1967-01-31-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^OMEN UUTISIA )N(elsiidu.~ Suomi-Seura. Rouva Sylvi Kekkosen toipuminen edistyy Rouva, Sylvi Kekkosen toipuminen on edistyi^t hyvin. Hänen vasen kätensä on. kuitenkin edelleen siteessä. Rouva Kekkosen käteen jouduttiin tekemään l^jkkaus joulukuun puolessa välissä hähcii kaaduttuaan päiväkäve-lyllään. Vammansa vuoksi rouva Kekkonen ei voi osallistua presidentti Urho Kekkosen Kairon matkaan. Hän joutui nyt ensimmäisen kerran jäämään pois/presitlentin viralliselta valtiovie-railumatkalta. (HS) Mateita saatavana Kemptville. — Paikalliset ammatti kalastajat antavat teille jos haluatte, kuusi tonnia mateita. Normaalisen sii-kakalas^ ukseii yhteydessä saatavat ma teet (suolaisessa vedessä elävän turskan — "lipeäkalan" — sisävesissä elävä serkku) on siksi epämiellyttä vän näköinen, ettei sillä ole kysyntää. Maiden ja Metsien ministeriön riis-tansuojeluviranomaiset, jotka ovat syö neet niitä, sanovat kuitenkin, että made on sekä ravitsevaa että maukasta syötävää. Länsi-Saksan auto-teotlisuus kriisissä ' B n ' I i i n i . ,— Tuotannon rajoitukset ja lyhennetty työaika koskevat nyt lähes koko Länsi-Saksan autoteollisuutta. Länsi-Saksan Ford-tehtaat Jlmqittivat viime viikolla panevansa tuotannon seisomaan tammikuussa kuutena päivänä ja h e l m i k u i l l a -"seitsemäntenä päivänä. Fordin Kölnin tehtailla pakko-lomautetaan näinä päivinä 21000 ja yhtiön belgialaisessa haarateh-taassa 7 500 työntekijää. Eräiden tietojen mukaan aikovat Opelin tehtaat kokonaan irtisanoa 1400 työläistään. Volkswagenin tehtaissa seisoi viime viikon torstaina tuotanto ja 100 000 työntekijää piti pakkolomaa. Tässä kuussa WV:llä on vielä 3 pakkolomapäivää ja helmi-sekä maaliskuussa kuusi. Tuotantoa ovat rajoittaneet myös Auto Union, Daimler-Benz, Porche ja Glas. Länsisaksalaisten arvioiden mukaan joutuu kulutustavarateollisuus seuraavapa laajemmassa mitassa rajoittamaan tuotantoa ja pakkolomauttamaan työntekijöitään. Liittotasavallan teollisuuden-harjoittajain liiton viime katsauksessa ilmoitetaan, että tuotanto laskee noin 20 teollisuudenalalla, joita Länsi-Saksassa lasketaan olevan yhteensä 39. Oman lukunsa muodostaa Ruhrin hiilikaivosten sulkeminen, mikä jatkuu tänä vuonna samaan tapaan kuin 1966. Noin 40 000 kaivostyöläisen odotetaan menettävän vuosittain työpaikkansa. Soomen poroille laidunta Neuvostoliiton Lapista Suomalaisten poronhoitajien esittämien toivomusten mukaisesti, jotka ulkoministeriö aikanaan välitti Neuvostoliiton viranomaisille, Neuvostoliiton halKtus on päättänyt antaa suomalaisten poronhoitajien käyttöön huo niattavan alueen. Neuvostoliiton Lapista porojen laiduntamista varten, kuluvan vuoden tammi- ja helmikuun at-kana. • • Alueella, jonka pituus on noin 130 km ja joka sijaitsee itärajalla Lutto-joen ja Puitsitunturin välillä, on tarkoitus ajaa noin 40,000 — 45,000 eläintä, mikäli kovasti. hajallaan olevat porot saa:daan kootuksi. Kysymykseen tulisi kaikkiaan viiden paliskunnan poroja. (HS) Ulkomaiset muusikot pääasiassa Itä-Euroopasta Ulkomaisia muusikoita oli viime vuonna työssä maassamme lähes 2,500, jotka melkein kaikki toimivat ravintolaorkestereissa. Kotimaisia saman alan muusikoita oli vähemmän, ei täyttä kahtatuhatta. Aivan viime vuosina on pääaosa ulkomaisista muusikoista saatu itäryhmän maista, varsinkin Puolasta ja Tshekkoslovakias ta. (HS) Ikuinen liekki vain kaataneille Ikuista liekkiä ei sijoiteta Suomen marsalkka Mannerheimin haudalle. Helsingin kaupunginhallitus päätti torstaina (26. 1) että tällainen liekki sijoitetaan sen sijaan Hietaniemen sajrkarihaudalle. Sankariristin juurelle en tarkoitus asentaa pariisilainen pol-tinkoneisto, ja kustannuk.sista vastaavat Helsingin kaupunki sekä Helsingin seurakunnat. (SS) LEPOKODtN TIEDONANTOJA Vancouver. — Ensiksi lausumme uuden jäsenen tervetulleeksi. HUOMIO! Hyvät jäsenet, toivomme, että tc kaBtki saapuisitte Lcpo-kotiyhdistyfcsen vuosikokoukseen, joka on Lepokodissa heimlk. 19 pnä alkaen täsmälleen kello 1 iltapäivällS. Äänioikeus on ainoastaan jäsenillä, jotka eivät ole jäljessä maksuissaan. Vksi jcsen voi äänestää ainoastaan kolmella (3) valtakirjalla. Niille jäsenille, jotka paheksuivat tartimtkuun 12 pnä elokuvaesityksen jälkeen' pidettyä puhetta; haluamme: huomauttaa, että mainittu puhuja ei oHut yhdistyksen johtokunnan hyväksymä. LAHJOITUKSIA YHDISTYKSELLE $336.85 joulumerkeistä, $25.00 Runeberg yhdistyksen ompeluseura, $50.00 Scandinavian Liikemiesten yhdistys, $4.00Jyi & S PiikkUä, B & T Koski, Anni Wirta ja D. & E. Wirta, $5.00 Ina OLsen K. Hauhtosen muistolle, $3.00 Fred Kaustinen, Nipigan,Ont., $10.00 Ellen ja Eino Pakkala & Mild-red Aro Sointulasta ja $25.52 keräys elokuvaesityksestä täysihoitolan seurusteluhuoneessa tammikuun 12 pnä. LAHJOITUKSIA TÄYSIHOITOLALLE 2 laatikollista japanilaisia appelsii nia mrs. Maunus, Yhdistynyt kirkko 3 laatikollista; ja 2 laatikollista samanlaisia appelsiineja Sara Anttila, 30 kpj kirjoja, P. Kapilo Sointulasta yhteislahjoiiuksena $20.00 rahaa, 9 pulinaa kahvia, 22 purkillista kannu-tettuä lohta, Mrs. H. Salo Port Kells 4 purkillista luumuhilloa. Kolehmaisen perheellä Palm Springs, Calif. 5.5 paunaa taateleita (dates)v. Heinrich 2 vihreätä jouluseppelettä, 2 kaunista koristeseppelettä, 2 kaunista koriste pakkausta jäätclöinccn G. Anttila, karamelleja mrs. Minor, joulukakku ja pullaa mrs. Karvonen ja suomalaisten kansanlaulujen äiinilävy mrs. Maikko-ki. Vuoden 1966 ovat aseat asukkaat auttaneet kotimme monenlaisissa tehtävissä sekä ulkona että sisällä. Ha luammc tässä' kiitokseksi heidän uurastuksestaan mainita heidän nimensä: Halpavuokratalut: Rvat. Roine, Henry, Laine, M. Lehto, A, ^ehto, Hartikainen, Kippa, Greenland, Ehi^s, Qarke ja herrat Sivonen, Kanerva, Johansson, Männistö, Steen, Sato,' Raiha ja Heinonen. Täysihoitol^ssa: rouvat: Peterson, Skantz, Atkins ja herrat Skyt-te, North, Poilar, Mafson, Peterson, Salo ja Boisner. Jos niin on käynyt, että jonkun-nimi on jäänyt pois, pyydämme anteek sl ja korjaanune ensi tiedonannossa. Hyvä yhteisynunärrys onkin ollut kaikkien jäsenten, asukkaiden, henkilökunnan ja johtokunnan kesken. Maino^päällikkö J. Varila Sampo-filmin esitystilaisuuksia Kalevala aiheinen väri-elokuva SAMPO, on näytetty monella paikkakunnalla Canadassa, ja bn joka paikassa saanut erittäin suosiolliset lausunnot. Tämä filmi esitetään vielä seuraavilla paikkakunnilla. Sudburyi helmik. 5 p, klo 2 ip: S a u l t S t e . Marie, helmik. 12 p. klo 2 ip. Port Arthurissa ja ympäristössä helmikuun 19 ja 25 päivän viikonloppuina. Nais-natsia ajrytetään 54,000 ihmisen murhasta Mynchen. - — P i e n e h k ö mielenosoittajien joukko, kantaen Anne Frankin suurikokoisia valokuvia, öli kokoontunut oikeu.spalatsin edus-taite täällä maanantaina kun kolme entistä natsi virkailijaa meni oikeuteen vastaamaan toisen maailmansodan aikana tapahtuneista tuhansien Hollannin juutalaisten Joukkomurhista. Arnie Frank, sekä hänen äitinsä ja siskonsa kuolivat Bergcn- Beteen keskitysleirillä maaliskuussa vuonna 1945. Hänen päiväkirjastaan, joka kuvasi perheen kärsimyksiä natsien vainon alaisuudessa, tuli maailmanlaajuinen "best seller" kirja. Pääsyytettynä on 62-vuot)as baijerilainen Wilhelm Harsteiv joka johti natsien lui-vallisuustoimintaa Alankomaissa vuosien 1940—43 välisenä aikana. Häntä pidetään syyllisenä Alankomaiden juutalaisten maasta kuljettamiseen Auschvvitziin ja muihin Saksan keskitysleireihin. j Annen isä. Otto H. Frank, joka | on perheen ainoa elossa oleva jäsen, on yksi syyttäjistä oikeudessa 58-vuotia.sta Wilhelm Zoepfia vastaan, jota syytetään yli 55,000 ihmisen joukkomurhista. i Toinen syytteessä oleva on Zoep- •. fin sota-aikainen sihteeri, 64-vuo-1 tias Gertrude Slottke, jota syyte- j tään joukkomurhista 54,000 tapauksessa. Harsteri on syytteessä oli 82,000 ihmisen joukkomurhista. Tiistai, tammik. 31 p. — Tuesday, Jan. 31, 11)07 Sivu a Canadan, Suomen ja Vapauden merkkivuodesta Vancouver. — Vuosi 1967 on suuri juhlavuosi Ganadassa, maan täyttäessä sata yuotta. Suomi viettää viklet-täkymmentä itsenäisyysvuottaan ja Vapaus lehti juhlii viisikymmeiTvuoti- I sen taipaleensa merkkivuotta. . Kun tätä ajattelee oikein syvällisesti, niin tuntuu siltä tttS.' meillä on hyvä syy osallistua näihin fuhliin monellakin eri tavalla. OHsi myöskin pai-: kallaan eitä me mainostaisimme kir-joituksissamme näitä juhlia ja niitä vaikutteita mitä me suomalaiset siirtolaiset olemme saaneet osaksemme täällä Cana-dassa, Otemmehan osallis-tineet tämän .suurmaan rakentamiseen monella eri tavlla, olemnie osa Canadan kansasta. Canadan Suomalainen Järjestö ja] Iäinen väheksyä, se on tehnyt suuri-arvoisen työn siirtolaisväestön keskuudessa, varsinkin sen nayttäimötai-ae on ollut suuresta merkityksestä siirtolaisille. Sen näyttämöiltä on esitetty loistokappaleita kuhmeirten vuosikymmenien aikana. Monen pojasta ja tytöstä on siellä leivottu hyviä ja taitavia näyttelijöitä. _ Niihin aikoihin kun toimintamme oli vilkkaampaa tapasi haalilla olla toimintaa jokaisella viikolla, lauantaisin oli "vanäianmaan" tanssit ja sunnuntaina oli näytösk^jpale ja väkeä oli avara sali aina täynnä joiituen siitä kun silloinen suomalainen siirtdais-väestö sopeutui paremmin yhteen kuin nykyään. Hyvä sopu ja yhteisymmärrys on poissa suomalaisten kes-osaa Vapaus lehti ovat esittäneet "suurta 1 k""desta, toimimme pieninä ja haja-suomalaisen siirtolaisväestön "lisinä joukkoina - vedamme en Sl untiin kuin sian jalat.- Nykyään on meidän järjestömme toiminta täällä lännellä melko hiljais-keskuudessa kuluneen viidenkymmenen vuoden aikana. Vapaus on opettanut meitä ymmärtämään maamme ,. , , politiikkaa, millä tavalla hallituksem- Johtuen se ainakin osaltaan kns- ONTARIO SUUNNITTELEE OMAKOTIEN AUTTAMISTA . Kauneimmat MUISTOJEN KUKAT «desmenneen ystävämme Einar Frantsin MUISTOLLE Hänen muistoaan kunnioittaen, Kaarina, Tommy, Elsie ja Tom Jokinen 20 Stanley Park Drive BellevlBe - Ontario ROMAANEJA Jotka kertovat: - sodan järkyttävästä tuhosta, inhimillisyydestä, rakkaudesta ja vihasta ^ C I I A R D W1UGHT ^ Musta poika 268 sivua r Hinta nid.Sl.2S ,• "Musta poika" kertoo kirjailijan oman tarinan siihen hetkeen .saakka, jolloin paljon kokenut nuorukainen astuu Junaan Jäjmatku-s-taa pohjoiseen Iöytäak.seen paikanau-ringos.< ia. Teos on havainnolUnen Ja terävä analyy.si n-aekerin .sielusta, ulkopuolelle. jaamLsen kammosta ja rajattomasta pelosta. Pohjasävy on Jukuttava, järkyttävä, .siinä on lämmintä inhimillisyyttä ja rakkautta, .sc on väkevii vetoomas oikeudunmukal-scn elämän puolesta.. rRANCOISE SAXiAN: Pidättekö Brah m sista 130 sivua - Hinta sid. $1.25 Francoise Sa^anin parilsilaisi*o-maani on maailmankuulun kirjailijattaren ennakkoluulotonta ky-nänjälkeä. Pariisi on täirian raas-ttalal. s>sn kolmiodraaman tau.stana: Parii.sin kadut, pehmeä varjoi.set bul«vardit, suurkaupungin yoelama sytay, taTvi ja kevät. Tilatkaa osoitteella: n • ..« BOX 69 SUDBIJBY. ONT. Toronto. - - Maakuntahallitus tutkii erästä suumvitelmaa, joka oikeuttaisi omakotitalojen puutteessa olevia Suur Toronton asukkaiden rakentamaan kotinsa maakunnalta vuokratuille alueil Ic eli tonteille. Suunnitelma toisi omankodin omistusoikeudet tuhansien perheitten varallisuuden ulottuville, vähentämällä vaadittua alasmaksua, joka tarvitaan taion ostossa. Tosiasiallisesti, suunnitelma tulisi poistamaan rakennustonttien maksut —r ennätysmäisen korkeat nykyään — alasmaksujen laskelmista. Esimerkiksi — ostettaessa $25.000 maksava talo laitakaupungilta — tar peellinen alasmaksu tulisi vähenemään enmemällä kuin puolella. Talousministeri Randall sanoi, että vuokraussuunnitelman ja muiden asuntohuoltoa koskevien toimenpiteiden tutkiskelu on menoillaan lainlaa-tijakunnassa ja siitä tullaan tiedoitta-maan julkisesti kuukauden tai kahden I uluessa. Tietolähteitten mukaisesti perustarkoitus on, että Ontario Housing Corporation ottaa lainan liittohallitukseni Central Mortgage and Housing Corporationilta ja sitten ostaa sopivia asuntoalueita eli maita. AINOASTAAN RAKENNUKSEN HINTA OHC tulee vuokraamaan maan kotien ostajille — säilyttäen maan omis tusoikeuden, Uusista kodeista maksettaisiin rakennusta yksinään. Ostaja tulLsi saa- i että pidätetyt ^olivat tamineet kor maan pitkä aikaisen vuokran maalle, " ~ ' " Belgialaisia on van^^ittu Kongossa j KInshasa. — Seitsemän huomat- j tavaa belgialaista liikemiestä ja j kongolainen senaattori, Gaston Diomi vangittiin täällä sen jälkeen kun paljastui eräs Kongoa vastaan tiirkoileltu taloudellinen vehkeily, tiedoitetliin hallituksen laholta maanantaina. Hallituksen taholta tiedoileltun. sanotaan 50—100 vuodeksi, ehkä etuoikeuden osta tontti jonain tämän vuokrasopimuksen aikana. Erääksi esimerkiksi otetaan halpa •imtainen talo laitakaupungilla. $25,000 arvoLsen talon tontin hinta olisi siinä $10,000 vaiheilla. Tällaisen vuokraussuunnitelman mukaan talon hinta olisi $15,000 eikä •«25,000. I Alasmaksu. joka nykjään on yli ; AsSUanista sähkÖä $S,000, putoaisi $4,000 vaiheille, ' Ostaja tietenkin joutuisi maksa maan maan arvosta korkoa maakunnalle, mutta yksi suositus olisi että korkotaso olisi hyvin alhainen, ehkä 3—4 prosenttia nykyisten kiinnityslai kcitfen belgialaisten finanssipiirien I ohjeitten mukaisesti, järjestäen; mustan pörssin kauppoja ja keräten varastoihinsa tärkeitä tuotteita. Hallituksen tiedonannossa sanottiin senaattori Diomin koettaneen taivuttaa erästä Kongon hallituksen ministeriä^ yhtymään heidän ryhmäänsä.. ; . . J H - Ottawa varoittaa uusia siirtolaisia Ottawa.; — Siirtolaisministeri I Jean Maichiind on varoittanut lu-! leviä siirtolaisia menemä.-it.'i Torontoon, Hamiltoiiiin. Wind.'ioriin Kitfheneriin ja Vancouveriin näissä kaupungeissa vallitsevan a.sunto. •• pulan vuoksi. Hän sanoo ministeriönsä stiojcie-i van suuripeihiM.siä ja pienituloisia : siirtolaisia, jotka tulevat maahan ilman takaajain turvaa, niillä vaikeuksilta, joita he saattavat kohdata, jos menevät kaupunkeihin, joissa asuntopula vallitsee. i me toimii kansan hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Vapaus on opettanut meitä näkemään asioita ja tapahtumia oikeassa valossa. Monelle suomalaiselle on tästä suu resta ja rikkaasta maasta tullut pysyväinen olinpaikka, etupäässä siksi kun täällä on työmiehen leipä sen- (j:än leveämpi kuin se oli Suomes- •sa. Vapauden palstoilla olemme saaneet lukea totuuksia jotka ovat avartaneet näköalojamme koko suureen maailmaan. Ilman tätä työläisien poliittisr i la äänenkannattajaa olisimme pimey-1 Ccntenilial: kabaretti dessä ja mi.stään tietämättömiä maa-i y^jjj.jjyygj.|j;K-j g pj-,:^ ilman tapahtumista. toista mitkä pitäisi yhteisen hjrvän vuoksi ratkaista j a lopettaa. Tämä on yleiskatsaukseni niistä vaikutteista mitä olen osakseni saanut suomalaisten kulttuuripyrinnöistä tääl lä Canadas.sa oloaikanani. Annan täy-dtn tunnustuksen Suomalaisen Järjestön ja Vapaus lehden työlle ja toimin^ nalle mitä ne ovat tehneet suomalaisen väestön hyväksi kuluneen viidenkymmenen vuoden aikana. - K.A.R. jo ensi syksynä nakorkojen ollessa 7'/4 prosentista 8'/^ prosenttiin. ' Lisäys osaston kokousraporttiin Vancouver; — GS.r:n Vancouverin osaston vuosikokousraportisla jäi mainitsematta se tärkeä tosiasia, että lainakirjaston hoitaja, Aino Koskinen on edelleen tehtävässä. Hän toivoo, että kirjoja lainattaisiin ja luettaisiin. Taava Maunus. Assuan, ~r- Assuanin padon rakennustyöt ovat sujuneet tähän mennessä hyvin ja A.ssuanin vesivoimalaitos ryhtyy tuottamaan sähköä kuluvan vuoden syksyllä, sanoi Yhdistyneen arabitasavallan pääministeri Soliman Sedki puhee-s-saan rakennustöiden alkamisen 7- vuotisjuhlassa. Juhlassa läsnä ollut Neuvostoliiton varapäämini.steri Mihail Jefre-mov ilmoitti puolestaan puheessaan että tänä vuonna otetaan käytäntöön ensimmäiset kolme 525,000 kilovvatin aggregaatian ja As.sua-nin sähkö alkaa virrata 900 km pitui.sta johtoa myöten Kairoon. KORJAUS Tiistaina, tammikuun 24. päivä julkaistussa "Vancouverin uuti- ' sf a'' otsikolla vari'r;tc(ussa uii- • (Istiedossa sanottiin^ että "Siiri 1 Pontanea kuoli täällä." jne. Nl-taen piti olla Siiri Puttonen. Virhe ei ole kirjeenvaihtajan, vaan ~ sen vanhan painovirhepaholaisen tekemä, jonka teoista vastaa lehden toimitus. Pahoittelemme valitettavasta kommelluksesta. Canadan Suomalainen Järjestö on tehnyt valtavan työn koote.^ssaan suomalaiset siirtolaiset siipiensä suojiin; opastanut ja ohjannut heitä toiminkaan edisiyksen ja sivistyksen puoles-. ta. Se on vaatinut paljon työtä ja. . hteisymmärry.stä viede.ssään kulituu-nioimiiiiaa etcenpärn. ."VliiisUin vielä hyvin sen ajan kun siiavuin tänne^ Ganadaan. Olin silloin nuori ja elämänhaluinen mies. Eivät, silloin surut ja huolet painaneet mie.1-. la. OtMV silloin kaikki vastaan h\anv-huulin. Suomalai.sen Järjestön ja V a - pau.sleliden välityksellä opin tunle iraan.tämän suuren ja rikkaan maan tapoja, scnelämä ja olosuhteista. V a - paus-lehden välityksellä opin kirjoiiia . maan tätä suloi.sta suomenkieltä. Suomalaisen Järjestön näyttämöllä. Vancouver. —- ('yuacjrr. vuotisjuhlan merkeissi o;: tine-kabarettitans>ii (. i l i l l a helniikuiMi i8. ' i l l a l l a . ll.vva i;!'.rj'.;'!.-ciij.ui-.; kello 7—10 ill-.il)"..fujaian n!k-?-; l e i i . Sisäanpii.isy et;!;!.;.!' ja (>\el'ia .S2..";o. 1 ei-vPii;i(!H np.iiUin:;^!! rattoisasta tilaisumicst^i. 1. Port Arlburin kuulumisia Port Arthur.' • . J ä ; v i ('iijKia. ^ ; -ä hyvin / tunnettu' , kansalaisemme..' Vester, Koivuranta, ; joka on osallistunut CS.J:n ja osuusliikkeen .sen valistus ja kuhtuuritila'isuuksissa ! toimintaan on saanut sydänkoh- .-ain kosketuksen uuteen elämään ja I tauksen ja on nyt osittain halvaan-kulttuuririentoihin; niissä käydes.säni i t"""t Lappesta hiljan kaupunkiin opin tuntemaan työläisten elämää ja I muuttanut Koivuranta on nyt sai-niiden harrastuksia laajemmassa mit- '"aalassa hoidettavana. ti:kaavassa kuin mitä olin nähnyt Suo Mrs. Koivurannalle suoritettiin T-f-ssä, leikkaus St. Josephin sairaalassa. Suomalaisen Järje.stön työtä ja toi- Ystävät toivottavat täydellistä toimintaa ei voi kukaan rehellinen tvö- pumista. - r A. T. H. H E L K \ T .\ K V \ \ \ EN I8B7 i 1987 Canadan historiaa Onnellinen soturi: .New York Yankees base-ball-jcukkueen lyöjä Mickey Manlle "kruunataan" "Onnelliseksi Soturiksi Oklahomasta" nimiseksi, intiaanipäälliköksi eräässä erikoisessa päivänistilaJsuudessa Tulsassa, Oklahomassa. "Kruunausscremonian" suori kielellään Chief-Robe Hiiht. "Tämä tuntuu minusta yhdeltä Casey Stenfialinclubhou.se-k-okoukseltä," huomautti Mantle. (Jatkoa) : 24. OSA Alusta alkaen Englanti ja Ranska seurasivat toistensa, kauppa- ja siirtola-yhdistyksiä vihamielisellä kateudella. Nämä kaksi suurta valtaa olivat vuosisatoja kilpailleet E3uroopan herruudesta; monia verisiä taisteluja käyneet ja tämä sama kilpailu jatkui koko Pohjois-Amerikan mantereella, jossa aloitettiin molempien kansojen siirtola-asutuksia, kauppakeskuksia ja maanviljelystä. Kiihkeimmät sodat käytiin rajoista ja maan omistuk-scsta, sillä u.seissa tapauksis.sa molemmat olivat linnoittaneet ja valloittaneet samoja seutuja. St. Lawrence laak.so,ssa Ranskan ja Englannin rajamaat kulkivat rinnakkain ju paikoitellen toistensa oleellisten rajojen ylikin, joka johti verisiin kaha-koihin kiistanalaisista maista. Englanti piti omistusoikeuden koko Mississippi-laaksoon, .suurista järvistä Mexicon lahteen saakka, koska englantilaiset olivat olleet siellä ensimmäisiä löytöretkeilijöitä, ja kuninkaallinen lupakirja oli annettu liikeyhtiöille omistaa maat "rannasta rantaan", vaikka ei vielä tiedetty, kuinka kaukana toinen ranta on. Canadan maantiede ei ollut silloin vielä selvä, mutta kuitenkin tiedettiin, että Missis-sippistä länteen on suuret miltaamallomat ja arvokkaat maat. Ranska myöskin, vaati näihin maihin yksinvaltaista oikeutta, olihan monta löytöretkeilijää, kuten Joliet ja LaSalle kartoittaneet laajat alat, perustaneet kauppakeskuksia ja rakentaneet linnoituksia. Iljmskanjiallitukson suunnitelmiin kuuluikin, yhdistää Quebecin, kartanot ja kaupat yhdeksi .suureTcsi alu.smaaksi kalliovuoriin ja Mexicon lahteen saakka, joka suunnitelma toteutuikin vuonna 17.50, jolloin Ranskan valta Amerikan mantereella oli kukoLstukscssaan. Mutta ennenkuin Pohjois-Amerikan herruus lopulta .selvitettiin, käytiin neljä veristä sotaa, joLsta kaikkein eniten joutuivat kärsi- - mään maan alkuasukkaat ja siirtokansa. Kilpailu turkiskaupassa oli toinen kateuden .s.v.v. Englantilaiset koettivat kaikilla keinoilla kääntää intiaanien lijkeviiihdon Brittiläisiin keskuksiin. Koska öli huöniätiu, että intiaanit päihtyivät helposti valkoisen miehen " t u l i v e d e s t ä " , englantilaiset kaup- , piäat lahjoivat heitä rommilla, kun taas ranskalaiset luottivat brandyn vetovoimaan. Tulos oli aina sama, heimojen turmeltuminen ja kauppiaiden rikastuminen, ja koska halvempaa rommia sai siiu-remman määrän majavan nahasta, kääntyivät monet heimot Brittiläisten keskuksiin, ja tästä olikin heidän tuottoisan kaupankäyntinsä salaisuus. Seitsemännentoista vuosisadan alkupuolella Englanti voitti kaikki Newfoundlandin suuret kalastusalueet, ja kan"kuningas Charles II, vuonna 1670 antoi lahjaksi brittiläiselle yhtiölle, Hudson Bay Gompanialle lahden maa-alueet, sen aikainen tunnettu Canada oli suurelta osalta Englannin näennäisen omistuksen alainen. Kuninkaallinen lupakirja määräsi yhtiölle kaikki meret, lahdet, joet, salmet, järvet, jotka jollakin tavalla ovat yhteydessä Hudsonin lahteen, kaikki maat näiden vesistöjen ympärillä, yksinoikeus kaikkeen kalastukseen ja kaupankäyntiin, mineraaleihin ja metsiin. Oleellisesti yhtiön omistajat olivat tämän maa-alueen feodaalisia herroja, alueen joka oli pinta-alaltaan yhtä suuri kuin koko Eurooppa; Heille myös annettiin lupa rakentaa linnoja, siirtolayhdistyksiä. hallita alueen alkuasukkaita, säätää lakeja ja panna ne täytäntöön. Yhtiön sääntöihin kuului kohdella alkuasukkaita oikeudenmukaisesti, maksaa nahoista kunnollinen hinta, nostaa heidän elintasoaan ja suojella heitä ranskalaisilta, joita sääntöjä noudatettiin aina kuvernöörin mielen mukaisesti, sillä tämänkin yhtiön historia on täynnä riistoa ja väkivaltaa. Turkisliike oh Uuden Ranskan talouden avain, se oli ollut alusta lahtien vaikuttavin voima löyt«i-retkeilijöille, ja juuri nänvi samat alueet Hanskan kuningas oli 43 vuolta aikaisemmin myöntänyt Montrealin yhtiölle. Kotimaasta läiiclelliin solavoi mia .ja laivastoja ajamaan tunjieUelijat pois, lo^;;:! onnisluivatkin väliaikaisc.sti. Viioniv K!;",' !-.f>").i;- retkikunta De Troyen johdolla valio;lti knlmc l " k ; . kohtaa, MooseFaetory. .Forl lUilierl i:i J-oi i . \I1'.;MIV, Joista johtivat-ryöstöretkiä toisiin linn.-ikkeismi. Viimeinen linnoitus, Fort Nol.soii. :iontiM kalaisten haltuun vuonna ]6J)4. Se oli b n l t i l a T - l c i i: siuirin kauppakeskus. l{an;jka liallil.sr iiaila yldci; san vuoUa. vaikka Englanti ! a h c l l i ; i s i ' i i a . M i t : i l i !; voja ranskalaisia vastaan. Linnojen onustu.s vaih-. teli vuosittain puolesta toiseen, mutta va.stii v. !7i;} E n a ia n t i s a i ' t n k a isin kok o a 1 ii c; o n 1111 cl s o 11 i ti 1 a h - della, ja on siitä päivästii saakka siiilyiliinyt Omis-tusoikeutonKa. Pienempiä kahakoita oli jaikiivasti, sillä rans-' kalaiset, maajoukot rohkoasti kulkivat crämet.sien. halki,. hävitliv.äl yksiiiäi.siä k;uippakcskuksia ja tekivät salaliittoja intiaanien, kanssa, lahjomalla, heitä "tulivedellä". Monet oiinistunpet ryöstöretket poh-, jöiso.ssa rohkaisivat Ranskan voittokulkua etelään. :,. ••.'(Jatkuu>-'V iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiio^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 31, 1967 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1967-01-31 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus670131 |
Description
Title | 1967-01-31-03 |
OCR text | ^OMEN UUTISIA )N(elsiidu.~ Suomi-Seura. Rouva Sylvi Kekkosen toipuminen edistyy Rouva, Sylvi Kekkosen toipuminen on edistyi^t hyvin. Hänen vasen kätensä on. kuitenkin edelleen siteessä. Rouva Kekkosen käteen jouduttiin tekemään l^jkkaus joulukuun puolessa välissä hähcii kaaduttuaan päiväkäve-lyllään. Vammansa vuoksi rouva Kekkonen ei voi osallistua presidentti Urho Kekkosen Kairon matkaan. Hän joutui nyt ensimmäisen kerran jäämään pois/presitlentin viralliselta valtiovie-railumatkalta. (HS) Mateita saatavana Kemptville. — Paikalliset ammatti kalastajat antavat teille jos haluatte, kuusi tonnia mateita. Normaalisen sii-kakalas^ ukseii yhteydessä saatavat ma teet (suolaisessa vedessä elävän turskan — "lipeäkalan" — sisävesissä elävä serkku) on siksi epämiellyttä vän näköinen, ettei sillä ole kysyntää. Maiden ja Metsien ministeriön riis-tansuojeluviranomaiset, jotka ovat syö neet niitä, sanovat kuitenkin, että made on sekä ravitsevaa että maukasta syötävää. Länsi-Saksan auto-teotlisuus kriisissä ' B n ' I i i n i . ,— Tuotannon rajoitukset ja lyhennetty työaika koskevat nyt lähes koko Länsi-Saksan autoteollisuutta. Länsi-Saksan Ford-tehtaat Jlmqittivat viime viikolla panevansa tuotannon seisomaan tammikuussa kuutena päivänä ja h e l m i k u i l l a -"seitsemäntenä päivänä. Fordin Kölnin tehtailla pakko-lomautetaan näinä päivinä 21000 ja yhtiön belgialaisessa haarateh-taassa 7 500 työntekijää. Eräiden tietojen mukaan aikovat Opelin tehtaat kokonaan irtisanoa 1400 työläistään. Volkswagenin tehtaissa seisoi viime viikon torstaina tuotanto ja 100 000 työntekijää piti pakkolomaa. Tässä kuussa WV:llä on vielä 3 pakkolomapäivää ja helmi-sekä maaliskuussa kuusi. Tuotantoa ovat rajoittaneet myös Auto Union, Daimler-Benz, Porche ja Glas. Länsisaksalaisten arvioiden mukaan joutuu kulutustavarateollisuus seuraavapa laajemmassa mitassa rajoittamaan tuotantoa ja pakkolomauttamaan työntekijöitään. Liittotasavallan teollisuuden-harjoittajain liiton viime katsauksessa ilmoitetaan, että tuotanto laskee noin 20 teollisuudenalalla, joita Länsi-Saksassa lasketaan olevan yhteensä 39. Oman lukunsa muodostaa Ruhrin hiilikaivosten sulkeminen, mikä jatkuu tänä vuonna samaan tapaan kuin 1966. Noin 40 000 kaivostyöläisen odotetaan menettävän vuosittain työpaikkansa. Soomen poroille laidunta Neuvostoliiton Lapista Suomalaisten poronhoitajien esittämien toivomusten mukaisesti, jotka ulkoministeriö aikanaan välitti Neuvostoliiton viranomaisille, Neuvostoliiton halKtus on päättänyt antaa suomalaisten poronhoitajien käyttöön huo niattavan alueen. Neuvostoliiton Lapista porojen laiduntamista varten, kuluvan vuoden tammi- ja helmikuun at-kana. • • Alueella, jonka pituus on noin 130 km ja joka sijaitsee itärajalla Lutto-joen ja Puitsitunturin välillä, on tarkoitus ajaa noin 40,000 — 45,000 eläintä, mikäli kovasti. hajallaan olevat porot saa:daan kootuksi. Kysymykseen tulisi kaikkiaan viiden paliskunnan poroja. (HS) Ulkomaiset muusikot pääasiassa Itä-Euroopasta Ulkomaisia muusikoita oli viime vuonna työssä maassamme lähes 2,500, jotka melkein kaikki toimivat ravintolaorkestereissa. Kotimaisia saman alan muusikoita oli vähemmän, ei täyttä kahtatuhatta. Aivan viime vuosina on pääaosa ulkomaisista muusikoista saatu itäryhmän maista, varsinkin Puolasta ja Tshekkoslovakias ta. (HS) Ikuinen liekki vain kaataneille Ikuista liekkiä ei sijoiteta Suomen marsalkka Mannerheimin haudalle. Helsingin kaupunginhallitus päätti torstaina (26. 1) että tällainen liekki sijoitetaan sen sijaan Hietaniemen sajrkarihaudalle. Sankariristin juurelle en tarkoitus asentaa pariisilainen pol-tinkoneisto, ja kustannuk.sista vastaavat Helsingin kaupunki sekä Helsingin seurakunnat. (SS) LEPOKODtN TIEDONANTOJA Vancouver. — Ensiksi lausumme uuden jäsenen tervetulleeksi. HUOMIO! Hyvät jäsenet, toivomme, että tc kaBtki saapuisitte Lcpo-kotiyhdistyfcsen vuosikokoukseen, joka on Lepokodissa heimlk. 19 pnä alkaen täsmälleen kello 1 iltapäivällS. Äänioikeus on ainoastaan jäsenillä, jotka eivät ole jäljessä maksuissaan. Vksi jcsen voi äänestää ainoastaan kolmella (3) valtakirjalla. Niille jäsenille, jotka paheksuivat tartimtkuun 12 pnä elokuvaesityksen jälkeen' pidettyä puhetta; haluamme: huomauttaa, että mainittu puhuja ei oHut yhdistyksen johtokunnan hyväksymä. LAHJOITUKSIA YHDISTYKSELLE $336.85 joulumerkeistä, $25.00 Runeberg yhdistyksen ompeluseura, $50.00 Scandinavian Liikemiesten yhdistys, $4.00Jyi & S PiikkUä, B & T Koski, Anni Wirta ja D. & E. Wirta, $5.00 Ina OLsen K. Hauhtosen muistolle, $3.00 Fred Kaustinen, Nipigan,Ont., $10.00 Ellen ja Eino Pakkala & Mild-red Aro Sointulasta ja $25.52 keräys elokuvaesityksestä täysihoitolan seurusteluhuoneessa tammikuun 12 pnä. LAHJOITUKSIA TÄYSIHOITOLALLE 2 laatikollista japanilaisia appelsii nia mrs. Maunus, Yhdistynyt kirkko 3 laatikollista; ja 2 laatikollista samanlaisia appelsiineja Sara Anttila, 30 kpj kirjoja, P. Kapilo Sointulasta yhteislahjoiiuksena $20.00 rahaa, 9 pulinaa kahvia, 22 purkillista kannu-tettuä lohta, Mrs. H. Salo Port Kells 4 purkillista luumuhilloa. Kolehmaisen perheellä Palm Springs, Calif. 5.5 paunaa taateleita (dates)v. Heinrich 2 vihreätä jouluseppelettä, 2 kaunista koristeseppelettä, 2 kaunista koriste pakkausta jäätclöinccn G. Anttila, karamelleja mrs. Minor, joulukakku ja pullaa mrs. Karvonen ja suomalaisten kansanlaulujen äiinilävy mrs. Maikko-ki. Vuoden 1966 ovat aseat asukkaat auttaneet kotimme monenlaisissa tehtävissä sekä ulkona että sisällä. Ha luammc tässä' kiitokseksi heidän uurastuksestaan mainita heidän nimensä: Halpavuokratalut: Rvat. Roine, Henry, Laine, M. Lehto, A, ^ehto, Hartikainen, Kippa, Greenland, Ehi^s, Qarke ja herrat Sivonen, Kanerva, Johansson, Männistö, Steen, Sato,' Raiha ja Heinonen. Täysihoitol^ssa: rouvat: Peterson, Skantz, Atkins ja herrat Skyt-te, North, Poilar, Mafson, Peterson, Salo ja Boisner. Jos niin on käynyt, että jonkun-nimi on jäänyt pois, pyydämme anteek sl ja korjaanune ensi tiedonannossa. Hyvä yhteisynunärrys onkin ollut kaikkien jäsenten, asukkaiden, henkilökunnan ja johtokunnan kesken. Maino^päällikkö J. Varila Sampo-filmin esitystilaisuuksia Kalevala aiheinen väri-elokuva SAMPO, on näytetty monella paikkakunnalla Canadassa, ja bn joka paikassa saanut erittäin suosiolliset lausunnot. Tämä filmi esitetään vielä seuraavilla paikkakunnilla. Sudburyi helmik. 5 p, klo 2 ip: S a u l t S t e . Marie, helmik. 12 p. klo 2 ip. Port Arthurissa ja ympäristössä helmikuun 19 ja 25 päivän viikonloppuina. Nais-natsia ajrytetään 54,000 ihmisen murhasta Mynchen. - — P i e n e h k ö mielenosoittajien joukko, kantaen Anne Frankin suurikokoisia valokuvia, öli kokoontunut oikeu.spalatsin edus-taite täällä maanantaina kun kolme entistä natsi virkailijaa meni oikeuteen vastaamaan toisen maailmansodan aikana tapahtuneista tuhansien Hollannin juutalaisten Joukkomurhista. Arnie Frank, sekä hänen äitinsä ja siskonsa kuolivat Bergcn- Beteen keskitysleirillä maaliskuussa vuonna 1945. Hänen päiväkirjastaan, joka kuvasi perheen kärsimyksiä natsien vainon alaisuudessa, tuli maailmanlaajuinen "best seller" kirja. Pääsyytettynä on 62-vuot)as baijerilainen Wilhelm Harsteiv joka johti natsien lui-vallisuustoimintaa Alankomaissa vuosien 1940—43 välisenä aikana. Häntä pidetään syyllisenä Alankomaiden juutalaisten maasta kuljettamiseen Auschvvitziin ja muihin Saksan keskitysleireihin. j Annen isä. Otto H. Frank, joka | on perheen ainoa elossa oleva jäsen, on yksi syyttäjistä oikeudessa 58-vuotia.sta Wilhelm Zoepfia vastaan, jota syytetään yli 55,000 ihmisen joukkomurhista. i Toinen syytteessä oleva on Zoep- •. fin sota-aikainen sihteeri, 64-vuo-1 tias Gertrude Slottke, jota syyte- j tään joukkomurhista 54,000 tapauksessa. Harsteri on syytteessä oli 82,000 ihmisen joukkomurhista. Tiistai, tammik. 31 p. — Tuesday, Jan. 31, 11)07 Sivu a Canadan, Suomen ja Vapauden merkkivuodesta Vancouver. — Vuosi 1967 on suuri juhlavuosi Ganadassa, maan täyttäessä sata yuotta. Suomi viettää viklet-täkymmentä itsenäisyysvuottaan ja Vapaus lehti juhlii viisikymmeiTvuoti- I sen taipaleensa merkkivuotta. . Kun tätä ajattelee oikein syvällisesti, niin tuntuu siltä tttS.' meillä on hyvä syy osallistua näihin fuhliin monellakin eri tavalla. OHsi myöskin pai-: kallaan eitä me mainostaisimme kir-joituksissamme näitä juhlia ja niitä vaikutteita mitä me suomalaiset siirtolaiset olemme saaneet osaksemme täällä Cana-dassa, Otemmehan osallis-tineet tämän .suurmaan rakentamiseen monella eri tavlla, olemnie osa Canadan kansasta. Canadan Suomalainen Järjestö ja] Iäinen väheksyä, se on tehnyt suuri-arvoisen työn siirtolaisväestön keskuudessa, varsinkin sen nayttäimötai-ae on ollut suuresta merkityksestä siirtolaisille. Sen näyttämöiltä on esitetty loistokappaleita kuhmeirten vuosikymmenien aikana. Monen pojasta ja tytöstä on siellä leivottu hyviä ja taitavia näyttelijöitä. _ Niihin aikoihin kun toimintamme oli vilkkaampaa tapasi haalilla olla toimintaa jokaisella viikolla, lauantaisin oli "vanäianmaan" tanssit ja sunnuntaina oli näytösk^jpale ja väkeä oli avara sali aina täynnä joiituen siitä kun silloinen suomalainen siirtdais-väestö sopeutui paremmin yhteen kuin nykyään. Hyvä sopu ja yhteisymmärrys on poissa suomalaisten kes-osaa Vapaus lehti ovat esittäneet "suurta 1 k""desta, toimimme pieninä ja haja-suomalaisen siirtolaisväestön "lisinä joukkoina - vedamme en Sl untiin kuin sian jalat.- Nykyään on meidän järjestömme toiminta täällä lännellä melko hiljais-keskuudessa kuluneen viidenkymmenen vuoden aikana. Vapaus on opettanut meitä ymmärtämään maamme ,. , , politiikkaa, millä tavalla hallituksem- Johtuen se ainakin osaltaan kns- ONTARIO SUUNNITTELEE OMAKOTIEN AUTTAMISTA . Kauneimmat MUISTOJEN KUKAT «desmenneen ystävämme Einar Frantsin MUISTOLLE Hänen muistoaan kunnioittaen, Kaarina, Tommy, Elsie ja Tom Jokinen 20 Stanley Park Drive BellevlBe - Ontario ROMAANEJA Jotka kertovat: - sodan järkyttävästä tuhosta, inhimillisyydestä, rakkaudesta ja vihasta ^ C I I A R D W1UGHT ^ Musta poika 268 sivua r Hinta nid.Sl.2S ,• "Musta poika" kertoo kirjailijan oman tarinan siihen hetkeen .saakka, jolloin paljon kokenut nuorukainen astuu Junaan Jäjmatku-s-taa pohjoiseen Iöytäak.seen paikanau-ringos.< ia. Teos on havainnolUnen Ja terävä analyy.si n-aekerin .sielusta, ulkopuolelle. jaamLsen kammosta ja rajattomasta pelosta. Pohjasävy on Jukuttava, järkyttävä, .siinä on lämmintä inhimillisyyttä ja rakkautta, .sc on väkevii vetoomas oikeudunmukal-scn elämän puolesta.. rRANCOISE SAXiAN: Pidättekö Brah m sista 130 sivua - Hinta sid. $1.25 Francoise Sa^anin parilsilaisi*o-maani on maailmankuulun kirjailijattaren ennakkoluulotonta ky-nänjälkeä. Pariisi on täirian raas-ttalal. s>sn kolmiodraaman tau.stana: Parii.sin kadut, pehmeä varjoi.set bul«vardit, suurkaupungin yoelama sytay, taTvi ja kevät. Tilatkaa osoitteella: n • ..« BOX 69 SUDBIJBY. ONT. Toronto. - - Maakuntahallitus tutkii erästä suumvitelmaa, joka oikeuttaisi omakotitalojen puutteessa olevia Suur Toronton asukkaiden rakentamaan kotinsa maakunnalta vuokratuille alueil Ic eli tonteille. Suunnitelma toisi omankodin omistusoikeudet tuhansien perheitten varallisuuden ulottuville, vähentämällä vaadittua alasmaksua, joka tarvitaan taion ostossa. Tosiasiallisesti, suunnitelma tulisi poistamaan rakennustonttien maksut —r ennätysmäisen korkeat nykyään — alasmaksujen laskelmista. Esimerkiksi — ostettaessa $25.000 maksava talo laitakaupungilta — tar peellinen alasmaksu tulisi vähenemään enmemällä kuin puolella. Talousministeri Randall sanoi, että vuokraussuunnitelman ja muiden asuntohuoltoa koskevien toimenpiteiden tutkiskelu on menoillaan lainlaa-tijakunnassa ja siitä tullaan tiedoitta-maan julkisesti kuukauden tai kahden I uluessa. Tietolähteitten mukaisesti perustarkoitus on, että Ontario Housing Corporation ottaa lainan liittohallitukseni Central Mortgage and Housing Corporationilta ja sitten ostaa sopivia asuntoalueita eli maita. AINOASTAAN RAKENNUKSEN HINTA OHC tulee vuokraamaan maan kotien ostajille — säilyttäen maan omis tusoikeuden, Uusista kodeista maksettaisiin rakennusta yksinään. Ostaja tulLsi saa- i että pidätetyt ^olivat tamineet kor maan pitkä aikaisen vuokran maalle, " ~ ' " Belgialaisia on van^^ittu Kongossa j KInshasa. — Seitsemän huomat- j tavaa belgialaista liikemiestä ja j kongolainen senaattori, Gaston Diomi vangittiin täällä sen jälkeen kun paljastui eräs Kongoa vastaan tiirkoileltu taloudellinen vehkeily, tiedoitetliin hallituksen laholta maanantaina. Hallituksen taholta tiedoileltun. sanotaan 50—100 vuodeksi, ehkä etuoikeuden osta tontti jonain tämän vuokrasopimuksen aikana. Erääksi esimerkiksi otetaan halpa •imtainen talo laitakaupungilla. $25,000 arvoLsen talon tontin hinta olisi siinä $10,000 vaiheilla. Tällaisen vuokraussuunnitelman mukaan talon hinta olisi $15,000 eikä •«25,000. I Alasmaksu. joka nykjään on yli ; AsSUanista sähkÖä $S,000, putoaisi $4,000 vaiheille, ' Ostaja tietenkin joutuisi maksa maan maan arvosta korkoa maakunnalle, mutta yksi suositus olisi että korkotaso olisi hyvin alhainen, ehkä 3—4 prosenttia nykyisten kiinnityslai kcitfen belgialaisten finanssipiirien I ohjeitten mukaisesti, järjestäen; mustan pörssin kauppoja ja keräten varastoihinsa tärkeitä tuotteita. Hallituksen tiedonannossa sanottiin senaattori Diomin koettaneen taivuttaa erästä Kongon hallituksen ministeriä^ yhtymään heidän ryhmäänsä.. ; . . J H - Ottawa varoittaa uusia siirtolaisia Ottawa.; — Siirtolaisministeri I Jean Maichiind on varoittanut lu-! leviä siirtolaisia menemä.-it.'i Torontoon, Hamiltoiiiin. Wind.'ioriin Kitfheneriin ja Vancouveriin näissä kaupungeissa vallitsevan a.sunto. •• pulan vuoksi. Hän sanoo ministeriönsä stiojcie-i van suuripeihiM.siä ja pienituloisia : siirtolaisia, jotka tulevat maahan ilman takaajain turvaa, niillä vaikeuksilta, joita he saattavat kohdata, jos menevät kaupunkeihin, joissa asuntopula vallitsee. i me toimii kansan hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Vapaus on opettanut meitä näkemään asioita ja tapahtumia oikeassa valossa. Monelle suomalaiselle on tästä suu resta ja rikkaasta maasta tullut pysyväinen olinpaikka, etupäässä siksi kun täällä on työmiehen leipä sen- (j:än leveämpi kuin se oli Suomes- •sa. Vapauden palstoilla olemme saaneet lukea totuuksia jotka ovat avartaneet näköalojamme koko suureen maailmaan. Ilman tätä työläisien poliittisr i la äänenkannattajaa olisimme pimey-1 Ccntenilial: kabaretti dessä ja mi.stään tietämättömiä maa-i y^jjj.jjyygj.|j;K-j g pj-,:^ ilman tapahtumista. toista mitkä pitäisi yhteisen hjrvän vuoksi ratkaista j a lopettaa. Tämä on yleiskatsaukseni niistä vaikutteista mitä olen osakseni saanut suomalaisten kulttuuripyrinnöistä tääl lä Canadas.sa oloaikanani. Annan täy-dtn tunnustuksen Suomalaisen Järjestön ja Vapaus lehden työlle ja toimin^ nalle mitä ne ovat tehneet suomalaisen väestön hyväksi kuluneen viidenkymmenen vuoden aikana. - K.A.R. jo ensi syksynä nakorkojen ollessa 7'/4 prosentista 8'/^ prosenttiin. ' Lisäys osaston kokousraporttiin Vancouver; — GS.r:n Vancouverin osaston vuosikokousraportisla jäi mainitsematta se tärkeä tosiasia, että lainakirjaston hoitaja, Aino Koskinen on edelleen tehtävässä. Hän toivoo, että kirjoja lainattaisiin ja luettaisiin. Taava Maunus. Assuan, ~r- Assuanin padon rakennustyöt ovat sujuneet tähän mennessä hyvin ja A.ssuanin vesivoimalaitos ryhtyy tuottamaan sähköä kuluvan vuoden syksyllä, sanoi Yhdistyneen arabitasavallan pääministeri Soliman Sedki puhee-s-saan rakennustöiden alkamisen 7- vuotisjuhlassa. Juhlassa läsnä ollut Neuvostoliiton varapäämini.steri Mihail Jefre-mov ilmoitti puolestaan puheessaan että tänä vuonna otetaan käytäntöön ensimmäiset kolme 525,000 kilovvatin aggregaatian ja As.sua-nin sähkö alkaa virrata 900 km pitui.sta johtoa myöten Kairoon. KORJAUS Tiistaina, tammikuun 24. päivä julkaistussa "Vancouverin uuti- ' sf a'' otsikolla vari'r;tc(ussa uii- • (Istiedossa sanottiin^ että "Siiri 1 Pontanea kuoli täällä." jne. Nl-taen piti olla Siiri Puttonen. Virhe ei ole kirjeenvaihtajan, vaan ~ sen vanhan painovirhepaholaisen tekemä, jonka teoista vastaa lehden toimitus. Pahoittelemme valitettavasta kommelluksesta. Canadan Suomalainen Järjestö on tehnyt valtavan työn koote.^ssaan suomalaiset siirtolaiset siipiensä suojiin; opastanut ja ohjannut heitä toiminkaan edisiyksen ja sivistyksen puoles-. ta. Se on vaatinut paljon työtä ja. . hteisymmärry.stä viede.ssään kulituu-nioimiiiiaa etcenpärn. ."VliiisUin vielä hyvin sen ajan kun siiavuin tänne^ Ganadaan. Olin silloin nuori ja elämänhaluinen mies. Eivät, silloin surut ja huolet painaneet mie.1-. la. OtMV silloin kaikki vastaan h\anv-huulin. Suomalai.sen Järjestön ja V a - pau.sleliden välityksellä opin tunle iraan.tämän suuren ja rikkaan maan tapoja, scnelämä ja olosuhteista. V a - paus-lehden välityksellä opin kirjoiiia . maan tätä suloi.sta suomenkieltä. Suomalaisen Järjestön näyttämöllä. Vancouver. —- ('yuacjrr. vuotisjuhlan merkeissi o;: tine-kabarettitans>ii (. i l i l l a helniikuiMi i8. ' i l l a l l a . ll.vva i;!'.rj'.;'!.-ciij.ui-.; kello 7—10 ill-.il)"..fujaian n!k-?-; l e i i . Sisäanpii.isy et;!;!.;.!' ja (>\el'ia .S2..";o. 1 ei-vPii;i(!H np.iiUin:;^!! rattoisasta tilaisumicst^i. 1. Port Arlburin kuulumisia Port Arthur.' • . J ä ; v i ('iijKia. ^ ; -ä hyvin / tunnettu' , kansalaisemme..' Vester, Koivuranta, ; joka on osallistunut CS.J:n ja osuusliikkeen .sen valistus ja kuhtuuritila'isuuksissa ! toimintaan on saanut sydänkoh- .-ain kosketuksen uuteen elämään ja I tauksen ja on nyt osittain halvaan-kulttuuririentoihin; niissä käydes.säni i t"""t Lappesta hiljan kaupunkiin opin tuntemaan työläisten elämää ja I muuttanut Koivuranta on nyt sai-niiden harrastuksia laajemmassa mit- '"aalassa hoidettavana. ti:kaavassa kuin mitä olin nähnyt Suo Mrs. Koivurannalle suoritettiin T-f-ssä, leikkaus St. Josephin sairaalassa. Suomalaisen Järje.stön työtä ja toi- Ystävät toivottavat täydellistä toimintaa ei voi kukaan rehellinen tvö- pumista. - r A. T. H. H E L K \ T .\ K V \ \ \ EN I8B7 i 1987 Canadan historiaa Onnellinen soturi: .New York Yankees base-ball-jcukkueen lyöjä Mickey Manlle "kruunataan" "Onnelliseksi Soturiksi Oklahomasta" nimiseksi, intiaanipäälliköksi eräässä erikoisessa päivänistilaJsuudessa Tulsassa, Oklahomassa. "Kruunausscremonian" suori kielellään Chief-Robe Hiiht. "Tämä tuntuu minusta yhdeltä Casey Stenfialinclubhou.se-k-okoukseltä," huomautti Mantle. (Jatkoa) : 24. OSA Alusta alkaen Englanti ja Ranska seurasivat toistensa, kauppa- ja siirtola-yhdistyksiä vihamielisellä kateudella. Nämä kaksi suurta valtaa olivat vuosisatoja kilpailleet E3uroopan herruudesta; monia verisiä taisteluja käyneet ja tämä sama kilpailu jatkui koko Pohjois-Amerikan mantereella, jossa aloitettiin molempien kansojen siirtola-asutuksia, kauppakeskuksia ja maanviljelystä. Kiihkeimmät sodat käytiin rajoista ja maan omistuk-scsta, sillä u.seissa tapauksis.sa molemmat olivat linnoittaneet ja valloittaneet samoja seutuja. St. Lawrence laak.so,ssa Ranskan ja Englannin rajamaat kulkivat rinnakkain ju paikoitellen toistensa oleellisten rajojen ylikin, joka johti verisiin kaha-koihin kiistanalaisista maista. Englanti piti omistusoikeuden koko Mississippi-laaksoon, .suurista järvistä Mexicon lahteen saakka, koska englantilaiset olivat olleet siellä ensimmäisiä löytöretkeilijöitä, ja kuninkaallinen lupakirja oli annettu liikeyhtiöille omistaa maat "rannasta rantaan", vaikka ei vielä tiedetty, kuinka kaukana toinen ranta on. Canadan maantiede ei ollut silloin vielä selvä, mutta kuitenkin tiedettiin, että Missis-sippistä länteen on suuret miltaamallomat ja arvokkaat maat. Ranska myöskin, vaati näihin maihin yksinvaltaista oikeutta, olihan monta löytöretkeilijää, kuten Joliet ja LaSalle kartoittaneet laajat alat, perustaneet kauppakeskuksia ja rakentaneet linnoituksia. Iljmskanjiallitukson suunnitelmiin kuuluikin, yhdistää Quebecin, kartanot ja kaupat yhdeksi .suureTcsi alu.smaaksi kalliovuoriin ja Mexicon lahteen saakka, joka suunnitelma toteutuikin vuonna 17.50, jolloin Ranskan valta Amerikan mantereella oli kukoLstukscssaan. Mutta ennenkuin Pohjois-Amerikan herruus lopulta .selvitettiin, käytiin neljä veristä sotaa, joLsta kaikkein eniten joutuivat kärsi- - mään maan alkuasukkaat ja siirtokansa. Kilpailu turkiskaupassa oli toinen kateuden .s.v.v. Englantilaiset koettivat kaikilla keinoilla kääntää intiaanien lijkeviiihdon Brittiläisiin keskuksiin. Koska öli huöniätiu, että intiaanit päihtyivät helposti valkoisen miehen " t u l i v e d e s t ä " , englantilaiset kaup- , piäat lahjoivat heitä rommilla, kun taas ranskalaiset luottivat brandyn vetovoimaan. Tulos oli aina sama, heimojen turmeltuminen ja kauppiaiden rikastuminen, ja koska halvempaa rommia sai siiu-remman määrän majavan nahasta, kääntyivät monet heimot Brittiläisten keskuksiin, ja tästä olikin heidän tuottoisan kaupankäyntinsä salaisuus. Seitsemännentoista vuosisadan alkupuolella Englanti voitti kaikki Newfoundlandin suuret kalastusalueet, ja kan"kuningas Charles II, vuonna 1670 antoi lahjaksi brittiläiselle yhtiölle, Hudson Bay Gompanialle lahden maa-alueet, sen aikainen tunnettu Canada oli suurelta osalta Englannin näennäisen omistuksen alainen. Kuninkaallinen lupakirja määräsi yhtiölle kaikki meret, lahdet, joet, salmet, järvet, jotka jollakin tavalla ovat yhteydessä Hudsonin lahteen, kaikki maat näiden vesistöjen ympärillä, yksinoikeus kaikkeen kalastukseen ja kaupankäyntiin, mineraaleihin ja metsiin. Oleellisesti yhtiön omistajat olivat tämän maa-alueen feodaalisia herroja, alueen joka oli pinta-alaltaan yhtä suuri kuin koko Eurooppa; Heille myös annettiin lupa rakentaa linnoja, siirtolayhdistyksiä. hallita alueen alkuasukkaita, säätää lakeja ja panna ne täytäntöön. Yhtiön sääntöihin kuului kohdella alkuasukkaita oikeudenmukaisesti, maksaa nahoista kunnollinen hinta, nostaa heidän elintasoaan ja suojella heitä ranskalaisilta, joita sääntöjä noudatettiin aina kuvernöörin mielen mukaisesti, sillä tämänkin yhtiön historia on täynnä riistoa ja väkivaltaa. Turkisliike oh Uuden Ranskan talouden avain, se oli ollut alusta lahtien vaikuttavin voima löyt«i-retkeilijöille, ja juuri nänvi samat alueet Hanskan kuningas oli 43 vuolta aikaisemmin myöntänyt Montrealin yhtiölle. Kotimaasta läiiclelliin solavoi mia .ja laivastoja ajamaan tunjieUelijat pois, lo^;;:! onnisluivatkin väliaikaisc.sti. Viioniv K!;",' !-.f>").i;- retkikunta De Troyen johdolla valio;lti knlmc l " k ; . kohtaa, MooseFaetory. .Forl lUilierl i:i J-oi i . \I1'.;MIV, Joista johtivat-ryöstöretkiä toisiin linn.-ikkeismi. Viimeinen linnoitus, Fort Nol.soii. :iontiM kalaisten haltuun vuonna ]6J)4. Se oli b n l t i l a T - l c i i: siuirin kauppakeskus. l{an;jka liallil.sr iiaila yldci; san vuoUa. vaikka Englanti ! a h c l l i ; i s i ' i i a . M i t : i l i !; voja ranskalaisia vastaan. Linnojen onustu.s vaih-. teli vuosittain puolesta toiseen, mutta va.stii v. !7i;} E n a ia n t i s a i ' t n k a isin kok o a 1 ii c; o n 1111 cl s o 11 i ti 1 a h - della, ja on siitä päivästii saakka siiilyiliinyt Omis-tusoikeutonKa. Pienempiä kahakoita oli jaikiivasti, sillä rans-' kalaiset, maajoukot rohkoasti kulkivat crämet.sien. halki,. hävitliv.äl yksiiiäi.siä k;uippakcskuksia ja tekivät salaliittoja intiaanien, kanssa, lahjomalla, heitä "tulivedellä". Monet oiinistunpet ryöstöretket poh-, jöiso.ssa rohkaisivat Ranskan voittokulkua etelään. :,. ••.'(Jatkuu>-'V iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiio^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-01-31-03