtaisesti ajattelemme Suo-meQ<
ulkomaakaupän kehitysmahdollisuuksista ja -tarpeista, me voun-me
poliittisista j a muista mahdollisista erimielisyyksistämme välittä­mät^'
yhtyä Suomen ulkoministeriön kauppapoliittisen johtajan Art­turi
^t^tisenlatisuntoon, että tämä Suomen ja Neuvostoliiton välil­lä:
uytalleHrjoitcttukau^^ on "eräitä parBaista joululah­joista,;
joita Suomen kanssa voi saada". Sellaisenaan sei edustaa suur-
Peura jäi trokin
alle Duimvillessa
DunnvUle. — r Uudenvuoden aatto
i l t a n a siinä k e l l o kahdeksan tienoissa
lähti V. Mäkivlrta vleraUulle Eino
H a s u n farmUle St. A n n a a n , seitserhän
m a i l i a DunnviUesta . W c l l a n d i i n päin
No. 3 m a a n t i e n v a r r e l l a . T i e n vierestä
typpäsl äkkiä t r o k i n eteen 6 peuraa
sillä seurauksella, että yksi peuroista
Jäi t r o k i n alle. Toiset peurat J u o k s i,
vat pois Ilmeisesti vahingoittumatta.
T r o k i U e ei l i i o i n t u l l u t mitään a-ahin-koa,
•[ ' •
T r c k h i alle Jääneeltä peuralta meni
p o i k k i molemmat' takajalat. Siitä
h u o l i m a t t a se y r i t t i päästä pois. V.
Mäkivlrta lähti takaa-ajamaan peu­r
a a Ja^ t a p p o i sen.
Mäkivlrta nosti peuran trokllnsa Ja
vei sen r i i s t a n v a r t i j a V . B e a i h i n k i U e ,
Joka t o i m i t t i sen D u n n v i U e n vanhaiur
k o t i U i . N i i n salvat v a n h u k s e t k i n p e u -
r a p a l s t i a , mikä epäUemättä maistui
hyvältä.
Tällä ympäriltöllä o n nykyään p a l ­j
o n peuroja. Useampikin autonajurl
o n sanonut olleensa vähällä ajaa pcu^
r o j en päälle. . H a l d l m a n i n - k a u n t l s s a
el anneta metsästyslupaa j o k a vuosi
k u t e n o n t a p a n a pohjoisessa. Tietä­mäni
mukaan viimeksikulxmcen 12
vuoden a i k a n a o n väin kolmena vuon­na
saanut metsästää peuroja. Tänä
syksynä kyllä a n n e t t i i n metsästyslu­vat,
m u t t a ne p e r u u t e t t i i n j u u r i e n ­n
e n metsästyskauden a l k a m i s t a . — V .
So. Forcnpine. — Seuramme (Viesr
t i n ) toiminta on o l l u t alkutalvesta
h y v i n lamassa. E n n e n Joulua ei seu­r
a l l a ollut muuta k u i n J o i t a i n v o i -
m i s t e l u h a r j o i t u s i l t o j a . Nyt h e t i , näin
uuden vuoden alkajaisiksi, on k ya
läämme järjestetty nuorUle tilaisUuS^^
ruveta käymään voimistelu J a - n u o r ia
sokursseilla. Nämä kurssit ovat tääl­lä
pohjoisen p e r u k o i l l a tammik. a i k a -'
n a So. P o r c u p i n e s s a j a Timminslssä
vuorolltoina. Ne a l k a v a t (Eteläpääs­sä
tJc. 8 p . i l t a n a , -Voimisteluohjel-masta
tulevat h u o l e h t i m a a n "tekljä-m
i e h e t " , (Viestin J u n n i l a - J a - c o n r e t s in
V o u t i l a i n e n , Luennoista h u o l e h t i i J p ;
ennestään Canadan suomalaisiile
n u o r i l l e t u n n e t t u j a m u u t e n k i n (hei­dän
keskuudessa pidetty nuorimies
K a l e r v o K e t o l a . Hänen luentojaan
t i e t y s t i menemme kuulemaan -van^
h e m p i k i n väki.
K u t e n useana muunakin talvena
n i i n myös taas tänäkin t a l v e n a tUlee
osaston h a a l i olemaan tämän taminl'*
Ja tulevan h e l m i k u u n a j a n seuram­me
käytettävänä. Sinä a i k a n a k u n
seura o n isäntänä h a a l i l l a t u l l a a n p i ­tämään
tansseja Joka l a u a n t a i - i l t a.
V a n h e m p a a k i n väkeä on muistettu
sillä päätettiin pitää sutmuntai-UIoin
pingopelit, mikäli se o n m a h d o l l i s t a,
koska vanhempi väki kuulemma pitää,
tuosta "kämpläylcsestä". (Menemme
s i i s s u n n u n t a l - l l l o l n h a a l i l l e pingoä
pelaamaan.
Näin talven tullen urheilusseurat
Järjestävät h i i h t o k i l p a i l u j a , ' Seural-:
lamme on myöskin h i i h t o j a n y t j o k i i ­karissa,
l u m e n vähyydestä huolimatta.
Sitäkin ehkä saadaan a i v a n riittä­m
i i n asti s i i h e n mennessä k u n nuo
h i i h d o t t u l l a a n pitämään.^ E n s i m ­mäinen
lylynlykkääjien voimankoe-tus
pidetään tämän tammik. viimei-nä
sunnuntaina, 27 pnä. S i l l o i n t u l e ­vat
pohjoisen seurat nykäsemään s i l ­tä
k u k a saa h a l t u u n s a pohJols-Onta-r
l o n a l u e j u h l i l n a s t i s e n k o m e a n kleir-t
o p a l k i n n o n mikä n y t komeilee Vies­t
i n palkintokokoelmassa. Ne toiset
h i i h d o t ovat l i i t o n murtomaamesta-ruushiihdot.
S i l l o i n meillä o n taasen
tilaisuus nähdä C a n a d a n parhaimpia
lylynlykkääjiä l a d u i l l a . Nämä hliih-dot
pidetään h e l m i k u u n 16 J a 17 päi­vinä.
Niistä lähempänä, k i l p a i l u ja
Usää. '
(Viem vähän niistä jo alkaneista
voUnlstelukursselsta. (Näillä kiurssellla,
mikäli voimistelu on kysymyksessa,
t u l l a a n kiinnittämään huomio siihen
volmlsteliiohjelmaan, mikä suorite­t
a a n enslskesän liittojuhlassa Port
Arthiu-issa. Ne, J o i l l a o n aikomus o-s
a l l l s t u a tämän volmisteluohjelman
esittämiseen liittojuhlassa, tekisivät
h y v i n jos rupeaisivat nyt h e t i käy­mään
käsiksi h a r j o i t u k s i i n , sillä e n s i ­kesän
l i i t t o j u h l a t tulevat olemaan
loistavimmat n i i n ohjelmiston, l u h e l -
lukuntolsuuden k u i n myöskin yleisö­menestyksen
suhteen. Joten jokaisen
k a n n a t t a a nyt j o ruveta panemaan
parastaan. Meidän kursseilla opitut
volmlsteluUlkkeet tUUaan esittämään
myös näiden kiursslen lopettajaisti-laisuudessa,
Osallistukaanune suu­r
e l l a joukolla näihin nyt a l k a n e i s i in
voimistelu- j a nuorisokursseihin, ->
N i c k .
n a saksalaisten sotajoukkojen piti
k u u l u a " y l e i s e u r o o p p a l a i s i i n " d i v i s l -
o o n e l h i n t a s a - a r v o t d n a j[ouk2co-osas-;
t o h i a . Hitleriläisiä k e n r a a l e j a e l tOr
s i n vielä päästetty k o r k e i m p i i n k d -
m e n t a j a v h ^ o i h i n . K o k o a r m e i j a n Joh­to
a n n e t t i i n J o n k i n •^yleiseurooppalai­s
e n " puolustusministerin käsiin.
R a u h o i t t a a k s e e n Euroopan a n n e l -
J a n ;luomissutumitemlasta ••. h u o l e s t u ­n
u t t a yleistä mieUpidettä I^änsl-Eu-roopan
taantumuksellinen lehdistö
J a n k u t t i yhtämittaa, ettei v o i o U a p u ­h
e t t a k a a n S a k s a n a r m e i j a n Jälleeur
rakentamisesta, että länsi-Saksan
v a i n s a l l i t a a n o s a l l i s t u a "lännen puo­lustukseen".
Ranskalaiset p o l i t i k o i t -
s i j a t koettivat viisastella k a l k e U a t a ­v
a l l a : " S a k s a l a i s i a s o t i l a i t a tulee ole­maan',
m u t t a e i t u l e olemaan S a k s an
a r m e i j a a " — h o k i - R O b e r t Sohuman.
" E i ole Saiksan armeijaa, vaan E u ­roopan
a r m e i j a " — t o i s t i Ramadier.
M u t t a P l e v e nm suunnltehnan e n ­simmäinen
luonnos ei elänyt kauan,
sillä Yhdysvaltojen sotilaspiirit Jo
a l u s t a lähtien ajoivat takaa sellaisten
s a k s a l a i s t en sotajoukkojen muodos­t
a m i s t a , Jotka eivät toiminnassaan
o l i s i riippuvaiset Länsi-Euroopari
m a i d e n aseellisten voimien esikun-
'nista. Sen vuoksi- viime syksynä
P i e n e n i n suunnitelmaan ; t e h t i i n sel­l
a i s i a muutoksia, ettei alkuperäisestä
s u u n n i t e l m a s t a jäänyt muuta kuin
n i m i Jälelle.
Tämän uuden luonnoksen mukaan
osanottajamaiden aseelliset voimat
tulevat kuultunaan Euroopan armei­j
a a n kansaUisina Joukko-osastoina —
divisiooneina, omine esikimtineen; 11-
mavoimineen Ja hyökkäysvaunujouk-kolneen^
I/änsi-Saksan . sotajoukot
muodostetaan aivan saman periaat­teen
m u k a a n k u i n k a i k k i e n muiden­k
i n Länsi-Euroopan m a i d e n sotajou­kot
— 12—15 t u h a t t a miestä divisioo­n
a a n . U u d e n a l k a i s i m m i l l a a m e r i k k a ­l
a i s i l l a a s e i l l a varustettuina ne muo­dostavat
E u r o o p a n a r m e i j a n perusvoi­man,
vähintään.^0 t u h a n n e n miehen
vahvuisen armeijan, j o n k a v a h v u u t ta
v o i d a a n tarpeen vaatiessa lisätä 500
tuhanteen mieheen. Ransikalalsten
l e h t i t i e t o j en mukaan Länsi-Saksalla
s a a o l l a sotalaivastoa J a i l m a v o i m i a.
J o l l i a saa o l l a 2,000 reaktiivilentoko-n
e t t a .
R a n s k a n vallanpitäjät ovat luopu­neet
entisistä vastaväitteistään, ettei
hitleriläisia kenraaleja Ja upseereita
saa p a n n a r,'jroopan armeijan joh­t
o o n , : . "Venäläisiä vastaaUr .käydyn
t a i s t e l u n erikoistuntijoina!':. hitleriläJL-siäi.
k e n r a a l e j a ' t u l l a a n , nimittämään
E u r o o p a n a r m e i j a n j o h t a v i i n v i r k o i ­h
i n ; Vaikutusvaltainen r a n s k a l a i n en
r M o n d e " lehti väittää, että h i t l e r i -,
Iäisellä k e n r a a l i l l a G u d e r i a n i l l a " t u ­lee
nähtävästi olemaan tärCceä virka,
t u l e v a n Euroopan ari^eijän esikun­n
a s s a , "
_' P l e v e n i n suunnltetaia o n yhteiseen
t a i s t e l u u n : Saiksan fasismia vastaan
osallistuneiden maiden välillä, s o l m i t ­t
u j e n kansainvälisten sopimusten m i ­tä
. törkeintä r i k k o m i s t a / , E s i m e r k i k s i
P o t s d a m i n sopimuksen mukaan, j o n ka
ovat Y h d y s v a l l a t . E n g l a n t i . R a n s k a j a
Neuvostoliitto allekirjoittaneet, o n t o ­teutettava
" S a k s a n täydellinen aseis­t
a r i i s u m i n e n j a demUitarisolminen".
" K a l k k i : S a k s a n m m - , m e r i - j a i l m a ­voimat'*,
sanotaan tässä sopimukses­sa,
" k a i k k i n e järjestöineen, e s i k u n t i ­n
e e n Ja l a i t o k s m e e n , . s i i h e n lukien
S a k s a n a r m e i j a n yleisesikxmnan.; u p -
seerikunnani : reservistit, sotakoulut.
sotaveteraanien järjestöt Ja k a i k ki
muut s o t i l a a i l i s e t - j a p u o l i s o t i l a a l l i s et
Järjestöt k l u b e i d e e n J a l i i t t o i n e e n . Jot­k
a palvelevat v^S^ksan sotilaallisen
hengen ylläpitämistä, tulevat täydel­l
i s e s t i J a loptOlIsesti l i k v i d o i t u i k s l . J o t ­t
a esitettäisiin:'ikiajoiksi S a k s a n - m i ­l
i t a r i s m i n t a i ' n a t s ^ m i n henkiinherät­täminen
t a i uudestijärjestämmen,"
l i e v e n i n suunnitelma polkee häl-käileinättämsuCtu^
tämän isopimukr
seQ JoöKiisen roiälän. Se e i s a l l i v a in
Länsi-Saksan armeijan, laivaston j a
Ilmavoimien -4^11 e e n r a k e n t a m i s t a ,
v a a n vieläpä s e i t a a hitlerilälsllle
k e n r a a l e i l l e oUceuden ^ p e r u s t a a oman
yleisesikuntansäkin Ja värvätä säk-s
a l a i s im sotaJoukkoihhi S a k s a n a r ­m
e i j a n J a - S ^ j o u k k o j e n entisiä vir­k
a i l i j o i t a . ' ;
Amerikkalaisfetr; . i m p e r i a l i s t i t eivät
s a l a a aikomustaan antaa johtavaa
osaa Länsi-SaksaA^sotUaskoplalle E u ­r
o o p a n armeljass.ai. ''Josta ;tulee P o h -
j o l s - A t l a n tm ^agregslivlsen l i i t o n i s k u ­voima.
S u u n n i t e l m a n ' l a a t i j a t ovat
luopuneet-;aJatuksesta a n t a a Eiuroopan
a r m e i j a ^'yleiseurooppalaisen puolus­t
u s m i n i s t e r i n " : v a l t a a n Ja " k u x m l o i -
tuksesta a m e r l k l t a l a i s i a (kohtaan" ovat
suostuneet a n t a m a a n sen välittömästi
k e n r a a l i E i s e n h o w e r i n käsiin. Toi­sessa
m a a U m a n s o d ^ a karsimastaan
tappiosta tulistiunut kostonhimoinen
hitlerUälnen s o t i j a s i S ^ l a ei 'toivo pää­sevänsä
vain: f P o h j o i s - A t l a n t i n l i i t ­toon,
v a a n vieläpä -toivoo pääsevänsä
j o h t a v a l l e p a i k a l l e k i n siinä. Tämän
kostoi^moisen;,,;j5aiksalaisen sotilas-
Peruuttis lasten
tilaisuudesta
TcHnmto. Albalsemmfn Omol-tetto
lasten csUntymlsnäytas^Jon-
Ita piti oPa snminntaln»> lannnl-
— - lomn 13 pnä,: on päätetfr iOztaä
myöhempään kevääseen. Lapsia ja
lasten vanbempia pyydetään otta­maan
tämä bnomloon toivomuk­sella,
että lapset Jatkaiävat har-
Joittrioa. Jotta aäytq» saataisiin
k o p l a n toivon lausui h U J a t t a i n k y y -
n i l l i s e s t i . ' J u l k i i;nlinsanottdx Em-oopan
k o n s u l t a t i l v i s e n yleisikokoUksen Istun­nossa
B o n n i n : ' - (hallituksen edustaja
Schmidt, Joka. s a n o i : " S a k s a l a i s t e n o n
päästävä PohJois«AtlantIn l i i t o n Joh­t
a v i i n e l i m i i n ,"
EVoroopan a r m e i j a n muodostaminen
o n , eduksi (Rulirln^ h i i l i - Ja teräskiir
ninkalMe, He a i k o v a t muuttaa R u h -
rin. jättiläisanääeksi asepajaksi Ja
k a a p a t a - a m e r i k k a l a i s t e n isäntiensä
nimessä käsiinsä r ^ o k o Länsl-Euroo-p
a n talouden Jöhiion,
P l e v e n i n suunnitelma antaa- iäkun
Länsl-Euroopan ~~malden kansojen
selkään, Sit^,^B|staavasti amerikka­laiset
imperfcöiÄMherättävät Länsi-
E|ufoopassa h e n k i i n S a k s a n m i l i t a r i s ­m
i a Ja aseisC|v4#|rolmaperäisestf I t a - "
l i a a . j a . i P r a n c o A M a s i s t i k o p l a a.
Tämän s u u n n i ^ ^ a n m u k a a n Län-s
l rEuroopan m ^ i u & i aseelliset voimat/
s i i r t o m a i s s a "olevia sotajoukkoja l u -
l(u'imottiinä^^/on' äjönettavk äm&f J k -
k a l a i s t e n käsiin, JonSa; Johdosta v n e
muuttuvat ipalkka-armeijaksl. Jos
P l e v e n i n suuniilti^läian o n s a l l i t t u t o ­teutua
käytämiöäs^; n i m ranskalaiset,
belgialaiset, 'hollantilaiset y m . Joutu­vat
palvelemahan fiässä armeijassa s a ­m
a n l a i s i l l a oikäulcsiUa e i l i s t en h i t l e -
riläisteh pyöveli^h^ kanssa j a vielä­pä
olemaan heiääii ivallassaankm. S i ­tä
.paitsi P l e v e n l n ^ s u u m i l t e l m a n m u ­k
a a n s a k s a l a i s i a ^ ^ t a j o u k k o j a majoi­tetaan
Ranäka2ui°'''Ja m u i h i n Länsl-
Euroopan m"aihln: •-' '
P l e v e n i n suunnitelma panee L a n s i -
E u r o o p a n ' maiden^työväen kammet­t
a v a k s i kilpa^a^etstuiksen Ja k u r j u u ­den
t a a k a n ; sie t u d t u l l e s s a an S i v i i l i -
teollisuuden : s u p i s t u m i s e n j a yleisen
militarisoimisen,'.t. Tämän s u u n n i t e l ­m
a n toteuttamisen tarkoituksessa
amerikkalaiset - m i l i t a r i s t i t vaativat,
että Länsi-iEufoopan maiden h a l l i ­tusten
o n ensi kesään mennessä muo­dostettava
40 d i v i s l o n a a j a lisättävä
täydellisesti onnistamaan. .
Pieniä fiavaintoja
Edmontonista
Edmonton; Olen o l l u t täällä E d ­montonissa
: y h d e n kuukauden,; m u t t a
e n ole vielä havainnut täällä m i p -
käänlalsia suomalaisten y h t e i s p y r i n -
nöitä. Täällä on k u i t e n k i n useita
suomalaisia perheitä. Joista J o i t a k in
tuxmenUn. (En k u l t e n k a / a tiedä n U n -
kä aatesuunnan ihmisiä h e lienevät.
Täällä . o n kuulema useita hUJan
Suomesta saapuneita'perheitä. Niistä
e n k u i t e n k a a n ole t a v a n n u t k u m y h^
den emännän. H a l u a i s i n kyllä t u t u s ­t
u a h e i h i n , mutta tällaisessa suiur-kaupungissa
o n v a i k e a päästä tietä­mään
missä k u k i n a s u u j a yleensä U i ­miset
asuvat l a a j a l l a a l a l l a.
m m a t ovat o l l e e t . h y v in sekavia. T ä l ­lä
k e r r a l l a o n h y v i n k a u n i s t a Ja l e u ­toa,
m u t t a o n o l l u t j o a i k a p a k k a s l a -
km.
L a u s u n p a r h a a t uuden 'vuoden ter­veiset
k a i k i l l e V a p a u d e n l u k i j o i l l e se­kä
V a p a u d e n Ja L i e U n henkilökun­n
a l l e . P a r h a i n t a taistelutarmoa maa­i
l m a n r a u h a n p u o l e s t a ! — E l i s a S a l o ­nen.
J O S K U S S Y X T & O X A ^ S I JA
gaotemn asukaa. oslenä IhddkaUnu
p u n isännälle j a s a n o i tuoneensa ne
pt&elintytöiUe.
• E l k e i n , o i k e i n p a l j o n kUtoksia-,
s a n o i o i n l s t a j a k u m a x ^ "usköl
että h e o v a t ansainneet tämän k u n ;
n i a n . * '
««Vat k u n n i a n ! ^ Hutta*minä luulla^
että h e o v a t k a i k k i kuolleet."
LIKUNTO EI AUTTANIJT
(Lääkäri: i B i o l e initSäh mttufa keiilf
noa^ lUkaräsvan m^nirttämiseett^khiiF^!
a l i t u i n e n r u i i m i m i u i m n t o ; ^ '<^^
a t t e päästä eroon r a i s v a s t a n n e o n t e i|
dän s a a t a v a riittävästi U i k n n t d a .
(Potilas: S e o n hö^nttpöly^ slUä m l ^ ,
n U n v a l m o l l am o n kaksinkertainen^
l e u k a v a i k k a hänen l e u k a n s a s a a a l i -
t u i s e s t i l i i k u n t o a , e l l e i (hän syä niin^
s i t t e n hän p u h u u .
Leivän ja maidon
hinnat kohoavat
taas Suomessa
Helsfaiki. (VS) — V a k a u t t a m i s d h -
j e l m a n seurauksena poisti valtioneu­vosto
t u k i p a l k k i o t erinäisiltä m a a t a ­l
o u s t u o t t e i l t a j a o n n y t määrännyt
uudet enimmäishinnat erinäisille
tuotteUle, •
K u l u t u s m a i d o n h i n t a tulee nouse­m
a a n 2 m a r k k a a l i t r a l t a , e n s i l u o k k a i ­sen
emmentaljuuston 85 m a r k k a a k i ­l
o l t a , . K e r m a n h i n t a jää entiselleen.
Myöskhi v i l j a n h i i m a t nousevat seu­r
a a v a s t i : Ranskanleipä S m k kappale,
tuore ruisleipä 3 m k . 400 g r ,n leipä,
näkkileipä 8—9 m a r k k a a kilo. M u u t
leipälajit samassa suhteessa.
aseistuksen tuotantoa 25 p r o s e n t i l l a.
Vieläpä t a a n t u m a n seurauksia k a t a s -
t r o f i s i k s L . : L u o n n e h t i e n (Länsl-Euroo­p
a n maiden, nykyistä taloudellista t i ­l
a n n e t t a " C r i s t l a n Science M o n i t o r"
l e h t i päättyi ( h i l j a t t a in SUhen. että k U -
.pa-aseistuksen J a t k u m i n e n Länsl-Eu­r
o o p a n maissa saattaa " E n g l a n n i n j a
R a n s k a n talouden v a r a r i k k o o n ".
LänsiMEuroopart maiden demo­k
r a a t t i s e t p i i r i t p a l j a s t i v a t Plevenin
s u u n n i t e l m a n agressUvlsen olemiiksen
Jo s l l l o m , k u i n se Ilmestyi päivänva­l
o o n . Länsi-Euroopan maissa kohosi
k a n s a n suuttumuksen aalto. K a n ­s
a n lilklkeeseen Länsi-Saksan aseis­t
a m i s t a v a s t a a n y h t y i p o l i i t t i s i l t a nä­kökannoiltaan
a i v a n e r i l a i s i a ihmisiä.
Yksistään Ranskassa äänesti (Länsi-
S a k s a n aseistamista v a s t a a n y l i 7 m i l ­j
o o n a a henkeä. Tämän l i i k k e e n , k a s ­v
a v a voima osoittaa sitä, että vapaut-tarakastavat
kansat, j o t k a ovat itse
kolceneet viime sodan j a n a t s l l a l s t en
r a a k a l a i s t e n sorron k a u h u t , eivät s a l li
slbä, että P l e v e nm suunnitelma m u u t ­t
u i s i Uudeksi M u n c h e n l k s i sodanUet-sojUle,
Metsätyöläisten
union ensimmäinen
vuosiltokous
P o r t A r t h u r . Canadan Metsätyö^'
Iäisten U n i o n (Canadian «umon. of
Woodworkers — C U W ) _ T h u n d e r B a yn
osaston <No, 1 ensimmäinen vuosiko.' -
kous p i d e t t i i n täällä Joulukuun 22
pnä. E d u s t a j i a o l i 16 e r i ytotiön käm;'
pUtä;. S e n lisäksi o s a l l i s t u i kokouk-seen'
yksityisiä u n i o n Jäseniä J a osas­t
o n t o i m i t s i j a t.
•Kokouksessa hyväksyttita uusi
palkkasopimusehdotus. Jossa m. m.
katkaisuboonus o n l U t e t t y varshiai.^
seen katkaisumaksuun. Myöskin • s i i ­nä
esitetään k a t k a i s u - , ' a j o - y,m'.
p a l k k o j e n k o r o t t a m i s t a J a korjausten
tekemistä mittaukseen. : Alimmaksi
päiväpalkaksi ehdotetaan $10.00.
Työläisten oikeuksia käsittelevässä
vuosikokouksen lausunnossa a r v o s t e l -.
l a a n a n k a r a s t i nykyisiä toimenpiteitä,
j o i l l a yritetään työläiset pakoittaa.
liittymään yhtiöiden k o n t r o l l o i m a a ni
u n i o o n j a sitä että työläisiä musta-l
i s t a t a a n k u n n e v a s t u s t a v a t tällals-'
t a epäoikeutettua menettelyä yas-v
t a a n .
K o k o u s myöskin t u o m i t s i O n t a r i o n '
työsuhdelautakuiman menettelyn
Woollings yhtiön työläisten edustus­oikeus
kysymyksessä, k u n s? kieltäytyi '
a n t a m a s t a O U W : l l e edustusoikeutta^.
v a i k k a s i l l e t o d e t t im u n i o n edustavan ^
y l i 70 p r o s . m a i n i t tm yhtiön työläisis--
tä.
s o p i m u s yhtiöiden j a C o o p e r i n ' u n i ­o
n välillä tulee J u l i s t a a mitättömäksi
J a . C U W v a a t i i ettei.mitään chek-off
menettelyä sen hyväksi saa käyttää.
K o k o u s myösktokehOitti k a l k k ia
J a t k u v a s t i tukemaan v i i d e n suurval­l
a n rauhansopimusvaatlmtista Ja y s ­tävällisten
kauppasulhteiden rakenta-;
m i s v a a t l m t i s t a .
Myöskin v a a d i t t i h i J u l k i s t a kuulus-i
telua, e l i n k u s t a n n u s i n d e k s i n suhteen.;
Il
1
Latviassa pitkästi
autobussillnjoja .
V i i m e k s i annettujen tietojen m u ­k
a a n o n L a t v i a s s a autObussilinJoja
yhteensä 8.000 k m . ' V i i d e s t S k y m m c -
nestäkuudesta piiristä o n s u o r a yhteys
R i i k a a n . 'Viisi vuotta sitten Lat­v
i a s s a olioväin k a k s i t o i s t a bussilinjaa
Joiden y h t e i n e n pituus o l i t u s k i n t u ­h
a t t a kilometriä. .
PÄIVÄN PÄkim
Raulian vailto vilian olympialaiset?
aikana enemmistö meistä on Suomesta lähtenyt. Samalla kertaa tä­mä
korostaa täkäläisille maanmiehillemme täällä nyt vietettävän C a ­nadan
ja Neuvostoliiton ystävyyskuukauden tärkeyttä ja merkitystä
•7- sillä Canada voisi myös c<lulHsesti käydä kauppaa Neuvostoliiton
kanssa.
O l y m p i a k i s o j e n vuosi o n käsillä ja
n o i n y l i m a l k a i s e s t i a s i a n ottaen v o i .
d a a n sanoa, että k a i k k i a l l a m a a i l m a s ­sa
valmistaudutaan osallistumaan
H e l s h i g i n o l y m p i a l a i s i i n/
, K u t e n tiedetään, pitäisi olympia­l
a i s t e n perusolemitksena olla (kanso­j
e n veljeyden j a ystä-vyyden l u j i t t a -
m i n e h Ja j u u r i sitä myöskin m a a l i -,
m a n ihmiset niistä odottavat.
K u i n k a s i t t e n käy se nähdään itse
kisoissa Ja huomattavassa määrässä
j o -vähän ennenkin. Tähänastiset
" t a i v a a n m e t k i t " eivät k a l k k i ole s u i n ­k
a a n t o i v o r i k k a u t t a herättäviä. J o s k in
o n huomattavasti s e l l a l s i a U n merk-kejä.
Jotka saavat r a u h a a rakastavien
Dimisteri mielet lämpenemään.
- 'Huonoja Ja o l y m p i a t a i v a s t a synkis-
.täviä'merkkejä ovat sellaiset toimen­piteet,
että olympiakisojen järjeste­lyistä
huolehtivasta komiteasta on
k a r k o l t e t t u sellaiset rehdit u r h e i l u,
miehet, kansainvälisen r a u h a n J a v e l -
Jej-den puolustajat, k u i n Y r j ö EiSne y .
m,
K o k o kisojen Järjestely, myöskin
Suomen T U L : n osallisturoisen puo­l
e s t a o n jäänyt L e s k i s e n y m . enem­män
tai vähemmän Aatu-vainajaa
i h a n n o i v i e n , " k i s a t e n t r a a l i l e n " — k u ­t
en Suomessa sanotaan .— h a l t u u n ,
Joiden sydämet nykyään pomppoUevat
läntisen "isäntämaan" sormen mää­räämässä
tahdissa.
. k u t e n tiedetään, o n "isäntämaan"
s u u r t e n sotamiljoonerien kaikkien
ponnistusten pohjana Ja perustana
varustautuminen sotaan, v i h a n k y l ­väminen
J a s o t a h y s t e r i an lietsominen.
Jotta k a n s a t -saataisiin v a s t a a n p o t k l -
m a t t a l u o v u t t a m a a n yhä u u s i a Ja u u -
s i a m l l j o o m a murha-aseiden v a l m i s -
tukseen., ,.>i.rv ':\
K a i k k i i h m l s k i i n h a n v i h o l l i s e t , r a u ­h
a n Ja v e l j e y d ^ - k a n u h o k s u j a t , Jotka
toivovat saavansa l i k a i s e n työnsä p a l ­k
a k s i m i i r u j a - J o t k a tippxnrat isoisten
pöydiltä, rientävät puolestaan teke­mään
k a i k e n estääkseen olympialaiset
muodostumasta; Jauhan Ja veljeyden
a s i a a v o i m a k k a a s t i edistäviksi m a a i l ­m
a n n u o r i s o n rklsoiksl.
' K u t e n Agapetuksen " S y n t i p u k i s s a"
s y y t e t t i i n K o i k k a l a i s t a , syytetään täs­säkin
k u t e n kaikessa mUussakm N e u ­vostoliittoa,
syytetään v a i k k a e i syyt­tämistä
o l i s i k a a n . -.
Otetaanpas myt. v a i k k a Toronton
sotainen V a p a a S a i m.
(Ensin se p a l o i t t e l i j a uhkaUI, k u i n ka
"ryssä" m u k a saattaa t u l l a Ja p a n na
h u l i n a k s i k o k o olymplatouhun, v a l kr
k a se ixyHin tiesi-ettei "ryssä" ole p a n ­nut
h u l i n a k s i . ' m u u a l l a k a a n , v a a n e t ­tä
ne h u l i i i s k s l ^ p a n l j a t ovat koko­n
a a n toiselta' p u o l e l t a maailmaa. Ja
että "ryssä" o n useampaan kertaan
esittänyt k a i k e n l a i s t e n tappovälinei­den
v a h n l s t a m l s e n J o p e t t a m i s t a Ja e n ­t
i s t e n k i n torrakoiden romuttamista
o i k e i n Joukkomitassa,
K u n sitten saapui Ihnoltus, että
Neuostolllton,olympiakomitea on t e h ­nyt
myönteisen päätöksen o l y m p i a k i ­s
o i h i n o ^ n o t o s s t a — Joka m a a i l m an
urheilupiireissä Ja rauhan ystävien
keskuudessa nostatti suuresti Innos­tusta:
— i n n o s t u i , se entistä k i i v a a m ­m
i n p a r j a a m a a n iNeuYOStoillttoa.
K a t e e l l i s e n a siitä, että neuvostohal­l
i t u s varaa koko maan nuorisolle
melkeinpä r a j a t t o m a t mahdollisuudet
r u u m i i l l i s e n k u l t t u u r i n h a r j o i t t a m i ­seen
J a pahansuopana sekä ilkeämie­lisenä
s i k s i , että nuevostomaan nuo­r
i s o n osanotto o l y m p i a l a i s i i n lisäisi
suuresti n i i d e n arvoa Ja merkitystä
r a u h a n v o i m i e n hyväksi, se nimittää
j o u l u k u tm 29 päivän Pekka-vuodatuk-sessaan
neuvostourhellljolta v a l t l o u r -
h e i l l j o l k s i j a a m m a t t i l a i s i k s i^
Todellisuudessa siinäkin o n t u r k k i
käännetty n u r i n , siliä Juuri Vapaa
S a n a n Uiannoinuissa "isäntämaassa
u r h e i l u k u t e n k a i k k i m u u k i n . o n p a n tu
palvelemaan r a h a n t e k o t a r k o l t u k s i a j a
"tähdet" ovat järjestään palkattuja
suuruuksia, Neiivostoniaan nuorisol­l
a ei o l e t a r v i s sellaisseen turhellun
häpäisemiseen,
( k a i k e n lisäksi P e k lm el ole saanut
h i l l i t y l c s i pahaa sappeaan edes n U n
p a l j o n , että o l i s i a n t a n u t Jäädä n a t s i -
petojen kanssa käydyn Ja V k u r j a s t i
hyökkääjiUe päättyneen sekä. S u o ­men
k a n s a l l e s u u r i a kärsimyksUl t u o t ­t
a n e e n "Venäjän v a l l o i t u s s o d a n " a i ­kaiset
asiat pöyhimättä, .
Se heittää, o l y m p i a l a i s t e n b h t i ^ t u -
m i s t a häiritäkseen, l i k a i s e n valheen
suustaan sanoen: " . . , S t a l i n y r i t t i J o ­p
a p o m m i t t a a (Helsingin olympiasta­d
i o n k i n möyhyksi".
P e k k a m i n k u i n k a i k k i ' m u u t k i n t i e ­tävät,
että Jos S t a l i n olisl"yrlttänyt"
p o m m i t t a a s t a d i o n i n j a v a i k k a koko
Suomen möyhyksi, i^lln sitä e l _ o l i si
mikään m a h t i m a a i l m a s s a vöhiut s i i ­tä
estää, sillä tosiasiassa S u o m i h a n o l i
käytännöllisesti katsoen kahteen e r i
otteeseen — molempien sotien lopuss-sa
— .'ryssän kämmenellä"."
E t t e i stadionia'enempää k u i n m u u ­t
a k a a n s u o m e a p a n t u möyhyksi, J o h ­t
u i kokonaan neuvostokansan Ja s en
J o h t a j i en Inhinllllsyydestä J a ystävyy­destä
k a l k k i a kansoja kohtaan, h u o U -
m a t t a siitä k u i n k a kelvottomien joh­t
a j i e n määräysvallan a l l a n e elävät­k
i n .
S a m a vihankylvö J a y r i t y k s e t estää
M y m p i a l a l s t e n onnistvuninen niiden
p e r u s t a r k o i t u k s e n mukaisesti o n s i t ­t
e n j a t k u n u t edelleen .Vapaa Sanasi
sa, v a i k k a sääskeh ääni el taivaaJseen
k u u l u k a a n .
T a m m i k u u n 3 pnä se J u l k a i s i etu-s
i v i U l a i>aksun valheen otsikolla
'^Ryssät .kieltävät olympiasoihdun".
J u t u s s a , minkä alkuperässtä e l m a i ­n
i t a , k o s k a v a l h e i d e n alkuperästä el
yleensä käy puöiumhien, se tietää ker­t
o a k u i n k a Venäjä " a n t o i k i e l l o n , et­t
e i olymplasolhtua saa k u l j e t t a a Ve-liäjän
taikka sen nukkevaltioiden
k a u t t a . . . "
T o s i on, ettei tällaista kieltoa ole
a i m e t t u eikä l u p a a ole pyydetti?kään.
Päinvastoin o n a s i a . lElaUhanystävät
ovat esittäneet, että olymplasoihtu
t u o t a i s i i n i H e i s l n k a n e r i maiden'läpi,
kansandemokratioiden J a Neuvostolii­t
o n k a u t t a — t a i s i t t e n Jkahta tietä,
edellämainittua Ja LänsirEuroopan
k a u t t a , molempien viesliett^s^^
s i t t e n y h t a i k a a s t a d i o n i l l e . ' .,
K u n sie e i o l l u t "isäntämaan" tar­k
o i t u k s i i n soveltuva toimenpidet Ja
k u n " k i s a k e n r a a l i t " tahtoivat kanso­j
e n vaatimusten edessä peittää p i ­meät
tarkoituksenssa, määräsivät he
s o i h d u n tuotavaksi lentoteitse R u o t ­s
i i n , Josta se s i t t e n vasta kuljetetaan
m a a t a myöden Suomeen ja stadionil­l
e , ' - ' [ .;;.-'-^ • ••. y .
(Mutta -vjiäryyttähän v o i d a a n edis­tää
vato v a l h e i l l a J a s i k s i JuUri Pekka
ei v o i k a a n hetkeksikään luopua v a l ­heiden
viljelemisestä.
K a i k e s t a huolimatta, maailman
jpunsojen v o i m a k k a a n painostuksen Ja
p o i m l s t e l u n a v u l l i r — sodanlletsojaln
k a u h u k s i — H e l s i n g i n olympialaisista;
tulee muodostumaan rauhanolympia-l
a l s c t . — k u l k u r i . .