Vapaus, August 11, 1970

              m.
'• <mtHllHlltHnilHtHWHWfltWBllWIHIIU1
SIMOLA PUKASt^,IS.7£'
l^jäcsi ^ t ^ y i i n t » . $eppd S i ­molta
jrabkasi parhaAHaan 18.75.
• Pebba.-A^tqger oli toinen 18.67 ja
,\ kobnanneitsl sijoittumft Kaaririaii
• Uraft Kaiew iLditon^ he^
meUa ' sentiilä TUL:ni ennStystS,
• työntäea 17.80.
NEVALA 87.22
Teuvan Riva&aii OPiauli N e v ^
heitti etökuim 2 i^vänä Isojddla
pideiyissa fcarisalH^ yleisuriieila-
6i^>aiMs5a keihSstä komeat li&e-miat
87,22. Nevalan toisQJksipai^G^
heitto kantoi lukemun 86,44. Sa­moissa
> kisoissa Aaro A l a s ^ byp^
päsi kMioeutta 210 ja teSd erittäin
hy^^ yri^i*set 215:sta. Tampereen
Anttia Murtolahti hyppäsi hevässä
myötätiadessa pituutta 782.
POLLACK OTTELI 5241
DDR:n BtBTgliinde: Poiack uUcaä
naisten v i i s i n maaihnanemS^
t^stS dokuun 1 pnä Berliittissä käy-
<Jtsrssä DDR:n ja Tsheidrostovafciaö
välisessä naisten yleianiiÄllnmaaot-tehissa.
PoHack sai kokoon 5241 pis.
tettä, kun itävaltalaisen Liese Pro-kopsin
nimissä oleva maailmsanen-nätystulos
kirjoitetaan hivuJn 5352.
Saksataisen 19-vuotiaan Poilackin
sarja oli- seuralava: 100 m. aidat
13,5-kuula 14,59, korkeus 174, pi­tuus
608 ja 200 metriä 24,21. Hä­nen
saavuttamansa tulos on kuiteoT
kin uusi nuorten ME.
DDR JA PUOLA EUROOPAN •
CUPIN LOPPUKILPAILUUN
Sucmialaisurtieilijoiden hyvät esi­tykset,
Euroopan Ospin ensunmäi-sehä
p^änä saivat yleisön innos­tumaan
ja elokuuii 2
jatkettaessa istui $ ^
nia ka^somossÄ yS IZS.Otib IcatBOjäli^
Päivän pariiaat t u k k ^ näbtUja sei-vSSiäi^
j^pys^ithä^^ 400 iffi^triA
aitajuoÄarässa. '
S e i p l M oltiltt Kfpma maail-mim^
mSf^^ psX^t ME-SOS.
K t i b ^ i s ^ iä^km' Mäitfi^
Stm DXKR «tJSOf j a sijott-tumtf
Jorma Kinofobeö, JSuonä 83.30.
400 metrin ^t^jiioltsbssa ottelod
ainoaksi suom^daisvoittajidbi kohon-mifr
Ar» SaSn «eid aäcbifi Stadion^
rätaeai^ttykafltt ais$ä äoA 'Mi^i
sijolttjmut DtiiRni Christian Rudolph
51,0. Suomalaistat toiveet Euroopan
cusnn finaaliv^ p S M l i s ^ jSiv&t
toteutumatta. OSteSuA kippuiiä&teet
( f c ^ enslnmtSisfö p l ^ i lopptikil-pnhiun)
divÄt: DDR 99, Puöla 92,.
Soomd 81, Ruotsi 64, Norja 48 ja
Bdgiä 36 pistettä.
lVfaa'paBolIa on nft
3,552 mUjai^a ihniiätä
New York. Maapalkm ast&as-h&
u d i viime vuoden puolivälissä
3,552 miljardia, ihnenee- Y K : n nel-
;^bane!miosittai8esi)a tilastollisastia
ju&jösustia. Y K :n sabteeristön jul-fcaisemien
tietojen midcaan maiq>al-kxD
asukasiuka lisäSötyi 69 miljoo­nalla
yksäiomaitti vuoden 1968 ja
•'•.•y '•••*V-" w m; 'vt
Hevosnäurua kun: ei ble hammasvikoja
Kosyginllta kirje kolmen
suurvallan päämiehelle
. . . . . J . , ^ „
1969 kesSktnm vä£se»ä aikana.
Asdcasfovcdtaan sotninunat maat
ovat: Kiidä 740 mOjoonaa asdcasta
- T Intia 537 ndljoonaa— Neuvosta
liitto 240,6 miljoonaa — ja Yhdys­vallat
203,2 miljoonaa asukasta.
(TASS)
LirnOKOKOUKSEN ÄSiOITÄ
Toronto; Aikaisemmissfa r a ­porteissa
on jö selostettu SGA-ULn
vuosikokouksen eräitä tär­keämpiä
päätöksiä joten tässä
seuraa lisätietoja kokouksen ku­lusta.
Kokouksen puheenjohtajaksi
valittiin Ake Hunnakko j a va­ralle
Alf. Widgreri. Pöytäkirju-riksi
eli sihteeriksi valittiin Rei­no
Keto j a varalle Voitto Lehti,
sekä muut tarvittavat virkailijat
V i i s i urheiluseuraa oli lähet-tänytagjiustajansa;
Toronton Y r i ­tyksestä
Ake Hunnakko j a Kau­ko
Paananen. Wannpin Visasta
Voitto Lehti. Sudburyn Alertsis-ta
Gerry Kitts. Thunder Baysta
Alfred Widgren, Eino Pudas ja
Paavo Voutilainen.
Veljesedustajia oli CSJ:n To­ronton
osaston edustaja K. Kämä­räinen.
;ThunderBa3m osastosta
A . T. H i l l . Vapaus Pub. Co:sta
E. Suksi. Yhdistetyn musiikki-jaoston
kokousta edusti Aatu
Koivula' j a E d . Suksi.
Kuultiin veljesedustajien esi­tykset,
j a tervehdykset E. Suksi
toi nnisiikkiväen tervehdyksen ja
ilmoitti, että musiikkiväellä on
järjestelyn alaisena vierailu Van­couveriin,
mahdollisesti ensi^ ke­vään
aikana, josta tiedoitetaan
paremmin kun saadaan asiaUiset
tiedot
Aatu Koivula toi musiikkiväen
kokouksesta esityksen, että
suostuuko urheiluliitto muutta­maan
suurjuhlan pitoa kuukaut­t
a aikaisemmaksi, siis heinäkuun
alkuun eli Canada päivän aikaan.
Vapaus-lehtiliikkeen edustaja
Edwin Suksi toi Vapauden ter­vehdyksen
j a kiitti urheiluväkeä
siitä kannatuksesta m i t ä se on
saanut; j a koska SGAUL on hy­väksynyt
Vapauden äänenkannat-tajakseen,
että tämä yhteistoi­minta
edelleen jatkuisi, sillä V a ­paus
sanansaattajana samoin
kuin lehden urheilu toimintakin
on tärkeä edistysmieliselle ih­miskunnalle.
A. T. H i l l toi CSJ:n Thunder
Bayn osaston tervehdyksen sekä
selosti esimerkein läheistä kanssa
käymistä Iskun kanssa, koros­taen
yhteistoiminnan tärkeyttä ja
rauhantyön lujittamista.
Koska Sudburyn veljesedusta-jat
eivät voineet viipyä kokouk­sen
loppuun saakka, otettiin heti
alkuun käsiteltäväksi suurjuhlien
ajan muuttamis kysymys, kuu­kautta
aikaisemmaksi. Laulajien
taholta tuotiin esille toivomus
ajan muuttamisesta kuukautta
aikaisemmaksi, perustellen kan­taansa
että ei tarvitsisi keskike­sää
käyttää harjoituksiin j a mat-kavalmisteloihini
mikä vie kesä­lomakauden
pilalle.
Urheiluväki puolestaan oli sitä
mieltä ettei urheilijat ole vielä
päässeet kuntoon siihen mennessä
ja toiseksi myöhäinen kevät, eten
kin pohjoisessa, tekee sen, ettei
talven jäljeltä ole vielä routa su­lanut
ettei olisi paljonkaan a i ­kaisemmin
voitu kentillä harjoi­tella.
J a vielä kolmas syy, koska
liittomme urheilijat ovat koulu­nuorisoa,
niin heti koulusta pääs­tyä
olisi lähdettävä mestaruuk­sista
kilpailemaan, ilman pohja­kuntoa.
Silloin kun urheilu- J a laulu­juhlat
yhdistettiin tehtiin se ym­märryksellä
että aikamäärää ei
muuteta. . .:
Keskusteltiin asiasta puoleen
j a toiseen. Kuitenkaan ei tätä
esitystä ollut mikään seura teh­nyt
sääntöjen mukaan 60 päivää
ennen liittokokousta, että seurat
olisivat siitä ennen kokousta voi­neet
keskustella, joskin laulajien
taholta tuotiin esille että se olisi
jäänyt keskeneräisenä asiana jo
edellisestä kokouksesta.
Sääntöjen mukaan ei voitu teh­dä
ratkaisua, mutta kuitenkin so­vittiin
nun, että liittotoimikunta
tekee seuroille esityksen j a seu­rat
voivat tämän vuoden joulu­kuun
loppuun mennessä keskus­tella
j a päättää josko ensikesän
suurjuhlat jo voitaisi kokeilutar­koituksessa
pitää kesä-heinäkuun
vaihteessa.
Jos seurat eivät suostu muu­tokseen
ensikesän suhteen, tulisi
tämä asia jo tämän liittokokouk­sen
perusteella käsiteltäväksi en­si
vuonna ja silloin voitaisiin teh­dä
päätös liittokokouksessa.
Pidettiin yhden minuutin h i l ­jaisuus
viime vuonna riveistäm­me
poistuneiden Karl Lehdon ja
Evert Mäenpään j a muiden jä.
senten muistolle.
Yleisesti seurojen toiminta on
ollut -hiljais eloa kuluneena Anion-na.
Sudburyn alueella Wanupin
Visa Alertsin kanssa järjesti ve­teraanien
juhlan ja Visan 40-
vuotisjuhlan sekä erinäisiä ur­heilukilpailuja.
Näin ollen Visan
ja Alertsin toimisijat ja nuoret
urheilijat ansaitsevat täyden k i i ­toksen.
Toronton Yritykaentolminta ei
ole ollut sitä mitä aikaisempina
Moskova. -—Elokuun 2. pnä
vietetyn historiallisen. Potsda­min,
sopimuksen 2S'Vuotispäi-vän
johdosta Neuvostoliiton
pääministeri Aleksei Kosygin
on lähettänyt kirjelmän Yhdys
vakain presidentille Richard
Nixonille, Ranskan presidentil­le
Georges PompidouUe ja
Ison-Britannian pääministeril­le
Edward Heathille. Kirjel­män
teksti kuuluu kokonaisuu­dessaan:
Näinä päivinä tulee kuluneek­si
25 vuotta siitä, kun Potsda­missa
tehtiin historialliset pää­tökset,
jotka kruunasivat liitto-laisvaltojen
kansojen suuren va­paustaistelun,
kaikkien niiden
taistelun, jotka antoivat panok­sensa
saksalaisen fasismin murs­kaamiseen.
Potsdamin sopimuksen osanot-tajavallat
julistivat päämääräk­seen
Saksan militarismin ja nat­sismin
hävittämisen juurineen.
Samalla ne korostivat aikomus­taan
antaa Saksan kansalle mah­dollisuuden
rakentaa elämänsä
uudelleen rauhanomaiselle poh­jalle
ja löytää ajan myötä paik­kansa
vapaiden ja rauhallisten
maailman kansojen joukossa.
Potsdamin sopimukset: ilmensir
vät Euroopan, Amerikan ja mui­den
maanosien rauhantahtoisten
kansojen toiveita ja niiden päät­täväisyyttä
olla sallimatta uur
KSTtSnnolIIaen lai>al)fm
Englantilais-suotnakineii
SANAKIRJA
Tolmlttanat TBJd HAI.ONEN
461 SIVUA ~ HINTA SID. $3^a
FostUOanlalin lUUUui 15e poaUlralaJ».
Sanakirjassa on hakusanojen jälkeen sulkumerkkien aieäSn ^
merkitty kuinka sana äännetään. Merkintä on tehty suo­malaisilla
kirjainmerkeillä.'
Hankkikaa itsellenne tämä TASKUKOKOA oleva käytan-nömnen
sanakirja. '
Vapaus Publishing Company Ltd; j;
;: P. o. Bo(x 69 Sudbuiry, Ontario ;
vuosina on totuttu.näkemään; .
Thunder Bayn Iskun toiminta
on myös ollut hiljaista, joskin se
keväällä heräsi niin että odotet­tiin
lähes 15 urheilijan osanottoa
suurjuhlaan. Kuitenkin osanot­tajien
määrä supistui työsuhtei­den
ja pitkän matkan tähden.
Kuitenkaan ei keskustelussa
päädytty pessimistisyyteen vaan
todettiin että liittomme alaisissa
seuroissa on ainesta ja toiminta-voimaa,
niin että seuraava toi­mintakausi
voi olla paljon parem­pi-
Seuraavat suurjuhlat ja liit­tomme
mestaruuskilpailut ehdo­tettiin
pidettäväksi Sudburyssa
vuonna 1971, koska urheiluseu­rat
sen yksimielisesti hyväksyi­vät.
Sudburyn ja Wanupin edus­tajat
lupasivat ottaa ne vastaan.
Tämä liittokokous hyväksyi
kaikki entiset jäsenet tulevalle
toimintakaudelle Liittotoimikun-taan.
Presidentti (eli puheenjoh­taja)
Ake Hunnakko, sihteeri
Paavo Vaurio, rahastonhoitaja
Lauri Penttinen, lisäksi valittiin
Vilho Heikkilä, Unto Penttinen
A. Jalonen, E. Välkki, Kauko
Paananen j a Eric Junnila.
Liittomme sihteerille, Paavo
Vauriolle, joka päivää ennen juh­lia
joutui sairaalaan, lähetettiin
tervehtymis addressi kokousedus­tajien
ja seuraajien nimikirjoi­tuksella,
jonka Ake Hunnakko l u ­pasi
viedä henkilökohtaisesti pe­rille.
-^Kokouksessa keskusteltiin ja
tarkisteltiin sekä tehtiin teknil­lisiä
muutoksia eri urheilulajei-
.hin.
HYVÄKSYTTIIN. USEITA
AJANKOHTAISIA PÄÄTÖKSIÄ
Liittokokouksessa hyväksyttiin
useita ajankohtaisia päätöslauH
selmia:
1. Ryhdyttiin kannattamaan
vaatimusta että peruseläke ko­rotettaisiin
100 dollariin kuu­kaudessa,
ja että naisille pitäisi
myöntää vanhuudeneläke 60 vuot­ta
täytettyään;
2. Kehoitetaan liittohallitusta
sopimaan postikiista alipalkattu­jen
posti työläisten vaatimusten
pohjalla; .
3. Kehoitetaan seuroja anta­maan
tukensa Pois Vietnamista
nyt kampanjalle j a siten tuke­maan
taistelua Vietnamin sodan
lopettamiseksi.
Kokous loppuiTwllö"kolme~iltä^
päivällä toivorikkaan mielialan
vallitessa.
. — Paavo Voutilainen.
sien sotaisten järkytysten tois­tumista.
Ne olivat erittäin tär­keitä
poliittisia tekoja, joiden
tarkoituksena oli yhdistää valr
tioiden ponnistukset, jotta voi­tettuaan
sodan, ne voittaisivat
myös rauhan. Potsdamin petok­set
osoittivat vakuuttavasti^ että
erilaiseen yhteiskuntajärjestel­mään
kuuluvat valtiot voivat soi
mia molempia puolia tyydyttäviä
sopimuksia kaikkein suurimmis­ta
ja vaikeimmista kansainväli­sistä
ongelmista yleisen rauhan
ja turvallisuuden nimissä.
Potsdamin sopimuksen perus­periaatteet
ovat yhä perustana
Euroopan sodanjälkeiselle, rau­hanomaiselle
rakenteelle. Ne i l ­mentävät
meidän päivinämme
Euroopan nykyisten rajojen rik­komattomuutta
,toisen maailman
sodan ja sodanjälkeisen kehityk­sen
tuloksena syntyneiden poliit­tisten
realiteettien tunnustamista
sekä luotettavan turvallisuuden
varmistamista Euroopan maan­osassa.
Neuvostoliitto pitää muuttu­matta
kiinni Potsdamin rauhan­tahtoisista
ja demokraattisista
periaatteista. Neuvostoliitto e-siintyy
Euroopan turvallisuuden
perusteiden lujittamisen, laajaft
kansainvälisen yhteistyön kehit­tämisen
sekä ajankohtaisten rat­kaisuaan
odottavien kysymysten
käsittelyn puolesta tässä tarkoi­tuksessa
yleiseurooppalaisella
foorumilla. Kuten myös neljän­nesvuosisata
sitten, pidämme
nytkin lähtökohtanamme sitä,
lujittuvan yhteisymmärryksen
sekä valtioiden ja kansojen välir
sen yhteistyön oloissa voidaan
turvata luja jä pitkäaikainen
rauha. Tähän meitä velvoittaa
pyhä velvollisuutemme miljoonia
maanmiehiämme kohtaan, jotka
antoivat elämänsä fasismin ja
taantumuksen voittamiseksi se-,
kä suuri vastuumme nykyisen ja
tulevien sukupolvien elämästä ja
onnesta.
Säig«h. New ' yöirX — «[aksi
^aiäam tftikkehdlUitlkseti virinä-:
mlim an idftietf^Uia' im:^ 4-
^alfifimilä Safgonfft fiuAiM
epiäMUIUitiä V(iii|ilIdpUI«td.;^
tdiialittittafiarjd^ta TJIittDiifcliittdis
i^dnklld^te. 13 ^ a i ^ k)lt)eit«itaii
MtUhiiSliiiHitih. fiefitä ^ifä vietilil
mhmiuth^M^l idUti Hfeitä ha-
UUiih ktsi^lliS Jajkät>öhjlfai Ja t^B-kaitilii
tduimkOn «äV«tn., , .
iKaJ&si vangeista, DangThillhanh
ja Nguyen Thi Tlian, lältSäa 16 ja
41 vuotta^ olivat oUeet syömMUdscKh
sa väsi i^vSä vastidauseeoa äaa-malteen
koiitolnlle. Heidät l y W
tajuttomiksi, minkä jäikeen heidät
kiäjetöitiin poliittisille vangeille tar-kdtettuun
vanUkoppiki^. jolta oli
kooltaan 3x5 metriä ja jossa oli en­tuudestaan
neljäkymmentä v a i ^ :
Kaksi tunetia myöhemmin Rhanh ja
Than kuolivat. Kun vaifldlanjdAaja
dikei kuljettaa ruumiit pois; muut
Vangit kleitäytyivät hiovuttamaste
nikä. Siiloin poliisien ja rikosvan-kien
yhteinän hyökkäysosasto raas-t
d ruumiit toverien käsistä jä kul­jetti
ne erääseen sairaalaan. Sairaa*
lan lääkärit kieltäytyivät kuitenkin
klrjdttainiasta kuolintodistusta jon
ka mukaai vangit disivatkuolteet
sahrausfeohtaufcseen. Vasta kun van-kilalääkärilte
ja totkintOtuomaTiUe
d l maksettu 8,000 markan lahjukset
kummallekin, juttu saatim hauda­tuksi
julkisuulta. Paljastdcsen
tehneicten Saigonin virkamiestä mu
kaan tällainen on jokapäiväistä nuk­kehallituksen
vankitoissa.
Yhdysvallat rahoittaa Saigonin
vankilalaitoksein. Ensi vuodeksi on
tarkoitukseen budjetoitu melkein
kaksi miljoonaa .markkaa. Kaiken
kaifckiadn Yhdysvallat kduttaa
vuodessa 30 miljardia ddlaria Sai­gonin
nuldcdiallituksen pystyssä pi­tämiseen.
Rahat kuluvat kaiqq>ata-seen
vajauks^ peittämiseen, väes­tön
paldcosiirtoihln,, "rauhoittami­seen"
ja "uuden elämän rakenta­miseen".
Hyvä esfanerkki Washing-tomn
takaamasta "uudesta elämäs­tä"
etdävietnamilaisille on tiikerin-häkkeihin
teljettyjen vapaustaisteli­joiden
kditelu Saigonin vankiloissa.
Sivua
Jhinisien ^leli^' on jo melkein, 2500 vnodöi ä j ^ le^
(P^iida; Au(Uiill{fl^ mantereesta, joka',
oli plemass^ i^jtuä, l^iiR«ifu^ menneisyyden hämärfisa^ jossa asut
voimallas ja IfiikoMaV^ kduof;^ j4 joka sitten: äkillisen katastrofin
äeprauksena havisi. v«aen aUe. tiime alkoln» öh :itfyiynjrt :«iraltä
arkeologisia ja geöloiHaiti tietipja, jgtka-.tuoyat uqtta valoa Atlan­t
i k s i ; arroiinkaeen;' ja :kiiiiiio^8;iä^^^,^k^^
kasvannt tuntuväaii.
' iMitä ja mistä, l ^ t e i s t k i n e t i e t t i
,? Kuiflirisi mtl
tu -^atei^la&en , ya^mäh,
vieraiU kuUdeoB^
lien ä^aiilaätiiiHme, alkua- '^E|y|Äin
slitioisesaä ^äkauj^lmgi^^.
Ja iniiieri ö p i m ^ kfeH»-
neet häneUe bl^ä^^^inedl^ ia-pahtumista,
jotira inijlcä olivat sat-ttueejt;
^000 vub|tä sitä , e n ^ Iiii-hcn
aikaan qU joss^bdn^ Horkiildcsen
pylväiden r (näw muinbi^^
Gibraltanh saloieä) takana valtava
saari tää ^ m^umer j AUaqtis,^ j t k ^
asukkaat uloitivat vaikuttäiseiisa
monille saarlJle ja jopa osaan Afri-kan
jä^Euroopan,^ ^lantemestay Sen
Huumausaineratsia
Torontossa
Toronto. — RCMPm huumausai-nevastaisen
osaston m i d i e t pidätti^
vät torontolaisessa hotellissa lauan­taina
suorittamansa ratsian yhtey­dessä
5 henkilöä ja takavarikdvat
noin $40,000 arvosta huumausaind-ta;
-«ekä -yhden .22 kaliberin pistoo­lin.
Neljä pidätetyistä on miehiä ja
yksi nainen. Yhden pidätetyistä sa­notaan
olevan erään los-angelesir
laisen valokuvausliikkeen 24-vuöti-aan
raajarikkoisen jditajan, toinen
on 21-vuotias vatokuvaaja Malibus-ta,
Califomiasta, kohnas 23-vuotiias
valokuvaaja ja neljäs ottawalainen
valokuvaaja. Tytön sanotaan ole­van
21-vuotiaan ottawalaispankin
työläisen.
Heitä syytetään huumausaineiden
myyntitarkoituksessa hallussapidos­ta.
CIA TEKI VIETNAMISSA
TELOITETTAVIEN LISTAT
Wa8hington. — Erään My
Lain joukkomurhiin osallisuu­desta
syytetyn amerikkalaisen
sotilaan puolustusasianajaja
sanoi Atlantassa heinäkuun 28
pnä, että Yhdysvaltain vakoilu­järjestö
CIA oli "leimannut te­loitettaviksi"
noin puolet veri­löylyn
likimäärin l?.*) uhrista.
Kolmen etelävietnamilaisen s i ­viilin
murhasta syytetyn korp­raalin
Esequiel Torresin puolusr
tusasianajaja Charles Weltner sa­noi,
että jos hän voisi saada kä­siinsä
eräitä CIA :n asiakirja-ar­kistoon
talletettuja merkintöjä,
hän_ voisi näyttää •toteen, että
'^noin puolet maaliskuun 16 pnä
1968 toimeenpantujen joukko­murhien
uhreista oli joka tapauk­sessa
määrätty teloitettaviksi".
Nämä tiedot Weltner oli saanut
eräältä entiseltä yhdysupseerilta
kahdenkesIi^isesBä keskustelussa;
Juuri ennen Weltnerin anta­mien
tietojen julkistamista luo­pui
Yhdysvaltain armeija kan­teesta
kahta upseeria vaataan, joi
ta syytettiin My Laissa sattu­neen
verilöylyn salaamisesta. Sa­manlaiset
syytökset kuutta muuta
upseeria vastaan lähetettiin tut­ki
jaelimelle, joka päättää, v d -
daanko heidät määrätä sotaoikeu­teen.
Näiden kuuden upseerin
joukossa on mm. entinen maavoi­mien
akatemian We8t Pointin
johtaja kenraali Samuel Koster.
Yhdysvaltain merijalkaväen ko'
mentaja kenraali Leonard Chap-man
on vastikään palannut kol­metoista
päivää kestäneeltä mat-kältäaiTlcaukoitään.
Pudustua-ministcriösaä
järjestetyssä leh­distökonferenssissa
kenr. Chap-man
ennusti ankarien taistelujen
puhkeavan pian Etelä-Vietnamin
pohjoisosissa. , ,__
Suomata'ma
Tansaniaan
Helsirtki. — Laboratorionhoita­ja
Päivi Hölsä, kirjastonhoitaja
Marjatta Lahti, maanviljelystek­nikko
Leo Siliämaa ja ekonorti
Mats Weckström valittiin 13
muun nuoren ihmisen kanssa 131
halukkaasta siihen Suomen kehi­tysjoukon
nimellä kulkevaan ryh­mään,
joka lähtee kahdeksi vuo­deksi
Tansaniaan auttamaan
maan sosiaalisessa ja taloudelli­sessa
rakennustyössä.
Toisen kehitysjoukon valmen­nuskurssi
Säästöpankkiopistossa
päättyy kuun vaihteessa. Tansa­niaan
lähtevä ryhmä korvaa kak­si
vuotta sitten lähteneen ensim­mäisen
kehitysjukon, jonka sopir
muskausi on kuluftiassa umpeen.
Kehitysjoukkolaiset valitaan
Tansanian hallituksen esittämien
ammattialatoivomusten mukaan.
Tällä kertaa lähtevässä ryhmässä
ovat erityisesti maatalouteen:Jiit-tyvät
ammatit edustettuina, sillä
Tansanian politiikan pääpaino
on nykyisin njiaatalouden kehittä­misessä.
Näiden neljän kehitysjoukkoi­hin
liittymisen eräänä motiivina
oli halu nähdä kolmannen maail­man
ongelmia paikan päällä ja
auttaa omalla työpanoksellaan uu­den
valtion kehitystyössä. Ansain
tamielessä kehitysjoukkoihin har
vemmin liitytään, sillä palkka on
noin 800 mi( kuukaudessa.
pääkäiqMinki oU rikas jäsään^
sesti rakenbe^ii^ siellä oli ^ satama,
linnoitus, palalsejä ja temppeldtä.
Niiden rakentanuäem oli käytetty
kiven lisäksi kuparia, tinaa ja; niah-döUisesti
messinlda, atlantidit tun­sivat
kullan ja hopean.
Yhtäkkiä Atlahtis katosi, vajosi
ikuisiksi ajoiksi hiereen. ~
Ätlantikseh olemassaoloon luottar
vat pitävät tavallisesti 'totuutena"
Atl^tlksen sijaitsdhista Atiantui
valtameressä, sen ahieen laajut^
ja sen tidioutumista valtavassa geo­logisessa
katastrofissa, joka tapah­tui
ndn 10,000—20,000 vuotta sit­ten
ja joka 6U, kuten ^äät tiede­miehet
dettavat, luontedta'an koko
planeettaa koskeva. Samalla tavalli­sesti
hylätään Platonin maininta at-lantidien
ja muinaiä^teehalaisra
valtion välisestä sodasta, sillä jos
pidetään mahdollis^ Atlairtiksen
^liteyksiä johonkm Balkanin niemi­maan
eteläosassa olleeseen varhai­seen
sivilisaatioon, niin Atiantista
tulisi "nuorentaa" vähintään. 7—8
tuhannella vuodella ja siirtää se At­lantin
valtamereKä Kreikkaa lähel­lä
olevalle alueelle, jonnekin itäi­selle
välimerelle.
Egyptin uhripappien kuvaukset he
rättävät siis dun alkam epäilyksiä.
Enemmänkin; geok^ftdvät tiedä
tapahtuneen minkäaxilaista äkillistä
gedogista katasti-ofia, joka oUsi jär­kyttänyt
maapalloamme 10,000—
12,000 vuotta sitten: siihen aikaan
tapahtui Pdijois-Euroopassa ja Ame
rikassa ./vdtavien mannerjäätiköi­den
sulaminen, mutta se oli alkanut
varhemmin ja päättyi myöhenunin,
Grönlannin ja Etelä-mantCTeella se
jatkuu tänä päivänäkin.
Sen sijaan on olemassa tähän ta­paukseen
paremmm soveltuva pro­sessi
— tulivuoren vajoaminen val­tavassa,
katastrofimaisessa purka­uksessa.
Sen seurauksena katastrofi,
paikalla muodostuu laaja mdjamai-nen
vajoama, jonka leveys on toisi­naan
10—13 kilometriä ja syvyys
nniutamasta sadasta metristä usei­siin
kilometreihin. Tällaiset tapauk­set
ovat hyvin tunnettuja maapd-lon
monissa paikoissa.
Niinpä vuonna 1883 ihmiskuntaa
järkytti Krakatu-tulivuoren tuhoisa
purkautuminen Indonesiassa; sen
yhteydessä tapahtui jättiläismäinen
räjähdys. Suuri osa vulkaanisesta
saaresta vajosi mereen, kymmraiä
tuhansia ihmisiä kiK>li.
Jos oletetaan, että Atlantista kos­kevassa
I^endassa on hiven totuut­ta,
ja otetaan huomioon, että egyp­tiläiset
uhripapä tiesivät Atlantiksen
tuhoutumisen, niin ilmeisesti sen te­ho
on yhdistettävä jonkin verrattain
pienen saaren vajoamiseen puricauk-j^
itiieycteäsäi s i l ^
äv^' että vämSi tiipditumat sat-
^ joitaldn tuhafasia vulosia my^
Usniinitt kuin tariiiääsa kerrdäan.
Tämän lisäksi on AUantis din^tt&<r3
Aäantin valtaiBiereltä Egyptiä lä­helle
p&vaHe-aeudiffle. .
^~ Täliain^ aa» v ö ^ d i a ' ^ e r ^
tiksi Aa^eijan merij jj|o6s^,viimeiseii
keotogiseq aikakauden kuluessa oi
fapafatundi .maaiinioren purstoutu-mistä
ja' vajoamisia niistä äibetituf
vioe maanjäristykdoeen ja tolivtH)-
ÄjielaQ meroi eteläosääsä. sijdt-see
Santorinin pienten säarti^ jään^
k>ksiS.Ndii 3,500 vudta sitten s i d -
jä t{q[>a}^ui tuhoisa tidivuoren pbr-kaus.
Sen keskus vajosi mereeii
muodostaen 8—12 kilometriä teveän;
^ ä n mdjan. Myöhemmin paikalle
syntyi uusi pienehkö vdkaäiiined
^aari, lodca tulivuori purkautuu sil­loin
tällöin vielä ny<lun.
Kreikkalamen tiedemies Galano-bodus
esäti joitakin vuosia sitten
plettamdcsen, että Atlantista kos-keyassä
l^aidassa on kuvattu San-tarinin
tulivuoren purkaus ja tuhou-tuniinen.
Santorinin saarilla löydet­tiin
jo viime vuosisadalla tuhkan al­ta
esindtä j a rakennusta! jätteitä,
jotka olivat pa*äisin^ toisen: vuositu­hannen
puolesta v ä l i ^ ^ i n ^ ajan­laskumme
alkua. Eräs sen tärkdm-mistä
kesbiksista oli kaqpudd Knos.
SOS ({Kreetan saaren pohjoisrähndr
la). Kreetdaisminolaisen kuUtdurin
kukoistusta noin 1,400 exam ajan-laslaunme
a^lnia seurasi äkillhien
tuho. Knossos ja sen kuduisa vdta-va
palatsi poltettiin ja hävitettiin;
(Jatkuu sivulla 4)
Suuri työväen
Palennossa 16 p.
Toronto. — Suuri ja entistä pa^
remmm valmisteltu 35. vuotuinen
työväen juhla on Shevdienko Me^
raoirid Parkissa, Pdermossa sun­nuntaina,
etokuun 16 päivänä: Pa-lermo
on No. 5 maantien varressa
Toronton länsipuoteUa. ^
Tässä juhlassa on paljon nähtävää
ja kudtevaa. Siellä tapaavat vanhat
tuttavat toisensa ja tehdään uusia
tuttavuuksia. Nuorten äitien hyväk­si
järjestetään koko päiväksi lasten-hoitopalvehi.
Sieltä saa UHMien eri kansallisuu­den
ruokia sdcä "pdimeitä juomia"
ja välq>doja.
Siellä on leikkejä lapsille sekä
tdde-, käsityö-ja kirjanäyttelyjä.
Varsinainen konserttiohjehna on
kello 2—4 iltapäivällä. Ohjdman
Miokdidaksi muodostuu kommu­nistisen
pudueen kansallisen joh­tajan
William Kashtanin puhe rau­han
kysymyl^tä ja siitä, että Ca-nadassa
tarvitoan nyt miljoona uut-ta
työpaikkaa.
Kuten aikaisempmakin vuosina,
tästä juhlasta odotetaan nautintori-kasta
ja dahduttevaa tilaisudta,
niKsä on jotekin erikoista min nuo^
rille kuin vanhemmillekin. Ne,
joilla d de autoa, tai jotka mat­kustavat
mieluummin muuten kuin
omalla heokilöautolla, saavat bus­sikyydin
300 Bathurst kaddta, mis­tä
linja-butot lähtevä Palermootf
kello 11—12 ap.-
Naisten Viirin tibajien huomioon!
TILAUSHINTA KOROTETTU
Lehden kustantaja. Työmies Society, Superior, Wi8.,
U.S.A., on ilmdttanut, että N A I S T E N V H R I N tilaushinta
on korotettu.
Naisten V i i r i n tilaushinnat Canadaan ovat seuraavat:
1 vk. $7.00 — 6 !dk. $4.00
Pyydämme Canadassa olevien tilaajien jä kustannusliik-keemme
asiamiesteh-öitämaan tämän huomioon.
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
P. o. BOX 69 ^SUDBURY, ONTARIO
VAIVAAKO ItlTÄ
Korkea veifta]M4< r e u ^ 8 t i r « u d « L klden JäykkyTs/
pitkäaikainen, paiUuiirky« imetloinuua? Kokeilkaa tie^
teellisesti tutkittaa MAONEETmRENGASTA. Sö auttaa.
LMikeUede. pn
Eneaanqtei. Aknerlkaspfti, INwv<KAotoi6asa M muUoa ma&sa'.
, ,Tllai3(«!>^. Jo t t t i i M . oniotdltu. «teteeOUseeti tutkittu
kUUai^ ,Vilrto«h m&ii»^ tttigea: NUtS on miehOle Ja naisille —
{>ieaJL'keMol9>'ja täto 910.95 kpl. Ontarion asukkaat
UattitkOA S% myynttmu
mvtkHtj-dibliited^
Vapaus Puliiiähiii^ Company Ltd.
P. o. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO