Vapaus, July 12, 1924

              Sivu 2 Lauantaina, heinäkuun 12 p. — Sat, July 12
AA
I
i
YAPAKS Anarkistit pahalla tuulella
KrÄS?Ä.1oir^Ä1?'iaSi2:j Anarkistit, syndikalistit ja muut . a m , „ l a L ^ ^ k ^ i -
ONNI SAABI ABVO VAA2A j^et ainek-^ftt pitivät äskettäin yhteisen kokouksen Ber-
^ Vasi&ava . ToimitU5a?alainen | jji^j^^ä, jossa piti vaadittaman valtiollisten vankien va­V
A F A US pauttamista Saksassa, mutta joka itse asiassa inuodos-
( L i b e r t y )
The only organ of FjnniBb Worker8 in
Auki tpien ovet
Bttorday.
T> t . 'tui Venäjän neuvostohallituksen parjaamistilaisuudeksi.
Itoed in Sudbttry. Oni.. every Taeaday. Tbursday and iAmerikan suomalaisten syndikahstjen • äänenkannattaja j^,^^
iindustrialisti kertoo kokouksen menosta seuraavaa:
"Tdvertisin^ rates 40c per coL inch. Minimum cbar^e | ^Kokouksen avasi tunnettu ^yndikali^li Auj^ustin
for single ins^rtion 75c. Diäcount on sUnding advertise-; (^fju(.},y (j(,J;a on m. nu kirjoittanut I. \ \ . W :n kustan-ment.
lr:e Vapaus is the be=t advertising medium 'kj^jan tWorkers and Peasants of Russia»». Seu-
' raavaksi puhui svndikalislisen kansainvälisen sihteeri,
Canadaan yksi 11":%^^}^^^^. J2.25. kolme kL Fritz. Kater. Sen jälkeen puhui Berthold Cahn. Nel-
11.50 ja ykji kk. 75c.
the Finnish l^eople in Canada.
Tunnettu amerikalair.en sosialisti-veteraani
Eugene Debs on julaissut
vetoomuksen Amerikan vankiloissa
iru^^en poliittisten vankien puoles­ta.
Vetoomuksessa sanotaan:
<Hyvin laajasti on vallalla käsi­tys,
että vankiloissamme viruneet
poliittiset vangit ovat kaikki vapau­tuneet
Kuitenkin ort vielä toista
sataa pidätyksissä voittoilijäin van-kiluolissa.
Jokainen poikkeuksetta
• I S ^ O M a ^ ^ S m e ' ^ k . j l ? r " " ° ' Y l d y s v a l l o i s t a Venäjille karkoiteltu
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, j Knima Goldman. \'oimakkaassa puheessa;
jäs puhuja oli anarkisti Paul Albrecht, ^ " r a a v a k s i ^ „ ^y^jg^j^g^^ . ^ . ^ ^ ^ ^ j ^ ^^
anarkisti,
eessaan leimasi
paitsi asia.miesten joilla on_talcaukset^
Ilmctushint£ kerran julaistuista ilmotuksista 40c
palstaiuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista.
Joiden tek.stiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
«Jennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c lisää jokai-lelta
muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset oOc kerta,
fl.OO kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta,
13,00 kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. Ha-rataantieto-
ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kolme
kertaa. Tilapäisilmotuksistä pitää raha seurata_iflukana.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan­tain
lehteen torstaina keila 3.
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
u second class m»itter, • .
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Building
Lornp St.. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury.
One.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
hriep efnne. kir.iottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Herrat senaatttorit ja rautatie-kysymys
Suunnitelmat muutamien haararatojen rakentamisek­si
hallitirksen kontrollin alaisena olevan Canadian Na­tional
raulatiesysteemin yhteyteen ovat tulleet löydyiksi
alas senaatissa. Haararadat eivät olisi kysyneet kovin­kaan
raskaita kustannuksia ja sitä paitsi ne öH suunni­teltu
sellaisille alueille, jotka tarvitsevat kipeästi liiken­neyhteyttä
muun maailman kanssa. Ratojen kannatta-vaisuus
piti olla taatun, vieläpä tulevan tukemaan jo en
riestään hallituksen käsissä olevia ratoja. Mutta herrat
senaattorit panivat rakennussuunnitelman pöydän alle.
Porvarillinen politiikka on feierää peliä. Canadan
senaatin pitäisi kaikissa asioissa tavallisen periaatteen
mukaan valvoa maan ja yhteiskunnan yleistä parasta,
mutta tässä kysymyksessä on se toiminut puhaasti Ca­nadian
Pacific rautatieyhtiön etujen mukaisesti. Äs«
keitain nosteltiin parlamentissa kysymys tutkimuksen
toimittamisesta sen suhteen, kuinka monta senaattoria
on j]. P. R. yhtiön osalclceen omistajana ja mitkä pyat
yleensä senaatin ja Canadian Pacific rautatieyhtiön vä­liset
suhteet. Senaatin menettely Canadian Pi^ifid ra­dan
kilpailijana esiintyvän rautatieverkon vastustami­sessa
pitäisi nostattaa yhä päättävämpään vaatimuk­seen
senaattorien ja C. P. R. yhtiön suhteiden tutki­miseksi.
Rautateiden rakentaminen Canadassa on tapahtunut
maailman häikäisevimmän keinottelun merkei3sä. Jos
kyse<!8sä olevien haararatojen suunnitelmiin on liitty­nyt
keinoUeluiarkotuksia, niin varmastikaan eivät her­rat
senaattorit ole hylänneet suunnitelmia sen takia^ He
ovat päinvastoin uskollisesti käyttäneet haUitusyältaan-sa
sen ryhmän eduksi, joka jo ihmisijän on'suorittanut
Iceskeisinsä osaa näkymättöirjässä hallituksessa Caha-
Kominternin V kongressin avaus
Kommunistisen Iiiternatsionaalen V kongressin aya-jaistilaisuudesdB
piti Kdnuiiternin pääsihteieri tov. Ko-larov
seuraavan avajaispuheen:
«Toverit! Viidennen kerran kokoontuvat kaikkien
maiden vallankumouksellisten, työläisten ja talonpoi­kain
edustajat Sosialististen Neuvostotasavaltojen Lii­ton
punaisessa pääkaupungissa käsittelemään ja päät­tämään
niistä kysymyksistä, jotka työläisten ja talon­poikain
vallankumouksellinen liike asettaa päiväjärjes­tykseen
kapitalistisissa maissa.
Edellisestä kongressista heid^ erottaa puolitoista
vuotta. Tänä lyhyenä aikana on sattunut mitä suuri-merkityksellisimpiä
tapahtumia. Kommunistisen Inter-natsionaalen
ja sen jolitamain osastojen on tullut käydä
taistelua monilla rintainilla. Tässä taistelussa sen on
onnistunut saavuttaa huomattavia voittoja, mutta se on
joutunut myös kärsimään raskaita tappioita ja anta­maan
suuria uhreja.
Valessamme kongressimme meidän on annettava
ensimäinen sana tappioillemme ja tällöin lämä ensi sa­na
on lausuttava suuren johtajamme V. I. Leninin me­nettämisestä.
iTällöin kaikki nousevat seisaalleen ja
orkesteri soittaa surumarssin).
Toverit, Kominternin on myöskin menettänyt yhden
ensimäisistä Venäjän sosialidemokraattisen puolueen
perustajista ja samalla Bulgarian Yarihah vallattkumo-uksellisen
puolueen perustBJantov. Dimitri Blagojevin.
(Kaikki nousevat jälleen, orkesteri soittaa haulausmars-eih).
Edelleen meidän "bn muistettava niitä työläisiä ja
talonpoikia, jotka ovat tuhoutuneet avoimessa vallanku­moustaistelussa
ja tyrmissä ja jotka porvarilliset tei-laajat
ovat tuominneet kuolemaan. Mutta meillä ei
ole vain näitä surullisia oteamisia, me ilolla huomau­tamme
Kominternin suurista saavutuksista tällä lyhyel­lä
- djalla. Meidän, puolueemme kaikissa^ maissa ovat
lujittuneet. Komintern ;8eisoo lujana ja katsoo rötice-asti
tuleviin tapahtumiin,:Juottaen^ilopulliseenv
Julistan Kommunistisen Intematsionaalen viidennen
yleifimaailmallisenkongressm avatuksi.»
jhän Venäjän nykyisen verisen menettelyn.»
Silloin kun sellaiset henkilöt kuin Emma Goldman
ja anarkistien sairasveriset aateveljet puhuvat, on itse
vika tavallisesti näkövoimassa sen sijaan, että se olisi
moitittavassa esineessä. On muistettava, että anarkis­tit
vihaavat neuvostohallitusta kuten yleensä kaikkia
hallituksia siitä periaatteellisesta syystä, että anarkistit
eivät suvaitse kerta kaikkiaan minkäänlaisia hallitusta.
Heidän käsityskantansa mukaan ihmiset voivat elellä
kukin omaan laskuunsa ilman kokonaista, järjestettyä
yhteiskuntaa ja ennen kaikkea ilman hallituskoneistoa,
joka esiintyy koko yhteiskunnan järjestävänä voimana.
Kun Emma Goldman joutui lähtemään Amerikasta, ku­vitteli
hän Venäjää sellaiseksi anarkistien ihannemaaksi,
jossa millään ei ole mitään väliä, joten siellä anarkis­titkin
näkevät ihannoimansa yleisen edesvastuttomuu-den
tilan koittaneen.
Mutta Venäjälle päästyään tunsi Goldman sen jär­jestetyn
kurin, vieläpä ankaran kurin maaksi. Työvä­en
valtuuttamat virkailijat pitivät huolta siitä, että
tsaarin kätyrit ja muut vastavallankumoukselliset ei­vät
saisi järkyttää nuoren lyönvaltakunnan vielä nuor­ta
perustaa. Emmakin näki, etteivät Venäjälle olleet
päässeet valtaan anarkistifeet aatteet, vaan järjestyneen
köyhälistön luja valtiovalta. Ja tämä sama Emma, jo­ka
kaikesta kiihkoilustaan ja ryntäilystään huolimatta
koko elinaikanansa oli lausunut tuskin yhtään loogil­lista
ajatusta työväen vapaustaistelun hyväksi Ameri­kassa,
vielä vähemmin toiminut järjestyneiden työläis­ten
riveissä, tämän me nyt kuulemme työkseen parjaa^
van Venäjän kovia kokeneen kansan taistelua kaivatun
vapautensa toteuttamiseksi ja turvaamiseksi.
Ja Jndustrialislin marakattihenki matkii Päiväleh­den
ummehtuneesta kirjapainosta anarkistien edesyas
tuttonla parkua «bolshevikien hirmuvallasta.»
dän jatkuvaan ja katalaan vankeu­teensa.
«Kaikkien näiden rikollisina pidä­tettyjen
työläisva.nkien joukossa er
ole ainoatakaan, joka olisi syyllinen
rikokseen; ei ainoatakaan, Jota e?
olisi tuomittu väärien ja ostettujen
todistusten nojalla, tai tekaistujen
syytösten perusteella, tai JonTcun
julman lakitekeleen nojalla, joka on
erikoisesti laadittu tätä julmaa tar­koitusta
varten ja jotka rikkovat
han ja todistuksen murtumattomas-ta
oikeudentunnosta, se«ä AmerlKan
työväestölle ikuisen häpeätahran.
«Ellei Amerikan työväestö olisi
kuollut ja tajuton tarmokkaimpia
kannattajiaan ja rohke^npia puolus-tajiaan
vastaan; ellei heitä olisi pai­nettu
pelkurimaiseen välinpitämät­tömyyteen
ja velvollisuuksiensa lai­minlyöntiin,
nämä työväen luokan
vapaustaistelun marttyyrit eivät oli­si
yhtä ainoaa vuorokautta siellä,
missä he nyt ovat, j a mitä minuun
itseeni tulee, jos minulla olisi voi­mia,
repisin omin käsin maahan hei­tä
sulkevat helvetilliset vankilamuu­rit.,
«En vähimmässäkään määrin vä­litä,
ovatko nämä miehet i . w. w:Iäi-siä,
kommunisteja, anarkisteja tai
mitä muuta hyvänsä. Minä olen sa­moilla
ehdoilla jokaisen heidän puo­lestaan.
«Ei yksikään miehen nimeä kan-
Yhdysvaltain ja jokaisen valtion pe- tava voi olla tyytyväinen tai rauhas­sa
itsensä kanssa, niin kauan kuin
yksikään hänen viattomista veljis-tään
kuihtuu vankilamuurien sisäl­lä.
»
rustuslakeja.
«Näiden työväenluokan vankien
julma ja armoton vaimoaminen muo­dostaa
jokaiselle heistä kunnianau-
Uponneet saksalaiset sotalaivat
Viime aikoina on Englannissa ryh-* ja «Hindenburg», joka painaa 27,
dytty suuremmoiseen i>elastustyöhön 000 tonnia, saataneen kohotetulcs'
nostamaan uponneita saksalaisia so
talaivoja Scpa Flovin lahdella.
Tämä lahti sijaitsee Orkney-saar-vupden
kuluttua, oltuaan veden alit
5 vuotta.
Tässä työssä käytetään, iroonistp
ten eteläpuolella. 'Sitä ympäröivät kyllä, muuan muassa erästä saksa-monen
monituiset saaret, jotka te laista nostokurkea, jonka nostovoi-kevät
sen turvalliseksi satamapaikak-1 ma on 4,000 tonnia.
Uusia kultakaivoksia
Viimie aikoina on ollut tavallista enemmän puhetta
kulta-alueiden kejiittämisestä Ontariossa. Meidän ny­kyinen
kaivosrainisterimme rummuttaa työkseen liuäien
pääomien sijotuksista kaivosyrityksiin. Itse kansaakin
koetetaan, saada innostumaan Ontarion sijotusmahdolli-suuksiin.
.
Ja sijotuksia tehdään. Mutta kultalähteet tämän
kiihkon yhteydessä ovat siirtyneet suurelta osalta To­rontoon,
Siellä toimii lukuisia eri firmoja, jotka myy­vät
osakkeita senkin seitseniiänläisiin kaivosyrityksiin
Ontariossa. Osakkeita vaihdrtaar) ja myydään ja kaikki
ovat sij ottavinaan uusia pääomia Ontarion kultakai­voksiin,
vaikka itse asiassa heidän rahansa jääyät suu­relta
osalta torontolaisille keinottelijoille. Lasketaan,
että noin 80 prosenttia osakkeiden oston kautt^ tehdyis­tä
«sijotuksista» oh jäänyt osakekeinottelijaih tas^kui-hin.
Vain parikymmentä prosenttia jää ehään kaivos-teolHsuujden
kehittämiseen ja sekin tavallisesti sellai­sella
pohjalla, että jo ennakolta saattaa nähdä yrityk­sen
epäonnistumisen.
Keinottelijat ovat huomanneet, että kaikkien tuot­tavin
ja varmin kultakaivos on tyhmä ja tietämätön
kansa, niin kauan kun se ehdoin tahdoin antaa keplo­tella
itseltään rahat viiineistä senttiä myöten.
Alin palkka ja työtehoisuus
Ne henkilöt, jotka ovat pitäne** melua Canadan
kunnollisista työpalkoista, saavat seuraavasta oivallis*
ta miettimisen aihetta:
Edmontonin unioitten keskusneuvoston raportista,
jonka neuvoston järjestyskomitea äskettäin esitti kes­kusneuvoston
kokoukselle, ilmenee että Edmontonin
kaiipunkiin hiljattain perustetun Creosoötaus-yhtiön
työmaalla työsuhteet ovat kerrassaan kurjat ja palkat
niin pienet, että niitä voi tusldn palkaksi nimittää.
Urakkamiesten palkka nousee ainoastaan 60.. 70.. 80
senttiin päivässä, samalla kun sekatyön tekijät $aavat
40 senttiä tunnilta. Järjestyskomitean puiieenjohtaja
sanoi, että ratapölkkyjen kuorimisesta maksetaan 2 1/2
senttiä kappaleelta^ Kuorimistyössa midiet työskentele­vät
parittain ja päivän kuluttua kaliden miehen välillä
jaetl^vas!^ kokonaissummasta tulee tuskin 80 «enttia
miestä päälle. Miehet, joilla on perihe elätettävänä
ja jotka oVat sangen haluldcaTta tiekemään työtä, oyät
pyrkinert työhön 'Creosootaus ^^tröUe, uratta nyt hb-rää
kysymys voiko sellaisten t)M) ja paMasuhteiäen
vallitessa elää kunnoUisesii?
si keskellä myrskyistä -merta ja sen
on pituudeltaan noin 20 km ja le
veydeltään 10—15 km.
Näistä syistä se valittiin sodai
aikana brittiläisen laivaston keskus-kohdaksi.
Marraskuussa I&IS se
järjestettiin vallattujen saksalaisten daan hajoittaa pohjassa kappaleiks
iSuurin osa laivoista on Vajonnut
120 jalan syvyyteen ja peittynyt
hiekkaan. K-ulungit tuti*rat olemaan
suuret, mutta vastaavatko ne hyö­tyä?
Jos noiden laivojen katsotaar
haittaavan merenkulkua, niin ne voi-
Kansalaiset, nimi, jonka olette an­taneet
opistollenne, riittää osoitta­maan,
että tunnette tulleen vilk-kaamipan
ajattelun aja*j. Olette an­taneet
opistollenne nimeksi «Elvyn-tä
» epäUemättä siksi, että tunnette
olevan käsillä ajan työntää syrjään
yön haamut j a suoristautua, valmii­na
puolustamaan ihmidiengen oike­uksia
ajattelun ja tasavallan vihol-lisiä
vastaan, eriskummallisia vapaa­mielisiä
vastaan, jotka'eivät kuulu­ta
vapautta muuta kuin vapautta it­seään
vastaan.
Olen rajoittunut vain korostamaan
jaloa ponnisteluanne ja onnittele­maan
teitä yrityksessänne. Olen
tehnyt tämän ilolla j a niin harvoilla
sanoilla kuin suinkin mahdollista.
Sillä olen pitänyt haitallisena vii­vyttää
teitä vaikkapa vain hetkenkin
kuulemasta Jaiiresin kantavaa ään­tä,
(Jaures näet puhui samassa t i ­laisuudessa).
isia
«n
sotalaivojen keskitysleiriksi.
Mutta kesäkuun 22 p. 19:19 maail­maa
pöyristytti hirveä uutinen, joka
kertoi miltei kaikkien vallattujen
laivojen uponneen meren pohjaan
miehistöineen päivineen.
Vajonneeseen laivastoon kuulu:
50 torpeedonhävittäjaä, 11 taistelu-laivaaf
5 raskasta ristelijää j a 8 ke­vyttä
, risteilijä^. Nyt on ryhdytty
toimenpiteisiin 24 ^^torpeedonhävittä-jän
ja 2 raskaan risteilijän, Hinden-burgin
ja Ceylitzin kohottamiseksi.
. Yksin '^tämän pelastustyönkin ar­vellaan
kestävän 8 vuotta. IJnsimä'
nen laiva, muuan torpeedpnhävittäjä,
joka on 10 sylen syvyydessä, voita­neen
nostaa pinnalle 2:ssa viikossa
ja tehdä siten vaarattomiksi. Täl­löin
kävisivät kustannukset aivai
mitättömiksi verrattuna pelastustyön
aiheuttamiin kulunkeihin.
Kun saksalaiset olivat vankeina
laivoilla, niin voidaan tSydella'^yilä
otaksua, etteivät he suinkaan pitä^
neet hyvää huolta niistä käsittäes-sään,
ettei niitä enää koskaan luo­vutettaisi
- Saksalle. Sentähden ht
hävittivät kaikki,, mrtä vain rajoite­tuilla
työvälineillään hävittää saat
toivat. <Nämä laivat olivat niinmuo­doin
«romutavaraa» jo upotessaan 5
vuotta sitten. Tuskinpa ne ova
enää sitäkään ältuaan koko tämän
ajan meren pahjossa hiekan peittä-miriä.
3-, Tiedon aseet
Jos tuota jonkun Icymmenen sentin -rahaeräfi 'vdi-daan
sanoa palkabi :päiväh työstä, miu on ^ orjan
tasoon vajonneen työläisen •palkka, alin palkka, jota
ilman-kapinaa syrtnytiämättä voidaan tarjota ainoas­taan
sellaisilJe^yoläisine, jotka ovat työttömyydea ja
muiden kapitalismin kitousten tähden jo vajonneet
niin syvälle,-että heissä ei ok «dnottavasti jäleliä työ
kykyisyyttä sön enempää kuin itsepuolustukseenkaan
'tarvittavaa taisteluänergiaa.
Jatkaessaan verkkaista vaellustaan
kautta esteiden' kohti, poliittisen val­lan
ja yhteiskunnallisten voimain
valtausta on proletariaatti käsittä­nyt
välttämättömäksi käydä. käsiksi
tieteeseen ja varata .itselleen ajat­telun
voimakkaat aseet.
Pariisissa ja maaseudulla, kaikki­alla
perustetaan ja lisääntyvät kan­salaisopistot,
joiden tarkotuksena oii
levittää, työläisten keskuudessa, hen­kisiä
rikkauksia, jotka niin kauan
ovat olleet porvarisluokan yksityis­omaisuutena.
,
Teidän ' seuranne, ensimäisen ja
toisen piirin cElvyntä», ^oi? antautu­nut
tähän toimintaan jalolla ja suu­rella
todellisuustajulla. Olette käsit­täneet,
että vain tietieen valkeudes­sa
voidaan toimia meniestyselliksesti.
Sillä mitä on itse asiassa tiede? M i ­tä
ovat mekaniikka, fysiikka, fysio­logia,
biologia, mitä on kaikki tämä
muuta kuin tietoisuus luonnosta ja
ihmisestä taikka tarkemmin sanoen
tieto ihmisen suhteesta luontoon ja
itse elämän ehdoista. Tunnette, et­tä
teille on mitä Buurimmaista merki­tyksestä
oppia tuntemaan «^lamän eh­dot,
voidaksenne alistua vain "vält­tämättömiin
sellaisiin eikä tietämät­tömyyden
ja erehdyksen sälyttämiin
mielivältaisHh ehtoihin, jotka usein
ovat yhtä nöyryyttävää kuin raskai­ta.
Luonnon käskynalaisuus, minkä
tuloksena on plätieettamme rakenne
urheja, uskonnollisia sotia, vainoja,
verilöylyjä, naimattomiiuslupauksia,
inhoittavia tapoja, jotka johtuvat
Vähemman ihmisten ilkeydestä kuin
heidän tolkuttomuudestaan. Jos har­kitaan
kurjuutta, joka on koetellut
onnetonta ihmislcuntaä luola-ajoista
meidän päiviimme asti, niin voidaan
melkein aina löytää sen syy vääräs­t
ä käsityksestä luonnosta ja joista­kin
uskonnollisista .opinkappaleista,
jotka antavat maaUmankaildceudes-ta
kammottavan ja rujon kuvan.
Huono fysiikka synnyttää huonoa
moraalia, ja tämä on oHut syynä sii­hen,
että ihmissukupolvet ovat vuo­sisatojen
vieriessä syntyneet ja kuol­leet
kärsimysten jä murheiden kuri-mossa.
Pitkässä lapsuuskaudessaan alistui-vat
kansat pelon haamujen valtaan,
haamujen, jotka he olivat itse luö-neet.
Emmekä mekään, vaikka olem­mekin
vapautumassa jumaluusoppien
pimeydestä ole siitä vielä kokonaan
vapaat. Taikka oikeammin: ihmis­kunnan
monivaiheisessa ja verlckai-sessa
vaelluksessa on karavaanin
etujoufcfaj jo saapunut tieteen valoi­siin
ilmakehiin mutta jälkijoukot
"vilisevässä pimeän piirissä.
Miten oikeassa olettekäan, kansa­laiset,
asettues^nne karavaanin joh-
. ,. .... toon! Miten visaasti teettekään ja-ja
elimistömme toiminta, on kylliksi notessanne valkeutta ja pyytäessän
ahdas ja rasittava, jotta ebdoin tah- ne neuvoja tieteeltä! Teillä on tie V^'-f?^- .^^«Vinan- tenkin varsin vähän aikaa iltasin
km kaskynalaisuateeft. TTieteen va-j.paivätyönne jälkeen varsin niukat
kuuttamina ^alistumme me lupnnpn hetket Jcuaimella, mitä tiede vastaa
järjestykseen ihutta tämä miehekäs
alistuminen on meidän ainoamme.
Tietämättömyys.ei olisi niin iljet­tävää,
ellei se syövyttäisi meihin
ennakkoluuloja,, jotka estävät meitä
täyttymästä tehtäräämme, ja suos­tuttelisi
meitä taipumaan vääryyteen
ja^ valheeseen, jotka järjestelmäksi
lujittuneina ovat omiaan tekemään
mitä kunniällisimmistaMn ihmisistä
rikollisia, kuten oHäan nähty. Us­kontojen
historia tarjoo meille luke-
' mattomia esimerkkejä tästä: ihmis
;tehtyihin kysymyksiin ja kuinka se,
uroskin verkkaan, paljastaa lukeniät-
•tomia salaisuuksia yhden toisensa
.jälkeen. Teidän on raioituttava ot­tamaan
siltä vastaan va7n totuucen
hiukkasia. :Mutta tieteessä on' otet­tava
varteen menettelytapa ja tu­lokset
Tuloksista sovellutatte te
käytäntöön mitä voitte. Menettelyn
tapa taas varaa teiUe keinot, jotka
johtavat teitä varmasti kaikessa sii-te-
nä tutkistelussanne, mihin teille on
is- hyödyllistä ryhtyä.
Osaston k o k o u k s e s s a heinäkuun
6 päivä yhtyi osaston jäseneksi Hil­ma
Halme ja Vilho Inkeroinen, joil­le
kokous myönsi täydet oikeudet
osastossa. Johtokunnan puolesta e-sitettiin
päätettäväksi paikka j a ai­ka
koska pidetään ulkoilmajuhla.
Sunnuntai, 20 päivä heinäkuuta kat­sottiin
sopivaksi päiväksi ja paikka
jossa juhlat pidetään, Kingston road
stop 28, siis samalla paikalla jossa
viime kesänäkin osasto vieti kent-täjuhlaa,
juhlan lähempi järjestely
jätettiin aikaiseminin muodostetul­le
-komitealle jonka valvojana toi­mii
osaston johtokunta.
Ohjelmakokouksien -^lito päätet­tiin
lopettaa heinä- ja elokuun ajak­si,
koska kuumien ilmojen vaikutuk­sesta
yleisö ei saäyu kokouksiin, j o ­ka
on pätevä este kokouksien lo­pettamiseksi
kesän ajaksi.
P u o I i T U O s i k o k o u k s e s s a luettiin o-saston
toimintakertomus ja tiliker-tomukset
kuluneen puolen vuoden
ajalta.
johtokunnasta eronneiden tove­rien
Kiven ja Keskisen tilalle valit­tiin
toveritar Meri Kingelin ja tov.
Sulo Neil.
Finnish Societyn puolivuosikokous
pidettiin heinäkuun 6 päivä. Luet­tiin
seuran tilikertomus kuluneen
puolenvuoden ajalta,' joka ei : an ta­nut
"aihetta keskusteluun. Tilintar­kastajien
laustinhon perusteella hy­väksyttiin
tilit. Seiiran järjestys-valoikuntaan
kuuluvat! toverit va­littiin
uudelleen tahtäviinsä. Näy-telmäkomitea
myös päätettiin pitää
entinen syyskuuhun asti, jolloin ko­mitean
on kutsuttava , riäytelinätai-detta.
harrastavat osaston jäsenet
yhteiseen kökoiikseen, jossa muo­dostetaan
seuralle vakituinen häy-telniäseura
jä tuo muodostunut ieU'
ra valitsee itse itselleen johtokun­nan.
. '^v-
Ravintolatoimikuntaaii valittiin to­verittaret
Aili Jokela, • Meeri,
lenius, Lydia Anderson; ja tov. Aa­tu
• Rae. "
_ Johtokunnan esityksestä päätet­tiin
ensi syyskuun ajalla kutsua
seuran jäsenet virallisia muotoja
silmällä pitäen yhteiseen kokouk­seen,
jossa kokoulcisessa .keskustel­laan
jaN paatistaan seuran yhtymi­sestä,
laillistettuun Suomalaiseen
j£u:jestöÖn, asiaa koskevat tehtävät
jätettiin seuran jphtokunhah huo­lehdittavaksi.
^ V, V
Ulos luontoon juhlimaan. Kauan
kaivatut ja paljon puhutut ulkoilma
juhlat Toronton suomalaisille työ­läisille
järjestää K
ronton; osasto; .sunnuptaina 20 p.
heinäkuuta Kihkston röadillei, stop
28, enteelle päikäUfe; jossa osasto
aikaisemmin on pitänyt juhliaan^
Tilaisuudessa: esitetään pUheita, ru­noja,
kertomuksia, ja paljon tilkö-^
ilma urheilua, jost tulee erikoisesti
huolehtimaan osaston urheiluseura,
järjestäen useampia kilpailulajeja,
joihin juhliin saapuneella 'yleisöllä­kin
on tilaisuus päästä osanottajak­si.
Koittakaapa kerrankin saapua
suomalaiset työläiset satoja käsittä­vänä
joukkona omiin teille järjes­tettyihin
juhlun. Useasti kuulee
yhden ja toisen sanovan ei täällä
Torontossa vietetä kesäjuhliakaan,
kuten muualla. -Nyt jos me osan­oton
i runsaudella näytämme että
todellisesti < kesäjuhlia'; kaipaamme,
niin on varma että kipmitea jonka
huoleksi on jäänyt kesätoiminnan
järjestäminen, tulee järjestämään
useampiakin ulkoilmajuhlia. Paik­ka
missä nyt juhlat pidetään on
parhaimpia mitä . k a t i p u n ^ . lähis
töitä voi saada^: lukuunottamatta
kaupungrin yleisiä puistoja, joissa
ei saa järjestää urheilua eikä myös
puheita, v r Tilaisuudessaon i hyvä
ravintola mukana, ettei sekään saa
olla esteenä juhlille saapumisessa.
Useampia niin sanottaja ;rilcknrei
ta on vieläkin Toronton vpostilaitok-^
sen palveluksessa,, joille postimestari
on määrännyt, maksettavaksi S5 dol­laria
kuukaudessa paikkaa, .^'oka
on se alin palkka, jolla postilai­toksen
palvelukseen työläinen ote­taan.
Postityöläisten lakon ensi-mäisenä
lopettamisehtona oli se, et',
ta jokainen « n t m f t ^ ä^
joka myös toteat^
^ Jakon aikana rnJS^
leet vakiintuvat r^^T^ ^
velukseen ^ n i ^ l j " ^ ^ ^
"J_niin eiköhän v ^ ^ ^
etta entiset aktiivi^i^^
^ v a t potkut, johon Sv"*^^
Postityöläiset ovat a l k ^ ' i»
tamaan hnomiotaaTi
niin hallitus saa katalaT
toteutettua dUä,
postia jakamaan he o & ^ . ^
tut lisäämään työvoiiS; f ^
työvoimaksi ottivat ^
vaarnansa työnhaluiset J w
ka todella ovat niin r a S ^
saattavat kuulla päivätS^L'^
iskusanat, joita lakossa
!-et heille s i n k X ^ ^ ^ ;
järjestelyhuoneessa. ^''^
T y ö t t ö m y y s y h ä ^
r o n t o s s a huolimatta siitä, että £
sakuukausien pitäisi oUa
mat .kuukaudet vuodesta
^PPaajille. ilmoitti^^^S^
toimisto, että työttömien
rontossa on lähes kaksitoista
hatta, joka on lähes kaksittihatt;;
suurempi kuin viime vnodeTSv
taavilla kuukausilla. Kaup,„^
rakennusteollisuus on miltei koS
naan seisauksissa, ja samalla
ampia teollisuusaloja on. seisauta.^
tu useammaksi viikoksi, jataa."
toisista työajan lyhennyksen
eroitettu useampia satoja. j ^J
Vancouverin uutisia
Laivanikkarien Wcko .^^^y.^^
leenkm ja~SpiUgi-in elevaattorin r»|
kennuksella, jossa jo kerran oltäj'^
sa&vinaan sovinto aikaaii, . jathj-'
myöskin selkkaus edelleenkin.
kolaiset ovat koettaneet saada Do^'
minion fair wage virkailijaa Täfil
täjäksi näihin rettelöihin, mutta tl|:
mä herru on , viime aikoina olhl
^ matkoilla eikä niin ollen voinut tei|
• dä mitään. Nyt pitäisi hänen kuji^
tenkin olla täällä. Minkälaisiin #
nienpiteisiin, jos mihinkään, hän. tui
lee tässä asiassa ryhtymään ei c!e'
vielä tietoa,
Ammattiuntot eivät ole vielä yij
ikäisiä, vaikäka joissakin. jpiireisS;
niin otaksutaan, koska niitä
perustetaan uusia. Täällä ovat ii-:;
mittain kovanpuunlattian tekijät ci^iJ
leet järjestymishommissa jo joniuif
aikaa ja onkin asia jo niin pitläili,»'
että on lähetetty anomus lupaMrjiiiif
saantiin Canadan Trades Congr».'
silta ja pitäjsi sen saapua näinä pli4
vinä, joten tämä paikkakiinnaDiiii.f
me uusi tulokas; voi lähitulevaisini;|
dessa alkaa virallisen toimintansaiij.
Siihen seikkaan että nämät lattifi-';
tekijät eivät ole sopineet samauf
unioön muiden puutyöntebjäin kani:;
sa, lienee suurimpana syynä
se että he saavat hoin dollarin TO^
ran enempi palkkaa päivältä tnal
muut nikkarit. Näitä lattiantekiiS^^|
tä täällä muuten on ainoastaan fi^f
ni joukko tuskin sataakaan.. Muttis
pareiripihan se on heikkokin järi»;!
tö kun ei painkaan järjestöä, SS|
terve tuloa vaan ja riittäköra tei]5:K
innostusta. .
Ne seitsemaniaen piirin keiijoi^J
latkin ovat nyt jo olleet Ja menneet^v
T^män Icirjoittajalla ei oHut t i i ^ |
suutta seurata juhlien ohjelman st^|
ritusta juuri lainkaan, enkä siis>ii";
sanoa koko juhlista muuta toin et^j^
olihan siellä hyörinää ja pyörilläni
Ja koska minuun aikojen bloM;!
sa xm'' pesiytynyt laiskuuden hij»;-
Iroko ^ v ä l l e , niin voinen sanoa
toisinaan oli vähän liian hoppni ;
«Mie vuan näytän peimulle li»;|
vdo.» Tuon lauseen ktiuKn jo TBO-J
sia sitten eräänä varhaisenako»;.^
aamuna, joHoin LappeenrannaS»,:;i
Viipuriin kulkeva matkustajalalvr,
oli vahniina lähtemään Um^ä
nasta; laiturilta laivaan Johtavani: ^
tävä oli jo vedetty laivaan, konöP:?
teeni, yhtäräkkiä huomasi erään
kiiruhtavan laivaa kohti laita^,.
ulottuvan aukean kentän poW;
laivan kapteeni, luuHen etta a e P
tulee myöhästymäisillään oleva
kustaja, antoi asettaa käj-tam P«-;
koilleen ja vartoi ukon saapnmi* ,
Mutta sen sijaan että ukko < J . ^
lut laivaan, hän seisattmfan la
reunalle seisomaan, silitellen -J
sään olevaa koiran
teeni närkästuneenä hunUa ette^
fehan ukko laivaan ei tassa ' ,
miestä koko päivää vartota-ukko
rauhallisena vastasi, että. «Jo­vuan
näytän V ^ ^ ^,
Tuo tapaus on vume
kostakin juolahtanut mieleeiu
meille vancouverilaisiUe «n ,
sen viikon aikana » ^ ^ f ° sSi :
laivoo eli oikeammin laj^»
niitähän on seitsemän J« > P -^
Täällä nähkääs on vierai"» ^^J^^^ j
makpallon matkalla oleva ^
nen laivasto-osasto, ^^f^^ .
ollen H. 3L S. ^
suurin ja tekniikan ^ ^ ^ ^
vutuksiDa varustettu ^ j j ^ .
jonka rakentamuien o n j ^ ^
samaan 27 «fljoonaa d o ^ ^ ^ -
oikea uiva Unnpitus. w
me vaikka ihmiset ^ ^ ,
uteliaita näkemään } ^ ^ ^ ^ c -
kin kun ottaa h » ^ " ^ ! ! ; ^
tauksen^, jonka