Vapaus, November 19, 1964

              Urheilua
Ke^ki-Suomi
hävisi Puolalle
Äänekoski. — Suolahden U r h on
P e n t u Jakonen osoittautui suurten
m i t t o j e n painitulokkaaksi viime
maanantaina käydyssä T U L i ] ; i i Kes-k
i - S u o m e i r ~ p i i r i n j a P u o l a n paini-j
o u k k u e e n ottelussa v o i t t a m a l l a pis­t
e i n J a n Adamaszekin. Puolalaiset
o l i v a t ' k u i t e n k i n otteluissa pahem­p
i a j a voittivat sen 9h-7. T u l o s ta
v o i d a a n pitää Keski-Suomen kan-.
n a i t a 'erittäin tyydyttävänä..
T u l o k s i a : 52 k g : S o i n i K a u p p i n en
— J o z e f Malik, P u o l a , ottelivat rat­kaisemattoman.
57 k g : M . : O j a n e n—
J e r z y Sekulpa, Puola. Sekulpa sa i
y l i v o i m a i s e n pistevoiton. 63 k g : H .
Ojanen—Czeslaw Korzen ottelivat
ratkaisemattoman. 70 k g : P e n t t i J a ­k
o n e n — J a n Adamszek. Jakonen
v o i . t i ottelun 3—0. 78 k g : ^Tauno
IMetilä—Pjotr Stareynski,'jälkim­mäisen
pistevoitto. 87 k g : O t t o T i -
k a n d e r — C z e s l a w KwiÄf'.inslfi, otte­l
u r a t k a i s t i i n puolalaisen voitoksi.
97 k g : H e l j o H a k v i l i n c n r - J a n W l o -
darczyk, ottelivat ratkaisemattoman.
Y l i 97 k g : Fvar W a c k l i n — J a n P l u t a,
ot e l u päättyi W a c k l i n i n ' selkävoit­toon.
'Pailjasjalka haamuniaileri
Etelä-Afrikassa
S t e l l e n b o s c h . — De V i l l i e r s pääsi
v i i m e perjantaina ensimmäisenä
eteläafrikkalaisena mailin juoksus­sa
alle 4 m i n u u t i n saavutettuaan
p a l j a s j a l k a i s e n a Stellcnboschissa p i ­detyissä
k i l p a i l u i s s a ajan 3.59,7.
A f r i k k a l a i s i s t a vain Rhodesian
T e r r y SuUivan o l i a i k a i s e m m i n a l i t -
Suomi nujersi
HoUannin
H e l s i n k i . — Suomen miesten
korilkaHomaajoukkue saavutti v i i ­me
lanantaina y l i v o i m a i s e n 1 0 9—
78 voiton H o l l a n n i n yhdistelmäs­tä
H e l s i n g i n urheilutalossa. Jo
p u o l i a j a l l a isännät olivat h a n k k i ­neet
selvän johtoaseinah 60—44,
j o t e n h u o l t a j a l l a K a l e v i Tuomi­s
e l l a o l i t i l a i s u u s p e l u u t t a a kaik­k
i a miehiään. Jatkuva miesten
v a i h t o sotki j o n k i n verran koti­j
o u k k u e e n peliä, joten ero o l i si
p a r h a a l l a yhdistelmällä j a vähem­millä
v a i h d o i l l a ollut varmasti
s u u r e m p i k i n . Nuorien pelaajien
kokemuksen k a r t u t t a m i s e k s i Tuo­m
i s e n toimenpide oli k u i t e n k in
täy.sin oikea.
Teppo Oksanen
taisteli pääsyn
maaottelukehään
Syötlekö ilsenne hengiltä?
O l e t t e k o kuulleet, että Ilomantsi-
Jäiset siellä vanhassa kotimaassa
syövät r a s v a a ; n i i n paljon, että
kuolevat pian saappaat jalassa?
N i i n a i n a k i n vakuuttaa y k s i maa­i
l m a n j o h t a v i s t a sydän- j e verisuon-tentautien
t u t k i j o i s t a A n c e i Keys,
j o k a on t u t k i n u t muita härmäläi­siä
j a e r i k o i s e s t i ilomantsilaisia.
M i e s on kylmästi todennut, että
j o s metsätyöläiset siellä lakkaisi­vat
tekemästä raskasta työtä niin
he kuolisivat kuin kärpäset; Ilo­m
a n t s i l a i s i l l a o a k u u l e m a maailman
k e h n o i n ruokavalio josta rasvat
täyttävät 38 p r o s e n t t i a . Mutta minä
uskon ettei ilomantsilaiset rupea
seisomaan ja kaatumaan suoraan
r u u m i s l a u d a l l e saappaat jaloissa, ja
että moni muu joka syö vähemmän
rasvaa kuolee j p ennen heitä. M i k :
.si niin? No todislukset vakuultiivat
"myöskin n i i n . ,
O l i n tässä päivänä muutamana
j u t t u s i l l a hyvän naapurini Jussi
TUrpeisen kanssa joka j u t t e l i min­kälainen
pii hänellä ja monelhi
myuUa metsämiehellä ruokavalio
hänen nuoruutensa aikana, eikä k u ­kaan,
ja jos k u o l i k i n n i i n hyvin
harva taisi kuolla rasvojen takia
v a i k k a ruokavalio sisälsi vain to
dellisuudessa rasvoja eikä mitään
i n i i i i t a . Jussi kertoi että heillä o li
k a i k i l l a oma- paistiriparinunlia; j p '
h o n l e i k e l t i i n y a l l a v a s l i '"Amerikka-iaista
läskiä", j o k a suli juok-sevak-si
rasvaksi paistinpannuun k u n ei
siitiii niiuita ollutkaan. Sitten s i l -
L a h t i . —'•• T U L n Teppo Oksanen [ p i i t l i i n joukkoon leivänpaloja j : - .
o l i y l i v o i m a i n e n maaottelukatsas- i s o l k e l i i i i i ne nusvaan ja .syötiin
tusottelussaan S N L n Jouko Lind
bergiä vastaan j a v a l t a s i siten edus­t
u s p a i k a n maajoukkueessa. Hyvin
n y r k k e i l i myös l o i n e n T U L n poika
Paavo Aho, m u t t a hänen edustus
p a i k k a n s a ratkaisivat n y r k k e i l y l i i ­ton
tuomarit antaen voiton Risto
M e r o s e l l e . Katsastusottelut käytiin
v i i m e sunnuntaina Lahden Ahke­r
a n k a n s a l l i s t e n k i l p a i l u j e n yhtey­dessä
Lahden Urheilutalossa, jossa
yleisöä o l i hyvän joukon toistatu­hatta
henkeä.: Kolmannesta maaot-telupaikasta
ottelivat S N L n Salo-
•Iciparessuna .
j u s sattui olemaan perunaa niin
se p i s t e t t i in puukonnokkaan j a kas­t
e l t i i n samaan rasvaan,. m u l t a n i i
BAY COLLEGE
FLOWERS LTD.
Kukkia kuikkiin tilaisuuksiin
E M C-7000 - - E M 6-54£7
61 College St., Toronto 2. Ontario
Joseph P. Thompson
(mi) LTD:
HAUTAUSTOIMISTO
132 Carlton S t . Toronto, Ontarto
; (Ainoa osoitteemme)
R: D A V I S G N . johtaja
WA. 1-3971 — WA. 1-1791
tanut 4 m i n u u t i n rajan juostuaan 4 ranta ja Pöyhönen ensinmainitun
vuotta sitten 3.59,8. ottaessa kiistattoman pistevoiton.
K i l p a i l u s s a käytiin k a i k k i a a n 17 ot
telua, joista parhaiksi kohosivat
kaksi a l i m m a n sarjan maapltelukat-sastusta.
— o— ;
Helsingin t>-stadiön
käytössä 49 kertaa |
H e l s i n k i . — O l y m p i a s t a d i o n i l la
järjestettiin kuluneena kesäkaute­na
49 t i l a i s u u t t a (v. 1963 46). M a k ­savan
yleisön kokonaismäärä oli
324,853 ( 300.008).
Y l e i s u r h e i l u k i l p a i l u j a o l i 11 (13)
ja, niissä maksavia katsojia 166,691
(153,976), jalkapallo-otteluja 36
( 3 1 ) — yleisöä 132,742 (118,769) se­kä
muita t i l a i s u u k s i a 2 (2) — ylei­söä
25^420 (31,263.
Ennätys t i l a i s u u k s i e n lukumää^
rässä o n v u o d e l t a 1961 (54) j a y l e i ­söennätys
olympiavuotta lukuunot­tamatta
vuodelta 1959, j o l l o i n 53 t i ­laisuudessa
oli yhteensä 392,783
maksanutta katsojaa.
maitih M-cnnätystä
A u c k l a n d . — Uusiseelantilai­n
e n P e t e r S n e l l , j o k a v o i t t i l i a k si
k u l t a m i t a i i a Tokion olynipialai-sissai
j u o k s i t i i s t a i - i l t a n a m a i l in
m a t k a n : nopeaminin kuin kos­kaan
ennen r i k k o e n oman ennä­tyksensä
a j a i l l a 3 ; 5 4 , l . K a i k k i kol­me
ensimmäistä tulivat maaliin
a l l e 3.57,0 ajan.
Tämä suurenmoinen uusiseelan­t
i l a i n e n "iejjtävä-juoksija" joka sa­noo
hafijavansa rikkoa m a i l i l la
a j a n . 3.50,0 ensi yuoden aikana ja
lyövänsä sitten p i i k k a r i n s a nau­laan,
alensi omasta ennätyksestään
kolme kymmenesosa sekuntia. Hän
tekj edellisen ennätyksensä Winga-n
u i s s a ; Uudessa Seelannissa t a m -
mikuus.sa 1962,
T s h e k k o s l o v a k i a l a i n e n Josef Od
l o z i l , joka voitti hopeamitalin To
kiossa, tuli toiseksi ajalla 3.56i4.
K o l m a n n e n sijan v a l l o i t t i uusisee­l
a n t i l a i n e n John Davies ajalla 3.-
'56,8.':
l Aikoessanne MYYDÄ 1
I tai OSTAA kodin |
i • .soittakaa minulle |
iMiss Laila H.Wuorii
I Toronton kiinteimlstölauta- . i
I kunnan jäsen edustaen I |
I NBWMAN & NEWMAN |
I yhtiötä , I
I PUH. T O I M I S T O O N 537-3411 f
1 KOTIIN W A 2-9565: • |
^ L I M I T B p .
"Kukkasovitelmamme
erikoisalamme'
P u h e l i n H U . 5-2818
695 B A T V I E T V AVENX7B
(Lähellä Eglintonia.)
T O R O N T O , O N T .
Kunteistovahttaja
ROLF HEYNO
R E A L T O R
2101 Yonx« Street
(EgJintonin kohdalla)
Puhelin H U 9-4988
Canadian Association of Reai
Estate Boards j a Toronton Real
Es ta te Boardin Jäsen. =
Kotimaasta
kysytään
I l c l K i n k i . — (Suoini-Seura).
M r . T a t u Kähkönen, U S A t a i Ca­nada.
Mr. Juho Sakari Kämäräinen
(käyttänyt nimeä (Kalmari) synt.
14. 5. 75 L a m m i l l a ja vaimon.sa
Isolda E u f m s y n e O S . Sjöblad synt.
11. 2: 1881 K i r k k o n u m m e l l a , sekä
heidän lapsen.sa
L a u r i Johannes, s. 24. 11. 1904
L a m m i l l a
A r v o Bertel .s. l . ' l . 4. 1906 Lam­m
i l la
J o r m a K a l e r v o s. 7 . 9. 1008 L a m -
millä
H e l v i K y l l i k k i .s. 14. 7. 1910 Hol­lolassa
M a i r e L i n n e a .s. 2. 7. 1912 H o l l o ­lassa
..•
A i l a Carter, asunut Palm neaih,
F l o r i d a .
Mrs. Elisabeth 1'elander. o.s.
Laakso, synt.: Jämsässä, asunut N ew
Y o r k i s s a .
M r ; Charles Hevosmaa, ja poika
I l m a r i , asuneet Kalifornia.ssa.
M r . H e i k k i K a l l e Taskinen, .synt.
1892 Nilsiä.ssä. .
M r . F r a n s V i l h e lm E n g h o l m , synt.
27. 7. 1881, t a i hänen perillisensä.
Mrs. V i l m a Thompson, o.s. Kor­honen.
Ironwood, M i c h.
Mr. Kustaa Aadolf Kalske, synt.
13. 5. 1910 Naantalissa.
Mr. K a l l e Oskari Sillanpää, käyt­tänyt
nimeä Charles Sainio, N ew
Y o r k .
Paavo j a H e l v i Kontkanen j a lap­set
Marjatta Mirja, Antero, Timo,
Lea.
M r . Raymond Olander, s. 1898.
asunut New Yorkis.sa.
M r . U n o O l a n d e r , s. 1899. asunut
Duluthi.s.sa.
Yllämainittuja henkilöitä, heidän
jälkeläisiään tai henkilöitä, jotka
heistä j o t a i n tietävät, pyydetään ot­tamaan
yhteys osoitteella Suomi-
Seura r.y,. M a r i a n k a t u 8, H e l s i n k i ,
F i n l a n d .
H e l s i n k i 13. 11. 1964.
— Suomi-Seura r.y.
täkin oli h a r v o i n . ' V o i t a ei nähty*
kään monissa paikoissa j a j o s sat­tui
saamaan n i i n se v a i n lisäsi ras­vapitoisuutta.
Sitä v e d e l t i i n leivälle
surkoamatta ja työtä tehtiin ras­kaasti
j a v o i t i i n hyvin. M a i t o a saa­t
i i n h y v i n h a r v o i n j a j o s s a a t i i n k in
n i i n siinäkin o l i rasvaa. K u i n k a val­tava
määrä tästä annoksesta oli
prose.nteissa rasvaa siitä saa k y l ­lä
selvän kuvan. Mutta J u s s i lähen*
telee reippaasti 80 v u o t t a j a o n p i r ­teä
poika, joka pistelee tkävellen
nopeasti, jopa niin nopeasti . että
moni nuori jäisi jälkeen jos matka
o l i s i vielä pitkä. Tällaisia Jusseja
j a Matteja olisi paljon j a h e voivat
h y v i n . , *
Tiedemiehet sanoisivat ettei sään­töä
i l m a n poikkeuksia. M i k s i sydäU'
taudit ja _verisuontentaudit lisään­tyvät
valtavasti on spesialistien
mukaan syynä liikunnanpuute ~ ja
' l i i a n hyvät" olostthteet. O n elet­ty
koneellisen ja automatisoinnin
aikakauteen. Ihmisen l i i k u n t a vä'
henee joka päivä. Koneet korvaa
vat jatkuvasti entisen l i i k u n n a n jv.
työmies menee aamulla a u t o l l a työ
hön, palaa i l l a l l a t a k a i s i n j a viettää
mukavasta l i i k u n t a saamatta illan
Sama kiertokulku aina vain. E i
enää farmarikaan astele auran p e ­rässä
eikä muuten kulje hevosen
perässä vaan istuu t r a k t o r i n p u k i l la
ja kat.selee siitä. Koneet j a auto
malisointi.lykkäävät, j a t k u v a s t i työ­läisiä
työttömien armeijaan eikä
nämä työttömät kapitalistisessa yh
leiskunna.ssa lopu koskaan.
Olemme elämän kummallisessa
kiertokulkuees. s a , emme enää us­k
a l l a kohta .syödä emmekä juoda
mitään jo.ssa ei o l i s i myrkkyä, kaik
ki on myrkytetty. K u n f a r m a r i pis­tää
perunaa maahan pitää sitä jo
myrkyttää kun taimi on tuuman
millaineM, sillä penkissä vahtii jo
j o u k k o kaikensorttisia koppiaisia;
kir|)piij:i ja hippiäisiä. M y r k k y va­i
n u vurlta p i l k i n perunaan ja .siinä
s i tä on.
' Täällä Majavajärvellä kävi vai
mon.sa kanssa kyläilemässä Theo
dore Uepo St. C a l h a r i n e s e s l a , yiellä
hedelmäparatiisisla. K u n hän k e r t o i
m i t e n moneen kertaan pitää esim.
hedelmät myrkyttää kesä.ssä niin
minua rupesi pelosta viluttamaan,
v a i k k a oli lämmin j a muut hikoi­livat.
Sama on monen muun .suh­teen.
Jauhot on l i i p a t t u valkoiseksi
j a hienoksi kuin kalkkijauho ja
myrkytetty ettei toukat elä jauhois­sa.
K u n a t o m i - ja vetypommin pu-d
o t l e l i j a t kokeilevat pommejaan.
Ia.skeutuu r a d i o a k t i i v i n e n aine maa
han, lehmät syövät r a d i o a k t i i v i s ta
heinää Ja me j u o m m e lehmistä .saa
tua radioaktiivista maitoa'
K a i k k i liikkmi sanoi aikanaan
eräs filosoofi ja se äijä oli oikeas­sa.
Meillä on .sivistyksen tuloksena
kä.sissämme mullistavat keksinnöt
j a joista siunauksen asemesta voi
h u l l u j e n käsissä kehittyä ihmiskun­nan
perinpohjainen tuho. Ihminen
on etääntynyt ja k a i k e n automati­s
o i t u m i n e n johtaa kohtalokkaaseen
lopputulokseen. Nyt k u n k e h u t a an
j a kerskutaan s u u r i l l a s a a v u t u k s i l la
ihmiskunta on sairaampi k u i n kos-:
kaan ennen. Ranskalainen filosoofi
Rousseau jo k e h o i t i i ihmisiä lähes
tymään luontoa, .samaa voimme a i ­n
a k i n nyt sanoa. — Tekonimus.
l i
SAG Investigaiting;
Peace Centre For U of T?
By Henry Tarvsiinen
Parkway Bakers Suomalainen leipomo
V a l m i s t a a suomalaista icardemummapullaa, oikeata ruisleipää, k a -
nelikorppuja. kaakkuja, pikkuleipiä ym. lelpomoalan tuotteita.
K A H V I A E D E L L E E N K I N SAAfTAVANA
Liikkeemme auklolöjat: maanantaista torstaihin klo 0 - 6 ,
perjantaisin klo 9—8 J a l a u a n t a i s in klo 9 - 6 .
A K E S A A R I N EN
290 Qneen StMVtst EM 3-7676 Toronto 2-B, Ont.
MATKATOIMISTO
SUOMEEN - TANSKAAN - NORJAAN .RUOTSIIN
. Maailmanlaajuinen maikapaJvehi
Y l i 30 vuoden asiakaspalvelu fiuomalaisille ystävUlemnie
Kysykää. Miss Pontson O K . JOMm
TORONTTO:
BARBIE:
SARNIA;
697 B a y Street
1P7 Dunlop Street East
125 North fVont Street
E M . ft-«488
PA. 8-6525
ED. 6-6169
Pauli Kemppainen
kukisti Saariketun
O u l u . — Kemin Innon Pauli
K e m p p a i n e n ( T U L ) tai.steli s u n n u n ­t
a i n a O u l u n Pyrinnön ( S V U L ) jär-jestämis.
sä kilpailuis.sa maaottelu-p
a i k a n v o i t t a m a l l a K o k k o l a n J y m yn
( S N L ) Mikko Saariketu.sta kirk­kaan
pistevoiton.
^ . d u e l u o l i tasainen, j o s k i n Kemp­paisen
paremmuus täysin kiistaton,
j o t a S N L n tuomaristokaan ei voi­nut
muu t t a a t o i s e k s i .
Itä-Saksa yHätti'
Suomen jääkiekossa
Weisswasser. — Suomen ja Itä-
Saksan jääkiekkomaaottelun toinen
osa ei sujunut s u o m a l a i s i l l e myön­teisissä
merkeissä; Isännät h a l l i t s i ­vat
tapahtumia ensimmäises.sä eräs­sä
selvästi ja hankkiutuivat 4—1
johtoon. Vaikka .suomalaiset teki­vätkin
lopussa kaikkensa, eivät he
pystyneet tasoittamaan vaan hävi­sivät
.3—4. K o k o n a i s m a a o t t c l u n t u ­los
o l i s i t e n Itä-Saksan hyväksi 10
— 8 . Lauantaipäivän k a m p p a i l u jou­d
u t t i i n suorittamaan kosteissa olo­suhteissa
säteen häiritessä pelita­pahtumia.
ItäSiiksan voittoa voi­daan
pitää pienoisena yllätyksenä.;
Sen. Morsen varoitus
.sotaseikkailujen
ilaajentamista vastaan
New Vork. — Senaattori Wayne
.Morse (dem. Ore.) sanoi maanan-t
a i - i l t a n a , että jos Yhdysvallat
laajentaa sodankäynnin KlelÄ-
Vietnamista Pohjois - V i e t n a m i in
jä K i i n a a n , se (USA) tavoittelee
siinä tapauksessa: perikatoa.
Jos amerikkalaiset pyrkivät sii­l
i e n , hän ILsäsi "se loukkaa myös
k a i k k i a niitä periaatteita k a n -
sainvälisi.vsä olijeimLs.sa milä me
olemme, suositelleet toi.sen sodan
Itäältymisen jälkeen".
.Senaattori Morse syytti, että
Yhdysvaltain ohjelma Etelä-Viet-namJ.
ssa on " r a u n i o i t u n u t " , j a että
sitä odottaa täydellinen romahdtis
siellä nyt vallas.sa olevan h a l l i t u k ­sen
kera.
The recent decision of the Uni­v
e r s i t y of Toronto Students Admi­n
i s t r a t i v e C o u n c i l to investigate t he
p o s s i b i l i t y of establishing a peaco
research institute on the campus
may prove to be the f i r s t step to-vvard
a revolutionary undertaking
A meeting is to be held for
members of the faculty, student
body and a d m i n i s t r a t i o n who are
interested i n e s t a b l i s h i n g such a
centre.
Such a.centre would be designed
to bring the academic community
into j meaningful and immediate
confrontation with the problems
of modern international conflicts
•md t h e i r peaceful resolution.
F I R S T I N C A N A D A
It would be t h e f i r s t such insli-l
u t e in a Canadian university.
But successful peace research
i n s l i l u t e s already are Avorking
elsewhere — examples are an ins
titute at C o l u m b i a U n i v e r s i t y , one
in Oslo and t h e Canadian Peace
Research Institute, which is not
: i f f i l i a t ed w i l h a university.
Perhaps the most successful of
the academic peace research insti-tules
operating novv is i n the
Centre for Research on Confliel
Resolution at the U n i v e r s i t y of
Michigan.
It s efforts are c h a n n e l e d toward
p r o v i d i n g peaceful alternatives tc
•he Ihreat of nuclear conflict.
F O C U S F O R S T U D V
As a u n i v e r s i t y i n s t i t u t i o n it acts
as a focal^ point for Ihose indi-viduals,
f r om a l i the social sciences
who are interested i n t h e concer
l e d study of war peace problems.
S p e c i f i c programs of peace re
search vary according to the aca
demic backgrounds of those taking
part — historians, economLsts, so
ciologists, physiologists? and so on.
F r o m the v a r i e d perspectives oi
the individual participants, at
tempts are made to coordinate
vievif.s and f o rm theories with a.--
broad a perspective and a p p l i c a l i on
as pos.sible. :
In a d d i l i o n to a r e g u l a r program
of seminars and i n s t r u c t i o n , ad
vanced research is b e i n g c a r r i e d on
at the centre. It offers degrees at
the po.stgraduate level.
''Efta pahimman
kriisinsä edessä"
Lontoo. — Tanskan ulkominis­t
e r i Per l i a e k k e r u p sanoi viime
v i i k o l l a Lontoossa, että Euroopan
vapaakauppajärjestiin EFTAn
seuraava kokous: o n ratkaisevaa
laatua j a että se pidetään k r i i s i ­olosuhteissa.
U l k o m i n i s t e r i l i a e k k e r u p sanoi
B B C : n suorittama.ssa haa-stattei-lussa:
" L u u l e n , että E n g l a n n in
suorittama tullien korotus on
asettanut E F T A n pahimpaan
kriiKitilantccseen,.: mi.s.sä .se on
koskaan o l l u t ".
i l ä n lisäsi: " J o s muut E F T A -
maat eivät voi palauttaa luotta­mustaan
j a uskoaan Englannin
yhteistyöhaluun, pelkään että
E F T A vähiteUen hajoaa".
NOT I N E F F E C T I VE
L i k e most peace actions and re
search groups, the c e n t r e hasbeeri
accused of ineffective ideological
p u r i t y . "What is being accomp
l i s h e d ? " it is asked.
The university provides an r.dmi-
I a b l e background for the necessary
research, both because of its mul
t i d i s c i p l i n a r y nature and because
it provides an o p p o r t u n i t y for es-caping
political and e v e n national
labels.
A .serious research centre would
examine problems employing the
met,hods of the social sciences.
Ideally, its scholarly research
vvould provide a broad perspective,
thus counteracting the tendency to
look upon war-peace problems as
b l a c k a n d - w h i t e issues w i t h black-and-
white answers.
N E E D S C O N T R O V E R SV
If a university-based peace re
search in.stitute i s t r u l y disinteres-l
ed in i ts process of analysis, it
m u s l necce.ssarily be controver-s
i a l .
The centre's backers reply that i f
man has c a p a b i l i t i e s for a peace­ful
existence, i f he is not doomed
to destroy himself, the centre is
the most logical r e s o l u t i o n to the
^ h r e a t - n f - v i o l e n L c o n f IJct
Such centres have evaluated the
peace.movement t o a ^social science,
They have given i l a f i rm inlellec-tual
basis a n d p r o v i d e d a relative-ly—
sound focus for various peace
action groups.
In the future they hope to be-come
a powei-ful social and p o l i ­t
i c a l force.
E v e n a brief consideration of
the nature of peace problems —
the economic and social implica-t
i o n s of disarmament, the need f or
negotiations w i t h i n e x i s t i n g power
structures and so o n — reveals the
need for co-ordinated study.
B R E E D S T I I O U G I IT
Conti-oversy supported by rer
search and academic prestige
breeds thought, which is the pre
decessor of action.
A l t h o u g h there are as yet no
c o n c r e t e ' proposals for s u c h a n ins­t
i t u t e at the U of T , the interest
the S A C has shown is an indica-t
i on that peace is a q u e s l i o n which
concerns ali students and student
organizations — not j u s t such pio-neer
peace groups as the Combined
U n i v e r s i t i e s Campaign for Nuclear
Disarmament.
- T h e i m p l i c a t i o n s of f u r t h e r S A C
— administration action could
eventually include a d r a s t i c a l l y ai
tered relation belween the student
und his society.
C>ROWING C O N C E PT
The p o s s i b i l i t y of academic com-munities
shouluering both the im
mediate and t h e long-range pi*ob
lems of s u r v i v a l through Peace Re­search
Institutes is seen by some
experts i n the f i e l d as forseeable
i n the v e r y near future.
The whole concept of peace re­search
institute is s t i l l just u con­cept;
concrete peace research still
is i n its infancy and it is s t i ll
t r y i n g to d e f i n e itself and i ts func
tion.s.
It is however, a grovvihg and
powerful concept receiving increas
i n g support i n both United States
and Canada.
The rising axvareness of poople
to the e x c i t i n g possibilities of aca-
J e m i c peace research institutes is
a further indication that peace is
g r a d u a l l y , yet necessarily, becom
i n g respectable.
Torstaina, marrask. 19 p. — Thursday, Nov. 19, 1964
MT ARTHURIN KUULUMlSiA
Port Arthur. — Looh Laken lähet-^
tyvUiä viikon vaihteessa tapahtu­neessa
auto-onnettomuudessa kuoli
47-vuotlas V. G u g l i e t t a . Hän o l i mat­k
a l l a Armstrongiin, Tommasco C l a n -
fagnon ajamassa autossa. Auto meni
tapaturmassa romuksi.
Vieläkin ilmoitdttiin olevan tiedot­tomassa
tilassa M c K e l l a r sairaalassa
7-vuotias Tracy 0 ' N e i l l , jokia louk­kaantui
dcott-maanti'en risteyksessä
kun kolme autoa törmäsi yhteen 9
päivää sitten, j o l l o in hän s a i pääkal­lon
murtuman.. \.
Hänen 12-vuotlas siskonsa Connie;
jonka Jalka p a n t i i n kipsiin, on m u u ­ten
tyydyttävässä tilassa.
C S J n P o r r - A r t h u r i n osastso päätti
kutsua joulukuun kokoukseen kaikki
K a i k u r k u o r o n , v.- j a u.-seura: i s k un
j a Aikamme naiset k-erhon toimintoi­h
i n osallistuvat henkilöt keskustele­maan
talvikauden toimintojen järjes­telystä,
Ja suunnitelmaan yhteLsesii
säännöstelyn" toteuttamiseksi. Osas­ton
kokous pidetään torstaina, j o u -
luk. 3 pnä, a l k a en kello 8 i l l a l l a.
Port A r t h u r i n suomalaissyntylneiji.
22-vuotias lahjakas opiskelija Vieno
Louise K a t a i n e n pääsi Lakevlew kor­keakoulussa
yhdeksi kolmesta. oppi­laasta
186 Joukosta, Jotka sai^af
'Bachelor of A r t s " todistuksen kor­keimmilla
arvolausunnoilla poissaole­vana
B. C : n yliopistosta. N e i t i K a l a i ­sen
kurssiin kuului latina, ranka, e s ­panja
j a i t a l i a . Hän voitti Italhxn,
konsulin t r i Ouido Paganon Italian
opiskjlupalkinnon ja matkusti P l o -
rencen yliopistoon Italiassa jäte­maan
opintojaan. Neiti K a t a i n e n on
mr. j a mrs. T . W. K a t a i s e n tytär.
Fort Williamissa valtuuston Jäsenst
äänastivät palkkansa korotettavaksi
_$1,5C0 vuodessa, eli 30b d o l l a r in lisäys
entiseen $1,200 palkkaan/Pormestarin
ijalkka n o s t e i t i in $G,600 vuodessa lisä­ten
$1,200 entiseen. Port~Arthuris8a
pormestarin palkka on $3,600, jbhOn
lisäkai saa $15.00 kuussa oman auton
.{äytöstä, j a Public U t i l i t i e s komissio-;
n i n j a poliisikomissionin jäsenyydes- ,
.ä maksetaan vielä $75O')0O vuodessa.'
Valtuusmiesten palkka on $1,200 vuo-dessa.
— A T H .
Eteläpään kuulumisia
South Porcuplne. — Syksyinen
tervehdys täältä kulta-alueelta. K a u ­n
i i t ilmat jatkuvat vain keskeyty­mättä
j a ' h u n t t a r i t " kiertävät met­siä
etsien saalista, toiset isompia,,
toiset pienempiä metsän eläimiä.
E n tiedä ajattelevatko j a vihaa­vatko
esimerkiksi majavat pyytä­jiänsä,
mutta siihen viittaa naapu­rikylässä,
jossa asuu eräs t u r k i s -
pyydystäjä, sattunut tapaus.
Tämä kansalaisemme on koko­l
a i l l a korkean iän saavuttanut mies.
Eräänä yönä o l i t u l l u t joukko ma­j
a v i a j a kaatanut yön pimeydessä
k a i k k i parhaat pihapuut, ikäänkuin
" k o s t o k s i " tätä monikymmenvuotis­ta
pyydystäjää kohtaan!
N i i n , viime sunnuntaina olimme
siellä h a a l i l l a viettämässä j o n k i n ­l
a i s t a rupatteluhetkeä. Siinä .seura-p
e l i e n j a k a h v i k u p i n ylitse kulki
k a i k e n l a i s t a juttua. Enemmänkin
o l i s i saanut olla kansalaisiamme
k o o l l a , mutta hyvä näinkin tällä
kertaa. T i e t e n k i n näitä hetkiä t u l ­l
a a n järjestämään silloin tällöin.
Hyvät syötävät, kuten kylässämme
valmistetut laatikot olisivat sopivia
näihin t i l a i s u u k s i i n , mutta antavat­ko
j o u l u ym. k i i r e e t tähän mahdol­l
i s u u t t a tänä vuonna?
E n s i sunnuntai-iltana on tämän
" p o i k a t a l o n " e l i S t a r C l u b i n osak­keenomistajien
vuosikokous alkaen
k e l l o 7 i l l . l i i k k e e n r u o k a i l u h u o.
nees.sa. Tätä liikettä on j o useat.
vuodet pitänyt y k s i t y i n e n liikkeen-^
harjoittaja, joka o n maksanut v i i o k - -
raa huoneistosta j a kalustosta täjje.,
osuuskunnalle. Mutta osuuskunnal-'
la on s i t t e n k i n asioita joista pitää'
keskustella ja päättää yhteiscsää '
kokouksessa. S i k s i tämä jäsenistön
vuosikokous on kutsuttu koolle, .
Niinpä toivonkin, että k a i k k i , j o i l ­la
on osakkeita tähän laitokseen,
saapuisivat kuulemaan ja päättä­mään
näistä a s i o i s t a . — H .
Isku esittää huvinäytelmän
P o r t A r t h u r . — "Täällä vierail­l
e e n Suomen T U L : n ' naisvoimisteli-jäin
käynti toi i l o a jokapäiväi.<:een
elämään", sanoi eräs metsämies.
M a i n i t u n v i e r a i l u n järjestävänä
voimana täällä Port A r t h u r i s s a o l i
V- j a u^ s e u r a Isku, joka vei isän
nän osaa j a siinä o l i k i n hommaa
syyskaudeksi.
I s k u l l a on hyvät voimistelumah
d o l l i s u u d e t j a se on kehittänyt p oh
j a j o u k k o a k i n k u n v a in k a i k k i saa
täisiin yhtä aikaa toimintaan. V o i
m i s t e l u h a r j o i t u k s e t ovat myöskin
olleet käynnissä koko syksyn. T i is
t a i - i l t a i s in niitä pidetään suomalai­s
e l l a h a a l i l l a 316 B a y - k a d u l l a . Tor.s
i a i i l t a i s i n harjoitukset ovat Colle-giate
Instituten voimistelusalissa
A r t h u r - k a d u l l a . Tämä torstai voi
m i s t e l u i l t a onkin muodostunut po-pulaai-
iseksi, sillä äidit tulevat s in
ne lastensa kanssa ja voimistele
vat yhdessä. Ryhmän suuruus on
keskimäärin 25 henkilöä.
I s k u l l a on j o useamman viikon
ajan ollut harjoituksen alaisena
näytelmä " J u n u l a j a T a n u l a " . Tämä
näytelmä on suomalainen kan.san
näytelmä (huvinäytelmä). Junu
'i A n t i n osaa esittää A l f W i d g r e n j:>
T a n u A n t t i a esittää Antti Pitkä
•nen. •
Näytelmä esitetään sunnuntaina,
j o u l u k u u n 13 päivänä. S i i s pidetään
mielessä tämä m i e l e n k i i n t o i n e n ti­laisuus.
— P . V ;
50 milj. dollaria
USAn sotabudjettilii
Johnson City, Texas. — Puolus- >
t u s m i n i s t e r i Robert McNamara sa­noi
tulleensa piesidentti Johnson­i
n kanssa siihen tulokseen, että
a l u s t a v i en arvioiden mukaan Y h ­d
y s v a l t a i n ensi vuoden sotilasmää-'
rärahat saattavat jäädä alle 50,000
miljoonan d o l l a r i n . . . . ,
;. P u o l u s t u s m i n i s t e r i M c N a m a r a pu­hui
Johnson Cityssä pitämässään :
lehdistökonferenssissa keskuslri-tuaan
vähän a i k a i s e m m i n president­t
i Johnsonin kansisa tämän maati­l
a l l a ; Hän sanoi uskovansa, etta 1
heinäkuuta alkavan varainhoitovuo- ;
den sotilasbudjetti voidaan pitää
k u l u v a n vuoden tasalla, eli n o in
49,800 miljoonassa dollarissa. • ..
P u o l u s t u s m i n i s t e r i sanoi myös,,;
että hän j a u l k o m i n i s t e r i Dean
I Rusk olivat keskustelleet presidea
t i n kanssa V i e t n a m i n tilanteesta. '
Hän sanoi uskovansa, että Yhdys- S
vallat joutuu sekaantumaan t a i s t e ­l
u i h i n partisaanien kanssa "vielä
monen vuoden ajan".
LEO'S B/A SERVICE
Kunnostetaan kaikenmallLsia a u ­toja.
B/A aiitorenkalta Ja välineitä
P u h e l i n 344-8231
Cumberland Ja M u n r o kat, kulm,
P o r i Arthur Ontario
Sofia Liebknecht kuollut
Moskova. — Pravda ilmoittaa,
että Sofia Liebknecht on kuollut
Moskovassa 80 vuotiaana, Sofia
L i e b k n e c h t on Saksan j a kansain
välisen työväenliikkeen edustajan
K a r l L i e b k n e c h t i n leski,
S o f i a Liebknecht on työskennel­l
y t 20 vuotta opettajana Neuvosto-
U i t o n . k o r k e a k o u l u i s s a ja Saksan
kansojen ystävyys- j a k u l t t u u r i s u h ­t
e i d e n l u j i t t a m i s e k s i.
Kut.';iininvo sukulaisia j a tuttavia saapumaan tyttäremme
i\IAI'n
•ia
HILL WO(mS' in
h ä ä l i l . a i K U U l e e n joulukuun 12 päivänä 1964.
V i h k i m i i i c i i toimitetaan H c a r . s t i n United kirkossa,
kello 7 i l l a l l a.
Häiitil.Ti.suus kello 8 Legionan h a a l i l L i.
H E L M I J A M A R T T I RASINPERÄ
Hearst, Ontario
Rakentajat!
Mcllttt Matt« kalkenliUite
rakenniuUirpeltA.
THUNDER BAY
LUMBER CO. ( P O R T W 1 U J A M ) L T D .
HENKILÖKUNNAN O M I S T A MA
HENKILÖKUNNAN J O H T A MA
"Kuuluisa palvelustaan"
Puhelin 623-7469
S10 SInpMii St. Fort WII]lajn
Milloin hyvänsä tarvitsette ruokatavaraa, Uhaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
International C ö - O p j ^ ^ Ltd.
176 S; Algoma S i r M i Port Arthur. Ontario
Kuuluisan canadalaisen kirjailijan
M A Z O D E L A R O C H EN
JA LN A-sarjan
ROMAANIT
saatavana nyt täydellisenä, kaikkiaan 16 osan
Mazo de l a Roche on .saattanut elämäntyönsii päätökseen. Hän k u o l i
82-vuotiaana 1961 Torontossa. Neljän vuosikymmenen^aikana h&n
k i r j o i t t i Jalna-romaanejaan. Tämä maailmankuulu sukuromaanisarja'
on saavuttanut Suomessakin vaitavan suosion — Jalna-teosten yhtel-.
—nen painosmäärä kohoaa jo y l i 570,000 kappaleeseen. Sarjaan: k u u l u u -
kuusitoista romaania. Joista jokaisen voi lukea e r i k s e e n . — mutta
L U E T T U A N N E Y H D E N H A L U A T T E L U K E A N E K A I K K L
Tämä sukuromaanisarja kiislttäJi kaikkiaan 6,555 sivua.
J a l n a n synty — 401 s l v a a . Jlanan perintö — 511 sivna
J a h i a n aamu — 327 s i v u a .lainan i s ä n t ä—421 sivua
J a l n a n kotiopettajatar — 376 siv. .Tainan kukoistus — 438 slvna
J a l n a n nuori Benny — 337 s i v u a Näkemiin J a l n a — 463 sivua
J a l n a n kevät — 358 sivua Jalnan miehet palaavat — 586
J a l n a n v e l j e k s e t— 338 sivu» Bennyn tytär — 451 sivua
J a l n a — 381 sivua Kosijoita JalnasJ» — 398 SITO»
J a l n a n perhe — 483 l i v u a Julilat .lainassa — 376 sivua
T K O K S K N H I N T A:
Kaikki 10 osaa yhteensä $39.85
A Publishing Company Ltd.
P.O. Box 69, Sudbury, Ontario
•• •''SSSiK'': • i '>i' I:
dl "
Äiii:; •', • :. ' . -k .iP,^::.riy^ :'r./y vm. fr . '''iy 't t 'f''ikf^S y f^- hf:i • -y^y f' J'/; ' - ' ' ' ' ' ^ i ' 1;'• S;.? • • • ' : ' ; • : ' • ' • s v i ' - Si-;. 'f^'. sf t ' \ y . : , : : ; ; ' fm-f:: •' iy :r •;•;'•• s ' ' • •:!::i:fi::v' '-• - i - ? ' : - ; s , - ; , , s;:!?;.;., i v : . . t : j : : v;4& . .