Vapaus, October 19, 1963

              Sivu 2 ^ Lauantäinaj lökak. 19 p. — Satiirday, Oct. 19, 1963
V A P A U S INDEPENDENT L A B O R O R G Ä N ; V
OF I^INISISH CÄNADiA
(LieERTY) Establtehed Nov. 6; 1917
&Mtor:;W.. Eklund ,^ Manager: E. Sutei
Telephone: Office 674-4204 —'Edltorial 674-4265
Publlshed thrice weekly: Tuesdays/T^ut by Vapaus
FubUshdng Co. Ltd., 100-102" E lm St: West, Sudbury., Ontario, Canada.
Mailing ;addre6s: Box 69
; AdvertJfiing ratas Upon application» trtnslatiohs frfee of charge.
Authörlssed ;as seoond das» mail by tb« Post Office pepärttoent, Gttawä.:
and for paynient of postage in C8<«h J L -
•CANADIAN LANGUAGE-RRESS
, . TILAUSÖINNAJ' f
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6.kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: l vk. 10.50 6 kk. 5.75
Tervehdys kokousvi^iHe
Uskonime lehtemme lukijakunnan yleensä yhtyvän Va-paudfeh
toimitukseen laust^essaCSJn Tpkn jäsenet ja Vapau­den
yhtiökokouksen viralliset edustajat syäämellisesti terye-tiilleikäi
Sudbiii-yyh jä toivottaessaan heidän työlleen hyvää
menestystä.
Kuten tiedetään, CSJn laajennetun toimeenpanevan ko-miteatt
kokous, johon tulep mainitun vorgaanin jäsenet eri
puolilta Ontarioa, alkaa Finnish haalilla lauantaina^ loka­kuun
19 päivänä, kello 9 aamulla. ,
Vapauden yhtiökokous aloittaa työnsä myös lauantaina
ja molempien kokouksien kaikki istunnot ovat avoinna seka
Järjestön jäsenille ja kannattajille, että Vapauden lukijoille
jä muille ystäville. Kokous jatkuu sunnuntaiaamuna. Seu­raajat
ovat tervetulleita!
Näissä kokouksissa kieskustellaan varsinaisten järjestö­jä
liikeasiain lisäksi myös monista muista täkäläisiä kansa-laisiamifle
sekä järjestö-ja lehtitoimintäämriife sivuavista ky­symyksistä
ja niiden velvoituksista.
Kokoukseen osallistuvilla on niin'muodoin hyvin vas­tuunalainen
tehtävä ja samalla myös työntäyteinen viikon­loppu
edessä, ^uuri siksi me haluamme toivottaa heidän työl­leen
hyvää menestystä.
Toivomuksemme olisi, että yhtiökokouksessa käytäisiin
nytkin avomielinen ja todella rehti keskustelti myös' Vapau­den
sisällöstä ja lehtemme toimituspolitiikasta yleensä. Vain
siten menetellen voidaan auttaa toimitusta sen heikkouksien
voittamisessa ja toisaalta tehostaa lehtemme palveluskuntoa
kansallisten kulttuuriperinteidemme vaalimiseksi. Canadan
työtätekevien taloudellisten ja sosiaalisten fetujen puoltami-;
seksi, kJansalaistemme yhtenäisyyspyrkimysten edistämiseksi
jä ennenkaikkea meitä kaikkia koskevan rauhanasian autta­miseksi.
Tässä mielessä lausumme kokousvieraat tervetulleiksi :
Sudbuiyyn! .
S Y N T Y A A Ä -
P Ä I V I Ä
, Bay, Ont.,
täyttää torstaina lokakuun 24 pnä,
79 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
'vain,onnentoivotuksiin.!
1, ^ •
Fbraii uhreiUe apua Kuubaan
;: Kuten;' on uutistiedoissa kerfbttu,^^: to Flora
aiheutti suunnattoman suuria vahinkoja Kafiheanmeren alu-
€ellä,;:errkoiS?sti Kuubassa ja Haitissa. Yksistään.ihmishen-kieh^
menetyksen arvellaan nousevan tuhanteen Kuubassa,
puhumatta mitään omaisUusmenetyksistä.
Mutta vaikka Kuuba on jo saanut kipeästi tarvitsemiaan
lääkkeitä ja muita avustttstarpeiis^ hyvinkin etäisistä maista,
ja vaikka canadalaisteii,,^t^nVÄ^
tätuAtoa Floran uhreiksf jjouttt^feftaL kohta^^ Canada
ei ole tähän mennessä pii^^t^e^^^
ten avustamiseksi tä^ä']tötaiif^j^§sj^?|r|^ ^
Canada on normäalihfeis^iV:^p][i^i'^^ Kuuban
kanssk V - ja normaaiioiöisBäitÄ^
auttaa niitä kansoja, jotka-jöiitijvät luonnonVoiniieiijnyller-rysten
johdosta hätätilaan. Toisaalta tiedetään^ että Kuuban
suurlähettiläs €anadassa,VtH Americo Cniz on vedonnut Flo­ran
tuhojen vuoksi cajiadaläisteh' auttavaisuuteen ja pyytä­nyt
tämän. hirmumyi'skytt. liitfei^le Canadasta lääkkfeitä ja
ruokatarpeita. ' . , .
Uuti että suurten ihmismenetysten .li-^
saksi Kiiuba menetti Floran johdosta jf>aijon karjaa sekä so- •
keri-j riisi-, kahviv ja feaak&osadostaan. tällaisessa olosuh­teessa
voi sellaisessa lämpimässä maassa kuin Kuubassa, ke­hittyä
helposti lavantauti — ja muita epidemioita, ellei tar­vittavia
lääkkeitä saada, nopi&asti-ja riittävästi,
Ganadalaiset yleensä haltiavat ^^äuttaa Floran uhreja
Kuubassa. Torontolainen aaihuiehti plöbe} and Mail tulkitsi
varmaan-lukijakuntansa yleisen toiVomiiksen kun se jo lähes
viikko sitten kirjoitti toimitusp^stallaan:' "Meidän tulisi
rientää hätääkärsivien, avuksi, ahtamatta poliittisten seikko­jen
vaikuttaa siihen. Miamissa, olevat Ktiub^n pakolaiset yrit­tävät
käyttää;hyväkseenVtäjumyrsJkyntidiptöitä kukistaak­seen
Fidel Castron hkllit^sen. Se on; heidän faäiahsa. Meiciän
paikkamme on sairaitten;;k6dittonnien ja häikäisten puolella."
Toronto Daily Star kirjoitti muutamiiL päivä sitten johta­vassa
toimituskirjoituksessaan:' ".^ . Toineil'; puoH Kuuban •
sokerisadosta tuhoutui viiden hirveän päivän kuluessa; kas­vikset
on hakattu maan tasalle; pientä karjakäntaä-^o^ edel­leen
pienennetty . . . Kuubalaisti öväi joutuneet jo vähentä­mään
kasvis- ja l|ha-annoIcsiaaii puolella ja lopettamaan ko­konaan
kahvin kuhituksen.'
"Avun tarve_onnäinmuodoin* suuri. Sen johdosta-tämän
rikkaan ja hyvin ravitun kansakunnan tulisi tarjota heille
avokätisesti ri^okaa^ Mutta tänään tkeskiviikkona 16 pnä) ko­ko
viikon kuluttua Floran aiheuttamista tuhoista, mitään—
tällaista avustustarjoustä ei ole (Canadasta) esitetty . . ."
Nämä ja muvit samansuuntaiset lehtikirjoitukset tulkit­sevat
varmaan canadalaisteri yleistä mielipidettä ja toivomus­ta
kuubalaisten avustamiseks|.|.'Me puolestai]!!^^^ liitymme
niihin hyvää tarkoittaviin tttnÄiyialaisiin jotka toivovat ja
vaativat; että liittohallitus- tärjbää,<^
tain hallitus ---ilman rhitääii dentay^ ja sidenuoria
runsaskätisesti lääkkeitäy; niokatatpeitk; ja
keitä Floran uhreille yleehsäjfi^riköl^ati kuubalaisille F l ^
ran uhreille. -o'. , '• ' /
Toisaalta on käsitettäYaä,vettä, tS
sattuessa on apua s&atävä nopeasli^ silla ^nopeasjfi saatu apu
on silloin kaksinkertaista äpuai lammi» sUsvöijä odotta­maan
hallituksen höräämistä.- . V .^V. . ' . f :
Tässä mielessä toivomme, että- k^
antaisivat moraalisen ja aineellisen tuHetisa Kuäban ystävien
yksityisesti tai järjestöllisesti järjestämille Kiiuban avustus-tilaisuuksille.
GahÄda^uba/Frien4ship-komittea on ryhtynyt Cana-
*1Cun antaa pikku­sormen
pindle. • .'^
' Lontoo. — LänsirEuroopah liiton
WEU:n neuvosto on antanut Länsi-
Taksalle valtuudet rakentaa kuusi
corkeintaan 1,000 bruttotonnin su-cellusvehettä.
ilmoitettiin viralli-
.)esti Lontoossa viime viikolla. - II-aioituksessa
sanottiin W E U : n suos­i
n e e n asiaan, jotta Länsi-Saksa
' pystyisi täyttämään sitoumuksensa
.>IAT.O:a kohtaan".
WEU, johon kuuluvat Englanti,
lanska. Länsi Saksa, Italia, Belgia,
Alankomaat ja Luxemburg, valvoo
Brysselin ; sopimuksessa Länsi-Sak­salle
asetettuja varustautumisrajoi-uksia.
Lokakuussa 1962 W E U : n neuvos­to
koho Ui Länsi-Saksan sukellusve-aeille
asetetun tonnistorajan 350:s-tä
450 tonniin.
eria-
Sana Aarikka ei meidän päivi­nämme
kerro enää - jrksinomaan
viidakoista petoeläimineen ja au-
, tiomaista kamelikaravaaneineen,
' vaan se tuo mieleen kansallisten ^
vapausliikkeiden : saavutuk>;et ja
useissa maissa suoritetut suuret
yhteiskunnalliset uudistukset.
Erityisesti koko toisen maailman­sodan
jälkeiset vuodet Afrikka on
o l l u t - k u i n kiehuva ."noidankattila",
jossa on syntynyt kymmenittäin uu­sia
itsenäisiä valtioita. Vuoron pe­rään
^ranskalaiset, englantilaiset,
belgialaiset,, espanjalaiset, portuga­lilaiset
y.m.. siirtomaaisännät ovat
joutuneet luovuttamaan hallussaan
olleita alueita ja omaisuuksia nii­den
todellisille omistajille. Joissa
k i n maissa on maat, tehtaat. pankit
ja liikelaitokset kansallistettu, ja
k-ansalaisten taloudellisessa ja so­siaalisessa
asemassa on suoritettu
huomattavia parannuksia.
Afrikan kasvot muuttuvat jatku­vasti.
Ne ovat jo huomenna toiset
kuin tänään.
M E N N Y T T Ä J A
U U T T A T O I M I N T A A .
Kesä on taas mennyt ohitse. Syk­sy
on vienyt kaiken kesän kauneu­den,
lehdet puista vihreyden maas­ta,
onkimiehet sydänmaajärVen lah­den
perästä. Muuttolinnut ovat
poistuneet etelään talven pakkasia
pakoon. Yhteisvoimin rakennetut
kesänviettopaikat ovat tyhjentynefet
iloisista seurapelin nauttijoista,
syksyn kylmät tuulet ovat tyhjentä­neet
kaiken kesän ihanuuden pois
meiltä. Jälelle on jäänyt odotus
talvesta, kaikkine kylmine lumi-myrskyineen.
Yhteisvoimin rakennetut kesän­viettopaikat
ovat. saaneet olla pal­jolta
tyhjänä vaikka useammat niis
ovat kauniin järven rannassa.
Sinne on myös järjestettynä kaiken­laisia
ajanvietepelivälineitä, tyydyt­tämään
ja täydentämään iloisten
ystävien seuraelämää mutta sitten­kään
nämä yhteisvoimilla rakenne­tut
paikat eivät ole voineet tyydyt­tää
kaikkia kesän huvittelijoita.
Monet näistä innokkaista rakenta­jista
jotka ovat olleet rakentaniassa
raittiiseen ilmaan j a kauniin järven
rantaan yhteistä kesän huvittelu­paikkaa
ovat rakentaneet ylitöinään
itselleen oman huvittelupaikan,
kauaksi sydänmaan järven rantaan,
jossa ei kuulu kuin sammakoiden
kurnutus, sorsien i*ääkätys.
Sydänmaa järven rantaan tämä
kesähuvila on tullut rakennettua
ihan vaan leikitellessä, neljänkym­menen
tuniyn työviikon jatkoksi.
Missäpä muualla olisi saanut lauan­tain
j a pyhäpäivän kulumaan, jollei
olisi alkanut rakentamaan omaa ke-sähuvittelupaikkaa.
Luonto vetää
puoleensa niin kovasti että ei muis­ta
ison kirjan sanoja. Jumala loi
kuutena päivänä maat ja taivaat ja
mitä niissä on ja seitsemäntenä päi­vänä
hän lepäsi, nimitti sen lepo­päiväksi.
Vaikka heistä rakenta­jista
joku onkin kovasti uskonnon
harrastaja j a tahtoo että ei kukaan
tekisi syntiä taivasta ja Jumalaa
vastaan niin siltikin luontoon veto­voima
on niin voimakas, että ei voi
muistaa edes ison kirjan sanoja. On-iian
sinne: niin hauska viedä hyviä
ystäviä nauttimaan raittiista ilmäs-a,
luonnosta! Kansallisjuoman ma­nna
maistellessa muistuu monet
laulut mieleen, joita ei biisi muis-ranut
ilman kansallista juomaa: Va­paa
seurustelu luonnossa virkistää
ihmistä sielullisesti ja ruumiillises­ti.
Maanantaiaamuna kun alkaa
i.yöhön on aivan kun uusi ihminen,
lauantain ja pyhän nautinnoista
iaadusta energiasta. Missäpä muu­alla
olisi niin yapaasti saanut puhua
noottoriveneistä ja isoista kalan-vonkaleista
kun kaukana sydän­maan
järven rannallav
Kokouksissa puhutaan lujaa että
nämä yhteisvoimin rakennetut pai-
'cat eivät kannata, missä on vika?
kysytään ja katsotaan toisiaan sil­miin^
mitä olisi paras tehdä että
saataisiin nämä tuottavalle pohjal­le,
eikä huomata sitä että me itse
lassa keräämään avustusta
.Floran kuubalaisille uhreille ja
siihen tarkoitukseen aiotut jo­ko
suurimmat tai pienemmät
lahjoitukset- voidaan lähettää
osoitteella; Cuba Hurricane Re-lief
l«'und, Box 664, Adelaide
St, P. O. Toronto, Ont.
olemme syyllisiä kun ei anneta kan­natusta
oman järjestön huvittelu­paikoille,
eikä missään nimessä sa­nota
tovereillemme että kuinka o li
taas hauska olla lauantai ja pyhä
hauskassa seurassa kodikkaasti ru­pattelemassa
ja pelatessa hauskaa
seurapeliä, pelissä heittää toisilleen
hienoja sanasutkauksia, jotka teke­vät
leikkipelin paljon maukkaam­maksi.
iNyt kun ensi kesä tulee kaikkine
kauneuksineen ja ihanteineen, kuk­kineen
marjoineen ja kesälintui-neen
niin käykäämme oikein jou­kolla
tukemaan meidän yhdessä ra­kentamia
huvittelupaikkoja ja naut­timaan
toistemme iloisesta seurasta
ja tekemään toinen toisistamme to-^
siystäviä j a tovereita.: Me voim­me
tehdä paljon hyvää, kallisarvois-tajslyötä
ilman hikipisaroiden vuo­datusta
omien seurojen ja lehtiem-me
hyväksi jos me todella tahdom­me.
— Masa. * * *
C A N A D A N PUOLUSTUS
Useimmissa sanomalehdissä olem­me
huomanneet mainittavan yhtä ja
toista Canadan puolustuksesta.
Miksi puhutaan asioista, jotka tie­tävät
vain lisämenoja veronmaksa­jille.
Canadalla ei ole kuitenkaan
vihollisia, jotka tavalla tai toisella
vaarantaisivat vapauttamme — pait­si
eteläinen naapurimme, joka nyt
jo määräilee elinehtojamme, aina­k
i n taloudellisia, vaikka se tapah­tuukin
kuin selän takana. Sellaiset
henkilöt, jotka eivät seuraa tule­vaisuuden
suunnitelmiamme, ylen­katsovat
tosiasioita j a lankeavat en­simmäiseen
rahamiesten asettamaan
ansaan. Kaikki keinothan ovat sal­littuja
n i i l l e , - j o i l l a on jo enemmän
dollareita kuin mitä he ylelliseen
elämäänsä tarvitsevat Rahan voi­malla
nämä henkilöt haluavat olla
määräävässä luokassa, joka ei suin­kaan
ole edullista'maamme tulevai­suudelle
eikä sen työläisille.
Olemme jo tottuneet siihen u l ­koapäin
tulevaan kuiskaukseen, et­temme
huomaa tavallisena kansan
ihmisenä siinä mitään tavallisuudes­ta
poikkeavaa. Mitä meidän halli­tuksemme
varustelupolitiikkaan tu­lee,
näyttää se tarpeelliselta vain
siksi, että heillä olisi jotakin teh­tävää,
mutta maamme hyvinvoinnin
kannalta katsottuna se on ala-ar­voista
työtä, joka kasvattaa jo en­nestäänkin
suurta velkataakkaa työ­läisten
hartioille. —
Satoja miljoonia dollareita on
pantu "likoon" melkein kelvotto­mien
fregattien hankkimiseksi, jot­ka
jo nyt myönnetään liian van­hanaikaisiksi.
Samoin on laita nii
denbomarcin-nimellä varustettujen
ohjusten ja jotka ovat tavallisen
ihmisen kannalta katsottuna tarpeet­tomia,
koska niillä voidaan ainoas­taan
lisää kiristää elintasoa.
Suurin ösa kansalaisistamme tun­tee,
että jotakin on vinossa meidän
kauniin ja rikkaan maamme kehi­tyksessä,
mutta .eivät halua edes
yrittää sitä korjata. Tehdään vain
uutta sotakalustoa, joka maksaa tu­hansia
miljoonia dollareita ja joka
tunnustetaan j a tarpeettomaksi' ja
vanhanaikaiseksi ennen valmistami­seen
ryhtymistä, mitä sitten val­mistuessaan?
Silloin se myydään
rautaromuna ulkomaille. Onko tämä
sitä taloudellista elämää ja kansan
hyvinvointia tähtäävää tulevaisuut­ta?
— Jussi.
L E H T I M I E S T E N M A I H I N ­N
O U S U A L G E R I A A N ' '
3yys-lpkakuun vaihteessa, suoritti
kansainvälinen lehtin:tiesjoukko
'maihinnousun" useisiin Pohjois-
A f r i k a n kaupunkeihin. Niistä en­simmäinen
oli Algerian pääkaupun­ki
Alger, jossa aloitettiin lehtimies­ten
III maailmankokokuksen työ.
Täällä tutustuttiin kaupungin' näh-1
tävyyksiin, tehtiin pikavierailu B l i -
dan kaupunkiin j a presidentti A h ­med
Ben Bella järjesti kokouksen
kunniaksi lehdistövastaanoton.
Uusi ja vanha-Alger näyttäytyy
matkailijalle jo parinkin vuorokau
den pikavierailun aikana ei vain ny­kyaikaisten
tornitalojen ja ränsisty­neiden,
; olkikattoisten savimajojen
muodossa vaan kaupungin koko ka­tukuvassa.
Näet muodikkaasti pu­keutuneita
naisia ja miehiä sekä
valkokaapuisia, hunnutettuja naisia
ja kansallisasiiisia miespuolisia ara­beja
ja berberejä. Voit suorittaa
ostoksesi joko loistavista tavarata­loista
tai laitakaupungin kapeilta
kauppakujilta,' joissa vastaasi tulvii
mitä erilaisimpia tuoksuja ja joiden
tavarapaljous on hämmästyttävä.
Tapaat vilkkaassa liikenteessä dolla­rihymyjen
ruuhkan sekä aaseilla
verkalleen ratsastavan miesryhmän.
Afrikkalaisen kaupungin katukuva
on hyvin värikäs ja monivivahtei­nen.
I S K U L A U S E E T V A I H T U V AT
Katujen ja teiden varsilla on ai­toihin,
seiniin ja katukorokkeisiin
maalattuja iskulauseita " V i v e notre
president le frdre Ahmed Ben Belr
l a " eli "eläköön presidenttimme to­veri
Ahmed Ben B e l l a " . Tekstin ai
ta on kuitenkin vielä luettavissa sa­nat:
'Eläköön de Gaulle". Mutta
muuttuneet eivät ole ainoastaan is­kulauseet.
Kun vielä jokin aika sit­ten
esimerkiksi Blidan kaupungin
virvoitusjuoma- ja säilyketehtaassa^
auto- ja traktorikorjaamossa, karja­tilalla
ja viiniviljelyksillä isännöivät
ranskalaiset ovat ne nyt kansan hal­lussa
olevia osuuskuntia. Vaikkakin
ne ovat olleet uuden omistuksen ai­kana
toiminnassa vasta muutamia
kuukausia, on työntekijöiden palk­ka-
j a muissa työehdoissa suoritettu
huomattavia . parannuksia. Nyt ei
tehdä työtä enää 12-^10 tuntia päi­vässä
vaan 8 tuntia; ja viikottainen
työaika on 45 tuntia. Palkat ovat
viime maaliskuussa toimeenpannun
kansallistamisen jälkeen nousseet
n. 20 prosentilla ja työntekijäin so
siaaliturvan kehittäminen on hyväl­lä
alulla.
Z H A H A N A N ORPOKOTI
Lähellä Algerin kaupunkia ,Zha-hanan
kylässä on reheväkasvuisen
vuoren rinteellä kaunis 3-kerrok
sinen rakennus; Tämä valkoinen
palatsi on aikaisemmin palvellut
erään ranskalaisen rahamiehen ke­säasuntona,
mutta nyt se on 70:n
Algerian vapaustaisteluissa van­hempansa
menettäneen pojan koti.
Kunniakujaan asettuneet 6—12-
vuotiaat mustatukkaiset ja -silmäi-set
vihreisiin, sinisiin ja punaisiin
paitoihin pukeutuneet pojat ottivat
pikavierailulle saapuneen kansain­välisen
lehtimiesryhmän vastaan
lauluin. Orpopojat saavat täältä ko­din,
minkä lisäksi he käyvät koulun
sa palatsin suojissa sekä harrastavat
erilaisia kulttuuri- ja urheilumuoto­ja.
Vastaavanlaisia orpokoteja on A l ­geriassa
perustettu vuoden 1962 jälr
keen muitakin, sillä huolenpito va­paustaistelussa
vanhempansa me­nettäneistä
lapsista on eräs maan
tärkeimmistä tehtävistä. Hoitajat
kertoivat, että l^Pset tulevat näihin
koteihin sairaina, aliravittuina ja
koulua käymättöminä. Nyt vierai*
lija tapasi kuitenkin hyvin ravittu­ja
ja terveitä opiskelun ja kehittä­vien
harrastusten parissa puuhaile­via
vilkkaita lapsia. Poikakodin kuo­ron
esittämät reippaat laulut, jotka,
kertoivat maan vapaustaistelusta ja
kansan- ponnisteluista kohti sosialis
miai jäivät pitkäksi aikaa soimaan
korvissa ja antoivat uutta pontta
tuumailulle: onko Algeria todella
astunut sosialismin rakentamisen
tielle. Joitakin vastauksia tähän sai
presidentti Ben Bellan järjestämäl­lä
lehdistövastaanotolla.— A. W.
(Jatkuu)
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Sokeri on hopein lihavuuden tujbja
mään oikeaa ruokaa, sillä viimeisis­sä
tutKimuk-sissa on todettu, että ve­risuonten
kalkkeutuminen alkaa jo
varhain, mutta vasta .vanhuudessa
havaitaan sairaudet. Myös on to-
- - d e t t u , että sokerin syöminen -lisää
kaikkein ^nopeimmin lihavuutta sa_
noi dosentti Lars Svennerholm, joka
Ruotsista saapui esitelmöimään li
havuuden ongelmista.
Jo nuoruudessa on opittava syö-1 pantu voileipäateria usein antaa räo-,
nipuolisemman ravinhpn. k u i n kei­tetty
ateria, j a mieiijpitefeini öii että
yksi lämmin ateria päivässä qn r i i t -,
tävä. Tämän aterian on öitaya. y h ­teinen
perhieateriä ja se tulisi jär­jestää
työn jälkeen.
Aamuäteriaan on sisällytettävä >4
päiväii ravintoaine-"ja-kaloriamäär
rästä. Sopiva ateria ön esim. f----3
voileipää, niistä yksi täysijyväirien.
Leikkeleet ovat tärkeitä jävriiiuen
tulee olla valkuaispitoisia; ktiten ka­laa,
lihaa tai juustoa.
, Voileivät voi mielellään vaihtaa
puui^oön ja maitoon. Onkin sääli, et-'
tei enemmän syödä kaiiräpuuröa,
sillä se on erittäin hyvää ravinnon
kannalta. •,:
Paitsi aamu- ja päivällisateriaa,}
tarvitaain vähintään . y k s i kunnolli­nen
ateria keskellä päivää. Se voi
yhtä hyvin olla keitetty ateria kuiri
vöileipäatfei:iä, kunkin; maun mu­kaan.
Leivän pn kuitenkin oltava
täysjyväleipää..
Dos. Svennerholmin erikoisalana
on neurokemia, mutta aikaisemmin
hän oli psykiatri ja tältä pohjalta
hän-puhui myös lihavuuden ongel­masta.
Paitsi tutkija — nykyisin
tutkijan vakanssilla toimien Riiot-
.sin valtion lääketieteellisessä tutki­musneuvostossa
— on dos. Svenner­holm
myös gastronomi, joten hän
ymmärtää hyvän ruoan arvon.
Vanhuuden mukanaan tuomat sai­raudet
ovat ongelmina kaikissa si­vistysmaissa,
sanoi dos. Svenner­holm.
Viimeisten .50 vuoden aikana
on todettu, että tarvitsemme vähem­män
kalorioita kuin ennen^ Tähän
vaikuttavat kaikki nykyajan muka­vuudet,
autot ym. Väestön lisäänty­nyt
ikä on tuonut mukanaan monia
uusia ongelmia. Ruokavaliokysymys
voi vaikuttaa vanhusten sairauksiin
Ensimmäiseksi" on jaoteltava kaksi
kysymystä 1) perinnölliset seikat ja
2) kaikki muut. •
On paljon keskusteltu siitä, olisi­ko
ravintofysiologian kannalta syö
tävä yksi tai kaksi ateriaa päivässä.
Minun mielestäni oikein kokoon-
A M E R I K K A L A I S I T T A I N
poi-
K U U H U N LENNON AIKA­MÄÄRÄT
V A A R A L L I S I A
Amerikkalainen isä neuvoi
kaansa.
— Nyt poikani, saat ruveta sääs­tämään.
Kun saat kerätyksi tähän
keltaiseen laatikkoon viisi senttiä,
tuo ne minulle, niin saat nikkelira­han,
jonka voit panna tähän sini­seen
laatikkoon. . Sitten kun olet
saanut kasaan viisi nikelirahaa, tuo
ne minulle, niin saat neljännesdolla-rin,
jonka voit pudottaa tuohon pu.-
naiseen laatikkoon.
Viisitoista vuotta myöhemmin poi­ka
huomasi, että punainen laatikko
oli kaasumittari. -
O M E N A S I A N L I H A f A I S T O S
• ,' ••
Summilleen pauna^laihaa siania-paa-
v.-
2—3 omenaa
2 keskikokoista sipulia
1 iso lohko valkokaalia
3 r k l voita tai margariinia
suolaa, pippuria
2 mausteneilikkaa
2 kkp lihalientä tai vettä
Leikkaa puhdistettu kaali suika­l
e i k s i ja ruskista' se kevyesti. Käytä
ruskistamiseen vain osa em. rasva"-
määrästä. Mausta suolalla ja pippu­rilla,
lisää 1 kkp lihalientä tai vettä
ja anna. kaalin kiehua pehmeäksi
kannen alla. Leikkaa sianliha suu­riksi
kuutioiksi ja ruskista ne kun­nollisesti
pienessä rasvamäärässä.
Mausta suolalla, pippurilla ja neili­koilla
j a lisää loput lihaliemestä tai
hiukan vettä. Pane kansi padan
päälle ja anna sianlihan kiehua, h i l ­jaa
miedolla lämmöllä kunnes se
on mureata. Paista sillä välin kie­koiksi
leikatut omenat, joista olet
poistanut siemenkodat Lado sian­liha,
sipulit ja omenat pieniksi ryh­miksi
kaalialustalle.
Moskova. —Avaruuslennon ky­symykset
ovat ihmiskunnalle uusi
asia. Ne vaativat suuria ponnis­tuksia
j a paljon varoja. Jos sellai­set
valtiot kuin Neuvostoliitto,
USA, Englanti ja Ranska toimisi­vat
yhdessä avaruuden rauhan-:
omaiseksi valloittamiseksi, niin
asia kehittyisi paljon nopeammin,
toteaa Neuvostoliiton ensimmäi­nen
avaruuslentäjä Juri Gagarin
lausunnossaan APN:n kirjeen­vaihtajalle
Ranskan-matkansa jäl­keen.
Gagarin sanoo olevansa suu­ri
optimisti avaruusyhteistyöhön
nähden. — Minusta tuntuu, että
Neuvostoliiton ja USA:n yhteis-
. toiminta avaruustutkimusten alal­la
on vain ^'mistä aloittaa?"kysy-ni|
yksen varassa. Jos Neuvostolii­ton
YK:ssa tekemä ehdotus ava­ruuden
sotilaallisen käytön kiel­tämisestä
hyväksytään, muodostuu
suotuisa tilanne neuvotteluille.
Haastattelussaan, jossa Juri Ga­garin
ilmaisee tyytyväisyytensä ly­hyeen
Ranskan-vierailuun, hän vas­taa
myös kysymykseen mahdollisis­ta
suunnitelmista lentää Kuuhun:
— Toistaiseksi aikomukseni on
lentää vain Meksikoon. Kuu-lennon
suhteen ei ole syytä kiirehtiä enem­pää
kysymysten kuin vastausten­kaan
suhteen. Tunnettua on, että
USA on jo ajat sitten määrännyt
kuuhunlaskeutumisvuoden, vuoden
1970. Vaikuttaa kuitenkin siltä; että
ajan määrittelyyn nähden ilmenee
runsaasti epäil.vksiä.
— Mielestäni on varmempaa ra
kentaa konkreettisia suunnitelmia-ensin
kohtaaminen avaruudessa, sel­laisten
avaruusalusten rakentami­nen,
jotka kykenisivät muuttamaan
kiertorataa avaruudessa tarpeen
mukaan, edelleen avaruuden startti-asemien
rakentaminen, avaruuslait­teiden
lähettäminen Kuuhun, lento
Kuun ympäri ja paluu maahan.
Vasta kaiken tämän.jälkeen seuraa
avaruusaluksen ja ihmisen laskeu­tuminen
Kuun pinnalle. Olen muu­ten
sitä mieltä, että Kuu ei tule toi­meen
ilman neuvostoihmistä. .
Tilatkaa Vapaus!
K A T S O K A A 'TURVALLfSESn •
Turvallinen liikenne merkitsee ensi sijassa T U R V A L L I S TA
KATSOMISTA. Silmäimme näkökenttä voi kaikkein eduUi-simmissa
olosuhteissa käsittää n. 200 astetta. Tämä näkökent­tä
on kuitenkin laadultaan sellainen, että vain pienen osan sii­tä
voimme nähdä selvänä. Ainoastaan keskeisen näkökentän
sisäpuolella oleva on nimittäin selvästi nähtävissämme, kts.
kuvaa. Uloimmassa näkökentässä olevat esineet näemme vain
joten kuten niitä täysin tajuamatta. Tästä vyöhykkeestä voikin
sitten sukeltaa "yllättäen" esiin jotakin, jonka näemme vasta
liian myöhään. Turvallinen katsominen merkitseekin ensi s i ­jassa
sitä, ettemme tuijota liikenteessä aina vain yhteen ja
samaan suuntaan, vaan käännämme aika-ajoin katsettamme
saadaksemme selvän kuvan koko tilanteesta.
Tapaus New Yofk Mirror
Vapauden yhtiökokoukseen lau­antaina
tulevilla "kansanedustajil­l
a " ei ole. luonnollisestikaan aikaa
tutkia sanomalehtimaailman ongel­mia
yleensä sillä heillä on yhdek­si
lyhyeksi viikonlopuksi riittävästi
'•päänvaivaa" omankin lehtemme a-sioiden
käsittelyssä.
Mutta kun nämä lehtiliikkeemme
isännät j a emännät joutuvat käsit­telemään
myös kiusallisia talousvai­keuksia,
jotka näyttävät seuraavan
näitä työväenlehtiä kuin nälkä ker­jäläistä,
niin siinä yhteydessä on hy­vä
palauttaa mieleen, että tämä " r a -
hapula-tauti" on miltei yleismaail­mallinen,
äikä se ole jättänyt rau­haan
edes suurpääoman lehtiä.
Kuten lehtemme lukijat muista­vat,
Lontoosta joitakin viikkoja sit­ten
tulleissa uutistiedoissa kerrot­tiin,
että Britannian Työväenpuolu­een
äänenkannattajana ollut Daily
Herald tulee katkaisemaan kaikki
napanuoransa, työväenliikeeseen ja
.vrittämään maallista onneaan puh­taasti
porvarillisena liikelaitoksena.
Britannian tyqväenpvolueen po­liittiset
osakkeet ovat nyt melko
korkealla — kiitos ennenkaikkea
vanhan torypuolueen pitkäaikaisen
hallituskauden saamattomuudelle,
torypuolueen ministerien skanäaa*
leille ja koko tor.vpuolueen johta-jakriisille.
Yleisesti uskotaan, että
viimeistään ensi vuonna_pidettävis-
.sä vaaleissa nousee Britannian h a ir
lituspukille Työväenpuolue.
Mutta se ei voi rahavaikeuksien
vuoksi ylläpitää ja kustantaa yhtä
ainoata päivälehteä!
Rajan eteläpuolelta, New Yorkis­ta,
tuli muutama päivä sitten tieto,
että kaikista porvarillisista pikku-lehdistä
porvarillisin,' kahdesti vii­kossa
ilmestyvä. New Y o r k i n Uuti­set
lehti on päättänyt korottaa t i ­laushintansa
$12.00:n vuodessa.
Tosiasiassa oli mainitun lehden yh­tiökokouksessa
vaadittu tilaushin­nan
korottamista viiteentoista dolla­r
i i n ; jotta voitaisiin korvata yhä
nousevat kustannukset, mutta ää­nestyksessä
oli voittanut se puoli jo­ka
katsoi, ettei yhdellä kertaa voida
tilaushintaa aivan niin paljoa ko­rottaa.
Ja nyt viimeksi, tarkemmin sano­en
viime kesliivilkkona saapiii New
Yorkista tieto, että lähes ^ vaotta
ilmestynyt suurlehti,. New York
Mirror on lyönyt 'talousvaikeuksi­en"
vuoksi kintaansa pöytään ja
jiilkaissat viimeisen numeronsa.
Mainitun suurlehden "hyvän ni­men"
ja maaliset omaisuudet oli os­tanut
sen ainoa kilpailija, .New
York News, jolla ei ole aikomusta­kaan
Mirrorin julkaisemista jatkaa.
' N e w s i n " tai-koituksena oli raivata
kilpailijansa pois tieltään ja nyt se
on siinä onnistunut,
Kuolemansa nyt kohdanneen
Nevi; York Mirroin kustantajat
perustclcynt ^tekoaan seuraavasti:
"Kohonneet kustannukset ylittä­vät
suuresti tulot j a ovat aiheutta­neet
huomattavia tappioita pitkän
aikaa."
.Näin on käynyt kymmenille ja sa­doille
muille lehdille tällä mante­reella
aikaisemmin, kunnes on tul­tu
nykytilaan, jossa mclko suurissa
kaupungeissa on ainoastaan yksi
päivälehti — eikä luonnollisestikaan
minkäänlaisia läpimurtautumisen
mahdollisuuksia toisilla sanomaleh-dillä.
' M u u t e n sivumennen sanoen,"Mir­r
o r " lehden tappamisen johdosta
joutui äkkiarvaamatta noin 1,600
kirjaltajaa, toimittajaa jne työttö­mien
armeijaan. Kukaan heistä ei
tietänyt keskiviikkoaamuna työhön
tullessaan, että -se tulisi olemaan
heidän, viimeinen ansiopäivänsä.
Lehden 75:stä toimittajastakaan ei
kukaan tietänyt mitä tuleman pitää.
Mitä me tarkoitamme sanoa on tä-mä:
•.•
Sanomalehden, varsinkin itsenäi­sen
työväen sanomalehden kustanta­minen
on nykyoloissa paljon vaati­vaa
ja paljon päänvaivoja aiheutta­vaa
hommaa.
Mutta työväenlehdet tulevat sit­tenkin
pitämään pintansa, ja täyttä­mään
niille asetetut toivomukset.
Emjne kiellä etteikö esimerkiksi.
Vapaudella olisi suuria talousvai­keuksia.
Emme hämmästyisi, vaik­ka
ne vielä pahenisTvatkin, vaikka
tällä kertaa on toiveita tilanteen
pienestä helpottumisesta.
Mutta \uskomme kuitenkin, että
kaikista tunnetuista ja tuntematto­mista
talousvaikeuksista huolimatta
Vapaus viettää noin 4 vuoden ku­luttua,
eli 1967 — Canadan liittoval­tion
perustamisen 100-vuotisjuhlien
yhteydessä 50-vuotispäiväänsä, jon­ka
valmistamiseen olisi ryhdyttävä
nyt kokoontuvasta yhtiökokouksesta
alkaen.
Ja voidakseen täysin rinnoin juh­lia
silloin lehtfemme kunniakasta 5,0'
vuotispäivää, me tulemme tästä yh'
tiökokouksesta alkaen tekemään
kaikkemme Vapauden talousaseman
lujittamiseksi ja sen toimituspoltii-kan
edelleen tehostamiseksi.
Kas tällainen on se vastaus, jota
lehtien suuren kuolevaisuuden haas­te
meiltä yhteisesti odottaa.
^ Känsäkoura.