Vapaus, August 18, 1960

              ^m,^c...^.1.. i ; . . . ^ , . . : „ .A , • :.: : ,. : ^ - ,„; ^
i S i ^ ^ i S l i i i
^^Sivu*2'tr,;--;''v 'Torstaina^elok^as p.,— Thursday, Aug. 18,1960^
V
MM' f(UBEBT¥) ^^Independent Labor
Oq^an '^'öttJPäiatA ^' Canadiäns.^' Es-^
.t«bIUie(l,^-No7.76.U917;fAtitbör]zedi
^.a^««eoädiclai»? maUf by?the iPdst,
r^tKlt/tÄpaitment/'Ottava Pub-lished./.'^
thrice ''weekly:" Tuesdays,'
älliursdäysjandfSaturdaysby Vapaus'
Publishing Co]iftpany^Ltd^, at 100-102
Elm St.«W.,' Sudbuiy, Ont., panada.
Telephones:'Bus. OMice OS. 4-4264;:
Kditorial Ofhce OS. 4-4266. Manager;
E.iSuksi. Editor:w. Eltlurid.«Malling-f(
address; Box 69MSudbuiy, Ontario.^
Advertisuig rates "Upon' application.
Translation fre^,'of, charge;-- ^ o ' ,-^5?'
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
^ ^ 3 kk. 2.50
Ylidysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
mm •
|\
Mk
1 ;
J * 1
as
F-mm
Tuotakoon poikamme pois Kongostai
Mitä pikemmin' canadalaiset ^aseyoimat tuodaan po5||
" Kongosta, sitä parempi se on ennenkaikkea omalle maallem-lAe
ja, saihalla myös itsenäistymisprosessissa olevalle Kon-gblleV
' ' 'Kongon pääministeri Lumumba on esittänyt vaatimuk-
^sen, että YR:n'kaikkien "valkoihoisten" joukkojen-täytyy
—poistua Kongosta. Tämä tarkoittaa, että canadalaisten pitä­minen'Kongossa
vastoin sen maan hallituksen tahtoa ja toi-i
vomusta, muodostuu vihamieliseksi toiir.enpiteeksi Kongoa
vastaan.
Meille, mahdollisesti sanotaan, että Canadan tarkoitus
_on mitä puhtain. Mutta "tie h-ttiin on usein tasoitettu hy-
^ villa aikomuksilla". Tosiasia tässä tapauksessa on, että Roc-kefelletin
ja Fordin viedessä sitä osaa, mitä ne Kongossa
nyt vievät, Yhdysvallat on Kongossa nyt yhtä huonossa huu­dossa
kuin Belgiakin — ja kun Canadaa pidetään muualla
^ maailmassa Washingtonin itsetahdottomana apulaisena, niin
se panee canadalaiset asevoimat Kongossa huonoon valoon
a!lusta pitäen. Muistettakoon vain, että kun Kongon pää-
. ministeri Lumumba vieraili Canadassa, hän ei pyytänyt lain-,
i käan asevoimiemme apua, vaan korosti nimenomaan tek-nillisei^
avun tarpeellisuutta.
Tässä yhteydessä nousee luonnollisesti esiin kysymys
YX: r i osuudesta Kongossa^Kuten tiedetään, Kongon hallitus
Oli antanut epäluottamuslauseen YK:n pääsihteeri Dag Ham-marskjöldille
siksi kun hän ei olekaan lähettänyt belgialai-
: s i a hyökkääjiä kotiinsa,-kuten^ h
. r Turvallisuusneuvoston päätöksen perusteelk,ivaa
vitkastelullaan niitä, jotka haluavat hajoittaa itsenäistymis­prosessissa
olevan Kongon ja riuhtaista siitä pois luonnon­rikkauksistaan
kuuluisan Katangan maakunnan.
Sen sijaan, että mr. Hammarskjöld olisi ajanut belgia­laiset
hyökkääjät pois, vapauttanut Kongon vieraan maan
sorrosta ja yhdistänyt Kongon kansallisesti, mitä Tu^rvalli-suusneuvoston
päätös selvästi edellyttää, hän on ilmeisesti
syyllistynyt siihenkin, että belgialaisia hyökkääjiä on käy­tetty
" Y K : n virkailijoina"? Leopoldvillesta tiistaina lähete-
> tyn CP:n uutistiedon mukaan Leopoldvillen (Kongon pää­kaupungin)
lentokentällä ajettiin kongolaisten toimesta pois
"33 belgialaista laskuvarjosotilasta", jotka olivat kuulema
kuorittamassa siellä "palvelusta" YK:n hyväksi?
J a kun Kongon hallitus syyttää, että belgialaiset hyök­kääjät
"piiloittautuvat YK:n sinisen käsivarsinauhan suo­jiin,
niin CP:n tiedonannon mukaan" YK:n yksityispiireistä
myönnetään,-että ^jotkut belgialaiset pitävät sitä (YK:n kä­sivarsinauhaa)
välttääkseen kongolaisten huonoa kohtelua",
niin tämä sellaisenaan osoittaa, että "jotakin on mätää" muu­allakin
kuin Tanskassa.
CP:n uutistiedon mukaan kongolaiset osoittivat tiistaina
vilianiielsyyttä myös YK:n' erätä canadalaisvirkailijoita koh­taan.
Tämä sellaisenaan on surullinen sanoma. Mutta olisim­mepa
me tällaisessa tilanteessa Kongon tilalla niin varmaa
on, että canadalaiset sanoisivat kongolaisille, että menkää
kotiin 'ja meYikää pian.
Kaiken tapahtuneen perusteella on siis sitä parempi,
: ::-mitä;p
Kongosta. "Kannettu vesi ei pysy kaivossa" eikä väkisin,
vastoin Kongon hallituksen ja kansan tahtoa annettu "apum­me"
voi tuottaa muuta kuin vahinkoa.
•Vaadittakoon kansakuntana päättävästi, että Kongo kuu­luu
kongolaisille ja että ulkomaalaisten hyökkääjäin täytyy
poistua sieltä viivyttelemättä, ja ehdoitta.
Olympialaiset lähestyvät
Rooman olympialaiset lähestyvät nopeasti ja "urheilu-kärpäsen
pureman" saaneet miljoonaiset kansanjoukot kaik­kialla'
maailmassa odottavat niitä nyt entistä maltittomim-pma.
Kaikki merkit. viittaavatkin siihen, että Rooman olym­pialaiset
voittavat antoisuudessa kaikki edeltäjänsä. Mel-bournen
olympialaisten jälkeen on rikottu kymmeniä, ehkä
' satoja maailman ennätyksiä, viimeksi 25 vuotta vanha Jesse
Owensin pituushyppyennätys. Mainittakoon että Canadasta-kin
"menee olympialaisjoukkueen mukana Roomaan nuoru­kainen,
jolla on "taskussaan" loistava maailmanennätys sa­dan"
metrin juoksussa! ' ' '
Muiden maiden valiöurheilijat ovat jo saavuttaneet ker­rassaan
hirmutuloksiä. "Haamusaavutukset", joiden mah-dpllisuudesta
on väitelty puoleen ja toiseen, ovat tulleet to­dellisuudeksi
ja "saavuttamattomissa" olevaa rajaa on mo­nelta
^kohdalta jouduttu siirtämään edemmäksi.
' Kaikki tämä lupaa jännitystä olympiakisoilta. Mutta eri­koista-
huomiota ansaitsee tämä: Ennakkotietojen^ mukaan
Rooman kisoihin osallistuu nyt 88 maata!'Ensi kertaa on nyt
mukana vastil?ään vapautuneita Afrikan jmaita. Monista
pikkumaista tulee^ varmaan ennätysmiehiä^j a--naisia — mut­ta
pigtekilvan kärkipäästä.taistelee näissäkin olympialaisissa
kaksi_siiurmaata, lieuvostoliitto ja Yhdysvallat. Melbournen"
kisoissa tuli.pistekilvassa—volftajaksi NL. Miten käy näissä
kilpä^iluisTsa? ! '
' Enime. olisi inhimillisiä, ellemme sanoisi totuutta siitä;s
että^me pidämme, "peukaloa ^ s t y s s ä " ennenkaikkea Cana-:?
, cian^jq^uomen urheilijain 'puolesta. Me valitamme sitä pprif
vairi^n lyhytnäköistä politikointia,^ minkä perusteella Suo-a
men TUL:n jäseniltä kiellettiin oikeus maansa edustamiseen»
'Rooman olympialaisissa. Samalla kertaa käsitämme kuiten-kin,-
että'Suomen kansa tulee varmasti maksamaan siitä asi-
^ '-andmaisille " lubkkakiihkoilijoille ansaitun Jpalkkansa., L _ ,
^ " / ^Omasta puolestamme me noudatamme näissäkin kisoissa
, "olympialaisten kultaista sääntöä: voiton saakoon parhaina.
^,';\mies tai nainen huolimatta siitä, mistä maasta hän on läh-??:
T ' . ; i - > T ä s s ä mielessä tulee Vapaus varaamaan niin hyvän olym:||
äi;.;^^pJaiktist(Wi",p^^ se'on suinkinfmahdollista tälläi-|
yierit
asissaan
. K i r j . A R T SHIELDS
A
1 ^
mm
m
\f l
Im m
m
.sm m J r - ,
Vanhanajan orjienomistaja oli
yksinkertainen' rosvo. Hän antoi
ruosI;;aniskua,Jinyi ihmislihaa eikä
koskaan; maininnut :sanallakaanv'Mh-v
misbikeuksista". ' (
Mutta Madison Avenueni suhdan­ne
toiminnauj^ miehissä on tapahtu
nut ihmeellinen muutos. Kuver-nöörij
Nelson Roekefellerista"; Kon-gon^
riistäjästä, on tullut "ihmisoi­keuksien''
edeltäkävijä. Republi-käanipuolue
on antanut; tyhj äni^^lu-pauksensneekerien-
valkoisten tasa­vertaisuudesta
leimattuna Rocke-feller-
Nixonin merkillä.
Rockefeller ja Nixon ,ovat käy-
: tännön miehiä. Heidän f mielestään
"ihmisoikeusVi-on mainio;asia-jos se
pidetään aloillaan. 'Heidän mieles­tään
kampanja "ihmisoikeuksien"
puolesta sopii mainiosti propagan-daohjelmaan
• j a : propagandapuhe!'
s i i n . ; Kaikella on,kuitenkin,rajan­sa.
"Ihmisoikeuskäsitettä" ei se­koiteta^
RockefeUerin investoimaan
A f r i k a n valtakuntaa,' jossa äänioi-keudettomat
neekerit ovat vangit­tuina
yhtiön piikkilanka-aidoilla
ympäröimiin leireihin j a sidottuna
pitkäaikaisiin I "työehtosopimuk­s
i i n " .
• Rockefellerin valtakuntaa johtaa
viisi Rockefellerin veljestä.
, 0 0 o o o aö ö o ö o ö oö flBBö öö o ö o :
^ SYNTYMÄ- 1
PÄIVIÄ
Ida Riutta täyttää tänään, elo­kuun
18 pnä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Nelsonin veli David" on nuori
Wall Streetin pankkiiri, joka sopii
mainiosti rotusyrj äyttä j äniurha-;
miesten karissa ja joiden luona hän
käy tämän tästä vierailemassa.
Hän puristaa Etelä-Afi;ikan;r'jossa
hänen veljellään on pänkki-Ja kai-voskiinnityksiä,
johtomiesten kans::,
sa käsiä. - Hän' veljeilee niiden
ranskalaisten kenraalien, jotka var­tioivat
Saharan rajoja Algerian ete
läosissa, kanssa. Hänestä on tullut
niiden, jotka murhaavat Kongon
patriootteja, kestivieras.
Kaikki nämä viisi ovat ensimmäi­sen
John D. Rockefellerin poikia.
Nelsonin veli tarvitsi järkähtä-mättömyyttä
kun hän' helmikuussa
1959 vieraili Kongossa. Yksi kaik­kein
suurin joukkomurha mitä tun­netaan
Afrikan historiassa,; värjäsi
verellä- Kongon äskettäin. H Näistä
veljeksistä David oli Henry Corne-liusin,
belgialaisen kenraalikuver­nöörin,
joka johti kolmen viikon
teurastusta, vieraana. Virallisten*
tietojen mukaan kuolleitten:määrä
nousi 71, mutta matkustajat arvioi­vat
^ sen nousseen 175 taikka enem­pään
Kenraalikuvernöörin vanki­na
on edelleenkin 1500 patrioottia^
Niiden joukossa on Kasavubu, joka
on Kongon i tasavallan presidentti.:
Veli David saapui katsomaan
Kongon joen mutkaa,;johon voitai­siin
rakentaa rahaatuottava sähkö­voimalaitos
ja sijoittaa satoja mii-jooneja
dollareita.
Veli Davidin :pääkiintymysv on
kuitenkin Katangan kaivoskenttiin;
johon rockefellerit ovat lujasti
juurtuneet. Katanga; kirjoittaa
London Observer, tarjoaa rocke-fellereilleiloistavia;
voittoja tulevai­suudessa.
Katangan kaivosyhtiö on yksi
maailman rikkaimpia. . S e on anta­nut
aivan viime päiviin naakka ura-nia
Amerikani vetypommeja varten;
Se, tuottaa suurimman osan kapi­talistimaissa
tuotetusta koboltista
(strategisesta 'metallista). Siellä
tuotetaan suunnaton määrä kupa­ria,
lyijyä, sinkkiä sekä muita me
talleja. Siellä olevat ammattitai­dottomat
työläiset saavat palkkaa
22 sentistä 28 senttiin päivässä —
eli saman mitä ^ savukelaatikko
maksoi 1954, sanotaan t r i Alpheaus
Kantonin kirjoittamassa "Decision
in Africassa".
On helppo ymmärtää miksi Bel­gian
kuningas haluaa pitää joukko­jaan
Katangassa vastoin Y K : n Tur­vallisuusneuvoston
päätöstä. Tästä
syystä myöskiU' Yhdysvaltain valtio •
departmentti vastustaa Y K : n jouk­kojen
-voimakkaimpia toimenpitein
tä.
Pravdassa! osoitetaan kuinka Bel-V
gia ei olisi uskaltanut ryhtyä sel­laisiin;
hyökkäystoimenpiteisiin^elr
lei huomattu kuinka Yhdysvallat
oli sen takana.
Rockefellerit tunkeutuivat Kon­goon
brittiläisen oven kautta;:. He
ostivat' 600,000 brittiläisen yhtiön,
jolla oli suuria kiinnityksiä belgia­laisessa;
kaivosyhtiössä osakkeita.
Brittiläisen yhtiön nimi on "Tan-ganyika
Concession'*, jolla on kai­voksia
Kongossa. Rockefellerien
kaksi veljeä kuuluu sen johtokun­taan.
Nelson Rockefeller on .usein ko­rostanut
kuinka hän pitää neeke
reistä; : Siitä syystä on tarpeellista
vilkaista-kuinka valkoisten omista­mat
valkoihoisten yhtiöt kohtelevat
Adenauer toimii
kuin Itsevaltias
Bonn.
BCn asukkaat tuomitsevat ydinaseet
Vancouver.— "Sellainen mitä, ta­pahtui
Hiroshimassa ei saisi, kos­kaan-
toistua missään; toisessa:; kau­pungissa",'
:sanoi. tunnettu; canada-lainen
tiedemies tri Hugh Keenly-side
täällä Kerrisdalen areenalla
äskettäin pidetyssä kokouksessa.
Kokouksen oli.järjestänyt "Säteily­vaaraa
vastustava British Colum­bian
komitea" ja saapuvilla oli
2,500 ihmistä.
Toimiessaan kokouksen puheen
johtajana tri iKeenlyside sanoi rko-kouksen
• avauspuheessaan: •., "Cana­dalaisten
tulee keskittää kaikki voi­mansa,
viisautensa; j a . keinonsa vitr
setuhon välttämiseksi."
Joseph Curran
oikoo harhakuvia
Neuvostoliiton asioista
New York, — Amerikkalainen unio-johtaja,
joka juuri .äskettäin palasi
vierailumatkalta Neuvostoliitosta, sa­noi
amerikkalaisilla olevan yleensä
vaaran ;• kuvan Neuvostoliiton ihmir
.^ista.
National Maritime Union presi­dentti
Joseph Curran sanoi, että
amerikkalaisille, on luuloteltu, .että
"venäläiset ovat takapajuisia—että
he:, ovat .vankeina; ja odottavat, etta
joku johtaisi heidät pois pimeydestä:
"He edistyvät ja menevät eteen­päin
nopeasti. Tavaton muutos on
tapahtunut siellä senjalkeen kun
olin siellä 1945. He kävelevät-kaduil­la
paljon, paljon vapaammin kuin
Stalinin aikana."
Yhteisjrmmärrys;
aviovaimoille
tilipussit
Osaka. — 17 vuotta toiminut yh­tiö,
jossa on 200 työläistä, on laa­tinut
uusia määritelmiä, liikkees­sään
naissukupuolen etuja silmäl­läpitäen.
Eräs määräys, jonka Sugimoto
Iron Industry K . K . määrää, on, että
naimisissa olevalr. miehen on; annet­tava
tilipussinsa vaimolleen aukai­sematta
sitä.' Rangaistus: Syyllisen
palkka lähetetään suoraan hänen
vaimolleen kuuden kuukauden ajan;
yYhtiön johtaja, Eisuke Sugimoto
sanoo, että "tämä järjestys on ai­kaansaanut
paremman yhteisym­märryksen
aviopuolisoiden kesken
ja siten samanaikaisesti hyötyä yh­tiölle.
Japanin ensimmäinen keskiko­koinen
liike, Sugimoto, joka kokei-
-lee-tätä -järjestelmää,- määrää-vie-lä,
että (a) vaimo voi mennä mie­hensä
kanssa liikematkalle ensim­mäisen
viikon jälkeen, (b)' yhtiö
maksaa "vaimolle saman palkan
kuin" miehellekin, antaen' vaimolle
vielä 200 jeniä päivässä taskurahaa
ja^(c)'että vaimon ei tarvitse aut­taa
' miestääri hänen-työssään, ^
Jos aviomies, e i ' käyttäydy' hyvin^
tällä matkalla vaimon on siitä i U
moitettgva^yhtiölle j a ' n i i n tilipussi
Kokouksessa puhuivat British
Columbian N yliopiston; professori
George Oriffiths, Manitoban ylio­piston-
professori Fred Kelly . ja
Montanan valtion yliopiston profes:
sori E. W. Pfeiffer. Kaikki puhujat
olivat sitä mieltäj: että mahdoUi-:
simman-: pian olisi saatava aikaan
sopimus ydinaseiden kieltämisestä.
Säteilyvaaraa vastaan rakennetta­vat
suojat ovat pilantekoa, sanoi t r i
Kelly. "Vain sellaiset ihiniget, jot­ka
sattuisivat tutkimaan luolia, mo:
nien mailien , päässä vydinasehyöfc-käyksen
keskuspaikasta, voisivat
jäädä eloon", sanoi hän.
"Hän myöskin sanoi, että Stron-tium-
90 on erikoisen vaarallista lap­sille-
ja kokeet osoittavat, että las­ten
luustossa on Strontium-90:ntä
seitspmän kertaa enemmän kuin ai­kuisilla.
T n Kelly myöskin s sanoi, että
Neuvostoliitolle ja Yhdysvalloilla
on' enemmän ; ydinaseita;: mitä; tar­vittaisiin:
koko;-maailman tuhoamia
seksi. Maailman tulee kokonaan
:muuttaa käsityksensä v kansainväli­siin
konflikteihin nähden. "Sodalla
ei enää voida ratkaista kansainväli­siä
erimielisyyksiä''; sanoi tri Kel­ly.
Hän kehoitti ihmism saatta­maan
hallituksen tietoon kuinka
tärkeänä he pitävät ydinaseiden
laittomaksi julistamista.
Tri Ffeiffer sanoi, että "Yhdys
valloissa; olevat -vaikutusvaltaiset
voimat.'haluavat jatkaa-:kokeiluja,
mutta canadalaisten pitäisi saada
äänensä . k u u l u v i i n :Washinglonissa
mahdollisimman kuuluvasti".
Kokouksen alussa taiteilijat Doug
Haskins ja Lillian Carlson esittivät
lausuntaa; Monetitunnetut^^; k
laiset, kuten työväenjärjestöjen,
kirkkokuntien,' poliittisten: puoluei­den,--
sanomalehtien ja? tieteellisten
ryhmien edustajat,-osallistuivat: ko­koukseen.
Elokuun 6 pnä, jolloin tuli kulu­neeksi
15 vuotta siitä kun Hiroshi­maan
pudotettiin atomipommi,
noin 300"henkilöä marssi British
Columbian~yliopiston portilta ylio­piston
pihalla olevaan japanilai­seen
puutarhaan.
Unitarian kirkon_ Rev. Phillip
Hewitt toimitti lyhyen jumalanpal­veluksen.
' Hän tuomitsi sellaiset
epäinhimilliset t e o t k u i n natsien
suorittamat sjuutalaisten • nmrhat;;:ja
atomipommitukset. Hän lainasi
erään amerikkalaisen , senaattorin
lausuntoa^koskien Bikinin vetypom.
mikokeilua , kun hän sanoi: "Sen
pommin olisi pitänyt pudottaa Mos­kovaan;"
:
Rev. Hewitt kehoitti tekemään
kaiken -mahdollisen, saamaan ihmisr
kunnallevtiedoksi kuinka- me olem­me
huolissamme
nan kohtalosta.
koko ^ ihmiskun-
Länsi-SäksansosiaHde-mokraattinen
oppositibrsyytti^
Vantaina*'' liittokansleri Adenaueria
parlamentin syrjäyttämisestä presi­dentti
de Gaullen jä pääministeri
Mäcfnillanin kanssa käytyjen" neu­vottelujen
r ollessa kyseessä: Liitto­päiville,
sen eurooppalaisten asioi-den'.
valiokunnalle j a ' niille 'jäsenil­le,
jotka työskentelevät aktiivisesti
eurooppalaisissar? järjestöissä, (ei irf^
toistaiseksi annettu mitään v i r a l l i ­sia
tietoja RambbuUetissa käytyjen
neuvottelujen tuloksista; Sama kosT
keeiAdenauerin j a iMacmillanin-vä­lisiä
neuvotteluja, sanotaan sosiali­demokraattisen
i puolueen: päämajan
antamassa 'lehdistölausunnossa;:7Po-liittiset
tosiasiat, joita ^ Adenauer
omavaltaisesti luo ja jotka saatta-
^sisältääsella^stai joka:sitoo Sak­san
politiikan useiksi vuosiksi,; e i ­vät
tule parlamentin tietoon, lau­sunnossa
sanotaan.
Katangassa neekereitä.; ::Rockefel-leritiOvat^
osaklTaina näissä yhtiöis­sä.
James S. A l l e n kertoo siitä ar­vokkaassa
kirjassaan "Atomic Im­perialismissaan".
Yhtiön johtajat
kohtelevat' neekereitä < toisen luokan
ihmisinä: Kirjassaan Allen lainaa
millaisia neuvoja rotusyrjintää
harjoittavat antavat valkoisUle
työnjohtajille; Työnjohtajia varten
valmistetussa käsikirjassa sano­taan,
että hänen ei "koskaan saa
unohtaa" sitä, että "neekereillä on
lasten sielu".
Rotuvihaa kannattava yhtiön lää-kintäasioiden
neuvonantaja t r i L ;
Mottoule sanoi, että hänen mieles­tään
valkoisten pitää ''antaa almuja
j a ' vieläpä oppia rakastamaan :alem-malla
asteella olevia veljiään".
Näiden riistäjien "rakkaus" kon­golaisia
kohtaan johtaa kuolemaan.
Kaivoksia 'pidetään käynnissä jul­malla,
pakkotyön systeemillä. Kon­golaisen
työmiehen pitää maksaa
"pääveroa" taikka mennä vanki­laani:
Sensijaan he menevät, työhön
kaivokseen. Kaivokset ovat kuiten-,
k i n kuin vankiloita^v Heidät sidor'
t
a
a
o
'm
S
' TOIMITTANUT E^VA .
Yksiyarpaisten kengät
V - ' r • Vij.*^ VJ*,'. 1""^;-
Lehdissä on näkynyt , valituksia
siitä kuinka nykyisin n i i n muodissa
olevat kapealcärkiset 'piikkikorko!'^
set:'kengät^ pilaavat:huoneiden:: lat­t
i a t : painaen v n i i h i n lähtemättömiä
jälkiä, jopa rikkoen mattojakin.
Onpa joku lehden .palstoilla kysy­nyt,
^että sopiiko pyytää Vierai­ta
'riisumaan kenkänsä . t a i voi­ko
heitä vaatia korvaamaan tuot­tamaansa
vahingon. Näihin y l i -
Halpaa muovia
: V Joskus haluaisi säilöä ^sadevettä
enemmänkin, mutta on.puute suu­rista
asioista. Muovi tulee pelas­tamaan;
pulasta;:; Se on halpaa niin
että isitä voi surkeilematta käyttää.
Allasta varten ^ rakennetaan pohja­ton
laatikko;» tähäntarkoituk^
kelpaa jätelautakin. Paikka johon
allas sijoitetaan, tasoitetaan joka
suuntaan, jos on savea käyttää niin
sitä voi juntata V tasaiseksi alustak­si
kehysten asettamisen jälkeen.
Muovi asetetaan tarkasti altaan
pohjan mukaan j a jos :pohjalle kaa­taa
vettä::muutaman;:tuuman .vah­vuudelta
n i i n se pysyy paikoillaan,
sen saa vedetyksi reunoille j a tai­vuttaa
ulkopuolelle ja, naualataan
pienillä nauloilla; ohuen riman läpi.
Tällaisen o altaan voi - laittaa; lapsille^
kin pulikoimista varten J a kasvi­maan
kasteluvesi pysyy ^tällaisessa
altaassa sopivan lämpimänä.
Vaikka se ei olekaan nyt ajan­kohtainen,
niin en malta tässä yh­teydessä:
o l l a : muistuttamatta; että
samasta aineesta saa: kehysten va- että tämä nmsumarja on c-vltamilni-meksimainittuihin>
kysymyksiin vas-.. .
tattiin kieltäväs«.\' Jo a i k a i - '/
semmin joku ^ysyi korvauksen vaa-^
timisesta kun vieraat olivat rikko-- -
neet ja lianneet, asunnon,'; s i l l o i n -
neuvottiin vaihtamaan seurapiiriä
j a ystäviä. Tuskin sitä nyt kengän-korkojen"
takia kannattaa tehdä jos
ihmiset muuten ^ovat niielaisia. '
Kunkin tulisi itsestään^ olla niin
huomaavaisen isäntäväkeään koh;>,..
taan ettei koroillaan tuota heille
vahinkoa.' Olipa «sitetty oikein nu­meroilla
korkojen ^toottama.tutaol: ^
Joku on kokeillut että 112 painava
nainen piikkikoroUlaan aihei^ttaa
neljän tuhannen paunan paineen
neliötuumalle joka askeleella. K un
taas 224 paunan mies tavallisilla
kengillään saa aikaan 24' paunan
paineen neliötuumalle:
. Mutta, nunkuin kirjoituksessa
jatketaan, naiset eivät ala käyttä- _
mään armeijan jalkineita vaan s i i - .
tä'syystä että piikkikorot rikkovat—-
alustoja, n i i n kauan kun ne pysyvät,
muodissa. Ja kirjoituksessa sanb-^^
taan lopuksi etta' teräväkärkiset
kengät piikkikoroilla sopivat nai*'
sille, j o i l l a on vaan yksi varvas. Ja
sitähän suurimmalla osalla ei ole j a '
siksi kaikki pilaavat jalkansa. ' -
* fr it
Ruusiimarjoista
vitamiinit
Monissa' puutarhoissa kukoistaa
ruusupensas/(ROSA; R U G 0 6 A ) ; J o n - . :.
vka::suuret punaiset kiulukat ovat syk­syllä
koristeellisia. Harva tulee näitä
kiulukoita katsellessaan ajatelleeksi.
qan työhön kolmen l u o d e n "työeh­tosopimuksella"
j a vangitaan jos
lähtevät' pois työstä sitä ennen. '
•Tällainen orjuus jatkuu niin
kauan kuin Belgian joukot Y K : n
päätöksestä huolimatta ovat edel­leenkin
Kongossa.
ARVATKAAPA
V. -:i'v'....j';,i•,:'::•::. ^.:- ••::: ifi- '«*^::^':srr'" W» .KV
Tiesittekö että...
—- Naaras silkkimato, ryömitty-ään
ulos kotelostaan, laskee noin
viisisataa . mUnaa viidessä; päivässä
ja sitten kuolee''. - ' ' •
. . . kuka on joutunut oppaaksi.
raan rakennettua erinomaisen kas­vihuoneen.
Se ajaa saman asian
kuin lasinenkin, mutta: tulee paljon
halvemmaksi j a sen voi ; hajoittaa
talveksi, jos se on sitä silmälläpi­täen:
rakennettu. : Kannattaa pitää
muistissa keväällä.
• • •
Vaativa virka
Mitä tytöt tarvitsevat tullakseen
hyviksi .vaimoiksi? Hänen täytyy
olla hyvä kokki,- tuntea ravintoop-pia,
lasten ja j a miesten sielutieti-lijä;
taloudellinen,- opettaja,; sai­raanhoitaja,
- maalari, emäntä ja
johtaja. Heti kun vihkiminen on
toimitettu niin nainen astuu tähän
virkaan, joka on osa kokonaisuu­desta.
Josta on tullut koko kansa.
He eivät syntyessään tätä: kaikkea
osaa vaan heidät on opetettava; Jos
he eivät' ole oppineet sitä ennen
avioliittoaan: n i i n : vaara on tarjolla;,
että avioliitto ei;ole n i i n onnellinen
Jcuin sen pitäisi olla j a he joutuvat
maksamaan: j a oppimaan kalliisti;
Mutta on paljon sellaisia, jotka ei-
:vät opi eivätkä haluakaan: oppiatä-tä
vaativaa ammattia j a siitä on
seurauksena .edesvastuuttomuus;:it­sekkyys,
syyllisyys, jopa vaaralli­nen
rikollisuus ja se on kansalli­nen
pahe. Mutta lohdutuksena
meillä on se, että luonto itse on
normaalille naiselle antanut .vais-ton,
joka ilman oppiakin osaa toi­mia
tilaisuuden mukaan. Kuinka
entisajan naiset olisivat kyenneet
tämän vaativan::virkansa hoitamaan
ilman mitään oppia muuten kuin
vaistonsa varassa.
nkas Ja siis erittäin arvokas Jälki-'
ruokaaines. Ne on syytä poimia tar­koin
talteen Ja käyttää- tuoreeltaan
keittoihin Ja kiisseleihin tai säilöä, l
Niistä: voi valmistaa vsosetta Joko yk-'
sin tai omenan kanssa, mutta ellei
marjoja, ole h y v i n - p a l j o n n i l n n e on '
yksinkertaisinta .kuivattaa;; Huuhdo-:
tuista ruusunmarjoista poistetaan
varsi: Ja kuivuneet kukfcalehdet.Kui-::;
vattaminen sujuu, nopeammin, kun
ruusunmarjat halkaistaan; Karvaiset"::?
^siemenet: poistetaan: mahdonisiinmian V
tarkasti;;VJtamiineJa säilyy sitä e n e m - '
män,; rmitä: nopeammin kuivattami-':
nen tapahtuu; Halkaistut marjat; le-;:
vitetään paperin päälle - ^ I l i l l e o h u - ?.
eksi kerrokseksi;-Ja:;kuivataan mie--:
dossa;uunissa:iluukkU: raollaan.-Kui-: ;
vatut: marjat'SäQytetäänlkangaspus'^':
seissa tai lasitölkissä. Joka on pei­tetty
revitetyllä paperilla.
siTÄiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH^^^^^^
JA
EROA ,
Nuori j a kaunis opettajatar se­losti
luokkansa lapsllle7^'konkreetti-nen"
ja "abstraktninen" sanojen
eroa. "Konkreettinen tarkoittaa
jotakin sellaista minkä voitte näh­dä"
sanoi opetajatar lapsille ja
"abstraktinen jotakin sellaista mitä
ette näe. N i i n , kuka voi antaa mi­nulle
esimerkin tästä?" \
Etupenkin pikku-Tommy nosti
ensimmäisenä kätensä jä sai t i l a i ­suuden
selittää: "Minun housuni
ovat konkreetiset — teidän abstrak­tinen."
PÄIVÄN PAKINA
Sirtomaakomento ja ylin papisto
Toiston maiden orjuuttamien
maiden ja kansojen nopea vapautu­minen,
eli itsenäistyminen on ai­heuttanut
monenlaisia huolia ja
pulmia vanhoille valtapiireille.
Tämä pitää paikkansa myös pa­pistoon
näl^den, joka on sidottu
sadoilla näkyvillä ja näkymättömil­lä
siteillä "vanhaan" valtakomen-toon.
Kirkon korkeimman jjhdon
kirouksena onkin se,'alta sielujen
pelastamisen asemesta se on kehit­tynyt
kiinteäksi osaksi .imperialis­tisesta
valtakomennosta. Tämä to-siasia^
ei muutu lainkaan siitä, vaik­ka
pappienkin keskuudessa on to­siuskovaisia,
jotka eivät sinisil­mäisyydessään
halua uskoa sitä,
minkä itsekin näkevät ja kuulevat.
Tämä tilanne aiheuttaa sen, että
mitäLahtaammaksi,.käy imperialisi
min liikkumistila, ja se kapenee
nyt nopeasti historian vastustamat­tomien
voimien et,eenpäin menon
johdosta, ' sitä kovempia "iskuja"
tai oikeammin takäpotkuja saa im­perialismin
kanssa liittoutunut kor­kein
papisto.
Viimepäiväisistä ' esimerkeistä
mainit1:akoon muutamia/,-
Ki^ubassa J u l k a i s i Katolisen kir­kon
kbikein papisto erikoisen ^Pal­missa
hyökättiin räi-i
maaafMliiliitallvall
taan::aatteellista ja ::henkistävaraT
rikkoutumista todistavan "kommu-nistivastaisuuden"
varjossa.
Kuuban vallankumoushallitus ei
tietenkään voinut olla kirkon joh­toa
uskovaisempi ja "kääntää tois­ta
poskeaan lyötäväksi", vaan iski
takaisin syyttäen, että katolisen
kirkon korkein johto on liittoutu­nut
ulkomaalaisten, . lymenomaan
yhdysvaltalaisten j a espanjalaisten
taantumusvoimien kanssa.
Normaalioloissa, ts.' muutamia
vuosia^ sitten katoUsen kirkon
-hyökkäys; Kijuban hallitusta: vastaan
olisi aiheuttanut siellä hallituskrii­sin.
• ^ .
Nyt näyttää asia kuitenkin ole­van^
toisin. Kuubalaiset panivat
merkille, että Katolisen kirkon po-liitUnen
hyökkäys Castron vallan-
"kumoushallitustä vastaan tuli juuri
silloin kun 'Kuuban hallitus kan-sallistutti
vissejä ulkomaalaisia
tehtaita, liikkeitä j a laitoksia ja sai
siitä vissien- pääomapiirien vihat
ulkomailla. Kuubasta, sen jälkeen
tulleet uutistiedot ovat osoittaneetr
että Katolisen kirkon korkein joh­to
ei heikentänyt hyökkäyksellään
Castron hallitusta;'-vaan omaa ase­maansa.
Tapahtui, kuten suomalai­set
sanovat; > etlä-''itselleen'7sika
vahinkoa tekeo kun,purtilonsa^ kaa­taa".
Sivumennen sanoen Kuuban ka­tolisen
kirkon hierarkia on muu­tenkin
melko kestämättömillä ok^
silla; sillä se muodostuu valtaosalta
espanjalaisista ?papeista; Kuubai oli
aikaisemmin Espanjan alusmaa ja
sen: :pitkäaikaisen; siirtomaaorjuU:
den jätteenä on vielä: espanjalaisen
papiston ylivalta Kuuban katolises­sa
kirkossa. Asettuessaan nyt poik­kiteloin
Kuuban vallankumoushal-lituksen
eteen, Kuuban katolinen
kirkko sai tunnustusta ja kiitosta
sekä Yhdysvalloista että Espanjasta
— jnutta Kuubassa j e n osakkeet
laskivat romahdusmaisesti! ^ -
Tämä palauttaa mieleemme Kon­gon
nykytilanteen, mistä esim As­sociated
Press tiedoitti New Y o r k in
kirjeessään mm. seuraavaa:
" U S A n lähetystyön tekijät, jotka'
viimeksikuluneen sadan vuoden ai­kana
ovat kuulleet Kongon kutsua,
ovat lähteneet pois sieltä tai ovat
lähdössä.
"Epäilyttävältä näyttää se, me­nevätkö
he koskaan takaisin enti­sellä
perustalla-t . . On merkkejä
ajänjäksbn^päättymisestär
. . " ' N y t , ön= todella käännekohta',
sanoi Afrikan lähetystyön veteraa­ni
Rev. Theodore L.-Tucker . . .
"Mitä'< tulee lopulta tapahtumaani
se nähdään myöhemmin .
"Suurin osa l,200:sta amerikka­laisesta,
lähetystyön tekijästä on^
lähtenyt pois Kongosta . .>. "Me;
emme tiedä' kuinka pian" jä" missä
olosuhteissafv-, lähetystyön 'tekijät
voivat palata',' sanol.Amerlkan bap;
tistilähötystÖir'•••*--
f >1
komaisen työn johtaja, t r i Dana M .
Albaugh . . .
"Lähetystyön tekijät jättävät jäl­keensä
instituutit < joiden - yhteinen
arvo ^on $25,000,000. Monet niistä
ovat niyt ainakin osittain huollotta.)
Myös jää sato (harvest), 6,000,000
kristittyä a3.5-miljoonaisesta kan­sasta
. . .
Yhtään lähetystyöntekijän kuole­maa
tai vakavaa loukkaantumista
ei ole tiedossa . . . " . ' , , =
Toisin sanoen, siirtomaakomen-non,
aikana itsensä "onnelliseksi"
tuntenut-lähetyspapisto on Kongon
kanisan^ 1 itsenäistymisen vaiheessa^?
Joutunut' kokonaan^ eristettyyn ase­maan!
VieraitteiTinaiden mammo­na
vallan kukistuminen jättää siis
lähetystyöntekijät 'vhaukottelem^^^
kuin ahvenet kuivalle-maalle! Täl­lainen
on tulos siitä kun korkein
papisto politikoi aikansa isoisten
hyväksi pieniä ja köyhiä vastaan! '
Mikäli on puhe Kongosta, niin i
nämä lähetyspapit eivät koskaan [
mene sinne takaisin. Tällä kertaa ;
on tosin Rockerellerilla j a F o r d i l l a <
vielä suuri sananvalta Kongon ta-';
louselämässä,-~mutta-mikään mahti
maailmassa ei -voi estää Kongon'^
kansan lopullista vapautumista vie-1
ralsta riistäjistä j a sortajista. Sel-j
vää s i i s o n , että vanhan Vältakb-
'mennon alaisuudessa ''onnellisesti
eläneet" papitlcaan eivät, enää"löy-j Z^^^/
dä sieltä, kotia'. Se "on yarmaan kat*
kera pala < tosiuskovaisille'" pajpeille' [
j ä seurakuntalaisille, 'jotkär;ovaV
sulkeneet silmänsä''sille,'.mitä on^ ^^m^.
v-f 1
1
g j i * * ^ j » ; : j