Vapaus, June 26, 1965

              Sivu 2 I Lauantaina, kesäk. 26 p.- ^ Saturday, June 26, ,1965
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIAN^
EstebUshed Nov. 6, 1917 \ VAPAUS
(LIBERTY)
EOITOR: W . E K U U N D MANAGER: E . SUKSI
^ - , T E U E P H 0 N E : 0 F F I C E _ A N D E D I T O ^ I A L 6 7 4 - 4 2 6 4 , ,
Publisheä tHrtce Veckiy: tlleMäys, •ÄUr$äaJfs.^^^^
Publishing Ck).Llmftea,lÖb-l(ÖB!liri=St;;W^
Mailing Address: Box 69
AdverUiing rstes upon, ajäpJicaUpn, teansÄUb^ «hargö.
Authoriised as se<»iid «lass^ fikU.^ iH>i^t.Öhi£e. j J t l ^ t f i i ^ n t , cHt&^ai
and flör paymeniof poata^e In cäsh. ^
'H- C A N ADIÄ Nni!A fJ^G.U AG EIBR B-SS
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10:00. 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: l vk. 10.50, 6 kk. 5.76
M^nfakiskotita syynai
Kuten öft IfeKt^mfe uutisosastolla keirottu, Sudburyn
seudulla on lisääntynyt vakuuttamattomien ihoottoriajoneu-vojen
määrä jyrkästi. Virallisten tietojen mukaan Sudburyn
seudulla oli toukokuussa 941 vakuuttamatonta ajokkia, ver­rattuna
637 sellaiseen vuosi: sitten touktrituussa. Lisäys on
peräti 35-prosenttinen.
Tämän johdosta pn syytä kysyä: Miksi?
Tietäessämiiie, että Sudburyn seudun asukkaat ovat nyt
yhtä vastuuntuntoisia kansalaisia kuin. aikaisemminkin,
Tne^ emme voi tässä yhteydessä päätyä mihinkään muuhun
kuiii siihen, että alati kohoavat autojen vakuutusmaksut
ovat sivuuttaneet jo sen tason; minkä pienituloinen henkilö
voi rtiöksaa. Tosiasia nimittäin oriy että yksikään autoilija ei
halua riskeerata tulevaisuuttaan ja autonajolUpansa menet­tämistä
ajokkinsa vakuuttamatta jättämisellä, ellei siihen
ole painavaa syytä. Ja kaikkein painavin syy tässä. tapauk­sessa
on ilmeisesti vakuutusmaksujen korkeus.
Meille on suuresti ylistetty yksityisliikkeiden etuisuutta
valtion kontrollissa oleviin laitoksiin verraten. Meille on väi­tetty^
että "yksityisliikkeiden kilpailu" pitää palvelujen hin­nat
alhaisena, joten yksityisliikkeiden ylläpito on lopulta
eduksi myös tavalliselle kansalle.
Moottoriajoneuvojen vakuutusmaksut puhuvat kuiten­kin
vallan toista. Meillä täällä Ontariossa on kymmeniä,
ehkä pari sataa yksityisesti omistettua vakuutusyhtiöä, jotka
kilpailevat ke&kenään myös atitovakuutusalalla. Mutta siitä
huolimatta Ontarion maakunnassa on paljon korkeammat
moottoriajoneuvojen vakuutusmaksut kuin on Saskatche-wanissa,
missä CCF:n entinen hallitus järjesti asiat niin, että
autovakuutuksista huolehtii maakunnallistettu vakuutuslai­tos.
Sfelitys Saskatchewanin vakuutusmaksujen halpahintai-suuteen
on selvä ja yksinkertainen. Kun kansallistettu va­kuutuspalvelu
ei kokoa yksityisille voittor-osinkoja, niin au-tovakuutusmaksuista
menee Saskatchewanissa vain 8 senttiä
dollarista vakuutustoiminnan hallinnollisiin menoihin. Toi­sinsanoen,
sikäläinen vakuutuspalvelu maksaa onnettomuuk­sien
korvaamisen muodossa autoilijoille takaisin 92 senttiä
joka dollarista, minkä autoilijat vakuutuksestaan yhteenlas­kien
maksavat. Ontariossa menee vakuutusyhtiöiden hallin­nollisiin
menoisin sekä voittoihin jne; 30T ^ ^ senttiä jokai­sesta
vakuutusdollarista, minkä autoilijat maksavat. Toisin
sanoen, Ontarion autoilijat saavat yhteenlaskien vakuutus-maksuistan
takaisin vain 60—70 senttiä dollarista!
Näistä kalliista kustannuksista huoliinafta meille ilmoi-tettiiri
jokin aika sitten, että Ontarion autovakuutusmaksuja
korotetaan taas heinäkuusta alkaen 5-prosenttisesti, vaikka
niitä korotettiin vasta viime tainmikuussa 15-prosenttisesti.
Vakuutusyhtiöt valittavat, että ne kärsivät tappiota au­tovakuutuksista!
Miksi ei niitä vapauteta tästä tappiota tuot­tavasta
hommasta järjestämällä kruimun yhtiö Saskatche-wanift
malliin huolehtimaan moottoriajoneuvojen vakuutuk­sista?
Miksi yksityisesti omistetut vakuutusyhtiöt vastusta­vat
autojen vakuutusalan kansallistamista ja tappelevat kyn^
sin hampain tämän liikealan käsissään pitämiseksi, vaikka
siitä on niille kuulemma pelkkää tappiota?
JSudburyn tilanne on vakava varoitus siitä, että näiden
vakuutusyhtiöiden hintakiskontapolitiikan tielle on pantava
tehokas sulku huolimatta siitä, minkä puolueen hallitus sat­tuu
Ontarion kuskinpukilla olemaan.
YMtys Algeriassa
'vViime keskiviikkona (kesäk. 16 pnä) julkaistiin Algerian
pääkaupungissa tiedonanto, jossa ilmoitettiin, että Kabylias-sa
syk^Uä 1963 puhjennut ja sen jälkeen hiljalleen kytenyt
kapinaliike oli päättynyt ja kansallineh sovinto saavutettu.
Neuvotteluja sovinnon aikaansaamiseksi oli käyty president­ti
Ahmed Ben Bellan johtaman FLN-puolueen ja kapinallis­ten
FFS-liikkeen välillä, ja kun erimielisyydet näin oli voi­tettu,
pidettiin Ben Bellan asemaa Algeriassa vahvempana
kuin milloinkaan. Kunnes eilen (toukok. 19 pnä) saapui tieto,
että Ben Bella oli vangittu ja vallankäyttö siirretty puolus­tusministeri
ja armeijanpäällifckö Houari Boumediennen joh­taman
vallankumousnöuVöStoA käsiih, suurempaa yllätystä
on vaikea kuvitella, kirjoitti Suomen laajimmin leviävä työ­väen
päivälehti, Helsingisfeä ilmestyvä BkÖL:n äänehkanriät-taja
Kansan Uutiset viime sunnuntaina ja selitti tilannetta
edelleen: . • •
Nyt luonnollisesti kysytään miksi vallankeikaus pantiin
toimeen ja mitkä ovat uusien vallanpitäjien päämäärät. Eik|
siihen kysymykseen ole mutkatohtä vaätäta. Ben Bellan A l ­geriassa
nauttimaa arvovaltaa on laajalti pidetty järkkymät­tömänä.
Hän astui alusta pitäen maansa vapaustaistelun kär­keen,
sen jälkeen hän istui kuusi vuottalranskalaist^ van­kilassa
ja uhmasi nälkälakoin maansa miehittäjiä, hän johti
sitkeitä neuvotteluja, jotka kesällä 1962 johtiVät Evianissa
Algerian vapautumiseen ja sen jälkeen häA on luotsannut
presidenttinä maataan sosialismin tielle.
Mutta tämän rinnalla on kiinnitetty huomiota myös sii­hen,
että Ben Bellan kaikki entiset taistelutoverit (Jussof
Ben Khedda, Mohammed Khide^ Belkacem Krim, Hocine
Ait Ahmed, Mohammed Boudiaf, vahi muutaman mainitak­semme'
ovat joutuneet syrjään, että Ben Bellah sosialismi on
varsinkin teollisuuden alalla edennyt verraten hitaasti, että
nutareformiixi. liittyy epäselvyyksiä ja että Algerian suhteet
Eanskaan ovat taas "lämmemneet" odottamattomalla tavalla.
On tietenkin muistettava, että Ben BfeUa joutui johta-maan.
maata, joka oli tavattomien vaikeuksien edessä. Hal­litseva
ja osaava ranskalainen luokka oli ftiuuttartut pois, maa
oli sissisodan tuhoama, 90% kansasta oli lukutaidotonta, nä-kiittiliysif
Moskova, — N K P : n johto puolus­taa
voimakkaasti. Iin jaa, joka hy­väksyttiin
19 puolueen neuvottelus­sa
Moskovassa määUskuiiäsa: Qn
pyrittävä kommunististen - j a työ­väenpuolueiden
' yhteistoilnintaan
taistelussa imperialismia vastaan ja
rauhan- puolesta, vaikka poliitt^ta
lilijaa^ teoriaa j a taktiikkaa koske:
vissa kysymyksissä olisi vakaviakin
erimielisyyksiä. •
Tämä linja vahvistettiin Pravdan
sunnuntaisessa laajassa toimitusar
tikkelissa. Siinä asetetaan käytän­nön
toiminta imperialismia vastaan,
puolueiden viUiset tapaamiset ja
alueelliset neuvottelut yhtenäisyy
äen'saavuttamisen päätieksi, ja vas^
ta sen jälkeen mainitaan uusi kan­sainvälinen
neuvottelukokous.
— Kahdeksaan kuukauteen N K P
ei ole harjoittanut avointa polemiik­kia,
todetaan artikkelissa ja vali­tetaan
sitä, ettei Kiinan kommunis
tisen puolueen johto ei ole seuran­nut
esimerkkiä, vaan on viime ai­koina
julkaissut joukon artikkeleita,
joissa vääristellään NKP:n ja mui
den veljespuolueiden asennetta ja
hyökkäillään niitä vastaan.
Artikkeli vahvistaa NKP:n viime
kuukausina noudattaman linjan
kansainvälistä kommunistista liiket­tä
ja ulkopolitiikkaakin koskevissa
kysymyksissä, osoittaa ettei kom­munististen
ja työväenpuolueiden
suuri neuvottelu ole välitön päivän
kysymys j a korostaa voimakkaasti
yhteisiä toimenpiteitä imperialismia
vastaan erimielisyyksien voitiami-sen
päävälineenä. .
— Maaliskuun kokouksen vetoo­mus
yhte.sestä taistelusta imperia­lismia
vastaan ja kommunistisen
liikkeen yhtenäistymisen puolesta
on saanut erittäin laajan hyväksy­misen
kommunistisessa: liikkeessä,
todetaan artikkelissa. Siinä luetel
laan 39 puoluetta, jotka ovat julli^-
lausuniassaan jo hyväksyneet Mos-;
kovan neuvottelun vetoomuksen.
Sosialististen maiden" ja kommu-ni.
«!tisen puolueiden yhteiset edut
ovat merkitykseltään tärkeämpiä
kuin ne tekijät, jotka ovat johta­neet
erimielisyyksiin, todetaan ar­tikkelissa
yii sanotaan, että tämä i
asettamus heijastaa luottamusta sii­hen,
että pyrkimys yhtenäisyyteen
tavalla tai toisella, ennemmin tai
myöhemmin vallankumouksellisen
prosessin kulussa voittaa hajaantu-mispyrkimyksen.
YHTENÄISYYS K/IYTÄNXÖN
TOIMINNASSA
M A H D O L L I N EN
Pyrkimyksellä yhtenäisyyteen on
objektiiviset edellytykset. E r i mai
den kommunististen puolueiden joh­dolla
ja sosialististen maiden hal­lituksilla
voi syntyä katsomuksia,
jotka eroavat toisten ma.den kom­munististen
puolueiden katsomuk
sista. Tästä huolimatta niillä on yh­teinen
päämäärä kommunismi. Ar­tikkelissa
todetaan, että veljespuo
lueilla ön objektiiviset edellytykset
saavuttaa yhtenäisyys. Jos vastaus
olisi kielteinen, tunnustettaisiin,
että kommunistisen liikkeen yhte
näisyys on mahdottomuus. Yhtenäi­syyden
saavuttamisen mahdottomuus
den korostaminen tuottaa artikkelin
mukaan vahinkoa taistelulle. ;
— Nykyhetkelläkin, nykyisten va­kavien
erimielisyyksien vallitessa on
hiahdoliistajävSlttfimStöntä saavut­taa^
yhtenäisyys käytännöllisessä
toiminnass^i lausutaad artikkeliissa:
Siinä todetaan; ettS nykyisiä e r i'
mielisyyksiS e i voida helpolla voit­taa.
Imperialistit yrittävBt. käyttää
hyväkseen kommunististen puoiuei
den erimielisyyksiä hyökkäyssuun-nitelmiensa
toteuttamisessa. Kom;
hiunististen ja työväenpuolue.den
Velvollisuus on nykyisessä tilantees­sa
yhdistää - toimintansa erimieli­syyksistä
huolimatta ja ehkäistä im-jierialististen
porvariston yritykset
käyttää hyväkseen näitä erimieli
^yyksiä. Pravda pitää yhtenäisyyttä
lujittavana toimenpiteenä Euroopan
maiden kommunistisen puolueiden
neuvottelua Brysselissä.
•Yhteinen toiminta yhteisten ta-
.voitteidfen saavuttamiseksi on paras
tie vallitsevien erilnielisyyksien
voittamiseksi. Yhteistoiminta on
tärkein rengas kominunist.sen liik
keen. yhtenäisyyden puolesta käy­tävässä
taistelussa. Siihen tarttu­malla
voidaan saada liikkeelle koko
ketju asteittain ja askel askeleelta
lujittaa kansainvälistä kommunistis
ta liikettä, selittää Pravda. Leht
toteaa, että: on erilaisia muotoj»
yhtenäisyyden saavuttamiseksi^ N i i
hin kuuluvat puolueiden tapaamiset,
alueelliset neuvolfelut . ja lopuksi
kansainvälinen neuvottelukokous.
Yhteinen toiminta on kuitenkin ny­kyisin
muiden muotojen ohella pää­tie
yhtenäisyyden lujittamiseen.
Tämä aiheutuu elämän vaatimuksis­ta.
•
Valmius käytännölliseen yhteis
toimintaan on osoituksena kunkin
puolueen halukkuudesta antaa pa^
noksensa yhteistoimintaan. Käy
tännön asiat auttavat paremmin
ymmärtämään toisten katsomuksia
ja voittamaan silloin tällöin kom­munistisessa
liikkeessä syntyvät
yksipuoliset asenteet joihinkin on­gelmiin
nähden. Nimenomaan käy­tännön
poliittisten tapahtumien ku­lussa
» .selviävät erilaiset strategiset
ja taktiset asettamukset, joiden
Tiuhteen vallitsee erimielisyyksiä.
K I I N A E l O L E SEURANNUT
E S I M L K K K IX
— Pyrkiessään parantamaan ti­lanneita
kansainvälisessä; kommu
nistisessa liikkeessä meidän puolu-eemm.
i ei ole N K P : n keskuskomi­tean
lokakuun kokouksen jälkeen
•kahdek^n kuukaudeii aikana
vnyt avointa; polemiikkia;' Valitetta^
vasti: Kiinan ^kommunistiäeh puolill­een
johto ei oleiymmärtänyt «ikein
tätä asennetta. Viime aikoina Kii­nan
lehdistösä on julkaistu joukko
artikkeleita ja esiintymisiä, joissa
vääristellään todellinen asian tila.
NKP:n ja muiden marxilais-lenin-;
Iäisten puolueiden asenne ja joilla
on selvästi epäystävällinen luonne
NKPrtä ja veljespuolueiden enem
mistöS kohtaan. Tällaiset askeleet
eivät voi tietenkään myötävaikuttaa
kommunistien rivien yhtenäisyyden
puolesta käytävään taisteluun^ huo­mauttaa
Pravdar : ..
Tällä hetkellä ei ole ajankohtai­sempaa
tehtävää, kuin täisfeluj US'
A ; n hyökkäyksien lopettamiseksi
Vietnamissa. On annettava vastaisku
amerikkalaiselle hyökkäykselle. Se
on tämän hetken - poliittisen tilan­teen
tärkein kysymys. Kaikkien so­sialististen
maiden, koko kommunis­tisen
liikkeen täytyy olla yhteistyös­sä
Vietnamin kansan tukemiseksi,
selittää Pravda. Se esittää suuren
määrän esimerkkejä maailman e r i
puolilta kommunististen puolueiden
toiminnasta imperialistista hyök­käystä
vastaan.
N K P : n L I N J A SEbVÄ
N K P : n ulkopoliittinen linja on
selvä ja johdonmukainen. On tur­vattava
rauhalliset olosuhteet kom­munismin-
rakentamiseksi, tuettava
Vapautus- ja vallankumousliikkeitä,
kehitettävä yhteistyötä vapautunei­den
kansojen kanssa, suojeltava
rauh.-^nomaisen rinnakkainolon peri-patteita
valt-oiden välillä, tehtävä
tyhjäksi imperialististen hyökkää
j i en suunnitelmat ja ehkäistävä uusi
maailmansota.
Kaikki näm^ä ulkopoliittisen toi­minnan
suunnat ovat välittömästi
yhteydessä koskenaan. Rauhan­omaista
rinnakkainoloa ei voida so­veltaa
vain kahden valtion suhtei­siin.
Sen periaatteet täytyy ulottaa
kaikkiin valtioihin rjppumatta siitä
onko kysymys suurista vai pienistä
maista. Hyökkääjien toiminta ja
ydinasesota voidaan torjua sosialis-t.
sten maiden, kaikkien vailanku
mouk-iellisten. demokraattisten Ja
r?iuhantahtoi.sten voimien yhteistoi
minnalla taistelussa imperialismia
ja sotaa vastaan ja kansojen tur­vallisuuden
puolesta.
länhätäkin uhkasi, teollisuutta
oli suhteellisen vähän. Tehtävä
ei ollut helppo ja mitä suurem­pia
vaikeudet ovat, sitä suu­remmat
ovat aina myös käytet­täviä
teitä koskevat erimieli­syydet.
Niillä voidaan selittää
Ben Bellan taistelutovereiden
joutuminen syrjään (hehän
ovat melkein jokainen selittä­neet
olevansa sosialisteja' ja si­ten
olisi ollut enemmän kysy­mys
menettelytavoista kuin it­se
päämäärästä. Ja kun Ben
Bella kerran toisensa jälkeen
on vetänyt pidemmän korren,
niin tällöin hänellä on ollut
vahvana tukena 60,000 miestä
käsittävän armeijan johtomies
Boumedienne, henkilö, josta ei
kovinkaan paljon tiedetä, mut­ta
jonka arvellaan edustaneen
Ben Bellasta _hieman enem­män
vasemmalle meneviä kat-somiiksia.
Mutta nyt siis juuri Boume­dienne
on asettunut Ben Bel­lan
kanssa poikkiteloin ja pi­dätyttänyt
presidentin. Kuten
sanottu: on vaikeata sanoa, mit­kä
asiat ovat pidätyksen taka­na.
Ehkä voidaan puhua hen­kilökohtaisesta
valtapolitiikas­ta
silloin, kun, niin monet
avainasemassa olleet haJrmot
ovat joutuneet syrjään, viime
kädessä on tietenkin kysymys
siitä, miten henkilökohtaista­kin
valtaa käytetään. Ja tässä
suhteessa algerialaiset arviot
vielä puuttuvat. Toistaiseksi
Ben Bellaii kukistuminen on
vielä suuri kysymysmerkki,
jonka takana väikkyvät tekijät
selvinnevät lähipäivinä.
mä
häiviin Si^öii!^ kirjoittaa JSm: Skogia ja. H a n n ^ yrityk­sistä
tyrehdirttäf :sös.ddiäB. iHtifa tÖTniiäta:' ' ^
- "Aulangon p u o l u e k o k o u k s i a äänfeatystapplon kärsinyt entinen lai­neen
johtaja Enni Skog sekä hänen päSadlutantikseen mainittu entinen
Helsingin piirijärjestöjen -puheenjohtaja Hannes Tiainen ovat -jo vuosi­kaupalla
pyrkineet Sosialidemokraattisen Liitontoiminnan lamaUÖami-'.
seen j a puolueen joko jolki» tai salakuljettamlseen leskislälstensyliin-; M
Sosialidemokraattisen Liiton vankka sosialistinen perusaines, jäse­nistö
ja kannattajat, joihin puolueemme toiminta, tänä päivänä nojaa
kuin lujaan p e r u s k a l l i o n ainakin, tuomitsevat vbtinasti jyrkästi ^ ^tifr
raita kädeltS kaikki yrityksetkin Sosialidemokraattien L U t ^ t ö i t t i n ^
häiritsemiseksi, pubunaattakaan puolueen m y y m i s e t joko kokÖniM
pala palalta. Nyt pesästään esiin tulleiden entisten johtajien olisikip' jo
oman maineensa..vuoksi' parasta luopua^ ajoissa kaikista tämäntapaisista
suunnitelmistaan. Sen sijaan hg kernaasti VoifilVatijE^rilätaarjOA^
keskinäisen juttutuvan, esimerkiksi 'Poliittiset eläkeläiset ry:n\ J o n k a
piirissä olisi mahdolUsuusi estoiäa paneutua • juttelemaaii vaphojä viti^ejä
'kuuniansa päiviltä'. Muuhunhan he itse asiassa eiv^t, enää kykene eivät-kä
kelpaa." . .':..••.•,,.,.!•;.•
Maakansa käsittelee samaa aihetta:, , . ^ ^ -
"Sosialidemokraattisen puolueen operaatio jalkojen vetämiseksi sös.
dem. liiton alta on saanut: auttajikseeh liiton entisiä johtomiebiä, inm.
entisen puheenjohtajan Skogin. Näiden toimesta on nyt pidetty hiBuvöt-telukokous,
- joka on suositellut sos.dem. - liittolaisille paluuta vanhaan
puolueeseen ja n i in ollen sos.dem. liiton hylkäämistä. K u n sos.dem. puo-luneneuvosto
kokoontui toukokuussa ja ilmoitti avaavansa oveA aikoi­naan
erotetuille oppositiolaisille, tiedettiin Skogin ja eräiden muiden
.-likoneen välittömästi astua avatusta ovesta sisälle. Eräät seikat saivat
kuitenkin heidät lykkäämään askeltaan. Nyt saadut tiedot osoittavat
että palaamiselle koetetaan saada laajemmat puitteet. Tässä tarkoituk-
.sessa ilmoitetaan valmisteltavan koko maan käsittävää kokousta, jossa
kaiketi kohotettaisiin valkoinen lippu ja tehtäisiin päätös paluusta van­haan
puolueeseen.
Skog. Tiainen ja kumppanit ovat siis ryhtyneet sos.dem. liittoon
edelleen kuuluen valmistelemaan puolueen: hajottamista. Kysymys on
•Imelsesti varsin laajaksi tarkoitetusta operaatiosta, joka epäilemättä
nostattaa kovan taistelun sos.dem.liiton keskuudessa."
NUORIA HIKOLLISIA
MERILLE «>ARANTUMAAH
Mielikuvituksellinen, nuorisori­kollisten
parantamiseksi tarkoitettu
kokeilu aloitetaan Nantesissa, Rans­kan
Atlantin-rannikolla, kun kolmi­mastoisen
koulutuslaivan köli las­ketaan
tämän vuoden aikana.
Kuudensadan tonnin purjealuk­sen
on määrä valmistua vuoden
1966 kesään mennessä. Se on alun­perin
erään vankilapapin ja eläk­keellä
olevan laivastoupseerin yksi­tyinen
haave.
Tarkoituksena on antaa Ranskan
600 kasvatuslaitoksessa olevalle 15,-
000 nuorisorikolliselle mahdoUi*
Artikkelissa korostetaan. . että
Neuvostoliitto antaa moraalista ja
aineeiiista apua Vietnamille; Neu­vostoliitossa
samoin kuin muissa
sosialistisissa maissa on suUri jouk­ko
henkilöitä ilmaissut valmiutensa
matkustaa Vietnamiin taistellakseen
siellä rinta rinnan vietnamilaisten
veljien kanssa.
Artikkelin päätteeksi todetaan,
että vihollisleirissä iloitaan' kom­munistisessa
liikkeessä vallitsevan
tilanteen vuoksi. Porvariston ideo­logit
iloitsevat kuitenkin turhan ta^
kia. iiuomauttaa lehti ja osoittaa
sosialististen maiden lujittuvan,
kansallisen vapautusliikkeen laaje
nevan ja kehittyneiden kapitalistis­ten
maiden työväenliikkeen, niissä
käytävän taistelun monimutkaisuu
desta huolimatta, kulkevan eteen^
päin. .
GBC:n Kauko-Idän kirjeenvaihtaja Tom Gould (vasem­malla)
ja CBC:n Newsmagazinen tuottaja Bill Cunning-
, ham saavat ensikäden tietoja Etelä-Vietnamin sodasta
eräältä USA:n armeijan laskuvarjosotilaalta. CBC:n
miehistö tunkeutui kauaksi sissien alueelle valmistaak^
seen selostuksia omituisesta ja epäonnistuneesta Viet­namin
sodasta.
Korean opiskeli|at
mielenosoitukseUa
Seoul. — Mielenosoituksella ol­leet
Etelä-Korean opiskelijat tappe­livat
maanantaina kuutisen tuntia
poliisien kanssa esittäessään protes­tinsa
Japanin ja Etelä-Korean dip­lomaattisuhteiden
uusimista vas­taan.
, .
Poliisin tiedonannon mukaan mie­lenosoituksen
yhteydessä vangittiin
.594 opiskelijaa ja 16 aikuista. V i ­rallisten
tietojen mukaan mielen­osoitukseen
osallistui 5,000 opiskeli­jaa
16:sta collegesta ja yliopistosta
sekä kolmesta korkeakoulusta.
suus siihen toimintaan ja seikkai­luun,
jota etsiessään he ovat joutu­neet
rikoksen poluille.
Samalla toivotaan, että merielä­män
terveellinen kuri tekisi heistä
jälleen hyödyllisiä kansalaisia.
Ajatuksen takana ovat Pariisin
Fresnesin vankilan sosiaalihuoltaja
isä Mich'el Jabuen ja Brc^tki lat-.
vastokorkeakoulun entinen lohtaja
amiraali Rene Sacaze.
Yritys, joka tulee alkulaskelmien
mukaan maksamaan noin viisi mil|.
frangia, on yksityinen mutta Rans­kan
oikeus- ja opetusministeriö t u ­kevat
sitä.
Laivaan on suunniteltu tilaa 90
nuorukaiselle j a siihen tulee 20
hengen miehistö. Merellä nuorukai­set
saavat osallistua laivan töihin
neljä tuntia päivässä. Viiäi tuntia
päiväsi käytetään akateenkisiin
opintoihin.
Kukin matka kestää vain muuta­man
viikon. Isä Jaouen on kuiten­kin
varma, että näinkin lyhyenä ai­kana
ne 400-^500 nuorisorikollista
jotka pääsevät vuosittain mukaan
ehtivät saada sitä seikkailun.makua
jota he eivät tavoita kasvatuslaitok-r
sissa; valvonnanalaisilla lomalei­reillä
tai kotikaupunkiensa ikSvillä
kaduilla.
Ranskan nuorisorikollisuusongel-ma
ei ole ainakaan vielä n i in polt­tava
kuin Yhdysvalloissa tai Eng­lannissa,
mutta alaikäisten pidätys­luvut
kasvavat vuosi vuodelta. V .
1954 pidätettiin noin 13,500 nuorta,
y. 1960 jo 26,874 ja v. 1963, viimeis­ten
virallisten tilastojen vuotena»
30,472.
Klovni antpuili
Gladeurater, Tesas. — Muuan
klovni laukaisi lataamattomaksi
luullun haulikon väkijoukkoa kohti
Gladewaterin rodeo-näyti^csessä
Texasissa viime viikon perjantai-iltana
j a haavoitti 17 Ihmistä.
Poliisi ilmoitti, että haulikko o li
vahingossa ladattu lintupanoksiUa
ja että klovni ampui useita kertojai
kirkuvaan väkijoukkoon, ennen kuin
huomasi että jokin on vinossa.
PÄIVÄN PAKINA
TELOITUS TV-KÄMERAIN EDESSÄ
Viime tiistaina saimme TV-uu-tiskatsauksesta
sellaisen tyrmistyt­tävän
tiedon, että Etelä-Vietna­missa,
mitä hallitaan nyt Washing-tonin
"neuvonantajain" ja muiden
viskaalien tahdon mukaisesti, oIi~
eräs Vietkong-sissiksi epäilty nuo­r
i mies teloitettu julkisesti TV-kamerain
edessä. •
Suoraan sanoen, meistä tuntui
ensikuulemalta tämä uutinen us^
komattomalta.
Me olemme tosin lukeneet mi
ten ennen muinoin poltettiin .*noi-t
i a " roviolla ja revitettiin vallan­pitäjäin
vastustajia kappaleiksi
j u l k i s i l la paikoilla.
Mutta me kaikin olemme luul­leet,
että sellaiset raakalaismene-telmät
kuuluvat pimeään keskiai­kaan,
j a että sellaista ei voi ta­pahtua
enää herran vuonna 1965,
j o l l o in ihmiskunta ylpeilee kor­keasta
sivistyksestään.
Mutta väärässä olemme ilmeises­ti
olleet.
Sivumennen sanoen, .saman TV-uuilsen
yhteydessä, missä kerrot­tiin
tästä "julkisesta teloituksesta
TV-kamerain edessä", kerrottiin
myös eräitten pappien todenneen,
että Yhdysvaltain "syvässä eteläs­sä"
pidätettyjä kansalaisvapauk­sien
puolustajia, joista suurin osa
~ on neekereitä, on kohdeltu suoras­taan
eläimellisellä lavalla; että
näitä vankeja oli raa'asti pahoin­pidelty
ja että heiltä oli vakavis­ta
pahoinpitely vammoista huoli­matta
kielletty lääkärin apu jne.
Ja kun kaiken sen lisäksi muis­telimme
sitä,, miten ammuttiin
presidentti Kennedyn murhan
johdosta pidätetty Lee Harvey
Oswald' kahden poliisin väliin
Dallasin poliisiasemalla, niin sil­loin
rupesi epäluulot häipy;nään.
Sen lisäksi, työhön tultuamme
keskiviikkoaamuna saimme lukea
Saigonista kesäkuun 22 päivänä
lähetetyn U P l : n uutistiedon, missä
kerrottiin sanatarkasti seuraavaa:
"Huutaen taisteluhaasteita Yh­dysvalloille,
eräs Victkongin ter­roristi
teloitettiin tänään yleisel­lä
aukiolla täällä siitä, että hän
oli viime maaliskuu-ssa yrittänyt
räjäyttää täällä yhdysvaltalaisup-seerien
kasarmin.
•Vietkongin tuhoamisosastbn
speiiialisti, 25-vuotias Van Dartg
ammuttiin Saigonin torilla 12^mie-hisen
sotilaspoliisiryhmn yhteis­laukauksella.
"Eläköön Ho Chin Minh ja
alas amerikkalaiset', huusi Dang;
jonka silmät oli peitetty juuri en­nen
yhteislaukausta. Hiekkapus­sien
ympäröimänä pylvääseen si­dottu
Dang horjahti oikealle ja
tuupertui kasaan."
Uutistiedossa kerrotaan edelleen
että teloituspaikka, Saigonin kaup­patori,
oli tuntikaupalla suljettu­na
liikenteelle, ja että tämän j u l -
ki.sen teloituksen tarkoituksena oli
osoittaa, jotta Yhdysvaltain armos­ta
Saigonin "voimamiehen" osaa
nyt vievä Ngujen Kao Ky tulee
toimimaan armottomasti vastusta­jiaan
kohtaan.
Olettaen, ettei tätä nuorta mies­tä
teloitettu aivan "syyttömästi",
mikä sellaisenaan on hy\\n mah­dollista,
mei^ä kiinnostaa ylläole-vassa
uutistiedossa se kohta missä
sanotaan, että Dang yritti räjäyt­tää
yhdysvaltalaisiipsberiett kasar­min
"'Saigonissa" eikä Yhdysval­loissa.
Toiseksi kiintyy huomio 'term-r
i s t i " sanan käyttöön.
Jos Dang olisi yrittänyt räjäyt­tää
yhdysvaltalaisten upseerien
kasarmih Yhdysvalloissa, hiin sil­loin
voitaisiin puhua hänen "ter­roristisista*
aikeistaan.
Mutta kutt se tapahtui tuhalt
sien mailien päässä hänen omassa
maassaan —. j a kun- kysymys oli
kaiken lisäksi "yrityksestä?" eikä
mistään räjäytyksestä, niin kaiken
järjen mukaan todellisia terroris­teja
ovat tässä yhteydessä Dangln
murhaajat, alkaen voimamies
Ky:sta ja päättyen Dailgia ampu­neisiin
sotilaspoliiseihin, sekä hei­dän
kaikkien tukena j a taustaria
oleviin ulkomaalaisiin '^neuvonan­tajiin".
Tosiasia nimittäin on, että Viet^
kong-sissit, eli oikeammin Etelä-
Vietnamin vapausfintaman asevoi­mien
jäsenet ovat sanan varsinai­sessa
merkityksessä isänmaanystä­viä
ja maansa vapaustaistelijoita;
jota vastoin heidän kiduttajansa,
vainoojansa ja murhaajansa ovat
joko ulkomaalaisia maahan tunkei­lijoita
tai heidän ostettuja ja mak>
settuja apulaisiaan. — KänsSkdu-
' r a . '