Vapaus, December 18, 1954

              m
m-
1
i i
1 ^
i i
p j
p
••.*i?vvv I:'
i l
Iv.-:
vt?"'
/ « i i ;
III»
i ii
Sivu 2 Lauantaina, jouluk, 18 p. Saturday, Dee, 18,1954
VAPAUS T^Kplumes: St». Office OS. 4HI264
EdHoriaJ Office OS. 4*4269. Manager Asmi B(lltoFW.Eklimd.aWUng
addreflt: Box ^;.Sadbttfy, ODterlo.
,3fiiMud 2907..6, 1917., AOOuatzed
M iecoDd daai jnatt bf iSa» Post
;<MEfl^ Dq>artiiient, Ottawa. Pub-
''Uduiil' ^ tunee ' we£ld]r:' ^Rttsdajv
llunvdaTB axid'8aturd8j«b7fV^
.PjUdlBblDg Company Ltd. » t 100-102
a m 8t. W., Baäbaij, Onit, Gouds.
Adyerttolng rate» :aiK)a 1 ^
TtendBtlon iree of cbaige. '
13LAn6B!Z9NAT:
CaxuOtMUi " t H b 100 0 kfc ILTB
t kk. SL29
TbdyaraHolfiM: l vk. aoo 6 kk. 4.80
soaaieai» ^ i tk. am e kk. «.TO
^Kuolema on syniiiii palkka'^
f-
Vaikka tarkoituksemme ei olekaan nyt syventyä Ison kirjan teks-
OUnj suosittelemme kuitenkin Torontossa ilmestyvän suomenkielisen,
e mutta'etnertkkalaismielisen • lehden toimitukselle otsikoksi lainatuti'
lausunnon sikäläisten kunnallisasiain suhteen.
-jT* SeliQfksfenä niille tuhansille maaraniehillemme, jotka eivät v a i -
f väUdtJT'ftikinittua amet^kkalais-sotamielistä lehteä Jukmaan voimme
; mainita,* että Vapaa Sana on hekumoinut synnissä/yhdessä toronto-laisten
porvarien kanssa siitä kun suurin osa Toronton suomalaisten ^
h; y/ialikoimtean tukemista työväenehdokkaistajäi^
i pidetyissä kunnallisvaaleissa (valitsematta. ' ' , ^
• No, ilonsa olkoon selkä porvareilla että muuten vainsellaisUla!
• Huonoin' puoli asiasta on V a i n se,' että torontolaiset kotienomis;
^^r4ajat ja muut veronmaksajat joutuvat maksamaan tämänkin tloittelun
riaskut'aivan yhtä varmasti kuin he joutuvat maksaimaan mr, Lam-
> J u r t i n ja;niuiden^kaupunginisienjhotelli-, TUO :
21 muut laskut' hiin Royal York hotellissa kuin muissakin kestitys-
J {Rikoissa. • ^
^ - « ~ • .
' i .Toisaalta Vapaa Sanan tilaajat ja lukijat voivat kuitenkin loh-
1 itutella itseään sillä; että heidän ''oma" äänenkannattajansa on v i i -
-'«-mekslkuluneitten vuosien aikana tehnyt kaikkensa työväenehdokkai-
'* ^ n valitsemisen ehkäisemiseksi Torontossa j a sellaisten "hjrvien"
'2 porvarien valitsemisen hyväksi, jotka huolehtivat siitä, että kotien-
:,|ömistajain j a muiden pien «veromaksut kohoavat jatkuvasti.
% , Tutustukaamme nyt viimelsempiin tapahtumiin Torontossa, mitä •
> on kaiken hyvyyden esikuvaksi sanottu.
t c: ' Tuskin oli vjelä painomuste kuivunut porvarien j a muuten vain
ilafiflllaisten lehtien ^palstoina, missä ilakoitiin työväenehdokkaidenv^
ZSSCppion ja Suuren Rahan vaalivoiton >johdosta, 'kun torontolaisille
'"'kotienomistaljille j a jnuille veronmaksajille tiedoitettiin, .että "kau­pungin
vesimaksut nousevat 15 prosentilla vuoden alusta alkaen."
Yksityiskohtaisemmin mainittua "ilosanomaa" selittäen eräs toronto-
;? lainen päivälehti kertoi vii
' herkkäuskoisuudelle ilkkuen: "(Pormestari Saunders sanoi eilen illalla,
e^a kaupungin 134,000 asunto-, lirke- ja teollisuuslaitosta joutuu
maksamaan 15 prosenttia e
lukien v. 1954". Edelleen mainitussa uutistiedossa kerrotaan, että
tämä vesimaksun korotus aiheuttaa noin $r,5(>^
takin yksikköä kohti. , , ' t ' >
Vaikka myönnetäänkin, että kahden dollarin lisämeno'on huo­mattava
lisätaakka ennestään korkeiden verojen alla huokaaville
. toi^ontolaisille ja erikoisesti Toronton työttömille, niin näin joulun
_ aika, jolloin rentoudutaan rahojenkin "käytössä, voitaneen sanoa, että
- "pieniä ovat silakat suolakaloiksi.!;! . * '
' ' Juuri näin' ovat ilmeisesti ajatelleet ne torontolaiset hyvät por-väritkin,
koslwrhe,tiedoittivat samallakertaa, eli viime tiistaina, e
h^idH'tarkoitiilc5eilaän ön-kiristää muullakin tavalla sikäläisten veron-
' inäksajäin.nälkävyötä. Toronton iMetron eli suurkaupungin tarkoi-tus
on vaatia Ontarion maakuntahallitusta te!kemään verotuslakeibin
;sel]aineh>muutos, että i yhden perheen; a^^
i vuokralairiöit' yhdessä
sellaisessa huoneesSas mitä eivät omistajat aivan välttämättä tarvitse.
ISi!5^';'I'äiP4^ Siten saadaan :'kaupungille;
iHopeästi tarvittavia lisätuloja — tarvitsematta tapella isoisten kans-f
s a . 'Sitäpaitsi,vkun^^^^^ huo-
• neitaan eivätkä ota "ahvuokralaisia",^^^k
1 voidaan säilyttää pientuloisten Ja muiden pikkuihmislen kannetta-
S vaksi, joillajon pienet tulot, suuret 'kiintermistövelkamaksut j a ennes-
* täänkin kohtuuttoman feprkeat veromenot. *
5 Tällaisia "joululahjoja" ovat Toronton hyvät .ja viisaat porvarit
rtoronfolaisillekotienomistajille ja muille pikkueläjille lupailleet, mut-f
ia, tuten sanottu, sikäläisen Vapaa Sanan tilaajat j a lukijat voivat
E kuitenkin lohduttaa itseään sillä, että heidän "oma" äänenkannat-
I tajansa on mahtiporltisesti auttanut asiain kehitystä tähän ihanaan
I lopputulolcseen!
9
i
Ne autovakuutusihaksut
Viime keskiviikkona: tiedoitettiin radioitse, että autovakuutusten
j ma'ksuja on vähän alennettu Torontossa^ -mutta korotettu Pöhjoisr
I Ontariossa. - Selitykseksi annettiin tässä yhteydessä s PoKjois-i
Ontarion asukkaita rangaistaan siitä kun heidän käytettävissään on
$ huonommat tiet kuin Torontossa; vähemmän rautateiden y l i - : ja ali-
I ikäytäviä ja enemmän tasaylikäytäviä kuin Torontossa, huonoimmin
5 päällystettyjä ja enemmän kapeita j a mutkaisia karjapolkuja, mitä
* on käytettävä maanteiden asemesta, kuin Torontossa, sekä yleensä
I huononmiat .sääsubteet jotka talvella ja kelirikon aikana pitävät tiet
a
9
•f
*
«
>
sellaisessa kunnossa ettei helikopteritkaan selviydy niistä vaurioitta.
On siinä syjftä ^kerraksi, miksi PoHJois-Ontarion asukkaiden auto-vakuutusmaksuja
pitää korottaa! .
Totta puhuen, näitä perusteluja e^
vaisesti, vaan sensijaan se ilmoitettiin, että Pohjois-Ontarion auto-vakuutusmaksuj^
korotetaan sen vudksi kun auto-onnettomuudet ovat
siellä lisäänt3meet. Mutta kuten lapsetkin tietävät, auto-onnetto­muudet
lisääntyvät Pohjois-Ontariossa: juuri niiden seikkojen vuoksi,
mistä tämän kirjoituksen alussa sanotaan.
. Luulisi,-^että huonot tiet, hengenvaaralliset rautateiden tasakäy-v
tävät j a muut sdlaiset.seikat, epäedullisista, sääsuhtdstä puhumat-^,
takaan, kiittäisivät Pohjois-Ontarion autoilijain rangaistukseksi -rr:
mutta näyttää kuitenkin siltä, että niiden lisäksi on suostuttava vielä;
jatkuvasti kohoavien vakuutusmaksujen suorittamiseen;-
Sivumennen sanoen voidaan myös todeta, että samalla kun Poh-
^ ijois-Ontarion autoilijan vakuutusmaksuja korotettiin,- alennettiin l i i -
« -kelaiJtosten omistamien moottoriajoneuvojen vakuutusmaksuja.
* Yleisenä käsityksenä on, että liikelaitosten käytettävissä on
suhteellisesti paijon ajoneuvoja ja niiden vakuutusmaksujen alenta-!
minen aiheuttaa siis sievoisen summan sille pikkniselle ihmisryh­mälle,
joka nämä liikelaitokset omistaa. « *
' Toisin sanoen, yksit3riset autdjen omistaiÄt joutuvat korotettujen
vakuutusmaksujensa muodossa maksamaan myös ne Jisäetubuudet,;
mitä liikelaitosten omistajat saavat ajqueuvojensa vakuutusmaksujen
alentamisesta.
Hyvin ovat siis pullat uunisi^; eivät pala eivätkä paistu.
V , ; Onko sitten ihme vaikka tavallisen kansan keskuudessa On kehit­tymässä
ajatus, että kaikki vakuutuslaitokset ovat suorittaneet riittä-
S' vänVkauan. tavallistien ihmisten omaisuuksien "pakkoluoviittamista",
« jotta,nyt olisi jo aika, ottaa koko laitokset yhteiskunnan-lu^un
I: siten, että vakuutusmaksujen taksat voitaisiin määritellä kansan mak-;
KifsyfflyisH ja
vastauksia
Kysymys: Miteä on laillinen korko
Canadassa inm lainaan rahaa eräältä:
tuttavaltani?,— Vapauden tilaaja.
Vastatts; k u n on kysymyksessä
kahden yksityishenkilön./välinen ra­han^
lainaaminen Canadassa,;^eiv eitä:
varten ole jnitään korkoraja». Mutta
Jos joku arvelee jjbutuneen^a/änaksa-maan
kohtuutonta flEorkoa.vol.hän
-Jättää asian'oikeuden ratkaistavaksi
siten, että Jättää velan Jakoromniak-samatta,
Jonka Johdosta oikeus saat­taa
.ratkaista > mikä^ ,on koäituullinen
korko. Jbs lainan saajan käsitetään
tunteneen ikorkoasiatJaLon siltä huo­limatta
maksanut kohtuutonta kor­koa
el foän «voi saada takaisin mitään^
/maksamastaan kohtuuttomasta,: ko­rosta.
. vJosTvelkakiPjassa tai muussa lainaa
koskevassa asiaklrjassaa! (kuitti, kir­je
tms.) ei mainita mitään siitä mi­ten
suuri korko lainasta on makset-.
tava niin siinä tapauksessa on korko
viisi prosenttia.
Pankeilla on oikeus, periä lainoista
6^12 prosenttiin saakka, animatti-lainaajiUa
(ellei heitä ole rekiste­röity)
12 prosenttiin Ja erikoisilla pik-iulainaajilla
aina 24 prosenttiin
saakl^ (kaksi prosenttia kuukau­dessa).
Kirj. B. Gurov
TröTTÖMYYSVAKCUTUKSESTA
••»[ysymys: Minun.o
myy'bvakuutuksen. saantiin päättyi lo­kakuun
aikana, enkä ole sen Jälkeen
saanut vakuutusta.. Onko minulla
oikeus saada vakuutusta uudelleen. Ja
Jos niin koska? — Lukija.
vastaus: Erikoista hätätilavakuu-tusta
maksetaan kunkin vuoden tam-mlk.
1 Ja huhtlk. 15 päivien välise­nä
aikana sellaln:ile työttömille hen­kilölle,
Joiden oikeus tavallisen va-kutuksen
saantiin on päättynyt viime
maallsk. 31 päivän jälkeen tai joilla
on mainitun päivän jälkeen vähin­tään
90 pälr/än maksut vakuutuskir­jassaan.
TUtä hätätllavakuutusta
maksetaan ainoastaan noin 80 pro­senttia
tavallisista taksoista, Työt-tömyysivakuutustoimistoata
voitte saa­da
erikoisen lentokitjasenCUIC 685B),
Joka käsittelee tätä hätätflavakuu-tusta
yilcsityiskohtalsemmin; Kehol­tamme
teitä ennen^ vuoden loppua te-,
kemään anomuksen tämän vakuutuk­sen
saannista.
Mitä muut sanovat
P U H V U S O T A T A l l V E T E H T A I -
LIJAIN TOIVOMUKSISTA
hcwer viitoitti tänä'än uuden puolus-tusohjelman
. . .. samalla kertaa val­mistuen
pitkäaikaisen vedon ehkä
50-<vuotisen , aseellisen jännltystllan-teen
varalta maailmassa . . .
i New York Timesin kirjeenvaih­taja
W. H. Lawrence, Joulu­kuun
15, p:n uutlstledossaan
1934.
JOULUKALKKUNAN ASEMESTA
SOPPAJONOON
Työttömyys ori lisääntynyt Cana­dan
suurimmissa keskukslfaa »verrat­tuna
vuosi sitten vallinneeseen tllan-tesseen
. ; . Täkäläiset huoltoviran­omaiset
sanovat, että he; horjuvat
"miltei voimamme ylittävän'' painon
alla työttömyystUanteen, käsitte­lyssä.
Soppakeittiöt toimivat täydellä
voimalla . . . —
_ Globe • and Mall-lehden uutis-tieto
Torontosta, «joulukuun 16.
pnä l954.
Kiinan laillisten oikeuksien'|)alaut-taminen
Y^hityneiden i (Kansaanmtien
Järjestössä-on^nylgrajankansainvälis-^
ten suhteiden eräs ajankoditaifitn teh­tävä.
-Tämä kysymys vetää^ puoleen­sa
maailman miteJäaJIropienyhteisr^^
kuntäpiirien huomiota,;jotka: sitovat,
tämän:kysymyksen kansainvälisen-
Jännittyneisyyden edelleen lieventä-mlstehtavän
ratkaisuun. " '
KUnankaiisan 'vihoin
vieläkin houresuunnitelmia* kansan-vastaisen
valtakomennon palauttami­sesta
Kiinan: maankamaralle"' pitäen
tässä tarkoituksessa väkivaltaisesti
käsissään Kiinalle kuuluvaa Talwanin
saarta; Ja ruokkien S t o n e pesiytyneitä
kuomtotangllalslavrosvolaumoja;;: Sar{
maa tarkoitusta palvelee myöskin Y h ­dysvaltojen
harjoittama Kiinan ta-loudelltoen
saarto.* Asettaen «steitä
Kiinan kansantasavallan laillisten oir
keukslen- palauttamiselle YK:ssa Yh-.
dysvältojen hallitsevat piirit luulevat
että tällaisen? tilanteen; vallitessa nii­den
on : -helpompi toteuttaa f'k:^lmän
fiodan" politiikkaa. Ne pelkäävät K i i ­nan-
vapaan kansan edustajain ääntä
eivätkä taiido Y K : 6 s a menettää mille
kuuliaisia - tshiankaishekkllälsiäkäs-kyläisiään.
; Yhdysvaltojen y diplomaa­tit
eivät ole sattumalta ponnistelleet
niin paljon estääkseen kysymyksen
käsltelyn Y K r n Yleiskokouksen IX
sessiassa- Kiinan V kansantasavallan
laillisten olket^lea .txmnustamlsesta
YK.-ssa. Tällainen polltUkka el ole
vain Kiinan kansan laillisten; oikeuk­sien
polkemista ja Y K :n tärkeimpien
periaatteiden huutavaa rikkomista,
vaan se on myöskin Kiinan riippu­mattoman
ja tasa-arvoisen olemassa­olon
kieltämistä. Kaikki tämä on
sellaisten ihmisten taantumuksellista
utopiaa, Jotka elävät viime vuosisadan
käsitysten vallassa ija jotka ovaimer
nettäneet kaiken reaalisuuden tun­non,
• Todellisuus on katkerasti pettänyt
Ja pettää^edeileenkin Kiinan kansan­tasavallan;
kaikkien salaisten .sekä
Julkisten vihollisten toiveet, piemas-saolonsa
viidefi- ;^oden aikana Kiina
on lujittanut taloudellisen asemansa
ijä kansainvälisen: arvovaltansa. Tar
loudellisesta saarrosta - ^Miölitiifatta
Kiinan kansa pani Neuvostoliiton,
kansandemokratian, maiden ;ja;>kaikr
kien edistyksellisten voimien ivilplttör'
mällä tuella' kansantaloutensa inirxr
toon Jo vuoden 1952 loppuim mennes­sä,
^yt, kun Kiinan kansantasavalta
onikääntynyt sosialistisenjteolllstaml-
(senVtielle;, sen .^lllsuustuotantovon^
lyUttänyt-sodanedellfseni^imtanto
huMxiat^vasti.,,,) Huomattavia, oy,at,
l^iinan;jm^talouclm^8aa^
naisesta.-nälän rasittamasta';m?!^
Kiina on .muuttunut maa^.; joka/rvle
eltotaij^kkelta j^auihto 1 ^
nan v kansalUstalQUden nopeaa: kasvua
kuvastaa kirkkaasti s^:;.ulkomaap-
•kaupan. kastvu vuojma ;:1953^> K ^
tuonti ja vienti kasvoiV:Vuqteen. 1952
verraten 36 lprosentilla;>mutta.:<\ruot;een
1936 verraten.— 357 prosentilla.*
Viime vuosien tapahtumat osoitta
vat inyöskin, kuinka: paljon on kasva­nut
Kiinan kansantasavallan. :kan-r
sainvällnen .arvovalta! ' Jo • olemassa^
olonsa alkupäivinä KUnankans^ntar:
savalta (julisti, että ulkopolitiikas­saan:
;se~ tulee cjärkähtämä
puolustamaan rauhaa; j a kansojen
turvallisuutta. :-Ja sen se on todista­nut
(teoillaan: ;^Kilnan kansa on ra­kentanut
' suhteensa: muihin maihin
yhteistyön,, rauhan ja kansallisen s u r"
. vereenisuuden, kunnioituksen ;periaat-tpille.;:.
Kiinan ' kansantasavalta on
.diplomaattisissa siihtelssa taikka parr.
haillaanr;solmll mitä.25 maan:kanssa
ja iliikeyhteyksissä-: on vielä monen
' ma*an kanssa;: Kiinan hallitus Ja po­liittinen
konsultatlivmen kansanneu-^:
v o s t O i O n vahvistanut lain,; joka;kiel-,
tää sotapropagandan: harjoittamisen.
: Suurena^: kansainvälisenä;^tapahtu­mana,
joka- osoittaa- Kiinan kansan-
' tasavallan kansinvällsen: arvovallan
kasnoiaiija sen rauhanomaisen ulko-r
politiikan suotuisaa vaikutusta, olivat
Tschou' (En-^lata äskettäiset Neuvotte­lut
' Delhissä ja 1 Rangoonlssa, sekä
myöskinNehrun käyntlKlinassa.Kii­nan
-arvovalta .Aasian, maiden : kes-,;
kuudessa el ole koskaan ollut nlto
suuri kuin nykyään, - Erikoisen voi­makkaan
vaikutuksen Aasian. maUiln
tekee.^suiu-en Kiinan :rauhantaht(}l-nen
•. ulkoFolitilkka. Kiinan kansan-:
tasavallan,;Intian: ja Burman :lhalli-i
tustenvUsl periaatetta rauihanomal-sesta-;
olemassolosta ja yhtelstj-Östä--
eivät; ole'sattumalta saaneet Aasias-:-
sa niin laajaa kännätystä,
.Nämä periaatteet voisivat kelvata
suhteiden pohjaksi el,valn;'Kiinan ja
Intian välillä, vaan muidenkin mai­den
välillä. Niihin sisältyy vllsl seu­raavaa
asettamusta:' : -1, Alueellisen,
kokonaisuuden''v;jk"'sirvereenlsuuden
keskinäinen' kunnioitus; 2. Hyö^äär
mättömyys; sl Puuttumattomuus tois­tensa
.dsälsito asiolbin; 4. Tasa-ar-volfuus
Ja kediinätoen hyöty; 5. Raiir
Ihanömainen-T^^
rT|Gx;hou-En-|aln; neuvottelut Delhissä
LABOURISTIT VAATIVAT
EPÄLUOTTAMUSLAUSEEN
ANTOA CHURGH8LL1LLE
yi
Lontoo.' —' ;Oh>urohillln hallitus
Sosdemit vastustavat
k-puoiueeri lait-tomuuslianketta
BeiOin. — Adenauerin hallituksen
aloittama , oikeudenkäynti' Karlsru­hessa
Saksan kommunistiasn puo­lueen''
laittomaksi (julistamiseksi, on
nostattanut Saksassa voimakkaan
mielipiteen näitä hankkeita ivastaan
myös kommunistisen puolueen ulko­puolella.
Varsinkin iiseat sosialidemo­kraatit
vastuatavat'aktiivisesti liitto­hallituksen
suunnitelmia. He eivät
ole unohtaneet, että Hitler.alolttl ai­van
samalla tavoin, nimittäin kom­munistipuolueen
toiminnan kieltä­misellä.
Niinpä suuressa Kohlscheldin kun­nassa
lähellä Aachenia 10 sosialide­mokraattista
johtajaa ääneste val­tuustossa
yhdessä kommunlatlen
kanssa suunniteltua.- kliiltoa vastaa n.
Äänestys kysymyksestä: "Kuka on
Saksan kommunistisen pitolueen kiel­tämistä
vastaan Ja kuka sen puoles­ta?
•• ffjoritettiln sosialidemokraattien
aloitteesta. Kristillisdemo!traattiset
valtuutetut yritti^t • estää äänestyk­sen;
Ja kim se kuitenkin suoritettiin,
kieltäytyivät he äänestämästä. •:
Kommunistisen -puolueen' keskus­komitea
on pyytänyt Jutun lykkää­mistä
kunnes neljänvallankorjferens-si,
tJohon osalUstuia! myös Saksan mo^
lempien osien edustajat, kokoontuisi
päättämään Saksan yhdistämisestä
yleissaksalaisten, vapaiden / vaalien
pofcöalta. Tällaiset vaalit. Joita myös
länsivallat sanon'at haluavansa, eivät
kuitenkaan ole ajateltavissa,
voitti viikko: sitten:'äänestyksen, joka
koski työväenpuolueen epäluottamus-lausealoitetta,.
äänimäärin 300—267;
Aloitteessa, vältettiin hallituksen toi­mineen
Illan hitaasti vetypommlvaa-ran
suhteen. • >.
; Keskustelim • aloitti ent., kansatn-yhteisömtoisteri
PhlUp Noel 'Barker
huomauttaen, että alahuone oli viime
keväänä yksimielisesti hyväksynyt
päätöslauselman^ jonka mukaan hal>
lituksen tulisi viipymättä tefhdä aloite
jOhjiurchilllni: Eisenhowerin" Ja iMalen-kcvln
-välisen kokouksen aikaansaa­miseksi.
'Hallitus hyväk^^
lauselman slim wauksellai että hai-litxis
määrää ajankohdan. -Noel Ba-.
kerin mielestä hallitus el ollut osolt-^
tanut, riittävää vilpittömyyttä Eng­lannin
kansaa kohtaan joukkotuho-,
aseiden - vaaraan nähden. Puhujan
mielestä halUtuksen pitäisi esittää
laaja-aseistariisumisohjelma kansain­yhteisön
pääministerien tammikuussa
pidettävässä konferenssissa;
(Ulkoministeri Eden Ilmoitti, että
kansalnybtelsön konferenssi tulee
keskustelemaan aseistarlisumiskysy-mystä.
Hänenmlelestäärl hallituksen
ja Y K : n aseistarllsumlsvallokm^n
ehdotukset antoivat . selvän ; kiivan
"mahdollisesta aseistariisumlsohjel-masta".
Eden kertoi edelleen Engr
lännin pyytäneen, mainittua Y K - n
valiokimtaa kokoontumaaru ja toivoi,
että kokous tapahtuisi ihiljaisuudeasa
Lontoossa, jotta hallitus voisi seii
tuloksesta päättää, voiko jokin yaltlo
tai 'Valtioryhmä ehdottaa täydellistä
Ohjattavia raketti*
pontmeja ,käytäntöön
Yhdysvalloissa
WasIilngton. Tamätt kaupungin
läheisyyteen on rakennettu 16 • sei--
laista : älmapuolustusketiTsusta, jotka
kykenevät ampumaan sellaisia ohjat­tavia
rakettipommeja mitkä kykene­vät,
kohoamaan 20 mallin korkeuteen
Ja kulkemaan 1,500 mailin tunttoo^
peudella. Kaiken lisäksi väitet|i&n
näiden ohjattavien pommien kyke­nevän
löytämään maalitaulunsa vaik­ka
sellaisena olisi kaikkein nopein
njikyään valmistettavista lentoko­neista.
TäUalsIa Nike-pommikeskuk-sla
sanotaan rakennettavan .kaik­kiaan
noin 35 .tnurlmman kaupungin
ympäristöön. . ' „ .> ,
munlstlnen puolue kielletään-Jarslltä-sUten
riistetään oikeus osallistua vas^
sopimusta. Jos tulos on rohkaiseva,
olemme varmasti Oialukkälta harkit­semaan:
edell^ vaadittuja neuvottelu­ja.
• Eden sanoi.
" - i - 'Neuvotteluja voitaneen käydä
neljän' vallan konferenssin puitteissa,
kuten huomautetaan länsivaltojen
vHmekfil» Neuvostoliitolle antamassa
nootissa Saksan - j a . Itävallan kysy-.
myksestä,'^en jatkoi; Pariisln-sopl-möksen
ratifioinnin jälkeen "mahdol­lisuudet
neuvotteluihin Neuvostolii-
•toni kanssa saattavat näyttää valoi-semminllta
kuin nyt".
ja'; Bangoonissa j a Ndirun neuvotte­l
i t t e . Pekingissä ovat antaneet Järke­ville
poliitikoille . mahdollisuuden
;^äästäi vielä kerran varmuuteen siitä,
ettei ;Aasian ^ky^miyksiä; voida ' rat­kaista
Aasian kansojen selän taka­na,
ilman?; Kiinan : osanottoa,; ilman
sitä, että sen lailliset;edustajat;otta-'
vat palleansa YK:ssa.
: Liike Kiinan'^kan8antasavallan kan­sainvälisten,
suurvaltaolkeukslen tun­nustamisen;
.puolesta;; ons m
laajaksi/kansainväliseksi kampanjak­si,
johon,osallistuu satoja miljoonia
ihmisiä. Erilaisten polUttisten näkö­kantojen
edustajat Euroopan;; Aasian
ja Amerikan maissa näkevät hyvin,
ettäitämän Aasian, suurimman maan-osallistumisella
Y K n toimintaan olisi
suuri merkitys rauhan kobtaloon s i ­dottujen
kysymysten ratkaisulle. Esi­merkiksijugoslavialainen:
iViesnlk''
lehti hiljattain -kirjoitti, että "Kiinan
ky^Tnyksen poisjättäaninen tänä
vuonna Yleiskokouksen työlistasta'on
puolustettavissa .vähemmän; kuiri a i/
kaisemmin;:sillä kahden viime; sesslan
välisenä aikana sattuneet tapahtu­mat
ovat vosolttaneet. ettei Pektogln
halitusta voida. Jättää?; huomioonotta­matta,
.jos ;jhalutaan# saadas aikaan
myönteisiä tuloksia Aasian polUttlsesr
sa tilanteessa, i.Sitä osoittaa parhair
ten Geneven;konferenssi".; Kuvaava
on siinä suhteessa myöskin ruotsalalr
sen "Mortgontldnlngen".- lehden lau­sunto
lokakuun 24 "^päivältä. "Sitä,
ettel'.Kllnaiv suuri valtakunta", kir­joittaa
lehti, «'ole edustettima Y K :ssai
me emme voi arvioida miksikään
muuksi kuin eseeksi kansainvälisen-jäimlttynelsyyden
lieventämisen tlel-^;;
lä."
•Erikoisen ankaran tuomion Yhdys­valtojen
politllldiaKltoan laillisten
oikeuksien loukkaamisen^ suhteen
YKssa saa osakseen Aasian maissa.
Sitä kuvastavat näiden maiden v i ­rallisten
::pih:ienedustajato sekä
myöskin sanomalehtien" lausunnot.
EsimerkikslMntlan pääministeri: Neh-^
ru on monta "kertaa keholttanut hy­väksymään
. Kiinan kansantasavallan
Y K n jäseneksi, IntialaUien *'Amrlta
Bä^r'Pätrika' lehti kirjoittaa, että
niin kauan kuin. uutta Kiinaa pide­tään
: Y K : n ulkopuolella el; Kauko-
Idässä völ; olla pitkällistä' rauhaa?.
Korostaen Kiinan: kansantasavallan
suurta osuutta, taistelussa rauhan
puolesta indoneesialainen ''Berlta In-:
doneesia"'lehti lokakuun topulla kir­joitti,
että ilman kansan Kiinan .osal­listumista'
YKihon viimeksi .mainittu
•menettää arvovaltansa ja "herää vaar
ra; että Y K n voi kohdata Kansainlii­ton
katkera kohtalo".
. Suuri kansatovällnen merkityt} on
hiljattain' Pekingissä käydyillä K i i ­nan
kansantasavallan halUtuksen ja
Neuvostoliiton ;hallltusvaltuuskunnan
neuottelullla. Näiden neuvottelujen
Jälkeen ^xilkalstut Neuvostoliiton Ja
Katoan: yhteiset tiedonannot Neuvos­toliiton
ja Kiinan suhteista: ja' 'kan-satovälisestä
r tilanteesta, suhteesta
Japaniin sekä; myöskin inuut: asiakir­jat
o-vat tärkeä panos rauhan Ja tm--;
Sii^i^iiieiielk-iäuina
kyyditsi autoilijaa
In^Mbere. P. C . Elk-lamnai-la
tiä/VBulaegU^ Juutskää, matta
invc^aserestafcotoldn oleva MoTr
tay^HbtflerBon d siitä erikofsem-mln^
T^kännyt, kerrottiin \Cana-d
i a i ^ l ^ s s i n notlstiedo»» yiime
tUätaJnC
0,,r^pi33:;^;r;:.^;:i::.:.'^:.3
, Mr;^ Häiderson,kerf<rf cdeUbe-
119 i ^ ä n ä kotfudnUiiaaii miten
h»n oU Jontonnt^ kosbetnkseen^
elk-lanman bansio^ ^j^csfnäisellä.
•—-'^ »jättämällä 'niaainUellä.
'Poistossa. \, ' ;;>vv:
i^ksl elkJ(liirvieIäiki)>ioir
L^^asteni Setiranbsena'
oli, että toinen etupyörän Euojlsta
palnniVtinkasti pyörää vasten.
MIes-meni.-nlträija 'oikoi juojan
siinä, määrin, että se irtäautal
pyörästä», mntta sen tehtyään' oli
"pOsöiär ksOia elfclä.
Nyt .alkoi "yleisömäärä-vaa;;^
kunnes Itänen;
PÄIVÄN PAKINA
Väiiän joka taliolle
:; Koska hyvä porvarillinen: tapa sitä
edellyttää :— eikä meUlä ole ml-r
tään syytä' olla sitä noudattamatta—
"on. nyt ryhdjrttävä tavanmukaisten
Joululah;;»jenja:v^ uudenvuoden toivo­musten
ja'£amiseen. On Ilahduttavaa,
ctbäi, allekirjoittanut on tilaisuudes­sa
L^nauttlmaan. antamisen otmesta
ja riemusta", kuten eräs kirjailija
sanoi »aikanaan. ija sen huumassa:
'olemme päättäneetantaa vähän joka:
taholle,- sikäli; kuin muiotot vuoden
varrelta mieleen pulpahtavat.
liUttovaltlon * hallitukselle -; axmam-me
aikamoisen •. annoksen- selkaranr
kaa lujittavaa voidetta;.että kaiken-laatutoen
; alistumineiij-ij Ja : taipumi­nen
.Wall /.Streetin ; sotapolitiikkaan
lopp^- sillä slitäjeiole^tämän-maan
kansalle mitään muu^ kulm v a h t oT
gollisla:v seurauksia.- Samalle, ijbal^olle
on 'annettava;myöskiniv'i;ellaisia.inä-köä
<elvyttävi»:tlppoj8^.jo&a saattai-
: S i v a t/:halUtUui3alehet. näkemään;«,Ja:
;kä.V.ttämään;jrnykylsen Joukkotyöttö;^
myyden Ja ryhtymään pikaisiin toi­menpiteisiin
K sen johdosta; Sotami­nisterille
, annamme :a:auholtuspiUerei-tä
siinä toivtssar että hän cl vaatisi
sotaa vaaten uudelleen kahdentuhan­nen
miljoonan' dofiarln suuruisia
^tsäaäsärahoja vaan etUl nämä määrä-
,rahat vähennettäisiin siihen smn-maan;
minkä - Canadan ;: todelltoen
publustamtoen vaatii. Rahaministe­riä
on myOtidn mulstettanfa erikseen,
antamalla hänelle- vfronhuojennu£i-
. j o h t ^ . mikä Johtaisi köyhän kan-v
san: verotaakan liuöjentamlsecn.
detta mikä saattaisi sen näkemään,
että. erinäiset maantiesillat, soräkuo-^
pat'yms.;eivät todellakaan;ole (de-
• massa vaikka hallitus on m^csanut-kln
nliden;-xakentamlseista, käyttämiä
.'»3stä yms.
Sudburyri; valtuustolle ja kaupun­ginhallitukselle
on annettava sellai­sia
rohkatsuttppoja. Jotka saattaisivat
ne toimimaan Incon verottamiseksi
kuten Sudburyn seudun kansa vaa­tii.
Sitä Kekkosen kuudetta 'hallitusta-:;
kaan el sovi unohtaa.'Sille annamme
sellaista lllcdilnla mikä parantaisi
'hyvin suuressa määrin sän.^ql5äpoli-tilkkaa;
varsinkin työväen palkkojen
korottamlseetrvn^den: Samaan kää-
' röön pitäisi panna myöädn alkamoir
;nen:; annos Wall; Streetin M -vastaista
toksiinia, '' - •
' : Torontolaisen Vapaa Sanan tolmit-
^tajalle ori tyrkytettävä sen komu-vphoblan
parantamista varten sel-
'lalsta vastamyrkkyä mikä:• voisi .eh­käistä,
KiviperäA Pekan tekemästä
forre.t^.aila'' tai alhoa — BJO. sellalMa
tekoja, jolta ovat tehneet konui'.
I^obfan v ä l i en Yhdysvaltain
sotaministeri Porrestal Ja:;eräavsuo';
malalnen tn Alho. Että Pekalla on
todellakin sellainen sairaus;; slt& t o ­distaa
' edellinen Joululahjojen Jaka­misemme
jpaiitai kolme vuolta s i t -
/ ten.:; Muistaaksemme; annojnuno^s^^^
loln/Pekalle totuuden v<ddett^ja<Jon-klnlalstas."
vastamyrk^ä" siinä huni-
^fauuussa t o i v o f i^ siitä, olisi apua.
. ^,„_ ASen johdosta r u v e t tu
L Ontarion, ( h a l u t u k s i ^ annammei ,'dessä ^inttämään, että se o l i t a i k o i -
ien autoifip ym?;'
parilla oli ncdnSO-päinenelk-Iaa-';;;
ma. Silloin meni kertoja takai­sin
antoonsa J% elkit tnlivat t i ­lanteen
herrolkä.
Ne^posldvat antoa noin 50 j a l ­ka
» tietä alaspäin ja sitten t a ­kaisin
'..Jähtöpaikalle. • Voimakas
: uros rpainoi sarvensa:;anton:takar:V
pusknriii aDe ja n i l n n o n s i au­ton-
takaosa ylös j a laski taas alas.
- Henderson hnnsL Hän huudat­ti-
torveaan. Mutta siltä ei öllat
apua. EUdt olivat täysin välinpi­tämättömiä
siitä. Lopulta miek­konen
Jöysi keinon. Hän avasi
otyenja läimäytti sen k i i n n i
Se'- auttoL Seuraten suurta
ureselkiä.lauma:juoksi metsään. ;
(Epäileville TuomaiUe lienee
paikallaan huomauttaa että; ky- .
selsen alueen metsänriista on
puolitlain kesyä. — Vapaus)
SITÄ
— J A _
V K U N TMPABI KKYDjUii
mm YHTEEN TULLAAK
•Mies kaivoi ojaa ja ohiim
syl mitä p&n tekee.
— kaivan ojaa.
— Miksi te kalvatte ojaa?
' — 'Ansaitakseni rahaa.
Mitä te teette rahalla?
— Ostaakseni ihaa,
— Mitä te lihalle teette?
"— Syön sitä kasvattaakseni
siani.
— Miksi te kasvatatte hha
.'•%':;;i^^•>.'v{J•";:^^ * v;
. E I O L E IKAAN K.\TSOSns
B i l l : Minä nain
käärmeen.
'Joe: Älä koske siihen: se sa
olla': yhtä • myrkyllinen kuin
käärme.
aivan vi
valoisuuden asiaan Kauko-Idässä Ja
koko., maailmassa. iYhdysvaltoJen
icH^ylen piirien polltilkka'^ Ja estei-^
den; asettaminen Kiinan kansantasa­vallan
..pääsylle lailliselle - paikalleen
YKrssa. on kokonaan perätön. - Neu­vostoliiton
ija Kitaan yhteisessä ijulkl-lausumassa
on mm. > vsanottu,. että
tällaljjep., politiikka, samoin kuta
mypsklniY^ysvaltojen- suoranaiset:
agressUviset; toimenpiteet Kiinan: kan-;
santasavaltaa vastaan, varslnkm K i i ­nalle
kuuluvan - Taivanin saaren mie­hittäminen
< j a , sotilaallisen sekä
fItmitssiavunantamli^rKitaan kan­san
(yl|holIlselIe;:;r£hiianka^thektai kop­lalle,
;oi;^; ristiriidassa niiden .tehtävien
kanssa^. Joiden:ttarkoltuks&na-on.^auT-ban;
5'lläpltämlnen, Kauko-Idässä Ja
kans^yällsen': jännittyneisyyden vlle-ventäintaen".
Uuden Guinean
riita sopimatta
'Hollarmin ja Indonesian
riita Uuden Gumean isann
on; yhä edelleen sopimatta siliä
poliittinen .komitea on päättänyt
•hblttaa; kumpaakin riitapuolta j
;maan:iedelle2n neuvotteluja tästä
tsymyksestä siinä toivossa.: et
saataisiin ratkalftiua. sillä' tav-
Asiä joutui Y K : n poliittisen
mitean käsiteltäväksi sen in
'sian: pyjynnön johdosta, että ho"
:laiset..mäiärättäisiin poistumaan
;den- Guinean; länsipään alueilta.
;män saaren:itä.pää on Australian
linnassa. Uuden Guinean
jon yli: vuosisadan a]an kuulunut
h e n ; Hollannin Itä-Int:än vaiti
taani;jcia on toifiin maailmans
jälkeen .voittanut, itsenäisyj-d-
: on lopullisesti tehnyt täyden pe^
JHollannista. Indoneesian ja Ho
;nln. tehdessä psiieroa, sopivat
.niatkta maat sutä, että Uuden
nean länsipään kohtalo: ratiai^
näiden kahden maan vahsusä
yotteluissa, 'jotka eivat ole kuite
fVielä johtaneet mihinkään tulo
koska Hollanmn herruu.'* alueella
,kuu,.entiseen-, tapaan. Talla;ai
.kerrotaan; olevan mm. oljya ja
laatuisia arvokkaita metalleja.
-^Fluorin juomaveteen
Velvoittaminen ei
ole vaarallista
; Toronto. — Taalla pidetyssä,
ääri'tervbysElton vuosikokouk-
;lääkärieri- ryhmä sita mieltä,
fluorin-i vesijohtolaitosten veteen
koittaminen ei ole vaarallista ja
Näinollen NeuvostoUiton Ja Kiinan ge ehkäisee hammasmädän
äskettäisten neuvotelujen- tulokset ei­vät:
?kuvasta vain-Neuvostoliiton; Ja
Kiinan kansantasavallan suurta; ystä­vyyttä
ja. hedelmällistä yhteistyötä,
vaan: nefcuvastavat myöskin Kitaan
kahsairiVälisen arvoval/an verratonta
kasvua. > Ilman tämän suuren maan
osanottoaeivoda enää ratkaista tär­keitä
kansainvälisiä kysymyksiä Aa­siassa
eikä; maapallon muissakaan
osissa.
Kitaan kansantasavallan laillisten
oikeuksien palauttaminen >l^^sä vas­taa
kaikkien rauhantahtoisten kan­sojen
etuja, se kohottaa Y K : n ar-vovalt^
l ja edistää kansatavälisen
^jänittyripl^yyden lievenemistä, johon
pyrkivät kalkki rauhantahtoiset kan­sat.--"-^-
i^^
mistä.
• Jotkut ; keskusteluun osal
totesivat, että fluorm veteen, se
taminen ;on; johtanut 'hamma
vähentymiseen lasten kesku-mutta
Toronton .terveyskoulun j
jä':'GOorge MacMillan oh km
sitä 'mieltä, etta pitaa saada
lisäiL tietoja miten fluori •vai
pitkin ;;ajan -kuluessa eteenpäin,
neri^uin sen käyttäminen
yleisemmäksi^ .
Vuoteen ' 1924 verraten Mon"
kansantasavallan karjakanta on
säätitynyt melkein 3-kertaiäeati.
lisuuden koicnaistuotanto on
desta 1949 viime •vuoden loppuun
vanut-; 2.7-kertalsesti.
mm laisille, että, Pekka olisi päästettävä
päivlltälUi. Se el tietenkään- oUut
ta2^<coltT^semme Ja siltä on parhaana
todirttiu^^ena se to^asla, että Pekka
on,;^f.«aelleenkta hengissä; Ja: yhä
edellrai^n vuodattaa kynästään So^
:da^"Ja i ^ a n myrkkyä 'Ja'kaikenkal­taista
porcporvarlHista palturia. Jon-;
ka a jä o':on, että "ryssä haisee", so-;
slallsml on kelvotonta Ja että kostoa-sota
ryssää vastaan olisi: saatava ai-;
kaan ^ 1 1 Streetta avulla. Siltä syya-tä
pltäläh Pekalle antaa myöskin- ai-;
kamotaen' annos sellaista "ootekolon-^
kia^^^lmllEä.' tappaisi ryssän Ja sosialls-.
'mta hajun. •
v l t f i l ^ T suomenkieliset sanomaleh­det
ovat kysymyksessä on Duluthls-qi
ilmestyvä ..Industrialisti. avun; Ja
lahjan tarpeessa. Vaikka tämän man­tereen
suomalaiset lehdet; eivät ole
suomenkielen.; •;: käyttelyyn: : nähden
minkäänlaisia mestarinäytteitä u i ta
kaikella on kuitenkin rajansa; In-dustriallsthi
etufiivulla^^ on fvllme a i ­koina
; ruvennutivJllsemään/^llalala
klelikukkasia. että. moiset eivät ole
sallittavia-^ edes tämän, mantereen
suMnalalilJosii • •' lehdissä. ;• ? Sellalneri
"siansaksa" 6n< li^tettaral Ja • sitä
vvarten-ftnnamme: kokonaisen .^mny-rilUsen
aito suomalaista oikeaUeli-syysvoidetta:
riiainltun lehden toimi-;
tukselle.
:; Olimme aivan unohtaa Incon Starin,
tämän nfkkellalueen harhaanjohta­van
fsänomalebden; : Joka; on omaksu­nut
. täydellisesti työväenvastaisen
asei^e^':'kaiki£i». kysymyksissä.' 811-
le annamme : melkoisen ' annoksen'
ant^-irioHpillereltä. että se rohkeni­si
^^a^ty& tämän seudun vaestdn
puolesta Incoa -vastaan^
- npyJasblDfeftonissa istuvalle. Wall
Streetin haUltidueUe ^on rcmnettava
sellaista syyl^lääkettä, Joka-fopet-taa
hamtusmiested, ja
yctypommien. käyttämiseen, Siltä
holta on nähkääs monet kerrat
dötettu atomi- tai vetypcTimien
tämlstä nätä kansoja vastaan,
ka ovat astuneet sosiahsmin
Sille' tsJioUe on myösiln tyrkyte
sellaista voidetta mita vcidaan
roa älynystyröihin,. etta sot
ym. käsittäisivät atomi- ja ve
mlen käyttämi.-cn merkitsevän
klij V heidän tuhoaan.
' TÖiän maahan sodan jälkeen
puriölle uusille suomalaisille .toi
me tulevan vuoden aikana
lisyyttä Ja sitkeyttä kaikkien
vastoinkäymisten ja koettelem
voittamiseen mitkä ovat tassä^
sä uusien tulokkaiden; edessä.
maUa toivomme heidän antaa
oikealla suomalaUoUa sisulla
lanninklelen cpiskelemlseen sJla
män maan johtavan kielen ta
nen on se avata, joka avaa
Ja parempia toimeentulon
llsuuksia kuin myöskin ma
den' tutustua yksityiskoh ^
tämän maan elämään — työ
mUkaari luettuna. Unloon
nen on' nykyaikaisen työmiec^
slmmäinen velvollisuus. MyosB»
sittelemme, heille Canadan
laiseen Järjet«y>ön inttymista.
Mikäli tämän lehden lu»
muut oM-tlmerit ovat
tolyotamme heille "oista jo
rauhallista sekä onnelllsr»
vuotta 1955. Vaikka ^^"^r^ ovat aoenemixian tai i^abem^
män ehtoopuolella, on nieifl^
ft}p)to^>in edeliytystemme »
eesilAosalllstuttava tämän
selx;i«uomalaisten rientoihin
mai Ja valoisamman huomenen
,.,Mfe-A elämme soa-alismin
..y^icfiisadan. ajkaa; fdlä
vuoiieri^ aikana o» .
„;iaitoan kansoista astunu:,^