1964-03-19-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 • Torstaina, maalisk. 19 p. — Thursday, March 19, 1964 VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN O F F I N N I S H C A N A D I A N S ; (LIBERTY) Establiahcd Nov. 6. 1917 EdJtoriW. Eklund - Manager: E. Suksi j.Miti.; Telephone: Ofri«r.674-4264 — Editonal.674-4265 .-Pub'llsKea tlmce ^cekly:;^^^ Saturdays by Vapaus' PublisMng Co. Ltd., 100-1Ö2' •Elm SI. West, Sudbury. Ontario. Canada. ^ . ..... ,.Mailu)g<addrcss: Box 69 />AclVerii€ingiratcs.uponi«ppIU;aUon,- translalions frcc of charge. * Authorizcd as sccond cläss'jnätl:by'the .'Post Office Department, Ottawa, . iffliMpiim.«;ij||i|fl^^^^^ -'.u-i..' ; .. .'.--TILAUSHINNAT Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA.ssa 3-kk~. 2.7Ö Suomessa: 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25 1 yk. 10.50 6 kk. 5.75 '!^ttdcnodcipokraattisen, puolueen icdustaja H. W. I l e i r i d g c , joJka. tuntee ääncstyspiirliusä kuuluvan: Columbia joen laakson kuin oman tukafiihansavisanoi-ivume>sunaunt£una AVindsoiissa, Ontariossa, ettii amerikkalaiset viranomaiset ovat ihmetelleet hänelle miksi Canada "heitti kerralla pois kaikki .ässänsä' neuvoteltaessa Columbia joen suunnitelmasta. . Mr. Ilerridgcn kertoman mukaan näiliin "ihmetteleviin" yhdysvaltalaisiin v i r k a i l i j o i i i in lukeutuu eräs yhdysvaltalainen senaattorikin, jonka nimeä hän ei kuitenkaan halunnut julkisesti mainita. Kootenay VVest vaalialuetta alahuoneessa edustava mr.IIerridge puhui autotyöläisten union paikallisosaston kokouksessa, mikä oli jär- . jestetty nimenomaan Columbiajoen suunnitelman tutkimustarkoituksessa. Kokoukseen, osallistui uutistietojen mukaan noin 150 ammattiyhdistysmiestä,- jotka päättivät antaa parlamentin jäsenille tiedon vastustavasta kannastaan Columbiajoen kehityssuunnitelmaan nähden; i M r . llcrridsen; selostuksen mukaan Wushin{'ton ennustaa, että .Columbiajoen kehityssuunnitelman puitteissa saadaan alajuoksun tulvatilanne (Yhdysvaltain puolcJla) kontrolloiduksi siinä määrin, että siten hyödylliseen käytluuii saatava maa varaa SOO.UUU uutta työmaata yhdysvaltalaisiiic. 'Toisaalla hän osoitti/että suunnitelman ylidck.sänvuolinen toteuttamiskausi varaisi Canadan puolella ainoastaan 1,320 työpaikkaa vuo-dcssa-^./ Canada-menettäisi mainitun,;joen alajuoksun kaikki etuisuudet sen sopimuksen perusteella mikä^alistctaan parlamentin ratitioitavaksi. ennen kuin se tulee lakivoinuii-seksi. ; ' •Toisiialta hän o.soilti, että (kenraali) McNau.!<htonin suunnitelma — joka on-.jätctty huomioonottamatta—-antaisi Canadan puolella 3U0.U00 eckkerinalaa uutta k;istclumaata sen sijaan, että nyt a l l e k i r joitetun Coumbiajocn sopimuksen perusteella joutuu suuria nuia-alueita: tulvavesien alle. \ PÄAItllMSTERI PEARSON VASTUUSSA Palauttaen kuulijakuntan.sa mieliin sen tosiasian kun pääministeri Pcar.son lupasi vaalikampanjansa yhteydessä, että hän tulee tekemään muutoksia k o n s e i T a t i i v i h a l l i t u k s c n alunperin tekemään Columbiajoen sopimuksech. mr. Ilerridge sanoi: ' ' ' M r . Pearson meni VVashingtoniin tammikuun 26 pnä ja petti ne ihmiset (Kootenay Westissa) joita minulla on kunnia edustaa. Meidän pääministcrimme on liian halukas pääsemään sopimukseen Yhdysvaltain kanssa ottamatta huomioon luonnonrcsurssiemme arvoa." Mr. Hcrridge. sanoi, että Columbiajoen suunnitelman ratifiointia vastustaa Uusi demokraattinen puolue, Saskatchewanin maakuntahallitus, British Columbian koko ammattiyhdistysliike, farmarien ja naistcnjärjestöt sekä useat insinööriliikkeet ja insinöörit. Lopuksi hän alleviivasi, että liittohallitus''antautui liian helpolla" B r i t i sh Columbian pääministerin, W. A C . Bennettin painostuksen edessä. Hän selitti, että pääministeri Bennett on enemmän kiintynyt maakuntapankille saataviin yhdysvaltalaisiin dollareihin kuin Canadan etuihin pitkällä tähtäimellä.. PÄÄMINISTERI B E N N E T T I N OSUUS Edesvastuu Columbiajoen suunnitelman allekirjoittamisesta on luonnollisesti liittohallituksen kannettava. Liittohallitukset — cnsin-vanhan torypuolueen ja sitten liberaalipuolueen vähemmistöhallitus — ovat allekirjoittaneet pienin muutoksin tämän Canadalle monella tavalla epäedullisen sopinoiuksen. Teknillisesti j a asiallisesti edesvastuu on siis Ottawan kannettavana. Mutta tämä ei muuta miksikään mr. Herridgen nyt esittämää arviota, johon yhtyvät monet liberaalit ja konservatiivit yksityiskeskusteluissa, että Columbiajoen suunnitelma on erittäin epäedullinen Canadalle. Ja mr. Herridge ei suinkaan ole yksin syyttäessään, että Ottawa on antanut tässä asiassa liian helposti periksi British Columbian social credit hallitukselle. Mainittakoon tässä yhteydessä erikoisesti konsemtiivipuolucen "musta lammas" entinen puolustusministeri Douglas Har'kness, joka sanoi puheenvuorossaan, että Columbiajoen suunnitelma on ainoastaan yhden miehen käsialaa, ja että tämä yksi mies on B C : n pääministeri Bennett. Mr. Harknessin selostuksen mukaan — ja hän on luultava.sti asioista tietoinen koska hän oli tärkeänä jäsenenä toryhallitukse.ssa, joka mainitun sopimuksen ensim- *.mäiscn version allekirjoitti — B C : n pääministeri piti.aseenaan perustuslain takaamia maakunnallisia oikeuksia; ^korostaen, että hän ei muunlaista sopimusta hyväksy. Varmaa onkin, että kun tämä Columbiajoen sopimus alistetaan parlamentin ratifioitavaksi, siinä yhteydessä kuullaan enemmän B C :n pääministeristä j a hänen osuudestaan tähän kehnoon sopimukseen^ Toivottavasti alahuoneen jäsenyydessä on riittävästi sellaisia parlamentaarikkoja, jotka sei-sovat omilla jaloillaan ja äänestävät ratifioi-niischdotuksen nurin. Jokatapauksessa kansalaisjärjestöjen ja yleensä ; hyvää.tarkoittavien canadalaisten velvollisuus on nyt yhdistää rivinsä; j a vaatia päättävästi, että Columbiajoen sopimusta ei saa ratifioida nykyisessä muodossaan. Mitä me niillä romuilla teemme? Viikon lopulla (perjantaina- AVashingtonista tulleessa CPn uutis-tiedossa kerrottiin yhdysvaltalaisen kenraalimajuri Robert Friedmanin «anoneen, että USAn ilmavoimat "olisivat ehkä paremmassa asemassa, jos olisi ryhdytty kehittämään parempaa taistelukonetta lento-kohcvastaisen torjuntaohjuksen Bomarcin asemesta." .'...Kuten muistetaan, Yhdysvaltain nykyinen puolustusministeri Ko-bert^ McNanlara sanoi viime tammikuussa että Yhdysvaltain tukiasemilta viedään tänä vuonna pois 195 Bomarc-A ohjusta, jättäen Yhdysvaltain käyttöön " v a i n " 188 BomarcB ohjusta. Sanoen, että USAn ilmavoimien tarkoituksena on pitää nämä Uomarc-B ohjuksensa, kenraalimajuri Friedman sanoi kuitenkin "lopullisen päätöksen" riippuvan siitä kun saadaan entistä parempi taisCblukonc ilmavoimien käyttöön. .')Kun häneltä kysyttiin, että kummalle puolelle hän kallistuisi jos tuIiä) uudelleen ratkaistavaksi se, että kehitetäänkö parempia taistelukoneita tai Bomarc-ohjuksia, niin kenraalimajuri Friedman myönsi, cttä^jälkiajatus" saisi hänet kallistumaan lentokoneiden puolelle. Kaiken tämän jälkeen on aiheellista kysyä, kuinka kauan aiotaan I SYNTVMÄ- I PÄIVIÄ Mauno Tanänineii: ..-August Kannisto^ Sudbury,lOnt., täyttääv tänään, torstaina, maaliskuun 19 päivällä 86'vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tulta-vain onnentoivotuksiin. •o MITÄ ON ARVOSTELU? T Oikea arvostelu ihmisten tekemästä työstä on apuna, multa vain harvat pystyvät antamaan auttavan arvostelun. Sopimattomia moitteita voivat esittää ketkä tahansa. On arvaamattoman suuri joukko sellaisia ihmisiä, jotka eivät erolla arvostelua selostuksesta. Vain "muutamalla sanalla, hyvät lukijani, r.clostan kuinka minä nämä aslal ymmärrän. Arvostelu on sellainen, jossa tuodaan esille teh dyt virheet ja annetaan neuvoja kuinka ne olisi voitu välttää. Se lostus on taas sellainen, jossa ker-> rotaan tapahtuma virheitä koro.s lamatta ja neuvoja, jakelemalla. Semmoiset ovat laas ajallelemallo-mia moillcita. joissa koroslotaaii virheitä, eikä kuitenkaan anneta minkäänlaista chdotuKta kuinka oli- .si voimil välttyä oi-eh;;yksolt;i. . Näistä tänimöisislä arvoslehiista oi olo mitään iiyötyävirl)oon loki iälle. Silloin kun oiinno tunne (yön taataa ja lapaa, jolla .so saoiiletaan. oli.si jaeltava arvo.stolukin asiaiiUiu- Iijoille. 'läiniin laluloiii kiijoilt:ia .soii vuoksi, ko.ska olon kuullut iinniston osiltävjm sopiniattoinia moittoita useista eri-kieli.stoiv loJJlion loimitta jista. TodoIliuon ja työhöns:i imios-tunul toimitlaja oi oio koskaan väen yhteistoiminta Suomessa Helsinki. ^ Vaikha ja eittää mätön totuus on, että> jnitä. yhte-- näisenipi.i ja .lujempi oniy^V&es-tö, sitä jmcnestykselliseinpSäc ion sen toiminta asettamiensa> yhteis-kunnallisten, tavoitteiden toteutti-vniiseksi. { Siihen- ei kenelläkään ole mitään^anomista. Tämä^totear mus ei myöskään ole. J<istiritdas8a sen kanssa, että työväenluokan ja työväenliikkeen hajanaisuudesta^ kin huolimatta tapahtuu yhteiskunnallista kehitystä. Niin on eritoten nykyisin, jolloin kansainvälinen kanssakäyminen' on keskeytymätöntä ja alati- vilkastuvaa ja jolloin edistyksellisyys y- Iciscnä suuntauksena vaikuttaa yhä enemmän jokaisessa maassa kansallisista ja valtiollisista rajoista riippumatta. Yhtä varmasti voidaan väittää, että jokaisen maan omalla työväenliikkeellä on\ välitöni^ vaikutus maan asioihin, ja että sen yhtenäisyys taikka hajanaisuus- joko kiihdyttää tai hidastaa siinä maassa tapahtuvaa kehitysprosessia. • , • t.vösStään vapaa inuiila kuin ollki. n u k k i i o s s : i a n l : ( i s i i l o i n kun hiin oii siltä ostotty n u i i d o n t o i d o n takia. . — TyiiJantoiiniUaja. Ennäiysmessut Leipzigissä K c r i i i n i . — Tämänvuutisvt Lcip- '/.igin kevälmessut ovat päättyneet Lopullisten laskelmien mukaan o-sallistui messuille kaikkiaan 85:i2 jiäyttvilicpaiiijaa 64 maasta näyttelyn nettopinta-alan oltua 3*20,000 neliömetriä; Messuilla kävi vieraita 91 maasta, 23,600 messuvierasta tuli sosialistisista maista, y l i 30,000 Länsi-Saksasta ja Länsi- Berliinistä ja 40,000 muista ci-so-sialistisista maista. V i i 500,000 DDRn kansalaista lukeutui niin ikään messukävijöihin. Hallitus-valtuuskuntia oli niin sosialistisista kuin eisosialistisistakin maista yhtecn.sä 18. Saksan demokraattinen tasavalta solmi luonti ja vient[.sopimuksia 81 maan edustajan kanssa, allekirjoitti iisäkauppasopiinuksen Bulgarian ja Tshekkoslovakian kan.ssa ja myönsi tuotanlolisenssejä useille meren takaisille maille. Leipzigin messujen luonne maailmankaupan keskuksena ilmeni mm. siten, että sosialistisien maidon ulkomaankauppajär-je. stbjen ja ci-.sosialistislcn maiden yrilläjien kosken .solmiltiin useam pia yhleyk.siä ja tehtiin kauppoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. ODKrn kauppaministeri Julius nalkow totesikin Leip'/.igin mos sujen jälleen korian o.soitlaiioen, että asiallinen laloudollinon yhteistyö ja normaalit kauppasuhloot ori lai.sen yhloiskunnalli.sen jäijostol-män omaavien maidon kosken odis-taviit rauhanoinaison riniiakkaino-lon politiikkaa inaailma.s.sa. Etelä-Afrikkaa eroaa I L O : s ta Kapkaupunki. — liloläAfrikan hallitu.s on päJilläiiyl erota Kansainvälisestä t.vöjäijostöstä ]LO:sla, i l - moilti työministeri A. E . T i o l l ip parlamentin alahuoneessa. Ministeri .sanoi hallituksen jou-tiineon tekemään tämän päätöksen Klplä-Afrikkaan kohdistuneilten " v i hamielisten loimonpileidon lisääntyessä". ILO:n halliiiloelin kannatti ää-iiestykse. s.sä 15 helmikuuta Genevessä Etelä-Afrikan kieltämistä osallistumasta järjestön "vuosikonfe-lonsseihin. \ näitä Bomarc-ohjuksia pitää Cana-das. sa? Yhdysvaltain , lento avaruu.s-hallintoon lukeutuva kenraalimajuri Friedman on sitä mieltä,, että romuksi olisi pantava kaikki Bomarc-ohjukset. jahka kehitetyksi tulee parempia taistelukoneita, niin eikö Ottawan velvollisuus olisi sanoa VVashingtonille, että viekää kiireen kaupalla ne vekottimet pois Canadan maan kamaralta. . Jokatapauk.sessa on selvää, että lähettämällä Bomare-ohjukset takni- .sin rajan yli Yhdysvaltoihin, pääministeri Pearsonin hallitus toimisi juuri niin kuin enemmistö canada-laisista haluaa ja toivoo. Suomen työväenliike on useam-ma. ssa ioiri.ssä aivan samoin k u i n on asianlaita kaikissa kapitalistisissa inai.ssa. Li.säksi maan ammatillinen liiko 011 jakautunut kolmeen ryhmään, uilioiluliikc on kahtena osana ja samantapainen jakautuminen ulottuu kaikille työväenliikkeen a-luillo. Kun on ollut syitä jakautu mi.sooii on olemassa myös .syitä jatkuvaan keskinäiseen välien selvitte-ly.\' « ja tapahtuu taistelua paitsi n. s. porvariston kanssa, myös keskenään. Tämän toiminnan tarkoituksena on pyrkiä osoittamaan toisien ryhmion kannattajina oleville oma paioinmuus ja voittamaan siellä l i - säkannatusta. Tapahtuu siten taistelua työväenluokan sielusta kulen .sanotaan. Kun työväenliikkeen moneen ryh-iniiän jakautumisen .syynä on erilainen asenne yhloiskunnalli.seen ke-liilyksoon oli loisin sanoen a a t l c e l l i - soi .syyt, on eri ryhmissä olemiselle poiustoonsa. Riippumalla eri käsi-lyslon lopullisesta oikeelliisuudes ta jokainen selittäköön omaa käsitystään siitä, miten minkin ryhmän mielestä yhteiskunnan kehitystä o-lisi johdettava ja mikä on oikea ratkaisu yhteiskunnallisissa perusky.sy-myksi. s.sä. Työväenliikkeestä pu-huttaes. sa nämä seikat koskevat suurelta osalta .sosialistisen yhteiskunnan loloullamisla ja joiltakin osin myös sen toteuttamisen tapaa. Keskustelu näistä aatteellisista asioista jatkuu aina siihen asti kunnes saavutetaan kehityksen se vaihe, jolloin sosialismin toteutuminen tulee välttämättömänä eteen. Työväenliikkeellä on kuitenkin loinenkin tehtävä ja se on toiminta kapitalismin aikana työväestön ja nykyisin muidenkin kansalaisryhmien jokapäiväisten etujen hyväksi. Tämä koskee valtiollisella ja kunnallisella tasolla tapahtuvaa yhteiskunnallista toimintaa, työtä ammattiyhdistysliikkeen avulla työn tekijäin a.seman paranlamLseksi, o-sallistumisla urheilupoliitiikkaan ja toimintaan sekä yleensä osanottoa kaikkeen siihen, mitä yhteiskunnassa jatkuvasti tapahtuu. Tämä tehtävä on erittäin jäheinen jokaiselle kansalaiselle ja siinä ilmenevät tarpeet tunnetaan yhteisinä siitä riippumalta, mikä on kunkin kansalaisen maailmankatsomus. Eroavaisuutta tavoitteissa j a pyrkimyksissä kyllä ilmenee, mutta vain e r i luokkien kesken. Suuren rahan o-mistajal, monopoliyhtiöitä, hallitsevat kapitalistit suhtautuvat yhteiskunnan asioihin lähinnä omalta yksityiseltä kannaltaan ja heidän toi-inintan. sa kiihoke on voiton tavoittelu.. Tätä vastas.sa ovat hyvin laa-iojen kansalaisryhmien edut, silla muiden knn.salaisryhmien pyrkimys on rakentaa maata jokaisen yksilön hyvinvointi tavoitteena ja se on luonnollisesti ristiriidassa kapitalistien tahdon ja toivon kanssa. Tätä taustaa:vastaan tuntuisi yh-teisloiminta~~ niiden kesken, jotka ovat samalla puolen taistelurintamaa, iLsestään selvällä asialta. Käytännössä niin ei kuitenkaan ole. E-della osoitetut aatteelliset eroavai-suudct työväenliikkeen piirissä vaikuttavat myös jokapäiväisessä elämässä lähinnä silon, että pelätään yhteistoimintaa niiden kanssa, joiden tiedetään kilpailevan samojen kansalaisryhmien kannatuksesta. Yhteistoimintaa syntyy erittäin selvissä tapauksissa, joissa kieltäytyminen siitä ei ole millään puolustettavissa, mutta silloinkin seuraa yhteistä esiintymistä aina kiivas se-lit. yslulva siitä, mikä ryhmä tai puolue oli sen taikka tämän aloitteen tekijänä ja kenen ansioksi asian onnistuminen olisi laskettava. Siinä unohtuu kokonaan se seikka, että ylisinään ei mikään ryhmä olisi voinut saada aikaan myönteistä ratkaisua.- Vähempiarvoisissa asioissa ollaan sitten jo valmiit kieltäytymään yhteistoiminnasta silläkin uhalla. että näin uhrataan kansalaisille tärkeän asian onnistuminen. Se näyttää usein, s i l l o in olevan^yfi^empi-arvolnen seikka kuin> pisteiden keruu -oman:«puolueen pussiin taikka sen estäminen, että pisteet menevät vastapuolen Jiyväksi. , SiltÄt.tvaralta^ että joHu/tuntisi loukkaantuvans» edeUä< sanotun johdosta, todettakoon ettei sellainen menettely ole suinkaan harvinaista Suomessa. Äskettäin ilmestyneessä Sosialistisessa Aikakauslehdessä sosialidemokraattien varapuheenjohtaja puhuu-aivan avoimesti siitä, miten tärkeää on saada kansan kiitos omalle puolueelle j a että puolue väen täytyy varustautua sen hyväksi, että 'me loppujen lopuksi korjaamme tämän sadon". Siinä ei pyritäkään väittämään, että puolueen työ kohdistuisi Suomen kansan hyväksi, vaan lähdetään a-voimesti puoluets^ktillisen edun tavoittelusta päämääränä oman puolueen menestys ja valta. Nykyisin keskustellaan paljon sosialidemokraattisten puolueiden y h tymisestä ja saattaisi olettaa^ eitä puolucsovinnon syntyminen sillä taholla parantansl edellytyksiä koko työväenliikkeen yhdistymiselle kun .sosialidemokraateilta poistuu varmaan tuskalliselta tuntunut kaksijakoisuus. .Yhtci.sloiminnan lisääntyminen ei kuitenkaan näytä sittenkään iiseslään selvällä. Sosialidemokraattien johtajat puhuvat julkisuudessa suoranaisesta välttämättömyydestä päästä yhteistoimintaan porvariston kanssa ja samalla torjutaan yhteistoiminta vasemmiston kan.ssa. Helsingin Sanomat taas kirjoitti 6. 2. pääartikkelissaan, että sosialidemokraattien sovintoneuvottelujen ; tulos merkitsee . < erjLttäin paljon kommunismiPf,, vastaisessa taistelussa., ja lehti sanooi toivovansa .myönteistä ratkaisu^, neuvotte^ l u i l l e . Summaksi tuntuu tulevan se, että sosialidemokraattien yhdistyminen: nähdään paitsi heidän o-massa piirissään, myös porvariston taholla mahdollisuutena päästä jonkinlaiseen uuteen vaiheeseen Suomen poliittisessa elämässä. Kun se on myös porvariston toivo, se uusi vaihe ci voine olla työväestön aseman ja elämän-parantaminen. Toinen vaihtoehto on sitten porvariston ja nykyisin erittäin oikealla o-levan porvariston politiikan voimis-lumincn ja .se olisi erittäin valitettavaa moneltakin eri kannalta kiit: .soituna. Kun kuka tahansa pohtii perimmäisiä syitä sosialidemokraattien haluttomuuteen olla yhteistoimin» nassa koko vasemmiston kanssa, joutuu puntaroimaan muun ohella myös sitä, missä .määrin porvaristo on voinut vaikuttaai''yleensä työväenliikkeen sisäiseen kehityk.seen. Juuret «lamankin.-asiani o.salta ovat syvällä. Kansalaissodan jälkeen .saa vain o.sa työväenliikkeestä toimin-lamahdollisuddetMJa' >'sen hintana niissä oloissa oiiiponvariston kannalta riillävän,'{.maltillisen politii kan harjoittiimineni i Selloinen tilanne on saatlnnut'i syöpyä veriin critlälnvahva.sli..v:»ri{inkin johtajille, jotka ovnti nähneet oman asemansa kestävyyden riippuvan siitä, eitä va.semmi<}lon. pää.sy vallitsevaksi työväenliikkeessä estetään. Porva- Eräs 25-vuotismuHo: HATSIJOUKKOJEN MARSSI PRAHAAN I Kak^yj jni j^ntävi i^i . .vuotta <; si^ isesti pttara ten maaliskuun 15 päivänä 1939 pyyhittiin JTshekkoslovakia pois Euroopan kartalta j a jo illan sinussamarssivat nataijoiilpijBt jrkVlia^cn kaupungi^\V^]|^lä(^ii^; ijy|i}?piip,linnaan. Tshe||q^^io^vpl(ian. l i i t S i ^ t ^ osasta muo^99J|f;tl^ ka-j^ flliscftppapin Josef i!fjff^>^om-jinB„. satelliittivaltip,:,^Ioy«|tia ja itjijA?^ osa . . . l i i^p^. j Biiömin- Määrtn protektoraattlna natsi- Saksaan. Tshekkoslovakian kohtalo näytti lopullisesti sinetöidyltä. Tshekkoslovakian hävittäminen, jonka Hitler oli ottanut tavoitteekseen jo vucTnna-1937, pantiin itse asiassa alulle ja edellisen vuoden syyskuu.ssa, jolloin länsivallaU. ns. Munchcnin sopimuksella luovuttivat nuoren tasavallan luoteiskolkan ns. sudeettialueet natsi-Saksalle Tshekkoslovakiaa itseään kuulematta. Muchcniä seurasi maaliskuu, jonka aikana Tshekkoslovakia hävitettiin ja uusi syyskuu, joka varsinaisesti aloitti toisen, maailmansodan j a kauhujen kauden jonka aikana käytännöllisesti koko Eurooppa kuului Suur-Saksan vaikutuspiir i i n . Ne, jotka olivat vaatineet länttä pysymään Tshekkoslovakialle anne luissa turvallisuu.slakuissa j a pysäyttämään natsismin vyöryn, joutuivat maaliskuussa 1939 uuden hä: peän todistajiksi: Fiihrer .suostui AMERIKAN lO/TÄMINEN tm Viikinkten moTko Kolumbuteen, r-* motko. aijnoUisesti ottamaan., Tshekkqslo^ väkiän Saksan sucuelukseeh "turva- * takseen sen kansalliselle elämälMT sellaisen kehityksen, joka vastasi" kansan; ;eri|(oisljuoiinetta*y N suhtautuj(|unen tshekJ|);eJ^^^^^ •' kuun vallanoton r|ä](keen;i^oli koko; ^ ^ naan toistq{\l8hei(kieJD:''erikoisluon^ **» jnetta" ryhjdyttijpjii^alöaiaisen p e » , , " ^' :.|usleellisestr;.häV{ittäflnXä^^ Osa k a l T ' ^" f^^a^ta oli sa.ks^^istettava ja lopu^ n tu''0«ava. ; Natsien miehitysaika, joka-kesti-toisen maailmansodan loppuun vuQr.-:iji)-> teen 1945 saakkaj merkitsi Tshek-.,::;.! kosiovakiallei 360,000 ihmishengen menetystä heistä vain 12,0000 kaa-, .... tui taisteluissa^, loput olivat k e s k i - "MV lyslcirien j a natsismille ominaisten .u^m joukkokoslojen uhreja. Miehityksen aikana tuhottiin osittain t a i . k o k o > ' 'M naan 78 kylää ja 20,000 t a l o n p o i k a a ' ' ' karkoitettiin mailtaan — tilalle t u l i " )>'>*' •herrakansan edustajia. Saksan pak-. kotyöhön kuljetettiin puoli miljöö^ naa tshekkiä j a slovakkia. Ylintä ^••»r opetusta rajoitettiin, viimeiset k o i - • '• me vuotta olivat tshekkiläiset' kop--v'-' -» keakoulut suljettuina. Miehityksen -.. taloudelliset vahingot arvioitiin 429^^'"^" miljardin tshekin kruunun suuruisiksi. • • Tuiscu in^ltnumsodan loppu oll'^ kuitenkin; tohrcnlaiucn kuin Hiller oli. kaavaillet. Tshekkoslovs^^ kia syntyi uudelleen Eurooppaaji^n joka oli toisenlainen kuin H i t ^ Icrin kaavailema "uusi Euroopo^ pa'.. Mutta eräs mcnuei8yydei4s» haamu on sitä. uhkaamassa: Läif<^^ sj-Saksan militarismi, joka ei oie'^ luopunut aluevaatimuksista, jois;,*^ 1^ osa kohdistuu myös Tshekkos-' lovakiaan. AFRIKKA.-:. ~ r V " Wi»Bl KOLUMBUS ON 500 VUODEN EREHDYS. Nyt on varmaa, ettei Kolumbusta voidakaan pitää Amerikan löytäjänä. Norjalainen napascutututkija ja kirjailija tri Ingsted on keksinyt viikinkien jo 500 vuotta ennen Kolumbusta rakentaman asutuksen jäännökset. Asutuksen löysi L'Anse-nimiseltä paikalta National Geographic Society'n rahoittama tutkimusretkikunta. Tämän asutuksen rakentajan oletetaan olleen legendaarisen Leif Eriksonin, joka islannista purjehti Grönlannin kautta Amerikkaan. Löydetty asuinpaikka oli ainoastaan 10 cm:n syyvyydessä maanpinnan alla ja siihen kuului 9 taloa ja sepänpaja. Noin vuoden 1000 paikkeilla on siellä asunut ihmisiä. Asiantuntijat pitävät löytöä lopullisena todistuksena siitä, että eurooppalaisia jo tuolloin on asunut Amerikassa. Tri Bird Amerikan kanaallishistorialliscsta museosta ja tri Collins Smithsonian-laitoksesta ovat todenneet asumusten olleen rakennetut aivan viikinkien käyttämän rakennustavan mukaisesti. Pidetään mahdottomuutena, että eskimot tai inti-aanit olisivat voineet rakentaa ko, asumukset. • ,.. riston O.SUUS on silloin välillinen, mutia muuttuu välittömäksi heti kun he antavat kannatuksensa ja tukensa joillekin taikka jollekin lyöväenliikkeen osalle. Nykyisin ci voida kieltää, ettei porvaristo olisi avoimesti sosialidemokraattien puolella. Kokoomuk- .sen puheenjohtaja lausui helmikuun lopulla pitämässään tilannekat- . . . . . . . _ .«aukse-ssa puolueensa olevan vai- VUO&ipaiVajUhla niiin hallitusyhteistyöhön sosialide mokraaltien kanssa. SKDL sen sijaan ei kokoomuksen käsityksen mukaan voi missään muodossa olla mukana hallituksessa. Näin selvä kannanotto ei voi merkitä muuta kuin että kokoomus katsoo sosialidemokratian olevan valmiin noudattamaan lähipitäen samanlaista politiikkaa kuin mitä se itsekin haluaa ajaa. Me täällä SKDLn taholla lähdemme kuitenkin siitä perusajatuksesta, että mlkiiiin työvSenlii-kettä edustava puolue tai-poliittinen ryhmä ei voi rakentaa työtään kapitalismin säilyttämisen perusteiden varaan ja että näille puolueille annettu kannatus on lähinnä yhteiskunnalliselle uudistusliikkeelle annettua kannatusta. Siksi me olemme varmat siitä, että yhteisymmärrys voidaan saavuttaa siitä huolimatta, että suhtaudutaan työväenliikkeen aatteellisiin perusteihin jossain määrin eri tavoin. Yhteistoiminta . ei voi myöskään pysyvästi rakentua taktillisiin näkökohtiin, jolloin päähuomio olisi kiintynyt toisen osapuolen kannattajien voittamiseen . Kannatusta voidaan saada lisää paljon työväenliikettä vielä vierastavilta kun toiminnan tulokset alkavat yhteistuumin työtä tehtäessä parantua. WUinö Aaltosen Neuvostoliitossa «a* 'm Moskova. —^Moskovan Ystävyys-, talossa oli -järjestetty p e r j a n t a i i^ kuvanveistäjä 'Wäinö Aaltosen 70»^ vuotispäivän; juhla. Tilaisuuden ar vasi Neuvostoliiton taideakatemiaji^ kirjeenvaihtajajäsen Natalia Sok»»s lova, joka totesi Wäinö Aaltos^jp!' olevan suuri taiteilijana j a suuri ihmisenä, joka on omistanut luomis-V työnsä rauhan asialle. Puhuja sanoi, että voimakkaimmin on häneen; vaikuttanut Wäinö Aaltosen typ 'Rauha". Tilaisuudessa puhuivat myös tai-' dehistorioitsija Miroslava Bezrukö-' va ja Suomen Moskovan suurlähetystön neuvos B-0. A l h o l m : : Juhlatilaisuuden osanottajat lä-' hcttivät Wäinö Aaltoselle onnittelu-sähkeen. Tappavaa influenssaa' B e l g r a d .— kuusitoista ihmistä ' — useimmat heistä y l i 60-vuotiaita•> n — on kuollut eräällä Serbian alu:. . . . cella Jugoslavia.ssa vallitsevan i n - fluenssaepidemian johdosta, kertoi.;,.-... uutistoimisto Tanjug. . Kroatian pääkaupungissa Zagre- : "> bissa on todettu 40,000 influenssa-' tapausta, ja muutamin paikoin tode^'^"'"-' taan päivittäin puolisentuhatta uuC- • ta tapausta. '' ' ' ' Häistä ja j^uohärelstji Kun tavalliset kuolevaiset rakastuvat silmittömästi, että ; päättävät purjehtia avioliiton rauhan salamaan, niin siinäkin on yhtä ja toista tavallisesta rutiinisia poikkeava — eikä suinkaan suolta, sillä suurelle enemmistölle meistä se on ainoa sellainen teko. Mutta joidenkin "silmäntekevien" kohdalta on tämä umpisolmun veto kiperä ja kapcra kuin pukin sar- 'vi.' • • Eipä silti, kyllä niillä tavallisillakin virtasilla on aina silloin tällöin ainakin joitakin "jälkiajatuksia" joita ei ole tullut huomioiduksi hää-kuumeesaa ollessa. Esimerkiksi allekirjbittanut tapasi jokin aika sitten erään arvossapidetyn "oloneur voksen", joka elelee ruhtinaallisesti sillä $75:00 kuukausieläkkeellä Ja pahoittelee nyt vain sitä kun tuli naiduksi yli 5 vuotta nuoremman tytönhempukan, jolta " e i saa vieläkään vanhuudcneläkettä", kuten hän veitikkamaisesti hymyillen selitti. No niin, huomasimme alkuviikon "papereista", että Elizabeth Taylor ja Richard Burton ovat vihdoin, kin saaneet toisensa. Heidän kerrotaan solmineen kristillisen avioliiton Montrealissa, missä ei kuulemma tarvita sen paremmin "opettelijoin" kuin muitakaan lupakirjoja, tällaisten seremonioiden yhteydessä. Vaikka autonajo on "pikkuseikka" avioliittoon verrattuna, me otak-sumino. että (iuebocis.sa on vasta-alkavien auloiiajurion oteltava ensin "aloillelevan" e l i "opollelevan" ajolupa ja vasta sitten, jahka ovat ensin oppineet autonajoon liittyvät niksit ja konstit, annetaan oikein viralliset ajoluvat. Täällä Ontariossa vaaditaan avio liittojen tiimoilta nuorilta pareilla erikoista avioliittolupaa, joka on haettava muistaaksemme kolmisen päivää ennen vihkimistä. Kun Quebecissa ei tällaisia " l u - pakirjaa"_tarvita. niin papin eleen saa marssia aivan "valmistumattomana" j a - paljain kourin, kunhan saavat papin vakmittunceksi. ettei ole milään-eslcitä avioliiton tiellä: Kaiken tämän perusteella on helposti' käsitettävissä miksi Liz ja Riku lensivät Montrealiin sen ikui/ scsti kestävän umpisolmun vetämään. Toisaalta on myös kerrottu, ettei ole mitään varmuutta siitä, allekirjoittiko nuoripari ennen papillista vihkimisiä virallisen "avioliittosopimuksen" sitä varalta, jos se solmu ei pidäkään aivan " i k u i s e s t i " . Aataminaikaisten quebecilaisla-kien mukaan aviovaimolla ei ole mitään oikeutta perheen omaisuuden käyttöön nähden; vaimolla ei ole oikeutta omistaa kiinteimistöä eikä tehdä mitään kiinteimistökaup-poja ilman miehensä lupaa. Völr dakseen kaiken varalta pitää "omat oniistu.soikeutcnsä" naisen täytyy. huolehtia siitä, että asiasta tehdään onnen vihkimistä virallinen sopimus oli kontrahti; ' Ja'^nikä sitä tietää, mitä matkan varrella itse kullekin tapahtuu, sillä kumoamaton tosiasiahan on. että joka kerta kun esim.: syntyy ihmiselämä, syntyy myös uusi kuolema. Tätä ei pidä mitenkään ottaa epäilyksi siitä, etteikö tämän Montrealissa nyt solmittu liitto olisi se "ikuinen". Vallan huomaamatta taisi mennä meidän lehdessämme toinenkin avioliitto-jupakka, josta myös kerrottiin pitkälti ja leveälti. ^-.Tarkoitamme Hollannin kuningatar Julianan 24-vuotiasta tyttöä, prinsessa Irenea, joka aiheutti muutama viikko sitten oikean myrskyn vesilasissa kun hän tiedoitti kääntyneensä katoliseen uskoon ja aikovansa purjehtia avioliittoon bourbonicn sukua^lcvan Espanjan entisen kuninkaan pojanpojan, prinssi Carlosin kanssa. Näyttää sitä; että hollantilaiset muistavat vielä liian elävästi sen miten Espanjan Philip II toi neli^ sensataa vuotta sitten katolista uskoa Hollantiin ja sitä seuranneet terrorikaudet. Tai olisikohan niin, että hollantilaisia kauhistutti ajatus, että heidän hallilushuoneensa prinsessa avioituu kenraali Francon kanssa veljeilevän prinssi Carlosin kanssa.,- . Olkoon näiden asiain kanssa niin tai näin, mutta tosiasia on, että k un prinsessa Irene ilmoitti luopuvansa Hollannin kruunun perintöoikeuksista, niin Hollannin poliittinen "rakkausmyrsky" lauhtui ja seestyi ainakin päällisin puolin. ..•,»•••,••.. .*' Jaoksonnisla. Miss., mis.sä "^iJide-tään ainoastaan valkoihoisia ihmir> : » i> sinä, kerrottiin lauantaina eräässä ' A P : n uulisticdossa, että siellä on !V)n.' hyväksytty neekereitä vastaan koh-.... distcttu laki, minkä mukaan tulee rikoslain alaiseksi rikokseksi se,.,...: jos syntyy lapsia avioliiton ulkopuor---* l e l l a ! Toisaalta voidaan raiskausta.-,;,, pauksessa anta vain ja ainoastaan, ? ' Joko kuolemantuomio t a i elinkauU-<x.< » ncn vapauden menetys. Mainitun • uutistiedon. mukaan: "Molemmilla näillä lakisäädöksil-iä on rotutavoite. (Lakiehdotukses-' •; ta)' käydyn keskustelun perusteellaiu/i. tehtiin täysin tiettäväksi lainlaat^ jäin halu määritellä ankarat laitv->,... jotta voitaisiin estää neekerien, hyökkäykset valkoihoisia naisia v a s - - — taan, ja että toisaalta määritelläoA^ * i vankilatuomiot avioliitton ulkopdO-' ^ lella syntyvistä lapsista, jotta vöi-V . , laisiin vähentää tällaisten neekeri- J lapsien lukumäärä ja heidän jou- a lumisensa avustusviranomaisten,,.,' g huostaan. ' ... . • Viimeksimainitun lakitekcleAUirw-.« laatija, e d u s t a j a a . B. Meek sanoi neekerien keskuudessa syntyneen viime vuonna avioliiton ulkopuolella 8,200 lasta j a valkoihoisten 444 lasta. .>••» Hänen ehdotuksensa mukaan tH-* hän lakitekeleeseen tehtiin kuitenkin sellainen muutos, että ensimmäinen " v a h i n k o " — avioliiton ulko-puolella tullut synnytystapaus — - [ i jää rikoslain ulkopuolelle. Vasta toisesta sellaisesta joutuu vanki-^.; laan, ellei k.o; henkilö suostu "vapaaehtoisesti" sterilisoitavaksi. a I I t f » t •a « a f » a a I « »• a ,a • . . ••» Minkä johdosta lienee syytä kyr*v • syä, voiko enää tämän "vapaaeh» i i » loisempaa"kuohimista ollakaan? • Känsäkoura; ' V
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 19, 1964 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1964-03-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus640319 |
Description
Title | 1964-03-19-02 |
OCR text |
Sivu 2 • Torstaina, maalisk. 19 p. — Thursday, March 19, 1964
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
; (LIBERTY) Establiahcd Nov. 6. 1917
EdJtoriW. Eklund - Manager: E. Suksi
j.Miti.; Telephone: Ofri«r.674-4264 — Editonal.674-4265
.-Pub'llsKea tlmce ^cekly:;^^^ Saturdays by Vapaus'
PublisMng Co. Ltd., 100-1Ö2' •Elm SI. West, Sudbury. Ontario. Canada.
^ . ..... ,.Mailu)g |
Tags
Comments
Post a Comment for 1964-03-19-02