Vapaus, December 20, 1924

              VAPAI»
1 tjfiivimtöD iäncnlcaimattajs, SmeS'
BaSamv»»* Out., jolta t U ^ i , torstai j a i»osnt«i.
ABVO VAA£A,
: toimittajat
* VAPAUS (Uhexty)
'ftht in^mtgan oi Ftnmäx Workers in Canada, Pol>'
i»,Baäbory^ Ont, every Toesday, Thursday and
Snutftosbinta. kerran julaistulBta ilmoitaksista 40e
tonmalta. Soorista ilmoituksista sekä ilmoitok-
. joiden tekrtiä ei joka kerta muuteta, annetaan
tava alennus. Kuolonilmoitukeet 92.00 kerta j a 50c
jokaiselta rouistovärssyltä. Nimenrouuttoilrooituk-
50eJcjerta, $1.00 kolme kertaa. Aviocroilmoituksei
00 kmt», 13.00 kaks! kertaa. Syntymäilmoitukset
1.00 k ^ t a . Halotaantieto- j a osoteilmoitokset 50c
t l . OO kolme kertaa. Tilapäisiimoituksista pitää
seurata mukana. t
Registered-at the P o s t ' O f f i c e Department, Ottawa,
IS seeond claSs matter. -
Advertising rates 40c per c o l . inch. Minimum ehanre
for single insertion^ 75e. Discount on standing advertise-inent
;: T h e V a p a ' ^ is the best advertising medium
i m e n g the F i n n i f h People in Canada.
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
11.50 jar.yksi kk. 75c.
. yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. $5.50. puoli vk.
$3.00 j a kolme kk. $1.76.
i /^•Klauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset. • ^
Lao^^ga, iodiilL 20 p^S^U Pcc 2^ tm
• Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää oila kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
lehteen torstaina kello 3.
; Vapauden konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lorne
at. Puhellii 1038. Postiosote; Box 69. Sudbury. Ont.
Jos >tte milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, > kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja,!
persoonallisella niniellä.
J . V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Canadan paperiteollisuuden tuotan­to
ja palkkasuhteet
i^-^^;P^ on yksi Canadan
c^uurinapia teolJisuusaloja.' Siihen on kiinniteltynä y li
:,417,00Q,000 dollaria; IJO massa- ja paperitehdasta on
Jkäynnjssä, ja lähes kolmekynmientä tuhatta työläistä on
:8eu teoUisuusaian palveluksessa.
, < Vuonna 1922 25,830 työläistä tuottivat 152,209,711
fjdollann arvosta paperia ja paperimassaa. Vastineeksi
|$iitä saivat nämä orjat vuosi ja päiväpalkkoina 32,918,-
955 doilorla.
Vuonna 1923 työläisien luku oli kohonnut 29,179.
v;H? tupltivat paperia ja paperimassaa yhteensä 183,-
1:^26,218 dollarin arvosta ja saivat siitä palkiota vuosi
j a päiväpalkkoina yhteensä 38,305,157 dollaria.
Paperiteollisuuden orjat ihmettelevät minkätähden
he ovat köyhiä, mutta eivät etsi syytä siihen. He ovat
: kpyhiä ;:^6entähden, että paperi ja paperimassatehtaat
.ovat yfoityfsten osakkeenomistajien käsissä ja työläis-
:ten» täytyy tuottaa kuusi kertaa niin paljon kuin he
rjsaaval työstään korvaukseksi palkan muodossa.
; Nuo numerot osottaval myöskin sen, että työläiset
arvosta ja äaiv.i siitä korvausta pall.lvMua heukiiöä
< kohden I,J74 dollaria. Seuraavana vu:nna he tuotti
vat Cj279 dollarin arvosta ja saivat siitä korvausta pai
Icoina 1,312 dollaria henkilöä kohden.
Tästii me siis näemme että vaikka työläiset tuotti
vat vcfonna 1923 383 dollaria henkilöä kohden enem
;|t)än kuin sen edellisenä vuonna,, saivat he palkkaa
Jienkilöä kohden ainoastaan 38 dollaria enemmän. Tuo
M-tettujenv tavarain arvo oli lljiääntynyt kuudella ja puo­lella
prosentilla multa palkkain arvor oli lisääntynyt
ainoastaan: pikkusen enemmän kuin kolmella prosen
tilla.
: paperimassa ja paperityöläiset
työskentelevät kovemmin kuin koskaan ennen, mutta
}|eidiin -tuottamansa rikkaudet menevät osakkeenomlsta
jain taskuihin.
teloitus, vaan e*ii on olemana lisäksi mabdo1|jsuu%
jota ajateHessa kylmaverisemmänkin mielen valtaa fiV'
vin järkrtys- H:storia on nim- kyllin tnonesti osoitta­nut,
ettei porvaristo aina tyydy pelkkään vastusiaji*
taan vapaatumiseen, vaan «öä se sen lisäksi etsii kos-tontunteilleen
tyydvtysta uhriensa käreimyeten hinnalla.
Vannaa on kuitenkin^ ettei Viron ponaristo tule
saavuttamaan tarkoitustaan näinkään räikeän terrorin­sa
avulla. Historia on kyllin monesti osoittanut, ettei
vailassaolevan luokan asemaa lopullkesti kyetä pelas­tamaan
terrorin avulla, silloin kun taloudellisen elä­män
kehitys tai oikeammin rappeutuminen pakostakin
ajaa vallanalaisen luokan luokkataistelun tielle. Sen
o^-2t saaneet kokea hallitsevat luokat monissa historial­lisissa
tapauksissa monessa maassa, ja vastaisuus on
sen osoittava myöskin Viron porvaristolle. Se voi tu­hota
työväenluokan eturintaman miehiä joukottain,
mutta sittenkin nostaa taloudellinen välttämättömyys
uusia voimia monenkertaisesti poistuneiden paikalle.
Ja lopullinen romahdus lähenee kuiteijkin. Kiertämät-tömästi.
' Varsin kuvaavana seikkana nykyajan poliittisessa
elämässä on vielä mainittava tapa, jolla maailman sa­nomalehdistö
suhtautuu Viron tapahtumiin. Porvaril­lisesta
lelhdistöstä sekin osa, joka kutsuu itseään* edis­tysmieliseksi
» j a joka kaikissa- muissa tilanteissa on
kärkäs , kerskailemaan «inhimillisyydellään», asettuu
ylistämään Viron porvariston tekoja ja sanoja sääste­lemättä
se antautuu parjaamaan syytettyjen penkillä
istuvia. Kaikki on luvallista heihin nähden. Niin
pitkälle ei porvarillinen «inhimillisyys» riitä, että se
asettautuisi puolustamaan työläisiä. Sosialidemokraat­tinen
sanomalehdistö suhtautuu Viron^tapahtumiin etu­päässä
vaikenemisella, tai moittii'molempia. " Se ei
ehdi kohdistamaan huomiotaan suuremmassa määrin
siihen, mitä tapahtuu Viron työläisille, sillä sille on
tärkeämpää täyttää palstojaan parjauksilla '. Neuvosto-
Venäjää vastaan, missä harjoitetaan ankaruutta por­varistoa
kohtaan. Milloin ei ole kysymyksessä yksin­omaan
heikäläinen puoluehenkilö (kuten fascistien
tappama Matteotti) ei heidänkääii «inhimillisyydel-
!äänJ> näytä olevan mitään tekemisiä työväenluokan
hyväksi.
Mutta maailmassa löytyvät monimiljoonaiset työ­läisjoukot
.suhlautuvat osanotolla virolaisten toveriensa
kolkkoon kohtaloon. Ja hetki on myöskin koittava, joi-,
loin näiden joukkojen edustama inhimillisyys saa ää­nensä
kuuluville. ; Silloin saa Vironkin porvariluokki
lopullisesti niittää kylvönsä hedelmät.
seoraa
Pasifistisen vaiheen päättj-niise^
tä Ja uudesta voimien ryhniittjrmi-
«-estä Englannin konservatiivien val­taannousun
fieuranksena ki.*jt+aa
A- Maslott':
Vaikka yhdeltä puolen se tunnet­tu
kirjeväärennysjuttu vaikuttikin
— kuten väärentäjät olivat laske­neetkin
— porvarillisen ideologian
omaaviin joukkoihin siten, että se
nostatti "suurvaltakunnalliset tun­teet"
esiin j a t o i siten tukea kon­servatiiveille,
oli sillä toiselta puo­len
kapitalistien etujen kannalta
katsottuna vahingollinenkin vaiku­tus
työläisjouk-Qis^a. Se selvensi
poliittista tietoisiiatia, joka" seikka
ilmeni siinä, että Labour P a r t /i
äänimäärä vaaleissa kasvoi entises­t
ä ^ . Eihän ollut radikaalisempaa
puoluetta areenalla kuin on Labour
Party. Kommunistit muodostavat
vielä niin pienen voiman, ettei se
kyeimyt asiaan /vaikuttamaan. Huo­limatta
siis Labour Partyn kurjasta
politiikasta kasvoi sen äänimäärä.
Tämä osottaa, että luokka vastakoh­dat
Englannissa ovat kasvamassa.
Uusi konservatiivinen hallitus
Englannissa ei kykene paremmin
ratkaisemaan pääkysymystä, työttö­myyskysymystä,
kuin Labour Party-kaan.
Toiselta puolen tulee Bald-winen-
hallitus pian asettamaan jäl-fiisäUiasotsa,
iceska eisillissodas
svulla saataisiin Sjins, iok» «onrien
j s vasta vähän käytettyj^i luonnon»
rikkaokpjensa tähden on maailman
parhaita maita, nälkäisen e n ^ n t i'
Jäisen, japanilsdsen ja ranskalaisen
j imperialismin raadeltavaksi. Ja he
'tulevat tappelemaan toinep toisen-mielieyyttä
työväenluokan keskuu- sa k a n ^ saaliista aivan samoin
dessa, joka tulee edistymään no­peammin
kuin. viimeisen yhdeksän
kuukauden aikana. j
Työläisillä on nyt uusi vaatimus-1
tensa ohjeina taisteltavanaan. Nä-l
mä vaatimikset eivät ole konserva-j
tiiveille hfväksjrttäviä, Bautateit-,
ten, kaivoljsien j a pankkien kansal-listuttamintn,
44-tunnin työviikko,
laillinen ^iniimipalkka —- kaikki
nämä ovat sellaisia, joihin konser­vatiivinen
hallitus ei v o i myöntyä,
ellei se o e siihen täydelleen pako­tettu.
Kiitten riittämättömäin ja
epätäydell stenkin vaatimusten to­teuttamin
n merkitsee englantilai­sen
kapit ilismin kuolemaa. Todel­linen
taitelu näistä on taistelua
elämästä ja kuolemasta.
Tämä taistelu on päiväjärjestyk­sessä.
I i tämä merkitse sitä, että
kapitalisB lista on "suoriuduttu"
huomennt tai ylihuomenna. Mutta
se merkitsee, että Englannissa tais­telu
kaj italismin" päättymisestä on
alkanut.
se \työn
kuin he tappelivat vuomla 1914.'
PaoheeD ja färjestoi!
asioita
Liebnecht-Lenin viik-koa
järjestämään
Ja tämä merkitsee paljo,
iä koko kansainvälistä työ­väenliikettä
eteenpäin.
Kaikki on nykyään käjrmistilassa.
Kysymj-^ Singaporen,.maailman suu­rimman
laivastoaseman, joka on
K, S. osastoille,
Hyvät toverit: —
Paolueen Kesknstotmeenpaneva ko­mitea
on päättänyt, että viikko
tammiknnn 18 päivästä 25 päi­vään,
jota tullaan kutsvimaan
Liebknecht-Lenin viikoksi, tnlee
muodostaa erikoiseksi värväys-viikoksi
puolueelle j a Kommunis-tiiselle
Nuorisoliitolle.
K a r l Liebknecht j a Rosa Luxem­burg
murhattiin Saksan sosialide­mokraattisen
hallituksen kätyreiden
toimesta tammikuun 15'^p., 1919 ja
Nikolai Lenin kuoli tammikuun 21
p,, 1924, -JCoskä suurimmat tällä
viikolla pidettävät kokoukset ja
Eur kohfalotiima
ut
. Valkoinen terrori Virossa
maailman on työtätekevän luokan huomio
viimdcsikuluneina aikoina ollut kääännettynä Viroon
missä ;sikäläinen «oikeus» on käsitellyt suurta
«kommtmistijuttua». Sy)tettyjen penkillä on (ill
149 työläistä ja ovat he saaneet enncnkuu
' lumattoman huimia tuomiolla.
JIuttu ei itsestään ole mikään merkillisyys, sillä sa
^ - m on viimeisten vuosien
v; aikana ollut esillä tuhkatiheään kaikissa kapitalistisissa
5 talaissa 5* varsinkin n.8. reunavaltioissa. Viime talvena
käsiteltiin; esim
«kommimistijuttua» syytettyjen luAcumäärään . nähden
Kkuin -nyt V i r o s s a . J a varmasti voidaan olettaa santa
^^paisten Juttujen yhä jatkuvan vastaisuudessakin, koska
tatstelu^fi^ proletariaatin välillä Jatkuu
yhä kiihkeampänä.
Matta tyoyäenluokan huomio kautta maailman on
' « k i i n l y n y l ; V i r o n tapahtumiin sen vudcsi
^ että' 88 tapa, minkä merkeissä Viron porvaristo edel lä-mainittuasuurjuttua
käsitteli, oli vertaansa etsivä hai
^ kailemättomyydessä kapitalististenkin maiden «oikeus*
s iaitoeten» historiassa. Siellä on nimittäin aivan avoi-
:]nesti> astuttu yVä^^ tielle. Luokkakoeto esiintyi
^EiellS niin raikeassS muodossa, että väkisii&in muistua
«mieleeniUnkoritt vallankumouksen j a Suomen kansa­ni
laissodöh - jälkeinen aika. Näiden viimemainittujen
bajankohtain kauheilla tapahtumilla on kuitenkin edei
A Oistttaisena: lieventävänä: asianhaarana sanottu olevan
"nibsa maissa silloin: vallinnut ejiänormoalinen tilanne,
sMirtta-Viron /vallässaoleva; porvaristo ei nykyisin voi
^%S&eytyä::|edes sehHan^^ h
Jlcoskd se'itse kerskuu olotilan maassa olevan aivan nor­maalisen.
Viron porvaristoa tarkoitus- on sa«iTa ja selvä: va­pautua
; vj^stassaab "olevan työväestön johtavista voimis­ta
sqoran ^terrorin, > teloitusten j a vankilatuomioiden
katrttal'1^' ei l i m i ^ U y t jcenttätuomioittensa perusteella.
Aitirlualäa |^5v^&h1iiickeen kyvykkäimpia yksilöitä ta­voilla,.'
Jolde^^lu^^^ mitään tie­toa.
Tam^Cgt^i^teauJbamäraperäisyys johtaa mi^uten
>pakosIakin ^a^ie^itaaii< «Itei ole-kysymyksessa pelHcä
Nykyisen yhteiskuntajärjestyksen kannattajat pälyi­levät
turhaan jotakin, joka pelastaisi Eurppan perika­dolta.
Tuon tuostakin keksitään kyllä uusia ratkaisuja,
mutta jonkun ajan kuluttua osoittautuvat nämä 'aina
mielikiivitukaen tuotleilcsi, Dawes-suunnitelmakiri, joka
iiprälti niin ;3uurta. riemm. porvaristossa, cn jo kadot­tanet
sädekehänsä, -kun nähdään, ettei sitä vtlda toteut
taa; Se näet pohjasi sille virheelliselle johtopäätöksel­le,
että maailma pääsisi jälleen, koivilleen, kunhan
Länsi-Europan työläisten palkat vain alennettaisiin.
Mutta unohdettiin, että täytyi olla ostajia, ennenkuin
voitiin > ajatella tavarain valmistamista. Ennen sotaa
oli Euröpan leollisuustavaroiila laaja ostajäpiirihsä
siirtomis?a. ^ Mutta sodan aikana pantiin näissä itse
alulle teollisuus, joka nyt voi tyydyttää niiden tar­peen.
Ja kilpailu siirtomaiden teollisuuden kanssa on
Europan teollisuudelle täysin mahdotonta. Siirtomai­den
luonnonrikkaudet ovat ehtymättömät, työvoimasta
maksetaan toistaiseksi . polkuhinta, ja liikekapitäalista
ei ole puutetta, europalaisilla kapitalisteilla kun on
aina pääomia, milloin on kysymyksessä niiden sijoitta­minen
rasvaisiin yrityksiin. Juuri tästä syystä ollaan­kin
Europassa vailla liikekäpitaalia. Nykyisen järjes­telmän
tolkuttomuudessa on, täten jotakin suorastaan
traagillista. Samaan aikaan kun Europa ei voj maksaa
edes velkainsa korkoja Amerikaan, syytää se syytämäi-lä
pääomia siirtomaihin. Samaan aikaan kun Englan­nin
kotimaisessa teollisuudessa vallitsee kapitaäliniuk-kuus,
samaan aikaan ei siitä t^le koskaan puutetta,
kun on kysymyksessä teollisuuslaitokset Kiinassa ja In­tiassa..
.
Täten lamaantuu teollisuus Länsi-Europassa^ työt­tömyys
kasvoa, hätä moninkertaistuu, joka maassa oh
kohta työltömyyspulmansa, joka vastaisuudessa kay
kerrassaan mahdottomaksi ratkaista. • Nyt j o pohtivat
porvarilliset ilvehtijät, mitä tehdä i väestöylimaärällä.
Englannin on siirettävä maasta vuosittain 300,000 ih­mistä.
Italia suunnittelee 500,000 heiigen siirtämistä jä
Saksan osalla nousee luku miljooniin.
Europa oli jo ennen sotaa yliteollisoilu, ja on sitä
nyt vieläkin suuremmassa määrässä, kun vientimahdol
lisuudet ovat niin suunnattomasti pienentyneet Pai­nettakoon
palkat miten alas tahansa, niin ei Europa
koskaan voi kilpailla siirtomaiden teollisuuden kanssa.
Päinvastoin tulee tämä tulevaisuudessa kilpailemaan
tasavertaisena jopa Europan markkinoilla. Europan
asemaiPQJcapitaliatise^ näkÖk siis epätoivoinen.
yhdysrejikaana . A f r i k a n , Aasian,
leen yoimaan McKennan tullin . so-' Austraalian j a Amerikan välillä, r a - juhlatilaisuudet tuljaan todennäköi-kerille
ja kahville, ja siten hävit-j kientamisesta^ uusiutuu, j a nostattaa ?esti järjestämään sunnuntaisin,
tämään .sen ainoankin tekijän, mi-!se hetij kolme kysymystä: kysymyk-päätettiin viikko asettaa sunnuntais-kä,
elintarpeita hiukan helpotti sen ^lusmaitten suhtautumisesta
Snowdenin budjetin mukaan. Sit- emämaahan ja emämaan suhtautu-ten
seuraa tariffireforml, surullisen'misesta alusmaihin; kysymyksen
Soilissa ökoma oli rnnsas ^
puolinen ohjelma, 7oka i l * ? ^
« ^ n vertaa. ^ ^ ö ev
että paljolla yim Z^^^^^'
« ^ u n täytyy s e n ^ S ^ - ^ ^,
kuin olen ohjelmaa T^''
tuntemaan. Tä^J^\r^n
m^i ohjelmaa PH-luetella.
Sentään i ^ ^ ^ ä ^ ^ ^ '
paheen, joka silloin e.i^^'^^^
''Setä". Parhain j a hauS;
olla saattaa. Tuläaäkäten'"-''
se ottamaan m u u . ^ f°
selvää. ^^Jelmasta
"Saimaan rann*!!a" cSt^u •
osastomme näyttämöltä t. k . f " '
lUalla. Yleisöä-olikin Ui^^
nut runsaasti tilaisuuteen. S *
Hen hyvyyttä parhaiten
etif jokainen näkyi olevar^^emt'
•kmn tyytyväinen siiher w ?
Pal^ten_ näyttelijät suu^,
osoituksin, -Josion-
Keskustelukokouksessa > V
kuultiin " K a i ^ S JsS^T^
misen toimittamana, i ^ . ,
•harvinaisen pirteä ja :„ul:aa„?a
r S ' ' ^ ^ " ^ ^ parhain It ta talla toimmtakaudeUa on toi
mitettu, joterr toimittaja d i tehnn
parhaansa sen eteen. j o . u ansaS
see tunnustukseri.
kuuluisa, alusmaille edullisempi
kannutetulle Iphelle, luumuille, o-menille,
kuivatuille hedelmille, y.
m. Ja s i t t e . tietysti seuraa tujli
teollisuustuotteille ja mahdollisesti
myöskin maissille j a niäulle. A i -
kara taistelu nousee näitä tulle, a
vastaan ja kohoavia hintoja vä 5-
taan.
Toiseksi tulee konservatiivin m
hallitus hävittämään Wheatle n
asuntosuunnitelman. Tämä suun l i -
telma oli tosiallisesti pelkkää h l i -
jausta. Sen mukaan olisi pitäiyt
rakentaa . kaksi j a puoli miljooi la
taloa valtion j a kunnallishallinto, ;n
kustannuksella 15 vuoden kuluesia.
Mutta, Labour Party tulee jnob l i -
soimaan työläiset tätä hävitysyrit ^s-tä
.vuotaan,
KoliKr-niT; Iiii ti'.;ev?.t kon ;erv;
vit • k'iyniään taistelua työttön: en
avustamista vastaan^ ,
Neljänneksi tulevat ne järje tä­mään
fascistisia järjestöjä mur ka-takseen
kapinalliset työläisjöii ot.
(Niillä ei ole mahdollisuutta i ikä
iloa erottaa viroista "sosialistsia"
virkailijoita, sillä työväenhallitu ei
sellaisia' yhtään nimittänyt, se 1 iyt-ti
vain vanhaa konservatiivista ko­neistoa
sellaisena ^ kuin se oli.)
Sisäiset poliittiset vaikutukset tu-le^
rat epäilemättä olemaan voi lak-kaasti
vallankumouksellistu^ ivia
työväenluokkaan nähden/ suui nat-tomasti
lisäten luokkavastako itai.
?nnf.f5i i a sairMlla aiheuttaen e r i -
Englannin suhtautumisesta Ameri­kaan
ja päinvastoin; kysymyksen
Japanin suhtautumisesta Englantiin
j a päinvastoin. ^
Mosuiin kysymys on sellainen k y ­symys,
missä vaikutusvaltapolitiikka
voi johtaa sangen nopeasti suureen
sotaan.
Egyptin' kysjrmys niinikään voi
sangen helposti tulla ranskalais- tai
ranskalais-italialaiseksi kysymyksek­si.
Sillä Egyptin vastustusta voi­daan
käyttää verukkeena Välimeren
laivaston vahvistamisessa, jota
Ranska ei suvaitse.
Kaikki nämä mahdolliset vaikeu­det
saattavat . todennäköiseksi sen,
ettei Englannin- konservatiivinen
hallitus, manaa tarpeettomia - vaike­uksia
peruuttamnlla Neuvostoliitolle
annettua tunncitusta.
Mutta kauppasopimusta se ei var­mastikaan
ratifioida vaalitaistelujen
takia, joissa se' sitä vastaan taiste­lua
kävi. Siitä, syystä tulee ole­maan
uusia: neuvotteluja, jatkuvia
••I
rieqvotteluja: konservatiivit tulevat
käyttämään vastustajiaan väsyttä­vää
taktiikkaa._
uusi vaihe, mikä nyt on alka-miassa,.
tulee olemaan levottomuu­den
kausi. Se tulee olemaan sellai­nen,
missä hallifukset eivät luota
toisiinsa. Se tulee olemaan petok-selUstehv-
konferenssien, salaisten so­pimusten,
' diplomaattisten vehkeily­jen
ja lisääntyvän sotavarustelun
kausi.
ta simnuntaihin kestäväksi. >•
Liebknechtin päivää pitää Kom­munistinen
Nuoriso-Kansainvälinen
yhtenä kommunistisen nuorison
kansainvälisenä juhlapäivänä.
Suuren johtajamme j a toverim­me
Leninin muistoa tulee kansain­välinen
kommunistinen liike säilyt­tämään
tuoreena, tekemällä" hänen
kuolemansa vuosipäivän suru-muis­tojuhlissa
j a - kokouksissa vallanku­mouksellisen
armeijan värväysase-mia,
Liebknecht-Lenin viikko tulee ole­maan
jäsenten värväytviikko puo­lueelle
j a Kommunittiselle
^;aori«oHitolle.
Loppujen lopuksi ei Xänsi-Europalla ole muuta mah­dollisuutta
kuin seurata Venäjän esimerkkiä.
- - - Canadalaiset kei^ätehtailijat «vat a^^
tää hyväkseen työttömiSf työläisiä. Ne ovat allekirjV
tutlaneet työläisillä anomuksia, joissa vaaditaan halli­tusta
koVöttaniaan : Yhdjrsvalloista j a Englannista tuo­tujen
jalkjneilten tulleja—r «työttömien työläisten «tu­en
nimessä.» Kapitalistit vetoovat työtlömain lukui­suuteen
ja - sanovat, että siten voidaan saada niille
raemmän työtä;' Ehrät: mainitse rnitaan siitä, että si­ten
saavat työläiset myös maksaa Icorkeampia hintoja.
—- Valtiollisesta vapaamielisyydet %'älitan yhtä
vähän kuin pilaantuneesta perunasta. ^ on vain faär-laluuloa,
jdila petetään tietämättömien turhämielisyyt-tä.
— Anatole France.
Joku päivä sitten lienee i uole-.
mansyyn'tutkija Montrealissa ullut
vähäseksi iaikaa yllätettyä hi oma­tessaan,
ettei Joseph Berquet ? o l ­lut
juovuksissa kun hänen päi luun­sa
oli särkynyt katukäytävää^ kaa­tuessaan.
Hän ei edes ollut airas.
Hän oli kuollut nälkään; hi ii o li
riiuanpuutteen tähden niin 1 iikkp,
ettei vojinut seisoa jaloillaan. Kol­men
kymmenen viidfen yuodei van­ha.
Siitä •mainitaan vaari siv m e n ­nen
päivän uutisissa. Mutt kui­tenkin
oli hän yhtävarmasti mur­hattu
kuin Lee Slack Egj itisSä.
Kidutettu raakalaismaisen le< kivolt-tojärjestelmän
uhri.
Mahdollisesti toverit, /<lemme
unbhtaneel sen seikan, että i aoden-aika,
jolloin puhutaan /"nuhasta
maassa j a ihmisille hyvästä «hdos-t
a " taasen on h y v in lähellä Sel­laiseen
on meillä eräitä syitl. Maa­ilman
valhuikumouksellisia 1 röläisiä
vainotaan ; ennenkuuluraat omalla
raakundell& l i e elämme ii scismin
aikakautta, .^skettäin panti a Rää-velissä.
Virossa 150 työlfi itä t i i - taisi taka-askeleita j a liittyisi pno-sia.
Viron proletariaatin parhaita
taistelijoita. John Tomp, entinen
eduskunnan jäsen j a punaisten joh­taja,
kuljetettiin väkivalloin pois
oikeushuorieesta j a vietiin ammut­tavaksi
sentähden kun hän siellä
huusi: "Huomenna tulevat työläi­set
langettamaan tuomionsa teidän
päällenne." 39 sai elilnkaiitisen
tuomion j a 89 sai vanldlatuomi-oita
yhteensä 876 vuotta. Jotkut
tulivat mestatuiksi ennen kuuluste­lua
sentähden, että he yrittivät
päästää vahkituita vapaalle jalalle.
Moskovassa j a Leningradissa suuria
työläisjoukkoja oli yötä j a päivää
Viron lähetystön edessä. Heihin
yhtyivät punaiseen ammattiuniojeii
kongressiin menevät brittiläiset
edustajat, johtajinaan Ben T i i l e t j a
Pircell. Suotta ei Ben T i i l e t ^sano­nutkaan:
"Venäjän neuvostohalli­tus
on maailman "proletariaatin
kalkkein arvokkain omaisuus."
Bernard Sh&w'n kerrotaan kirjot­taneen
neuvostohallitukselle, että
K a r l Marx on yhtä vanhanaikainen
kuin Moses, j a ettei kommunismi ole
nykyaikaista. Nuo asianhaarat huo­mioon
ottaen voimme tuskin odot­taa
että tuo kehittynyt ajattelija ot-lenpäitä
lukemaan. Heitä syytet­t
i i n vailöopetoksesta,^ väHanltfmouk-sellisten
nousujen vahmsi misesta
sekä 'aikomuksesta saada" roimaan
lueeseemme.
Sattuvan artikkelin, jossa Henry
Barhusse käsittelee suursodan f i
lallituk- nanssiaaUs-imperialislisaa *yitä, l o -
Pfttaa ^ tuo kuuhiisa ranskalainen
k i r j a i l i j a j a kommunisti seuraavin
sanoin:
työläisten j a talonpoikain
sen. Heidät annettiin sotijikenden
tuomittavaksi. Kiin heiltä kysyt­tiin
j osko he tunnustavat,*} ryMisjry-tensä
vastasivat useat heist : "Me
kieltäydjrmme vastaamasta-- lorvaris-ton
luokkaoikeudelle, me olemme
vastuunalaisia ainoastaan proletari­aatin
tuomioistuimelle.^'
Toiset taasen vastasivif: Me
tunnemme itsemme -sj^ylEaksi sen­tähden
-kun olemme; tehnfet l i i an
vähän tyoimenluoTcan vapifttamisen
hyväksi" Syytettyjen jodkossa oli ^
vanhoja miehiä, TroonikÄsiä j a nai-'seen yllä j a laajentaäksSih KiiujBu
" K u n Ramsay MacBonald j a Her­riot
antoivat' heidän rauhanrakkau-tensar
loistaa Xienevessa pitännssä
puheissaan, vaikuttivat he . tuhansi­en
elämän j a miljoonien ^. frangien
kustannuksella ^.Man&on tinstamii
seen; he kohentelivat (Seörgian k a ­pinaa,
kaapatakseen Venäjältä ^ B a ­kun
öljyatneen. He mySäon lähet­tivät
suuria määriä aseita' piiääk*
Me odotamme liiton j a puolueen
jäseniltä yhteistoimintaa tällä vii­kolla.
Siellä, missä ei ole Nuoriso­liiton
osastoa, tulee puolueen osas-vor.
käyttää tilaisuutta liilo:i tUr.ns-tuksi
tekemiseen j a sen osaston pe­rustamiseksi,
; Sekä Nuorisoliiton
että puolueen puhujia tulisi saada
kaikkiin kokouksiin.
Puolueen j a Nuorisoliiton osasto­jen
tulee tällä ; viikolla mobiliseera-ta
jäsenensä, tarkotuksella lähestyä
meitä lähellä olevia työläisiä, liit-tääkseen
heidät kommunistiseen
liikkeeseen.
Puolueen j a Nu(^isoliiton keskus­virastot
valmistuttavat Liebknechtin.
j a Leninin kuvilla varustetun napin
myytäväksi. _^ Näitä nappeja tul­laan
myymään osastoille .10c k p l
7,500 nappia on tilattu. Osastot
saavat myydä napit itse asettamil
.laan hinnoilla j a voivat siten koö
ta rahaa paikallista toimintaa var­ten.
Nappien myynnistä osastoil­le
10c kappale keskusvirastoille
jäävät voitot tullaan jakamaan puo
lueen ja Nuorisoliiton Keskustoi-meenpanevien
Komiteoiden kesken
kaksi kolmasosaa p u h e e l l e j a yk
si kolmasosa Nuorisoliitolle.
Puolueen päämajasta tullaan muu­taman
päivän kuluessa lähettämään
osastoille, marraskiiuA seitsemän­nen
päivän nappien myynnin ja
jaon perusteella tehdyt, laskut, jois­ta
selviää mikä määrä nappeja lä­hetetään
kullekin osastolle Lieb­knecht-
Lenin viikkoa varten. To
verien tulee toimia ripeästi tässä
asiassa. Jos haluatte suuremman
määrän nappeja, niin ilmottakaa sii­tä
heti puolueen p.i^majaan tai K .
S. Järjestön keskusvirastoon.
Seuraaviini paikkoihin lähetetään
napit kaupunkien keskuskomiteoil­l
e : Montreal, Toronto, London,
Timmins, Winnipeg, Drumheller,
Vancouver. Puolueen j a Nuorisor
liiton osastojen tulee keskenään
järjestää kokoukset j a juhlatilaisuu­det,,
sekä nappien myynnin; samoin
voidaan sopia siellä, missä on- puo­lueella
j a liitolla k a u p u n ^ keskus­komiteat.
Ryhtykää «lis viipyraattS toimen
pIteiMin ja jnlilatrlaltnaluien jär­jestämiseksi!
Mnodostakaamme Ca­nadan
jokaiseUa kplkallm Ueb-kBeeht-
Lenm viikosta ' kulossa soh-teissä
kommtraistista ISkettamcpe
läjittävä ja Tolnusltfttava!
Kommunistisin terveTidyksinj
Canadan ' KommuiuBtipuoIneen
Suomalaisen Järjesf»n Toimeenpa­neva
Koimtea.
.K:tta .& t J . HETL, sihteeri.
Ke.skustelukysymyksen alusti v
Hyväri, Kysymys oli., että ^-pitäi^
antaa mitään tehtäviä heniilöilie
jotka eivat ole kokouksissa saapui
v i l l a , . Vaikka kysy„,ys, olekin
sm jokapäiväinen, mutta siitä huo­limatta
se synnytti laajan ja mo­nessa
suhteessa hyvin opettavaisen
keskustelun, W, Oikkonen lo n,
puheensa tilalle luki hyvän kerto­muksen.
T.' Luoto oli puheensa
kirjoittanut paperille, jonka siitä
luki. Sisältö oli hyvä. Toveritar
Ruohonen esitti yksinlaulua joHa
kykeni kuulijat tempaamaan mu­kaansa.
Voimme, toivoa toistenkin
kuulevamme häneltä hyvin esitet­tyä
ohjelmaa. Tässä yhtevdessä
sopii kahdella sanalla huomauttaa
kokouksista pois pysytteleville, niin
jäsenille kuin sivullisillekin, että
pois.saolemisen tapa olisi hylättävä.
Osastomme järjestää näitä tilai­suuksia
siksi, että jokainen niissä
kävisi j a mikä tärkeintä. ett5. juu­r
i näftsä kokouksissa on meillä jo­kaisella
paljon opittavaa luokka­taistelun
suuren työn kunnollisiksi
rekryyteiksi tullaksemme. Näitä
kokouksia on pidetty tällä toiminta­kaudella
jo monta, mutta TOoni on
jättänyt i>e asiaan kuulumattomalc-si
-sivuseikaksi, ikäänkuin tällaista
menettelyä voitaisiin vallankumouk­sellisen'
puolueen jäsenten taholta
missään nimessä hyväksyä. Käytän-nöUisen
toiminnan täytyy osoittau­tua
monessa suhteessa toisek^ en­nenkuin
tuon paljon puhuvan nimen
on ansainnut. Nämä kokoukset
huomaamattominakin j a pienoiskoos'
säänkin . ovat olleet onnistuneita
tiedon j a taidon rattoisia hetkiä,
osotuksia sen innoittavan palon pyr­kimyksestä,
joU* edes joku toveri
tahtoo nousta tietoon j a valtaan jsi
päästä täysin tietoiseksi kommunis­min
ongelmista. Veltoimmankin tu­lisi
jo huomenna tulla mukaan.
Osastomme kokouksessa t. k. 14
jp, päätetöin seuraavista asioista:
Tov. A. Wainen kirje luettiin
jossa hän ilmoitti, että on joutunut
toistamiseen: menemään sairaalaan
j a 'pyyti osastoa häntä avustamaan.
Päätettiin laajentaa jo enemmin
alettua keräystä niin pian kuin saa­daan
lupa tp, komitealta j a piiri­toimikunnalta
tämän keräyksen toi­meenpanemisessa.
Virkailijaehdökkaiksi 8euraa.valle
vuosipuoliskolle . asetettnn seuraa­vat:
Puheenjohtaja-ehdokkaiksi H.
Länsi, Rauhala j a Heikkilä, johto­kuntaan
' H . Luoto, John Poutanen,
A. Saari, iN. Luoto, W. Oikkonen,
Matt Johnson, O. Tuomi, O. Mäki,,
John Tammi, E . Nyfors ja T. Luo-
Sanomalehtiasiämiehen raportti
marrasl^ luettiin. Oli tehnyt lii­kettä
tällä ajalla ^?34.63 edestä.
Alaosastoille päätettiin antaa v i i ­meinen
muistutus t i l i - j a . toimin­ta
kertomuksen jättämisestä sihtee­rille
vuosikertomuksen laatimista
varten.
.Jonlujahlat ovat niinkuin jo en­nemmin
on sanottu kaksipäiväiset
Aattona 24 o,: illalla näytellään
"Tuhlaajapoika", neljässä näytök-sessä.
Kaikkia kappaleita kehu­taan,
mutta tästä täytyy sanoa, etr
tä se on parhaimmista parhain. T i ­kettejä
etukäteen myyvät E. Nyfors
j a N . Luotoi- Hinta etukäteen 60c
ovella 75c.
25 p. illalla on lasten j a aikuis­ten
perhejuhla. Ohjelmaa on lap­silta
paljon j a hyvää ja myös a i ­k
u i s i l t a . Alkaa kello 6 inalla. Tul­k
a a k a i k k i . • RakkL
Crej^po
r on -taas . • ja^estetty
(saston iailolle sunntn^säka t:-
täsmälleen vkello 8. TTfime I nkkot^ pungifri
Juopottelevat poliisit
o M «potettava
<%tawa. — EaikaDSsea naisten,
neuvoston taholta on esitetty-'»?»-
t i m ^ e t t a kaikki väkijuonria.nant- ^
tivÄMidliisit on cKftiMsra totms-taan.'
l y a ä ^ u * . - esitetty kea- -