Vapaus, August 13, 1968

              |-.is.?.'v*.;.-i lii:
Idam kilpaflujen
tulokJiia
Port -Arthur. —, Heinäkuun ^
pSivSnH' I s k m puistossa pidetyissä
kilpailuissa saajiin' seuraavanlaisia
tuloksia:
l<JO'ia,V,alle 18 v. pojat: 1) Les
Raketti.,12.», 2> Gary Young 12.4,
Ron McCarthy 12.5.
400 naetriä:l) Gary Young 57,4,
2) Claude Landry 58,4, 3) Les Ra-kett;
594.
Mailitt'<4uoksu: 1) Gary Young
»15,8, 2) Claude Landi-y 5.49,9, 3)
Mikko Haukela ,6.17,6.
Pituushyppy: 1) Les Raketti 4.88,
2) Ron McÖ^hy 4.85.
' Mieirtin "'Kuula": 1) T. Paalanen
lp.55, 2) "Ahti Tohell 8,95, 3) Esko
' P€sbnen''8.71.' '
vMiestOT^^^
nen 6.i9;'2) M. Haukela^rl?.
N A I S T E N L A J IT
. Kuula (8 Ib): DMarg Hämäläi­nen
9.33? 2) Judy- A l l i s on 8.80, 3)
Brenda Pressenger 7.04.
Kiekko: 1) Marg Hämäläinen
2^,79, 2)'JUdy Allison 21.36, 3) A i ra
piiJ^H^la 17.89,
' Keih,äs 1) Marg Hämäläinen 26.31,
2), J u d y AUjson 2008, 3) Brenda
Pressenger 1^5,98.
Pituushyppy: -1) Fanny Aqvat
3 83, 2) Judy. A l l i s on 3.53, 3) Bren­da
Pressenger 3.48.
100 m: D ' Barb Moffat 14-4, 2)
Brenda, i^ressenger 14.6.
Pprt i\rthurin
Iraulumisia
Port Arthur. Opetuksellisen
TVfOtojelraan käytäntöön ottaminen
flfx sovittu Lakehead yliopiston yh­teydessä,
selitettiin täällä viime vii­k
o l l a Ontarion opetusministeriön ja
kansallisen filmilautakunnan- edus­tajain
taholta.
Tähän asti on opettajain täytynyt
tyytyä GBC- ja CTV-verkoston oh­jelmiin,
^ mikä > on hyvin rajoitettu
j a epämukava ajanvalinnan suh-teen.
Nyfcyisen sopimuksen mukaan
käyttöön*, tilattu ohjelma ilmestyy
ioiivaruutuun aina- muutaman m i .
nuutin väliajoilla.
Ruokalassa oli täällä kieltäydyt­ty
tarjoilemasta eräälle nuorelle pa­r
i l l e rotusyrjinnän ilmaisuna. Asia
käsiteltiin tuomarin oikeudessa jo
ka määräsi ravintolan \^isännistön
esittämään anteeksipyynnön. Tuo­marin
' päätös perustuu Ontariossa
voimassa^ olevaan lakiin humaani,
sista oikeuksista, jonka valvonnai;-
ta. huolelltrf"iEl,uman Rights Com-mission,
joka perustuu v. 1944 l i ­säykseen
,aikaisemmin Ylä-Canadan
ensimmäisessä parlamentissa an­nettuun
rotuvapauksia koskeviin
(julistulkiSiin, jotka tulivat välttä­mättömäksi
viime vuosisadan alus­sa
Yhdysvaltain orjaoloja. pakoon
tänne siirtyneiden neekeripakolais-ten
oikeaksien suojelemiseksi.
Jalmari Lampainen kuoli heinäk.
30 äkkiä sydänhalvaukseen
mentyään'hakemaan lehmiä jasun-tonsa
lähettyviltä farmiltaan, North
Branchissa.
Suomessa syntynyt Lampainen
saapui vanhempiensa mukana Ca-nadaan
v,; 1910 ja o l i nyt 64 vuo­den
ikäinen. Hän o l i " ensin uudis-farmarina'Kaministiquiassa,
sitten
Mabellessa j a viimeksi Copenhagen
tien varrella; Aikaisemmin hän oli
ansiotöissä metsissä j a myöhemmin
kirvesmiehenä kaupungissa. L s m -
painen 'ölf' ammattiyhdistyksen ja
OSJ:n North Branch osaston sekä
Iskän jäsenenä.
Suremaangäi lähinnä vaimonsa
Sanni, yksi poika Allen, 1 tytär
A u l i (mrs. E d Doherty), 3 lasten-lasta
j a 2 serkkua täällä- j a muita
sukulaisia- Suomessa. Haudattiin
Riversiden hautausmaahan,
Eino Kotanen kuoli heinäk. 31
p.päV äkkinäisesti kotonaan. Hän oli
syntynyt Canadassa j a o l i kiiolles-sai^
n 6^ ;V., ikäinen. Suremaan jäi
3 poikaa,'Ray Richard ja William;
2 tytärtä lEila (Mrs. P, Robinson)
ja Lillan.''(mrs. C. Brassard), yksi
veli; Archie', 2 siskoa. L i l a j a L i ly
selkä 12 lastenlasta. .Haudattiin "Ri­versiden;
hautausmaahan. • * *
OmtariOuMinnesotai Pa.per-iyhtiön
Fort Francesln ja Kenoran pape­ritehtaiden-
työläiset äänestivät hei­näkuun
25.!'pnä .99-prosenttisesti
lakkoon q30u>n puolesta uuden työ­ehtosopimuksen
saavuttamiseksi. Sa
man^ai^en ^nestys oli, suoritettu
aikaisempiin/Provincial Paper-yhti-
-ön telitaaiT työläisten keskuudessa
Port Arthurissa.
, ,.», » *
•Viime .torstaina yhden vuoden
ikäinen 70,paunan painoinenA^ar-bu
aiheutti kolmen, tunnin ponnis-teltjt,
Land & Forest virkailijoille
Boulevard I^alken rannalla. Juok-
'^enneltuaan ensin uima-alueella, se
kiipesi hetlcen kuluttua pienen mat.
k^n pääsana olevan koivun, oksalle
40 Jalan korkeuteen välttäen slteni
kiinnioton., Kun se iittea yllättäen
BiMlstvii tujem^qn: ala? juoksi kariiu;
pohjoispuolelle järven toiseen puu-,
' h u n 30 'jalan, korkeuteen j a väsy­neenä
lei|^i^||^)^vkahti oksalle, kuor
caten ääneiklaästi, Myöhemmin vie­t
i i n se u|QS kflHpungiflta. "Se o li
tl4li;V, Centennial Parkin alueelta
^p. oli vain vähän säikähtänyt" se­littivät
e m j x U takaa-ajaneet v i r .
fc!all«at. - ATH.
MITÄ SUMHIASSA SANOTni
E M I L H A N K I LA
. Läonplmäii vasteanotoni saanee^ juhlapuheena^, yhAeyde^stt Emil
HanUlä^- SoaUi Porvttpinesta^ käsitteli aluksi kutttuuritoimlmiturtärT
keyttä Ja arvoa setkä onnitteli erikoisesti sudburyteisia kansalaisiamme
siitä estaerkrälsestayhtelstolmto s^oi^ mikä jSifjes-tattiin
Canadan Centtanlal-juhlani viettämisen yhteydessli^ ^IMe kadkin
olimme muilla paikkakunnilla vähän ylpeltflkinsudbiirylalslsta yleensä
j a erikoisesti heildän yhteisvoimiii joustamansa'Suomi-viikon vietosta",
sanoi Qankila suosionosoitusten r^ku^ssa j a lisäsi, että vaikka täinä
yUtei^tOdminta' ei jatkunutkaan, kuten olisi ollut ^iiotavga, n i i n ' sUtä
saatiin kuitenkin KSytäimölUnen e s ^ e r k k i , että yhtelstoiihinta on Isekä
mahdollista että tuloksia tuottavaa.
' HanUla esitti omasta j a varmaan monei^ juhlayleraap puolesta
"suurkiitoksen'^ kaikille niilJe joiden työin j a toimil^Ian tulokseqa saiqi-me
nyt -viettää Ihaili mainlojstl onnlstmiutta suurjuhlpa, ktften hän sp-noL
. ,
Kajoten lyhyesti, nykytilanteeseen, missä elSmpie ja^ teiiplmni»» j^U-httja
sanoi,: että ihmiskunnan historia timtee l i i a p k i i l Pfiljon sotiq^ mut"
ta ''tuskin koskaan aikaisempdn on ollut nlbi väärämieMstä j((tuoniit-;
tavaa sotaa kuin on Yhdysvaltain hyökkäyssota Vietnamin pientä k m -
saa vastaan." Suosionosoitukset tervehtivät sitä k i i n puhuja sanoi; että
kaikkien rauhaa ha|qavien, hyvän tahdon ihmisten tulisi tehostaa edelr
leen toimintaansa Vietnamin sod^q lopettamisekä.
Tultuaan puheensa "tärkeimpään kohtaan?,: kuten häii sapol, mr,
Hankila keholtti juhlavieraita j a kansalaisiamme yleensSliuolektimaan;
sijtä, että Vapausi j a L i e k k i eivät.Jouda talousvaikeuksien vuoksi pulaan.
"Tämä postilakko on taas osoittanut meille, kuinka tarpeellhiea
Vaptfus meille on. Ilman lehtiämme olemme ikH^uinpofisiSB^. KuH
equne ole saaneet lehtiä, on levinnyt paikkakunnilla mohenlaisila hu-hujf4di|.
Kuinka köyhiä olisimmekin,: Jos emme saisi lehti&ipme'\ santd
puhuja J». I^ehoittl kuKlijoitaan lahjoittamaan käynnissäolevan hasste*
ryntäyksen adfcana mahdollisimman avokätisesti Vapai|den hyväksi.
P A R L A M E N T T I J A S E N JAMES JEROME
: Esitettyään kirjeellisen tervehdyksensä j a onnentoivotuksensa, Sud-buryn
alueelta alahuoneen jäseneksi viime kesäkuussa valittu James
A; Jerome M.P. pahoitteli sitä k u n ei voinut tällä kertaa: t u l la Ja Ilmaisi
toivomuksen, että hänelle lähetetään kutsu seqraavaan juhlaamme osail-listumlsta
varten.
KONSULI MÄKI
. . . Minä olen hyvin kiitollinen kutsustanne j a pahoittelen kovin
sitä kun en voi aikaisempien sitoumusten vuoksi osallistua juhlaan",
sanoi Suomen konsuli K. E , Mäki Q.C. kirjeessään.
" M u t t a tämän alueen Suomen konsulina minä lähetän mitä sydän
mellislmmän tervehdyksen teidän Suurjuhlanne järjestäjille. THtS tulee
onnitella toimintanne johdosta ja erikoisesti Suomen perinteellisen
kenttä- Ja rataurhellun edistämisestä.
" O l e n vakuuttunut, että' sekä ohjelman esittäjät että osanottajat
tulevat nauttimaan"Suurjuhlasta" kovien kilpailujen Ja hyvän kump­panuuden
olosuhteessa."
TYÖMIES-ETEENPÄIN L E H D E N E D U S T A J AT
Toivotamme parasta menestystä ja onnea urheilu- Ja soittojuhlaa
lenne, sanotaan Työmies Societyn edustajain, Emie Kosken Ja VIc H i l ­tusen
lähettämässä sähkeessä. "Eläköön järjestönne toiminta Suomen
parhaitten kulttuuriperinteiden sekä edistyksen Ja rauhan puolesta.
" J A S K A P U K K I L A'
" J a s k a Pukkilan" nimellä eslintyävä Liekin kirjeenvaihtaja J . E.
Jackson Fort Williamlsta sanoi Seinäjoelta Suomesta lähettämiisBään
sähkeessä: " O n n i t t e l u n i suurjuhlalle Ja. tervehdys Juhlayleisölle."
SOINTULASTA
yhfelnen Suoini-mafka viioden kuhifltia
Elokuun 4 päivänä CSJm Wa^
hopin g4ttKon'1iaaiina pidetyssä
«ourjulilaii^^^ muBlikkikysymykslttv
pohttneessa soittajain Ja laular
Jaln yhtelAcfisä kokouksessa muo­dostui
täi^elmmäkil kVsymyksek.
«lehdotu» Suomi-matkan Jär-
JestiimlBeksl.
Kello yh^eb^n aamulla alkanoen
;aiiUfiiil?kiYäen kokoukseen oli «aapu-nut
65 laulajaa ja soittaja^, jotka
.valitsivat jpuhpenJohtfljaikseenTqby
Haikalan Sudburysta j a sihteerijc-seen
Hele^i Tarvaisen Torontosta.
Kuten odottaa 8aatt<^, ehdotus
Suomi-maikan järjeständseksl sai
_'«klelet laulamaan" Ja lopulta
tehtiin ykstmielise«ti j^perläate.
päätös, Jonka mukaan knorolalset
menevät vuoden kuluttua syys.
kuussa vierailu- j a konserttlm^t-källe
Suo^ie^n.
Asiasta saatujen tietojen mukaan
On saatavissa noin 170 hengeq kone
joka kuljettaa edesteikäisin- lento­kentältä
lentokentälle vuokralennon
puitteissa kuorolaiset j a nuiut jär­jestön
jäsenet, jotka matkalle ha­luavat
lähteä, noin parinsadan dol­larin
hinnasta.
Tarkoitus on, että matka teh­dään
6 viikon aiicana siten, että
kuorolaiset j a muut ohjelman esit­täjät
voivat vierailu j a konsertti­matkan
yhteydessä käydä noin koi,.
men viikon aikana tapaamassa myös
sulnilaisiaan j a tuttaviaan j a . viet­tää
jon!)(|n aiikpa heidän knssaan.
Suunnitelma, jonka toteuttami­sen
hyväksi ryhdytään työhön heti •
-edellyttää myö»- sitä, että ikuoro-
,lalset. maksavat kukin omalta kohi
daltaan matkalipun j a matkaan voi
liittyä liiin moni Järjestön jäsen;
kuin tila myöten antaa; Tätä Vie-
TBiiua. koskeva päätös tehtiin vUk-ifcaön
keskustelun; jaikeen yksjflw,^-
lisestl. :,;.)).
Toisena täi-keHiPPpnä. kysyimyfc.
ti^nHL «M, seuraavlpn juhlien Jär^
' jestämispaikan määrittely J^^I^un,,
port,art^urilal8et iiipoHtlvat,, että,
nyt on heldäq ''vuoronsa", Ja että
he ovat valmiina vastaanottaiAli^^ri
täm^ suurtehtävän, niin kokoni^'
päätti yksimielisesti , ehdottaa
urifellulllton vuosikokokpI^^Ue,,
että ensi vuoden Juhla 'pid^t^^aif
sUn Järvienpäässä. (UrheiDjät'
•ovat osaltaaq tehneet s m m U U ^j
seq päätjtlOBen Ja niinmuodcifn'
'asia on nyt lyöty lukkooji —
seuraavat suurjuhlat evät' siis
..Port Ailhurissa.) vA-.
. Kokouiksessa 'keskusteltiin my'dk
seuraavan juhlan, sekä Suomi-n^ät-kan
ohjelmistosta ja tehtiin joita-'
k i n päätöksiäkin nUstä, sekä eräiltä
j^jestölllsistä ja muista "sisäisis­tä
asioista".
K u n oli valittu Eino Lehtola
Sudburysta, musiikkiväen edusta­jaksi
SCAUL: n vuosikokoukseen^
niin kokous loppui innokkaan mie-mielialan
vallitessa vähän ennen
kello kahtatoista päivällä.
Tillstai, eiok. 13 p. — ^^iieis^yAmg.. J 8 , 1968
i S
Washingtoh. — Torontossa asuva
E e r i k Heine,, jota Juri "RauSiNeur,
•Yorkista, on sanonut "Venäjän sa
iäisen poliisin 'agentiksi'', saa . Yh-i
dysvaltain oikeuslaitbksessa. toisen
:nahdollisuuden kunnianloukkauSf
juttunsa käsittelyä, varten.
' Kummatkiii -edeilöhialnituf behki-iöt
ovat virolaiö-si»f*tfll#Wt^Mll«.
joka sanoo olevansa-'virolainen va-piäustaistcilja",
on nostanut $110,000
'KunnlanloukkausJutun; Räusj^, vas-^
raan, j o k a on Yhdysvalloissa toimi­van
"Legioh of Estonian Liberation"
nimisen laitoksen "kansallisena ko^
mentajana", kuten on'selitetty.
Kun tämä. kunnianloukkau^jujttu
.oli viiftie vutipna p^Itimt>r6^«ia l i i t ­tovaltion
oikeuslaitoksen käsiteltä­vänä,
niin silloin todettiin Heinen
kannalta yllättäen, että ',k(ÄnefttäJ8"
Raus on myös U S A n keskusvakollu-laitQksen,
CIAn agentti, j^.qiinm^o.
dojn kaikista kunnianlöukkai^ssyy»
toksista vapaa mies. CIAn-virkaili­jat,
mukaanlukien Richard Helms
todistivat silloin, että Ravs .on va­paa
mainitunlaisista syytöksistä.
; CIAn agenttina toimivan Rausin
peite-toimensa oli insinöörin virka
yleisten teiden lautakunnassa Wa^h-ingtönissa.
Hän sanoi viime vuonna,
että, C IA oli antanut hänelle mää­räyksen
leimata Heinen NeuvostOr
liiton soluttamaksi mieheksi kommu-nismivastaisten
virolaisten ryhmien
riveissä. ;
TUTKIMUS TOTISI, ETTÄ KYSYMYS
El OLE ROSKAVÄKI-MELLAKOISTA
KahdeScsantoista pros^ttö^^ meMtika-alueiden
nMeriASUildmista osallistui protfeisrtilijlklceieseen
Sointulasta B.C:sta tulleen onnittelusähkeen .allekirjoittajina olivat
Tilda j a E m i l Halminen, Urho Tynjälä, Paul Salo, MaiUs Holt, A IU
ja Emil Rakkola, LIssa ja Matti Syrjälä jiekä LIssa j a E r k k i SyrJäU;
WUORET
" T o i v o t a m m e mitä parhainta mene*tiystäslell|i Sudburysia J{i Waf
nupissa pidettäville suurjuhlille", sanoivat Hilma j a Ensio Wuori(Sud­burysta)
Lappeenrannasta, Suomesta lähettämässään sähkeessä.
KIITOSLAUSUNTO
Haluamme lausua parhaat vkiitokset kaikille voimistelijoille Ja UP
heiUjoille sekä heidän johtajilleen, kaiUUe toimitsijbille Ja työntekiJäiUe
Ja muille henkilöille Jotka ovat avustaneet tämän Juhlan onnistamista
sekä ennenkaikkea Juhlayleisölle, sanoivat v- Ja u- seurat Alerta^VIsaii
puolesta U^mo Korpi siht. ja Voitto Lehti, yhtedsessä lauAinnossaan.
E N N E N JA° N Y T ' ' • ^
" N y t on kulunut tasan 50 vuotta Hennalassa olostani ibutta nyt
olemme,täällä Juhlimassa'^ sanoi "vanhoja muistellen" tunnettu mes­tarihiihtäjä
Paul Johnson yksityiskeskustelun yhteydessä. ,
i l E N R Y H U H T A N EN
Nuoremman veljensä Haroldin kanssa kuuluttajana toiminut Henry
Huhtanen,^ Torontosta^ esitti MIne MIU haalin Juhlankönsertin päätyttyä
sekä englannin- että suomenkielellä kiitoksen "tämän, mainiosti Mini»'
toneen j u h l a kaikille työnteklJöUle ja sudlvlle Juhlayleisölle.'
Samassa yhteydessä hän palautti mieleen, että aina sjUoin tällöb
kuulemme pessimistisiä valituksia, että kannattaako meidän jatkaa^ sillä
loppu on kuitenkin tulossa. Mutta hän sanoi, tämä mainio Juhla on
vakuuttanut minulle sekä monelle muullekin ikäpolveni Jäsenille, kuten
se on varmaana vakuuttanut vanhemmallekin väestölle, että puheet
kulttuodtoimintamme kuolemasta ovat suuresti liiolteltnja; että toimin­nan
jatkaminen j a laajentaminen on nyt saatujen kokemusten perus­teella'mahdollista
Ja toivottavaa. Meldän-kannattaa Ja tuleekin tohnia
edelleen!
Trudeaun ^^eläinommaUuudar
Valetta, Malta. — T r i Desmond
Morris, "The Naked Ape" kirjoit-faja,
selittää, että kuten edesmen­neellä
presidentti Jqhn F . Kenne^:': "TrudeauUa on tätä. Hän innoit
dyllakin, pääministeri Pierre Elliott
Trudteaulla on erikoisia "eläinomi-naisuuksia",
mitkä antavat poliirtls"-
ta voimaa johtomiehille.
Historian kuluessa näitä ominai-
.muksia on käytetty sekä hyvään
että huonoon tarkoitukseen, sanoo
tämän antropologi, (ihmistieteilijä)
jonka " b e s t s e l l e r " kirja etsii i h -
misitä historiantakaisten esi-islen
eläinperlnteltä. • Hän uskoo, että
sekä Jeesus Kristus että Adolf Hit­ler
omasi niitä (eläinominaisuuksia
t l l -perinteitä).
" S i i h e n sisältyy käden tai ruu­miin
liike, asento ja ilmaisutapa-—
miten käytetään kättä, kuinka liiku­tetaan
päätäja vieläpä sekin miten
mies kävelee.
"Kaksi miestä voi sanoa jotakin
yhtä älykästä, mutta se tapa miten
yksi mies sanoo sen voi olla vallan
erilainen toisen tavasta. Kysymys on
siitä, miten se esitetään, äänestä,
ilmaisumuodosta ja äänOnsävystä.
'^'Eläinominaisuuksia omaaValla
johtajalla on vissejä peloittavia
ominaisuuksia, Se kuohuttaa ihmi­siä,
mutta se on hyväksi siksi kun
ihmiset -tietävät, että tämä johtaja
on heidän puolellaan.
taa. ihmisiä ja saa heidät" "tunte­maan
hyvältä", mutta; siltä huoli­matta
toisinaan hänen käyttäytymi­sensä
tuntuu pelolttavan,
"Hän; ei^yväksy mitään hölyn­pölyä.
Jos j o ku sanoo Jotakin sel­laista
mistä hän ei tykkää tai mitä
hän e i hyväksy, hän antaa heti ta­kasin
silmien väliin.
Morris ei ollut koskaan kuullut
Trudeaun puhuvan ennen kuin hän
helmikuussa vieraili. (^anadossa ja
näki hänet t^levisiorutidulla.
"Minä olin täydellisesti lumottu­na
hänen henkilölilsyyclpstään. Po­liitikkona
hänellä oii oiiieanlaiqta
eläinmuotoa."
Morris sanoi Canadan: poliittisen
elämän tuntuneen hänestä' "lauh­kealta
j a uneliaalta" kunnes Tru-deau
tuli näyttämölle.
"Trudeau reagoi alituisesti—hän
on huomioonotettava volmai Minä
uskon hänellä olevan parhaan mah*
doUisuiiden yhdistää ranskalaiset ja
englantlialset Olen riittävän uhka»
rokea ehhtjstaaksetii, että häh tekeo
Canadasta huomatun voiman,"
Wasbington. — SlvIilihSiriöiden
syitä tutklliut USAn kansallinen
neuvonantokomitea Julkaisi 'lakon
edellä tutkimustulokset, joi­den
mukaan 60-luvun kaupunU-m^
MMti^t edustavat' ei.rikollisten
piirien protestimuötoa minkä
enemmistö neekerlväestöstä pitää
oikeutettuna.
Näiden tutkimustulosten perus-^
teellä tuntutiilmeigeltäi että j os
Joukkomitassa alisteta miljoo­nia
Ihmisiä, tulevaisuuden mella^
kointi voidaan ^ i ^ s t ä vain s i ­ten,
että korjataan neekerien
slummiasunAot Ja^^>Mtokse(| Ja
muutetaan ne kaisomnkset, joi­den
pohjalla edellämainitut ghet­ot
ov^it syntyneet.
Yhden tutkimuksen perusteella
julkaistu raportti torpeedoi täydel-
*isesti teorian, jonka mukaan viir
mevuotisiin katumellakointeihin
osallistui vain pieni määrä neekerei-tä,
jotka edustivat pääasias-i-ta neeke-keriväestön
roskajoukkoja. Tässä ra­portissa
esitetään seuraavat totea­mukset:
. , .
Keskimäärin 18 prosenttia mel-lakka-
alueitten neekereistä osallis­tui
(viime kesänä) kahakointiin;
— Vangituksi tulleet henkilöt ^.ei-vät
olleet pääosalta roskajoukkojen
j a ulkopuolisia agitaattoreita, vaan•
yleispiirtein kaupunkien ghettoatu-eiden
nuoria miespuolisia neekerel-
-^Mitään todisteita ei saatu sii­tä,
että mellakoihin olisi osallistu­nut
joukkomitassa ulkopuolisia; vain
1 prosentti pidätetyistä oli tullut
jostakin toisesta osavaltiosta; 4 pro­senttia
heistä asui osavaltiossa, mut­ta
jossakin muussa paikasas kuin
mellakkaralueella; 95-prosenttia o li
mellakka-kaupungin asukkaita.
Toisessa raportissa, jossa käsitel­lään
neekerien j a valkoihoisten katr
somuksia, sanotaan enemmistön
neekereistä haluavan inte^atiota
/yhteiselämää) ja-'sovittelua valko­ihoisten
kanssa, mutta huomattava
vähemmistö on menettänyt luotta­muksensa
USAn järjestelmään ja
etsii nyt lisääntyvässä määrässä tais-tolumielisiä
johtajia, jotka pyrki­vät
eristäytymiseen.
Kolmannessa raportissa esitte^
tääu neekerien ja joidenkin val­koihoisten
katsomuksesta, että
neel^erien slummialueita palvele­vat
liikelaitol^set, polUiIt Ja Ins-tjtuutit^
ovat usein tunteettomia^
ghettojfn asukkaiden tarpeille ja
katsomuksille. -
£i-voisia*', ja että suuri syy siihen
on "valkoinen rotukiihkoilu.
Presidentti Lyndon Johnson n i ­mitti
ko....komissionin tutkimaan v.
1967 rotumcllakoita. Tämä komis­sioni
esittää uudistuksia liitto- ja
paikallishallintojen tasona.lain täy-täntöönpanssa
(poliisi- ja oikeus-portaassa),
avustuksen jaossa, työti­lanteessa,
opetusalalla, uutispalve­lussa.
Suuri enemmistö näistä ehdo­tuksista
on vielä täytäntöön pane­matta.
Raporttinsa julkaisemisen <^älkeen
komissioni: määräsi suoritettavaksi
lisätutkimuksia aloilta, piistä se ei^i
oman katsomuksensa pemsteella
saanut tyhjentävää vastausta.
Ehkä kaikkein tärkein näiden
tutkimusten tuloksista on totea­mus,
että katumellakat eivät ol­leet
rdskaväen aikaansaannoksia.
KO. raportin (Who Riots? A Study
of Participation in the 1967 Riots.)
'mukaan Yhdysvalloissa: on laajalle
levinnyt käsitys, että mellakoinnin
.*yynä ja. aiheuttajana on roska-väki.
Tämä teoria on saanut maini­tun
raportin mukaan alkunsa .vuo­sien
1916 j a 1919 tapahtumista'. Ra­portin.
laatijain mukaan tämä teo-l
i a on levinnyt siksi, kun-se on val­koisille,
amerikkalaisille sopivin,
" J o s . mellakat edustavat todel­la
pientä vähemmistöä neekeri-väestöstä,
ja Jos mellakoitsijat
ovat roskajoukkoon lukeutuvia
tai ulkopuolisia agitaattoreita,
joita enemmistö (neekerien)
ghetto-asukkalsta vastustaa, s i l l o in
mellakoilla on vähemmän uhkaa­va
merkitys mitä pinnallisesti
katsoen luulisi,' sanotaan rapor­tissa.
koissa etualalla. Rikosasiain tunti­jat
arvelevat 50-^90"prosenttia nee-kerimiehistä
slummialueilla on- r i -
kcsluetteloissa,
Viimeksimainittu toteamus tun­tuu
melko hälyttävältä antaen kaur
natusta joidenkin valkoihoisten kat­somuksille,
että neekeripiireissä on
sairaaloinen käyttäytyminen yleis­tä.
Mutta tutkimuksen suorittajat
selittävät, että Yhdysvalloissa jou­tuu
rikosluetteloihin pelkän vangit­semisen
perusteella, ja että toden­näköisesti
vain yksi neljännes pidä­tetyistä
saa tuomion vakavammasta
rikoksesta.
'Tu6inari Roszel^^^l^ hylkäsi
tällä 'perusteolla kunnianldukkatiik
vaatimuksen, muita Heine vetosi
asiasta vetoomusoikeuteen, mikä on
nyt läl^ettänyt asii^n: uudelleen, kär
sitetttiväfcsi tuomari thomsenin o i ­keudessa.
Tuomai^i ^l^iomsenilio on
annettu o h m t jnPrit«Uft.' mMP
Raus määräyksen Heinen. leimaa^ni-
«eksi urkkijaksi joltakin vastuun-'
aipisejta CIAn virkaiiljaltaf tai vaai»
joltakin vähempiarvoiselta henki--
löltä. '
Slummialueilla
hintakiskontaa
Washington. - ^ Y h d y s v a l t a in
supermarket-liikkeiden eräs pu­hemies
myönsi täällä heinäkuun
30 päivänä, että mainitut liikkeet
pyrkivät estämään sen, Jotta kon­gressi
antaisi hyväksymisensä vie­lä
salaisena asjakirjana olevalle
raportille, missä esitetään sellair
nen johtopäätös, että jotkut ketr.
jukaupat pitävät slummialueilla
hintoja korkeammalla tasolla k u l ^
muualla.
Ruokätävarain ketjukauppojen
kansallisen yhdistyksen suhdannfe-mies
(mainostHJa) Edward Borda
.<!nnoi. että ..raportin vaimentamis-yritysten
takana on se, kun rapor­tissa
esiintyvät" syytökset ovat ai-
-heettomia ja k un raj^ortissa "on k i i ­hottavaa
ainehistoa. ntikä voi hyvin­kin
sytyttää kahakoita eri puolilla
maata." • '
Borda sanoi, ettei ^än ole tie­toinen
mistään painostuksesta (kon-
?ressia vastaan) raportin vaimenta­miseksi,
mutta hän Wönsi, että hän
Tcoronto. — Koko Etelä.^nta-rioflsa
tiistaina aamupäivällä rie^
hionut ukbnlpna aiheutti, Huomata
t^vaa vahinkoa, kiskoi jolliakin:
.paikoip puita. Juurineen maalta,
käfljtoL maahan sfiUtöJohtoJa sekä
vaurioitti autoja. Ja muita omai­suuksia.
(Sudbnryssa tämä myrsky rie­hui
tieoirissa tiistai-iltana;
Tosiasiassfi Sudburyssa on ollut
täo^ k«6änä hyvin epävakaa sää­tilanne.
Suurjuhlan aattop^vinä
saatiin sadetta, samoin mapji an-tabia,
eU heti Juhlan päätyttyä Ja
taas tUstai-iltan^ tuli vettä ukon-
Ilman aikana kuin saavista kaata- .
maila. Mutt^ juhlien ajan, lauan­taina
j a sunnuntaina, o l i mitä Bia-ninmiat
sääsuhteet.)
Etelä^ntariossa myrsky aiheutti
sähkövoiman häiriintymisiä, tuli­paloja
jne.
Tämä mini-hirmumyrsky riehui
erittäin voimakkaasti noin m a i l i n
mittaisella j a 300—400 jaardin levyi-
?ellä alueella Long Pointissa ,noii^
25 mailia Simcoesta lounaaseen.
Tillsonburgissa joutui,y,4 7|b?njstä
hakemaan sairaalasta e p ^ ^ y ^ ^pie­nempiin
haavoihinsa. . ; l ' f '
, Puolisentusinaa m'ootftj?f^nettä
upposi myrskyn aikana jftrl^uufll ke»
sämökkiä vaurioitui pahöili.>v Esim.
Arthur Ings tiedoitti Lopdoaista,
Ont, että hänen $16,000''aryoinei^
kesä-asuntonsa meni räunipluisaksi
myrskyssä.
-Hamiltonissa riehui myrsky'perär
l? 100 mailin tuntinoiieudella • vau-rioittäen
ainakin 200 isiiiutäoa jä
liikelaitosta kaupungin-.-.itäosassa.
Y l i 1.5 tuumaa vettä .satqi>^siellä
'-•mnin aikana. ,
Anvasterissa rupesivat k^i^oa^ikelT
lot soimaan myrskyn rajuimrnih^rie.
huessa, johtuen se sähitSftihtdjeq
lyhytsuluista.
.:;"••;.:;-"•':!••/ / , '.'; • : : .. •'ffri^ii>li^-\'r,'
Köyhien kajnpanjai^^y'' -
jatkuu kautita mään^-^'
KQlmie Itsenäisesti toiminutta ryh­mää
on laatinut nämä raportit, jot­ka
siviiUliäiriöitil tutkinut kansalli-n
w i^euYonantajakomisslonl julkai­si,
s^n^anaikaisesti. Tutkimuksia oli
suoritettu njigsä Yhdysvaltain kau-
Ptingeissa. mlss^ oli mellakoita v.
19^7J9 niissä, t^itä ei oUut. Nä^ä
kaupungit ovat: Baltimorej Boston,
Chicflgo.Cincinatti, Cleveland, De­troit,
^ Gary, Milwaukee, Newark,
aroQHiyn, Pl^lladelphla, Pittsburgh,
San Francisco, st- Louis jfl Wash-ingtop.
• ,
Näiden 1'ylvnien tutkimukset tun­tuvat
vahvistavan mointtuti komis-slonin
viiiT^ helmikuussa julkaisee
raan yl^israportln kftt^oinuijta, että
Yhdysvallat on kulkemassa koHti
"kahta yhdyskuntaa, yksi niistä,
musta ja tolnpn valKoliven -r- jotka
ovat erossa toisistaan; ^a ei-tasa-on
pyytänyt ketjuliikkeiden ylläpitä­jiä
kääntymaäh 'asiassa kongressi-
V '., miestensä puoleen,'
, . , Jos tama teoria oli.st paik- : ' - -v - .
k.insapitävä, silloin voitaisiin, p u i - '
ma käsitellä muuttamatta^ perusteel
lisesti ^Yhdysvaltain kaupunkeja;
korjaamatta instituutteja ja aijieut-lamatta
valkoiselle -enemmistölle
mitään vakavampia epämukavuuk--
sia," sanotaan raportissa,v '
Vasta viime.aikoina on tälle (ros-kaväkj)
teorialle- annettu taistelu­haaste,
selittävät ^raportin laatijat-
Tähän lopputulokseen pääsyn,taka­na-
on neekerin asutuspaikkojen j a '
viime vuoden mellakoissa 10 kau­pungissa
vangitun 10,000 neekerin
tutkiminejL_
Tähän tutkimuk.seen osallistuneet
totesivat, että viime vuoden mella-"
koihin osallistui 18 prosenttia'ghet-'
toalueiden asukkaista ja että mella^
kointiin osallistuneet edustivat koh­talaisesti
koko neekeriväestöä. Täs-s'i
on joitakin tutkimustuloksia: *> <
— Suuri enc^mmistö mellakoihin
osallistuneista oli työssä olevia hen­kilöltä,
Noin kolmella neljännek-
.sellä vangituista o l i työmaa; -
— • Yli kaksi kolmattaosaa pidä­tetyistä
oli y l i 18-vuotiaita. .
Vaikka pidätetyistä oli 90 pro­senttia
miehiä, niin tutkimuksen
yhteydessä on todettu, että monet
naiset 'osallistuivat . mellakointiin,
mutta jostakin syystä poliisit pidät­tivät
mieluimmin miehiä kuin nai­s
i a — - antaön "monen nals-mella-kolUjsn
jäädä, pidättämättä."
Suurin ospraellakointUn osal-liBtunpistr<
iii ppikkakuhtalaisia V - .
Vailtka 4O7-.8O prpsenUia pidä--
totyjstö oli älkfllsemmin ollut p i ­dätettynä
jostakin rikoksesta* niin
rikolliset/piirit eivät olleet niiella-
Washington; — Vapauduttuaan
lauantaina: 20.päiväisen vankilatuu"
mlon palvelusta Rev. Ralph Aber.
nathy sanoi h«iti, että hän jat­kaa
edelleen köyhien kampanjan —
tällä kertaa koko maata käsittäväs­sä
mitassa.
Tämä neekenjohtaja kieltäytyi
julkaisemasta yksityiskohtaisia t i e .
toja tästä kampanjasta, mutta hän
antoi kuitenkin ymmärää, että s i i - .
hen liityy myös elokuussa pidettä,
vät demokraatti ja> republikaani,
puolueitten kansalliset edustajako-koukset,
missä nimitetään viralli­sesti
niiden presidenltiehdoickaat.
Demokraattipuolueen puoluekokous
on Chicagossa ja republikaaiiien
Miamissa. '
Köyhien kampanja keskittyi a i ­kaisemmin
pääasiassa Washingt<JT
niin. ^,1
LÄNNEN TUOTANNOSTA
PIAN 75% USAn OSALLE
Geneva Park. — Eräs yhdysvalta- ta jatkuu, ulkomaiden (USAn)
Uiinen talousmies ennusti täällä hei<
nakuun lopulla, että vuoteen 2,000
mennessä Yhdysvallat tulee tuot­tamaan
75 prosenttia ei-so^ialistiSr
ten maiden kaikista tavaroista ja
-palveluista.
Nojth Carolinan yliopiston kaup-pakouluhallinrfon"
päämies Jack N,.
Behrman sanoi, että Yhdysvallat
luottaa j o 55 prosenttia kaikkien
ei-^sosialististen maiden tavaroista ja.
palveluista,- Ja^^ttS tämä prosentti­määrä
nousee 65:een vuoteen 1980
mennessä. .
• Ei-sosialistfsten maiden yhteenlasr
kettu, koko kansallistulo (tavaratuo­tanto
ja palvelujen varaaminen) on
$1,700 miljardia vuodessa, hän se­litti.
Mutta Biitä tuottavat yhdysvai-tnlaisyhtiöt
ja niiden ulkoma^laieet
alayhtiöt $900—$1,000 miljardin ar­vosta.
Behrman sanoi kuitenkin, että hä­nen
ennustuksensa voi toteutua vain
siinä tapauksessa, että "löyde^ä^tt
joku keino sille; että kaikki pHäse-vät
osallisiksi rikkauksista.'* Muussa
tapauksessa. Yhdysvaltain "monopoli
näistä rikkauksista" tulee mubn
naailmän osalta "hyljätyksi", häh
myönsi.,;.:'•',:•.„. v,''^^;.v:''
Mr. Behrman sanoi suorUtamansa
tutkimuksen osoittaneen, että jos
k^limekslkulijneen 15 vuoden amin-omistamien
teollisuuslaitosten tuo-tanto
lisääntyy seuraavan 30 vuo­den
aikana kotimaisen tuotannon ta­solle
kaikissa länsimaissa.
"Kamiainväliset yhtiöt kasvavat
kaksi kertaa nopeammin kuin kan^
salliset teollisuuslaitokset", hän se-
Iitti.
Behrman, joka toimi Kennedyn
hallitukser, kauppaministeriön neu-vonantajana,
esitti nämä ennustuk-sensa:
Gouchichingin 37. konferens-sin
istunnossa.
Ottawa 5u9kee
y h d m tukiaseman
Lä/iilsi-Saksaistsa
Qtt?wa. - r Puolustqsministeriöstä
tledoitettiin heinäkuun 31. pnä, että
Canadan operatiossa oleva NATOn
tukiasema Zweibruckenissa, Länsi.
Saksassa, suljetaan ensi kesänä.
Toiset tukiasemat ovat Lahrissa ja
Baden-^ollingenissa.
Zweibruckenissa, mikä on ollut
Canadan llmadivisloonan 3 laivueen
tukiasemana vuodesta 1953 lähtien,
on 1,300 miestä. Mitä tapahtuu tukU
asemalle ja näille miehille sen jHU
keen kun tukiasema- suljetaan, siltti
el ole vielä päätöstä tehty selitti
puhemies.
In