Vapaus, July 20, 1961

              Sivu 2 Torstaina, heinäk. 20 p. — Thursday, July 20, lff61
VAPAUS
(UBEBTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tabliffied
Nov. 6, 1917. Authorized
B8 aecond class mail by the Post
Office Department^ Ottawa. Pub-lished
thrlce weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264:
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising ratep upon application.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.35
3 kk. 2.50
yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 « kk. 4.80
Suomessa: l<vk. 9;50 6 kk. 6Ji5
Tervehdys viidennelle suurjuhlalle
Lehtemme tämänpäiväinen numero ori omistettu kai-
-kessa vaatimattomuudessaan elokuun ,5 ja 6 pnä Sudburyssa
pidettävän SGAUL ja GSJ:n viidennen yhteisen liitto- ja
musiikkijuhlan kunniaksi. '
Toisin sanoen, tämän juhlanumeron avulla Ganadanjuo-malaiset
ja heidän läheisemmät ystävänsä lähettävät terveh-""
dyksensä ja onnentoivotuksensa tälle suurjuhlalle, mikä
edustaa todella tärkeätä merkkitapausta kansalaistemme
elämässä.
Vapauden väki — lehtiliikkeemme palveluksessa olevat
työläiset ja liikVeen hallintoelimet — liittyy varauksetta mui­hin
kansalaisiimme ja toivottaa urheilijat, voimistelijat, oh-j^
man esittäjät, toimitsijat ja juhlavieraat sydämellisesti
tervetulleiksi Sudburyyn. Suosikoon kaunis suvinen sää tätä
yhtenäisyyden ja yhteisymmärryksen kehittämisen merkeis­sä
vietettävää yhteistä kulttuurijuhiaa!
Kuten tiedetään, nyt vietettävä yhteinen laulu- ja mu­siikkijuhlamme
on järjestyksessä viides. Se on toinen yhtei­nen
suurjuhla täällä Sudburyssa, sillä ensimmäinen yhteinen
'liitto- ja musiikkijuhla pidettiin myös täällä.
^ Näiden yhteisten suurjuhlien takana on kuitenkin melko
pitkäaikainen historia. SGAULn "liittojuhlia" on pidetty jo
vuodesta 1930 alkaen, ensimmäiset juhlat ollen mainitun vuo­den
heinäkuussa myös täällä Sudburyssa. Kaken kaikkiaan
liiton toimesta järjestettiin kahdetkymmenet "itsenäiset"
liittojuhlat ennen vuotta 1957, jolloin pidettiin ensimmäiset
yhteiset suurjuhlat.
CSJ:n ensimmäiset laulu- ja soittojuhlat pidettiin jo 24
vuotta sitten Torontossa. Tämä ensimmäinen kansallinen mu­siikkijuhla
järjestettiin Toronton ja Sudburyn osaston yhtei­sillä
voimilla nimenomaan siinä toivossa,, että löydettäisiin
tai voitaisiin kehittää toimntamuoto, mihin voisivat yhtyä
kaikki täkäläisten maanmiestemme keskuudessa toimivat jär­jestöt,
seurat ja ryhmät. Siksi — ja missään muissa ryhmissä
ei oltu siihen mennessä edes puhuttukaan tämäntapaisten
musiikkijuhlien järjestämisestä —tämä ensimmäisen musiik­kijuhlan
yhteydessä ehdotettiin heti yhteistoimintaa kaikille
muille keskudessamme toimiville järjestöille.
. Kun useita vuosia käydyn keskustelun ja demokraattis­ten
päätösten perusteella täällä Sudburyssa pidettiin 5 vuotta
sitten ensimmäiset yhteiset suurjuhlat, niin siinä yhteydessä
korostettiin jälleen erittäin voimakkaasti yhteistoiminnan
edelleen laajentamsen tarpeellisuutta. "Tosiasiassa: olemme
vakuuttuneita, että tätä yhteistoimintaa on pyrittävä edel­leen
laajentamaan, ja mikä tärkeintä, ryhmäriitoihin ja jat­kuvaan
kinasteluun kyllästynyt suuri yleisö odottaa myös
juuri tätä", sanottiin silloin.
Näiden juhlien yhteydessä sietää nyt palauttaa mieleeni
me se tosiasia, että CSJn ja SGAULn jäsenten ja kannatta­jien
keskuudessa oli vielä viisi vuotta sitten" jossakin määrin
epäilyä siitä, että onnistuuko yhteisten juhlien järjestäminen.
Yksimielisiä oltiin siitä, että mitä läheisemmässä yhteisym­märryksessä
toimitaan, sitä parempi se on kaikille asian­omaisille.
Yksimielisiä oltiin siitäkin, että erillisiä juhlia jär^
jestettäessä jaetaan voimia, heikennetään juhlien tasoa ja
aiheutetaan vississä mielessä jakaantumista kahteen ryh­mään
ns. suuren yleisön keskuudessa. Mutta vaikka yhteisten
juhlien suotavaisuus ja toivottavaisuus oli "teoreettisesti"
ilman muuta selvä asia,,niin epäilyä oli kuitenkin siitä, että
voidaanko yhden viikonvaihteen aikana viedä lävitse niin
laajakantoinen ohjelma, mikä yhteisen suurjuhlan järjestä­misestä
koostuu. Myös arveltiin koituvan taloudellisesti hei­kompia
tuloksia.
Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että hyvällä tahdolla
voidaan suurempiakin vaikeuksia voittaa; ja että yhdistetty
ohjelma voidaan viedä kunnialla läpi. Taloudelliset vaikeu­det
eivät ole liioin suurentuneet, vaan mieluimniinkin vä­hentyneet,
ja kuten jo etukäteen odotettiin, juhlista on muo­dostunut
ohjelmallisesti paljon antoisemmat tilaisuudet kuin
ennen: ne tarjoavat todella täysipainoista ohjelmaa perheen
kaikille jäsenille!
. Tämä huomio on tärkeätä ponnistellessamme jatkuvasti
kulttuurisen yhteistoiminnan edelleen laajentamiseksi. Ai­van
varmaa on, että Ganadan suomalaisten suuri enemmistö
toivoo pian koittavan sen päivän, jolloin voimme kaikin yh­dessä
vaalia kansallisia kulttuuriperinteitämme ja järjestää
yhteisvoimin kaikkia kansalaispiirejämme edustavan suur­juhlan
urheilukilpailuineen', näytelminen ]ä musikaalisine
ohjelmineen. Juuri siksi kun tällaisen yhteistoiminnan avulla
voisimme kansallisena pikkuryhmänä parhaiten kulttuuripe­rinteitämme
vaalia ja siten tehdessämme antaa oman panok­semme
kukoistukseni nousevalle Ganadan kansalliselle kult­tuurille,
on meillä syytä todeta, että tällaisia kaikkien kansa-laispiiriemme
yhteisiä juhlia voitaisiin hyvin ja melko vaivat­tomasti
järjestää jos on vain hyvää tahtoa. Ja mikäli on puhe
suurjuhlamme järjestämiseen osallistuvista järjestöistä ja
yksilöistä, niin ne kannattavat lämpimästi ja varauksetto­masti
tällaista yhteistoiminnan'laajentamista ja syventämis­tä,
joko hetkellisesti kertasopimuksgn perusteella tai pitem­mällä
tähtäimellä. -
Yhteistoiminta sellaisenaan ei tietenkään ole mikään
Vkaikkiparantava patenttilääke", mikä poistaisi kaikki Urhei-lu-
ja kulttuuritpiminnassa ilmenevät heikkoudet ja vaikeu­det..
Mutta yhteistoiminnan avulla voidaari luoda suotuisat
olosuhteet näiden heikkouksien ja vaikeuksien voittamiseksi.
Sitäpaitsi SGAULn ja GSJn yhteistoiminta suurjuhlan jär­jestämisessä
osoittaa kerran uudelleen, että tällaiseen yhteis-hyvää
tarkoittavaan" yhteistoimintaan osallistuvat järjestöt
tulevat edelleen voimistumaan ja kasvamaan. Me siis toi­vomme,
että Sudburyssa nyt pidettävästä viidennestä yhtei­sestä
liitto- ja musiikkijuhlasta muodostuisi tärkeä virstan-tolppa
täkäläisten maanmiestemme laajempien yhteistoimin-tapyrkimysten
toteuttamisen hyväksi.
Viettäessämme nyt täällä .nikkelialueella Jäpeensä
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Leonard Tolonen, McFarlane
Lake, Ont., täyttää sunnuntaina,
heinäkuun 23 pnä 74 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin .
Paavo Aitio
Suomen työväen presidentti­ehdokas
aloitti asiapoikana
Vilkkaasti hyörivä ja työn ä^^niä "Paavo on. ollut hyvä poika, ei kos- j tervehtymiselle otollisen, valoisan ja
kaiuttava Turku aivankuin unohtaa kaan ryypännyt tai muuta. Mutta toivehikkaan ilmapirin. Pitkä paran-
Lounsnis-Af rikassa
on nälänhätä
Dar es Salaam — Aliravitsemuk
sesta johtuva kuolleisuus on Lou-nais-
Äfrikassa niin suuri, ettei siel­lä
enää_viiden vuoden kuluttua ole
yhtään afrikkalaisia hengissä, kerr
toi muuan aikaisemmin Lounais-
Afrikassa asunut sairaanhoitaja Y-Kn
Lojunais-Af rikan-komissiolle.
Tämä) sairaanhoitaja, rva Putuse
Appolus, sanoi edelleen, että lap­sien
kuolleisuus nousee Lounais-
Af rikassa alkuasukas väestön kes­kuudessa
98 prosenttiin, "jollei suo­rastaan
sataan".
Muuan luonaisafrikkalainen jär­jestö
kehotti perjantaina YKn
Lounais-Afrikan-komissiota olemaan
ottamatta, huomioon Etelä-Af rikan
tyhjänpäiväisiä uhkauksia ja mene­mään
rajan yli. Järjestön puheen­johtaja
Nburumba Kerinä sanoi ko­missiolle,
että jos Loumais-Afrikka
itsenäistyy, se auttaa Etelä-Afrikan
tasavaltaa kukistamaani siellä val­lassa
olevan hallituksen.
Työväen festivaalin
monipuolinen
olijelma
Toronto. — Loistavia tanssi-, lau­lu-
ja voimistelunäytöksiä esitetään
Palermossa, Ont,. elokuun 20 päi­vänä
pidettävissä ^Työväen festi­vaaleissa,
tiedoittaa juhlakomitea.
Ohjelmassa on eri vähemmistö-ifansallisuusryhmien
värikkäitä esi­tyksiä
ja sen lisäksi saadaan taas
nähdä Mohawk Redskins intiaa-'
nien komea tanssiesitys.
Shevehenkon mieskuoro esiintyy
Eugene Dolneyn johdolla esittäen
aina mukaansatempaavia lauluja.
Toronton' suomalaisneitoset antavat
kauniin vimistelunäytöksen.
Kaiken lisäksi juhlakomitea tie-doittaa
että yleisö saa vielä valmis­tautua
vissien miellyttävien yllä­tysten
varalta.
edistyksellisetä, työväenndielis-tä
ja yhtenäisyyshenkistä suur­juhlaa,
me kaikin iloitsemme
siitä, että tässä viidennessä
suurjuhlassa on ennakkotieto­jen
mukaan enemmän ohjel­man
esittäjiä, laulajia, soittajia,
voimistelijoita ja urheilijoita,
kuin oli viisi vuotta sitten. Tä­mä
suvinen suurjuhla "edustaa
siis todella jotakin suurta, kau­nista
ja arvokasta maanmies­temme
elämästä.
Valitettavasti meillä — ja se
pätee kaikkiin pienempiin siir-tolaisryljmiin
— ei ole lähes­kään
riittävästi varaa ulkonai­seen
koreiluun. Työläisillä, far­mareilla
ja muilla pikkuihmi-sillä
ei ole nykyoloissa varaa
siihen. Sitäpaitsi on turha kiel­tää
sitä tosiasiaa, että työmies
on juhlapuvussaankin ennen­kaikkea
työmies, jonka käsissä,
vartalossa ja kasvojen ilmeis­säkin
on selvät merkit siitä mi­hin
yhteiskuntaluokkaan hän
kuuluu. •
Mutta mitä tahansa pinnal­lista
koristelua suurjuhlasta
puuttuu, sen tulee varmaan
korvamaan moninkertaisesti
juhlan sisällön kauneus ja edis­tyksellisyys.
Kovin olisi kansa
laistemme eJämäV täällä har­maata
ja "jokapäiväistä", el­lemme
vaalisi kansallisia kult^
tuuriperinteitämme ja siten
tehdessämme antaisi omaa vaa­timatontakin
panosta uuden
kotimaamme, Canadan kult­tuurin
hyväksi.
Tällainen suurjuhla innoittaa
urheilijoita, musikaalisia voi­mia
ja näyttelijöitä jatkamaan
ponnistelujaan kulttuuriperin-teidemme
vaalimiseksi ja se on
äärettömän arvokasta "työtä.
Samalla kertaa saamme tällai­sista
yhteisistä tilaisuuksista
lisää kokemuksia ja opetuksia
eri paikkakuntien kulttuuri­voimien
käytettäväksi.
Juhlikaamme siis täysin sie­mauksin
yhteisymmärryksen
ja edistyksen merkeissä!
Tervetuloa juhlavieraat, oh-*
jelman esittäjät, urheilijat ja
toimitsijat nikkelikaupunkiin!
miltei keskustaansa muutaman nu-pukivikuoppaisen
kadun plkkukau-punki-
idylleineen. Niitten varsilla ta­lot
ovat puisia Ja matalia. Ahtaan
portin ikautta tulette pihalle, joka on
kuin lapsuutenne parhaista muistois­ta
leikattu — rauhallinen, viehättävä
paikka. JSe tarjoaa lapsille ruohoisan
tantereen leikkiä, vanhuksille syree­nipensaan
• tai omenapuun varjon,
perheenäideille pyykinkuivauspaikan
Ja kiireiselle ihmiselle -tervetulleen
levon hetken. Erään tällaisen onnelli­sen
pihan asukkaita on eduskunnan
ensimmäinen varapuhemies Ja SKD-Ln
presidenttiehdokas Paavo Aitio;
Koti sijaitsee maan vanhinunan tuo­miokirkon
katveessa Ja suuren yli­opistollisen
keskussairaalan tuntu­massa,
lähellä vilkkainta kaupimkia
mutta sittenkin siitä kaukana.
Arvokkaasti Ja hillitysti vanhentu­nut
on se piharakennus, Jonka oves­sa
19 ön nykyaikainen, valkokirjaimi-nen
nimikilpi — Paavo Aitfo. Muuta­ma
ylöspäin kohoava maalattu puu­porras
vie keittiön ovelle, Askel, pari
vielä ja olette "kamarissa". Ja siinä
kaikki. Vaatimaan koti on sillä mie­hellä.
Joka Suomen tasavallan viral­lisessa
asteikossa asetetaan ensim­mäisten
miesten Joukkoon. "Parihuo-neet",
sanovat turkulaiset.
Talon isäntä istuu kahvipöydässä.
Näinä aikoina hän on istunut siihen
hänellä oli niin hyvää seuraat tola-aika oli muutenkin eduksi, sillä
"LOPPUA El VOI
KUKAAN SANOA
"Kun puolueiden ja erilaisten
järjestöjen laittomaksi julistamisen
käytäntö alkaa, ei kukaan voi sa­noa,
k i l i i n se päättyy." '
Irja ja Paavo Aitio ovat tehneet parantoaan tauti jäi ja silloisella po-yhdessä.
työtä urheilun hyväksi jo y l i ' tilaalla el enää ollut tuberkuloosin
30 vuotta. Toinen on ohjannut tyttö- [kanssa muuta tekemistä kuin tuber-jä,
toinen polikla samassa seurassa, kuloosijärjestön toiminnassa mukana
Jonka toiminnassa Ja leireillä he tuli- oleminen. Niinpä hän oli perustamas-vat
toisensa tuntemaankin, mielistyi- r sa Turun yhdistystä Ja on nyt myös
vätjj^,avioituivat. "Eikö se vuonna Tuberkuloosiliiton hallituksessa.
1945 ollut?" kysyy mies vaimoltaan
aitoon aviomiesten" tapaan. Oli se.
Monen moniin luottamustehtäviin
Työväen Urheiluliiton piirissä vei ur­heilu
Paavo Aition, Joka nytkin on
TULn lllttotolmlkunnan Jäsen. Mutta
hänen tämänpäiväinenkin olemuk­sensa
kfelii urheilun olleen myös hen­kilökohtaisen
harrastuksen kohde.
Siitä kertovat edelleen laatikkojen
penkomiset, Jolloin esille tulee mo­nenmoista
palkintolusikkaa. Hänen
Nämä varoittavat sanat on esittä­nyt
Yhdysvaltain Korkeimman oikeu­den
Jäsen Hugo L. Black. Mutta hän­kään
ei voinut korkeasta asemastaan
huolimatta estää juuri tällaisen käy­tännön
aloittamista Ylidysvalloissa,
jonka korkein oikeuselih kesäkuun
alussa hjrväksyi päätöksei^ maan
kommunistisen puolueen tosiasiallir
p7rTntol7-aTa"m7odosTyi myös in- ««sta kieltämisestä. ^Päätös tehtiin
nokkaan opiskelun ajaksi. Niinä vuo­sina
oli kirjeellinen opiskelu paran­toloissa
tulossa "muotiin" Ja Aition
osalle tuli olla panemassa sitä alulle
Paimiossa. Itse hän keskittyi suo­men
jo ruotsin kielen sekä kirjanpi­don
opiskeluun ja on jatkanut samo­ja
aineita jälkeenkin päin; konepiir-rustus
erääseen aikaan vielä lisäksi.
Tämä opiskelu johti hänet vaikean
taudin: lopullista voittamista edistä-mus
osoitti urheilijanuorukaisen sai-monasti
kahvin oUessa aina kuumana ^astuneen tähän tautiin, mitä seura-on
ollut myöhemmin avuksi hänen
toimiessaan kansan lähettämänä
edustajana - tärkeitä asioita : hoita­massa.
kilpaurheilukautenaan oli Kaarinan vään kevyeen konttorityöhön Ja se
Kisa TUlJi paras poikaurheiluseura.
Se ^11 myös hänen seuransa vasta
vuonna 1939. - Autiot alueliitoksessa
tulivat .turkulaisiksi — jonka mainet­ta
hän-osaltaan oli nostamassa juok­suillaan
Ja hypyillään. Kaikki kilpai­lu-
urheiluun: liittyvä päättyi kuiten­kin
Paavo Aition kahdeksanteentoista
ikävuoteen: Sairastuminen toi muu­toksen
elämään.
Keuhkotuberkuloosilla oli toista
maailmansotaa edeltäneenä aikana
varsin - paha maine. Lääkärintutki-
Näiden asioiden hoitaminen
kansanedustaja Aition ajan tällä
hetkellä melko tarkkaan.. Eduskun­nan
istuntojen lisäksi hän hoitaa
Korkeimmassa oikeudessa viidellä
iiänellä neljää vastaan ja vähemmis­tön
— sen mukana oikeuden puheen­johtaja
Warr6nin Ja Jäsenen Blackin
— oli tyydyttävä vastalauseensa e^it
täiniseen.
Tuon päätöksen mukaan pitäisi
US An kommunistisen puolueen il­moittautua
ulkoministeriössä "ulko­vallan
agenttina". Lisäksi toisessa
päätöksessä vaaditaan puoluetta esit­tämään
viranomaisille jäsenluettc
lonsa ja tilikirjansa.
USAn kommimlstlnen puolue ori Il­moittanut
ilman muuta, että se el
tule noudattamaan rekisteröintimää-vie'räyk5lä,
koska ne törkeällä tavalla
rikkovat maan perustuslakia ja yleen-nen
komitea Julkaissut avoimen kir­jeen
Amerikan ikansalle. Siinä mm.
yksityiskohtaisesti osoitetaan, miten
valheellisia ovat Korkeimman oikeu­den
päätösten perusteet.^
Kirjeessä todetaan, että syytöstä
Jonkin ryhmän asemasta "vieraan
vallan agenttina" el Amerikan histo­riassa
esitetä suinkaan ensi kertaa.
Aikoinaan nimitettiin Thomas Jef-fersonla
ja hänen ryhmäänsä jako-bllnelkil"
Ja Ranskan vallankumouk­sen
agenteiksi. Erittäin uskollinen
amerikkalainen, senaattori Robert
LaFolletteym. salvat ensimmäisen
niaallmansodan aikana "saksalals-agentin"
nimen, koska he vastustivat
USAn yhtymistä sotaan (se muuten
tapalitul vasta V. 1917, Jolloin sota
oli jo käytännöllisesti katsoen rat­kaistu).
Ja tällä hetkellä nimitetään
Amerikan katolilaisia useasti Vatl-
.caanln asiamlehlksl maassa. ^
Kirjeessä korostetaan: *'Toslasia
on, että Konununistisen Puolueen
42-vuotisen historian aikao-;i ei ai­noatakaan
sen Jäsentä ole tuomittu
tai edes. syytetty vieraan vullan .
avustamisesta tai sabDtaH.shIn tai
maanpetoksen suorittamisei>ta. Ei
ainoatakaan puolueen jäsentä ole
syytetty Voimakeinojen käyttämi-sä
alkeellislmplakln porvarillisen de- i sestä tiallitustamme vastaan",
mokratian mukaisia kansalaisolkeuk- I USA HUONOSSA SEURASSA
valtiovarainvaliokunnan paikkajaos- jSia. Puolue «iulee kaikhi laillisin ta-lukuisten
onnittelijoitten Ja menes- sl välittömästi passitus Paimion pa-tyksen
tolvottaj ien käydessä, häntä rantolaan. Tuleva vaimo näki hänet
tervehtimässä: Tumman tukan alla i ^gt^gj^yjj^u jjg^jegsg matkalla ju­ovat
herkästi nauravat kasvot, joista ^^n^. "Hän hymyili minulle", muis-ei
suinkaan uskoisi miestä 42-vuoti­aaksi.
Runsaasta elämänkokemukses­ta
kielii vain hiven hopeaa tuuhean
tukan ohimohiukslssa. •
Kahvipöydän emäntänä on . Irja-rouva.
Nuorekkaana — miestään
muutaman vuoden nuorempi hän on­kin
—hän pitää kunnossa kotia. Jon­ka'ulkoiset
puitteet suunnilleen 50
ikä vuotensa aikana eivät ole pysty­neet
seuraamaan kehitystä muun
kuin vesijohdon ja viemärin saannin
suhteen. Mukavuuksien puute ei hän­tä
niinkään huolestuta kuin kodin
ahtaus. Sen kyllä myöntää talon
isäntäkin, vaikka naurahtaen sanoo­kin:
— Onhan meillä Iso vintti ja
"alustaV vielä! Varttuvat lapset vaa­tisivat
kuitenkin jo omat>tilansa. Mo­lemmat
ovat tyttöjä: 13-vuotias Rit­va,
yhteiskoulun 3-luokkalainen ja
toista vuottaan kansakoulua käyvä
Riitta, pitkä ja reipas tyttö. Kookas
on Ritvakin, mutta hiljaisempi ja
ujompi kuin touhua täynnä oleva
nuorempi sisarensa. ,
Tämän kodin haltijat eivät ole tot­tuneetkaan
leveään asumiseen sen
paremmin kuin elämäänkään. Pari-huoneet
— nykyisiä pienemmät -
olivat myös kansanedustaja Aition-lapsuudenkotina
Ja siinä eleli van­hempien
lisäksi kolme: lasta. Ja ny-r
kyhien "elintila" tulee vasta kahdek­san
vuoden vanhaksi, sillä sitä ennen
vain pieni vinttihuone oli avioparin
Ja .heidän lastensa asuntona.
Presidenttiehdokas Paavo Aitio: on
työläiskodin kasvatti. "Ja itse hän on
itsensä eteenpäin vienyt", kuten pian
70 vuotta täyttävä äiti todistaa. Isän
kuolema lisäsi vuoden 1930 vaikeudet
entisestäänkin suuremmiksi, olihan
vanhin poika Paavo silloin vasta 12-
vuotias. Jo sitä ennen oli Paavo-poi-ka
kesälomansa aikana sokerijuuri-kaspellolla
nykyisen Kupittaan ur­heilukeskuksen
poikkeilla. "Ansio oli
seitsemän markkaa päivältä, mutta
Jos oikein hyvin teki, sai kympin",
muistelee hän itse näitä kesiään.
Isän kuoltua oli työ aloitettava t)6(ien
teolla, vaikka äiti saikin ompelijan
palkan. Kaksitoistavuotiaan ansioita
tarvittiin, sillä Nummenmäellä oleva
kotitalo oli kaiken lisäksi jäänyt vel­kaiseksi.
Ensimmäinen työkesä oli tavallista
maatyötä sukulaistalossa Askaisissa,
mutta Jo syksyilä oli vuorossa sittem­min
parlkymmenvuotiseiksl muodos­tunut
työpaikka; eräs pieni turkulai­nen
valimo Ja konetehdas. Sen asia-pojasta
on Paavo Ajtion tie kulkenut
— ei miljonääriksi, vaan kansan­edustajaksi.
Ensimmäiset viikkotlllt
olivat 60 markkaa^ mutta kasvoivat
sitten, ku|l hän pääsi sorviin oppl-lasdul
Ja hankki sorvarin aminattl'%
taidon. Myöhemmin hänen tienäl vei
saman työpaikan konttoriin Ja kont­torin
hoitajaksi, kunnes eduskunta
vuonna 1951 otti omansa.
Nummenmäen — Pakan, sanoisivat
turkulaiset mieluummin— työläisko­din
vanhemmat eivät olleet työväen­järjestöissä
tohnivla henkilöitä, mut­ta
osoittivat lapsensa sinne. Äidillä
tähän velvotti työväenliikkeessä an­siokkaasti
toimineen isän perintökin,
Tulos ohjaavasta työstä on ollut hy­vä;
niin että äiti voi nyt kyynelsll-mäisenä
sanoa: "Olisi vaari näSce-mässä,
miten tyttärenpoika hänen
työtänsä Jatkaa!"
Työväen urheiluliikkeen riveissä
tuli yhdeksänvuotias Paavo inukaon
Järjestäytyneeseen toimintaan. Urhei­lutoiminnalle
hän tänäkin päivänä
antaa smu-en arvon. "Urheilu on ollut
liikkeellepaneva voima, Joka sitten on
vien3^ moniin eri puuhihi. Se on ol­lut
kannustin Ja hyvin suuri kojsvnt-tava
tekijä". Äiti voi lisätä vielä:
telee Irja-rouva, "ja sekös tuntui Ih­meeltä,
'kun hän' mielestäni oli me­nossa
suorastaan' hautausmaalle.
Mutta Paavolla on aina ollut niin
valoisa luonne."
"Eli minä suinkaan sinne kuole­maan,
mennytkään", vakuuttaa Paa­vo
Aitio itse. Pari vuotta hän viipyi
parantolassa. Vähän tarptelllsen ajan
ylikin, mutta parantolan potilasyh­distyksen
asioita Ja harastustolmln-taa-
piti panna kuntoon ja ohjata.
Parantolan kirjastokin siinä sivussa
tuli laitetuksi^ Järjestykseen. Ylilää­käri,
piti mielellään parantolassa sel-ton
puheenjohtajan tehtäviä. Useat
ulkomaanmatkat pitävät myös isän
pois turkulaiskodista. Merkittävimpä­nä
, matkoistaan hän pitää luonnolli­sesti
viime syksynä Neuvostoliitoin
johtavien valtiomiesten luokse.suori­tettua
vierailua ja sen ohella Roma­niaan
tehtyä parlamenttivaltuuskun­nan
matkaa, jolloin hän toimi myös
valtuuskunnan johtajana.
Eduskuntapiireissä "saunamatkoik­si"
nimetyt vapaat viikonloput ovat
toimivalle miehelle myös työn alkaa.
Silloin kansanedustaja Aitio nähdään
mitä monlnalslmmissa tilaisuuksissa.
Silloin on hoidettava myös Turun
kunnallisia asioita. Kaupunginval­tuustoon
hän tuli nimittäin valituksi
jo vuonna 1946, jolloin oli ensimmäi­sen
kerran kansandemokraattien eh­dokkaana.
Perheelle Isän poissaolo on tietysti
Aslttavaa. Äidin harteille lankeaa
moni sellainen tehtävä ja tärkeästä
asiasta päättäminen, joka muuten
laisen henkilön. Joka loi ympärilleen kuuluisi isälle. Tyttäret ovat kuiten-voln
--oikeudessa, valistustyössä ja
poliittisessa taistelussa — puolusta­maan
oikeuttaan laillisena poliittise­na
järjestönä, ilmoitetaan puolueen
Johdon päätöksessä asian johdosta.
AVOIN KIRJE
AMERIKKALAISILLE
Tässä mielessä on USAn kommu­nistisen
puolueen Johtoelin, känsäin­kin
tottuneet isän poissaoloon ja ovat
silloin sitäkin tyytyväisempiä, kun isä
on kotona.
Monista tärkeistä luottamustehtä-:
vistään huolimatta on kansandemor
kraattien presidenttiehdokas sitten­kin
enemmän pelkkä Paavo — ilman
titteleitä. Hänen kanssaan lukematon
määrä ihmisiä on keskustellut ja kes­kustelee
suurista ja pienistä asioista,
suurista ja pienistä huolista kuten
työlhminen työihmlselle, kansan Ih­minen
kansan ihmiselle. Hänessä on
heidän puoltajansa.
• • • KIM .
Terävästi osoitetaan kirjeessä myös
korkeimman oikeuden päätöksei]
epädemokraattisuus. Siinä todetaan,
että "taistelevaa kommunismia" on
käytet'ty pelotuskeinona : muissakin
maissa ja tällaisina mainitaan Es­panjan
ja Portugalin kaltaiset fasis-tlvaltiot,
Dominikaanisen tasavallan
ja Etelä-Korean tapaiset diktatuuri­maat
tai uusfasistien haUltsema
Länsi-Saksa. Vain tällaisissa epäde­mokraattisissa
maissa . käytetään
poikkeuslakeja kommunistisia puo­lueita
vastaan.
Merkillepantavaa sen sijaan on,
että niissä maissa missä mccarthy-lainen
hysteria ei ole päässyt val­lalle—
Ja nämä ovat sentään "luo­tettavia"
kapitalistisia maita, kuten
esim. Englanti, Ranska, Hollanti,:.
Ruotsi, Belgia, Italia jne. — kom­munisteilla
on normaalit lailliset
oikeudet muodosta poliittinen jär-
(Jatkuu sivulla 3)
Voimistelijoita ja urheilijoita tulee suurjuhlaan kaikkiai;?a Itä-Canadasta, mahdollisesti
kauempaakin -— ja nuorella urheiluväellä on aina jotakin erikoista tarjottavana^ kuten
tästä Port Arthurin Iskun tyttöjen voimistelunäytösku vastakin nähdään:
SITÄl
JA
TÄTÄ
VIERAILI MAALLA
Pari jenkkitransporttiajuria toi
ensimmäistä kertaa tavaraa Yhdys­valloista
Canadaan. Myöhään illal­la
he pysähtyivät eräässä suures­sa
kauppalassa, parkkeerasivat tro-kinsa
ja menivät ravintolaan. Sievä
tarjoilojatar tuli heidän luokseen.
. "Mikä kauppala tämä paikka
on?" kysyi töine ajureissa.
"Saskatoon, Saskatchewan" vas­tasi
tarjoilijatar iloisesti.
Ajuri kääntyi kumppaniinsa puo-een
ja huudahti: "Nyt vasta me
olemmekin pulassa. Täällä ei edes
puhuta englantia."
MIELLYTTÄVÄ AJATUS
Naapuritalon isäntä kertoo, että
ihmiselämän yksi miellyttävin het­ki
on se jolloin lapset tulevat ai­kuisiksi
— ja jolloin ei eftää tar­vitse
olla tietävinään kaikesta.
KYSYMYS
. — Minun mieheni antaa tilistään
joka sentin minulle.
— Mitä hän tekee hopea- ja pa-:
perirahoilla?
PÄIVÄN PAKINA
luustaan koirakin unta näkee
Me kaikin uneksumme luonnoin- usein hyvinkin karua ja kovaa elä-sesti
pian tulevasta suuriuhlasta,
SCAUL:n ja eSJ:n yhteises'a liit­to-
ja niusiikkijuhlasta. josta toivo­taan
inanarfkesäkauden kauneinta,
läpeensä inhimillistä, lämminhen­kistä
ja kaikkia kaiBalaisiamme yh-
"aistävää juhlahetkeä.
Meillä ihmisillä on taipumusta
pyrkiä yhä suurempien ja suurem­pien
saavutusten voittamiseen —
meitä .lämmittää tieto siitä, että
esim. juhliimme osallistuu nyt en­tistä
enemmän soittajia, laulajia,
näyttelijiötä, urheilijoita, voimiste­lijoita
ja muita ohjelman esittäjiä.
Meitä innoittaa tieto siitä, että yhä
suuremmat kansalaisjoukot antavat
tunnustuksen järjestöjemme kult­tuuritoiminnalle
ja niiden väsymät­tömälle
ponnistelulle ryhmäriitojen
vähentämiseksi ja yhteisymmärryk­sen
lisäämiseksi kansalaistemme
keskuudessa.
Mutta siitä huolimatta me emme
koskaan unhoita sitä perustotuutta,
että juuri yksilöiden "pienten" toi­veiden,
tarpeiden ja unelmien to­teuttamisesta
on kysymys. Me ha-luanvne
saada täyteläisemmän, on­nellisemman
ja rikkaamman elä­män
kaikille kansalaisillemme, jot­ka
siirtolaisina joutuvat elämään
maa... • • .-^ •
Juuri yksilöiden ja heidän rak­kaimpiensa
onnen ja valoisamman
huomisen hyväksi me uurastamny;!
Mutta kokemus on osoittanut, et-
;ä yksilöinä olemme heikkoja ja
voimattomia — mutta yhteen liit­tyen
ja yhteisymmärryksessä toi­mien
voimamme moninkertaistuvat.
Tämän vuoksi on kunnia-asiam­me
tuk'6a, rakentaa, ja voimistuttaa
kaikkia niitä järjestöjä ja laitoksia,
jotka ovat ikäänkuin meidän yhtei­sinä
"työkaluinamme", yhteisten
tavoitteidemme edistämisessä — yh­teisymmärryksen
k e h i t tämisessä
kansalaistemme keskuudessa oman
kansalaisryhmämme ja siten koko
uuden kotimaamme, CanadaUi yh­teiseksi
hyväksi.
• — • « «
Kun nyt juhlien aikana saapuu
satoja Vapauden asiamiehiä, kir­jeenvaihtajia
ja lukijoita eri puo­lilta
Canadaa lehtemme kotipaik­kakunnalle,
olisi suorastaan synti,
jos emme kiinnittäisi huomiota
myös tämän oman lehtemme asioi­hin.:
.: .
^anjidan suomalaiset työläiset ja
farmarit sekä muut "pikkuihmiset"
^vat perustaneet Vapaus-lehden
omaksi äänenkannattajakseen, ja he
haluavat pitää sen täysin itsenäise­nä,
työväen sanomalehtenä.
Siinä on tietenkin monenlaisia
vaikeuksia niissä olosuhteissa, mis­sä
suurpääoma yrittää erittäin te­hokkailla
keinoilla, nimenomaan
taloudellisella painostuksella, pitää
koko julkisen sanan omana 'lattia-mattonaan",
mitä voidaan ryvettää
mielin määrin.
Kaikista lehtiliikkeen äsioi*a
koskevista kysymyksistä — asia-miestehtävistä,
kirjeenvaihtoasiois-ta,
lehden talousaseman tukemises­ta
jne — olisi äärettömän paljon
keskusteltavaa ja lehden kotipai­kalle
"nyt tuleville Vapauden kan­nattajilla,
lehden todellisilla isän­nillä
ja emännillä, olisi tietenkin
paljon hyödyllisiä esityksiä ja eh­dotuksia
monista näistä asioista.
Tässä mielessä — sen "salaisuur
den" voimme kaiketi nyt paljastaa
lehtiliikkeemme johtokunta eh­dot:
i suurjuhlakomitealle, että kun
juhlat pidetään täällä Vapauden ko­tikaupungissa,
niin eikö voitaisi jos­sakin
välissä järjestää rauhallinen
Xokous missä Vapauden tilaajilla ja
lukijoilla, asiamiehillä ja naisilla,
kirjeenvaihtajin^, toimituksella ja
johtokunnan jäsenillä olisi vapaa
tilaisuus' mielipiteittensä vaihtami­seen
kaikista Vapautta koskevista
asioista? Ennenkaikkea sellaisessa
kokouksessa voisivat lehden lukijat
ilmaista omat mielipiteensä ja niin
saisivat sekä toimtius että johto­kunta
tärkeitä ohjeita ja vaikuttei­ta
tulevan toimintansa tueksi.
, Suurjuhlakomitean kunniaksi on
sanottava, että se on saamiemme
tietojen mukaan keskustellut hyvm
vakavasti tästä pyynnöstä. Mutta
kun juhla-aikaa on vain kaksi päi­vää
ja ohjelma niin tiivis.^ettei ole
asiallisesti puhuen mitään mahdol­lisuutta
saada tuntia tai kahta kai­kille
Vapauden lukijoille tätä tar­koitusta
varten, niin tästä yhtei­sestä
kokouksesta on ehkä luovut­tava,
niin valite:tavaa kuin se on­kin
sekä johtokunnan että toimi­tuksen
kannalta katsoenv
Mutta me toivomme, että Vapau­den
lukijat eivät -pitäisi "kyntti­läänsä
vakan alla", vaan esittäisi­vät
reippaasti ja vähääkään arkaile­matta
kysymyksiä ja omia mielipi­teitään
lehtemme asioista^joko toi­mituksen
tai johtokunnan jäsenille!
Meillä kaikilla on tietenkin omat
tehtävämnie ja puuhamme juhlissa.
Tämä pitää paikkansa niin juhlien
raporttereihin kuin ohjelman esit-.
täjiinkin. Mutta niin kiirettä ei saa
olla meillä kellään, ettei voida
'morjastella" ja jutella vähän kuu­lumisista.
Niinpä allekirjoittanutkin
toivoo taas tapaavansa vanhoja tut­tavia
ja tovereita eri puolilta laajaa
maatamme ja silti solmia uusiakin
ystävyyssiteitä.
Me toimi-uksen ja johtokunnan
jäsenet siis toivomme suurjuhlan
yhtenä tärkeänä "sivutuotteena" ti­laisuutta
kuulla kuulumisia mah­dollisimman
monelta, lukijalta.
Ja ilman muuta on selvää, että
me toivotamme puolestamme kaik­ki
juhlavieraat ja ohjelman suorit­tajat
tervetulleeksi yhteiseen suur-juhlnamme.
Känsäkoura.