Vapaus, February 24, 1951

              • Ätnä 2 Lauantaina, faelmifc 24 p. — Saturday, Feb. 24
mm i 'fr"M rg''' s a l M M ^ i ^ t k ' ^ a » i f l « 4 l A « t « -
Ttiepbooe*: BaOam Ottiee 4A2e*.
Editorial Office 4-43/6, Maaager
a SuksL Editor Wv SklODd. MaflJng
address -^Box M, Sadbury. Ontario.
tttdUbedKov. etb. 1917. Auttunixed
«s MeoDd elasB siaU tqr tbe Post
OfOea Department, Ottava. Pub-
Uibed thtloe «eekly: Tueedays,
ind Satiirdairs tgr Vapaus fQSucblng Con^uiy Ltd., at 100-102
B3m at. W, Sudtaxy. Ont^ Caaads.
Advertising »tea upon appUcatum.
Ttanslatlon free of cluurge.
mAUSHIKNAT:
Canadatfa: i vk. €M 6 kk. Z35
3 kk. 2J00
YbdysTOlIoissa: 1 vfc. 7X)0 0 kk.
Sucavessa: l vk. 7.50 6 kk. 425
Neljän suuren konferenssi
. Kaikki merkit viittaai-at siihen, että ^ ' e l j ä J l Stniren (Yhdysvaltain,
^firitahhian, Randun ja XetJVGstoliiton) iilkoministerien^ä^^^
fcÄyittivat tulevan maaliskuun viidentenä päivänä Parisissa k#ust^le-
^inaaak». fiiiudc-n ulkominbterien kokouk^
'S-:; f|:A''/ta>is^ varmalta näyttää myös se, että Neljän Suuren ulköministeri-
Vf'''''''^--'' Äuyoeton kokousta ei enää voida suoralta kädeltä työntää, tuonnem-
^^l^^^^i-mäkk' — ja yleisesti odotetaan, että tämän kokou*x<«n avulla ja
':j'i'>|^ta;voida^ jos sitä halutaan, kansainvälistä fännitystilannctta
fawjaDitäa.
T T K & I muistetaan, Neuvostoliitto esitti jo yli kolme kuukautta
Pii sit|eö, että pidettäisiin tämä ulkoministerien neuvoston kokous, missä
{^e^btellaan kansainvälisten kiistakysymysten ja erikoisesti Saksan
s Yttt^män ratkaisemisesta. Myiis tiedetään, että Britannian ja erikoi-alusta
alkaen hyvin myötämieli-kilin
yhdysvaltain sotain«!i^^^^^fe^
ttänyt ehkässtä tämän kcikbiÄsen
vaiheessa on vaihdettu nootteja joulu-
||iVvilutiniloj^ 23 päivänä. Yhdysvaltain alpit-i']
"^^'1***^^ iänrfvallat vaativat että Saksan kysymyksen lisäksi käsiteltäisiin
t|,' j'< 4my8s niuita kiistj&ysymyksiä — ja sodanlifLsojain kauhuksi Neu>
K'<^ ^',^va5t(diitto suostui tähän sillä ehdolla, että Saksanf kysymys otetaan
VV Ä'mniäiseksi käsHeltäväksi.
"^1-^ , * 'Kuvaavana tilanneselostuksena voidaan tässä yhteydessä palauttaa
i i
mm
'ff^^y^J^iivnme Xew York Timesin kirjeonvaihtajan Drew Middletonin
^|/I':';'i^ra«k'furtista helmikuun 5 pnä lähettämä aiutinen, mikä alkoi pal-r
| | p u h u v a l l a lausunnolla: "Saksan tilanteen yhtenä lohdutta-
»ICvasota.tosiseikkana on se vaikutelma, että ajatus neljän vallan konfe-
Jtr/J^tre^^Jsta lännen ja Neuvostoliiton välillä aiheuttaa Yhdysvaltain mo-i|^
i»lle.tärkeälle henkilölle Saksassa ja Washin^^ Ja
^'!^3toivottomuu5mielialaa
mm
VV: i
mm
, . . . ... . . . . .
se kun linjataan panmtaa vanhuudeneliikeltä ole riittävän hyvä vaali- II
g g ^ v r t t ä maakuntahallituksen pitäi viivyttelemättä järjestää asiat siten,
• t'*tt^ kaikki 65 vuotta täy-täneet asukkaat saavat säädyllisen vanhiru-
, ^ dend^dceen Ontarion hallitukselta, ja; tarpeellkta. kunnes tämä asia
~^l|^SstiS^2an mittakaavassa järjestetyksi. V'ain tällainen t^-ko.
|. • •v,iiniah mitään /'josV varaidcsia, on riittävän h\Tä.
iSfe-"*^" M tulee, niin koko vanhuii-
S, s ' 4i deneläkejuttunäjitää kietoutuvan niin monimutkaiseen verokysymyk-
A Z^eea, ette» siitä pääse selville lakimiehetkään. Sensijaiin, että käytet-
.'^ tä^'in osa niistä valtion varoista, mitkä nyt haaskataan sotamolokille,
;|/t'- Jjjvatjhuudeneläkkeen hj-väksi. Ottawan sinotaan nyt suurtnittcle\'an
V i |is:|;^|kahd«^ Ensinnäkin hallituksen sanotaan suun-n.
s. "salattua" kolmen prosentin tavaraveroa, mikä perittäi-
, .MSiiii^^CTora^ tehtailijoilta. .Asiallisesti puhuen se olisi,3 prosentin
^^0S^:§1ii^vtn^ jo voimassa blevalle kahdeksan prosentin myyntiverolle. Se
verotus, Jonka i)erustc?lla tniljoneeri ja
'l?iW'^Ö*ati^ taksan mukaan vcro;i
m'
S 5
» S
P0
Ui
'M
Ja Middletbn^selittää: " . . . Miltei kaikki viranomaiset käsittävät,
äfl^että tällaisen kokouksen pitomahdollisuudet ovat suuret, mutta kukaan
l,Aiä sitä lialua. Yhd«?ltä puolen on ilmeistä, ettei Yhdysvallat ole
. 5^ «itä voimatilannetta, TOJnkä valtiosihteeri Dean Acheson
• l Icatsop tarpeelliseksi neuvoteltaessa Neuvostoliiton kanssa."
^ «> Toiselta puolen mr. Middleton sanoi, että eurooppalaisst diplomaatit,
f ?;,Jpijdcai takana^^^^ o rauhanpuolustajain painostus mitä on
f f :A^ttömästi Achesonin takana, haluavat tällaista (neuvottelutilaisuutta
. I nyt. "Tämän kirjoittaja ei ole tavannut Saksassa ainoatakaan
«brittiläistä tai ranskalaista diplom:iattia joka olisi sitä mieltä ettei
iesfcustelu Saksan kysymyksestä ja imuista asioista olisi ajankohtai-
| . ' : nen tehtävä", sanoi Middleton. •
|| ; »Mutta mJksi yhdysvaltalaiset viranomaiset ja diplomaatit pelkää-
8|V;^ ! yä^ tällaista neuvottelua ja yrittävät etsfii keinoja (neuvottelujen ehkäi-
, J5| J,, - ,^miseksi tai niiden epäonnistumiseksi?
, .1»; , . Middleton-sanoi, että Neuvofstoliltto voi Neljän Suuren konferens-
J r 5iUe ehdottaa Sakisan yhdistä>mistä sillä tavoin, että "läntisten liitto­ja
; Msten on vaikea sitä hyljätä aiheuttamatta itselleen iuitrta vahinkoa."
.' Eikö olekin hirvaita? Neuvostoliiton pelätään ehdottovan jotakin
1| / 4 Iliaista, mikä olisi hyväksi ei vain Saksalle ja Neuvostoliitolle, vaan
hylkliu-
;—I " /-imnon aiheuttaisi suurta vahinkoa länsivalloille!
* H , T ^ ä n lisäksi yhdysvaltalaisten valtiomiesten pelkona kuuluu ole-
•j^., ' -van sekm; että Neuvostoliitto A-oi ehdohaa hetikohtaisesti "vapaitten
> ; . . ^ en pitoa" Sakisassa ja sitäkin, eitä S.\KS.ASTA VEDETTÄISIIN
i ' fOlS KAIKKI ULKOMA.MAISET SOTAJOUKOT, jotta kansain-iÄ;%
ölinen Jännitys ja provokaattorien mahdollisesti aiheuttama sodan
•f ,' yaara pienenisi.
'v)v|^^^ ki|ölevaisten kannalta katsoen näyttäisi kuitenkin
4 ; ^ t ä , että asekilpailun ja kuumeisen varustelun asemesta nyt tarvitaan
M;;'^fcuisartrväli3iä ncirvotteluja ja sopimtjksia kiistakysymysten ratkaisc-sÄ*;
miseksi ja aseistuksen vähentämiseksi. Jätettäköön Saksa saksalaisille
> nunenomaisella ehdolla, että saksalaiset saavat tehdä omalle maal-mutta
ci ruveta järjestämääii uutta hyökkäysarmei-jaa.
Tehtäköön lopullinen rauhansopimus aseistariisutun ja demo-
^^ikntattisen Saksa n kanssa,
^ ^ - i ; ; ^ ^ ^ seuraavat suurvaltojen tekoja ja pmmitstrvat
s »Hiden kaildcia puheita tekojen avulla.
. ; ' ooo—' '
, Viu^iuudeneläke ja politiikka
• '.Näyttää siltä, että vanhuudeneläkckysymy^ halutaan pitää edelleen-
Ontarion maakuntahallitus "kannattaa"
vai^Huideneläkkeen antamista karkille 70 vuotta täyttäneille "jos" . . .
iUlAHtoiialli kannattaa vanhuudfneläkkeen antamista kaikille 70
;c^y^ täyttäneille "jofs" . . . Ja ne 'molemmat lupaavat ;mtaa
! Jcöyhyydtntodistukseen perustuvan vanhuudeneläkkeen 65 \'uotta täyt-
..täneUle "jos" . . .
,1 Samanlaista '•jassittclua" on karkkien muidc-n maakuntahallitusten
*i ja liittoh välillä samalla kun elämän ehtoopuolelle ennät ta­l
i ?g;];|^jti^ puutteessa ja älinomaJsessa pelossa "^iitä
l^if|:tg;nTU|ä(tapaht
'i Z ' TäsM. tilanteessa olisi ÖnUiriontoryhallituksellc sanottava, ettei
MitamuutaanövatjTif-Q nyt sodafllletsojana
AMPBIKRAr.AI.<>ET OVAT
KUlTLfQIMA to KOVI.V |
1IUO.VO.SSA HUUDOSSA j ivasbioston. — Jugoslavianraar-
Sotaa Kixestsssi käydään kommu- j salklsa Tito on nyt tullut Yhdysvaltain
nlismln Jevenenui-sen estamtsetol, vaan I valtlodepartmontin ensiromi<5elisl ra-cn
epäilyksiä joifio Korean icansa j kastetuissi, koska han tällä maailman
tämän irvittävin sodan jäfteen on j krJltilllsellä hetkellä on mahdollisesti
erin lnrwstunut sellaiseen menette­lytapaan/
Joia on hävlttinyt heidän
kotirifA. kulkulaitokset Ja teolllsuu*
'deri. joten kalkii on alettava alusta
uudelleen . . . ^Canadan Uutiset. ,
EIKiI KAAAIATTU OPETA:
"LISÄÄNTYKÄÄ JA
TÄYTTÄKÄÄ MAA"?
Kalkki näyttäisi hyvältä (njt. Co­lombon
.suunnitelman .suhteen —
Vapau-s;, vaan siinä on yksi varjo­puoli
ja £6 on väestän erin nopea
ka-svu lntia,via . . . Voidaan vain hil­jakseen
toivoa, ettei tuo väestön l i ­säys
olisi niin suuri, ettei se kulut­taisi
kalikca sitä ruokatarpeiden l i ­sää
mikä saadaan paremmilla me­netelmillä
tuotetuksi.
Väestön lisääntymisen kontrolli on
arkaluontoinen asia Intiassa, sama­ten
kuin se on-muuallakin, ja se on
kysfymys Jonka heidän täytyy itse rat­kaista
parhaansa mukaan. — Cana-.
dan Uutiset.
UUSI TITON YIJSTYS
KUVAA SODANVAABAA
•Jugoslavia on kuohuksissa. Ihmis­joukkoja,
on aktuaalisesti nälkätlla.s-sa.
Viime viikolla tuli Belgradista
Tribunelle erään naisen kirje. Hän
kertoi sydäntäsärkevästi perheensä
nälkiintymisestä ja pyysi ruokaa ja
vaatteita. Tällaisia kirjeitä tulee sa-dottaln
Jugaslaviasta.
Titon fasistinen ohjelma on ajanut.
Jugoslavian vakavaan talouskriisiin.
Ja nyt on menossa kaksoiskampanja'
Titon aseman lujlttamlseicsi samalla
kun nöpclstutetaan Wall Streetin
juonittelua minkä mukaan Jugosla­vian
pitäUi aloittaa hyökkäyssota
Balkanilla . . . — Charles Sims, Car
nadlan Trlbune.
se ainoa toivo, joka voi rikkoa neljän
vallan konferenssin Sak.sa-ssa.
yhdy.svaltain valtiodepartmentti rur
kolleekin nyt toivorikkaana mainitta­vien
selkkausten sattu-ntilsta Unka­riin,
Rumanlaan ja Bulgariaan ra­joittuvilla
Jugoslavian rajoilla. On
I enemmän kuin luultavaa, että valtio­sihteeri
Dean Acheson ei luota vain
rukouksen voimaan, mutta han myös­kin
tekee kaikkensa selkkausten a i ­kaansaamiseksi
ja että juuri tästä
.syy.stä apulalsvaltiosihteerl George
Perkins, on tavannut Titon Belgra-dl5.
sa..:. . . •
(Viime viikolla Tito sanoi lähim­mille
henklvartiöillsen. että hän us­koo
saavansa niin sotilaallista kuin
taloudellistakin apua' sodan syttyessä
Euroopa.ssa. Hän myö.skin sanoi, että
näin tulee tapahtumaan /"heti kun
hyökkäyksen vaara käy ilmeiseksi".)
Heti tällaisen tapahtuman sattue.ssa
Acheson voi toteuttaa hän toivoo
Kirj. Rob F. Hall
— kaksi pääpyrkimystään;
Ensiksi Jakaa maailman mielen­kiinto
Saksan'kysymyksessä kahtia-r;
koska hän el halua tästä kaikkein
vaarallisemmasta asiasta keskustella
— Saksan ja Jugoslavian kysymyksiin.
Toiseksi hän voi käyttää sodanvaa-raa
Etelä-Euroopa.ssa painostaakseen
Britannian ja Ranskan Washingtonin
Saksan politiikan linjalle. Äskettäin
pidetyssä sanomalehtikonferensslssa
kuva.si Acheson Jugoslavian olevan
suuressa vaarassa, joka uhkaa sitä so­sialististen
naapurimaiden taholta.
Tätä puhetta on seurarmut. sarja sa­laisten
US:n a.siamiesten päivälehdll-lä
lähettämiä artikkeleja, joissa ku­vataan
Jugoslavian olevan suiu-essa
vaarassa.
Kaikki tämä tietenkin on hyvin suo­ritettua
mielipiteiden harhaanjohta­mista.
Neuvostoliitto ja kansandemo­kraattiset
maat haluavat ratihaa Ja
mikäli selkkauksia Jugcslavian rajoil­la
sattuu, ovat ne Acheson-Tito yhty­män
Järjestämiä.
Mikä Juuri kaikkein enimmän tuot­taa
harmia AchesoniHe on tietoisuus
sUtä, että Neuvostoliitto tulee osallis­tumaan
neljän vallan konferenssiin
— jos se'pidetään — sellaisen käy­tännöllisten
ehdotuksen kanssa Sak­san
kysymyksen sopimiseksi, että sitä
on vaikea asettua vastustamaan pal-jastamatu
itseään sodanlietsojaksi.
Toiselta puolen rauhan vaatimus
Ranskan ja Englarmin väestön kes­kuudessa
on saavuttanut niin suuret
mittasuhteet, että -molemmat, niin
Ranskan kuin Englarminkln hallituk­set
toivovat Saksan kysymyksen rat­kaisemista
rauhallista tietä, vaikka
Achesonin toivomus on päinvastainen.
Trumanin hallituksen aggressiivi­nen
esiintyminen n i i n Korean kuin
Saksankin kysymyksissä, yhdessä ato-mipommiuhkailun
kanssa, on niin
röyhkeärjä-julma, että "puolueetto-muusliike"
on saanut lujan otteen
Länsl-Emroopassa'. Parisista ja Lon­toosta
tulleissa-tiedonannoissa arme-taan
ymmärtää, että "korkeimmlssa-kiri
piireissä" keskustellaan puolueet­tomana
pysymisestä Yhdysvaltainja
Neuvostoliiton välisen yhteentör­mäyksen
sattuessa.
Sai 45 paunan hauen
Lake Simcoesta
Stouffville. — Mel Venn sai tors­taina
Slmcoen järvestä 45 paunan
painoisen hauen. : Hän tappeli hauen
kanssa' 30 minuuttia ennenkuin -sai
.sen Jäälle.
Sanomalehtlmlehille antamassaan
haastattelussa Venn .sanoi, etti hän
luuli onkensa tarttuneen su::tellusve-nee.
seen.
Syötti,,kun sitten.pcrimtetaan s^e li.>;;iämäirä "jos" liittohallitus tekee \j
Port Arthurin metsä-mieliet
ovat anta­neet
vastauksensa
Port Arthur, Ont. — Lumher and
Sawmill Worker.s Union Port Arthur­in
osaston johtokunta on hyväksy­nyt
osaston presidentti D. Maclsaa-cln
toimenpiteen kun hän on yhdessä
muiden paikallisesta. Trades and La-fcor
Councilista erotettujen edustajien
kanssa lähettänyt vetoomuksen asi­asta
Trades and Labor Congressln
presidentille Ottavaan. Siihen men-nes.
su kun tim:i vetoomus on ratkais­ta
siten, että presidentti Maclsaac
iaa edelleen toimia osastonsa edus­tajana
paikallisessa Trades and La-bor
Counclllssa Ja kunnes demokraat­tiset
kokoustavat on uudelleen saa­tettu
.voimaan sanotussa elimessä,
päätti JahtoJcunta toistaiseksi lopet­taa
verojen maksamisen Trades and
Labor CounclliUe Ja pitää osaston
edustajan pois .sen kokouksista.
Johtokunta ilmoitti päätöksestään
kirjeellä paikalliselle Trades and La­bor
CouncUllle ja korosti samalla sitä
tosiasiaa, ctta silli el ole minkään­laista
sa&ntölhin perustuvaa oikeut­ta
määrätä siihen kuuluvien unio-osastojen
menettelytavoista, eikä
myöskään siltä kuka.saa toimia nii­den
edustajana. Jos edustajat ovat
moitteettomassa jäsenj-ydessä ja va­littu
demokraattisella tavalla jäsenis­tön
ke.skuudesta.
Johtokunnan kirjeessä todetaan
myöskin, ettii mr. Maclsaac tulee
edelleenkin olemaan osaston edusta-
Jana Trades and Labor Councllissa
Ja että johtokunta on täysin yksi-inleUnen
siitä, että hän on parhaalla
lavnlia Ja oikein edustanut metsä-j
työläisiä Councilin kokouksissa.
CSJ: Timminsin osasto teki liyvää
työtä kuluneen vuoden aikana
Timmins, — S J :n täkäläisen osas­ton
vuosikokous pidettiin helmikuun
4 pnä osaston haalilla. Kokouksen
puheenjohtajana toimi A. Virkkala ja
pöytäklrJurina Jenni Kallio. ^
Ensimmäiseksi keskusteltiin kes­kenjääneistä
asioista Ja sen Jälkeen
kuultiin toimintakertomus kuluneelta
vuodelta. Toimintakertomuksesta i l ­meni,
että osasto on toiminut niin
hyvin kuin nykyiset paikkakunnan o-lot.
osaston . jäsenmäärä ja yleensä
suomalaisten asukkaiden lukumäärä
ori tehnyt mahdolliseksi. Suomalaiset
täällä kultakaivosperukalla käyvät
yhä harvalukuisemmiksi. Kuluneen
vuoden aikana oli osaston Jäseniä siir­tynyt
muille paikkakunnille, etupääs­sä
Torontoon, huomattava joukko ja
lisäksi Järjestölle myötämielisiä i h ­misiä.
Samalla aikaa ei paikkakunnal­le
ole muuttanut uusia suomalaisia.
Tämmöinen tilanne on jatkunut jo
vuosikausia. Joukon vähentymiseen
on tietenkin ollut vaikuttamassa vielä
muitakin tekijöitä, kuten kuolevaisuus
Ja ihmisten vanhentuminen. Vanha­na
ön niin hyvä olla kodin lämpimäs­sä,
ajattelevat ehkä jotkut. _
Osastomme c^i kuitenkin toimi­nut
monien hyvien asioiden auttami­seksi.
Rauhan puolustamiseksi oli ke­rätty
nimiä ja rauhantyötä autettu
rahallisesti. Vapauden haasteryntä-ykseen
lahjoitti osastomme $50 Ja mo­nia
multa lahjoituk.sia hyvien asioi­den
auttamiseksi on tehty.' Kulttuuri­toiminta
osastossamme er ole nykyään
hyvin suurta'. Viime vuoden alkupuo­lella
kuoro toimi laulujuhliin asti, ol-l2n
myöskin aika voimakkaana laulu­juhlissa
mukana. Myöskin pidettiin
lapsille suomenkielen koulua, johon
osallistui 20—25 la.sta.
Haalin kunnossapidosta, veroista,
talonmiehen palkoista yjn. johtuvista
rahallisista kuluista olemme kuiten­kin
selvinneet hyvin. Varsinaisena.tu­lolähteenä
on ollut haalinvuokraus ja
haalilla kertioiltoina pidetty seura-pelit
hyvänä lisänä. Nämä ovat hyr
vin pieniä hommia verrattuna osas­tomme
toimintaan vuosia sitten. En-
Pohjois-Suomen
työttömien lähetystö >
kävi Helsingissä
^ Helsinki, (Sucmi-Scura). — Helsin­kiin
on .saapunut Oulun ja Lapin lää­nien
kuntien työttömien 7-henkinen
lähetystö. Joka on vahttu Iissä helmi­kuun
4 pnä pidetyssä työttömien ko­kouksessa.
Lähetystö on käynyt edus­kunnassa
maalaisliiton, so:dem ja S-KDL:
n eduskuntaryhmän, seka^met-säpalkkalautakunnan
puheilla esittä­mässä,
että suunnitellut varatyot saa­taisiin
käyntiin Ja että palkkatarkkal-lua
tehostettaisiin. Työttömyys kos­kee
eniten plenyiljelijäväkeä, joka
hankkii, talvisin elatuksensa metsä­töistä.
. •. ' 'r
Lähetystö kävi myös pääministeri
Kekkcsan sekä maatalousmini.steri
Miettisen puheilla.
nen oli Timminsin osasto voimak­kaimpia
osastoja SJ:ssä. Muutos on
suomalaisten keskuude.ssa tapahtu­neen
historiallisen kehityksen tulos.
Kunhan vielä elämme: vuoslkynunen
tai puolitoista, niin voi Järjestömme
kokonaisuudessaan siirtyä historian
lehdille. Siihen mennessä on meillä
kuitenkin vielä paljon aikaa toimia,
hyvien asioiden auttamiseksi, niissä
puitteissa kuin kulloinkin on mahdol­lisuutta.
Osastomme johtokunta oli kuluneel­la
vuodella- toiminut moitteettomasti
ja hoitanut o-sastomme juoksevat asiat
hyvin. Myöskin kuultiin huvitoiml-kunnan,
Jäsenkirjurin, näytelmäkOA
mitean ja naistenkerhon toimlntase-lostukset,
Jotka kaikki hyväksyttiin.
Osastolle valittiin uusi johtokunta^
huvi- ja valistuskomiteat, 'järjestys­miehet
Ja emännät ravintolaan.
Niin vaatimattomalta kuin tämä
m e i d ä n toimintamme tuntuukin,
olem.Tie tehneet hyvää työtä turvatak­semme
yhteisiä laitoksiamme, haalia,
ym., sekä osaltamme auttaneet, vaik­ka
sitä tuskin huomataankaan, valoi­samman
tulevaisuuden luomista.
Naistenpäivää
vietetään 11 pnä
Vancouverissa
Vancouver—r Vancouverin naiset
viettävät kansainvälistä naisten päi­vää
maaliskuun 11 pnä kello. 2 ip.
ruotsalaisella haalilla Hastlng kadun
varrella. Eri •kansallisuuksien naiset
esittävät siellä valittua ohjelmaa, jos­sa
me suomalaisetkin olemme edustet­tuna.
Kalkki tervetulleita, r
Tämän lisäksi me suomalaiset ker­hon
naiset olemme päättäneet pitää
omalla Clinton-haallllamme saman
päivän iltana vapaan ohjeLmallisen
illatsun. kunnloittaaksemme naisten­päivää
jota vuosi vuodelta vietetään
kaikissa maissa, muistuttaaksemme
sisarillemme. että olemme myös saa­neet,
äänioikeuden, joka ennen el
saanut kuulua kodin ulkopuolelle. Ja
hiljaa sielläkin jos valtias tahtoi niin.
Siis ottakaa huomioonne tämä l y ­hyt
tiedoitus ja saapukaa joukolla
Clinton-haalille t l pnä, maalisk. kello
7 illala. -Odotainme tervetulleiksi tol-vottaen!
— Elli.
Tässä mipl§i^ osastomme kutsuu
jäseniään^ ystäviään ja kannattajiaan
edelleen toiiiumaan vointinsa mu­kaan.—•
^ / . . i k l
SJ:n Cobaltin OS.
kokous Purolla
maaliskuun 4 pnä
Cobalti — Terveisiä taasen täältä
cobaltin ympäristöltä. Täällä sitä
ollaan pikkuhiljaa toiminnassa vaik­ka
ilmat ja sairaudet m'atkin tehneet
tehtävänsä pitääkseen meitä sisällä..
Viimeinen osaston kokous oli Helmi
ja Eino Elomaan kotona. Kokouksen
jälkeen pelattun bingoa ja siellä oli
myös paaintoja niinkuin ennenkin,
jotka .innostuttaa, pelureita vielä e-nemmän.
Seuraava kokous on maaliskuim 4
päivänä. Mr. Ja mrs. William Puro
ovat pjTtäneet. että menisimme hei­dän
kotiinsa silloin pitämään ko­kousta.
Samalla he haluaisivat että
ne tuttavat jotka ohvat kantajina
heidän poikansa Reinon hautajaisissa
olisivat paikalla; jotta" he voisivat pir
tää pienen muistotilaisuuden hänelle.
Reinon kuolemasta on kulunut lähes
kobne kuukautta .Ja se tuli kaikUle
hänen tuttaville ja sukulaisille aivan
yllätyksenä. Vaikka hän. oli .sairas­tanut
Jo kaksi ja puoli vuotta kotona
oU hän viimeksi voinut paremmin ja
kaikesta näytti, että hän. paranee.
Kuitenkin hän yhfäkkiä. vaipui u-neen
josta ei enää palannut.
Hänellä oli suuri tuttavapiiri Ca-nadassa
sekä Yhdysvallolssav varsin­kin
täällä Cobaltissa. jossa hän kas­voi
Ja kävi koulunsa. Suomalaisis.'-a
piireissä hän oli; hyvin tunnettu voi­mistelijana
ja näyttelijänä, jotka mo­lemmat
alat oli hänelle sopivia. Hän
otti osaa kaikkiin nuorten toimiin niin
kauan kun hän oli tällä ympäristöllä,
mutta kun hän lähti kauemmaksi
työhön nuorten toiminta kadotti yh­den
parhaista jäsenistä. Kaikki Rei­non
ystävät ja sukulaiset kaipaavat
Reinon iloista ja ystävällistä luon­netta
ja ovat pahoillaan; että hän
joutui niin ennen aikaansa pois mei­dän
seurastamme. Aika ainoastaan
voi lohduttaa äitiä ja isää; jotka ovat
joutuneet nyt yksin, kadottaessaan
ainoan poikansa.
Siis pidetään mielessä heidän yk.si-näisyytensä
ja mennään sakilla viet­tämään
aikaa heidän luonaan maa­liskuun
4 päivänä iltapäivällä,, kello-kahden
jälkeen. — N. r '
r-SITÄ
TÄTÄ.
RISKI MOLESDIiN VVOUS i
Isä: rMuttalcuinka niinä voin tie­tää
ettette tavoittele tytärtäni vaiä
.minun rahojesi vuoksi?^' *
Kosija: "Riski on molemmin puoU^
nen, sillä enhän minäkään tiedä vaik;
ka tekisitte vararikon jo ensi vuonna.*
Skandinavialaisten osuustoimlntakiltan
nuorison tanssiryhmän toiminnasta ^
Port Arthur. — The Scandinavian
International Co-op. Guild piti vuosi­kokouksensa
helmrk. 13 pnä Co-op.
Auditoriumissa M . Kevenin toimiessa
puheenjohtajana.
Kuluneen vuoden toimintaa tarkas­tettaessa
päätettiin muodostaa komi­tea
toimimaan "Scandinavian Dan-cers"-
ryhmän kanssa, että kiitän ko­kouksissa
ei tarvitse kuluttaa aikaa
tämän ryhmän asioissa, ja että siten
jää aikaa valistustyötä varten klltan
kokouksissa. Samalla päätettiin
myöskhi muuttaa tämän tanssiryh­män
nimi koska se ei vastaa enää
ryhmän toimintaa. Nimestä pääte­tään
myöhemmin.
Tämä ryhmä muodostettiin mar-rask.
1949 ja se käsitti aluksi 14
jäsentä, pääasiassa skandinavialaisten
11 eri kansallisuudesta j ä jäsenten
ikä vaihtelee neljästä 25 vuoteen.
Ryhmä toimii Anne Pozihunin ky­vykkään
ohjauksen alaisena ja sen
ohjelmaan sisältyy nyt laulu, soitto,
näytteleminen, voimistelu ja tanssi.
Ryhmällä on myöskin oma keilajouk-kueensa.
Ryhmä kokoontuu kerran
viikossa keskustelemaan asioistaan ja
sillä on myös oma johtokuntansa ja
rahastonsa. Se järjestää yhden kon­sertin
kerran kuukaudessa ja joka
toisen ihan uudella ohjelmalla. Jo­kaisessa
konsertissa esiintyy Interna-tlonal-
osuuslUkkeen puhuja osana
ohjelmasta.
Harjoituksia varten on ryhmä jaet­tu
eri E-cäryhmlln. Kaikki kokoontu­vat,
yhdessä harjoituksiin sunnuntai­sin
klo 1—5 Co-op. Auditoriumissa,
lapsia. Nyt on rj-hmässä €0 jäsentä jolloin esitetään vähaikana filmi. Na-mä
pojat ja tytöt järjestävät omat
rekiretkensä, illatsunsa. yms. Tähän
mennessä on kilta ja lasten vanhem­mat
maksaneet tähän mennessä pu­kujen
hinnan, johon on saatu apua
myöskin sitävarten järjestettyjen t i ­laisuuksien
tuloista Ja esiintymismak-suista;
Kilta toivoo kykenevänsä ajan
oloon maksamaan kaikii nämä kus­tannukset.
Tämä .nuori joukko, josta osa käy
koulussa ja osa on Jo ansiotöissä,
edistää huomattavalla taValla kult­tuurityötä
työväen keskuudessa ja o-suustol-
Tunnan . alalla. Harjoitusajat
ovat seuraavat: Nuori.mmat tytöt ja
pojat keskiviikkoisin Jclo 5.3ö-^6.30,
vanhemmat tytöt: ja :• pojat torstaisin
klo 6.30—3 ja välurhmän tytöt ja
pojat keskiviikkoisin klo 6.30—7.30 ip.
Kaikki yhdessä sunnuntaisin klo 1—5
lp-
Kuka poika Ja tyttö tahansa voi
liittyä mukaan, edellyttäen että hän
suostuu noudattamaan klubin sään­töjä
ja harjoittelemaan tarpeen vaa­tiessa
konsertteja varten. Koska
tästä harjoituksesta ei peritä mi­tään
maksua pitää jokaisen suostua
seuraamaan harjoituksia ainakin yh­den
sesongin ajan; Lasten vanhem­pien
tai holhoojan pitää neuvotella
asiasta ohjaajan, miss Ann Pozihunin
kanssa ennenkuin uusi tulokas ote­taan
mukaan. Tämä on tarpeellinen
niin yhteisen ^toiminnan kuin van-
RAVIVrOLASSA
Kärsimätön vieras: — Täällä saa
totisesti oppia odottamaan; . j
TarjoiUjataj": Jos herra sen li-;
säksl oppisi pitämään >vlelä suunsa
kiinni, niin herran sivistys oUsl täyi
deUlinen. , i
10.000 HIIRTÄ LYPSETÄÄN ;
Erinäisiin lääketieteellisiin kokei-i
luihhi Columbian yliopistossa. New
Yorkissa, tarvitaan aiUrenmaltoa —
lehmänmaito el kelpaa. Kokeiluissa
tutkitaan virusta. Joka aiheuttaa r i n|
tasyöpää. •
Hiirten lypsäminen vaatii erikois-'
menetelmä^ jollainen onkin onnis-^
tuttu keksimään asianomaisessa yli­opiston
labaratoriossa. On lypsettävä
ainakin 10,000:Jhiirtä,. jotta saatalslinLJ
litra hllrenmaitoa. Sellainen. maito-erä
maksaa 10,000 dollaria.: (2.3 miij.'
mik)v joten hllrenmalto on ainakin
toistaiseksi kalleinta . maitoa maail-massa.
Eivät halua kuolla
USA:n puofesta
Timmins. — Vain 37 miestä — niis­täkin
vain kolme sotapalvelusiässä 0-
levaa — osallistui täällä Legionan;
"valmeuskokoukseen".
Kun. oli kuultu alustus, nousi eräs
.viime sodan veteraani ylös ja sanoi,
ettei hän halua osallistua mihinkään
US:n miljoneerien sotaan, enempää
kuin heidän vasalliensa , Rheen : tai
Chiang Kai-shekin sotiinkaan.
Tekstiilityöväen
lakko alkanut
Yhdysvalloissa
Bcstoni-r-'?*Ioin--70',000rCIO:n Tex-
•tiJc' Worker3 Union of American jä-'
sentä ryhtyi viime viikon lopulla, lak­koon
-ensi kerran union, 11-vuotisen
historian aikana vaatien timtlpalMio-'
jen korottamista 15 sentillä.' Lakko
koskee nofn 150 tehdasta Uuden Eng-'
lännin, Atlannln rannikon ja etelän
valtioissa. 'Lakko on teoUlsuuden laa­juinen,
lukuunottamatta 12 tehdasta,
joita koskevia-sopimuksia on jatkettu..
Laken keacus on Uuden Englannin-valtioissa,
jotssa on 90 tehtaassa la­kossa
noin 40.000 työläistä. ;
hempienkin kannalta katsoen.: '
MITÄ MISS FOZIHUN SANOO? ;
"Scandinavian Dancers"-iytomä kä-'
sittää olevansa osana Scandinavian
International Co-op. Guildista, joka
on Intemational-osuusliikkeen osasto'
ja muodostaa tällä kertaa osuustoi-.
minnallisen kulttuuriryhmän, järvien-päässä.
Jäseniksi otetaan kaikki jot­ka
harrastavat ryhmämme kulttuuri-'*
työtä, osuus- ja yhteistoimintaa. Kal-r
kissa tllaisuuikslssa meidän esitetään
International-osutisliikkeen tanssijoi­na,
kuten on tapahtunut alusta läh-:
tien. Osuustoiminta johtaa Minel-lisempaan
aikaan", sanoi •miss Pozi-,
htm,, , •
Skandinavialaisten kilta on sitä!
mieltä, että tätä kulttuurityötä voi-;
daan jatkaa siten, että valitaan eri­koinen
komitea sitä varten ja äiten:
kilta saa tilaisuuden harrastaa filmien
Kittämistä valistustg?ötä j a muuta:
toimintaansa.,—. M . Stratford, Inter-national-
csuusliikkeen V a 11 s t u styön
johtaja. . '
PÄIVÄN RÄKINÄ
Yhtä ja toista sieltä ja täältä
'*^l:-MMy^r^^ liuluttavat, eivätkä sen j>erusuella minkä verran
• tähänkään, sillä Ottawasta -saatujen
palkkatulujcaikin lisii-
\Tr()tustay;uihiUKiencIUkkesi?nrahaitlami>en hyväksi
j a kaiken lämän verojapilteUm yhteydc<5s;l v-eclctään poliilti.>^ta kis­sanhäntää
siitä, kenellä on 'oikeus'* periä sitä tai i ä t ä veroji ja miten
näiden verojeapierimin:n järjestetään yhdellä puolen liittohallituksen
ja loisella puolen maaku-ntahallitusten viilillä.
Ja kaiken tämliii |>eriisteella liittohallitus lyii tekopyhästi rintoihinsa
ja .sano;>, että kyllä vanhuudcndäke järjestettäisiin maailman parhaalla
tavalla "jos'maakuntahailitukset saataisiin väin suostumaan näihin
VtTc ehdot uksiin jierustuyaan BNA-lain huiutoLsiin. Epaileniättä oh
totta. ettii vänhuudeneräkekysyniyksen ratkaisussa on sekä jjenistus-lailii.-
iia cttii rmiita vaikeuksia. .Mutta jos liittohallituksella oli.';i puo­liksikaan
niin hvvä halu ja kiihlco tämän kvsv:nvksen ratkaisuun kuin
sillä.on Yh(lys\*aUain sotaohjclman tukemiseen, niin kyllä •sillä olisi
riittävästi keinoja säädyllisen vanhuudeneläkkeen färjestämistä varten.
Liittohallitukselle ja kaikille parlamentin jäsenille pitäisi tehdä täy­sin
tiettäväkiii, että kansan suuri enemmistö haluaa politikoinnin sijasta
.sellaisia toimenpiteitä, että kaikki 65 viiotta täyttäneet kansalaiset ja
Canadan asukkaat saavat varallisuuteen katkomalta $60 kuukausi?
eläkkeen. Edelleen olisi painostettava, että tiihän tarkoitu-kseen käy- ,
tettävät rahat pitäisi ottaa A-altion yleisistä varoista, ja että joka- .
tapaukse.^sa katst>taan suureksi vääryydeksi se, jos pienejiijäin suhteel-li.
sen liian ra.-?kasta verokuormaa lisätään myyntiveron ikorottaniisella
ja p;ilkkaveiv>ntäytäntö<in ottamisella. ,
Canadan parlamentti Jaetaan kah­teen
osastoon nimittäin alahuonee­seen
ja' ylähuoneeseen (senaattiin).
Kaikkihäri me tiedämme, että alahuo­neen
jäsenet valitaan aina silloin täl­löin
pidettävissä vaaleissa, mutta ylä­huoneen
jä&enet nimittää kulloinkin
vallassaoleva hallitus^ joten siitä muo­dostuu
vallassaolleiden puolueideri
eiäkevaarien klubi. Tällä kiertää se­naatissa
ön etupäässä liberaalien elä-kevaareja
koska liberaalipuolue on ol­lut
vallassa piltkän ajan, jonka ku­luessa
kuolleiden konservatiivisten se­naattorien
tilalle on nimitetty kunnon
hberaaleja. Jos liberaalit saavat olla
vallassa vielä - useita vuosia saattaa
sen seurauksena olla, että. senaattiin
jää ainoastaan liberaaleja. Sittenhän
se nähdään.
Tässä eiäkevaarien klubissa eletään
hyvin rauhallisen mielialan vallitessa.
Siihen ei vaikuta paljon maailman
myrskyt Ja kansan vaatimukset. Sitä
todistaa mm. se keskustelu, joka ta­pahtui
senaatUsa nykyisen parlamen­tin
avaamisen: jälkeen valtalstulnpu-heen
Johdosta. Selostamme tässä ly­hyesti
keskustelua sen mukaan mitä
siltä lialnettilh senaatin viralliseen
pöytäkirjaan. Hänen kiinnianarvol-suutensa,
senaattori J . Wesley Stam-baugh
puhui virkaveljllleen seuraa­vaan
tapaan:
Senaattori Stambaugh: Kaksi vuot­ta
sitten minä menin Athabaskan
metsänsuojelualucelle . . . Kykenim­me
kulkemaan autolla tietä myöten.
Minä menin tältä vanhalta tieltä noin
kymmenenj mailin etäisyyteen sille
Joelle, jokavirtasi tien suuntaan Ja
kalastin kuBElessanl: Lyhyen ajan
kuluessa oli kalakorini täynnä. Salli­kaa
minun sanoa, että ei tarvita mon­taakaan
kalaa täyttääksenne korinne
niillä kaloilla. Joita sieltä saa. Menkää
sellaiselle joeiie, jossa vesi virtaa val-kovaahtolsena,
mahdollisesti puolen
mailin matkan, ja kalastakaa niissä
syvissä suvannoissa, joissa ne isot
otukset piileksivät. ;
Senaattori ,^ang: Kunnianarvoisen
senaattorin _ pitäisi sanoa meille ssn
joen nimen.
Senaattori Stambaugh: Sitä sano­taan
Muskeg-Joeksi.;: •
Senaattori Grant: Entä mikä ön
niitten kalojen nimi?
Senaattori stambaugh: Trout. •
Senaattori Granit: Onko minun
otaksuttava, että Jotkut ovat niistä
niin suuria kuin valaat?
Senaattori Stambaugh: Siellä on
myös Dolly Warden troUtUja mutta
ne kalat. Joista minä erikoisesti pidän
ovat Rainbow troutuJa ja niistä juuri
minä olen puhtmut. Minä haluan
kuitenkin varoittaa teitä, että jos jou­duttu
jollekin,tUistä suvannoista. Jois­sa
nämä suuret otukset piileksivät, on
parasta että saatte lujan asennon en­nenkuin
heitätte onkenne veteen. Ve­si
on missä perlri kylmää, enkä ha­luaisi
nähdu. cltil joutuUItte vedetyksi
kylmään veteen.
Senaattori Aseltin: Mitä arvelettei
piiloutumisesta puun taakse?
Senaattori Stambaugh: Sitä voitte
yrittää.. Teillä tulee olemaan haus­kaa..
Ettei kalakorinne tulisi liian
täysinäiseksi, ehdotan että heitätte
kalkki alle 20-tuumaiset takaisin ve­teen
ja antaisitte niille tilaisuuden
kasvamiseen.
Senaattori Euler: Se ön mainio ka­lajuttu
kertakaikkiaan. •
Sen Jälkeen senaattori Stambaugh
ryhtyi kertomaan virkayeijilleen niis­tä
ajoista kun.hän alkoi farmaamisen
Bruce-kauntissä. Käyttäen neljä
härkää ja auraa kykeni hän avaa­maan
noin eekkerin verran päivässä.
Mikä kaikki todistaa, että senaatti
on mainio paikka vanhoille iniehille
entisten aikojen mu istelemista varten.
Vahinko vaan, että sinne pääsee;vain
noin satakunta miestä. Siitä syystä
ehdotamme, että senaattia laajennet­taisiin
siinä määrin, että siihen voi­taisiin
nimittää ne yli 300.000miestä
ja naista, jotka dvat nykyään van-huudeneläkkeellä.
.•' • • • " ' •'*'
Yhdysvaltalaisen United Fruit Coin
päämies Samuel Zemurray kertoo siitä
miten hän Järjesti "vallankumouksen"
Hondurasin banaanitasavallassa. Hän
tarvitsi oikeuden rautatien rakenta­miseen,
takauksen verojen korotta­mista
vastaan, tullivapauden vahis-tellleen
ym. myönnytyksiä. Siitä syj-s-tä
hän palkkasi Hondurasin ent. pre­sidentin
Ja rhuutämia ent. alkoholis­teja
, yiri. palvelukseensa tekemään
"vallankumousta" tässä iianaanitasa-vaUassa.
Vaikka Yhdysvaltain valtio
sihteerin, ja Morganin miehet pitivät
silmällä Zemurrayta ja hänen "ken-raalejaan".
jotka olivat aikaa tappa­massa
eräässä New Orleansin portto­lassa,
pääsi Zemurrayn sotaretkikun-'
ta lähtemään huomaamatta laivallaan
"huvimatkalle Guatemalaan". Kurf
Zemiurayn "kenraaleja" silmällä pi-.
tänyt salapoliisi meni tekemään selos-^
tusta toiminnastaan, hyppäsivät tiile-^
va presidentti ja hänen "kenraalinsa"
nopeakulkuiseen moottoriveneeseen ja
saivat merellä kiinni ent. presidentin
ja Zemurrayn sotalaivan. Jonka suun­ta
käännettiin Hondurasilia. Yhdys­valtalainen
tykkivene el saanut "kapi­nallisten"
sotalaivaa kiinni ennenkuin
satamassa, jolloin ''vallahlomibukiselli-set"
olivat jöniaissa tekemässä v ^ l -:
lankumousta. Noin 600 miehen avulla
Zemufrajrh kenraalit vaUoittlvat koko
maan kahdessa viikossa. Ehtinen
presidentti lähti pakoon ja kun"va^-
lit" pidettiin, valittiin Zemurraj«n
mies Manuel Bpnllla presidentiksi ja
niin Zemurray sai kalkki haluamansa
myönnytykset 25 vuoden ajaksi. Se
oli Zemurrayn alku rikastumiseen oi­kein
rutkalla tavalla. Hän on nyt sen
johdosta United Fruit Corn päämjes.
Kysymyksessä el ole mikään napplpell
sillä United Prultin puhdas voitto oli
l^-uonna 1949 yli 54 miljoonaa tlollärla.
Olemme kertoneet tämän jutun pä-lauttaaksemme
kansan mieliin isen t o - :
slaslan, että kapltallsUt; ovat- valmiit
tekemään mitä tahansa voiton takia,
aina murhiin ja sotiin saakka. .Kapi­talistien
voitoista on myöskin kysy­mys,
tavalla tai toisella, nykyisessä
Yhdysvaltain imperialistien sodassa
Korean kansaa vastaan. Ero ön vain
siinä, että siellä tapetaan JUunisiä ny­kyaikaisemmalla
. tavalla: ja oikein
tukkukaupalla Hondurasin sotaan
verrattuna.
Arvoisa lukija! Mitä olet tehnyt
rauhan hyväksi viime talvien aikana?
— Kalle Terä.